Tampere-Oulu nopeudennostoselvitys
|
|
- Ritva Honkanen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tampere-Oulu nopeudennostoselvitys
2 Sisältö Tarkastelualue ja työn tavoitteet Tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia Matka-ajat ja ajoaikasimulointeja Nykyiset nopeusrajoitukset ja nopeutta 200 km/h rajoittavat tekijät Tampere-Oulu-välillä Tarkastelu: pienet ratageometrian muutokset tavoitteena suurin sallittu nopeus 220/250 km/h Liikenteellinen toimivuus Liikennemäärät, välityskyky, täsmällisyys Selvityksessä tunnistettuja jatkotoimenpidetarpeita Teoria: nopeutta rajoittavat tekijät 2
3 Tampere-Oulu nopeudennostoselvitys Työn tilaajina Tampere, Seinäjoki, Kokkola, Ylivieska ja Oulu Työryhmässä ovat ollut mukana Pirkanmaan liitto ja selvitystyön aikana on kuultu Väylävirastoa Työn konsulttina NRC Group Finland Oy, projektipäällikkönä Tiina Kiuru Työ on käynnistetty marraskuussa 2018 ja valmistuu toukokuussa 2019 Työn päätarkoitus on tuottaa taustamateriaalia teknisistä nopeudennoston edellytyksistä matka-ajan lyhentämiseksi 3
4 Tarkastelualue 4
5 Tarkastelualue ja työn tavoitteet Työn tarkoitus on tutkia rataosuuden nopeudennoston ratateknisiä edellytyksiä ja rajoitteita sekä ajoaikoja. Tavoitteena saavuttaa noin 3 h matka-aika. Tampere-Oulu-rataosuus 496 km Pohjois-Louko-Seinäjoki-Lapua- ja Kokkola-Ylivieska-osuudet 2- raiteisia (n. 126 km) Nykyinen henkilöliikenne koostuu IC-junista, Pendolinoista ja yöjunista Nopeat IC-junat: Tampere, Seinäjoki, Kokkola, Ylivieska ja Oulu Hitaat IC-junat ja pendolinot pysähtyvät pääsääntöisesti jokaisella asemalla: Tampere, Parkano, Seinäjoki, Lapua, Kauhava, Pännäinen, Kokkola, Kannus, Ylivieska, Oulainen, Vihanti, Ruukki, Kempele, Oulu. Härmässä pysähdys kesäaikaan 5
6 Tarkastelualue Kuntia/kaupunkeja 22 kpl Maakuntaliittoja 5 kpl Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa 6
7 Henkilöliikenteen toiminta 7 Oulu, Ylivieska, Seinäjoki ja Tampere toimivat henkilöliikenteen vaihtoasemina ja solmupisteinä. Tampere on erityisesti keskeinen kuuden suunnan vaihto- ja solmupiste vaikuttaen koko pääradan aikataulurakenteeseen.
8 Tavaraliikenteen toiminta Raahe-Tuomioja liikenne Vähäinen liikenne Vaasa- Haapamäki-akselilla Pännäinen- Pietarsaari liikenne Iisalmi-Ylivieska liikenne Raakapuun kuormauspaikat Oulu, Kokkola, Seinäjoki ja Tampere toimivat tavaraliikenteen järjestelyratapihoina 8
9 Nykytilanne Matka-aika nykytilanteessa nopealla IC-junalla on keskimäärin Tampere-Oulu 3:55 h Oulu-Tampere 4:03 h Ratatöiden aiheuttamat ylimääräiset pelivarat on suunniteltu poistettavan vuoden 2019 aikana Nopeutukseksi on arvioitu noin min Ylivieska-Oulu-välille Yhteysväli Suunnittain Nopea IC nykytila Rataosuuden pituus Keskinopeus (km/h) Oulu-Ylivieska Ol Yv / Yv Ol 1:10 / 1:06 122,4 km 105 km/h Kokkola-Ylivieska Yv Kok / Kok Yv 0:41 / 0:39 78,8, km 115 km/h Seinäjoki-Kokkola Kok Sk / Sk - Kok 0:56 / 0: km 144 km/h Tampere-Seinäjoki Sk Tpe / Tpe - Sk 1:05 / 1:04 160,6 km 148 km/h Tampere-Oulu Ol Tpe / Tpe - Ol 4:03 / 3:55 (sis. pysähdykset) 495,8 km 122 km/h (sis. Pysähdykset) Kokonaisvuorokausiliikennemäärät vaihtelevat Tampere-Oulu-osuudella noin junaa/vrk 9
10 Tehtyjä suunnitelmia Seinäjoki-Oulu alustava yleissuunnitelma, 2005 Sisältänyt kaksoisraiteen mahdollisuuksien tutkimisen Seinäjoki-Oulu-radan palvelutason parantaminen, YVA 2006 Seinäjoki-Oulu -radan palvelutason parantaminen, yleissuunnitelma 2006 Seinäjoki-Oulu -radan palvelutason parantaminen, ratasuunnitelma vaihe I, 2006 Tampere-Seinäjoki tasonnosto, nopeuden ja akselipainon nostaminen, 2007 Seinäjoki-Oulu rakentamissuunnitelmat valmistuneet Noin 20 eri toimeksiantoa Liminka-Oulu kaksoisraide ja Oulun kolmioraide, yleissuunnitelma 2010 Ratahanke Seinäjoki-Oulu, ylikulkusiltoihin liittyvä riskienarviointi, 2016 Käynnissä Tampere-Lielahti lisäraideselvitys, valmistuu maaliskuussa 2019 Tampere-Seinäjoki tarveselvitys, valmistuu kesäkuussa 2019 Tampere-Seinäjoki turvalaitesuunnittelu, valmistuu
11 Tehtyjä selvityksiä ja välityskykytarkasteluja Seinäjoki-Oulu, yhteiskuntataloudellinen vaikutusarvio, 2009 Seinäjoki-Oulu välityskykytarkastelu, 2011 Tampere-Lielahti-Nokia/Ylöjärvi-välityskykytarkastelut, 2014 Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys, 2014 Rataverkon välityskyvyn kehityskuva 2035, 2015 Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Tampere - Lielahti-Nokia/Ylöjärvi, 2015 Pääradan operointiselvitys 1. osa, 2018 Käynnissä 2. osa valmistuu 2019 Rataverkon kokonaiskuva, 2018 Käynnissä Tampere-Seinäjoki kaksoisraiteen laaja-alaiset vaikutukset, valmistuu huhtikuussa
12 Seinäjoki-Oulu ratahanke Ratahanke Seinäjoki-Oulu toteutettu vuosina /2019 Suunnitteluperusteet päivitetty 2012 Mitoitusnopeutena nykyisen radan parantamiselle on ollut 160 km/h perinteiselle kalustolle ja 200 km/h kallistuvakoriselle kalustolle Uusille rataosuuksille mitoitusnopeus on ollut 200 km/h kaikelle kalustolle Toteutetut kaksoisraideosuudet Seinäjoki-Lapua ja Kokkola-Ylivieska Toteutetut oikaisut Lapualla, Sievissä, Kilpualla, Tikkaperässä ja Temmesjoella Toteutetut lisäliikennepaikat Hankkeessa on pidennetty useita liikennepaikkoja ja rakennettu uudet liikennepaikat Riijärvi, Ahonpää ja Tikkaperä Nopeutta rajoittavat teräsratasillat on poistettu lukuunottamatta Siikajoen ratasiltaa. Muita hankkeita Oulunlahti valmistuu keväällä 2019 Ylivieskan alikulku valmistuu keväällä/kesällä 2019 Pännäisten kolmioraide valmistunut tammi-helmikuussa
13 Matka-ajat ja ajoaikasimuloinnit 13
14 Matka-ajan muodostumisen lähtökohdat Matka-aika muodostuu nopeusrajoitusten mukaisesta ajoajasta ja pysähdyksistä sekä pysähdysten kiihdytyksistä ja jarrutuksista Ajoajan lisäksi matka-ajassa varaudutaan % pelivaraan, joka mahdollistaa pienet aikataulun kuromiset ja häiriöt sekä kuljettaja- ja olosuhdekohtaiset kiihdytykset, jarrutukset ja ajonopeuden Pysähdyksiin kuluva aika on nykytilanteessa nopeilla IC-junilla keskimäärin Seinäjoella 3-5 min, Kokkolassa 2-4 min ja Ylivieskassa 2-3 min Junakohtaamiset painottuvat hitaille IC-junille ja Pendolinoille Tampere Seinäjoki ja Seinäjoki Kokkola väleillä. Lisäksi yhdellä nopealla ja yhdellä hitaalla IC-junalla on junakohtaamiset Ylivieska Oulu välillä Yhden junakohtaamisen tuoma lisämatka-aika 200 km/h nopeusalueella on keskimäärin 6-10 min Nopea IC Kesto KA Hidas IC Kesto KA PendolinoKesto KA Yv - Ol 1 0:03:00 1 0:04:00 0 Kok - Yv Sk - Kok 0 2 0:03:30 2 0:03:30 Tpe - Sk 0 7 0:05:26 4 0:04:00 Pysähdysten määrät yhteensä Pysähdysten keskimääräinen kesto 14
15 Ajoaikasimulointeja, lähtökohdat Simuloinnit on tehty nykyisillä nopeusrajoituksilla sekä geometrian sallimilla nopeusrajoituksille Simuloinnit on tehty seuraaville skenaarioille Tampere-Oulu-väli Seinäjoen, Kokkolan ja Ylivieskan kaupallisilla pysähdyksillä ja 10 % pelivaralla Kaupallinen pysähdys 2 minuuttia Tampere-Oulu-väli ilman pysähdyksiä ilman pelivaraa ja 10 % pelivaralla Muita lähtökohtia Simuloinnit on tehty molempiin suuntiin Simuloinnit on tehty IC-junilla ja Pendolinoilla Pendolino, yksi Sm3-yksikkö (327 t) IC-juna, Sr2-veturi ja 8*2-kerros IC-vaunua (570 t sisältää veturin painon noin 83 t) Ajoajoissa ei ole huomioitu muuta liikennettä tai junakohtaamisia Tehty rautatieliikenteen simulointiohjelmistolla OpenTrack 15
16 Matka-ajat ja ajoaikasimulointien tulokset, nopeustaso kevät/kesä 2019 Yhteysväli Suunnittain Nopea IC nykytila* Simuloitu 90 %, IC-kalusto, pysähtyy Sk, Kok ja Yv Simuloitu 90 %, Pendolino, pysähtyy Sk, Kok ja Yv Oulu-Ylivieska Ol Yv / Yv Ol 1:10 / 1:06 0:53 / 0:53 0:47 / 0:47 Kokkola-Ylivieska Yv Kok / Kok Yv 0:41 / 0:39 0:34 / 0:34 0:30 / 0:30 Seinäjoki-Kokkola Kok Sk / Sk - Kok 0:56 / 0:56 0:56 / 0:55 0:51 / 0:50 Tampere-Seinäjoki Sk Tpe / Tpe - Sk 1:05 / 1:04 1:00 / 1:00 0:59 / 0:59 Tampere-Oulu (sis. pysähdykset) Ol Tpe / Tpe - Ol 4:03 / 3:55 3:28 / 3:27** 3:12 / 3:11** Tarkastelu osoittaa, että nykyisissä IC-junan matka-ajoissa on vielä hyödyntämättä noin 30 min radan nykyisen nopeustason mahdollistamasta matka-ajasta. Simuloidut matka-ajat eivät huomioi junakohtaamisia tai muuta liikennettä Pendolinolla päästään simuloinnissa hyvin lähelle tavoitteena olevaa 3 h matka-aikaa. * Matka-aika, joka sisältää rakentamisen aikaisia pelivaroja, mm. Oulunlahden liikennepaikan rakentamistyöt ** Simuloiduissa kokonaisajoajoissa on 2 minuutin pysähdykset, kun todellisuudessa pysähdykset vaihtelevat keskimäärin Seinäjoella 3-5 min, Kokkolassa 2-4 min ja Ylivieskassa 2-3 min 16
17 Tampere-Oulu-välin nykyiset nopeustasot eri kalustotyypeillä Perinteisellä kalustolla on nykyisin suurin sallittu nopeus enintään 160 km/h noin 150 km matkalla, joka on noin 30 % koko osuudesta Suurin osuus nopeudesta 160 km/h ja alle sijoittuu Seinäjoen ja Oulun välille, 140 km. Vastaava osuus kallistuvakorisella on 35 km (7 %). Yhteensä km/nopeus Perinteinen kalusto (km) Kallistuvakorinen kalusto (km) Nopeus < 160 km/h Nopeus = 160 km/h 95 7 Nopeus > 160 km/h
18 Ratageometrian sallimat nopeudet, simuloidut matka-ajat Yhteysväli pysähtyy asemilla Seinäjoki, Kokkola ja Ylivieska Suunnittain Nopea IC nykytila Simuloitu 90 %, IC-kalusto Geometrian sallima Simuloitu 90 %, IC-kalusto Simuloitu 90 %, Pendolino Geometrian sallima Simuloitu 90 %, Pendolino Oulu-Ylivieska Ol Yv / Yv Ol 1:10 / 1:06 0:53 / 0:53 0:52 / 0:52*** 0:47 / 0:47 0:46 / 0:46*** Kokkola-Ylivieska Yv Kok / Kok Yv 0:41 / 0:39 0:34 / 0:34 0:33 / 0:33 0:30 / 0:30 0:30 / 0:30 Seinäjoki-Kokkola Kok Sk / Sk - Kok 0:56 / 0:56 0:56 / 0:55 0:56 / 0:55 0:51 / 0:50 0:51 / 0:49 Tampere-Seinäjoki Sk Tpe / Tpe - Sk 1:05 / 1:04 1:00 / 1:00 0:59 / 0:59 0:59 / 0:59 0:54 / 0:54** Tampere-Oulu (sis. pysähdykset) Ol Tpe / Tpe - Ol 4:03 / 3:55 3:28 / 3:27 3:25 / 3:24* 3:12 / 3:11 3:06 / 3:04* * IC:llä saavutettavissa simuloinnin perusteella ainoastaan noin 3 min aikahyöty ja Pendolinolla noin 6 min, jos hyödynnettäisiin täysin geometrian sallimaa nopeutta, mikä edellyttäisi seuraavia toimenpiteitä ** Tampere-Lielahti-välin kehittäminen (sisältää paljon selvitettäviä asioita) ** Lielahti-Seinäjoki välin nostaminen 220 km/h, mm. sähköradan uusiminen (sisältää paljon selvitettäviä asioita; sillat ja pengerleveys) Seinäjoki-Kokkola-välillä Kolpin ylikulkusillan parantaminen, noin 20 s *** Ylikulkusiltojen Vihanti ja Kempele sekä Siikajoen ratasillan parantaminen *** Oulun asetinlaite 18
19 Minimi ajoaikasimulointeja ilman pysähdyksiä, tulokset Simuloidut ajoajat ilman pysähdyksiä Ilman pelivaraa Pelivara 10 % Teoreettinen tarkastelu minimiajoajoista ilman muuta liikennettä ja ilman pysähdyksiä Ajoajat suunnittain Tampere-Oulu - välillä, radan nykyiset nopeudet Tampere-Oulu Oulu-Tampere Pendolino, Pendolino, Kalustotyyppi IC2 IC2 Sm3 Sm3 Ei pysähdyksiä, ilman pelivaraa 3:01 2:46 3:01 2:46 Ei pysähdyksiä, pelivara 10% 3:19 3:03 3:19 3:03 Ajoajat suunnittain Tampere-Oulu - välillä, radan geometrian sallima nopeus Tampere-Oulu Oulu-Tampere Kalustotyyppi IC2 Pendolino, Pendolino, IC2 Sm3 Sm3 Ei pysähdyksiä, ilman pelivaraa 2:58 2:39 2:59 2:39 Ei pysähdyksiä, pelivara 10% 3:16 2:55 3:16 2:55 19
20 Simulointikuvaaja ja radan suurin sallittu nopeus, IC-juna Tampere-Oulu-suunnan IC-junan (Sr2+8vaunua) maksimiajonopeus 10% pelivaralla nykyisillä radan nopeuksilla ja pysähdykset Seinäjoella, Kokkolassa ja Ylivieskassa Yksi pysähdys 200 km/h -nopeudesta lisää matka-aikaa vähintään 3-3,5 min. 200 km/h 160 km/h Radan suurin sallittu nopeus 100 km/h IC-juna kiihdyttää km/h noin 11,5 km Junan nopeusgraafi 20 Seinäjoki Kokkola Ylivieska
21 Simulointikuvaaja ja radan suurin sallittu nopeus, Pendolino Tampere-Oulu-suunnan Pendolinon maksimiajonopeus 10% pelivaralla nykyisillä radan nopeuksilla ja pysähdykset Seinäjoella, Kokkolassa ja Ylivieskassa Yksi pysähdys 200 km/h -nopeudesta lisää matka-aikaa vähintään 2,5-3 min. Pendolino kiihdyttää km/h noin 8,5 km 200 km/h 160 km/h 100 km/h Radan suurin sallittu nopeus Junan nopeusgraafi Seinäjoki Kokkola Ylivieska 21
22 Pysähdyskuvaajat IC-junalle ja Pendolinolle Jarrutuksen ja kiihdytyksen aiheuttamat ajoaikaerot 200 km/h, ei sisällä pysähdysaikaa IC-junalla 3,05 min Pendolinolla 2,2 min 22
23 Nykyiset nopeusrajoitukset ja nopeutta 200 km/h rajoittavat tekijät Tampere-Oulu-välillä Nopeusrajoitukset Geometrian sallimat nopeudet Nopeutta rajoittavat tekijät 23
24 Tampere Lielahti nopeuskaaviot, 2-raiteinen 5,9 km Geometrian salliman nopeuden hyödyntämiselle voi olla useita esteitä, mm. sillat, melu- ja tärinäongelmat ja kapea penger sekä lähellä olevat rakenteet, mm. kevyen liikenteen väylä Tampere-Lielahti lisäraideselvitys on käynnissä ja valmistuu maaliskuussa 2019 lisäraideosuudet ja nopeustasot 24
25 Lielahti Pohjois-Louko nopeuskaaviot, 1-raiteinen 136 km Rataosuudella hyödynnetään koko matkalla geometrian sallimaa nopeutta 200 km/h Geometrian salliman 220 km/h nopeuden hyödyntämiselle kallistuvakorisella kalustolla estää Parkanossa pääraiteen vieressä oleva laituri (rajoitus 200 km/h) laiturin siirto, raidejärjestelyt Sähköratajärjestelmä (rajoitus 200 km/h) sähköratajärjestelmän uusiminen Pengerleveys (täytyy tutkia, tieto ei ole täysin varmuudella saatavilla) Kaikki ylikulkusillat ja ratasillat/alikulkusillat on tutkittava tapauskohtaisesti (ylikulkusilloissa välitukien etäisyys raiteen keskilinjasta, suistumisriski ja siltakannen korkeus raiteen pinnasta) Parkanossa laituri pääraiteen vieressä, 200 km/h 25
26 Pohjois-Louko Seinäjoki nopeuskaaviot, 2-raiteinen 18,7 km Pohjois-Loukon vaihde (km+m ) rajoittaa nopeuden itäisellä raiteella 140 km/h 160 km/h nopeusrajoitus itäisellä kaksoisraiteella (14,2 km) vaihteelta Seinäjoen liikennepaikalle Suurempi nopeus ei olisi juurikaan hyödynnettävissä, kun IC kiihdyttää km/h 11,5 km ja hidastaa km/h 1,3 km, yhteensä 12,8 km Nykytilanteessa henkilöliikenne on suunniteltu käyttävän läntistä raidetta molempiin suuntiin Seinäjoella huoltotien tasoristeys rajoittaa 70 km/h 400 m matkalta Geometrian salliman 220 km/h nopeuden hyödyntämiselle kallistuvakorisella kalustolla estää Pohjois-Louko, Larvakytö ja Syrjämäki vaihteet (rajoitus 200 km/h suorille) Sähköratajärjestelmän uusiminen, edellyttää pengerleveyden ja siltojen tutkimista Pohjois-Louko, Larvakytö ja Syrjämäki, liikennepaikkojen vaihteet rajoittavat nopeuden 200 km/h 26
27 Seinäjoki Lapua nopeuskaaviot, 2-raiteinen 22,1 km Lapualla läntisen kaksoisraiteen vaihde, pistemäinen rajoitus 140 km/h, km
28 Lapua Kokkola nopeuskaaviot, 1-raiteinen 111,9 km Kolpin ylikulkusilta (km ) rajoittaa nopeuden 140 km/h, pilarit liian lähellä Sillan korjaaminen lyhentäisi matka-aikaa noin 20s Lapuan ja Pännäisten liikennepaikkojen geometria rajoittaa nopeutta km/h ja /130 km/h Lapuan ja Pännäisten liikennepaikkojen geometriat rajoittavat Kolpin ylikulkusilta, 140 km/h Lapuan ja Pännäisten liikennepaikkojen geometriat rajoittavat Kolpin ylikulkusilta, 140 km/h 28
29 Kokkola Ylivieska nopeuskaaviot, 2-raiteinen, 78,8 km Kokkolassa laituripolku Sn km/h ja vaihde km km/h Myös geometria km/h eli laituripolun poistaminen tai vaihteen uusiminen ei nosta nopeustasoa Ylivieskan laituripolku poistuu kesällä 2019, rakennetaan alikulku Läntisen raiteen nopeus nousee km/h Ylivieskan pohjoispäässä Ylivieskan liikennepaikan alueella on myös nopeutta rajoittavia ylikulkusiltoja, mutta niiden uusiminen ei vaikuttaisi juuri matka-aikaan, koska myös liikennepaikan geometria rajoittaa nopeutta ja liikennepaikalla pysähtyvät kaikki henkilöjunat Kokkola-Ylivieska kaksoisraideosuus rakennettu Seinäjoki-Oulu-hankkeessa, Kälviän raiteenvaihtopaikan ja Kannuksen liikennepaikan alueet ovat jääneet geometrialtaan suurimmiksi nopeutta rajoittaviksi kohteiksi 29
30 Ylivieska Oulu nopeuskaaviot, 1-raiteinen 122,4 km Vihannin ylikulkusilta (km ) rajoittaa nopeuden 160 km/h - Sillan korjaaminen lyhentäisi matka-aikaa n. 10 s Kempeleen ylikulkusilta (km ) rajoittaa nopeuden km 140 km/h - Sillan korjaaminen lyhentäisi matka-aikaa n. 20 s IC-junalla on kaksi osuutta, joilla ei hyödynnetä geometrian sallimaa nopeutta, koska IC ei ehdi hyödyntämään 200 km/h nopeutta Km (4 km) ja km (6 km) IC hidastaa km/h 1,3 km ja kiihdyttää km/h 7,3 km ja, yhteensä 8,6 km Ruukin ylikulkusilta (km , Sn 140 km/h) ja Siikajoen ratasilta (km , kunnosta johtuvia nopeusrajoituksia km/h) rajoittavat yhdessä geometrian kanssa nopeuden tasolle km/h Nopeusrajoitusalue on , noin 2 km Ennen Oulua Oulun asetinlaite rajoittaa pendolinon nopeuden 140 km/h (geometrian sallima 180 km/h) noin 3 km matkalta Lähellä Oulua myös raskaiden junien tärinänopeusrajoituksia 50 km/h (8,4 km+2,3 km) Oulun asetinlaite, 140 km/h Ruukki yks ja Siikajoen RS, Ruukin liikennepaikka, km/h Kempele yks, 140 km/h Vihanti yks, 160 km/h Ruukki yks ja Siikajoen RS, Ruukin liikennepaikka, km/h Vihanti yks, 160 km/h Kempele yks, 140 km/h 30
31 Nopeutta 200 km/h rajoittavat tekijät yleisesti Nopeuteen vaikuttavia tekijöitä Ratageometria Kaarresäteet, kallistukset ja siirtymäkaaret kalustoriippuvainen perinteinen/kallistuvakorinen Kallistuvakorisille junille voidaan kaarteissa sallia korkeammat nopeudet, koska rungon kallistuksella voidaan kompensoida kaarteen aiheuttamaa sivuttaiskiihtyvyyttä matkustajille. Haastavaa on sovittaa yhteen nopea henkilöliikenne ja hidas tavaraliikenne Vaihteet, laituripolut, huoltotiet ja tasoristeykset Raideväli, alusrakenneluokka, pengerleveys Laiturin sijainti pääraiteen vieressä rajoittaa nopeuden 200 km/h Turvalaitteet ja sähkörata Sillat, ylikulkusillat ja ratasillat Kaikki sillat tulee tarkastella tapauskohtaisesti, jos nopeus nousee yli 200 km/h Tunnelit (ei tunneleita Tampereen ja Oulun välillä) 31
32 Tampere-Oulu-välin geometrian salliman nopeuden hyödyntäminen kooste Tampere-Oulu-välillä hyödynnetään lähes kokonaan geometrian sallimaa nopeutta Geometrian salliman nopeuden hyödyntämisen esteitä Siikajoen ratasilta Kolppi, Vihanti, Kempele, Ylivieska ja Ruukki rajoittavia ylikulkusiltoja Ylivieskassa ja Ruukissa myös ratageometria rajoittava tekijä Liikennepaikoilla on yksittäisiä vaihteita, laituripolkuja ja huoltoteitä, jotka rajoittavat nopeutta Vain Seinäjoella, Kokkolassa ja Oulussa muutama rajoittava tekijä myös geometria rajoittaa nopeutta ja asemilla pysähdytään joka tapauksessa Tampere-Lielahti-välillä ei hyödynnetä geometrian sallimaa nopeutta useista syistä (mm. läheiset rakenteet, ratasilta, tärinä) Oulun asetinlaite Lielahti-Seinäjoki-välillä nosto 220 km/h edellyttäisi vähintään siltojen ja pengerleveyden tarkastelun, sähköratajärjestelmän uusimisen sekä laitureiden siirtämisen pois pääraiteen vierestä, mm. Parkanossa laituri pääraiteen vieressä matka-aikasäästöt ovat pieniä nykyisessä ratakäytävässä nykyisellä kalustolla, vaikka toimenpiteet toteutettaisiin ja hyödynnettäisiin geometrian sallimaa nopeutta 32
33 Nopeutta 200 km/h rajoittavat tekijät Tampere-Oulu rataosuudella, 1/2 Pääosin geometria Liikennepaikoilla Vain muutama rajoittava vaihde Seinäjoella, Kokkolassa ja Oulussa Laituripolkuja vain Kokkolassa ja Ylivieskassa Ylivieskaan tulossa alikulku, laituripolku poistumassa kesällä 2019 Seinäjoella huoltotien tasoristeys Nopeustaso alhaisempi, koska 200 km/h nopeustasoa ei ehditä hyödyntämään osuuden lyhyyden takia Pohjois-Louko-Seinäjoki itäinen kaksoisraide Ylivieska-Oulu-välillä kaksi osuutta Tampere-Lielahti koko väli, useita rajoittavia tekijöitä; mm. tärinäongelmat, kapea penger Nopeutta rajoittavien tekijöiden poistaminen liikennepaikoilta Seinäjoki, Kokkola ja Ylivieska eivät juurikaan nosta nopeutta junien pysähtyessä asemilla ja geometrian aiheuttamista rajoituksista johtuen 33
34 Nopeutta 200 km/h rajoittavat tekijät Tampere-Oulu rataosuudella, 2/2 Sillat Lielahden jälkeen ennen Oulua kaikki ratasillat sallivat 200 km/h Ainoa rajoittava on Siikajoen ratasilta, km/h Ylikulkusillat Kolppi, 140 km/h, Vihanti, 160 km/h ja Kempele, 140 km/h Ylivieskan eteläinen, 150 km/h (ratapiha-alue, geometria rajoittaa myös) ja Ylivieskan pohjoinen, 160 km/h (geometria rajoittaa myös) Ruukki, 160 km/h Sähköradan osalta 200 km/h täyttyy koko osuudelta Paikoin lyhyitä osuuksia, jotka mahdollistavat 220 km/h Tampere-Oulu-välillä ratajohdon tyyppi on pääosin parannettu SR70. Lyhyitä osuuksia on ratajohdon tyyppiä RT 220, joka sallii 220 km/h Tampere-Oulu-välillä käytännössä koko järjestelmän uusimisen, jos nopeutta halutaan nostaa yli 200 km/h. Turvalaitteet mahdollistavat 200 km/h lukuun ottamatta yksittäisten turvavaihteiden puuttumista kahdella liikennepaikalla; Seinäjoki ja Kokkola 34
35 Tarkastelu: pienet ratageometrian muutokset tavoitteena suurin sallittu nopeus 220/250 km/h 35
36 Ratageometrian pienet muutokset, nopeustavoite 220/250 km/h Pienet geometrian muutokset, kuten kallistuksen ja siirtymäkaaren muutokset, 27 kohdetta löydetty Toimenpide on toteutettavissa nykyisessä ratakäytävässä pienillä vaikutuksilla mahdollisesti kunnossapidon yhteydessä Pienet muutokset kaarresäteessä, 34 kohdetta löydetty Toimenpiteen myötä linjaus voi siirtyä vaikutusalueella 2-4 km noin 5-10 m nykyisestä radan keskilinjasta Toimenpidealueet lyhyitä, mutta voivat vaikuttaa kohteiden siltoihin, sähkörataan ja turvalaitteisiin näitä ei ole tutkittu vielä Nopeuden kannalta kustannustehokkaita suurempia oikaisuja ei rataosalta ole löytynyt Sievin pohjoispuolella yksi lyhyt osuus: jos kaksi kaarta suurennetaan, nopeushyöty itäisellä raiteella IC-kalustolla km/h, 1 km matkalla Monet rajoittavat kohdat ovat nykyisillä ratapihoilla, joissa geometrian muutos tarkoittaa myös ratapihamuutoksia, jotka ovat haastavia usein niiden sijaitessa kaupunki-/kyläalueilla sekä niiden muutosalueella on yleensä siltoja kustannukset ja vaikutukset suuria 36
37 Saavutetut nopeudennostot geometriaa parantamalla pienillä toimenpiteillä Perinteisellä kalustolla 250 km/h 117 km (5 osuutta, pisin 34 km) 220 km/h lisäksi yhteensä 89 km (5 osuutta, pisin 33 km) 210 km/h 25 km (2 osuutta) 200 km/ 26 km/h (4 osuutta) Alempia nopeuksia noin 22 km (5 osuutta) Sm3-kalustolla 250 km/h yhteensä noin 326 km (17 osuutta) Pisin yhtäjaksoinen osuus 149 km Tampereen ja Seinäjoen välillä Seuraavaksi pisin jakso 23 km Kilpuan ja Vihannin välillä 220 km/h lisäksi yhteensä noin 47 km (5 osuutta, pisin 20 km) Kiihdytys ja jarrutus >200 km/h vie yhteensä 4,8 km 210 km/h yhteensä noin 59 km (7 osuutta) 37
38 Nopeuskuvaajat IC-kalusto, geometrian kannalta maksiminopeus 250 km/h Saavutettavissa oleva maksiminopeus 250 km/h Nykyinen geometrian sallima nopeustaso, maksimi 200 km/h 250 km/h 220 km/h 200 km/h 160 km/h Seinäjoki Kokkola Ylivieska Saavutettavia nopeudennostoalueita 250 km/h 117 km 5 osuutta, pisin 34 km 220 km/h lisäksi 89 km 5 osuutta Yhtäjaksoinen pisin jakso 82 km 38
39 Nopeuskuvaaja Pendolino, geometrian kannalta maksiminopeus 250 km/h Saavutettavissa oleva maksiminopeus 250 km/h Nykyinen geometrian sallima nopeustaso, maksimi 200/220 km/h 250 km/h 220 km/h 200 km/h 160 km/h Seinäjoki Kokkola Ylivieska Saavutettavia nopeudennostoalueita 250 km/h noin 326 km 17 osuutta, pisin 149 km 220 km/h lisäksi yhteensä noin 47 km (5 osuutta) Kiihdytys ja jarrutus >200 km/h vie yhteensä 4,8 km 39
40 Liikenteellinen toimivuus 40
41 Liikenteellinen toimivuus Nykytilanteen liikenteen toimivuutta voi arvioida erilaisilla tekijöillä Liikennemäärät ja nopeuserot Täsmällisyystoteumat rataosuudella Teoreettinen kapasiteetin käyttöaste Asiantuntija-arvio rataosan välityskyvyn ja liikenteen erityispiirteistä 41
42 Välityskykyyn vaikuttavat asiat Yksiraiteisen rataosan välityskykyyn vaikuttavat mm. Infrastruktuuri, mm. kohtaamispaikkojen väli ja raiteiden määrä, turvalaitteet Nopeuserot ja tavoiteltava aikataulurakenne Ylivieska-Oulu-väli on jo nykytilanteessa kriittinen Myöhästymismäärät ja täsmällisyys Nopeaa henkilöliikennettä ja raskasta tavaraliikennettä, suuret nopeuserot Ympäri vuorokauden useita raskaita ja pitkiä tavarajunia Raahe-Hämeenlinna teräskela- ja Vartius-Kokkola rautapellettikuljetukset Pitkillä junilla harvemmin kohtaamismahdollisuuksia pidentää kohtaamispaikkojen väliä Junat kiihdyttävät ja jarruttavat keskimääräistä pidempään vie kapasiteettia kauemmin ja kasvattaa nopeuseroja Oulun eteläpuolella on raskaille tavarajunille 50 km/h kaksi tärinärajoitusaluetta, yhteensä noin 10 km kasvattaa junien välisiä nopeuseroja 42
43 Liikennemäärä ja välityskyky Junamäärät henkilö- ja tavaraliikenne Keskimääräiset arkivrk junamäärät syksyltä 2018 Yksiraiteisella osuudella 40 junaa/vrk alkaa olla maksimijunamäärä ennen negatiivisia vaikutuksia junaliikenteen välityskykyyn Liikenteen kyky palautua häiriötilanteista alkaa olla rajoittunutta Rataosuudella junien nopeudet vaihtelevat noin km/h Rataosuus Henkilöliikenne Tavarajunat Yhteensä Tampere-Parkano Parkano-Seinäjoki Seinäjoki-Pännäinen Pännäinen-Kokkola Kokkola-Ylivieska Ylivieska-Tuomioja Tuomioja-Oulu
44 Tampere-Oulu-välin täsmällisyys, vuonna 2017 Liikennepaikat ja rataosat seuranta-asemittain Suurimmat myöhästymisten syyryhmät, jotka liittyvät liikenteeseen ja infraan L Liikenteenhoito R Ratatyö Liikennepaikoista eniten myöhästymisiä Ylivieska Seinäjoki Kokkola Rataosuuksittain eniten myöhästymisiä Ylivieska-Vihanti Vihanti-Oulu Tampere-Parkano 44
45 Myöhästymissyyt 2017, liikenteen hoito ja ratatyöt Liikenteenhoito-syyt voivat liittyä kapasiteetin riittävyyteen Ratatöiden osalta tilanteen pitäisi parantua viimeistään nyt kesällä
46 Tampere-Oulu-välin täsmällisyys, henkilöliikenne vuonna 2017 Liikennepaikoista eniten myöhästymisiä Seinäjoki Ylivieska Kokkola Rataosuuksittain eniten myöhästymisiä Ylivieska-Vihanti Vihanti-Oulu Tampere-Parkano 46
47 Tampere-Oulu-välin täsmällisyys, tavaraliikenne vuonna 2017 Liikennepaikoista eniten myöhästymisiä Ylivieska Kokkola Seinäjoki Rataosuuksittain eniten myöhästymisiä Ylivieska-Oulu Kokkola-Ylivieska 47
48 Tampere-Oulu-välin myöhästymismäärät verrattuna koko Suomen myöhästymismääriin Ylivieska sijoittuu valtakunnallisesti noin 20. sijalle myöhästymismäärien suuruuden mukaan. Vain noin kymmenellä seuranta-asemavälillä tai seuranta-asemalla on yli 2000 myöhästymistä vuodessa (2017). Noin 40 välillä ja asemalla on myöhästymisiä yli 1000 vuodessa. Seurantavälejä ja -asemia on yhteensä noin 820. Kokonaisuudessaan vuonna 2017 kirjattuja myöhästymisiä oli noin kpl. Koko Tampere-Oulu-välillä myöhästymisiä oli noin kpl, joka on noin 8,3 % koko Suomen myöhästymismäärästä. 48
49 Kapasiteetin käyttöaste, taustaa ja teoriaa Teoreettinen kapasiteetin käyttöaste huomioi Mitoittavan kohtaamispaikkavälin Tavara- ja henkilöliikenteen keskimääräisen junamäärän ja keskinopeuden liikennepaikkojen välillä Jaoteltu nopeisiin ja hitaampiin henkilö- ja tavarajuniin Mahdollisen junakohtaamisen Laskenta on teoreettinen ja suuntaa antava sekä jakaa liikenteen tasaisesti liikennepaikkavälille Laskenta ei huomioi Kohtaamispaikkojen sivuraiteiden määrää Junien priorisointia käytännössä, esim. raskaiden tavarajunien pysäyttäminen Kaikki kohtaamispaikat eivät sovellu kaikille junille, esim. 925 m pitkät tavarajunat Asiakasjunien aikataulutarpeita Ennusteissa ei ole ennustettu kasvua tavaraliikenteeseen! 49
50 Kapasiteetin käyttöaste Käyttöasteen tulkinta 0-40 % rataosalla on käyttämätöntä kapasiteettia % liikenteen määrä ja laatu ovat tasapainossa % liikenteen kyky palautua häiriötilanteissa on rajoittunut % rataosalla on pulaa kapasiteetista Pelkällä henkilöliikenteen kasvulla teoreettinen käyttöaste nousee lähelle 60 % seuraavilla rataosuuksilla Pännäinen-Kokkola, 56 % Pännäisten kolmioraide vaikuttanee rataosan liikennemääriin vähentävästi Ylivieska-Tuomioja, 63 % Tuomioja-Oulu, 56 % Jo nyt kriittinen ja sisältää raskaiden junien tärinänopeusrajoituksia 50
51 Matkustajamäärät Henkilöliikenteen määrät ovat olleet kasvussa vuoden 2014 jälkeen Ennusteissa arvioidaan matkustajamäärän kasvavan merkittävästi Väyläviraston valtakunnallinen liikenne-ennuste (julkasu 57/2018) ei saavuta 8 % raideliikenteen kulkutapajakaumaa 51
52 Matkustajamäärät 2017, ennusteet 2030 ja 2050 sekä junamäärät 2017 toteutunut 2030 valtakunnallinen ennuste 2050 valtakunnallinen ennuste 2035 ennuste 8 % kulkutapaosuus Rataverkon kokonaiskuva 37/2018 Valtakunnalliset liikenne-ennusteet, Väylävirasto 57/
53 Tavaraliikenteen nettotonnit Tavaraliikenteen määrät ovat olleet varsin tasaisia Kokkolan eteläpuolella useiden vuosien ajan 2017 Suurimmat tavaraliikenteen määrät ovat Kokkola-Ylivieska-välillä ja sen jälkeen Ylivieska-Oulu-välillä Tavaraliikenteen nettotonnit (1000 t) Muutos Muutos > >2050 Tampere-Parkano Parkano-Seinäjoki Seinäjoki-Pännäinen Pännäinen-Kokkola Kokkola-Ylivieska Ylivieska-Tuomioja Tuomioja-Oulu Valtakunnalliset liikenne-ennusteet, Väylävirasto 57/
54 Raakapuuterminaalit Ylöjärven raakapuun kuormauspaikan osalta on suunniteltu kuormauspaikan siirtoa Rataverkon raakapuun kuormauspaikkaverkon päivitys, Väylävirasto 11/
55 Kaksoisraide koko välille Tampere-Oulu, 495,8 km Tampere Asema-Lielahti, 2-raiteinen rataosuus, 5,9 km Lielahti-Pohjois-Louko, 1-raiteinen, 136 km Pohjois-Louko-Seinäjoki, 2-raiteinen, 18,7 km Seinäjoki-Lapua, 2-raiteinen, 22,1 km Lapua-Kokkola, 1-raiteinen, 111,9 km Kokkola-Ylivieska, 2-raiteinen, 78,8 km Ylivieska-Oulu Asema, 1-raiteinen, 122,4 km 2-raiteista osuutta yhteensä 125,5 km 1-raiteista osuutta yhteensä 370,3 km Kaksoisraiteen rakentaminen 3-6 M /km-kustannuksella saadaan noin 1,11-2,22 Mrd Radan suunnittelu ja toteutus: yleissuunnitelma ratasuunnitelma rakentamissuunnitelma toteutus ja käyttöönotto arvio kokonaisaikataulusta vuotta Aikatauluun vaikuttavat mm. toteutusmalli (ST, allianssi) sekä suunnittelu- ja toteutusalueiden laajuus ja samanaikaisesti toteutettavien hankkeiden määrä Koko välin kaksoisraiteen vaiheittain rakentamisen vaiheistusta ei ole tehty ja olisi tärkeää tehdä pian 55
56 Aiemmin tehdyt välityskyky- ja kaksoisraidetarkastelut Seinäjoki-Oulu välityskykytarkastelu, 2011 Rataverkon välityskyvyn kehityskuva, 2015 Rataverkon kokonaiskuva, 2018 Strategiakortti, 2018 Selvityksissä tutkittuja kaksoisraideosuuksia Tampere-Oulu-välille Tampere-Ylöjärvi lisäraide (strategiakortti 2018) Liminka-Oulu-kaksoisraide ja Oulun kolmioraide (välityskyvyn kehityskuva 2015) Ylivieska-Oulainen (välityskykytarkastelu 2011) Hirvineva-Liminka (välityskykytarkastelu 2011) Loput osuudet Seinäjoki-Oulu (strategiakortti 2018) Ylöjärvi-Pohjois-Louko (strategiakortti 2018) Koko välin kaksoisraiteen vaiheittain rakentamisen vaiheistusta ei ole tehty 56
57 Seinäjoki-Oulu alustava yleissuunnitelma ja yleissuunnitelma Seinäjoki-Oulu AYS 2005, toteutettujen osuuksien lisäksi on suunniteltu kaksoisraideosuuksia Lapuan pohjoispuolelle 2,5 km lisää toteutetun jatkeeksi Pännäinen-Kokkola, noin 30 km Liminka-Oulu, noin 24,5 km Tehty yleissuunnitelma 2010, joka ei ole lainvoimainen Seinäjoki-Oulu-radan palvelutason parantaminen, yleissuunnitelma 2006 Kaksoisraideosuudet Etelä-Seinäjoki-Seinäjoki-Lapua ja Pännäinen-Kokkola-Matkaneva (noin 70,5 km) 57
58 Kaavoitus ja kaksoisraidevaraukset Maakuntakaavoissa radan parantaminen kaksoisraiteeksi on otettu huomioon Yleiskaavojen muutostarpeet tulee tarkastella ja muutokset viedä läpi suunnittelun edetessä. Hankkeen vaikutukset yleiskaavoihin on YVA-vaiheessa selvitetty ja tehdyn perusteella voidaan arvioida, että merkittäviä yleiskaavan muutostarpeita ei ole. Asemakaavojen muutostarpeet ja muutokset tulevat tarkasteltaviksi ratasuunnitelmavaiheessa ja tarvittavat asemakaavamuutokset on vietävissä läpi ratasuunnittelun kanssa samaan aikaan. 58
59 Tunnistetut jatkotutkimustarpeet Tampere-Oulu-välin kokonaisvaltainen välityskykytarkastelu Kaksoisraide- ja lisäliikennepaikkatarpeet sekä niiden vaiheistus Nopeudennosto- ja matka-aikatavoitteiden linjaus Toteutetun hankkeen geometrian lopputilanne ja nopeudennoston edellytykset on kartoitettu hyvin ja laajasti tässä työssä Tekniset selvitykset Pienten geometrian parannuskohteiden tarkempi suunnittelu ja vaikutukset siltoihin, sähköistykseen, turvalaitteisiin kustannusarvioiden määrittäminen Suurempien oikaisumahdollisuuksien kartoittaminen Koko välin pengerleveyden mittaaminen ja varmistaminen osuuksilla, joilla nopeutta halutaan nostaa yli 200 km/h Nopeustason 220/250 km/h tekniset edellytykset, mm. laiturit, vaihdetyypit Koko välin kaksoisraiteen aiemmat suunnitelmat, tekniset edellytykset ja puoleisuus 59
60 Nopeutta 200 km/h rajoittavat tekijät, teoria Jos tiedossa, esitetty myös rajoittavat tekijät nopeuksilla 220/250 km/h 60
61 Nopeutta rajoittavia tekijöitä Nopeuteen vaikuttavia tekijöitä Ratageometria Vaihteet, laituripolut, huoltotiet ja tasoristeykset Raideväli, alusrakenneluokka, pengerleveys Laiturin sijainti pääraiteen vieressä rajoittaa nopeuden 200 km/h Turvalaitteet ja sähkörata Sillat 61
62 Geometria, rajoittavat tekijät Nopeutta rajoittavia tekijöitä voivat olla radan geometriassa pieni kaarresäde, lyhyet siirtymäkaaret/kallistusviisteet tai liian pieni raiteen kallistus. Sekaliikenteen radoilla tuo suuren haasteen nopean henkilöliikenteen ja hitaan (60 km/h) tavaraliikenteen yhteensovittaminen Joissain kaarteissa nopeutta olisi mahdollista nostaa raiteen kallistusta kasvattamalla. Rajoitteena kallistuksen kasvattamiselle on se, että hitaiden tavarajunien kulku hankaloituu, jos kallistus on niiden nopeudelle liian suuri. IC-kaluston nopeudella 200 km/h kaarresäteen suositusarvo (RATO) on 3000 m, suositusminimi 2400 m ja ehdoton minimi 1940 m nopeudella 220 km/h kaarresäteen suositusarvo on 3500 m, minimiarvo on 2800 m ja minimi 2390 m nopeudella 250 km/h kaarresäteen suositusarvo on 4500 m, minimiarvo on 3700 m ja minimi 3140 m Kallistuvakorisille junille voidaan kaarteissa sallia korkeammat nopeudet, koska rungon kallistuksella voidaan kompensoida kaarteen aiheuttamaa sivuttaiskiihtyvyyttä matkustajille. Kallistuvakorisella kalustolla ehdottomat kaarresäteen minimiarvot ovat nopeudella 200 km/h 1150 m, 250 km/h 1420 m ja 250 km/h 1865 m 62
63 Ratatekniikka, rajoittavat tekijät Raideväli kaksoisraiteella 4300 mm 200 km/h 4500 mm 250 km/h 4700 mm, yli 250 km/h Alusrakenneluokka 2 mahdollistaa 200 km/h ja 3 mahdollistaa nopeuden 250 km/h Pengerleveyden on oltava 6,0 m/6,8 m nopeudella 200 km/h ja 6,8 / 7,2 m nopeudella 250 km/h Myös näkemä voi rajoittaa nopeutta Kiskotyypin on oltava 54E1 tai 60 E1 nopeudella 200 km/h, nopeudella 250 km/h kiskotyypin on oltava 60E1 63
64 Vaihteet, laiturit, laituripolut, rajoittavat tekijät Junan nopeus vaihteen suoralla raiteella: Lyhyet 54E1-vaihteet, 160 km/h Pitkät 54E1-vaihteet, 140 km/h Lyhyet 60E1-vaihteet, 200 km/h Pitkät 60E1 vaihteet, >200 km/h Henkilölaituria ei saa rakentaa sellaisen raiteen viereen, jossa raiteen suurin nopeus on yli 200 km/h. Tampere-Oulu-välillä on laituri pääraiteen vieressä 13:lla liikennepaikalla (ei sisällä Tamperetta ja Oulua) Laituripolku rajoittaa nopeuden 80 km/h ja tasoristeys 140 km/h 64
65 Sillat, rajoittavat tekijät 1/2 Ylikulkusillat, nopeus >160 km/h Siltatuen etäisyys uusilla silloilla on 7,5 m Vanhoilla silloilla siltatuen etäisyyden on oltava yli 3 m tai yli 5 m, jos kohteessa on suistumisvaara esimerkiksi vaihteen läheisyydestä (alle 500 m) johtuen Jos nopeus suurempi, tarkasteltavan suistumisalueen pituus kasvaa (250 km/h 750 m) Siltakannen alapinnan korkeus kiskonselästä 7 m, km/h 8 m, yli 220 km/h Kevyellä tarkastelulla voi huomata, että vanhat ylikulkusillat eivät yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta mahdollista nykyistä tai 200 km/h suurempia nopeuksia Ratasillat Kunto, taitorakennerekisterin perusteella Värähtely, kirjallisuustutkimuksen perusteella Kaiteet, oltava vähintään 3,6 m raiteen keskilinjasta, kun siltapituus 30 m ja nopeus 200 km/h Sillan taustat, penkereen ja sillan raja, radantarkastustulosten perusteella Kaikki ratasillat Tampere-Oulu-osuudella Siikajoen ratasiltaa lukuun ottamatta on 200 km/h kunnossa Kaikki sillat tulee tarkastella tapauskohtaisesti, jos nopeus nousee yli 200 km/h 65
66 Sillat, rajoittavat tekijät 2/2 Jos nopeutta halutaan nostaa yli 200 km/h nykyisillä ratasilloilla, tulee seuraavia tekijöitä tutkia ja selvittää Dynaamiset tarkastelut ja värähtelyt tulee tehdä siltakohtaisesti. Vähintään vanhoille silloille tarvitsee tehdä dynaamiset tarkastelut. NCCI 1 esittää ohjeistusta milloin dynaaminen tarkastelu pitää tehdä. Tosin ohje on uusia siltoja varten, mutta myös kantavuuden laskentaohjeessa viitataan tähän. Liikenteen nopeus ei vaikuta pystysuorien kuormien sysäyskertoimiin oletuksena pitää olla, että rata on hyvin kunnossapidetty Keskipakokuorman vaikutus on tarkastettava - koskee lähinnä siltoja jotka ovat kaarteessa Junien imu- ja paineiskut kasvavat Nykymuotoinen Väyläviraston tyyppikaide tiheällä verkolla saattaa rikkoutua paine- ja imuiskuista. Sama pätee jos rataosalla on meluesteitä rakennettu radan viereen (kuten Hki-Tpe välillä) Toimenpiteenä rakennetta muutettava järeämmäksi tai vietävä kauemmaksi. Voi olla, että 3,6 metriä ei ole tarpeeksi kaukana. Siltojen taustarakenteiden kunto On selvää, että raiteen mittauksessa ei juurikaan virheitä saisi olla. Euroopassa ohjeistus antaa siirtymäalueen pituudeksi usein metriä. Onkohan suomalainen ratkaisu 5 metrin siirtymälaatasta riittävä? 66
67 Turvalaitteet, rajoittavat tekijät Esiopastinetäisyys pääopastimelle, JKV tiedonsiirtoetäisyydet Enintään 160 km/h, 2400 m Enemmän kuin 160 km/h, 3600 m Jos sivuraiteen kulkutie turvataan opastimella, opastimen pitää olla pääraiteen rajamerkistä 60 m, jotta pääraiteella sallitaan 200 km/h Jos alle 60 m, saa pääraiteelta ajaa läpi 140 km/h Jos sivuraiteen kulkutie turvataan turvavaihteella, ei aiheudu nopeusrajoitusta 67
68 Sähkörata, rajoittavat tekijät Sähköistetyn radan ratajohdon tyyppi vaikuttaa suurimpaan sallittuun nopeuteen Ratajohdon tyyppi SR 70 sallii suurimmaksi nopeudeksi 160 km/h Nopeuden 200 km/h sallii Parannettu SR 70 SR65, S 71 Nopeuden 220 km/h sallii ratajohtotyypit SR 220, VR 220, RT 220 Ratajohdon parantaminen sisältää erotusjaksojen komponenttien, kääntöorsien ohjaimien ja eristimien uusimista ja säätämistä 68
69 Yhteystiedot Tiina Kiuru, Ryhmäpäällikkö NRC Group Finland Oy, Suunnittelu
Tampere-Oulu nopeudennostoselvitys
Tampere-Oulu nopeudennostoselvitys 15.5.2019 Sisältö Tarkastelualue ja työn tavoitteet Matka-ajat ja ajoaikasimulointeja, nykyiset nopeusrajoitukset Nopeutta 200 km/h ja geometrian sallimaa nopeutta rajoittavat
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen
LisätiedotRautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto 5.11.2018 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Erika Helin, Liikennevirasto & Tuomo Lapp, Ramboll Finland Oy 24.1.2018 Selvityksen tausta Riihimäki Tampere-rataosa on Suomen rataverkon vilkkaimmin liikennöityjä.
LisätiedotLuumäki-Imatra ratahanke LuIma
Luumäki-Imatra ratahanke LuIma Joonas Hämäläinen, Liikennevirasto Kiertotalous kuntien maanrakentamisessa, Seminaari 3.10.2017 Luumäki Imatra ratahankkeen taustaa Hankkeesta aiemmin tehdyt suunnitelmat
LisätiedotPori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen
Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän
LisätiedotPäärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.
Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen
LisätiedotKeskinopeustavoitteen validointi lokakuu 2018
Keskinopeustavoitteen validointi lokakuu 2018 Keskinopeus lokakuu 2018 Linjan keskinopeus 23,2 km/h (kesäkuussa vastaava 22,8 km/h) Linjan matka-aika ruuhka-aikaan on 64 min Linjan kiertoaika ruuhka-aikaan
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotRatahanke Seinäjoki-Oulu
Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen
LisätiedotLäntinen ratayhteys, tilannekatsaus
Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys
LisätiedotRatahanke Seinäjoki-Oulu. Tilannekatsaus Oulun kauppakamari 18.9.2013
Ratahanke - Tilannekatsaus n kauppakamari 18.9.2013 HANKKEEN TAVOITTEET Lyhentää henkilöliikenteen matka-aikoja Nopeudennosto 140km/h -> 160-200km/h (junatyypistä riippuen) Tasoristeysten poisto Raiteen
LisätiedotRaideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi
Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon
LisätiedotItä-Suomen neuvottelukunta Väylävirasto / Jussi Lindberg
Itä-Suomen neuvottelukunta 24.4.2019 Väylävirasto / Jussi Lindberg Jussi Lindberg 24.4.2019 Esityksen sisältö Imatra Joensuu-radan nopeudennosto Kouvola Kuopio-radan nopeudennosto Itä-Suomeen suuntautuvien
LisätiedotHelsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu
LisätiedotSUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE
TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE 31.12.2013 Suunnitteluperusteisiin on koottu tärkeimmät tiedot raitiotien linjauksen yleissuunnittelua varten. Ohje perustuu Saksalaiseen BOStrab ohjeeseen ja sisältää
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotImatra Imatrankoski raja suunnittelu
Imatra Imatrankoski raja suunnittelu Vetävät Väylät Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäseminaari 13.9.2017 Muuttuva toimintaympäristö Rajaliikennesopimus FIN-RU 22.12.2016 Rautateiden tavaraliikenteessä
LisätiedotVARTIUKSEN JA KOKKOLAN SATAMAN VÄLISEN TRANSITOLIIKENTEEN REITIN KEHITTÄMINEN RATA 2018, , TURKU/LOGOMO
VARTIUKSEN JA KOKKOLAN SATAMAN VÄLISEN TRANSITOLIIKENTEEN REITIN KEHITTÄMINEN RATA 2018, 23.-24.1.2018, TURKU/LOGOMO Pekka Iikkanen, Ramboll Finland Oy 1 ESITYKSEN LÄHTÖAINEISTO Tämä esitys perustuu kahteen
LisätiedotPasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla
Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne
LisätiedotPääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi
Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät
LisätiedotLAKARIN TEOLLISUUSRAITEISTON TILAVARAUSTARKASTELU Rauman kaupunki
Rauma, Lakarin teollisuusraiteisto 1 (5) LAKARIN TEOLLISUUSRAITEISTON TILAVARAUSTARKASTELU Rauman kaupunki Rauma, Lakarin teollisuusraiteisto 2 (5) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2 TYÖMENETELMÄT...
LisätiedotRataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen
Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen Kari Ruohonen Radanpidon suurimmat investointikohteet 2010 KOLARI 146 M Ylläpito- ja korvausinvestoinnit 223 M Kehittämisinvestoinnit TORNIO KEMI ROVANIEMI OULU
LisätiedotSavonradan palvelutasoa tulee kehittää henkilöjunien vuorotarjontaa lisäämällä ja liikenteen matkanopeutta parantamalla
Jakelussa mainituille 2.10.2017 LIITE 11 Savonradan palvelutasoa tulee kehittää henkilöjunien vuorotarjontaa lisäämällä ja liikenteen matkanopeutta parantamalla Savonradan maakunnat Etelä-Savo, Pohjois-Savo
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotLENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO
LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO 19.4.2011 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 1 ESIPUHE Työ on jatkoa Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotLielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset. Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä
Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä 17.3.2015 1 Hankesuunnittelu Hankesuunnittelu toteutettiin yhteistyössä allianssimallilla Hankkeen
LisätiedotRataosuuden Kouvola Kuopio nopeudennosto. Esiselvitys
2018 Rataosuuden Kouvola Kuopio nopeudennosto Esiselvitys Rataosuuden Kouvola Kuopio nopeudennosto Esiselvitys Liikennevirasto Helsinki 2018 Kannen kuva: VR Group Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta
1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotPerinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1
Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Siuro Heinoo Liite 1 /2 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Heinoo Ahvenus Liite 1 /3 Perinteisen kaluston
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotJKr/Janne T isojen ratatöiden aiheuttamat liikennekatkot rataverkolla
JKr/Janne T 2019 isojen ratatöiden aiheuttamat liikennekatkot rataverkolla 16.5.2019 Juhannuksen liikennekatkot Helsinki Kirkkonummi 24h: Luoma-Masala rumpu- ja pehmeikkötyö 22.6. klo 5:00-23.6.2019 klo
LisätiedotTavarajunien mäkeenjääntien vähentäminen
Tavarajunien mäkeenjääntien vähentäminen Tero Savolainen 24.1.2018 Kuva: VR Group TYÖN TAUSTA Diplomityö: Peltola, M. 2010. Tavarajunien mäkeenjääntien estäminen. Mäkeenjääntikokeet Toijalassa 2011. Karvian
LisätiedotMUISTIO. Lähtökohdat ja suunnitteluratkaisut
MUISTIO.. () HYVINKÄÄN NS. HANGON RATAPIHAN ALUEVARAUSSELVITYS Tavoite Työn tavoitteena oli määritellä rautatieliikenteen ja radanpidon toimintojen vaatimat aluetarpeet Hyvinkään ns. Hangon ratapihan alueella.
LisätiedotLIIKENNEVIRASTON SUUNNITELMIA TIINA KIURU JUSSI SIPILÄ
5 2015 LIIKENNEVIRASTON SUUNNITELMIA TIINA KIURU JUSSI SIPILÄ Luumäki Imatra Imatrankoski raja hankearviointi Tiina Kiuru, Jussi Sipilä Luumäki Imatra Imatrankoski-raja hankearviointi Liikenneviraston
LisätiedotRATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET
RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt :n osan 1 YLEISET PERUSTEET Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen 1. osan. Voimassa
LisätiedotRataverkon nykytila ja kehitysnäkymät
Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta
LisätiedotYrityssalainen. VR ja Jyväskylä , Maisa Romanainen
Yrityssalainen VR ja Jyväskylä 5.11.2018, Maisa Romanainen Matkamäärien kehitys + Helsinki-Tampere kehitys +18% Matkamäärien kehitys kaukoliikenteessä Helsinki Jyväskylä-välillä vuodesta 2015 +10% Matkamäärien
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotTampereen Kansi ja areena - hanke
Tampereen Kansi ja areena - hanke Junaliikenteeseen vaikuttavat ratatyöt Päällysrakenne Vaihteet V005, V006, V008 ja V011 siirrot ja vaihdot. Vaihteiden V191, V012, V015 ja V013 purkaminen. Raiteiden R053,R075,R096
LisätiedotPori Tampere-raideliikenteen jatkokehittäminen
Pori Tampere-raideliikenteen jatkokehittäminen Satakuntaliitto ja Pirkanmaan liitto Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Rauma, Kokemäki, Sastamala, Nokia ja Tampere Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan elinkeino-,
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa
LisätiedotHongiston asemakaavan meluselvitys, Hämeenlinna Päivitetty väliraportti. Optimia Oy/Eriksson Arkkitehdit
Hongiston asemakaavan meluselvitys, Hämeenlinna Päivitetty väliraportti Optimia Oy/Eriksson Arkkitehdit Versio 1.0 Matti Manninen 26.3.2008 2007 Suunnittelukohde 30.4.2008 Page 2 Melulähteet Tässä selvityksen
LisätiedotOpas aikataulusuunnitteluun
Opas aikataulusuunnitteluun Esipuhe Rautateiden kotimainen tavaraliikenne avautui kilpailulle 1.1.2007. Kilpailun avautuminen mahdollistaa uusien rautatieyritysten tulemisen Suomen kuljetusmarkkinoille.
LisätiedotRatahankkeet tilannekatsaus
Ratahankkeet tilannekatsaus Päivi Nuutinen www.liikennevirasto.fi Rataverkon kokonaiskuvatyö Liikennevirastossa käynnissä oleva kokonaiskuvatyö valmistuu kevään 2018 aikana. Rataverkon suunnittelulle,
LisätiedotKeskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö
Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä
LisätiedotJärnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen
Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen Arja Aalto Banförvaltningscentralen Trafiksystemavdelningen STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen
LisätiedotJyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016
Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna
LisätiedotMiten liikennejärjestelmää tulisi kehittää
Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen
LisätiedotEsimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään
Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 12.9.2017 Hankkeen tavoitteet 12.9.2017 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja elinkeinoelämälle.
LisätiedotKokemäki-Rauma, esiselvitys mahdollisuudesta käynnistää henkilöjunaliikenne. Mikko A. Heiskanen, Liikennevirasto
Kokemäki-Rauma, esiselvitys mahdollisuudesta käynnistää henkilöjunaliikenne Mikko A. Heiskanen, Liikennevirasto 14.10.2015 Yleiskartta Kokemäki-Rauma rataosa 14.10.2015 Mikko Heiskanen 2 Rataosan kuvaus
LisätiedotKuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta
Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI
LisätiedotKAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Muutokset mahdollisia!
KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT 15.12.2019 14.6.2020 Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Muutokset mahdollisia! Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama
LisätiedotKAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Muutokset mahdollisia!
KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT 17.6. 14.12.2019 Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Muutokset mahdollisia! Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama
LisätiedotNIO rlrkkitehdlt Ov / A NAKKILAN KUNTA LAITURIN (SEISAKKEEN) TEKNINEN SELVITYS
NIO rlrkkitehdlt Ov / A NAKKILAN KUNTA LAITURIN (SEISAKKEEN) TEKNINEN SELVITYS RATAOSAN KUVAUS, KOKEMÄKI-PORI Rataosa Kokemäki- Pori avattiin liikenteelle 1.11.1895. Rataosa kuuluu Euroopan laajjuiseen
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia
Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2018 31.10.2018 Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät, Joensuu / Kristiina Hallikas Rautatiet lukuina vuonna
LisätiedotJunaliikenteen täsmällisyys. Tilannekatsaus
Junaliikenteen täsmällisyys Tilannekatsaus 1.11.2017 Taustaa junaliikenteen täsmällisyydestä ja sen seurannasta Rautatiejärjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että junaliikenne kulkee aikataulun
LisätiedotSisältö. Ohje 2 (2) Dnro 2209/79/
Ohje 2 (2) Sisältö 1 Määritelmät... 3 2 Aikataulutyypit, aikataulujen rakenneosat ja yhteiset sisältövaatimukset kaikille aikataulutyypeille.. 3 2.1 Aikataulutyypit... 3 2.2 Aikataulujen rakenneosat...
LisätiedotYleisötilaisuus Tesoman seisake, ratasuunnitelma, Tampere
Yleisötilaisuus Tesoman seisake, ratasuunnitelma, Tampere 4.6.2019 Yleisötilaisuuden sisältö Väyläviraston rooli ja tehtävät Ratasuunnitelma Hankkeen taustat ja lähtökohdat Tampereen kaupungin näkökulmasta
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotHyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma. Vihdin yleisötilaisuus
Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma Vihdin yleisötilaisuus 6.11.2018 Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeykset, yleisötilaisuus, Hyvinkää Kokouksen
LisätiedotJulkinen Pohjois-Savon liikenneseminaari
Pohjois-Savon liikenneseminaari 4.4.2019, Roman Lübitch VR Raideliikenne on tulevaisuuden toimiala KAUPUNGISTUMINEN ILMASTONMUUTOS DIGITALISAATIO Matkamäärien kehitys + Helsinki-Tampere kehitys +10 % Matkamäärien
LisätiedotSuomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE
Suomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE 3.9.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys ym. Pirkanmaan liitto Suomi-radan käsikirjan sisältö Mikä on päärata? Päärata
LisätiedotKAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet.
KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT 9.12.2018 16.6.2019 Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Merkkien selitykset Muutokset edellisiin versioihin 1 Helsinki Turku satama, Turku
LisätiedotMarko Nyby Maija Vehkalahti Mikko Myllymäki Jussi Sipilä. Ratayhteyden Tampere Jyväskylä liikenteellinen tarveselvitys
2018 Marko Nyby Maija Vehkalahti Mikko Myllymäki Jussi Sipilä Ratayhteyden Tampere Jyväskylä liikenteellinen tarveselvitys Marko Nyby, Maija Vehkalahti, Mikko Myllymäki, Jussi Sipilä Ratayhteyden Tampere
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotSuomikäytävä 1.9.2015
Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen
LisätiedotTAMPEREEN KESKUSAREENA RAKENNETTAVUUSSELVITYS
TAMPEREEN KESKUSAREENA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Aarno Kinnunen 08.03.2010 Raide- ja vaihdejärjestelyt ratapihan eteläpään vaihdejärjestelyt ovat Liikenneviraston tekemien muutossuunnitelmien mukaiset lukuun
LisätiedotPIEKSÄMÄEN PUUTERMINAALIN RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU
RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU ESISELVITYS MELUSELVITYS 24.4.2012 LUONNOS Suunn. Tark./Hyv. Pvm. 24.4.2012 Pauli Ruokanen Pvm. 24.4.2012 Arkisto Tsu I-S 3???/72 LUONNOS \\Re1hki20\rrs\Projektit\Raakapuuterminaaliselvitykset\3850
LisätiedotKaakkois Suomen alueen hankearviointi, melulaskennat
Sito Oy Kaakkois Suomen alueen hankearviointi, melulaskennat Rataosuus Luumäki Imatrankoski raja Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä nro/201x Liikennevirasto Helsinki 2015 Kannen kuva: Kuvan ottajan
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotNykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu
Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen
LisätiedotVR Eurooppalainen kuljettaja
VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi
LisätiedotLUIMA: Urakoitsijainfo Tommi Rosenvall, Joonas Hämäläinen
LUIMA: Urakoitsijainfo 22.1.2019 Tommi Rosenvall, Joonas Hämäläinen 22.1.2019 Infotilaisuuden kulku klo 10.00 klo 10.30 klo 10.45 klo 11.15 klo 11.30 klo 12.15 Tervetuloa (Tommi & Joonas) Ennakkokysymysten
LisätiedotPEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI
Vastaanottaja Ilkka Koskinen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 03/2010 PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI LIITE 8 PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI Päivämäärä 05/03/2010 Laatija
LisätiedotSuomikäytävä
Suomikäytävä 18.8.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen
LisätiedotRataverkon kehittämistarpeet sekä joukkoliikenne VR:n näkökulmasta. Eduskunnan liikennejaosto
Rataverkon kehittämistarpeet sekä joukkoliikenne VR:n näkökulmasta Eduskunnan liikennejaosto 25.10.2018 Rataverkon kehittämistarpeet -Huomioita VR:n näkökulmasta Perusradanpidon ehdotettu määräraha (netto)
LisätiedotKAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet.
KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT 25.3. 17.6.2018 Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki 2 Karjaa Hanko,
LisätiedotVALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE
VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän
LisätiedotMeijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
LisätiedotJunaliikenteen ennakkotietojärjestelmän (JETI) VEKilmoitusten
Ohje 1 (5) Liikenteen palvelut / Liikenne ja tieto Juha Kröger Säädösperusta Korvaa/muuttaa RTJJ Dnro 1351/1000/2014 Kohdistuvuus Voimassa Liikennöinti, liikennesuunnittelu 1.6.2017 Asiasanat Ratatyö,
LisätiedotVT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät
Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä
LisätiedotMETELINNIEMEN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS
METELINNIEMEN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS E28058 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Oona-Lina Alila Elisa Huotari Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotSuomen veturit ja moottorijunat 2003. Koonnut: Henri Hovi
Suomen veturit ja moottorijunat 2003 Koonnut: Henri Hovi Sisällysluettelo: 1 Sr2 2 Sr1 3 Sm4 4 Sm3 5 Sm2 6 Sm1 7 Dr16 8 Dr14 9 Dv16 10 Dv15 11 Dv12 12 Dm7 13 Tka8 14 Tka7 15 Tve5 16 Tve4 Dokumentissä esitellään
LisätiedotPohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu
Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Tarkasteluperiaatteet Tarkastelussa arvioidaan Terholan liikekiinteistön rakentamisen vaikutuksia Pohjoisväylän ja Hesingintien liittymän toimivuuteen.
LisätiedotKannuksen kaupunki PL 42 69101 KANNUS. Kannuksen kaupunginkirjasto Valtakatu 27 69100 KANNUS. Sievin kunta Haikolantie 16 85410 SIEVI
NÄHTÄVILLÄOLO JA YHTEYSTIEDOT YVA-ohjelma on nähtävänä seuraavissa paikoissa: Seinäjoen kaupunki Kirkkokatu 6 PL 215 60101 SEINÄJOKI Seinäjoen kaupunki Pääkirjasto Koulukatu 21 60100 SEINÄJOKI Nurmon kunta
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (8) 14.6.2012 Dnro 2830/100/2012 1 MÄÄRITELMÄT... 3
LIIKENNEVIRASTO 2 (8) Sisällysluettelo 1 MÄÄRITELMÄT... 3 2 AIKATAULUTYYPIT, AIKATAULUJEN RAKENNEOSAT JA YHTEISET SISÄLTÖTIEDOT KAIKILLE AIKATAULUTYYPEILLE... 3 2.1 Aikataulutyypit... 3 2.2 Aikataulujen
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotAKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19860 Raportti
Lisätiedot