7/2002. Suomen malli tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä. SAK:n tavoitteet vaalikaudelle SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7/2002. Suomen malli tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä. SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2003 2007 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ"

Transkriptio

1 7/2002 Suomen malli tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä SAK:n tavoitteet vaalikaudelle SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2 Lokakuu 2002 Lisätietoja: Sinikka Näätsaari puh. (09) SAK, PL 157 FIN Helsinki Tilaukset: SAK/postitus puh. (09)

3 SAK:n tavoitteet vaalikaudelle Suomen malli tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä 3 Vaalikauden haasteet 3 Suomesta parempi paikka palkansaajan elää 6 Työtä ja toimeentuloa 6 Työllisyysaste 75 prosenttiin 6 Verotuksen painopistettä muutettava 7 Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan aktiivitoimia 8 Nuorille yhteiskuntatakuu 9 Suomessa tarvitaan harkittua ulkomaalaispolitiikkaa 9 Suomalaiset työmarkkinasuhteet rakentuneet luottamukselle 10 Suomalainen sopimusmalli tuottanut tuloksia 10 Sopimusjärjestelmä pidettävä vankalla pohjalla 11 Suomalaiset vähimmäisehdot kansalaisuudesta riippumatta samat 11 Sopimusjärjestelmän turvaaminen kilpailulta 12 Julkisen sektorin palkkausjärjestelmiä kehitettävä 12 Huomio työyhteisöjen kehittämiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen 13 Työelämää kehitetty, mutta työtä jatkettava 13 Enemmän aikaa lapsille 13 Turvallisuutta työsuhteissa ja työelämän muutoksessa 14 On osallistumisjärjestelmien kehittämisen vuoro 15 Ikääntyvien työntekijöiden asema ja sukupolvenvaihdosjärjestelyt16 Työaikaa lyhennettävä eurooppalaiseen tahtiin 16 Terveellisen työn oikeudet kaikille 17 Työelämän kehittämisohjelmia jatkettava ja monipuolistettava 18 Yritysten kannettava yhteiskuntavastuunsa 19 Yhteiskuntavastuuta maailmanlaajuisesti 19 Kolmikantainen yhteiskunnallisen vastuun toimintaohjelma 20 Työnantajien vastuu verkostoituneessa tuotantomallissa 20 Työehdoilla ja oloilla kilpailuttaminen estettävä 21 Osaamisella työtä, hyvinvointia ja turvallisuutta muutoksissa 22 Osaaminen on parasta työsuhdeturvaa 22 Tasa-arvoiset mahdollisuudet 22 Hyvä koulu lapsen ja perheen tukena 22 Ammatillinen koulutus vetovoimaiseksi 23 Haasteena aikuiskoulutus 23 Ammattikorkeakouluja kehitettävä 24 Koulutusta kehitettävä yhteistyössä työelämän kanssa 25 Kulttuuripalveluista huolehdittava 25 SAK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

4 Sosiaalivakuutusta ja palveluja kehitettävä työelämän muutokset huomioon ottaen 25 Työttömyysturva keskeinen osa palkansaajan sosiaaliturvaa 26 Työeläkeuudistus saatettava loppuun 26 Varhaiskuntoutukseen huomiota 27 Kansaneläkelaitoksen rahoitus selkeäksi 28 Tarvitaan aktivoivaa sosiaalipolitiikkaa 28 Sosiaali- ja terveyspalveluja kehitettävä 29 Suomesta parempi paikka tuotannon sijoittua 30 Aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan 30 Valtion omistajaohjausta parannettava 30 Tutkimuksesta ja tuotekehittelystä huolehdittava 31 Riskirahoituksen mahdollisuuksia lisättävä 31 Liikenne turvalliseksi ja väylät kuntoon 32 Asuntopolitiikalla tuettava työssäkäynnin edellytyksiä 34 Ympäristöteknologiasta ja kestävästä kehityksestä menestystekijä 35 Kestävän kehityksen kolme pilaria 35 Monipuolista energialinjaa jatkettava 36 Kumppanuudella ja osaamisella tehoa aluekehittämiseen 37 Suomelle aktiivinen rooli kansainvälisessä yhteisössä 38 EU:sta vahvempi toimija 38 Maailmankaupalle reilut pelisäännöt 38 Sosiaalinen pääoma Suomen vahvuutena 40 2 S AK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

5 Suomen malli tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä Suomi nousi lamasta kansainvälisesti ainutlaatuisella sopimiseen perustuvalla yhteistyöllä. Tämä Suomen malli on tehnyt mahdolliseksi luoda yli uutta työpaikkaa ja parantaa suomalaisten toimeentuloa sekä kehittää työelämää ja sosiaaliturvaa. SAK:n tavoitteena on, että sopimisen, luottamuksen ja sosiaalisen pääoman sekä yhteisvastuun Suomi on entistä parempi koti niin palkansaajalle kuin tuotannollekin. Sopimiseen perustuvalla yhteiskunnalla kolmikantayhteistyöllä - voidaan jatkossakin saada parhaat tulokset. Ammattiyhdistysliike on olennainen osa kansalaisyhteiskuntaa. Tässä asiakirjassa SAK esittää omia tavoitteitaan ja lähtökohtiaan pidettäviä eduskuntavaaleja edeltävää keskustelua varten. Suomessa, kuten muissakin eurooppalaisissa demokratioissa, on turvattu työntekijöiden neuvottelu-, sopimus- ja työtaisteluoikeudet. Työehtosopimukset takaavat työntekijöiden palkat ja muut vähimmäisehdot. Mielekäs työ antaa paitsi toimeentulon myös tyydytystä tekijälleen ja merkitystä koko elämälle. Työtä tekemällä jokainen osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen voimiensa ja kykyjensä mukaan. Hyvinvointi syntyy työstä. Siksi työttömyys on aina vakava inhimillinen ja yhteiskunnallinen ongelma. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu sopimiseen perustuvaan ansioturvaan, sitä täydentävään vähimmäisturvaan sekä kaikille yhteisiin, valtaosin verorahoitteisiin hyvinvointipalveluihin. Työmarkkinajärjestöjen vastuulla on erityisesti sopiminen työhön liittyvästä sosiaaliturvasta. Työlainsäädännöllä työntekijöille on turvattu perussuoja työsuhteissa. Hyvinvointimallimme on merkittävästi vaikuttanut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseen. Hyvinvointiyhteiskuntaa on edelleen kehitettävä niin, että pystymme parantamaan työllisyyttä. Samalla on vastattava työelämän pirstaloitumisen ja epävarmuuden, pitkäaikaistyöttömyyden, syrjäytymisuhkien ja ikääntymisen vaatimuksiin. SAK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

6 Vaalikauden haasteet Tulevalla vaalikaudella Suomi on suurten haasteiden edessä. Haasteista tärkeimpiä ovat globalisaation vaikutukset ja väestön ikärakenteen muutos. Globalisaatio, maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus, muokkaa yritysten toimintaa, työelämää ja ihmisten arkipäivää. Suuri suomalainen sukupolvenvaihdos aiheuttaa muutoksen osaamisen siirtämisessä työelämässä, yhteiskunnan palvelutarpeessa ja sosiaaliturvan rahoituksessa. Sukupolvenvaihdoksen hoitaminen hallitusti edellyttää yhteiskuntapolitiikan osapuolten yhteistyötä ja asian kokoavaa tarkastelua seuraavassa hallitusohjelmassa. Muuttuvassa maailmassa on huolehdittava, että Suomi on entistä parempi paikka ihmisille elää ja yrityksille sijoittua. Kansalaisten kannalta tämä tarkoittaa työn ja toimeentulon turvaamista niin, että mahdollisimman moni on mukana työelämässä ja palkka- ja muut työehdot ovat kunnossa. Ihmisillä on oltava mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Yritysten kannalta on tärkeää, että tarjolla on osaavaa työvoimaa, toimiva tuotannon perusrakenne ja viihtyisä ympäristö. Suomen menestyminen pohjautuu ennen kaikkea siihen, että työntekijöillä on todelliset vaikutusmahdollisuudet työyhteisöissä ja yrityksillä luottamus siihen, että toiminta on ennustettavaa ja pelisäännöt ovat tiedossa. Sosiaalisen pääoman merkitys - se, että voi luottaa toisiin yhteiskunnassa ja työelämässä - on suuri. Tällä vuosikymmenellä tärkein tavoite on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työttömyysasteen painaminen viiden prosentin tasoon. Tavoitteen toteutuminen edellyttää vakaata talouskasvua, jonka turvaamiseen talous-, elinkeino- ja muun yhteiskuntapolitiikan on tähdättävä. Globalisaatio voimistuu edelleen. Suomalaistenkin elämä on entistä riippuvaisempi kansainvälisestä talouskehityksestä. Haitallinen kansainvälinen verokilpailu sekä EU:n jäsenyys vaikuttavat yhä enemmän myös kansalliseen politiikkaan. Globalisaation myötä työelämään on tullut uutta epävarmuutta, johon kansallisesti on entistä vaikeampi vaikuttaa. Yrityksissä ja pääomamarkkinoilla haetaan nopeita tuottoja, kapea-alaista kilpailukykyä ja kulujen leikkaamista henkilöstön kustannuksella. Organisaatiomuutokset ovat merkinneet verkostoitunutta tuotantotapaa, ulkoistamisia, yhtiöittämisiä, ostopalveluja, alihankintaa, sopimusvalmistamista, liikkeen luovutuksia, fuusioita ja kilpailuttamisia. Työvoiman käyttötapoja on joustavoitettu epätyypillisillä työsuhteilla. Sopeutuminen maailmanmarkkinoihin ei saa merkitä ihmisten unohtamista ja markkinavoimien sanelua. Haasteena on muutoksen ja turvallisuuden yhteensovittaminen. Yritykset on eri keinoin saatava kantamaan yhteiskuntavastuutaan niin Suomessa kuin muissa maissa. Uusien maiden tuleminen EU:n jäseneksi vaikuttaa paitsi EU:n kehitykseen, myös jäsenmaihin. Laajentuminen vahvistaa EU:n asemaa ja lisää kansalaisten hyvinvointia. Laajentuminen on toteutettava hallitusti. Työvoiman ja eräiden palvelujen liikkuvuuteen on sovellettava riittäviä siirtymäaikoja ja työehtojen valvontaa on parannettava keinottelun ja työehtojen polkemisen estämiseksi. 4 S AK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

7 Kansantalouden vakauden turvaaminen vaatii jatkossakin talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamista, johon työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan laajapohjainen yhteistyö, osapuolten neuvottelutoiminta sekä suomalaiselle yhteiskunnalle ominainen yhdessä sopimisen toimintatapa tarjoavat hyvät mahdollisuudet. Yritys- ja sijoitustoiminnan maailmanlaajuistuessa on yhä tärkeämpää huolehtia siitä, että Suomi pysyy vetovoimaisena tuotannon sijaintialueena ja sijoitusten kohteena, ja että erityisesti talouden tulevaisuuden kannalta keskeiset osaamiskeskittymät säilyvät Suomessa. Kansantalouden ja yritysten reaalinen, osaamiseen ja tuottavuuteen perustuva kilpailukyky on pidettävä jatkossakin korkeana. Tutkimus- ja tuotekehityspanostusten on pysyttävä riittävän korkeina ja vaikutuksiltaan tehokkaina niin yksityisessä kuin julkisessa sektorissa. Korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen koulutukseen on suunnattava tarvittavat voimavarat sekä varmistettava taloudellisen ja yhteiskunnallisen perusrakenteen, infrastruktuurin, toimivuus ja hyvä laatutaso. Kuluvan vuosikymmenen aikana työelämästä poistuu työntekijää. Samanaikaisesti työelämässä on noin henkilöä vailla perusasteen jälkeistä koulutusta. Työssä jaksamisen edistäminen ja työyhteisöjen kehittäminen ovat avainasemassa keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostamisessa ja työvoiman saatavuuteen liittyvien ongelmien vähentämisessä. Suomen väestön ikärakenteen muutos seuraavien vuosikymmenien aikana vaikuttaa sosiaaliturvan rahoituspohjaan, kasvattaa eläkemenoja ja sairaudesta aiheutuvia kustannuksia sekä luo kasvavia haasteita lisätä hoivapalveluja. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta on huolehdittava ja kohotettava julkisten palvelujen tuottavuutta erityisesti hallintoa, johtamista ja uuden tietotekniikan soveltamista kehittäen. Siten on mahdollista parantaa palveluja, vahvistaa nykypohjaista lakisääteistä sosiaalivakuutusta ja kehittää tulonsiirtoja. Suomen on huolehdittava myös tulevista sukupolvista. 24-tuntinen yhteiskunta on synnyttänyt uusia haasteita yhteensovittaa työtä ja perhe-elämää. Pienten lasten vanhemmille on annettava paremmat mahdollisuudet työ- ja perheelämän yhteensovittamiseen mm. työaika- ja työjärjestelyjen avulla. Myös pienten koululaisten vanhempien mahdollisuuksia lyhentää työaikaansa tulee lisätä. Lapsiperheiden palveluja on kehitettävä mukaan lukien koululaisten iltapäivä- ja kerhotoiminta. Työllisyyttä tulee kohentaa myös verotuksen, sosiaaliturvan, koulutus- ja työvoimapolitiikan sekä alue- ja asuntopolitiikan keinoin. Rakenteellisesti vaikean, erityisesti pitkäaikaisen työttömyyden torjumiseen on suunnattava tarvittavat erityiset toimet ja niiden edellyttämät voimavarat. Toimeentulo- ja syrjäytymisongelmia ehkäistään parhaiten työmahdollisuuksia tarjoamalla. Erityinen huomio on kiinnitettävä sukupolvesta toiseen periytyvän syrjäytymisen ehkäisemiseen. SAK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

8 Suomesta parempi paikka palkansaajan elää Työtä ja toimeentuloa Maailmanlaajuiset tavara-, palvelu- ja pääomamarkkinat sekä tietotekniikan alati kehittyvät sovellutusmahdollisuudet ovat tuoneet palkansaajien elämään uutta epävarmuutta. Alkavalla vaalikaudella korostuu osaaminen ja työvoiman markkinoiden kansainvälistyminen. Uusliberaalien talousoppien suosio on samanaikaisesti nostanut esille talousongelmien ainoana ratkaisuna markkinavoimien vapauksien lisäämisen, sosiaaliturvan heikennykset ja muut ns. rakenteelliset uudistukset sekä syytökset suhdannepolitiikan ja aktiivisen työvoimapolitiikan vanhanaikaisuudesta. Kansainvälinen kilpailu ja talouden muutokset uhkaavat jakaa ihmiset uusia mahdollisuuksia saaviin menestyjiin ja työpaikkansa menettäviin häviäjiin. SAK:n mielestä talouselämää on kehitettävä ihmisten lähtökohdista ja tavoitteena on oltava elintason parantaminen, ei pelkkä yritysten ja pääoman vallan ja vapauksien lisääminen. Tarjolla on oltava mielekkäitä, kohtuullisen toimeentulon tarjoavia työpaikkoja kaikille työtä haluaville. Yritysten on tunnustettava yhteiskunnallinen vastuunsa, eikä niiden pidä olla pelkkiä omistajien ja ylimmän johdon rahastusvälineitä. Euroopan Unionin on palautettava ihmisen vaikutusmahdollisuuksia talouspolitiikkaan ja vältettävä liiallista keskittymistä yritysten vapauksien lisäämiseen. Euroopan Keskuspankin on hintavakauden ohella tavoiteltava hyvää työllisyyttä. Suomessa hallituksen pitää budjettipolitiikallaan tukea työllisyyttä, eikä rajoittua suhdanteista riippumattomasti valtion velan lyhentämiseen. Kansainvälisen talouden lisääntyneiden riskien ja epävarmuuden takia korostuu Suomessa harjoitettavan pitkäjänteisen, talouden vakautta ja ennustettavuutta tukevan, luottamusta vahvistavan talouspolitiikan merkitys. Työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan laajapohjaisella, keskinäiseen luottamukseen ja sopimiseen perustuvalla Suomen työmarkkinamallilla pidetään kotipesä parhaiten kunnossa, kun maailmalla myrskyää. Yhteiskunnallisista ja taloudellisista epäkohdista vakavin on edelleen aivan liian korkea työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja siihen liittyvä syrjäytymisuhka. Työttömyyden määrätietoinen ja mahdollisimman nopea alentaminen kohti täystyöllisyyttä on seuraavalla vaalikaudella harjoitettavan talouspolitiikan päätehtävä. Työllisyysaste 75 prosenttiin Viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien talouspolitiikan tulokset ovat olleet myönteisiä. Suomen taloudellinen kasvu on ollut läntisten teollisuusmaiden nopeimpia ja työllisyystilanne on parantunut tuntuvasti. Talouskasvun myötä on voitu työllistää yli henkilöä enemmän. Hintojen nousu on vakiintunut matalalle tasolle. Palkkatulojen verotusta on voitu keventää tuntuvasti. Julkinen talous on vahvistunut ja muuttunut rakenteellisesti ylijäämäiseksi. Valtion velka on alentunut radikaalisti ja on nyt suhteessa kokonaistuotantoon jo teollisuus- 6 S AK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

9 maiden alhaisimpia. Viennin huikean kasvun aikaansaaman ylijäämän ansiosta Suomen kansantaloudella on jo enemmän saatavia ulkomailta kuin sinne on velkaa. Työllisyysasteen kohottamisen välttämätön edellytys on riittävän ripeän talouskasvun jatkuminen. Talouskasvun myötä verokertymä kasvaa, julkinen talous vahvistuu, laadukkaat julkiset palvelut ja kohtuullinen sosiaaliturva voidaan säilyttää, ja lisäksi työn verotusta voidaan maltillisesti keventää. Tällaisen myönteisen kehän aikaansaaminen on myös tulevan vaalikauden mahdollisuus. Suomen muita teollisuusmaita nopeammalle talouskasvulle ei lähivuosina ole rakenteellisia esteitä. Uhka eläkkeiden rahoitusvajeesta on torjuttu eläkeuudistuksella, julkinen velka on hallinnassa, yritysten ja kotitalouksien rahoitusasema on vahva, työmarkkinat ovat yhdet Euroopan joustavimmista ja luotettavimmista, ennestään korkeaa osaamista kehitetään, sosiaaliturva ja palvelut tukevat työssäkäyntiä ja työn verotuksen korjaaminen on käynnissä. Työvoiman määrän vähentyminen yhdistettynä talouskasvun jatkumiseen mahdollistaa etenemisen täystyöllisyyteen. Vuosikymmenen loppuun mennessä on tavoiteltava 75 prosentin työllisyysastetta ja työttömyys on painettava enintään viiteen prosenttiin. Tavoitteen saavuttamista vaikeuttaa työikäisen väestön ikärakenteen muuttuminen niin, että väestöennusteiden mukaan vuosikymmenen puolivälin jälkeen väestön määrä kasvaa vain yli 55-vuotiaiden ikäryhmissä. Keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää on voitava nostaa 2 3 vuodella nykyisestä 59 ikävuodesta. Tämä edellyttää sovittujen eläkeuudistusten lisäksi muun muassa työelämän kehittämistä, mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen ja aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työllisyysasteen nostamistavoitteessa onnistuminen edellyttää jatkossakin naisten korkeaa työssäkäyntiastetta. Onkin luotava malleja, jotka tarjoavat nykyistä paremmin pienten lasten vanhemmille mahdollisuuden todelliseen työ- ja perheelämän yhteensovittaminen. Verotuksen painopistettä muutettava Veropohjan vahvistaminen on tärkeää, jotta jatkossakin voidaan turvata kattavat hyvinvointipalvelut ja kohtuullinen sosiaaliturva sekä tasoittaa tuloeroja. Verotukselle on löydettävä taso, joka lisäksi tukee talouskasvua, työllisyysasteen nousua ja vakaata julkista taloutta. Noususuhdanteessa julkisen talouden ylijäämästä osa tulee käyttää julkisen velan lyhentämiseen, mikä pienentää korkomenoja ja luo näin taloudellista liikkumavaraa. Osa liikkumavarasta tarvitaan kasvuedellytyksiä vahvistavaan talouden perusrakenteen kehittämiseen. Tulevina vuosina on varauduttava muun muassa väestön ikääntymisen aiheuttamaan menojen kasvuun. Julkisen talouden tulojen supistumista puolestaan aiheuttaa ainakin auto-, alkoholijuoma- ja tupakkaverojen tuottojen vähentyminen. Tämän vuoksi lähivuosina ei ole tilaa mittaviin muihin veronkevennyksiin. SAK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

10 Valtion rahoitustasapainoa heikentänee myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, joka aiheuttaa paineita kasvattaa kansallista maataloustukea. Valtiontalouden näkymät eivät kestä mittavia elinkeinotukia, vaan ne on arvioitava uudelleen. Työn verotusta on kevennettävä siirtämällä verotuksen painopistettä pääomatulojen, kiinteistövarallisuuden ja ympäristöverojen suuntaan. Veronkevennyksiä ei pidä rahoittaa supistamalla kansalaisille tärkeitä julkisia palveluja tai sosiaalisia tulonsiirtoja. Palkkaverotuksen kevennysvara on käytettävä pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotuksen alentamiseen, mikä tuottaa myös parhaat työllisyysvaikutukset. Työnteon pitää olla kannattavaa. Siksi työssäkäynnistä aiheutuvat menot on täysimääräisesti huomioitava verotuksessa. Matkakuluvähennyksen korkea omavastuu ei ole tämän kanssa sopusoinnussa. Matkakuluvähennyksen omavastuuosuus on perusteltua poistaa vaalikauden aikana. Osana verotuksen painopisteen siirtämistä pääomatulojen suuntaan on vähintäänkin supistettava yhtiöveron hyvitysjärjestelmää. Veroluonteisten työnantajamaksujen kohdentamisessa yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia on kohdeltava samalla tavalla. Sosiaalivakuutuksen rahoituksen perusteettomia ja maksujen kiertämiseen houkuttelevia portaita ja rajoja tulee välttää. Kuntien liikkumavaraa kiinteistöverotuksessa on lisättävä nostamalla kiinteistöveroprosentin ylärajaa ja kiinteistöverotus on ulotettava maa- ja metsätalousmaahan. EU:n käynnistämä työvaltaisten palvelualojen arvonlisäverokokeilu jatkuu kuluvan vuoden loppuun. Kokeilun aikana jäsenvaltiot ovat voineet tilapäisesti soveltaa eräille palvelualoille yleistä verokantaa alempaa verotusta. Kokeilun päätyttyä komissiolla on tarkoitus ottaa käsittelyyn alennettujen arvonlisäverokantojen lista. Tässä yhteydessä Suomen tulee esittää työvoimavaltaisten palvelujen, erityisesti ravintoloiden ja henkilöstöruokaloiden ruokatarjoilun ottamista alennettujen arvonlisäverokantojen listalle. Tarjoilutoiminnan ja henkilöstöruokalatoiminnan arvonlisäverokanta tulee alentaa samaksi kuin elintarvikkeiden arvonlisäverokanta eli 17 prosenttiin. Laajempaa arvonlisäverokannan alentamista vaikeuttaa alkoholijuomaveron ja mahdollisesti myös tupakkaveron sekä autoveron aleneminen. Mikäli välillisen verotuksen alentamisvaraa myöhemmin kuitenkin syntyy, tulee se suunnata elintarvikkeiden EU:n keskitasoa korkeamman arvonlisäverokannan alentamiseen. Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan aktiivitoimia Työssäkäyvien mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen on lisättävä. Työelämässä on noin henkilöä, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto. Tämä on merkittävä riski työllisyyden kannalta. Työttömyyden ennaltaehkäisemiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi on lisättävä investointeja aikuisväestön osaamiseen. 8 S AK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

11 Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin edellyttää aktiivista työvoimapolitiikkaa. Aktiivisten toimenpiteiden voimavarat on turvattava. Aktiivisissa toimenpiteissä on aina painotettava työnhakijan osaamisen kehittämistä. Samalla on kuitenkin huomioitava työttömien koulutustaustasta, aiemmasta työurasta, iästä ja muista tekijöistä johtuvat yksilölliset erot aktiivitoimien tarpeissa. Työllisyysastetta voidaan nostaa myös lisäämällä kokoaikatyön määrää. Monilla aloilla erityisesti naiset joutuvat tekemään osa-aikatyötä, koska kokoaikatyötä ei ole tarjolla. Kokoaikatyötä tarjoamalla voitaisiin työllisyysasteen nostamisen ohella poistaa monia osa-aikatyöntekijöiden sosiaaliturvan ja työsuhteeseen liittyvien etuuksien kertymään liittyviä ongelmia. Nuorille yhteiskuntatakuu Nuorten osallisuutta yhteiskunnassa on lisättävä. Tämä vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Keväällä 2002 käynnistetty nuorten osallisuushanke esittikin toimenpide-ohjelman, josta työmarkkinajärjestöjen vastuulla ovat erityisesti työelämään liittyvät asiat. Erityisen tärkeää on varmistaa, että nuoret jatkavat opintojaan peruskoulun jälkeen ja työllistyvät heti koulutuksen saatuaan. Monipuolinen henkilöstörakenne on lähestyvässä sukupolvenvaihdoksessa yrityksille etu. Myös kesätyömahdollisuuksia tulee lisätä. Työttömistä nuorista ammatillinen koulutus puuttuu 46 prosentilta. Nuorten syrjäytyminen on katkaistava ajoissa aktiivitoimien avulla. Nuorille on rakennettava aukoton yhteiskuntatakuumalli siten, että koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka on aina ensisijainen vaihtoehto pelkkään passiiviseen rahanjakoon verrattuna. Suomessa tarvitaan harkittua ulkomaalaispolitiikkaa Ulkomaalaisia asuu Suomessa noin eli kaksi prosenttia väestöstä. Heistä avoimille työmarkkinoille oli vuonna 2001 sijoittunut henkilöä. Työvoimakoulutuksen oli aloittanut henkilöä, työllistämistoimenpiteillä oli sijoitettu maahanmuuttajaa ja oli työttöminä työnhakijoina. Työttömyysprosentti maahanmuuttajien keskuudessa on noin 30 prosenttia. Työttömyysluvut ovat korkeita etenkin Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Työllisyysaste Suomessa on edelleen vain noin 68 prosenttia, kun se vielä vuonna 1989 oli miltei 75 prosenttia. Työttömyysaste pysyttelee sitkeästi yli yhdeksän prosentin. Suomella on siis edelleen huomattava oma työvoimareservi, jonka työllistäminen on ensisijainen tehtävä. Tarvetta suureen Suomeen suuntautuvaan muuttoliikkeeseen ei työnantajien päinvastaisista vaatimuksista huolimatta ole. Työvoimatarve voidaan jatkossakin tyydyttää pääosin kotimaisin voimin. Kansainvälistymisen edetessä työelämä ja koko Suomi muuttuu kuitenkin yhä monikulttuurisemmaksi. Siihen on varauduttava harkitulla maahanmuuttopolitiikalla, jonka suuntaviivoista on sovittava viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa. Sitä edellyttää myös EU:n laajentuminen, jonka jälkeen vapaan liikkuvuuden SAK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

12 piirissä on siirtymäaikojen päätyttyä lähes 500 miljoonaa ihmistä nykyisen 370 miljoonan sijasta. Työlupamenettely ja työvoimapoliittinen harkinta työlupien myöntämisen lähtökohtana tulee pitää voimassa samalla kun tehdään tarpeelliset muutokset ulkomaalaislakiin. Lakiuudistuksessa on estettävä työluvilla keinottelu. Myöntämisen tulee perustua todelliseen työvoimatarpeeseen, jonka arviointi suoritetaan kolmikantaisesti. Laissa on taattava luottamushenkilöille tiedonsaantioikeus noudatettavista työehdoista. Työntekijän oleskeluluvan myöntämisen ehtona tulee olla, ettei sillä vaaranneta suomalaisen tai Suomessa jo asuvan ulkomaalaisen mahdollisuutta saada työtä. Työntekijän oleskelulupa tulee voida myöntää ammattialakohtaisesti ja enintään vuodeksi kerrallaan. Siirtolaisuus, pakolaisuus ja laiton maahanmuutto ovat kaikki eri asioita. Ne vaativat kukin erilaista suhtautumistapaa ja erilaisia toimenpiteitä. Työntekoon tähtäävän aktiivisen maahanmuuton tulee perustua todelliseen työvoimatarpeeseen, eikä sillä saa syrjäyttää kotimaista työvoimaa. Kaikissa tapauksissa on toimittava Suomen lainsäädännön mukaisesti ja noudatettava työehtosopimuksia. Suomen on autettava pakolaisia humanitaarisen vastuumme tuntien. Kaikki turvapaikanhakijat eivät kuitenkaan täytä YK:n pakolaissopimuksen määräyksiä. Harmaaseen tai pimeään ulkomaiseen työvoimaan, laittomaan maahanmuuttoon tai turvapaikkahakemuksilla keinotteluun on syytä suhtautua torjuvasti ja huolehtia siitä, että sekä lainsäädäntö että viranomaisten valmiudet ovat riittävät. Maahanmuuttajien työllistymistä tukee ennen muuta riittävä kielitaito ja ammattikoulutus. Heille on siksi suunnattava erikseen räätälöityjä työvoimapalveluja. Tavoitteena tulee olla sijoittuminen avoimille työmarkkinoille ja se, että maahanmuuttajien aiemmin hankkimaa osaamista voidaan hyödyntää. Kotouttamisohjelmiin on osoitettava riittävät voimavarat. Hyviä etnisiä suhteita työelämässä on edistettävä tukemalla monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta edistäviä hankkeita sekä torjumalla ennakkoluuloja ja rasismia. Suomalaiset työmarkkinasuhteet rakentuneet luottamukselle Suomalainen sopimusmalli tuottanut tuloksia Suomen vahvuudeksi ja menestystekijäksi on noussut työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan laaja yhteistyö, kyky neuvotella ja sopia yhdessä keskeisistä asioista. Suomalaisen yhteiskunnan sopimisen toimintatapa on rakentunut osapuolten väliselle luottamukselle. Se on luonut perustan yhteiskunnan vakaudelle ja eheydelle sekä talouden kasvulle ja palkansaajien hyvinvoinnille. Tätä yhteistyötä on harjoitettu erityisesti tulopoliittisten sopimusten kautta. Kolmikantayhteistyö lainsäädännön valmistelussa on yhtä lailla osoittautunut tulokselliseksi. Kuluvalla vaalikaudella tästä ovat esimerkkejä suuri eläkeuudistus ja työttömyysturvan kehittäminen, uusi työsopimuslaki sekä työturvallisuus- ja työterveyshuoltolait ja vuorotteluvapaan kehittäminen. 10 S AK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

13 Sopimusjärjestelmä pidettävä vankalla pohjalla Palkansaajat ovat saavuttaneet pitkäaikaisella toiminnalla oikeudet ammatilliseen järjestäytymiseen sekä työehtosopimus-, virkaehtosopimus- ja luottamushenkilöjärjestelmät. Nämä saavutukset ovat niitä kulmakiviä, joiden varaan ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonta edelleen nojaa. Suomalainen työmarkkinoiden säätelyjärjestelmä on jo yli puoli vuosisataa toiminut perustaltaan samanlaisena. Työehtosopimusjärjestelmä ja erimielisyyksien ratkaisu työtuomioistuimessa sekä työriitojen sovittelujärjestelmä ovat sopeutuneet hyvin erilaisiin taloudellisiin ja poliittisiin olosuhteisiin. Järjestelmät ovat säilyttäneet toimintakykyisyytensä toimintaympäristömuutoksissa. Näiden järjestelmien ylläpitäminen on välttämätön edellytys työmarkkinoiden toiminnalle jatkossakin, eikä niiden lainsäädäntömuutoksille ole perusteita. Myös EU:n säännöstö rakentuu työelämän osalta toimivien ammattiyhdistysoikeuksien varaan. Tältä osin tarvitaan kuitenkin niiden tunnustamista perustamissopimuksessa turvattuina perusoikeuksina, joihin ei voida taloudellisten perusvapauksien varjolla puuttua. Suomen hallituksen tuleekin sitoutua toimimaan tämän tavoitteen puolesta, koska työelämän kansainvälistyminen edellyttää myös rajat ylittävien neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuksien turvaamista. Suomalaiset vähimmäisehdot kansalaisuudesta riippumatta samat Suomessa työskenteleviä ulkomaalaisia työntekijöitä on kohdeltava tasavertaisesti suomalaisiin nähden sekä työlainsäädännön että vähimmäistyöehtojen noudattamisessa. Ulkomaisen työvoiman usein törkeät väärinkäytöstapaukset ovat viime aikoina lisääntyneet, eikä työlupaehtojen noudattamisen valvonta toimi asianmukaisesti. Lainsäädännön ja valvonnan puutteita hyödynnetään harmaan talouden rikollisessa toiminnassa. Siksi on kaikin mahdollisin keinoin varmistettava, että Suomessa tehtävään työhön sovelletaan suomalaisia vähimmäistyöehtoja kansalaisuudesta riippumatta. Työehtojen viranomaisvalvontaa on tehostettava siten, että viranomaisilla on riittävät resurssit ja toimivaltuudet. Toisaalta ammattiliitoilla ja luottamushenkilöillä on oltava tehokkaat keinot osallistua valvontaan. Työlupia myöntävien viranomaisten on omalta osaltaan lisättävä ulkomaisten työntekijöiden tietämystä oikeuksistaan. Viranomaisille, ammattiliitoille ja luottamusmiehille tulee antaa oikeus valvoa palkka-, työaika-, vuosiloma- ja sosiaaliturvaetuuksien noudattamista kaikkien työntekijöiden kohdalla. Jos työntekijän oikeuksia loukataan, hänelle on turvattava tehokkaat oikeudelliset keinot tilanteen korjaamiseen. Lainsäädännöllä tai työehtosopimuksilla säänneltyjen työehtojen valvonta on ensisijaisesti työehtosopimusosapuolten tehtävänä. Euroopan Unionin laajentuminen lisää työvoiman liikkuvuutta. Suomeen tilapäisesti tai pysyvästi tulevien työntekijöiden työehdot määräytyvät pääsääntöisesti suomalaisten normien mukaan. Tällaiset työntekijät eivät useimmiten ole järjestäytyneitä edes kotimaansa ammattiliittoihin. Suomalaisten järjestöjen onkin vaikea valvoa sitä, että heihin sovelletaan suomalaisia työehtoja. Erityisen vaikeaa valvonta on silloin, kun palvelujen vapaan liikkuvuuden nimissä Suomeen tuotetaan esimerkiksi vuokratyövoimaa. Työvoiman polkumyynnin estämiseksi myös suomalaisten työnantajien SAK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

14 etuna on valvoa, että Suomen normeja noudatetaan. Suomalainen työehtovalvonta ei ole lähimainkaan eurooppalaisella tasolla. Ulkomaalaisen ja myös kotimaisen työvoiman väärinkäytöksiä on pyrittävä torjumaan jo ennakolta. Lisäksi on kehitettävä tehokkaita jälkivalvonnan keinoja. Ennakkovalvonnan muotona on toteutettava muun muassa tilaajan vastuu työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. On toteutettava myös työnantajan velvollisuus asettaa vakuus työ-, sosiaali- ja verolainsäädännön mukaisista velvollisuuksista. Järjestöjen ja viranomaisten valtuuksia on lisättävä olennaisesti sekä työvoiman vapaan liikkumisen piirissä että työluvan varassa liikkuvaan työvoimaan nähden. Viranomaisten voimavaroja on lisättävä riittävästi. Rikkomusten seuraamukset on säädettävä tuntuviksi. Työnantajien tiedonantovelvollisuutta on lisättävä siten, että luottamushenkilöt saavat riittävät tiedot ulkomaalaisesta työvoimasta ja siihen noudatettavista työsuhteen ehdoista. Ammattiliitoilla on oltava kanneoikeus puolustaa työntekijöitä, joiden oikeuksia loukataan. Sopimusjärjestelmän turvaaminen kilpailulta Suomessa on jo pitkään ollut kiistaa työmarkkinajärjestöjen sopimusvapauden suhteesta kilpailulainsäädäntöön. Kiista on koskenut mm. sitä, voidaanko työehtosopimusmääräyksin rajoittaa ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Korkein hallinto-oikeus antoi vuonna 1995 paperiteollisuuden ulkopuolisen työvoiman käytöstä päätöksen, jolla KHO laajensi kilpailulain soveltamisalaa vastoin lain sanamuotoa koskemaan myös työehtosopimuksia. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkotapausluonteisissa ratkaisuissa on kuitenkin katsottu työehtosopimuksien kuuluvan kilpailulainsäädännön ulkopuolelle. Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja yhteisötuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettu oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen ja työehtosopimustoimintaan on Suomessakin turvattava, eikä niitä saa mitätöidä kilpailuviranomaisen päätöksillä. Tältä osin kilpailulainsäädäntöä on selvennettävä suhteessa työehtosopimuksiin. Työehtosopimuslain sopimusvapauden puitteissa tapahtuva työntekijöiden suojelu on turvattava kilpailuviranomaisten puuttumiselta. Julkisen sektorin palkkausjärjestelmiä kehitettävä Palkkatasa-arvon edistäminen on tärkeä väline vahvasti sukupuolen mukaan jakautuneiden työmarkkinoiden purkamisessa. Julkisen sektorin sopimusratkaisujen tulee tukea palkkatasa-arvon lisäämistä. Työn vaativuuden arviointijärjestelmiä on kehitettävä niin, että voidaan verrata saman työnantajan palveluksessa olevien samanarvoista työtä tekevien palkkoja keskenään. Tavoitteena on, että jokainen saa työn vaativuutta vastaavan palkan alasta riippumatta. Julkiselle sektorilla on kehitettävä nykyaikaisia palkkausjärjestelmiä, jotka yhtäältä turvaavat kilpailukykyisen palkkatason ja samalla tukevat tuottavuuden parantamista myös julkisella sektorilla. Tulospalkkausjärjestelmiä on kehitettävä erityisesti naisvaltaisille aloille. On huolehdittava siitä, että julkinen työnantaja on houkutteleva ja osaavan henkilökunnan riittävyys julkisissa palveluissa turvataan myös tulevaisuudessa. 12 S AK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

15 Huomio työyhteisöjen kehittämiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen Työelämää kehitetty, mutta työtä jatkettava SAK:n tavoitteena on sellainen työelämä, jossa työntekijällä on mahdollisuus kehittyä, vahvistaa ammattitaitoaan ja vaikuttaa sekä omaan työhönsä että työpaikkaansa. Työhyvinvoinnin perusedellytyksiä ovat taitavasti ja ihmisarvoisesti johdettu työpaikka, mielekkäästi organisoidut työjärjestelyt, psyykkistä ja fyysistä työkykyä tukeva työympäristö ja työntekijöiden tarpeet huomioivat työaikajärjestelyt. Inhimillinen työelämä mahdollistaa paremmin myös työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamisen. Työjärjestelyillä ja riittävällä henkilöstömäärällä varmistetaan se, etteivät työpaineet johda liialliseen kuormitukseen ja ylityöhön. Työntekijöille työelämän muutosten hallitseminen on tärkeää. Kahden edellisen vaalikauden aikana keskeiset työelämän lait on uudistettu tai saatettu uudistustyön alle. Työlainsäädännön toimivuutta on jatkuvasti arvioitava suhteessa työelämän muutoksiin. Tulevalla vaalikaudella SAK:n tavoitteissa korostuvat erityisesti työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työntekijöiden suoja yritysten muutostilanteissa ja todellisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen osallistumisjärjestelmien kautta. Lainsäädäntöä on edelleen kehitettävä vastaamaan verkoistoituneiden yritysten ja yritysrakenteiden sekä uusien työnteon muotojen aiheuttamiin ongelmiin. Enemmän aikaa lapsille Työelämästä on tullut entistä kiivaampaa. Työ vie yhä enemmän aikaa ja lapset ovat pitkiä aikoja päivähoidossa tai yksin kotona. Työelämän kehitys on osaltaan ollut aiheuttamassa lasten turvattomuutta yhteiskunnassa. Ympärivuorokauden toimiva, 24-tuntinen yhteiskunta on vaikeuttanut työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Perheiden epävarmuus toimeentulosta on myös lisääntynyt mm. työsuhteiden katkonaisuuden ja pätkittymisen takia. Työelämän pitää joustaa niin, että vanhemmilla on mahdollisuus kantaa oma hoito- ja kasvatusvastuunsa lapsistaan. Työaika- ja työjärjestelyitä tuleekin tehdä perheiden tarpeiden mukaan. Isiä on aktiivisesti kannustettava lastenhoitovastuuseen ja perhevapaiden suurempaan käyttöön. Suomalaisilla naisilla on pitkä kokopäivätyössäkäynnin perinne. Kahden ansaitsijan perhemalliin ovat vaikuttaneet mm. naisten halu olla taloudellisesti itsenäisiä, naisten korkea koulutus sekä omistamiseen perustuva asuntopolitiikka. Naisten korkeasta työssäkäyntiasteesta huolimatta Suomessa syntyvyys on pysynyt korkeammalla kuin useimmissa Euroopan maissa. Lapsiperheiden tuilla, kuten päivähoitopalveluilla ja lastenhoitovapaita koskevilla sopimuksilla sekä yhteiskunnan antamalla lapsiperheiden taloudellisella tuella, on tärkeä merkitys syntyvyyteen ja lapsiperheiden pärjäämiseen. Kuitenkin Suomessakin hankitaan lapsia entistä vanhempina. Koulutusajat ovat pidentyneet. Pätkittäiset ja epävarmat työsuhteet vaikuttavat lasten hankinnan siirtämiseen myöhempään tai jopa tietoiseen valintaan lasten hankkimatta jättämisestä. Tutkimuksissa onkin jo viitteitä naisten välisestä jakautumisesta: joko SAK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

16 hankitaan pitkä koulutus, ollaan pitkään erilaissa pätkätöissä eikä hankita lapsia ollenkaan tai suuntaudutaan enemmän kotiäidin uraan. Osittaista hoitovapaata ja osittaista hoitorahaa on kehitettävä niin, että se nykyistä paremmin voi tarjota työssäkäyville pienten lasten vanhemmille todellisen vaihtoehdon. Näin parannetaan lasten turvallisuutta sekä lyhennetään pienten lasten hoitopäivän pituutta ja pienten koululaisten yksinäistä iltapäivää. Osittaista hoitovapaata tulee laajentaa niin, että molemmat alle 10-vuotiaan lapsen vanhemmat voivat halutessaan lyhentää työaikaa. Näin mahdollistetaan nykyistä paremmin työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Uudesta mahdollisuudesta osittaiseen vanhempainvapaaseen on tiedotettava tehokkaasti, seurattava sen käynnistymistä ja vahvistettava tarvittaessa sen toimivuutta. Samoin tulee selvittää lapsen sairastumisesta aiheutuvasta tilapäisestä hoitovapaasta työnantajille aiheutuvat kustannukset ja kehittää vaihtoehtoinen malli kustannusten jakamiseksi. Vuorotyössä ja vastaavissa työaikamuodoissa työskenteleville pienten lasten vanhemmille tulee antaa paremmat mahdollisuudet yhteensovittaa työ- ja perhe-elämää. Turvallisuutta työsuhteissa ja työelämän muutoksessa Suomalainen lainsäädäntö on osoittautunut heiveröiseksi yritysten rakennemuutoksissa ja toimialarationalisoinneissa. Työnantajien vastuu irtisanomis- ja lomautustilanteissa on selvitysten mukaan heikompi kuin muissa Euroopan Unionin jäsenmaissa. Esimerkiksi työsopimuslain irtisanomisperusteet eivät ulotu kansainvälisiin yritysjärjestelyihin. Yritystoiminnan lakkauttamisen yhteydessä tapahtuvat irtisanomiset eivät muodostu Suomessa ero- tai irtisanomisrahojen kautta vastaavanlaiseksi kustannuseräksi kuin useimmissa EU:n jäsenmaissa. Siksi yritysostojen yhteydessä lakkauttamistoimet ovat kohdistuneet kannattaviinkin suomalaisiin yrityksiin. Kiristynyt kilpailu on tuonut työntekijöille epävarmuutta monilla sellaisilla paikkakunnilla, joissa työllisyys on ollut yhden yrityksen varassa. Lähtökohtana on oltava työnantajien vastuun lisääminen yritysten muutostilanteissa. Lomautusten ja irtisanomisten sijasta työnantajienkin edun mukaista on investoida työntekijöiden ammatilliseen osaamiseen nykyistä enemmän. Irtisanomismenettelyyn pitäisikin liittää erillinen koulutusjärjestelmä ja uudelleensijoittamisohjaus. Näin monipuolistetaan työntekijöiden osaamista ja turvataan mahdollisuus siirtyä uusiin tehtäviin tai uuteen yritykseen työpaikan vaihdon myötä. Taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvissa irtisanomisissa työnantajan on maksettava työntekijöilleen erorahatyyppinen korvaus, jonka tarkoituksena on helpottaa työntekijän asemaa, kouluttautumista ja uudelleensijoittumista. Suomessakin rahakorvauksia on maksettu yksittäistapauksissa. Myös työntekijöiden henkisestä hyvinvoinnista on huolehdittava vähentämistilanteissa ja työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Yritysten on otettava tästä vastuuta esimerkiksi jatkamalla työntekijän oikeutta työterveyshuoltopalvelujen käyttöön tietyksi ajaksi myös työsuhteen lakattua. 14 S AK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

17 Epätarkoituksenmukaisen lyhyet työvuorot vaikeuttavat ihmisten elämänhallintaa. Niissä ihmiset asetetaan kohtuuttomiin, jopa nöyryyttäviin tilanteisiin. Toimeentulo-ongelmien vuoksi ihmiset joutuvat turvautumaan useamman työnantajan palveluksessa suoritettaviin pätkiin. Osa-aikatyöntekijöille tuleekin turvata yhtäjaksoinen ja riittävän pitkä vähimmäisaika työvuorolle. Yhtä lailla on turvattava vähimmäistuntien määrä työviikolla tai jaksotyössä. Näin kohtuuttoman lyhyet työajat poistuvat ja niistä kärsimään joutuvat suojattomimmat työntekijäryhmät voivat saada inhimillisemmän kohtelun. Oman elämän hallinnan ja taloudellisen turvallisuuden näkökulmasta on tärkeätä, että vastentahtoisen osa-aikatyön ja muunlaisen pätkätyön käyttöä vähennetään. Tähän voidaan päästä sekä lainsäädäntömuutoksin että sopimusjärjestelyin ja työn organisoinnin kehittämisen kautta. Työvoiman käyttötapojen on täytettävä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Työsuhteiden pysyvyys ja turvallisuus takaavat parhaiten henkilöstön sitoutumisen, työn ja palvelun laadun sekä yrityksen toiminnan tuloksellisuuden. On osallistumisjärjestelmien kehittämisen vuoro Demokraattisessa yhteiskunnassa suurin demokratiavaje on työelämässä. Todellisuudessa yritysdemokratian peruslaki on muodostunut irtisanomismenettelylaiksi. Osallistumisjärjestelmät eivät ole tuoneet todellisia vaikuttamisen paikkoja työntekijöille silloin, kun yrityksissä tehdään ratkaisevia päätöksiä yritysjärjestelyistä, toiminnan muutoksista, tuotannon ja palvelujen uudelleenorganisoinnista, toiminnan lakkauttamisesta kotimaassa, henkilöstön asemasta muutostilanteissa jne. Myös osallistumisjärjestelmillä pitää voida vaikuttaa työntekijöiden odotukseen turvallisemmasta muutoksesta. Työelämän osallistumisjärjestelmien kehittäminen on välttämätöntä paitsi palkansaajien todellisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta, myös tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen näkökulmasta. Kun nykyinen yhteistoimintalaki rajaa henkilöstön vaikutusvallan lähinnä tietojen saanti- ja neuvotteluoikeuteen, on osallistumisjärjestelmiä laajennettava koskemaan yritys- ja liikkeenjohdollisia sekä tuotannollisia kysymyksiä. Työpaikoilla on edettävä aitoon vuoropuheluun ja sopimismenettelyihin. YT-lakia on uudistettava koskemaan sellaisia palkansaajille tärkeitä ja läheisiä asioita kuin työn sisältöä ja organisointia, henkilöstön osaamista ja jaksamista sekä yleisemminkin työyhteisöjen kehittämistä. Työntekijöiden turvallisuuden kannalta yhteistoimintamenettelyssä tulee korostua myös työnantajien lisääntynyt vastuu henkilöstönsä työllistämisestä. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä mahdollisuudet tarjota muuta työtä, koulutusta ja uudelleensijoittamisohjausta. Yhteistoimintamenettelyyn on sisällytettävä alihankintatoiminta ja työvoiman määrään vaikuttavat toimintojen ulkoistamiset. Työntekijöillä tulee olla nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa riittävän ajoissa sellaisiin strategisiin ja liikkeenjohdollisiin päätöksiin, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan. Kansainvälisten ja kotimaisten konsernien ja yritysten velvoitteita on lisättävä erityisesti silloin, kun yritystoimintaa siirretään ulkomaille. Osallistumisjärjestelmiä kehitettäessä on selvitettävä myös, millä tavoin työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet yhteensovitetaan siihen vaikuttamiseen, joka SAK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

18 henkilöstön edustajilla on yritysten hallintoelimissä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevissa kysymyksissä. Yritysten kansainvälinen kehitys edellyttää, että osallistumisen eurooppalaiset rajat poistetaan ja perustetaan maailmanlaajuisia osallistumisjärjestelmiä. Ikääntyvien työntekijöiden asema ja sukupolvenvaihdosjärjestelyt Kuluvan vuosikymmenen aikana työelämästä poistuu työntekijää suurten ikäluokkien myötä. Syntyvyyden vähentymisen vuoksi nuoremmista ikäluokista ei heidän tilalleen saada vastaavaa määrää. Suomalaisen työelämän kehittämistä on jatkettava niin, että kaikki työikäiset ovat panoksellaan mukana suomalaisen yhteiskunnan ylläpitämisessä. Uhkaavaa työvoimapulaa voidaan torjua siten, että parannetaan työoloja ja ympäristöä, otetaan huomioon ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet sekä vahvistetaan ihmisten osaamista ja jaksamista työhistorian kaikissa vaiheissa. Keski-ikäiset tarvitsevat mahdollisuuden vaihtaa ammattia aikuiskoulutuksen avulla ja myöhentää eläkkeellesiirtymistään sapattivapaiden avulla. Erityisesti ikääntyneille on turvattava aikuiskoulutusmahdollisuudet, jotta heillä on todelliset mahdollisuudet selviytyä työmarkkinoilla. Suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää on vaarana, että sukupolvien välinen kosketus katkeaa ja näin ikääntyvien työntekijöiden kokemus ja hiljainen tieto ei siirry nuoremmille sukupolville. SAK:n tavoitteena on edistää työpaikoilla eri sukupolvien välistä yhteistyötä. Ikääntyvien työntekijöiden töiden ja työaikojen järjestelyissä sekä työn mitoituksessa on huomioitava heidän muuttuneet voimavaransa, jotta he jaksaisivat nykyistä pitempään työelämässä. Samanaikaisesti turvataan ikääntyvien työntekijöiden työkokemuksen siirtyminen nuoremmille työntekijöille ja työtehtävien jakautuminen eri ikäryhmille kunkin työntekijän voimavarojen mukaisesti. Hallittua ja inhimillistä sukupolvenvaihdosta varten on tarpeen valmistella kolmikantaisesti sukupolvenvaihdosjärjestelyjä koskeva toimintamalli työyhteisöjä varten. Mallin avulla voidaan kehittää ikäjohtamista myös käytännön tasolla. Työaikaa lyhennettävä eurooppalaiseen tahtiin Työaikapolitiikassa ovat painopisteenä sopimusalakohtaisesti toteutettavat yksilöllisesti joustavat työaikaratkaisut. Työaikoja työpaikoilla kehitettäessä on otettava huomioon työntekijöiden elämäntilanteesta johtuvat tarpeet. Tältä pohjalta on tarkasteltava työajan sijoittelua ja vuorotyöjärjestelmien tarvetta ja toimivuutta. Yksilöllisiä tarkoituksia varten on kehitettävä säästö- ja sapattivapaajärjestelmiä, työaikapankkeja tai Ranskan ja Saksan mallin kaltaisia työaikatilejä jne. Työaikaratkaisuissa on otettava huomioon myös elinikäisen oppimisen tarpeet ja mahdollisuudet. Työsuojelunäkökulma tulee korostumaan työaikapolitiikassa. Työelämän joustot ovat kohdistuneet myös työaikoihin. Työntekijöille se on merkinnyt pitkiä työpäiviä ja työviikkoja, epäsäännöllisiä työaikoja, kiirettä ja aikapainetta. Ylipitkät ja epämukavat työajat näkyvät työterveyden ja työturvallisuuden heikentymisenä. 16 S AK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

19 Työaikamallien kehittämisessä on otettava huomioon työterveyden vaatimukset ja ylipitkistä työajoista johtuvat tapaturmariskit. SAK seuraa kansainvälistä työaikakehitystä ja erityisesti kehitystä Euroopan Unionin jäsenmaissa. Kun lainsäädäntömuutokset 35-tuntisesta työviikosta on tehty Ranskassa, myös Suomessa vaatimukset työajan lyhentämisestä ovat kasvaneet. Perinteisesti työajan yleinen lyhentäminen on ollut työmarkkinajärjestöjen välinen sopimusasia. Tämä linja on edelleen kestävä. Terveellisen työn oikeudet kaikille Työhön liittyvät turvallisuus- ja terveysriskit kuormittavat työntekijöitä lisääntyvässä määrin. Toisto- ja pakkotahtisen työn lisääntyminen samoin kuin työelämän kiire ja lukuisat muut stressitekijät vaikuttavat työntekijöiden jaksamiseen ja työkyvyn menetykseen. Psykososiaaliset stressitekijät kuormittavat yhä enemmän myös nuoria työntekijöitä. Työntekijöiden ikääntyminen asettaa erityisen haasteen kehittää työoloja. Työsuojelu- ja työterveyshuoltolainsäädäntö on uudistettu tällä vaalikaudella. Uudet lait antavat entistä paremmat mahdollisuudet puuttua työsuojeluongelmiin. Nyt on huolehdittava siitä, että uuden lainsäädännön tuomat oikeudet toteutuvat kaikille työntekijöille tasavertaisesti myös käytännössä. Tämä edellyttää riittäviä resursseja. Valvonnan tehostamiseksi työsuojelupiirien resursseja ja moniammatillista osaamista on lisättävä ja hallinnon toimintaa kehitettävä. SAK korostaa työterveyshuollon perustehtävää, ennaltaehkäisevää työpaikkatason toimintaa, mitä vahvistaa työterveyshuoltolain uudet velvoitteet. Työterveyshuollon toteutuminen on kuitenkin ratkaisevalla tavalla riippuvainen palvelujen saatavuudesta. Valtiovallan on yhdessä kunnallisten terveyskeskusten kanssa huolehdittava siitä, että laadukkaita työterveyshuollon palveluja on tarjolla kattavasti koko maassa. Tämä on erityisen tärkeää pienten työpaikkojen työterveyshuollon turvaamiseksi. Uusi työterveyshuolto- ja työturvallisuuslaki antavat entistä paremmat mahdollisuudet työtapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisyyn. Ne myös täsmentävät työnantajan vastuuta työpaikan hyvinvoinnista huolehtimisesta ja ulottuvat alueille, joita nykyinen tapaturmavakuutus- ja ammattitautilaki eivät kata. Tulevalla vaalikaudella onkin muutettava ammattitautilakia niin, että ammattitaudiksi voidaan katsoa myös sosiaalisen ja psyykkisen tekijän aiheuttama sairaus. Lisäksi on käynnistettävä selvitys tapaturmavakuutuslainsäädännön uudistamistarpeista. SAK on huolissaan ammattitautien ja työperäisten sairauksien suuresta määrästä. Tällaisina esimerkkeinä ovat tuki- ja liikuntaelin sairaudet sekä kemikaaleista johtuvat erilaiset sairaudet. Ennaltaehkäisevää toimintaa on suunnattava entistä enemmän siihen, että tutkitaan ja selvitetään tapaturman sattumiseen ja altistumiseen liittyvät todelliset työolosuhteet. Työpaikkatason toiminta on avainasemassa työsuojelun ja työpaikkahyvinvoinnin kehittämisessä. Työsuojelun yhteistoimintajärjestelmän merkitys korostuu uusien lakien sisäänajossa. Työsuojelun yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö SAK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

20 on kuitenkin vanhentunut eikä ota riittävästi huomioon niitä muutoksia, joita on tapahtunut yritysten rakenteissa, verkostoituneessa tuotantomallissa tai yrityskoon pienentymisessä. Lainsäädäntöä tulee uudistaa siten, että henkilöstön työsuojeluedustajille taataan samanarvoiset toimintaedellytykset työpaikan koosta, toiminnan organisoinnista ja toimialasta riippumatta. Tulevalla vaalikaudella on käynnistettävä työsuojelun valvontalain uudistaminen. On arvioitava uudelleen työsuojeluvaltuutettujen valintavelvoite pienissä yrityksissä, työpaikkakäsitteen laajuus valtuutetun työn kannalta ja ennen kaikkea valtuutetun ajankäytön tarve ja yksityiskohtaiset perusteet. Työsuojelu- ja työterveysriskien hallinnassa korostuvat erityisesti työnantajan edustajien pätevyys- ja koulutusvaatimukset. Päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvat terveysuhat työelämässä ovat lisääntyneet. Työelämän yksityisyyden suojaa koskevalla lailla ja valmisteltavana olevilla päihdetestausta koskevilla säännöksillä täsmennetään osaltaan päihteiden väärinkäyttöön ja testaamiseen liittyviä epäselvyyksiä. Työntekijöiden oikeusturvan ja asianmukaisen hoidon takaamiseksi on kuitenkin aivan yhtä tärkeää vaikuttaa myös siihen, että työntekijöiden käytettävissä on toimiva hoitoonohjausjärjestelmä, joka sisältää mahdollisuuden kuntoutukseen työsuhteen pysyessä voimassa. Homeiden ja muiden sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamat terveyshaitat ovat merkittävä työntekijöiden terveyttä vaarantava tekijä työpaikoilla. Kosteusvauriot ja rakennusten epäasianmukainen kunnossapito aiheuttavat sisäilmaongelmia. Niiden poistamiseen tarvitaan selvittämis-, korjaamis- ja jälkitarkastusohjeisto. Työelämän kehittämisohjelmia jatkettava ja monipuolistettava Työelämän kehittämisohjelmista on kahden vaalikauden aikana saatu myönteisiä kokemuksia. Tämän vuoksi ohjelmia on jatkettava nykyistä suuremmalla panostuksella. Lisäksi niistä on tehtävä pysyviä siten, että ne yhdistetään yhdeksi sateenvarjoksi, jossa tarjotaan työyhteisöjen kehittämiseen erilaisiin aihealueisiin ja menettelyihin painottuvia vaihtoehtoja. Työpaikkahankkeille on näin luotava mahdollisuudet keskittyä erilaisille kehittämisen alueille, kuten esimerkiksi tasaarvon edistäminen, työssä jaksaminen sekä sukupolvenvaihdosjärjestelyt. Työelämän kehittämisohjelmat, jotka käytännössä ovat olleet työnantajaaloitteisia hankkeita, eivät ole ulottuneet kaikkein ongelmallisimpiin, kehitykseltään pysähtyneisiin työpaikkoihin. Ohjelmien puitteissa on luotava resursseja ja uusia avauksia sen suhteen, miten tällaiset useimmiten pienet työpaikat saadaan mukaan kehittämisohjelmiin. Tutkimuksen suuntautumisessa tulee nykyistä painokkaammin ottaa mukaan työsuojelu- ja työterveysnäkökohdat, samoin kuin työpaikkojen osallistuvan vuoropuhelun kehittäminen. 18 S AK TAVOITTEET VAALIKAUDELLE

4/2003. Turvallisuus työelämän muutoksessa. Puheen vuoro SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

4/2003. Turvallisuus työelämän muutoksessa. Puheen vuoro SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Puheen vuoro 4/2003 Turvallisuus työelämän muutoksessa SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Helmikuu 2003 Lisätietoja: Katja Lehto-Komulainen katja.lehto@sak.fi puh. (09) 7721 405 SAK, PL 157 FIN-00531

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

EK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs. 18.5.2006 Lappeenranta

EK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs. 18.5.2006 Lappeenranta EK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs 18.5.2006 Lappeenranta Menestyvien yritysten Suomi Hyvinvointi syntyy menestyvistä yrityksistä Politiikan tehtävä huolehtia kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä Yritysten

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA; ERÄITÄ ULKOMAALAISHALLINNON ERITYISKYSYMYKSIÄ. Pyydettynä lausuntona SAK toteaa seuraavaa:

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA; ERÄITÄ ULKOMAALAISHALLINNON ERITYISKYSYMYKSIÄ. Pyydettynä lausuntona SAK toteaa seuraavaa: 1 (5) Valtiontilintarkastajien kanslia Tarkastaja Marjaana Solanne 00102 EDUSKUNTA Lausuntopyyntönne 7/2004 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA; ERÄITÄ ULKOMAALAISHALLINNON ERITYISKYSYMYKSIÄ Pyydettynä

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot