SAVONLINNAN KAUPUNGIN TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIO VUODELLE 2013

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNGIN TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIO VUODELLE 2013 Kaupunginvaltuusto

2

3 SAVONLINNAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys... 1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus KAUPUNGIN TALOUS V ja TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLA Tuloslaskelma Tuloslaskelmaosan määrärahat Rahoituslaskelma Rahoitusosa SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA Savonlinnan kaupungin strategia ja kaupunkitason tuloskortit KÄYTTÖTALOUSOSA... Keskushallinto Perusturvan toimiala Sivistystoimiala Tekninen toimiala Savonlinnan vesi AVUSTUKSET HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT INVESTOINTIOSA KONSERNIOSIEN TIEDOT LIITTEET

4 TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen kehitys Lähde: valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus syksy 2012/ Valtiovarainministeriön ennusteessa oletetaan, ettei euroalueen rakenteessa tapahdu dramaattisia muutoksia. Viimeaikaiset tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet, että tilanne on kehittynyt ajan saatossa vakavammaksi, eikä valuutta-alueen kriisin syventymistä voida sulkea pois. Ennusteeseen sisältyykin oletus euroalueen ongelmien jatkumisesta. Samaan aikaan Suomen talouskasvu on todennäköisesti heikkenemässä pysyvästi, kun työikäinen väestö on alkanut vähentyä ja myös investointiaste näyttää alentuneen pysyvästi. Epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen. Tämä heijastuu Suomen talouteen useita välittymiskanavia myöden. Epävarmuuden nousu näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa. Kysynnän laimeus erityisesti euroalueella johtaa viennin hienoiseen supistumiseen. Kuluvan vuoden kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 1 % ja kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne säilyy yllättävän hyvänä: työttömyysaste alenee ja vuosikeskiarvoksi ennustetaan 7,6 %. Yksityinen kulutus säilyy edelleen kasvun tärkeimpänä lähteenä, mutta viennin ennustetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun. Historiaan nähden vaatimaton tuotannon taso ei riitä ylläpitämään työllisyyden kasvua ja työttömyys kääntyy nousuun. Vuonna 2014 talouden ennustetaan kasvavan 2 %. Hallituksen esitys valtion vuoden 2013 talousarvioksi on 7,0 mrd. euroa alijäämäinen. Vaikka päätetyt sopeutustoimet pienentävät valtion alijäämää v ja edelleen ennustejaksolla, se on jäämässä hallitusohjelman tavoitetta suuremmaksi. Valtiontalouden velan kasvu näyttäisi kuitenkin taittuvan suhteessa kokonaistuotantoon. Väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu sekä kuntien valtionosuuksien leikkaukset rasittavat kuntien taloutta ja myös niiden rahoitusasema uhkaa jäädä selvästi alijäämäiseksi. Työeläkemaksujen korottaminen ja maksutulojen rahastointi pitävät puolestaan sosiaaliturvarahastojen rahoitusaseman ylijäämäisenä. Talouden ennustettu kasvu ja päätetyt sopeutustoimet eivät riitä poistamaan julkisen talouden rahoitukseen syntynyttä kestävyysvajetta. Julkisen talouden rahoitusylijäämän pitäisi olla noin 4 % suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2016, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa myös pitkällä aikavälillä. Kestävyysvajeen umpeen kurominen pelkästään verotusta kiristävien ja menoja leikkaavien välittömien toimien avulla ei ole tarkoituksenmukaista. Välittömien sopeutustoimien ohella talouden rakenteisiin kohdistuvat uudistukset ovat välttämättömiä talouden kasvuedellytysten kohentamiseksi ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamiseksi. Kaupungin talous Vuoden 2013 alusta Savonlinnan kaupunkiin yhdistyvät Kerimäen ja Punkaharjun kunnat. Vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille on ensimmäinen yhdistyvien kuntien talousarvio. Yleinen talouden heikkeneminen, valtionosuusleikkaukset, sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten korkea kasvu sekä lastensuojelun ja vammaispalvelujen kysynnän lisääntyminen rasittavat kaupungin taloutta. Yhdistyvien kuntien taseissa on kertynyttä alijäämää vuoden 2011 tilinpäätösten mukaan yhteensä 3,35 miljoonaa euroa. Savonlinnan kaupungin taseessa oleva ylijäämä ei riitä kattamaan Punkaharjun ja Kerimäen kunnan taseissa olevaa alijäämää. Tämän vuoden tilinpäätösennusteiden mukaan alijäämää on 1

5 tulossa lisää 3,54 miljoonaa euroa, johon sisältyy Savonlinnan seudun kuntayhtymän purkamisesta aiheutuva alijäämäkirjaus 1,40 miljoonaa euroa. Katettava alijäämä on yhteensä 7,29 miljoonaa euroa vuoden 2013 alijäämä huomioituna. Toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi ulottuu vuoteen Vuoden 2013 talousarvio on 0,42 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt tuloveroprosentiksi 21,00. Kaupungin tulot eivät riitä nykyisen palvelutason ylläpitämiseen. Ilman mittavia rakenteellisia uudistuksia kaupungin nykyisessä toimintatavassa ja tehtävien organisoinnissa ei taloutta saada tasapainoon. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tasapainottamisohjelman valmistelun vuosille Tasapainottamisohjelma sisältää erilaisia toimenpiteitä, kuten palveluverkon tarkastelua, henkilöstön eläköitymisen hyödyntämistä, palvelujen priorisointia (palvelut, josta voidaan luopua kokonaan tai palvelutasoa laskea) sekä palvelujen tuotantotapojen tarkastelua. Tasapainottamistoimenpiteet ovat yhteensä 13,4 miljoonaa euroa. Tasapainottamisohjelma sisältää myös omaisuuden myyntiä 10 miljoonaa euroa. Valtuustokaudella tarvitaan tulorahoituksen parantamiseksi myös noin 300 työpaikan nettolisäys. Tavoitteena on vähentää olennaisesti työmarkkinatuella olevien pitkäaikaistyöttömien määrää. Lisäksi tavoitteena on, ettei kaupungin nettoväkiluku vähene. Kaupunki tulee tulevina vuosina velkaantumaan isojen investointien vuoksi. Vuosina kaupungin investoinnit ovat yhteensä 71,00 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 54,99 miljoonaa euroa. Investointeihin on sisällytetty Kerimäen ja Punkaharjun yhdistymissopimuksessa sovitut investoinnit. Kaupunki on aiemmin investoinut vuosina yhteensä 64,80 miljoonaa euroa ja vuoden 2012 investoinnit ovat 27,05 miljoonaa euroa. Arvioitu lainakanta on vuoden 2013 lopussa 96,85 miljoonaa euroa, euroa/asukas. Suunnittelukauden lopussa 2017 lainakanta on 100,81 miljoonaa euroa, euroa/ asukas. Yhdistymissopimuksessa kunnallisveroprosenttia ei määritelty. Tavoitteena on, että uusi kunta täyttää terveen talouden kriteerit lähivuosina. Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat talouskriteerit Talouskriteerien tarkoituksena on varmistaa kunnan taloudellinen kantokyky, vastata peruspalveluiden järjestämisestä, rahoituksesta ja tuottamisesta. Kriisikunnan talouskriteerit täyttäisivät kunnat, - joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin (kriisikunnat); tai - joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät valtionosuuslain 63a :n mukaisten rajaarvojen täyttymistä. Tässä tapauksessa kriteerissä otetaan huomioon 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kolmena vuonna peräkkäin. Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a :n kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai taseen kertynyttä alijäämää on vähintään 500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä. 2

6 1000 euroa Kriisikuntamittarit Vuosikate Ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen Tuloveroprosentti Vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 20,59 21,00 21,00 21,00 21,00 21,25 painotettu keskiarvo *) Lainakanta/asukas Ylittää maan keskiarvon vähintään 50 % Taseen alijäämä Taseessa kertynyttä alijäämää Omavaraisuusaste 53,44 50,66 49,16 48,40 48,56 51,27 Alle 50 % Suhteellinen velkaantuneisuus 47,69 51,18 53,12 53,67 52,39 48,06 Vähintään 50 % *) vuoden 2012 tuloveroprosentti on liittyvien kuntien painotettu keskiarvo Tunnuluvuissa on huomioitu rahoitulaskelman mukainen rahoitusleasing SAVONLINNAN SEUDUN KUNTIEN TYÖTTÖMYYSPROSENTIT JA ASUKASMÄÄRÄT työttömyys-% sis. asukasmäärä muutos muutos myös lomautetut hlölkm % ENONKOSKI 12, ,98 KERIMÄKI 11, ,76 PUNKAHARJU 9, ,59 RANTASALMI 13, ,53 SAVONLINNA 13, ,22 SULKAVA 11, ,32 YHTEENSÄ ,56 KERIMÄKI, PUNKAHARJU, SAVONLINNA YHTEENSÄ ,44 3

7 SAVONLINNAN SEUDUN KUNTIEN TYÖTTÖMYYS -% TOUKO-LOKAKUUN LOPUN TILANTEET % (sis. myös lomautetut) TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU ENONKOSKI 10,9 10,5 11,5 11,9 13,7 12,4 KERIMÄKI 10,1 11,1 12,2 12,0 11,7 11,3 PUNKAHARJU 10,2 10,7 10,9 11,0 10,0 9,7 RANTASALMI 10,9 13,4 13,7 12,9 13,5 13,9 SAVONLINNA 13,1 14,6 15,2 14,3 14,1 13,6 SULKAVA 9,1 9,5 10,3 9,3 10,9 11,4 Ikäjakaumat Kerimäki-Punkaharju-Savonlinna

8 Talousarvion riskit Korkoriski johtuen velkamäärästä ja korkojen noususta. KOROT e 2012 e 2013 e 2014 Lyhyet korot % 0,8 1,4 0,6 0,6 1,1 (Euribor 3kk) Pitkät korot % 3,0 3,0 3,0 1,8 1,7 2,2 (valtion obligaatiot, 10 v.) Korkoriskiä suojataan lainasalkun hallinnalla. Lainakannasta oli pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja 65,5 %. Korkoriski on suurempi tulevina vuosina nostettavissa lainoissa. Lainakannan kasvun hillitsemiseksi omaisuuden realisointia ja omaisuuden aktiivisempaa tarkastelua tuottotavoitteen näkökulmasta tehostetaan. Velkaantumista rajoitetaan ottamalla käyttöön rahoitusleasing kiinteistörahoituksessa. Sosterin menokehitysriski. Kuntayhtymän jäsenkuntarakenteen supistumisen (aiemmin Kangaslampi, Kesälahti ja Joroinen ja lukien Parikkala) vuoksi jäljelle jäävien kuntien kustannukset kasvavat, koska kiinteiden kustannusten maksajia on vähemmän. Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys. Talousarviossa verotulot ja valtionosuudet perustuvat kuntaliiton arvioihin ja laskelmiin. Valtionosuuksista saadaan lopulliset päätökset joulukuun lopussa. Verotuloarvioon liittyy riski, koska yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen vähentää vuoden verotilityksiä. Globalisaation aiheuttama teollisten yritystyöpaikkojen voimakas menettäminen. Korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä aiheutuvat voimakkaat opiskelija- ja työpaikkamenetykset. Vuokra-asunnoista tulevat takausvastuut ovat 20,39 miljoonaa euroa. Vuokra-asuntojen käyttöasteen heikentyminen ja epäonnistuminen vuokra-asuntokannan ennakoivassa käyttötarkoituksen muuttamisessa sekä asuntojen myynnissä. Kaupungin (mukana Kerimäki ja Punkaharju) takausvastuut olivat yhteensä 35,26 miljoonaa euroa. Varautumatoimenpiteet Vahvistetaan erityisesti yrityskaavoitusta sekä ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta myös uudet avaukset huomioonottavaksi. Tavoitteena on monipuolistaa Savonlinnan kaupungin elinkeinorakennetta elinkenotoimen tavoitekortissa mainituilla toimenpiteillä. Pyritään aktiivisella elinkeinopolitiikalla sitouttamaan teolliset veturiyritykset Savonlinnaan. Käynnistetään professuuri- ja/tai yliopettajavetoiset koulutuksen ja osaamisrakenteen kehittämistoimenpiteet niin elinkeinoelämän kehittämiseksi kuin myös koulutuksen ja yliopisto- ja ammattikorkeakoulukampuksen vahvistamiseksi. Tavoitteena on saada professuurien ympärille tekes- ja Suomen akatemiarahoitteisia tutkijaryhmiä kehittämään alueen elinkeinoelämän innovaatioperustaa. Samalla professorit voisivat vahvistaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukampuksen perus- ja jatkotutkintokoulutusmahdollisuuksia. Lisäksi Savonlinnan kaupunki pyrkii olemaan yhteistyössä koulutusyksiköiden kanssa uusien työelämämurrokseen liittyvien koulutusalojen saamiseksi Savonlinnaan. Samoin kaupunki aktivoituu alueellistettavien valtion toimintojen kaupunkiin saamiseksi. Kannustetaan yrityksiä hyödyntämään oppisopimuskoulutuksen mahdollistaminen työvoiman rekrytoinnissa. 5

9 Työllisyystoiminta Palkkatukityöllistämiseen sekä koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen on talousarviossa euroa. Määräraha on jaettu toimialakohtaisesti. Palkkatuen hakemisen ja tilitykset työ- ja elinkeinotoimistoon hoitaa vuonna 2013 kuntakokeilu keskitetysti. Tavoitteena on työttömyyden vähentäminen, jolla pienenee työmarkkinatuen kuntaosuus. Työllistetään 59 henkilöä ja työmarkkinatuen kuntaosuus pienenee euroa. Muut työllisyystoimintaan varatut määrärahat ovat: Kanava-hanke euroa, Savonlinnan kuntaosuus euroa. Kokonaishanke yhteensä euroa vuosille Kuntakokeilu , josta Savonlinnan osuus euroa. Kokonaishanke euroa vuosille Yhdistysten työsuunnittelijoiden palkkaamiseen avustusta euroa. Kuntalisä yhdistysten pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen on euroa. Kuntouttavaan työtoimintaan euroa. Nuorisoverstaan palkkatukityöllistämisen (64350) lisäksi euroa. Työvoiman palvelukeskus (ent. Reimari) euroa, josta kaupungin osuus euroa. Yhteensä 2013 Toimintakulut Tuet ja avustukset Netto Työllisyysraha (sis. sivukulut 23,69 %) TA 2013 KESKUSHALLINTO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate PERUSTURVA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate SIVISTYSTOIMI Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TEKNINEN TOIMI Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KAIKKI YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen varatut määrärahat SIVISTYSTOIMI TEKNINEN TOIMI

10 Talouden tasapainottaminen Kuntalain 65 :ssä on kunnan talouden tasapainovaatimus ja alijämien kattamisvelvollisuus. Taloussuunnitelman on 65.3 :n mukaan oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katettua neljän vuoden suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidystä toimenpiteistä eli hyväksyttävä toimenpideohjelma, jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Talousarvioon sisältyvä toimenpideohjelma on laadittu vuoteen 2017 saakka. Yhdistyvillä kunnilla on vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan kattamattomia alijäämiä yhteensä 3,35 miljoonaa euroa. Tilinpäätösennusteiden mukaan alijäämä tulee tänä vuonna vielä kasvamaan 3,5 miljoonaa euroa, alijäämässä on mukana Savonlinnan seudun kuntayhtymän purkamisesta aiheutuva 1,4 miljoonan euron alijäämäkirjaus ja vuoden 2013 talousarvion alijäämä 0,4 miljoonaa euroa. Katettavaa alijäämää on yhteensä vuoden 2013 lopussa 7,3 miljoonaa euroa. Tasapainottamistarvetta aiheuttaa lisäksi valtionosuusleikkaukset, jotka ovat 5,2 miljoona euroa vuonna 2013, 6,1 miljoona euroa vuonna 2014 ja 7,7 miljoona euroa vuonna Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman valmistelun vuosille TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Kaupunginvaltuusto TA Palveluverkko ja tilakustannukset rationalisoidaan - koulu- ja päiväkotiverkkosuunnitelman valmistuminen - Asematien päiväkodin valmistuminen - sosiaali- ja terveyspalveluverkko yksiportainen hoitomalli Tavoitteena on säästää henkilöstö- ja tilakustannuksista vuosina Valmisteluvastuu: sivistystoimenjohtaja Tavoite: valmistellaan kokonaisvaltainen esitys uuden Savonlinnan peruspalvelujen palveluverkkosuunnitelmaksi; päiväkodit, peruskoulut ja lukiot sekä terveys-, vanhusten palvelut ja muut perusturvan palvelut siten, että tasapainottamissuunnitelma toteutuu. Suunnitelma valmis 4/2013 Henkilöstösäästöt (muut kuin palveluverkkomuutoksesta johtuvat) eläköitymisen hyödyntäminen , eläkeiän saavuttaa 248 henkilöä. Valmistellaan henkilöstösuunnitelma, tavoitteena on vähentää 40. Ensisijaisesti vapautuvat virat ja toimet täytetään sisäisin järjestelyin. (keskushallinto 10, perusturvan toimiala 3, sivistystoimen toimiala 22, tekninen toimiala 5 ) Sijaisten ja määräaikaisten käyttöä vähennetään. Vaikutetaan sairauspoissaolojen vähentämiseen. Tavoitteena on säästää vuosikustannuksista Valmisteluvastuu: henkilöstöpäällikkö, toimialajohtajat ja talous- ja strategiajohtaja Valmistellaan hallintojohtajan johdolla. Esitys valmis

11 TA Palvelujen priorisointi Tekniset palvelut, perusturvan ja erikoissairaanhoidon palvelut. Mistä palveluista voidaan luopua kokonaan ja mistä palveluista tasoa voidaan laskea. Harkinnanvaraiset avustukset, käydään läpi avustusperiaatteet ja avustettaville yhteisöille määritellään samantasoinen tuottavuustaso kuin muilla toimialan palveluilla. Tavoitteena on säästää vuosikustannuksista Esitys valmis: 4/ Valmisteluvastuu: hallintojohtaja Palvelujen tuotantotavat (virkamiesvalmistelu) Sopimukset käydään läpi ja palveluiden tuotantotapaa tarkastellaan tapauskohtaisesti. Kaikkien yli euron ostopalvelusopimusten osalta selvitetään, onko omana työnä tehtynä kustannukset pienemmät. (sähköinen työympäristö, kuljetuspalvelut ja energiatehokkaat tuotantotavat) Tavoitteena on säästää vuosikustannuksista Valmisteluvastuu: perusturvajohtaja, tekninen johtaja TA Toimitilojen vähentäminen ja omaisuuden realisointi Tilojen määrän voimakas väheneminen (muut kuin palveluverkkoon liittyvät) - tavoitteena on 10 % tilan määrän vähentäminen vuoteen 2015 mennessä vuoteen 2011 verrattuna. Tavoitteena on säästää vuosikustannuksista x) Tasapainottaminen, menot yhteensä Lisäys, vaikuttaminen vuoden 2012 kustannusten kasvuun Tuloperusteiden tarkistaminen 2013 Verot Omaisuuden realisointi Valmisteluvastuu: x) Aiemmin päätetyt vastuuhenkilöt: tekninen johtaja, kehitysjohtaja, kiinteistöjohtaja ja kaupungingeodeetti Työpaikat, nettolisäys valtuustokaudella Arvioitu vaikutus verotuloihin Tavoitteena on työmarkkinatuella olevien pitkäaikastyöttömien määrää vähentää olennaisesti, tavoite 59 henkiöä ja työmarkkinatuen kuntaosuuden vähennys euroa. Tavoitteena on, ettei kaupungin nettoväkiluku vähene 8

12 SAVONLINNAN KAUPUNKI TP 2011 TPE 2012 TA TS TS TS TS TULOSLASKELMA Yhdistelty Yhdistelty Veroprosentti 21,00 21,00 21,00 21,00 21,25 TOIMINTATULOT M% 1,6 % 5,9 % 0,5 % 1,1 % -0,2 % 2,7 % TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot M% 4,3 % 3,2 % 1,8 % 2,1 % 1,8 % 1,5 % TOIMINTAKATE M% 5,1 % 2,5 % 2,2 % 2,4 % 2,4 % 1,2 % Verotulot *) M% 1,4 % 4,5 % 2,9 % 3,2 % 3,0 % 4,2 % Valtionosuudet M% 5,6 % 3,7 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Rahoitustulot ja -menot VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset kulut/ssky TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Kumulatiivinen alijäämä *) verojen kasvu ilman 0,50 prosenttiyksikön korotusta 2,4 % Toimintatuottoihin sisältyy yhdistymisavustus Toimintakulujen kasvu Prosenttikasvu ,9 % Kasvu keskimäärin vuosi 2,2 % Tasapainottamisohjelma Omaisuuden realisointi Kasvu, jos tasapainottamista ei tehdä 3,3 % vuosi Tasapainottamisohjelman mulkaan vuosittaista kasvua leikataan 1,1 % 9

13 Henkilöstökulut Kuntajakolain 29 :n mukaan vuosien alusta voimaantulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetulla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaan tulosta. Henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa täsmennetään henkilöstön asemaa turvaavalla siirtosopimuksella. Henkilöstösuunnittelu Talousarvion ja taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttää tuottavuuden parantamista ja käytännössä myös henkilöstömenojen vähentämistä. Tarkoituksena on palvelutoiminnan tehostaminen ja työtehtävien tasainen kohdistuminen siten, että henkilöstöresurssit ovat oikein mitoitettu kaikilla kaupungin palvelutuotannon aloilla. Keskeistä on, että henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat palvelutarvetta. Strategiaan liittyvä henkilöstön osaamisen selvittäminen suhteessa tuotettuihin palveluihin ja palvelurakenteeseen mahdollistaa myös henkilöstötyövuosien määrän pienentymisen ja siten toimintakustannusten alenemisen. Samanaikaisesti tulee varautua henkilöstön eläköitymisestä johtuen uusien työntekijöiden rekrytointiin ja siten myös ns. kirjoittamattoman tieto-taidon siirtoon kaupungin eri tehtäväalueilla. Henkilökunnan moniosaaminen huomioidaan henkilöresurssimitoituksessa. Laadittujen eläköitymissuunnitelmien avulla on mahdollista tarkastella vapautuvien virkojen ja toimien tehtävien järjestelyjä etukäteen. Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää, että jokainen pysyvästi tai määräaikaisesti vapautuva virka tai työsopimussuhde nähdään ensisijaisesti mahdollisuutena tehostaa toimintaa ja järjestää toimintoja uudelleen. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan uudelleen sijoittamiseen (toiminnalliset, taloudelliset, terveydelliset yms. syyt) siten, että se tukee työntekijän kokonaisvaltaista työhyvinvointia ja työssä jaksamista työuran eri vaiheissa sekä työtehtävien taloudellista ja tarkoituksenmukaista järjestämistä koko organisaatiossa. Päävastuu toimialojen talouteen liittyvistä kehittämistoimenpiteistä ja siten myös henkilöstön hallintaan liittyvistä kysymyksistä on tilivastuullisilla toimialajohtajilla. Henkilöstöhallinnossa laaditaan talousarvioon liittyen yhteenveto toimialojen henkilöstösuunnitelmista. Henkilöstösuunnitelman muutokset/tarkistukset saatetaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi neljännesvuosittain. Avustukset Kaupungin myöntämien avustusten myöntämisehtoja ja käytön valvontaa on noudatettava yhdistymishallituksen päätöksen mukaisesti. Kaupungin maksamiin avustuksiin käytetään määrätietoista tarveharkintaa. Toistuvaisavustuksiin ei pääsääntöisesti sitouduta, vaan avustuspäätökset harkitaan vain vuodeksi kerrallaan. Avustuksien hakemiseksi järjestetään yleinen haku. Kukin lautakunta sekä kaupunginhallitus osaltaan päättävät, miten avustukset jaetaan. Avustukset myönnetään kohdeavustuksina. Ennen avustuksen maksamista on avustuksen saajan esitettävä suunnitelma avustuksen käytöstä. Vähintään euron suuruisten avustusten osalta noudatetaan neuvotteluohjausmenettelyä. Menettelyssä toimiala käy kerran vuodessa avustettavan tahon kanssa neuvottelun, jossa käydään läpi tavoitteet tulevalle vuodelle sekä edellisen vuoden tilinpäätös ja toteutuneet tavoitteet. Avustuksen saajan kanssa laaditaan sopimus avustuksen käytöstä ja ehdoista. Avustuksen saajan on järjestettävä kirjanpitonsa hyvää kirjanpitotapaa noudattaen siten, että avustuksen käyttöä voidaan kirjanpidosta seurata. 10

14 Savonlinnan kaupungilla on oikeus tarvittaessa tarkastaa avustuksen saajan kirjanpito ja tositteet avustuksen käytön asianmukaisuuden selvittämiseksi. Avustuksen saajan on tehtävä erillinen kirjallinen selvitys myönnetyn avustuksen käytöstä. Kaupunki ottaa osana sisäistä valvontaa joka vuosi 2 4 avustuksensaajaa tarkastettavaksi avustuksen käytöstä. Mikäli avustuksen saaja käyttää avustuksen sellaiseen tarkoitukseen, johon sitä ei saa käyttää tai ei toimita Savonlinnan kaupungille tässä mainittuja selvityksiä, Savonlinnan kaupunki vaatii avustuksen tai osan siitä palautettavaksi takaisin. Kuntaliitossopimuksen mukaan avustuskäytännöt yhtenäistetään siten, että ne ovat yhtenevät koko uuden kunnan alueella lähtien. Kuntien maksamien avustusten taso turvataan tasolle harmonisoinnista huolimatta. Talousarvioon sisältyy avustuksia euroa. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN SITOVUUS Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat: - Määrärahat; toimintatulot ja menot talousarviossa Tuloarviot - Tuloslaskelman määrärahat ja tuloarviot - Määrärahojen kv-sitovat tulostavoitteet - Investointien menot ja tulot - Investointihanketta ei saa toteuttaa ilman valtuuston päätöstä, ellei sille investointiosassa tuloarviossa merkittyä valtionosuutta ole saatu. - Tuloslaskelmaosan määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Tuloslaskelmaosan määrärahoja/tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustuottojen ja kulujen erotus. - Rahoitusosan pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja vähennysten erotus (nettolainaus) - Poistojen määrä ei ole kaupunginvaltuustoon nähden sitova suoraan, vaan poistojen tulee olla kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisia. - Nettotulosyksiköillä sitovuustaso on nettotulos (vesilaitos). - Työllisyyskulut ovat sitovia niin, ettei niitä saa käyttösuunnitelmapäätöksellä muuttaa. Nettotulosyksiköitä ovat: Savonlinnan Vesi (taseyksikkö) Hallintokuntaan nähden sitovia ovat: - Käyttösuunnitelmatason menot ja tulot - Lautakunta/aluejohtokuntatason tulostavoitteet - Investoinnit hanketasolla Toimielinten on tehtävä tasapainottamisohjelman mukaiset käyttö- ja investointisuunnitelmat sekä taksojen ja maksujen korotukset. Käyttöomaisuuden myynti: Käyttöomaisuuden myyntivoitot ovat talousarvion yleiskatteita, eikä niitä saa käyttää toimintamenojen kattamiseen. Talousarvion vertailtavuus Vuoden 2011 tilinpäätöksen, vuoden 2012 talousarvion ja vuoden 2013 talousarvion määrärahat ovat olennaisilta osin vertailukelpoisia. Kuntien erilaisten määrärahojen ja kustannuspaikkojen vuoksi määrärahavertailu voi joiltakin osin poiketa. Keskushallinnon vertailutietoa ei ole tehty määrärahatasolta. 11

15 Taloussuunnitelman sitovuus: Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, talousarviovuosi 2013, on edellä mainitulla tavalla sitova. Muut suunnitelmavuodet ovat ohjeellisesti sitovia. Taloussuunnitelma ei sisällä talousarvion kaltaista valtuutta käyttää taloussuunnitelmassa toimintaan osoitettuja määrärahoja, vaan tällainen valtuus voidaan antaa vain talousarviossa tai valtuuston erillisellä päätöksellä. Tasapainottamistoimenpiteiden osalta taloussuunnitelma on sitova. Määrärahakohtaisten sitovien tulostavoitteiden yhteydessä mainittu vastuuhenkilö tarkoittaa tulostavoitteen toteutumisesta ja määrärahan käytöstä vastuussa olevaa henkilöä. Kuitenkin siten, että konserniyhtiöiden johdolla on vastuu asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Samoin terveydenhuoltopiirin osalta vastuu on terveydenhuoltopiirin johdolla sekä Savonlinnan Seudun kuntayhtymän johdolla, niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Siten terveyspiirin johto vastaa siitä, että terveyspiiri pysyy Savonlinnan kaupungin antamassa menokehyksessä. 12

16 KAUPUNGIN TALOUS VUONNA 2013 JA TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLA

17 14

18 SAVONLINNAN KAUPUNKI TP 2011 TA 2012 TPE 2012 TA Muutos Muutos TULOSLASKELMA Yhdistelty Yhdistelty Yhdistelty 2013 TA12 % TPE12 % TOIMINTATULOT ,08 5,97 Myyntitulot ,69-2,57 Maksutulot ,93-5,53 Tuet ja avustukset ,02 67,07 Vuokratulot ,26 19,71 Muut toimintatulot ,75-13,47 TOIMINTAMENOT ,11 3,28 Henkilöstömenot ,53 2,96 Palkat ja palkkiot ,84 2,15 Henkilöstökorvaukset ,66 33,99 Henkilösivukulut Eläkemenot ,90 4,66 Muut henkilösivukulut ,03 9,89 Palvelujen ostot ,84 2,66 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,77-4,30 Avustukset ,89 6,80 Vuokramenot ,37 23,90 Muut toimintamenot ,65-14,81 TOIMINTAKATE ,12 2,51 Verotulot ,28 4,58 Valtionosuudet ,72 3,71 Rahoitustulot ja -menot ,62-679,43 Korkotulot ,12 14,15 Muut rahoitustulot ,03-43,51 Korkomenot ,30 7,96 Muut rahoitusmenot ,82 9,10 VUOSIKATE ,53 40,01 Poistot ja arvonalentumiset ,62 1,40 Suunn. mukaiset poistot ,62 1,40 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset kulut/ssky tappio TILIKAUDEN TULOS ,99-88,30 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) ,00-100,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,66-88,26 Asukasmäärä vuoden lopussa

19 SAVONLINNAN KAUPUNKI TA+TAMU TA TULOSLASKELMA Ulkoinen YHT Muutos % TOIMINTATULOT ,57 Myyntitulot ,78 Maksutulot ,33 Tuet ja avustukset ,24 Vuokratulot ,95 Muut toimintatulot ,04 TOIMINTAMENOT ,59 Henkilöstömenot ,59 Palkat ja palkkiot ,91 Henkilösivukulut Eläkemenot ,63 Muut henkilösivukulut ,43 Henkilöstökorvaukset ,99 Palvelujen ostot ,96 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,80 Avustukset ,61 Vuokramenot ,12 Muut toimintamenot ,46 TOIMINTAKATE ,35 Verotulot ,28 Valtionosuudet ,05 Rahoitustulot ja -menot ,48 ** Korkotulot ,12 Muut rahoitustulot ,08 Korkomenot ,30 Muut rahoitusmenot ,44 VUOSIKATE ,59 Poistot ja arvonalentumiset ,62 Suunn. mukaiset poistot ,62 TILIKAUDEN TULOS ,31 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,31 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, % Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, euro/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa ** Saatu Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:lta pääomapalautus jolla ostettu Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeita Tuloslaskelma Ulkoinen = dokumentti, joka esittää tilikaudelle kuuluvat ulkoiset tulot ja menot (kassavirta). Tuloslaskelman muutosprosentteihin ovat vaikuttaneet liitoskuntien keskinäiset ostot ja myynnit euroa ja kotikuntakorvauksen muutos euroa. Toimintatulojen kasvu olisi ilman näitä muutoksia 2,91 % ja toimintamenojen 3,99 %. 16

20 SAVONLINNAN KAUPUNKI TP 2011 TA 2012 TA TS TS TS TULOSLASKELMA Yhdistelty Yhdistelty TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ