Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Osaselvitys D 1 TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ

Transkriptio

1

2

3 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Osaselvitys D 1 TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 liittyy uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maakuntakaavan laatimiseen Salon seutukunnan alueelle. Liikennejärjestelmäsuunnitelma muodostuu kuudesta osaselvityksestä. Tässä osaselvityksen D raportissa käsitellään Salon itäisen ohikulkutien linjauksesta tehtyjä suunnitelmia ja ohikulkutien liikenneennusteita. Selvityksessä on kuvattu Salon itäisen ohikulkutien aiempia suunnitteluvaiheita ja suunnitelmia sekä vuosina Salon kaupungin yleiskaavatyön yhteydessä tutkittuja liikenneverkkovaihtoehtoja ja niihin liittyviä maankäytön rakennemalleja (yleiskaavatyön alussa laaditut maankäytön perusvaihtoehdot: Nauha, Kehä, Malja ja Tikapuu). Rakennemallien tarkentaminen jatkuu edelleen perusvaihtoehtojen pohjalta laadittujen liikenne-ennusteiden ja sidosryhmien kanssa käytyjen tavoitekeskustelujen tuloksiin perustuen. Tarkennetut rakennemallit perustuvat työn alussa laadittuihin perusvaihtoehtoihin, eikä niille ole ollut tarpeen laatia vielä uusia liikenne-ennusteita. Yleiskaavatyön lopulliset vaihtoehdot ja niiden liikenne-ennusteet raportoidaan yleiskaavatyön raportoinnin yhteydessä. Raportissa on kuvattu Salon itäisen ohikulkutien eri vaihtoehtojen liikenteellisissä tarkasteluissa sekä koko Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkasteluissa käytetty liikenne-ennustemalli ja sen lähtökohtana käytetyt kuntakohtaiset väestöennusteet. Samoin on kuvattu vuonna 1998 Salon seudulla tehtyjen liikenteen määräpaikkatutkimusten tulokset Salon läpikulkuliikenteestä kantatien 52 ja maantien 186 suunnasta. Liikenne-ennustemallilla tarkasteltu mm. seuraavia tieverkkoratkaisuja ja niiden kuormitusta eri vuosille laadituilla liikenne-ennusteilla: - nykyinen tieverkko / vuoden 2000 liikenne - vuoden 2003 verkko, jossa moottoritie on valmis Muurlaan asti / vuoden 2003 liikenne - 0+ verkko, jossa moottoritie on valmis Lohjalle asti / vuoden 2020 liikenne - Meriniityntien parannusten vaikutus / vuoden 2020 liikenne - Vuoden 1999 yleissuunnitelman mukainen itäinen ohikulkutie / vuoden 2020 liikenne - Katumainen itäinen ohikulkutie (VE Kehä) / vuoden 2020 liikenne

4 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Osaselvitys D 2 TIIVISTELMÄ Tässä raporttiluonnoksessa on esitetty analyysit tie- ja katuverkkojen kuormittumisesta kantatiestandardin mukaisessa ja katumaisena toteutetun itäisen ohikulkutien toteutusmallissa. Molemmat tarkastellut vaihtoehdot ovat taloudellisesti kannattavia. Yleissuunnitelman mukainen ratkaisu palvelee paremmin ohikulkevaa liikenne, katumaisen ratkaisu puolestaan vähentää enemmän katuverkon kuormitusta ydinkeskustan kehällä, koska yhteys palvelee myös osa Salon eteläisten ja itäisten kaupunginosien välistä liikennettä. Meriniityntien parantaminen osana ohikulkuratkaisua on tarpeellisempi katumaisessa vaihtoehdossa.

5 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Osaselvitys D 3 ESIPUHE ESIPUHE Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 liittyy uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maakuntakaavan laatimiseen seutukunnan alueelle. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on laadittu laajana yhteistyöhankkeena Varsinais-Suomen liiton koordinoimana. Suunnittelussa ovat olleet mukana Turun tiepiiri sekä seutukunnan 11 kuntaa: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Somero, Suomusjärvi ja Särkisalo. Suunnittelua ohjaavassa ohjausryhmässä on ollut edustettuina myös lukuisia muita sidosryhmiä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma koostuu kuudesta osaselvityksestä ja niiden pohjalta laadittavasta yhteenvetoraportista. Tämä osaselvityksen D raportti käsittelee Salon itäistä ohikulkutietä. Osaselvityksen laatimisesta ovat vastannet yhteistyössä Suunnittelukeskus Oy ja Strafica Oy. Tässä osaselvityksessä on raportoitu vuonna 2000 alkaneen Salon yleiskaavan laatimisen yhteydessä kehitetyn katumaisen ohikulkutieratkaisun ja vuonna 1999 laaditun itäisen ohikulkutien yleissuunnitelman vertailu. Samalla on käyty lyhyesti läpi yleiskaavatyön puolella laaditut maankäytön rakennemallit ja niihin liittyvät tieverkkoratkaisut, jotta nähdään katumaiseen ohikulkuratkaisuun johtanut suunnittelupolku. Osaselvitystä D on ohjannut liikennejärjestelmäsuunnitelman työryhmä, johon ovat kuuluneet: Rikumatti Levomäki Heikki Saarento Mauri Hermunen Jarmo Heimo Raimo Andstén Toivo Javanainen Varsinais-Suomen liitto ( saakka) Varsinais-Suomen liitto ( lähtien) Muurlan kunta Salon kaupunki Suomusjärven kunta Turun tiepiiri Liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmään ovat kuuluneet. Simo Paassilta Seppo Koskinen Heimo Puustinen Aarno Sola Mauri Hermunen Pentti Vanhatalo Kari Kotiranta Matti Rasila Leo Haltsonen Raimo Andsten Kari Lehtinen Risto Rauhala Kari Korpela Halikon kunta Kiikalan kunta Kiskon kunta Kuusjoen kunta Muurlan kunta Perniön kunta Perttelin kunta Salon kaupunki Someron kaupunki Suomusjärven kunta Särkisalon kunta Lounais-Suomen ympäristökeskus Liikenne- ja viestintäministeriö

6 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Osaselvitys D 4 ESIPUHE Martti Sirkkaniemi Martti Kerosuo Aatos Huhtala Toivo Javanainen Eero Löytönen Ella Nurmi Mauri Heikkonen/ Harri Pitkäranta Peter Ulmanen Länsi-Suomen lääninhallitus Ratahallintokeskus Tiehallinto / Keskushallinto Turun tiepiiri Varsinais-Suomen liitto VR-Yhtymä Ympäristöministeriö Linja-autoliitto

7 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Osaselvitys D 5 SISÄLTÖ SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 ESIPUHE 3 SISÄLTÖ 5 1. JOHDANTO 6 2. SALON SEUDUN PÄÄTIEVERKKO JA SEN KEHITTÄMISTARPEET Salon seudun päätieverkko Liikenteelliset ongelmat 8 3. LÄHTÖTIEDOT JA AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT SALON ITÄISESTÄ OHIKULKUTIESTÄ Lähtötiedot Liikennetutkimukset kantatiellä 52 ja maantiellä Aikaisemmat suunnitelmat Salon yleiskaavatyön maankäytön rakennevaihtoehdot Johtopäätökset yleiskaavatyön rakennevaihtoehdoista LIIKENNE-ENNUSTEIDEN LÄHTÖKOHDAT Seudun väestöennusteet Tarkastelussa käytetty liikennemalli ja -ennuste TIE- JA KATUVERKKOVAIHTOEHDOT Vertailuvaihtoehto Meriniityntien parantaminen Yleissuunnitelman 1999 mukainen ohikulkutievaihtoehto Katumainen ohikulkutievaihtoehto (VE Kehä) TIE- JA KATUVERKKOVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteen sijoittumiseen liikennemääriin Tieverkollisten vaikutusten muodostuminen ja alustavat H/K suhteet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 38 LIITTEET: 1. Kartta Salon itäisen ohikulkutien linjauksesta Tielaitoksen yleissuunnitelman 1999 mukaisesti 2. Kartta Salon itäisen ohikulkutien linjauksesta katumaisena vaihtoehtona (Esisuunnittelijat Oy:n luonnos 2001) 3. Ote tienumerokartasta (Tiehallinto, Turun tiepiiri ) 4. Ote Tiehallinnon liikennemääräkartasta (Turun tiepiiri; keskivuorokausiliikenne 1998) 5. Erikoiskuljetusten reitit 6. Liikenne-ennusteissa käytetyt väestöennusteet

8 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 6 1. JOHDANTO Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 liittyy uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maakuntakaavan laatimiseen Salon seutukunnan alueelle. Liikennejärjestelmäsuunnitelma tukee maakuntakaavan ohella myös kuntien yleiskaavojen suunnittelua. Selvitys koskee Salon seutukunnan aluetta, joka käsittää seuraavat 11 kuntaa: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Somero, Suomusjärvi ja Särkisalo. Tarkastelun ajallisena lähtökohtana on ollut tilanne, jossa vuonna 2003 valmistuva E18-tien Paimio-Muurla -moottoritiejakso on käytössä. Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on jakautunut kuudeksi osaselvitykseksi: A. Maankäytön suunnittelun tukeminen liikennejärjestelmän toimenpiteillä B. Seudullinen liikenneturvallisuussuunnitelma C. Joukkoliikenne ja matkaketjut D. Salon itäinen ohikulkutie E. Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen F. Yhteenvetoraportti Osaselvitysten A - E perusteella laaditaan kevään 2002 aikana liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteenvetoraportti ja ehdotus aiesopimukseksi suunnitelmassa esitettävien toimenpiteiden toteuttamisesta. Lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ovat kytkeytyneet useat muutkin samaan aikaan käynnissä olevat suunnitteluhankkeet, kuten Salon yleiskaavan laatiminen sekä toimenpideselvityksen laatiminen valtatien 1 Paimio - Muurla osuuden takaisinrakentamisesta seututieksi. Liikennejärjestelmäsuunnitelman osaselvityksen D "Selvitys Salon itäisen ohikulkutien vaiheittain toteuttamisesta" sisältö ja tavoitteet määriteltiin työn alussa seuraavasti: Tavoitteena on alustavasti tarkastella Salon itäisen ohikulkutien vaiheittain rakentamista ja Meriniityn yhteysmahdollisuutta liikenteelliseltä kannalta. Osaselvityksessä tarkastellaan ja arvioidaan seuraavia vaihtoehtoja: - Meriniityntien hyödyntäminen ohikulkuliikenteen hoitamisessa - ensimmäisessä vaiheessa ohikulkutien mt 110:n eteläpuolinen osuus - toisessa vaiheessa Uskelanjoen ylittävä silta ja Tupurin alueen kautta kulkeva katuyhteys

9 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 7 - kolmannessa vaiheessa vertaillaan ohikulkutien pohjoisen osan yleissuunnitelman mukaisen linjausvaihtoehdon sekä uuden linjausvaihtoehdon liikenteellisiä vaikutuksia Eri vaihtoehdoista tuli arvioida: - liikenteelliset toimivuus - ajoneuvoliikenteen kustannussäästöt - eri osavaiheiden liikenteellinen toimivuus - eri vaiheiden sopeutumista maankäytön tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena oli laatia liikenne-ennusteet liikenneverkon kuormittumisesta eri vaihtoehdoissa. Liikenne-ennusteiden lähtökohtana sovittiin käytettäväksi Salon yleiskaavan liikenne-ennustemallia, johon tehdään tarvittavat tarkennukset.

10 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 8 2. SALON SEUDUN PÄÄTIEVERKKO JA SEN KEHITTÄMISTARPEET 2.1 Salon seudun päätieverkko Salon seudun päätieverkko käsittää seuraavat väylät: - valtatie 1 Turku-Salo-Helsinki - kantatie 52 Jokioinen Somero Salo - Tammisaari - Uusi valtatien 1 eli E18-tien Salon ohittava moottoritielinjaus valmistuu vuonna 2004 ja avataan liikenteelle jo vuonna 2003, jolloin nykyinen valtatie 1 muuttuu luokaltaan seudulliseksi väyläksi Keskeisiä muita seudullisia tieyhteyksiä ovat: - maantie (seututie) 186 Salo Mustio Inkoo - maantie (seututie) 224 Halikko - Aura Salon kaupungin alueella keskeisiä seudullista liikennettä välittäviä pääkatuja ovat Halikontie Mariankatu Raatihuoneenkatu Perniöntie, Annankatu Hämeentie, Turuntie Helsingintie sekä Salonkatu. Seudun yleisten teiden luokitus ja nykyiset liikennemäärät on esitetty liitteissä 3 ja Liikenteelliset ongelmat Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä on todettu Salon seudun päätieverkolla olevan mm. seuraavia ongelmia, joihin ohikulkutien odotetaan tuovan ratkaisuja: Salon keskustan läpi kulkee pohjois-eteläsuunnassa raskasta liikennettä, seudullista liikennettä ja kaupunginosien välistä liikennettä Salo Halikko taajamavyöhykkeellä moottoritien valmistuminen muuttaa liikennevirtoja, mikä tulee ennakoida sisääntuloteiden välityskyvyn, liikenneturvallisuuden ja liittymäjärjestelyiden osalta. Seudun päätieverkon liikenneturvallisuus on heikompi kuin maassa keskimäärin. Paimio Muurla moottoritien avaaminen ja siihen liittyvät tiejärjestelyt tuovat parannuksia kahteen viime mainittuun kohtaan, jolloin keskeisimmäksi jäljellejääväksi ongelmaksi muodostuu Salon keskustan kautta läpikulkevan seudullisen ja Salon eteläosien liikenteen järjestäminen.

11 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D Raskas liikenne Tärkeimmät tavaraliikennettä synnyttävät kohteet seudulla ovat Salon Meriniityn teollisuusalue, rautatieasema sekä Halikon Asemaseudulla sijaitseva teollisuusalue. Tavaraliikenteen virtoja kulkee myös mm. Salon ja Halikon kaupan suuryksiköihin. Keskeiset tavaraliikenteen kuljetusreitit seudulla ovat valtatie 1 ja kantatie 52. Nämä ovat samalla tärkeimmät erikoiskuljetusten reitit. Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkko, on esitetty liitteessä 5. Nykyisen päätieverkon keskeisiä puutteita tavaraliikenteen osalta ovat - Meriniityn teollisuusalueen yhteydet etelään ja pohjoiseen kantatielle 52 - Yhteydet etelästä kantatieltä 52 itään ja pohjoiseen. Nykyisin tämä Salon kaupungin läpi kulkeva raskas liikenne käyttää pääosin reittiä Mariankatu Annankatu Hämeenkatu.

12 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D LÄHTÖTIEDOT JA AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT SALON ITÄISESTÄ OHIKULKUTIESTÄ 3.1 Lähtötiedot Ohikulkutien tarkasteluissa on ollut käytettävissä seuraavia lähtötietoja ja aineistoja: - ohikulkutien aiemmat suunnitelmat - Salon yleiskaavatyön aineistot - kuntien ja Varsinais-Suomen liiton väestöennusteet - Salon seudun liikenne-ennusteet - liikennejärjestelmäsuunnitelman seminaareissa ym. käydyt keskustelut ja mielipiteet 3.2 Liikennetutkimukset kantatiellä 52 ja maantiellä 186 Liikennemallin laadinnassa on hyödynnetty vuonna 1998 kahdessa poikkileikkauksessa kantatiellä 52 ja maantiellä 186 tehdyn määräpaikkatutkimuksen aineisto. Kuva 1. Liikenteen suuntautuminen kantatiellä 52 Salon eteläpuolella v pidetyssä määräpaikkatutkimuksessa (KVL 1998).

13 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 11 Kantatien 52 määräpaikkatutkimuksesta havaitaan, että Salon eteläpuolelta kantatien 52 suunnasta tulevasta liikenteestä noin 700 ajon./vrk (17%) suuntautuu Turun suuntaan ja noin 300 ajon./vrk Someron suuntaan. Vajaa neljännes (23%) liikenteestä on siten koko kaupunkiseudun ohittavaa liikennettä. Salon keskustan läpi kulkee lisäksi Halikon suunnan liikenne, jonka määrä on reilu 300 ajon./vrk. Kuva 2. Liikenteen suuntautuminen maantiellä 186 Salon itäpuolella v pidetyssä määräpaikkatutkimuksessa. Maantien 186 määräpaikkatutkimuksesta havaitaan, että Kiskontien (mt 186) suunnasta Salon keskustan kautta Turun suuntaan kulkeva ajoneuvovirta on noin 750 ajon./vrk (20%). Lisäksi keskustan verkkoa kuormittavat Halikon ja Perttelin suunnan liikennevirrat, kumpikin noin 300 ajon./vrk. Salon keskustan katuverkon läpikulkevan liikenteen määrä vuoden 1998 määräpaikkatutkimusten perusteella oli siten yhteensä noin 2650 ajon./vrk, josta Turun suunnan osuus oli noin 1450 ajon./vrk. 3.3 Aikaisemmat suunnitelmat Salon itäisen ohikulkutien linjausta on selvitetty aiemmin mm. seuraavissa suunnitelmissa: - Salon tie- ja katuverkon runko- ja kehittämissuunnitelma, 1985

14 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 12 - Salo, tie- ja katuverkkovaihtoehtojen analyysi, Tiehallinto: Salon itäinen ohikulkutie (Kt 52), yleissuunnitelma Tiehallinto: Salon itäinen ohikulkutie (Kt 52), yleissuunnitelma Molemmissa Salon seudun tie- ja katuverkkoselvityksissä Itäinen ohikulkutie on todettu erittäin tarpeelliseksi keskustan läpikulkevan liikenteen haittojen vähentämiseksi. Vuonna 1999 laaditun yleissuunnitelman lähtökohtana oli aikaisemmin, vuonna 1989, laaditun yleissuunnitelman tarkistaminen tämän päivän suunnittelunormeja vastaavalle tasolle ja samalla pyrittiin löytämään toteuttamiskustannuksiltaan edullisempia ratkaisuja. 3.4 Salon yleiskaavatyön maankäytön rakennevaihtoehdot Salon yleiskaavan yhteydessä on ollut esille kolme periaatetason maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehtoa: vuonna 1999 laaditun Itäisen ohikulkutien yleissuunnitelman varaan muodostettu vaihtoehto NAUHA, katumaisena suunniteltu itäinen yhteys eli vaihtoehto KEHÄ ja kolmantena vaihtoehtona moottoritielle nykyisen eritasoliittymän itäpuolelle ajatellun uuden eritasoliittymän varaan tukeutuva vaihtoehto MALJA. Lisäksi tarkasteltiin alavaihtoehtoa TIKAPUU, joka oli yhdistelmä vaihtoehdoista Malja ja Nauha. VE 1 NAUHA Vaihtoehto Nauha muodostettiin vuonna 1999 laaditun itäisen ohikulkutien suunnitelman mukaisen tieverkkoratkaisun varaan. Tässä vaihtoehdossa maankäytön kasvusuunta on Salon eteläpuolella Kärkän alueelle ja edelleen Merikulmantietä Teijon suuntaan aina kaupunginrajalle saakka. Salon keskustan pohjoispuolisia kasvualueita ovat Tupurin pohjoisosa ja Pappilan eritasoliittymän lounaisneljännes.

15 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 13 Kuva 3. Tieverkon pääyhteydet maankäyttövaihtoehdossa Nauha. Suunniteltu uusi maankäyttö rakentuu siten olemassa olevan tie- ja katuverkon varaan, ohikulkutien itäpuolisille alueille ei ole haluttu laajentua tien estevaikutuksen vuoksi. VE 2 KEHÄ Vaihtoehto Kehä muodostettiin vaihtoehdosta 1 siten, että Salon itäinen ohikulkutie on linjattu eteläpäästään kehämäisesti Meriniityntielle. Samalla tien standardia on muutettu katumaisemmaksi, eli nopeustaso on alennettu 60 km/h:ssa, joka mahdollistaa joustavamman linjauksen ja maankäytön tuomisen lähemmäksi tielinjausta. Myös esitetyt liittymäratkaisut ovat kevyempiä, eli kaikki liittymät on ehdotettu toteutettavan kiertoliittyminä. Kehämäisestä vaihtoehdosta selvitettiin kahta alavaihtoehtoa, jotka poikkesivat kehän pohjoisimman osuuden linjauksen osalta. Vaihtoehdossa A linjaus kulkee

16 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 14 nykyisen ohikulkutien linjauksen aluevarauksen mukaisesti ja vaihtoehdossa B kehätien pohjoisosa on linjattu itäisen ohikulkutien maastokäytävän sijaan Tupurin alueen läpi ja edelleen Salonjoen yli nykyisen varauksen pohjoispuolella. Kuva 4. Tieverkon pääyhteydet maankäyttövaihtoehdossa Kehä (VE B). Kehämäisessä vaihtoehdossa maankäytön kasvu sijoittuu tasaisesti kaupungin ympärille, pääsääntöisesti kuitenkin kehän ulkopuolelle. Uudet työpaikka-alueet on sijoitettu Muurlantien varrelle. Lähtökohtana on ollut, ettei uutta yhteyttä enää suunnitella ohikulkutienä, vaan katumaisena ratkaisuna, jonka palvelee sekä Salon omaa liikennettä että ohikulkevaa liikennettä. VE 3 MALJA Vaihtoehdossa Malja testattiin ajatusta uudesta liittymästä moottoritielle Pappilan ja Muurlan eritasoliittymien välillä, josta on yhteys Salon keskustan eteläpuolitse

17 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 15 Meriniityntielle. Lisäksi moottoritien ja vanhan valtatien 1:n välissä on uusi silta Salonjoen yli samassa paikassa kuin vaihtoehdossa Kehä/VE B Kuva 5. Tieverkon pääyhteydet maankäyttövaihtoehdossa Malja (nuolet kuvaavat liikenteen pääsyöttösuuntia pääliikenneverkosta maankäytön osa-alueille). Maankäytön kasvusuuntien kannalta vaihtoehto mahdollistaa kahden edellisen vaihtoehdon kasvusuuntien yhdistelmän, eli kasvua voidaan sijoittaa katumaisesti suunnitellun yhteyden varteen sekä myös Salon eteläpuolisille alueille Kärkän suuntaan (ei kuitenkaan niin kauas kuin vaihtoehdossa 1). Vaihtoehtoon liittyy Tupurin alueen voimakas kehittäminen ja työpaikka-alueiden suuntaaminen uuden eritasoliittymän lähialueille. Salonjoen silta palvelee lähinnä Tupurin alueen liikenneyhteyksiä Turun suuntaan. Vaihtoehdosta laadittiin myös alavaihtoehto (VE TIKAPUU), jossa yhteys uudesta eritasoliittymästä linjattiin Meriniityntien sijasta kantatien 52 jatkeeksi, eli vaihtoehto oli yhdistelmä vaihtoehdoista Malja ja Nauha.

18 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D Johtopäätökset yleiskaavatyön rakennevaihtoehdoista Yleiskaavatyössä tehtyjen arvioiden perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset. Rakennemallit ovat käytännössä hyvin lähellä toisiaan, suurimmat erot liittyvät kantatien 52 liittymäratkaisuihin yhteyden eteläpäässä ja testattuun itäiseen eritasoliittymään uudelle moottoritielle. Keskustelu yleiskaavatyössä kiteytyikin lähinnä Itäisen ohikulkutien toiminnalliseen ratkaisuun, eli onko se nopea ohikulkuliikenteen väylä, vai voidaanko sitä hyödyntää myös Salon sisäisen liikenteen hoitamisessa eteläisten ja itäisten kaupunginosien välillä, jolloin nopeustaso olisi alempi ja maankäyttö voisi laajeta myös ohikulkuväylän taakse ilman suuria ongelmia. Käydyssä keskustelussa todettiin lisäksi, että Kehä-vaihtoehtoa on mahdollista kehittää edelleen vaihtoehdon Malja suuntaan, mikäli maankäytön ja liikenteen kehittyminen pitkällä aikajänteellä muuttuu siten, että uudelle eritasoliittymälle olisi todellista tarvetta. Nykyisen ennusteen perusteella liittymää ei voida perustella (kuva 6). Kuva 6. Liikenne-ennuste 2020 vaihtoehdossa Malja (Liikennejärjestelmäsuunnitelman maankäyttöennuste).

19 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D LIIKENNE-ENNUSTEIDEN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Seudun väestöennusteet Liikennejärjestelmätyössä käytetyt maankäytön kasvuennusteet perustuvat Varsinais-Suomen liiton laatimiin maankäyttöennusteisiin. Salon yleiskaavatyössä tehtyjen maankäytön rakennemallien arvioinneissa on käytetty maankäytön maksimimitoituslukuja, joiden tarkoituksena oli testata kuinka paljon asukkaita ja työpaikkoja eri vaihtoehtoihin voidaan sijoittaa ilman, että synnytetään uusia investointitarpeita tie- ja katuverkkoon. Yleiskaavatyössä laadittuja maksimiennusteita ei voi siten verrata liikennejärjestelmätyössä laadittuihin ennusteisiin. Tässä raportissa kuvatut ennusteet ja vaikutusarviot on laadittu liikennejärjestelmätyössä käytettyjen virallisten maankäyttöennusteiden avulla. Liikennejärjestelmätyössä käytetyt asukas- ja työpaikkaennusteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 1 Liikenne-ennusteessa käytetyt asukas- ja työpaikkaennusteet. Kunta Asukkaat Työpaikat Asukkaat Työpaikat Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Somero Suomusjärvi Särkisalo Yhteensä Seudun kokonaiskasvu on siten reilu 4000 asukasta, josta yli puolet (noin 2500) kohdistuu Saloon. Väestökehitys kunnittain vuodesta 1985 sekä erilaisiin kasvuoletuksiin perustuvat ennusteet on esitetty yksityiskohtaisemmin raportin liitteessä 6.

20 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D Tarkastelussa käytetty liikennemalli ja -ennuste Yleistä Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa varten on laadittu nykytilannetta (v / 2003) kuvaava liikennemalli ja liikenne-ennusteet vuodelle Työssä käytetty ennustemenetelmä ennustaa suoraan ajoneuvoliikenteen matkoja. Ennustemalli on rakennettu EMME/2 -ohjelmistoon. Menetelmä käsittää kevyen ajoneuvoliikenteen ja raskaan ajoneuvoliikenteen vuorokausitason ennusteen. Aluejako Liikennemallissa on käytössä Salon seutukunnan alueella kuntajaosta tihennetty aluejako, jossa on yhteensä 120 osa-aluetta. Malliin on sisällytetty Salon seutua ympäröivät alueet valtatien 10, valtatien 2 ja Suomenlahden rajaamalta alueelta kuntatasolla (26 osa-aluetta), sekä muut alueet ulkoisina alueina tiesuunnittain (14 osa-aluetta). Liikenneverkko Tieverkkokuvaus perustuu yleisten teiden osalta Tiehallinnon tierekisteristä poimittuun verkkoon. Tierekisteristä on poimittu kaikki yleiset tiet Salon seutukunnan alueelta (11 kuntaa) sekä pää- ja seututieverkko valtateiden 10 ja 2 rajaamalta alueelta. Salon kaupungin katujen osalta mallinnettu liikenneverkko perustuu paikkatietomuotoisiin tiestötietoihin. Liikenneverkon kuvaus pitää sisällään seuraavat linkkitiedot: - linkkityyppi (esim. moottoritie, moottoriliikennetie, 2-kaistanen tie maaseudulla, kaupunkiväylä tai katu) - ajonopeus vapaissa olosuhteissa - kaistamäärä sekä kapasiteetti kaistaa kohti - nopeus-liikennemääräfunktio (liikennemäärän vaikutus nopeuteen) - linkin pituus Nopeus-liikennemääräfunktio käyttää muuttujina vapaata nopeutta, kaistamäärää ja kaistakapasiteettia. Jokaiselle linkkityypille on määritelty oma funktio. Kaupunkiväylän funktio on loivempi kuin maantieolosuhteiden funktio (liikennevalot, kääntyvät autot, jalankulkijat yms. häiriöt hidastavat nopeutta jo suhteellisen pienilläkin kuormituksilla). Nykyinen liikennekysyntä Ennustemenettelyssä on tärkeää kuvata nykytilanteen liikennevirrat mahdollisimman hyvin. Salon seutukunnan sisäiset liikennevirrat on määritelty liikennemallien ja

21 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 19 määräpaikkatutkimusten avulla. Liikennemallissa on laskettu ensin matkatuotokset. Sen jälkeen on laskettu gravitaatiotyyppisellä kysyntämallilla suuntautumisosuudet, joilla matkatuotokset suunnataan. Tuotosmallien muuttujina ovat autotiheys, asukasja työpaikkamäärät sekä ns. keskustadummy eli keskustamuuttuja (keskustatoiminnot synnyttävät enemmän matkoja kuin asukas- ja työpaikkamäärät edellyttävät). Suuntautumismallissa muuttujina ovat asukas- ja työpaikkamäärät, keskustamuuttuja, erot alueiden työpaikkaomavaraisuudessa sekä matkavastusfunktio (matkan ja ajan yhdistelmä). Ulkoiset liikennevirrat (mallinnetun alueen läpikulkevat tai mallinnettujen kuntien alueille kohdistuvat muualta lähtevät liikennevirrat) on poimittu Tiehallinnon valtakunnallisesta kuntatason liikennekysyntämatriisista. Tiehallinnolla on käytettävissään koko maan kattavat liikennevirtamatriisit kunta-aluejaolla. Liikennevirtamatriisit on laadittu lähtö-määräpaikkatutkimusten yhdistelmän perusteella sekä tavarankuljetustietojen perusteella. Käytettävissä on ajoneuvoliikenteen matriisit erikseen kevyille ja raskaille ajoneuvoille. Ulkoiset liikennevirrat on jaettu Salon seutukunnan kuntien tihennettyyn aluejakoon tuotosmallilla laskettujen painosuhteiden perusteella. Tuotosmallin muuttujat ovat alueen asukasmäärä, työpaikkamäärä ja keskustamuuttuja. Malliprosessilla tuotettu kokonaiskysyntä (sisäiset ja ulkoiset liikennevirrat, kevyet ja raskaat ajoneuvot yhteensä) on sijoiteltu verkolle, ja iteratiivisen kalibrointimenetelmän avulla matriisin sijoittelu sovitetaan vastaamaan likipitäen vuoden 2000 liikennemäärätietoja. Kokonaiskysynnän sovituksen jälkeen malliprosessilla tuotettu raskasauto-matriisi on kalibroitu vastaamaan raskaan liikenteen määrätietoja. Kevyiden ajoneuvojen matriisi on saatu vähentämällä raskas ajoneuvomatriisi kokonaiskysyntämatriisista. Mallin avulla tuotettuun kysyntämatriisiin on korvattu määräpaikkatutkimuksista saadut tiedot liikenteen määrästä ja suuntautumisesta. Määräpaikkatutkimukset on tehty kantatiellä 52 Salon eteläpuolella ja seututiellä 186 Salon keskustan tuntumassa. Liikennekysynnän ennustaminen ja kasvukertoimet Ennustemenettely perustuu mahdollisimman huolellisesti laaditun nykytilan ja toisaalta mallien avulla ennustetun muutoksen analysointiin. Liikenteen kasvu on laskettu Salon seutukunnan sisäisten virtojen osalta liikennemalleilla. Kasvun ennustamista varten Salon seutukunnan nykyiset liikennevirrat on laskettu edellä kuvatun tyyppisellä mallilla (muuttujina mm. autotiheys, asukas-. ja työpaikkamäärä).

22 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 20 Samalla mallilla on laskettu ennustetilanteen autotiheys- ja osa-alueittaisten maankäyttöarvioiden (asukkaat ja työpaikat) perusteella ennustematriisi. Asukas- ja työpaikkaennusteet vuodelle 2020 perustuvat Varsinais-Suomen liiton ilmoittamiin ennusteisiin. Mallilla laskettujen nykyisten ja ennustettujen liikennevirtojen suhde on ns. kasvukerroinmatriisi. Kalibroitu nykytilanteen matriisi on kerrottu kasvukerroinmatriisilla, ja tuloksena on ennustematriisi. Kuitenkin niillä alueilla, joilla maankäytön muutos on poikkeuksellisen suurta, ei nykyisiä liikennevirtatietoja projisoimalla saada luotettavaa ennustetta. Tämän takia ne liikennevirrat, joiden kasvukerroin on (autoistumismuutos mukaan lukien) poikkeuksellisen suuri, on poimittu suoraan malliprosessilla tuotetusta ennustematriisista. Kokonaiskysynnän ja raskaan ajoneuvoliikenteen ennustematriisit on muodostettu erikseen. Ulkoisten liikennevirtojen kasvu on arvioitu Tiehallinnon liikenne- ja autokantaennusteen kuntakohtaisten kasvukertoimien avulla (Veijo Kokkarinen: Kuntien liikennetuotos 2020 ja 2030, Tieliikenteen kasvukertoimet kunnissa , Luonnos). Ennustevuodet Nykytilanteen (2000) liikennekysyntämatriisista on tehty kasvukertoimilla muunnos vuoden 2003 tilannetta varten, jolloin Paimio-Muurla moottoritie avataan. Matriisiin on lisätty moottoritien vaikutuksesta valtatielle 1 muilta pääteiltä siirtyvät 600 kevyttä ajoneuvoa ja 60 raskasta ajoneuvoa (määrät on selvitetty koko Suomen kattavalla EMME/2 tieverkolla valtatie 1 liikenne-ennustetta laadittaessa). Vuoden 2003 liikenneverkolle laadittu liikenne-ennuste vuodelle 2020 muodostaa ns. vertailuvaihtoehdon (0+), johon eri verkkovaihtoehtoja verrataan vaikutusten määrittämiseksi. Huom: Tässä esitetyt liikenne-ennusteet poikkeavat hieman esimerkiksi valtatielle 1 aiemmin esitetyistä liikenne-ennusteista. Erot valtatien 1 liikennemäärissä johtuvat ennusteissa käytetyistä erilaista kasvukertoimista ja muulta päätieverkolta siirtyvän liikenteen käsittelystä. Valtatielle 1 välille Lohja-Muurla on laadittu liikenne-ennuste keväällä Tuolloin käytettiin koko hankkeen osalta Uuttamaata koskevia liikenteen kasvukertoimia, jotka perustuivat Tielaitoksen julkaisuun Tieliikenne-ennuste vuosille , vuoden 1995 ennusteen tarkistaminen. 35/1999. Valtatien 1 ennuste on kannattavuusarvioinnin ennuste, joka ei sisällä Lohja-Muurla hankkeen ansiosta muulta päätieverkolta siirtyviä liikennevirtoja (1 130 ajon/vrk). Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa varten on laadittu liikenne-ennuste syksyllä Tuolloin oli käytettävissä uudet kuntakohtaiset kasvukertoimet

23 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 21 Tiehallinnon liikenne- ja autokanta-ennusteesta (Veijo Kokkarinen: Kuntien liikennetuotos 2020 ja 2030, Tieliikenteen kasvukertoimet kunnissa , Luonnos).

24 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D TIE- JA KATUVERKKOVAIHTOEHDOT Ohikulkutien tarkasteluja varten on muokattu nykyisen liikenneverkon pohjalta tieverkkomalli vuodelle 2003, jossa Paimio-Muurla moottoritieosuus sekä Halikon läntinen ohikulkutie ovat valmiina. 5.1 Vertailuvaihtoehto 0+ Vertailuvaihtoehdossa 0+ on edellä kuvatun lisäksi koko Turku-Helsinki moottoritie valmiina, minkä lisäksi Salon keskustassa on toteutettu liikennettä hidastavia toimenpiteitä (40 km/h rajoitusalue). Kuva 7 Nykytilan liikennemäärät Salo Halikko alueella (linkeillä kuvattu KVL 2000 sekä raskaan liikenteen osuus %:na) Nykytilanteessa valtatien 1 liikennemäärä vaihtelee Halikon länsipuolen reilusta ajon./vrk Salon Itäpuolella havaittavaan noin ajon./vrk. Salon keskustan sisääntuloteistä voimakkaimmin kuormitettu on Hämeenkatu, jota käyttää noin ajon./vrk. Halikontiellä, valtatien 1 eteläpuolella, kuormitus on reilu ajon./vrk ja Meriniityntiellä reilu ajon./vrk. Salon ydinkeskustan kehällä Helsinginkatu Mariankatu Raatihuoneenkatu Kirkkokatu liikennemäärä vaihtelee Kirkkokadun noin ajon./vrk

25 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 23 Raatihuoneenkadun reiluun ajon./vrk. Etelästä Perniöntieltä keskustakehälle liittyvän liikennevirran suuruus on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva 8 Ennustetut liikennemäärät Paimio Muurla moottoritien avaamisen jälkeen vuonna 2003 (linkeillä kuvattu KVL 2003 sekä raskaan liikenteen osuus %:na) Vuonna 2003 valmistuva Paimio Muurla moottoritie ja siihen liittyvä Halikon läntinen ohikulkutie aiheuttavat suuria muutoksia nykytilanteen liikennevirtoihin. Liikennemallin tulosten perusteella noin puolet nykyisen valtatie 1 liikenteestä siirtyy uudelle moottoritielle. Tästä noin puolet (4 000 ajon./vrk) on pitkämatkaista/läpikulkevaa siirtyvää liikennettä ja reilu ajon./vrk Salo Halikko alueelta uudelle tielle siirtyvää. Halikon länsipuolelle vanhalle tielle jää noin ajon./vrk ja Salosta itään päin reilu ajon./vrk. Salon kohdalla Somerontiellä (kt 52) liikennemäärä nykyisen valtatien 1 pohjoispuolella kasvaa noin ajoneuvolla. Halikon pohjoispuolella uuteen eritasoliittymään johtavalla tiellä kasvu on myös ajoneuvoa. Salon keskustakehän kuormitus kasvaa noin 500 ajoneuvolla vuorokaudessa. Huom! Liikennemallin tulosten tulkinnassa on otettava huomioon kaksi liikenteen sijoittumisen vaikuttavaa herkkyystekijää. Turun suunnan liikenteellä on periaatteessa kolme vaihtoehtoista reittiä, joiden matka-ajat ovat lähellä toisiaan. Vaihtoehdot ovat: nykyistä valtatietä 1, moottoritietä Pappilan eritasoliittymästä ja moottoritietä Halikon eritasoliittymästä. Halikon kautta kulkeva liikenne pyrkii käyttämään nykyistä Halikontietä, sen siirtäminen

26 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 24 Halikon läntiselle ohikulkutielle edellyttää merkittäviä keskustan läpikulkevan liikenteen hidastamistoimenpiteitä. Liikennemallin perusteella nykyisen valtatien 1 nopeustaso vaikuttaa merkittävästi moottoritielle siirtyvän liikenteen määrään. Kuva 9 Vertailuverkon (0+, Turku - Helsinki moottoritie valmis) liikenne-ennuste vuodelle (linkeillä kuvattu KVL 2020 sekä raskaan liikenteen osuus %:na) Vuodelle 2020 laaditussa vertailuverkon ennusteessa on oletettu, että moottoritie on rakennettu valmiiksi koko Turku Helsinki osuudella. Liikennemäärät uudella moottoritiellä ovat ennusteen mukaan noin ajon./vrk (Salon Itäpuolella) ja ajon./vrk välillä (Halikon länsipuolella). Somerontien (kt 52) liikenne nykyisen valtatien 1 pohjoispuolella on kasvanut reilulla ajon./vrk nykytilanteesta, eli on noin ajon./vrk. Hämeenkadulla Salon keskustan ja nykyisen valtatien välisellä osuudella liikenne ei sen sijaan enää kasva yhtä voimakkaasti, sillä kasvu on vajaa 1000 ajon./vrk. Tämä johtuu siitä, että maankäytön kasvu suuntautuu pääasiassa muille kun keskustan osa-alueille. Maankäytön kasvun suuntautuminen keskusta ulkopuolisille alueille heijastuu katuverkon kuormituksen kasvamiseen keskustan kehällä ja keskustaan johtavilla väylillä. Perniöntiellä kasvua on ajon./vrk, eli lähestytään noin ajon./vrk tasoa. Suurin liikennemäärä kuormittaa Raatihuoneenkatua, jossa torin kohdalla on noin ajon./vrk. Meriniityntiellä ja Inkereentiellä kasvua on noin ajon./vrk.

27 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 25 Kuva 10 Yhteenveto liikennemäärien muutoksista keskeisissä tie- ja katuverkon poikkileikkauksissa vuodesta 2000 vuoteen 2003 ja Meriniityntien parantaminen Läpikulkuliikenteen poistaminen keskustasta on ollut keskeinen ohikulkutien suunnittelun lähtökohta. Tässä työssä on tarkasteltu ensimmäisenä vaiheena Meriniityntien yhteyden tason nostoa, joka olisi mahdollista toteuttaa nopeammalla aikataululla. Toimenpide voidaan sisällyttää sekä kehämäiseen että nykyisen suunnitelman mukaiseen ohikulkutievaihtoehtoon. Parantaminen edellyttäisi liikenteen sujuvoittamista nopeustasoa nostamalla ja liittymiä parantamalla siten, että Meriniityntien suuntainen liikennevirta voisi käyttää niitä joustavasti ilman riskiä suurista viipeistä.

28 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 26 Kuva 11 Meriniityntien parantamisen aiheuttamat liikenteen siirtymät (perusennuste 2020). HUOM: Kuvassa voimakkaasti näkyvä Meriniityntien länsipään liittymän liikennemäärä johtuu tielinjan siirtämisestä uuteen paikkaan, siten kyseessä ei ole todellinen liikenteen siirtymä verkolla. Meriniityntien parannettu yhteys siirtäisi reilun ajon./vrk pois Salon keskustasta Mariankatu Raatihuoneenkatu (Perniöntie) reitiltä. Tämä on noin kolmasosa maksimisiirtymästä, joka saadaan aikaan rakentamalla koko Itäinen ohikulkutie (kehämäinen/yleissuunnitelman mukainen). Vaikutus kohdistuu pääasiassa edellä mainitulle reitille, muulla katuverkolla muutokset ovat marginaalisia. Yhteyden parantaminen ei vaikuta reitinvalintaan Halikon ja Pappilan eritasoliittymien välillä.

29 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 27 Kuva 12 Parannettua Meriniityntietä käyttävän liikenteen suuntautuminen. Kuvasta nähdään Meriniityntietä käyttävän liikenteen suuntautuminen. Reilu ajon./vrk liikenteestä suuntautuu Turun suuntaan nykyistä valtatietä 1 käyttäen ja vajaa ajon./vrk Halikon eritasoliittymän kautta. Halikon eritasoliittymään suuntautuva liikenne sijoittuu mallin mukaan nykyiselle Halikon läpikulkevalle väylälle. Liittymien suunnittelulla ja Vaskiontien hidastamistoimenpiteillä sekä viitoituksella voidaan vaikuttaa siihen, että liikenne sijoittuu halutulle reitille Halikon läntiselle ohikulkutielle. 5.3 Yleissuunnitelman 1999 mukainen ohikulkutievaihtoehto Seuraavissa kuvissa on esitetty vuonna 1999 laaditun yleissuunnitelman mukaisen ohikulkutievaihtoehdon vaikutukset Salon seudun tie- ja katuverkon kuormitukseen. Yleissuunnitelman mukainen tieverkkoratkaisu on esitetty liitekartalla 1. Ennusteverkko on 0+ verkko täydennettynä Meriniityntien parannuksella ja Itäisellä ohikulkutiellä.

30 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 28 Kuva 13 Itäisen ohikulkutien liikenne-ennuste (linkeille kuvattu KVL 2020 ja raskaan liikenteen osuus %:na). Itäisellä ohikulkutielle siirtyy eteläisimmälle osuudelle noin ajon./vrk, keskimmäiselle ajon./vrk ja pohjoisimmalle osuudelle ajon./vrk. Salonjoen sillan merkitys on erityisen suuri Tupurin alueen asukkaille. Kuvassa 14 on esitetty vertailu 0+ verkon ennusteen ja Itäisen ohikulkutien ennusteen välillä. Kuvassa on esitetty liikennemäärän muutokset siten, että punainen väri (positiivinen numero) kertoo kasvaneesta liikennemäärästä ja vihreä väri (miinusmerkkinen numero) kertoo vähentyneestä liikennemäärästä. HUOM: Kuvassa voimakkaasti näkyvä Meriniityntien länsipään liittymän liikennemäärä johtuu tielinjan siirtämisestä uuteen paikkaan, siten kyseessä ei ole todellinen liikenteen siirtymä verkolla.

31 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 29 Kuva 14 Liikenteen siirtymät v VE 0+ / Itäinen ohikulkutie. Itäinen ohikulkutie vähentää liikennettä keskustan kehältä, Perniöntieltä (5 200 ajon./vrk) ja nykyiseltä valtatieltä 1 Inkereentien ja Somerontien väliltä. Myös Somerontien kuormitus Salonjoen sillasta etelään vähenee huomattavasti (3 400 ajon./vrk). Vaikutukset näkyvät pääväylien ohella kaikilla sisääntuloteillä ja myös alempiasteisilla Salon keskustan kaduilla. Mariankatu Raatihuoneenkatu reitin liikenne vähenee noin ajon./vrk. Ohikulkutien rakentaminen koko osuudeltaan valmiiksi siirtää osan (noin ajo./vrk) Meriniityntien parantamisen yhteydessä Meriniityntielle siirtyneestä liikenteestä takaisin ohikulkutielle, eli pienentää Meriniityntien parantamisen vaikutuksia.

32 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 30 Kuva 15 Vt 1 Kiskontie osuutta käyttävän liikenteen suuntautuminen (Liikenneennuste 2020). Ohikulkutien keskimmäinen osuus palvelee pääasiassa pitkämatkaista ohikulkuliikennettä. Salosta alkavan ja päättyvän liikenteen määrä on vain noin 400 ajon./vrk. Salon keskustan katuverkkoa kuormittanut läpikulkuliikenne siirtyy kokonaisuudessaan ohikulkutielle.

33 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 31 Kuva 16 Salonjoen siltaa käyttävän liikenteen suuntautuminen (Liikenne-ennuste 2020). Ohikulkutien pohjoisin osuus palvelee jonkin verran myös Salosta alkavaa ja Saloon päättyvää liikennettä. Erityisesti Tupurin alueen yhteydet Turun suuntaan helpottuvat merkittävästi. Kaupunkirakenteen itäisten osa-alueiden liikenne käyttää myös uutta yhteyttä nykyisen valtatien 1 ja Somerontien eteläosuuden sijasta. 5.4 Katumainen ohikulkutievaihtoehto (VE Kehä) Salon yleiskaavatyön rakennemallien laatimisen yhteydessä on laadittu ns. kehämäinen ohikulkutie, joka toteutettaisiin pääkatumaisena ratkaisuna. Ohikulkutieratkaisu on esitetty liitekartalla 2. Ratkaisuun sisältyvät: - pääkatumainen Salon itäinen ohikulkutie - parannettu Meriniityntie - (pää)katumainen vanha valtatie 1 Salon keskustan kohdalla - useiden liittymien parantaminen kiertoliittymiksi.

34 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 32 Kuva 17 Katumaisena rakennetun kehätien liikenne-ennuste (linkeille kuvattu KVL 2020 ja raskaan liikenteen osuus %:na). Kehämäinen ratkaisu kuormittuu eniten yhteyden etelä- ja pohjoispäissä, Kiskontie liittymä toimii vedenjakajana, jolloin Kiskontieltä kaksi kolmasosaa liikenteestä suuntautuu parannetulle Meriniityntien yhteydelle ja kolmasosa kehän pohjoissuuntaan. Kiskontien ja nykyisen valtatien välisellä osuudella liikennemäärä on noin ajon./vrk. Molemmissa päissä kehämäistä ratkaisua kuormitus noin ajon./vrk. Seuraavassa kuvassa on esitetty vertailu 0+ verkon ennusteen ja Itäisen ohikulkutien ennusteen välillä. Kuvassa on esitetty liikennemäärän muutokset siten, että punainen väri (positiivinen numero) kertoo kasvaneesta liikennemäärästä ja vihreä väri (miinusmerkkinen numero) kertoo vähentyneestä liikennemäärästä.

35 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 33 Kuva 18 Liikenteen siirtymät v VE 0+ / Kehämäinen vaihtoehto. Kehämäinen ohikulkutie vähentää liikennettä erityisesti keskustan kehältä, Raatihuoneenkadulla torin kohdalla vähenemä on vajaa ajon/vrk, ja Perniöntien tulosuunnalta (6 100 ajon./vrk). Myös Helsingintien kuormitus kevenee erityisesti keskustan kohdalla ja myös tien itäpäässä. Kehämäinen ohikulkuratkaisu kokonaan toteutettuna lisää Meriniityntien kuormitusta edelleen (ensimmäiseen toteutusvaiheeseen verrattuna), toisin kun yleissuunnitelman mukainen itäinen ohikulkutielinjaus, joka kokonaan toteutettuna vähensi jonkin verran ensimmäisessä parantamisvaiheessa Meriniityntielle siirtyvien liikennevirtojen suuruutta.

36 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 34 Kuva 19 Kt 52 Kiskontie osuutta käyttävän liikenteen suuntautuminen (Liikenneennuste 2020, kehämäinen vaihtoehto). Kehämäisen ratkaisun keskimmäistä osuutta käyttävästä noin ajoneuvosta noin puolet tulee Kiskontien suunnasta ja puolet Salon eteläisistä kaupunginosista. Vastaavasti liikenne jakautuu osuuden pohjoispuolella siten, että vajaa puolet jatkaa Salonjoen yli ja jäljellä jäävä puolet jakautuu edelleen tasan nykyiselle valtatielle 1 Salon ja Muurlan suuntiin. Katumainen yhteys palvelee siten Salosta alkavaa ja saloon päättyvää liikennettä selvästi paremmin kuin yleissuunnitelman mukainen vaihtoehto, joka palveli pääasiassa läpikulkevaa liikennettä.

37 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 35 Kuva 20 Salonjoen siltaa käyttävän liikenteen suuntautuminen (Liikenne-ennuste 2020, kehämäinen vaihtoehto). Salonjoen sillan ylittävää kehämäistä osuutta käyttää vuorokausitasolla noin ajon./vrk, josta suurin osa on Salon kaupunkirakenteen itäisistä osista alkavaa ja päättyvää liikennettä. Siltaa käyttää myös Kiskontien suunnasta tuleva pitkämatkainen ohikulkeva liikenne. Kantatien 52 suunnasta Somerolle suuntautuva pitkämatkainen liikenne sen sijaan ei mallin mukaan siirry uudelle kehätielle, vaan käyttää edelleen kaupunkirakenteen läpi kulkevaa Perniöntie Kirkkokatu yhteyttä, eli katumainen yhteys ei poista läpikulkuliikenteen ongelmaa samassa laajuudessa kuin yleissuunnitelman mukainen vaihtoehto. Kantatieltä 52 Turkuun suuntautuva liikenne sen sijaan ohittaa keskustan parannettua Meriniityntietä käyttäen.

38 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D TIE- JA KATUVERKKOVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSET Seuraavassa on käyty lyhyesti läpi Itäisen ohikulun yleissuunnitelman ja kehämäisen ratkaisun vaikutusten liikenteellisten vaikutusten vertailu. Vaikutuksia maankäyttöön ei ole erikseen enää todettu, vaan niiden osalta voidaan todeta, että Salon yleiskaavatyössä on otettu selkeästi kantaa kehämäisen vaihtoehdon puolesta. 6.1 Vaikutukset liikenteen sijoittumiseen liikennemääriin Seuraavassa kuvassa on esitetty liikennemäärien muutokset keskeisissä tie- ja katuverkon poikkileikkauksissa verrattuna perusverkon (nykyverkko + Paimio Muurla + Halikon läntinen ohikulku + Salon keskustan liikenteen hidastaminen) ennusteeseen Kuva 21 Liikennemäärien muutokset keskeisissä tie- ja katuverkon poikkileikkauksissa vuonna Yleissuunnitelman mukainen ohikulkutie houkuttelee suurempia liikennemääriä. Keskustan eteläpuolitse Meriniityntietä kulkeva liikennevirta kasvaa vain vähän. Kehämäinen ohikulkutie puolestaan vähentää eniten keskustan katuverkon kuormitusta siirtämällä liikennevirtoja sekä Itäiselle ohikulkuyhteydelle että eteläiselle Meriniityntien yhteydelle. Katumaisesti suunnitellun itäisen ohikulun tehokas toimivuus edellyttää Meriniityntien parantamista erityisesti sen takia, että osa ohikulkevasta liikenteestä käyttää

39 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 37 parannettua Meriniityntietä (jää muussa tapauksessa keskustan katuverkolle). Yleissuunnitelman mukainen Itäinen ohikulkuyhteys sen sijaan toimii varsin hyvin ilman Meriniityntien merkittävää parantamistakin, edellyttäen että yhteys rakennetaan kerralla valmiiksi (Salonjoen silta). Mikäli yhteys toteutetaan vaiheittain, vaikutukset mm. läpikulkuliikenteeseen ovat vain osittaisia, jolloin Meriniityntien parantaminen on perusteltua välivaiheen ratkaisuna. 6.2 Tieverkollisten vaikutusten muodostuminen ja alustavat H/K suhteet Laaditun liikennemallin avulla on laskettu tarkasteltujen vaihtoehtojen verkollisten vaikutusten määrä ja alustava H/K -suhde. Kertyneet hyödyt on laskettu koko liikennemalliin kuvalta verkolta. Alustavaan H/K laskelmaan on otettu mukaan liikennemallista saatavat laskentaerät, jotka perustuvat siis suorite- ja nopeusmuutosten perusteella johdettavista suureista. Kustannusarvioina on käytetty vuonna 1999 laaditun Itäisen ohikulkutien kustannusarviota sekä Salon yleiskaavatyön yhteydessä kehämäiselle toteutusvaihtoehdolle alustavasti määritettyä kustannusarviota (käsittää välin Meriniityntie nykyinen valtatie 1, johon on lisätty pohjoisen osuuden kustannukset vuoden 1999 kustannusarvion perusteella, ottaen huomioon kevyemmät liittymäratkaisut). Taulukko 2 Alustava H/K laskelma. 0-verkko v Meriniitynkadun parantaminen Itäinen ohikulkutie Kaakkoiskehä Koko kehätie ero 0-verkkoon ero 0-verkkoon ero 0-verkkoon ero 0-verkkoon Kevyiden ajon. suorite (Mkm/v) % % % % Raskaiden ajon. suorite (Mkm/v) % % % % Kevyiden ajon. aikasuorite (Mh/v) % % % % Raskaiden ajon. aikasuorite (Mh/v) % % % % Polttoaineen kulutus (l/vrk) % % % % CO2-päästöt (tn/v) % % % % CO-päästöt (tn/v) % % % % CO (kg) katuverkolla % % % % NOx-päästöt (tn/v) % % % % NOx (kg) katuverkolla % % % % HC-päästöt (tn/v) % % % % HC (kg) katuverkolla % % % % Hiukkaspäästöt (tn/v) % % % % Hiukkaspäästöt (kg) katuverkolla % % % % Henkilövahinko-onn./vuosi % % % % Ajoneuvokustannukset (Mmk/v) % % % % Aikakustannukset (Mmk/v) % % % % Onnettomuuskustannukset (Mmk/v) % % % % Ympäristökustannukset (Mmk/v) % % % % Ajokustannukset yhteensä (Mmk/v) % % % % Kustannusarvio (Mmk) Alustava H/K-suhde Huom! Meriniityntien kustannukset sisältyvät kaakkoiskehän kustannusarvioon.

40 Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, osaprojekti D 38 Sekä vuoden 1999 yleissuunnitelman mukainen että katumaisesti suunniteltu vaihtoehto ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattavia. Yleissuunnitelman mukainen vaihtoehto on jonkin verran katumaista vaihtoehtoa kannattavampi. Jo kaakkoiskehän rakentaminen (Meriniityntie kt 52 nykyinen valtatie 1) on taloudellisesti kannattava, mutta täysimääräisesti hyödyt realisoituvat vasta kun hanke on toteutettu kokonaisuudessaan. Suuri osa kaakkoiskehän hyödyistä kertyy Meriniityntien parantamisesta. Yleissuunnitelman mukainen ohikulkutieratkaisu synnyttää katumaista ohikulkuratkaisua suuremmat hyötyerät liikennemallilla lasketuilla kustannuserillä (aikakustannukset, onnettomuuskustannukset ja ympäristökustannukset). Ohikulkutiehankkeilla on tyypillisesti ajosuoritteita lisäävä vaikutus, näin myös nyt tarkastelluilla vaihtoehdoilla. Yleissuunnitelman mukainen vaihtoehto kasvattaa ajosuoritteita jonkin verran vähemmän kuin kehämäinen vaihtoehto. 7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenvetona voidaan todeta seuraavat seikat: - Molemmat tarkastellut vaihtoehdot ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattavia, alustava hyötyjen ja kustannusten suhde on molemmilla noin 1,9 - Yleissuunnitelman mukainen ratkaisu synnyttää suuremmat hyödyt, mutta on kalliimpi toteuttaa. - Yleissuunnitelman mukainen ratkaisu toimii paremmin ohikulkuliikenteen kannalta arvioituna, katumaisessa ratkaisussa katuverkolle jää joitakin ohikulkuliikenteen virtoja. - Katumaisen ratkaisun vaikutukset keskustan katuverkon liikennemäärien vähentymiseen keskustan kehällä ovat suuremmat kuin yleissuunnitelman mukaisessa ratkaisussa. - Meriniityntien parantaminen on tarpeen kehämäisessä ratkaisussa ohikulkevan liikenteen hoitamiseksi. Yhteyden parantaminen on tarpeen myös yleissuunnitelman mukaisessa ratkaisussa, ellei yhteyttä toteuteta kerralla valmiiksi. - Liikennemallin perusteella Meriniityntien parantaminen siirtää osan Pappilan eritasoliittymää käyttävästä Turun suunnan liikenteestä Halikon eritasoliittymään ja nykyiselle valtatielle 1. - Yleiskaavatyössä kehämäisen ratkaisun on todettu olevan parempi maankäytön kehittämistarpeiden kannalta.

41

42

43

44

45 LIITE 5

46

47

48