SUOMEN MALLI. tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
|
|
- Risto Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMEN MALLI tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä EDUSKUNTAVAALIT 2003
2 Varauduttava suuren suomalaisen sukupolvenvaihdoksen hallintaan Tulevan hallituksen ja eduskunnan keskeinen tehtävä on ryhtyä toimenpiteisiin suuren suomalaisen sukupolvenvaihdoksen hallitsemiseksi. Suomella on edessään ennen näkemätön sukupolvenvaihdos työelämässä ja sotien jälkeen suurin muutos väestön ikärakenteessa. Jo tämän vuosikymmenen aikana työelämästä poistuu työntekijää, eli kolmannes suomalaisista työntekijöistä vaihtuu vuoteen 2010 mennessä. Suomen väestön ikärakenteen muutos seuraavien vuosikymmenien aikana on uhka hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjalle, sillä se vähentää verotuloja, kasvattaa eläkemenoja ja sairaudesta aiheutuvia kustannuksia sekä luo tarpeen lisätä hoivapalveluja. Väestön ikään-tymisen aiheuttamien menojen kasvun ja myös auto-, alkoholijuoma- ja tupakkaverojen tuottojen vähentymisen takia julkisen talouden tasapaino vaarantuu ja esimerkiksi maatalous- ja muut elinkeinotuet on arvioitava uudelleen.
3 Työllisyysaste 75 prosenttiin Vaikka Suomeen on kolmikantayhteistyöllä luotu yli uutta työpaikkaa 90-luvun puolivälin jälkeen, työttömyys on edelleen suurin ongelmamme. Siksi lähivuosien tärkeimpänä tehtävänä on oltava työllisyyden parantaminen. Tulevan hallituksen on asetettava tavoitteekseen työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työttömyyden painaminen viiteen prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseen tarvittava menestyksen kehä syntyy, kun talouskasvu jatkuu ripeänä, mikä parantaa verokertymää, vahvistaa julkista taloutta, turvaa laadukkaat julkiset palvelut ja kohtuullisen sosiaaliturvan sekä mahdollistaa työn verotuksen maltillisen keventämisen. Työn verotusta on kevennettävä siirtämällä verotuksen painopistettä pääomatulojen, kiinteistövarallisuuden ja ympäristöverojen suuntaan. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmää on vähintäänkin supistettava, kiinteistöveroprosentin ylärajaa nostettava ja kiinteistöverotus ulotettava maa- ja metsätalousmaahan. Verotuksen ja tulonsiirtojen kehittämisen lähtökohtana on oltava, että työnteko on aina kannattavaa. Työllisyysasteen nostamistavoitteessa onnistuminen edellyttää jatkossakin naisten korkeaa työssäkäyntiastetta. Onkin luotava malleja, jotka tarjoavat nykyistä paremmin pienten lasten vanhemmille mahdollisuuden todelliseen työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Työllisyysasteen nostaminen vaatii myös aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja. Siksi aktiivisia toimenpiteitä varten on taattava riittävät voimavarat. Nuorille on rakennettava ns. yhteiskuntatakuu siten, että koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka on aina ensisijainen vaihtoehto pelkkään passiiviseen rahanjakoon verrattuna. Työvoimatarve voidaan jatkossakin tyydyttää pääosin kotimaisin voimin. Kansainvälistymisen edetessä työelämä ja koko Suomi muuttuu kuitenkin yhä monikulttuurisemmaksi. Siihen on varauduttava harkitulla maahanmuuttopolitiikalla, jonka suuntaviivoista on sovittava viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa. Työlupamenettely ja työvoimapoliittinen harkinta työlupien myöntämisen lähtökohtana on pidettävä voimassa samalla, kun tehdään tarpeelliset muutokset
4 ulkomaalaislakiin. Työluvilla keinottelu on estettävä. Työluvan myöntämisen on perustuttava todelliseen työvoimatarpeeseen, jonka arviointi suoritetaan kolmikantaisesti. Laissa on taattava luottamushenkilöille tiedonsaantioikeus noudettavista työehdoista. Elinkeinopolitiikalla on suuri merkitys myönteisen työllisyyskehityksen aikaansaamisessa. Päättäjien on huolehdittava teollisuuden ja palveluelinkeinojen suotuisista toimintaedellytyksistä Suomessa. Tuotannon sijoittumisen kannalta on tärkeää taata taloudellisen ja yhteiskunnallisen perusrakenteen, kuten liikenteen, hallintopalvelujen ja koulutuksen korkea laatu sekä tarvittavat asunnot ja viihtyisä ympäristö. Ratkaisevaa talouskasvun kannalta on myös panostaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen rahoitus (Tekes, VTT, Suomen Akatemia, yliopistot) on käännettävä uudelleen nousuun samalla kun huolehditaan varojen käytön tuloksellisuuden ja laadun valvonnasta. Valtion omistajaohjausta on parannettava. Luontevin paikka omistajaohjauksen keskittämiseen olisi kauppa- ja teollisuusministeriön omistajapolitiikan yksikkö.
5 Ratkaisun avaimet osaamisessa Sekä ennakoitavissa olevan työvoimapulan että työttömien työllistämisen ratkaisun avaimet löytyvät osaamisen parantamisesta. Työelämässä on tällä hetkellä noin henkilöä vailla perusasteen jälkeistä koulutusta. Kymmenen vuoden kuluessa siirtyy lähes miljoona palkansaajaa työvoiman ulkopuolelle. Pula osaavasta työvoimasta on edessä. Nyt tarvitaankin erityisesti aikuisväestön osaamistason kohottamista. Ammatillisen tutkinnon hankkiminen on asetettava koko väestöä koskevaksi vähimmäistavoitteeksi. Voimavaroja on erityisesti kohdennettava sinne, missä työttömyysriskit ovat merkittäviä sekä niiden alojen koulutukseen, joissa ennakoidaan pulaa osaavasta työvoimasta. Aikuiskoulutustukea ja työttömien koulutuspäivärahan ehtoja on parannettava. Työelämäläheisenä vaihtoehtona on kehitettävä myös näyttötutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta. Toimintamalli työpaikoille sukupolvenvaihdosta varten Sukupolvenvaihdoksen hallitseminen edellyttää myös sitä, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on saatava nousemaan. Työeläkeuudistus on saatettava pikaisesti loppuun. Uudistuksen yhtenä lähtökohtana on se, että ihmisillä on mahdollisuus jatkaa 2-3 vuotta nykyistä pidempään työssä. Tämä edellyttää erityisesti työelämän kehittämistä ja työssä jaksamisen parantamiseen tähtääviä toimia. Suomalaisen työelämän kehittämistä on jatkettava niin, että kaikki työikäiset voivat olla panoksellaan mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa. Keski-ikäiset tarvitsevat mahdollisuuden vaihtaa ammattia aikuiskoulutuksen kautta ja myöhentää eläkkeellesiirtymistään sapattivapaiden avulla. Jotta ikääntyvät työntekijät jaksaisivat nykyistä pidempään työelämässä, työoloja ja -ympäristöä on parannettava siten, että ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet otetaan huomioon. SAK:n tavoitteena on edistää työpaikoilla eri sukupolvien välistä yhteistyötä. Hallittua ja inhimillistä sukupolvenvaihdosta varten on tarpeen valmistella kolmikantaisesti sukupolvenvaihdosjärjestelyjä koskeva toimintamalli työyhteisöjä varten.
6 Enemmän aikaa lapsille Työelämästä on tullut entistä kiivaampaa. Työ vie yhä enemmän aikaa ja lapset ovat pitkiä aikoja päivähoidossa tai yksin kotona. Työelämän kehitys on osaltaan ollut aiheuttamassa lasten ja nuorten pahaa oloa ja turvattomuutta yhteiskunnassa. Ympärivuorokauden toimiva 24-tuntinen yhteiskunta on vaikeuttanut työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Perheiden epävarmuus toimeentulosta on lisääntynyt mm. työsuhteiden katkonaisuuden ja pätkittymisen takia. Suomen tulevista sukupolvista huolehtiminen on tärkeää paitsi lasten ja perheiden hyvinvoinnin, myös väestön vähentymisuhkan takia. Työelämän pitää joustaa niin, että vanhemmilla on mahdollisuus kantaa oma hoito- ja kasvatusvastuunsa lapsistaan. Pienten lasten vanhemmille on annettava paremmat mahdollisuudet työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen työaika- ja työjärjestelyjen avulla. Mm. osittaista hoitovapaata ja osittaista hoitorahaa on uudistettava niin, että ne nykyistä paremmin tarjoavat työssäkäyville pienten lasten vanhemmille todellisen vaihtoehdon. Työajan lyhentämismahdollisuuksia on lisättävä myös pienten koululaisten vanhemmille. Lapsiperheiden palveluja on kehitettävä mukaan lukien koululaisten iltapäivä- ja kerhotoiminta. Turvallisuutta muutoksissa Suomen sopeutuminen maailmanmarkkinoihin - globalisaation voimistuminen - ei saa merkitä ihmisten unohtamista ja markkinavoimien sanelua. Muuttuvassa maailmassa on tärkeää yhdistää muutos ja turvallisuus. Yritysten yhteiskunnallinen vastuu korostuu erityisesti kilpailuttamiseen liittyvien toimintaperiaatteiden kehittämisessä, alihankintaketjujen muodostamisessa ja muissa vastaavissa muutostilanteissa. SAK vaatii lainsäädäntötoimia, jotka turvaavat palkansaajien oikeudet kilpailuttamistilanteissa. Päähankkijalle tai -urakoitsijalle on myös säädettävä vastuuta lainsäädännön tai työehtosopimusten vähimmäisehtojen toteuttamisesta koko alihankintaketjussa.
7 On myös varmistettava, että Suomessa tehtävään työhön sovelletaan suomalaisia vähimmäistyöehtoja kansalaisuudesta riippumatta. Työehtojen viranomaisvalvontaa on tehostettava lisäämällä viranomaisten toimivaltuuksia ja voimavaroja. Ammattiliitoilla ja luottamushenkilöillä on oltava tehokkaat keinot osallistua valvontaan. Työntekijöiden turvallisuuden kannalta yhteistoimintamenettelyssä on korostuttava työnantajien vastuu henkilöstönsä työllistämisestä. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä myös mahdollisuuksia tarjota muuta työtä, koulutusta ja uudelleensijoittumisohjausta. Nykyinen YT-laki on muodostunut käytännössä pelkäksi irtisanomismenettelylaiksi. YT-lakia on uudistettava koskemaan myös työn sisältöä ja organisointia, henkilöstön osaamista ja jaksamista sekä työyhteisöjen kehittämistä. Kansainvälisten ja kotimaisten konsernien ja yritysten velvoitteita on lisättävä erityisesti silloin, kun yritystoimintaa siirretään ulkomaille. Osallistumisjärjestelmien kehittämisessä SAK korostaa todellisen yritysdemokratian toteutumista työpaikoilla. Kolmikantaa jatkettava Suomen malli, sopimiseen, yhteistyöhön ja luottamukseen perustuva yhteiskunta on osoittanut toimivuutensa erityisesti nostettaessa Suomea lamasta. Suomen vahvuudeksi ja menestystekijäksi on noussut työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan laaja yhteistyö, kyky neuvotella ja sopia yhdessä keskeisistä asioista. Kolmikantayhteistyöllä on luotu yli kolmesataatuhatta työpaikkaa sekä kehitetty työelämää ja sosiaaliturvaa. Suomalaisen yhteiskunnan kestävään kehitykseen tarvitaan kumppanuutta ja luottamusta. Tähän sosiaaliseen pääomaan kuuluu, että kaikki voivat hyötyä yhteisestä menestyksestä ja ketään ei jätetä heitteille. SAK:n tavoitteena on tehdä kolmikantayhteistyöllä Suomesta maa, jossa palkansaajan on hyvä elää ja johon tuotannon on hyvä sijoittua.
8 Ihmisen puolella Suomen Ammattilittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1 PL 157, Helsinki puh. (09) , fax (09)
4/2003. Turvallisuus työelämän muutoksessa. Puheen vuoro SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
Puheen vuoro 4/2003 Turvallisuus työelämän muutoksessa SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Helmikuu 2003 Lisätietoja: Katja Lehto-Komulainen katja.lehto@sak.fi puh. (09) 7721 405 SAK, PL 157 FIN-00531
LisätiedotAkava ry. Yleisesitys
Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä
LisätiedotHE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma
HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma Työvoiman kohtaanto-ongelma on vakava: Tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä Yrityksillä on vakavia rekrytointihaasteita joka puolella maata ja pula
Lisätiedot50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari
50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015
LisätiedotKauppa vetovoimaisena työnantajana
Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %
LisätiedotFiksu kotouttaminen ja hyvä työelämä
Fiksu kotouttaminen ja hyvä työelämä 17.9.2018 Eve Kyntäjä Tausta ja lähtökohdat Lähivuosina maahanmuuttajien määrä Suomessa tulee lisääntymään kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saavien
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotYhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012
Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
LisätiedotMissä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
Lisätiedot7/2002. Suomen malli tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä. SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2003 2007 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
7/2002 Suomen malli tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2003 2007 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lokakuu 2002 Lisätietoja: Sinikka Näätsaari puh. (09) 7721 442
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA
TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan
LisätiedotUudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotNuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet
Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotSUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA
SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista
LisätiedotKohti kestävää tulevaisuutta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Ulla Nord, toimitusjohtaja Me-säätiö me. 2
Kohti kestävää tulevaisuutta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Ulla Nord, toimitusjohtaja Me-säätiö 19.4.2017 me. 2 Miten voidaan edistää kestävää hyvinvointia? Miten kestävää kehitystä voidaan edistää
LisätiedotSAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle
SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton
LisätiedotUudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen
LisätiedotKT Yleiskirjeen 7/2016 liite 1 1 (3) Paikallisen sopimisen edistämisen ohjeet
KT Yleiskirjeen 7/2016 liite 1 1 (3) Paikallisen sopimisen edistämisen ohjeet Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat laatineet tämän yhteisen yleiskirjeen paikallisesta sopimisesta
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotTavoitteet
Tavoitteet 2018-2023 TERVETULOA UUDISTAJIEN JOUKKOON Teollisuusdemarit tarjoaa Teollisuusliiton jäsenille väylän parantaa työ- ja palkkaehtojaan ja laajemmin yhteiskunnallista asemaansa. Innostamme ihmisiä
LisätiedotAikuiskoulutuksen haasteet
Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen
LisätiedotSeuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus
Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus Työmarkkinoiden toiminta Oikeudenmukaisia ratkaisuja työllisyyden parantamiseen Työllisyyteen vaikuttavat monet asiat Työnhaun kannustimet
LisätiedotEsitykset kehysriiheen
Esitykset kehysriiheen 2018 4.4.2018 I Joustavia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen I Joustavia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen: Osaavan työvoiman puute uhkaa muodostua talouskasvun esteeksi
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen
LisätiedotValtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioehdotus: Luottamusta ihmisille ja yrityksille. 14. elokuuta 2019
Valtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioehdotus: Luottamusta ihmisille ja yrityksille 14. elokuuta 2019 Suomen talous kasvaa hidastuen Maailmantalouden kasvu vaimenee Epävarmuuden kasvu vähentää
LisätiedotYhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotNuorisotakuu Pasi Rentola
Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka
LisätiedotOsaamisen kehittämisen toimintamalli. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Osaamisen kehittämisen toimintamalli Miksi koulutuskysymys on tullut tärkeäksi? Eriarvoisuus koulutusmahdollisuuksissa ja koulutusasioiden jääminen syrjään Koulutus pidentää työuria (Pekka Myrskylä) Perusasteen
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotOsaamiskuopasta työelämään
Osaamiskuopasta työelämään SAK:N RATKAISUT AIKUISKOULUTUKSEN ONGELMIIN 1. 2. 3. 4. Perustaitotakuu nostaa osaamiskuopasta Alanvaihdosta nykyistä helpompaa Työttömyysaika uhka osaamiselle Henkilöstökoulutusta
LisätiedotMiksi Saksa menestyy?
Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa
LisätiedotVAALIJULISTUS
VAALIJULISTUS 2019 2022 YHDESSÄ TURVALLISUUDEN JA KEHITYKSEN PUOLESTA Voimme iloita Sandvikenissä monista asioista. Esikoulun laajennus etenee, uusi Ängsbackenin vanhustentalo vihitään käyttöön vielä tänä
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotAmmattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän
LisätiedotYhteistoimintalainsäädännön uudistaminen
Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti
LisätiedotNeuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos
29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!
Lisätiedot7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,
LisätiedotSAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen
Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä
LisätiedotNÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ
NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN
LisätiedotKokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät
Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät 1 Tältä yrittäjyys näyttää tänään 2 Yritysten henkilöstö eri kokoluokkien yrityksissä
LisätiedotAikuiskoulutusseminaari
Aikuiskoulutusseminaari Syyskuu 2018 6.9.2018 1 Työikäisen väestön koulutuspohja Peruskoulu 13% Toinen aste 45% Korkea-aste 42% 20-24 vuotiaista jopa neljännes keskeyttää ammatilliset opintonsa Opiskelijat
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotTyön murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta
Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta 25.5.2018 Työn murros on jo täällä työn murros, automatisaatio, robotisaatio, tekoäly Annamme talouskasvun tyrehtyä nykyisen
LisätiedotHallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka
Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.
LisätiedotYLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko
LisätiedotMe-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.
Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta
LisätiedotAmmatillisen osaamisen kehittäminen
Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotTyöelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi
Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
LisätiedotKilpailukykysopimus Neuvottelutulos
Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotTyöelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki
Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Ennakoinnin määrällisen osuuden päävaiheet
LisätiedotKuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?
Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot
LisätiedotPaikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 Yhteenvetoa Paikallinen sopiminen on lisääntynyt SAK:laisilla työpaikoilla. 64 prosenttia luottamushenkilöistä
LisätiedotPalvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015
Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen
LisätiedotTalous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski
Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus
LisätiedotTyöllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.
Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotTästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:
Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin
LisätiedotAlle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi
Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019
Lisätiedot7/2003. Näkemyksiä keskusteluun työllisyysasteen nostamisesta SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
7/2003 Näkemyksiä keskusteluun työllisyysasteen nostamisesta SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Elokuu 2003 Lisätietoja: Pertti Parmanne pertti.parmanne@sak.fi puh. (09) 7721 310 Kalle Räisänen kalle.raisanen@sak.fi
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotPerhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien
Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua
LisätiedotSAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle
SAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle Palvelut tiiviimmin osaksi kokonaisuutta Ansio- ja syyperusteinen sosiaaliturva on hyvä pohja uudistukselle. Riittävä perusturvan taso takaa säällisen toimeentulon
LisätiedotLähivuosien keskeinen haaste
Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti
LisätiedotTalouskasvu tarvitsee osaavat tekijänsä. Riikka Heikinheimo Johtaja Osaaminen ja koulutus
Talouskasvu tarvitsee osaavat tekijänsä Riikka Heikinheimo Johtaja Osaaminen ja koulutus Talous toipumassa ollaan kierroksen jäljessä Suomen vaikeat vuodet 2010- luvulla Suomen talouskehitys oli erittäin
LisätiedotTyömarkkinoiden pelikenttä
Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö
LisätiedotYrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta
Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
LisätiedotTulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi
Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt
LisätiedotHAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!
HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä
LisätiedotUUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI
UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari
LisätiedotFSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta
LisätiedotTurvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.
Turvallisuudesta kilpailuetua Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.2019 Vastaajien profiili Tutkimuksen tulokset Turvallisuutemme on hyvällä
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotKuntaliiton ajankohtaiskatsaus
Kuntaliiton ajankohtaiskatsaus Maahanmuuton ajankohtaisseminaari 12.3.2019 Timo Reina 12.3.2019 Monimuotoinen kunta elinvoimainen kunta Maahanmuutto vahvistaa kuntien ja alueiden elinvoimaa. Kunnilla tulee
LisätiedotTavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen
Tavoitteena hallitusohjelma 2015-2019 Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen AMKE:n yhteistyöfoorumi 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen verkon on oltava alueellisesti
LisätiedotKuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen
Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien
Lisätiedot1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
LisätiedotUlkomaisen työvoiman käyttö. Tommi Lantto PSAVI
Ulkomaisen työvoiman käyttö Tommi Lantto PSAVI Työsuhteen ehdot kaikille samat Suomalaisen työnantajan palveluksessa oleville työntekijöille työsuhteen ehdot ovat samat kansalaisuudesta riippumatta palkka
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LisätiedotSAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi Kesäkuu 2008 SAK Pätkätyöohjelma 1 Johdanto Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet viime vuosina yhä tyypillisemmiksi Suomessa. Esimerkiksi
LisätiedotSAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI
SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista
LisätiedotHE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta
LisätiedotSTTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011
STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.
LisätiedotTyöelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?
Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät
Lisätiedot