Ihmisen luontosuhde ja ympäristöfilosofia
|
|
- Ritva Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ihmisen luontosuhde ja ympäristöfilosofia Ihminen ja kosmos Kuhmo Markku Oksanen Turun yliopisto
2 Sisältö 1. Lyhyt esittely ihmisen ja luonnon välisen suhteen analysoinnista ympäristöfilosofiassa Leopold, Naess, Passmore, Pietarinen Painotus eurooppalaisen korkeakulttuurin historiassa 2. Omia erottelujani
3 Aldo Leopold ( ) A-ryhmä: maan tehtävänä on hyödykkeiden (ja palvelusten) tuottaminen ihmiselle Gifford Pinchot: Suojelu (conservation) tarkoittaa suurinta hyvää suurimmalle joukolle suurimmaksi ajaksi. B-ryhmä: maa on elollinen yhteisö, jolla on kattavampi tehtävä: koskematon luonto, virkistys, esteettiset arvot
4 Aldo Leopold ( ) The Land Ethic maaetiikka On lakattava ajattelemasta asiallista maankäyttöä ainoastaan taloudellisena ongelmana. Jokaisen kysymyksen kohdalla on ajateltava, mikä on eettisesti ja esteettisesti oikein sekä taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Jokin asia on oikein, jos se säilyttää bioottisen yhteisön eheyden, vakauden ja kauneuden. Muuten se on väärin.
5 Arne Naess ( ) Jako syvälliseen ja pinnalliseen ekologiaan Pinnallinen ekologia: taistelee saastumista ja luonnonvarojen loppumista vastaan Syvällinen ekologia/syväekologia: ihminen luonnon osa; biosfäärinen egalitarismi; monimuotoisuuden itseisarvo; paikallinen itsehallinto ym.
6 John Passmore ( ) Man s Resposibility for Nature (1974) Kaksi ihmiskeskeistä perinnettä: Ihminen despoottina Ihminen luonnon tilanhoitajana/puutarhurina Uusi nouseva perinne: luonnon itseisarvon/oikeuksien korostaminen Jako konservationismiin ja preservationismiin
7 Juhani Pietarinen (1938-) Neli- ja viisijako: Utilismi: rajoittamaton oikeus hyödyntää luontoa Humanismi: luontoa käytettävä myös ihmisen älylliseen, eettiseen ja esteettiseen kehittämiseen Mystismi: luonnon ja ihmisen yhteyden kokeminen Sentientismi: tuntoisen luonnon itseisarvo Vitalismi: elollisen luonnon itseisarvo
8 Typologioiden käyttökelpoisuus Pietarinen uudisti luokitteluaan keskustelun edetessä ja syventyessä; samoin Naess Luontoasenteiden typologia on kätevä työkalupakki Ongelmia: Edustavatko ihmiset näitä ideaalityyppejä? empiirinen tutkimus Ideaalityypit yksilöiden sisäisinä kamppailuina vs. ideologioiden tai/ja ihmisten välisinä kamppailuina
9 Ympäristöetiikan perusteoriat I Individualismi A Antroposentriset individualistit - Heikko vs. Vahva antroposentrismi - Valistunut/humanistinen vs. Vahva ihmiskeskeisyys B Antroposentrismi Ei-antroposentrismi Ei-antroposentriset individualistit - Sentientismi - Biosentrismi II Holismi Antroposentriset holistit Ei-antroposentriset holistit - Ekosentrismi
10
11 Markku Oksanen: Ympäristöetiikan perusteet (Gaudeamus 2012) Perinteinen ympäristöajattelu Moderni ympäristöajattelu Postmoderni ympäristöajattelu perinteinen ekologinen tieto tieteellinen tieto tieteellinen asenne ilman välinpitämättömyys ja/tai hylkää perinteet ylenkatsetta perinteiseen kyvyttömyys reagoida globaali huoli tietoon ylipaikallisiin ilmiöihin muutoin ennaltavarautumisen heikkous paikallisuuden ja globaalin kuin sopeutumalla niihin (uskomukset resurssien yhteistoiminta paikallinen ja välitön huoli rajattomuuteen ja lajien paikallinen ja globaali huoli mekaaninen katoamattomuuteen tai ennakointi ja joustava ennaltavarautuminen; pääpaino viisaaseen käyttöön ) ennaltavarautuminen sopeutumisessa
12 Kohti uutta erottelua Vakiintuneen ympäristöajattelun taustalla 1800-lukuinen kehitys, erityisesti teollistuminen 2000-luku antroposeenin aikakausi Ilmastonmuutos paikkasidonnainen suojelu vaikeutuu Geeniteknologia uudet lajit ja sukupuuttoon kadonneiden lajien henkiinherättäminen De-industrialisaatio uuden luonnon syntymisen paikat (Tšernobyl) Globalisaatio lajien liikkuvuus lisääntyy ja nopeutuu (lajiston homogenisoituminen) Väestönkasvu ahtaus, tilanpuute
13 Luonnonsuojelun uudet kiistat Ennallistaminen: tuhotun luontokohteen toipumisen edistäminen Rewilding Uudet ekosysteemit Vieraslajit Uudet lajit/sukupuuton peruuttaminen Avustettu leviäminen Suojelua kaikkialla (uuselinympäristöt; entiset teollisuusalueet, kaupunkien hoitamattomat alueet, katot, pihat, teiden varret) Ilmastonmuokkaus (geoengineering)
14 avantgardistinen vs. konservatiivinen Avantgarde Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Paikan vaihtelu Geeniteknologia, valikoiva jalostaminen Prospektiivinen Futuristinen Uudet ekosysteemit Oostvardersplassen-malli luonnonsuojelu Konservatiivinen Ilmastonmuutoksen estäminen tai hillintä Paikassa suojelu Ei geeniteknologiaa, ei jalostamista Retrospektiivinen nostalginen Luonnon ekosysteemit Yellowstone-malli
15 avantgardistinen vs. konservatiivinen luonnonsuojelu Keskeinen erottelukriteeri: Suhtautuminen luontoon kohdistuviin intensiivisiin toimenpiteisiin (interventioihin). Avandgardistinen luonnonsuojelu: suojelun nimissä tehtävät interventiot hyväksyttäviä. Pienemmän pahan argumentit (lesser evil) Konservatiivinen luonnonsuojelu: suojelun nimissä ei pidä tehdä interventioita.
16 avantgardistinen vs. konservatiivinen luonnonsuojelu Osin samat päämäärät, mutta eri keinot: Lajiensuojelu Ekosysteemien suojelu
17 Erottelun ongelma Onko näitä luokkia/ideologioita olemassa? Jos on, miten? Jos ei ole, niin on ainoastaan epäjärjestelmällistä suhtautumista yksittäisiin kiistakysymyksiin ilman, että suhtautuminen määrää jokin yleisempi filosofinen näkemys.
Näkökulmia aiheeseen :
Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA. Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011
KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 KESTÄVÄ KEHITYS GRO HARLEM BRUNDTLAND: Yhteinen tulevaisuutemme 1987 maailmankomission ratkaisu
LisätiedotKompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit
Kompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit Turku 9.6.2017 HT Nina V. Nygren ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori ma., Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Perustajajäsen, hallituksen pj., Tutkimusosuuskunta
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotValtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
LisätiedotBiodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity
Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian
Lisätiedot5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)
5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä
LisätiedotYmpäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa
Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät OPH 13.11.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä Osaamistarpeisiin vaikuttavia muutosvoimia
LisätiedotLataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa
Lataa Suomen uhanalaiset kasvit Lataa ISBN: 9789513165932 Sivumäärä: 384 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.77 Mb Maailman luonnon köyhtyminen jatkuu, eikä Suomenkaan luonto ole tältä kehitykseltä turvassa.
LisätiedotÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
LisätiedotLuonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.
Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva
LisätiedotMETSÄKULTTUURINEN NÄKÖKULMA JA METSÄSUHDEAJATTELU YMMÄRRYKSEN RAKENTAJINA. Leena Paaskoski & Reetta Karhunkorva
METSÄKULTTUURINEN NÄKÖKULMA JA METSÄSUHDEAJATTELU YMMÄRRYKSEN RAKENTAJINA Leena Paaskoski & Reetta Karhunkorva METSÄKULTTUURINEN NÄKÖKULMA Metsäkulttuurinen näkökulma on metsien ja metsiin liittyvän toiminnan
LisätiedotLUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?
LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö? Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus, Oulu Luonnon monimuotoisuuden tavoitteet Suomessa vuoteen 2020 ja sen jälkeen Eduskunnan ympäristövaliokunnan
LisätiedotKaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.
Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotMillaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi 20.9.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä
Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi 20.9.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä Ennakointiprosessi Ympäristöalojen määrittely Asiantuntijapaneelin
Lisätiedotorganisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet
BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja
LisätiedotSuomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?
Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,
LisätiedotMetsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?
Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1
LisätiedotMetsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle
Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022
Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus
LisätiedotSuomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Eduskunnan ympäristövaliokunta ja Suomen Biodiversiteettityöryhmä
LisätiedotSusipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa
Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen
LisätiedotKotitalouksien ympäristöasenteet ja ympäristökäsitysten muutos FIN-MIPS Kotitalous -tutkimukseen osallistumisen aikana
Kotitalouksien ympäristöasenteet ja ympäristökäsitysten muutos FIN-MIPS Kotitalous -tutkimukseen osallistumisen aikana Riina Pykäri Kotitaloustieteen pro gradu tutkielma Kotitalous- ja käsityötieteiden
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotAvustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet
Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet FT Maria Hällfors Ilmastonmuutos haastaa perinteisen luonnonsuojelun Ympäristötiedon foorumi 15.12.2017 Ennustettu riski lajien sukupuutolle
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotEkoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?
Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun
LisätiedotAjatuksia sivistyksen suunnasta Sivistyksen sivuhuoneessa. Peter Johnson
Ajatuksia sivistyksen suunnasta Sivistyksen sivuhuoneessa Peter Johnson 29.1.2016 Sivistyksen aika Sivistys on parin vuosisadan aikana taipunut moneen muotoon. Se on tavattoman dynaaminen ja monimuotoinen
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
Lisätiedot15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä
15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotVähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa
Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPS / biologia
AINEKOHTAINEN OPS / biologia Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita
LisätiedotLuettelo vuonna 2012 ja aikaisemmin tehdyistä kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvista kuntalaisaloitteista
Kuntalaisaloite lisämäärärahan hakemiseksi sivistystoimeen oppilassiirtojen välttämiseksi lukuvuotena 2012-2013 " Tämän aloitteen tavoitteena on saada kaupunginhallitukselta lisämäärärahaa, jotta perusopetus
LisätiedotMonitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta
Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).
LisätiedotLataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka. Lataa
Lataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka Lataa Kirjailija: Leena Vilkka ISBN: 9789529993543 Sivumäärä: 163 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.72 Mb FT, ympäristöfilosofi Leena Vilkka kuvaa kirjassa
LisätiedotYmpäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja
Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa Esa Nikunen, ympäristöjohtaja 30.8.2017 Esityksen sisältö Ympäristö- ja ilmastotavoitteet teemoittain: Liikenne Ilmasto Luonto ja virkistys Osallisuus Vihreä talous
LisätiedotEkosysteemipalvelujen tuotteistaminen
Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen Erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan piiri Biotalouden hankepaja Hämeen hanketoimijoille 9.11.2016 Tarjolla tänään Ekosysteemipalvelut
LisätiedotAgroekologinen symbioosi - mikä, miksi?
Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi? Juha Helenius Helsingin yliopisto Palopuron agroekologinen symbioosi hankkeen (Ympäristöministeriö: RAKI-ohjelma) tulosseminaari, Knehtilän tila 10.2.2017, Hyvinkää
LisätiedotSUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010
SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset
LisätiedotOHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös
OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaaminen; Globaali näkökulma: Uusiutuvat luonnonvarat, kestävän kehityksen agendan tavoitteet ja nexus-lähestymistapa, Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotLahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä
Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 9.4.2013 1 Mitä kaupunkiekologia on? Urban ecology integrates both basic
LisätiedotEkologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto
Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna
LisätiedotLuonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin
Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin Ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi ja erikoistutkija Kirsi Mäkinen Suomen ympäristökeskus, SYKE Tehokkaat ja vaikuttavat luontopohjaiset
LisätiedotAlueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista
Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista Tiina Nieminen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Eurooppa ja Keski-Aasia - raportti Kriittisen tiedon tarkasteluun
LisätiedotSuomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014
Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon
LisätiedotKasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella
Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
Lisätiedot4. Ilmoitus. Room. 1:19-23
4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja
LisätiedotVASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013
VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotMIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?
MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden
LisätiedotZonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta
Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Riistapäivät - 22.1.2012 Atte Moilanen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä
LisätiedotEkologisiin kompensaatioihin vaikuttavia tekijöitä ja kompensaatioiden riskit. Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos
Ekologisiin kompensaatioihin vaikuttavia tekijöitä ja kompensaatioiden riskit Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos 0 Esityksen Sisältö 1. Kompensaatioiden ekologiset ja operatiiviset
LisätiedotRyhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op
Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.
LisätiedotMonikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa
Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT Metsähallitus Metsätalous Oy Metsähallitus - kolmasosa Suomesta Valtion kokonaismaapinta-ala noin 9.1 milj.
LisätiedotMuuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto
Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia
LisätiedotJohtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa
Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät
LisätiedotEkologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotEkologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto
Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla
LisätiedotIlmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen
Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia Hanna Mäkinen Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) hanke Valtakunnallinen tiedonvälityshanke Sieto- ja sopeutumiskyvyn
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotAgenda 2030 ja uudistava oppiminen. Erkka Laininen, OKKA-säätiö
Agenda 2030 ja uudistava oppiminen Johan Rockström & Pavan Sukhdev, 2016 Azote Images for Stockholm Resilience Centre Erkka Laininen, OKKA-säätiö Planetaariset rajat ovat ylittymässä YK:n kestävän kehityksen
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9
2016 Biologia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Biologia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun biologian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden biologian
LisätiedotMAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä
LisätiedotKultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi
LisätiedotVesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen
Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin
LisätiedotKaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari. Imatra Nina Peuhkuri, Luke
2019-2021 Kaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari Imatra 23.5.2019 Nina Peuhkuri, Luke Funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland. 1 Projektin tavoitteet
LisätiedotVantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
LisätiedotAgroekologinen symbioosi
Palopuron Agroekologinen symbioosi Juha Helenius Helsingin yliopisto Luomuinstituutin yleisöseminaarien sarja Tutkittua tietoa luomusta, Mikkeli 7.3.2017 Agroekologia 1. Tieteellinen tutkimusala, jonka
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotA. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)
A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella
LisätiedotKohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa
Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta ja kestävä kehitys seminaari Joensuu 11.6.2014 Kaivosala ja ekologinen
LisätiedotVIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS
VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit
LisätiedotAtte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos
Miksi ekologiset kompensaatiot epäonnistuvat? Kompensaatioiden määrittämisen avainkohtia. Koneen säätiön seminaari 9.6.2017 Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos 0 Vaatimukset onnistumiselle
Lisätiedot38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK
38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut
LisätiedotIlmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)
Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen on mahdollinen mutta vaativa tehtävä 1,5 asteen tavoitteen
LisätiedotSuomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua
Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:
LisätiedotKaivostoimintatutkimuksen dynaamisuus
KAIVOSTOIMINNAN HAASTEET ITÄ-SUOMESSA seminaari, Outokumpu, 16. 17.2.2010 Kaivostoimintatutkimuksen dynaamisuus Markku Tykkyläinen, Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta: teknologia ja spatiaalinen rakenne
LisätiedotLuonnon monet kasvot:
Luonnon monet kasvot: teknologinen ja fokaalinen luonto Ylä-Lapissa Sanna Hast Jyväskylän yliopisto sanna.t.hast@jyu.fi Pro Gradu: Releasing Upper Lapland Martin Heidegger and the question concerning nature
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
Lisätiedotmuutosten nopeus ja rajuus pitkän ajan
Ekokriisi paleontologin näkökulmasta muutosten nopeus ja rajuus pitkän ajan perspektiivissä Juha Saarinen Helsingin yliopisto Elämän historian viisi suurta massasukupuuttoa - Huolestuttava ajatus: oliko
LisätiedotSynergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä
Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Kohti arviointia 2.0 seminaari 14.12.2017 Pia Katila Luonnonvarakeskus Tavoitteiden väliset kytkökset tuovat haasteita arvioinnille 17
LisätiedotNäköalapaikoilta ja ruohonjuuresta
Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta Elossa luonto ja elävä perintö 9.11.2016 Sini Hirvonen sini.hirvonen@kotiseutuliitto.fi Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö Yli 840 yhteisöjäsentä ja 220 henkilöjäsentä
LisätiedotMatkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli
LisätiedotBiodiversiteettisopimus
Biodiversiteettisopimus BD = luonnon monimuotoisuus Tavoitteet maapallon ekosysteemien, eliölajien ja niiden perimän 1. suojelu 2. kestävä käyttö 3. käytöstä saadun hyödyn tasapuolinen jako Schematic representation
Lisätiedotklo 14, Laituri, Turun kasarmi, Helsinki Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ. Kuva J-P. Flander
HELSINGIN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON PERUSTAMISSELVITYS Tarinatyöpajan (nro 4) johdantopuheenvuoro: kansallisen kaupunkipuiston lainsäädännöstä, kriteereistä ja Helsingin roolista/lisäarvosta verkostossa
LisätiedotIPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo
IPBEStyöohjelmaluonnos Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo 18.11.2013 Työohjelman yleinen päämäärä Ensimmäinen IPBES työohjelma Valmisteltu Bureaun ja MEPin (Multidisciplinary
LisätiedotBIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä
1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotYMPÄRISTÖTAIDETEOS KILPISJÄRVELLE JUHA RYYNÄNEN. Progradu tutkielma. Soveltava kuvataide. Syksy 2013
YMPÄRISTÖTAIDETEOS KILPISJÄRVELLE JUHA RYYNÄNEN Progradu tutkielma Soveltava kuvataide Syksy 2013 2 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Soveltava kuvataide Syksy 2013 Juha Ryynänen 3 4 Tiivistelmä ympäristötaideteoksen
LisätiedotMitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotRuoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO
Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA 14.3.2017 KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO Tutkimus kaupunkiviljelystä Mitä on uusi asukaslähtöinen kaupunkiviljely?
Lisätiedot