Vanha-Espoon asukasfoorumi Kotikadut kuntoon. Harri Tanska, Kaupunkitekniikan johtaja Petri Vainio, investointipäällikkö

Transkriptio

1 Vanha-Espoon asukasfoorumi Kotikadut kuntoon Harri Tanska, Kaupunkitekniikan johtaja Petri Vainio, investointipäällikkö

2 Kaupunkitekniikan keskus Yleisten alueiden (Kadut, puistot, raitit, aukiot ym.) rakentaminen (n. 150 M ) ja kunnossapito (n. 30 M ) Tilapäiset liikennejärjestelyt ja kaivuluvat Kaupunkipyörät Pysäköinninvalvonta Kaupunkimittaus ja kiinteistörekisterin pito Maan vastaanotto ja romuajoneuvojen säilytys Noin 400 työntekijää Hallinnolliset toiminnot Otaniemessä, tukikohtia eri puolella Espoota

3 TOIMIALAN ESIKUNTA SUURPROJEKTIT Tapiola, Suurpelto, Matinkylä-Niittykumpu, Espoon keskus, Leppävaara, Finnoo-Espoonlahti TEKNISEN TOIMEN JOHTAJA Olli Isotalo KONSERNI- JA OSAKKUUSYHTEISÖT mm. Espoon Asunnot Oy, Espoon Toimitilat Oy, Länsimetro Oy, Espoon sairaala Oy KAUPUNKISUUNNITTELU KESKUS Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen RAKENNUSVALVONTA- KESKUS Rakennusvalvontajohtaja Veronica Rehn-Kivi Vs. Solja Mäkelä KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUS Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska TILAPALVELUT LIIKELAITOS Toimitusjohtaja Maija Lehtinen YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Asemakaavayksikkö Kaupunkikuvayksikkö Investoinnit Toiminnan tuki ja kehittäminen Valvontayksikkö Yleiskaavayksikkö Tekninen yksikkö Hallinto Tilahallinta Luonnonsuojelu- ja vesiyksikkö Liikennesuunnitteluyksikkö Tukipalvelut Kaupunkimittaus Ja Geotekniikka Rakennuttaminen Ympäristötietoyksikkö Palvelu- ja kehittämisyksikkö Infrapalvelut Kiinteistönhoito Villa Elfvikin luontotalo Siivous Aula ja turvallisuus

4 Espoon Investointiohjelma (sis. Vuokra ja leasing hankkeet) 12 v keskimäärin 280 M / vuosi Omaisuuslaji - MEUR TA 2018 KEH Infra 149,7 157,9 158,0 155,9 132,1 121,4 120,5 133,4 105,4 87,3 59,0 58,3 66,3 41,5 41,5 1122,6 Kiinteät rakenteet ja laitteet yht. 86,0 89,9 93,1 115,5 120,5 102,7 81,9 87,9 73,9 73,3 58,0 58,3 66,3 41,5 41,5 921,3 - perusrakentaminen ( ), ratahankkeet, projektit 68,5 58,8 61,6 89,0 94,0 76,2 55,4 61,4 52,4 51,8 36,5 36,8 44,8 25,0 25,0 648,3 - sopimusrakentaminen 16,0 29,6 30,0 25,0 25,0 25,0 25,0 25,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 15,0 15,0 255,0 - liikuntapaikkojen perusparantaminen (949) 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 18,0 Tapiolan taseyksikkö 61,4 64,7 61,4 35,9 6,1 14,2 35,1 43,5 29,5 12,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 176,3 Suurpellon taseyksikkö 2,3 3,3 3,5 4,5 5,5 4,5 3,5 2,0 2,0 2,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 25,0 Rakennukset 56,3 49,0 62,6 104,9 117,1 106,8 104,0 88,7 66,2 74,1 87,8 72,8 58,5 45,0 47,0 972,9 Tilapalvelut, toimitilarakentaminen 48,5 39,5 53,6 78,9 90,7 80,3 75,2 58,4 35,9 44,0 57,7 42,9 32,1 21,0 23,6 640,7 Tilapalvelut, perusparantaminen 7,8 9,5 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 108,0 Yhtiöhankkeet tarkastellaan rahoitusvastikkeiden kautta 0,0 Projektiyhtiö, 4 koulua (vuokrakohde) 4,2 4,2 4,2 4,2 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 61,6 Vuokra- ja leasingkohteet 12,8 13,2 13,3 15,6 15,7 15,7 15,5 15,5 15,3 11,8 9,4 8,8 162,6 Aineettomat hyödykkeet 29,3 37,3 68,8 55,6 31,8 23,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 142,4 Metron valtionosuus 26,0 35,6 63,2 48,4 28,3 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 96,7 ICT 3,3 1,7 5,6 7,2 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 45,7 Maa ja vesialueet 12,3 14,6 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 5,0 5,0 90,0 Koneet ja kalusto 18,3 14,1 13,7 14,1 15,8 13,9 8,2 5,4 7,0 7,0 7,0 7,0 6,0 6,0 6,0 103,3 Osakkeet ja osuudet 19,0 30,7 35,9 43,5 46,9 54,2 70,2 77,2 85,6 90,8 94,7 97,3 97,3 97,3 97,3 952,4 Peruskaupunki, rahoitusvastikeet - metro 2,9 9,3 15,1 18,5 21,9 29,5 40,6 48,4 54,4 60,4 66,4 69,4 69,4 69,4 69,4 617,7 Tilapalvelut, rahoitusvastikkeet - yhtiöt 13,0 20,9 20,0 24,2 24,2 23,9 28,8 28,0 30,4 29,6 27,5 27,1 27,1 27,1 27,1 325,0 Muut osakkeet 3,1 0,5 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 9,6 Taseyksiköiden muut investoinnit 3,0 4,8 7,2 8,3 8,6 8,8 8,8 7,8 6,9 6,2 5,8 3,2 3,2 3,1 3,0 73,7 Tapiola 3,0 4,8 7,2 8,3 8,6 8,8 8,8 7,8 6,9 6,2 5,8 3,2 3,2 3,1 3,0 73,7 Kaupunki yhteensä, brutto 287,9 308,4 354,2 390,2 360,4 336,6 323,1 324,0 282,6 277,0 265,8 250,1 242,8 201,4 203,3 3457,3 rahoitusosuudet (metro + muut) 30,1 42,2 66,7 52,0 31,6 23,5 3,3 3,3 3,3 3,3 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 130,3 Kaupunki yhteensä, netto 257,8 266,2 287,5 338,2 328,8 313,1 319,8 320,7 279,3 273,7 263,8 248,1 240,8 199,4 201,3 3327,0 YHT

5 200 Kunnallistekniikan investoinnit [M ] Milj TP 10 TP 11 TP 12 TP 13 TP 14 TP 15 TP 16 TP 17 Kehä I parantaminen Tapiola Suurpelto Ulkopuoliset Liikenneväylät Alueellinen kunnallistekniikka Liikuntarakenteet 1,4 1,3 2,4 3,9 2,1 1,9 1,3 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Kunnallistekninen huolto 1,1 0,1 0,1 0, ,3 0,0 0,5 0,3 0,3 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Suunnittelu 1,4 1,8 1,6 1,7 2,2 1,8 1,4 2,0 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 MK-sopimusrakentaminen Projektirakentaminen Espoon rakennuttama TA 18 TAE 19 TAE 20 TAE 21 TAE 22 TAE 23 TAE 24 TAE 25 TAE 26 TAE 27 TAE 28 TAE 29 TAE 30

6 KTP Ohjelma Kaavoitetut, Tiivistyvät Pientaloalueet KTP-alueilla tarkoitetaan asuntoalueita, jotka ovat rakentuneet ennen nykymuotoisen asemakaavan vahvistumista asutussuunnitelmien, perustamistoimitusten, rakennussuunnitelmien, yleisasemakaavan, yleisjärjestelysuunnitelmien, ryhmittelykaavion tai poikkeuslupien perusteella KTP-alueiden kunnallistekniikan rakentumista seurataan erityisesti Ohjelma määriteltiin 1990-luvun loppupuolella, tavoitteena saada erillinen rahoitus ohjelman kohteille ja kohteiden rakentumisen vauhdittumaan uusien alueiden rakentamisen rinnalla KTP-ohjelma on päivitetty vuonna 2014 ja 2018 Rakentamisen toteutumista on em. alueilla seurattu budjetoinnin ja rakentamisohjelman valmistelun yhteydessä Valmiusaste ja tavoitteellinen rakentamisvuosi jaetaan karttapalvelun kautta koko organisaation ja asiakkaiden käyttöön

7 KTP-kadun rakentaminen Tyypillinen nykytila Avo-ojat Ilmajohdot Sora- tai sirotepinta Tyypillinen saneeraus Rakennekerroksien vaihto Hulevesijärjestelmät Maakaapelointi, valaistuksen uusminen Asfalttipinta ja reunakivet Yhdistetty jalkakäytävä / pyörätie jos on tilaa Suojatiet / ajoratamerkinnät Kadunvarsipysäköintiä jos on tilaa

8 KTP-alueet KTP-ohjelman lukitsemisen jälkeen Espoossa on asemakaavoitettu samankaltaisia uusia alueita. Uusmäessä, Kortesmäki, Henttaalla, Kurttilassa sekä Kallvikissä. Uusista alueista on Teknisessä lautakunnassa 2015 käydyn lähetekeskustelun perusteella otettu KTP-ohjelmaan mukaan Uusmäki, Kortesmäki Henttaa. Kurttilasta ja Saunaniemestä, joissa täydennyskaavoitus on ollut huomattavan tehokasta on perustettu omat projektialueensa, jonka turvin ne pyritään rakentamaan pikaisesti asemakaavoituksen mahdollistamassa tahdissa.

9 KTP-alueet Vanha- Espoossa Hirvisuo Kaupunginkallio Tuomarila Kuurinniitty Ymmersta

10 KTP-alueiden rakentuminen Rakennettavaa katupituutta KTPalueilla on yhteensä noin 254 km, josta raportin valmistumisen ajankohtana on valmiiksi rakennettu noin 67 % KTP-alueiden katurakentamisen velvoitetta oli vuoden 2018 elokuussa jäljellä noin 85 km, jonka hankeosatasoinen kustannusarvio on yhteensä 71 milj.euroa. Vanha-Espoo punaisella Alue Kustannusarvio Rakentamaton Rakennettu Rakennettu % Pituus [m] Pituus [m] Friisilä % Lahnus % Mankkaa % Soukansalm % Laajalahti % Hirvisuo % Järvenperä % Westend % Kauklahti % Tillinmäki % Kilo % Nöykkiö % Ymmersta % Kuurinniitty % Kaupunginkallio % Tuomarila % Laaksolaht % Jänismäki % Lintuvaara % Kavallinmä % Lasilaakso % Niipperi % Pihjalamäk % Henttaa % Kaitaa % Hannusjärv % Uusimäki % Kortesmäki % Yhteensä %

11 KTP-katujen rakentumistilanne alueittain

12 KTP-alueiden rahoitus Määrärahat ovat vaihdelleet eri vuosina tuntuvastikin Viisivuotiskautena on KTP-katujen rakentamiseen saatu sijoitettua 24,1 milj euroa eli keskimäärin 4,8 milj KTP-ohjelman rahoitus on talousarviossa/-suunnitelmassa ,6 milj euroa eli keskimäärin 3,7 milj euroa vuodessa. TA/TS rahoitustasolla nyt ohjelmassa mukana olevat kadut saadaan rakennettua valmiiksi vuoteen 2042 mennessä 8 KTP-ohjelman talous milj euroa TA Valtuusto 7,1 7,2 6 6,1 3, ,5 3,5 TAE TELA 7,1 7,2 6 6,1 3, Tilinpäätös 6,88 5,54 3,98 3,94 6,18 4,45

13 KTP-ohjelman päivitys 2019

14 Laskentaparametrit Väestötiheys [0..10] Lapsitiheys [0..10] Koulureittien turvallisuus [0..10] HSY:n saneeraussuunnitelmat [0,3,7,10] Tunnistetut ongelmat katuverkossa [0..10] Palautteet ja aloitteet [0..10] à Priorisointipistesumma [0..10]

15 Asukas- ja lapsitiheydet Eniten asukkaita Lintuvaarassa ja Laaksolahdessa; 9304 asukasta Vähiten asukkaita oli Kortesmäessä, jossa asui 154 ihmistä. Asukastiheys [asukasta / km 2 ] vaihteli 4354 as/km 2 (Kilo) 325 as/km 2 (Kortesmäki). Lapsia oli eniten Laaksolahdessa, 2505 kappaletta ja vähiten Kortesmäessä, jossa asui 36 lasta. Lapsitiheys vaihteli 1066 lasta/km 2 (Kilo) 77 lasta/km 2 (Kortesmäki). Alue Asukastiheys Lapsitiheys Friisilä Hannusjärvi Henttaa Hirvisuo Jänismäki Järvenperä Kaitaa Kauklahti pohjoinen Kaupunginkallio Kavallinmäki Kilo Kortesmäki Kuurinniitty Laajalahti Laaksolahti Lahnus Lasilaakso Lintuvaara Mankkaa Niipperi Nöykkiö Pihlajamäki Soukansalmi Tillinmäki Tuomarila Uusimäki Westend Ymmersta

16 Koulureitit Koulureittien turvattomuutta arvioitiin käyttämällä vuonna 2018 tehdyn koulureittien turvallisuuskyselyn tuloksia. Koulumatkakyselyn tuloksista ne poimittiin, jotka sijaitsivat 200 metriä lähempänä rakentamattomasta KTPkadusta ja näiden lukumäärät laskettiin alueittain yhteen Eniten turvallisuuspuutteita kyselystä oli saatu Lintuvaaran alueella (95) kpl ja vähiten Lasilaakson, Pihlajamäen, Soukansalmen ja Kortesmäen alueilla, joista missään ei ollut kyselyn perusteella koulumatkojen turvallisuuspuutteita

17 HSY:n saneeraussuunnitelmat Helsingin Seudun ympäristöpalvelut omistaa vesijohto- ja jätevesiverkoston Espoon alueella muutamia yksityisiä toimijoita lukuunottamatta. HSY:ltä pyydetiin arvio vesijohto- ja jätevesiverkoston saneeraustarpeesta. Aineistossa oli arvio saneerausvuodesta. HSY:n aineisto ei sisältänyt niitä kohteita, joiden rakentaminen on jo valmistelussa. Priorisointipisteet annettiin niille KTPalueille, joissa rakentamattomien katujen välittömässä läheisyydessä sijaitsee HSY:n verkosto, jolla on saneeraustarvetta Saneerauksen aloitusvuosi Priopisteet

18 Katuverkon ongelmakohtia kunnossapidon kannalta tunnistettiin kysymällä tiemestareilta ongelmakohtia. Kysely toteutettiin karttakyselynä siten, että tiemestarit saivat merkitä tulostettuihin KTPalueiden karttoihin ongelmakohdat vapaasti. Ongelmat pyydettiin luokittelemaan neljään luokkaan: Kuivatus-, pintakunto-, pöly- ja muihin ongelmiin. Ongelmasummat laskettiin painottamatta alueittain, jolloin suurimman ongelmasumman saivat Hannusjärvi (71) ja Nöykkiö (64). Lopuksi ongelmasumma normitettiin nollasta kymmeneen, siten, että Hannusjärvi sai arvon 10 ja muut arvot interpoloitiin suoraviivaisesti välille [0..10]. Tunnistetut ongelmat katuverkossa

19 Työtä varten analysoitiin kuntalaispalautetta ja - aloitetta Näistä suodatettiin KTP-alueita koskevat ja suunnittelua tai rakentamista koskevat aloitteet ja toimenpide-ehdotukset (yhteensä 604) Palautteet luettiin silmäillen läpi ja niistä poistettiin ne, jotka eivät liittyneet kotikatujen rakentamiseen (372 kpl). Jäljelle jäi 232 palautetta, joiden lukumäärät laskettiin KTP -alueille. Lukumääräisesti eniten (65 kpl) palautteita ja aloitteita oli annettu Laaksolahden alueella. Palautteet ja aloitteet

20 KTP-alueille laskettiin priorisointipistesummat luvussa 4. kuvattujen tekijöiden summana. Pistesummat normitettiin siten, että suurimman pistesumman saanut alue (Nöykkiö) sai arvon 10 ja pienimmän summan saanut alue (Kortesmäki) sai arvon 0,2. Suurimman ja pienimmän arvon väli interpoloitiin suoraviivaisesti. Priorisointipisteytyksen tulokset

21 Herkkyysanalyysi

22 Rakentamisjärjestys Rakentamattomat alueet jaettiin A ja B koreihin A-koriin alueet, joilla oli alle 1 km rakentamatonta B koriin ne, joilla oli yli 1km A-korin alueet, Laajalahti, Mankkaa, Järvenperä, Ymmersta, Kauklahti ja Soukansalmi rakennetaan valmiiksi alue kerrallaan niiden priorisointipisteiden mukaisessa järjestyksessä vuosina Vuotuisesta 4-3,5 miljoonan euron määrärahasta 0,5 M jätetään yllättävää, pikaista korjausta edellyttävien toimenpiteiden tekemiseen B-korin alueet laitettiin priorisointipisteiden mukaiseen rakentamisjärjestykseen vuosille Pisteytyksen osoittamasta rakentamisjärjestyksestä poikettiin Nöykkiön, Laaksolahden ja Lintuvaaran osalta. Lintuvaarassa on HSY:n yhteishanke ja Laaksolahden Pitkäjärvenrannan alueella aikasempaan KTP-ohjelmaan perustuva urakka, joka on jo käynnistymisvaiheessa. Nöykkiössä taas ei ole rakentamisvalmiita suunnitelmia Mikäli pikaista parantamista edellyttäviä kohteita ei tiettynä vuonna ole käytetään mainittu määrärahaosuus B-korin katujen rakentamiseen.

23 Alue Tavoitteelliset rakentamisen aloitusvuodet Kustannusarv io Rakentama ton Pituus Rakennettu Pituus Rakenn ettu % Piopiste et Kori Rakenta misen aloitusvu Laaksolaht % 9,4 B 2019 Lintuvaara % 8,1 B 2019 Laajalahti % 5,5 A 2019 Mankkaa % 4,3 A 2020 Järvenperä % 3,7 A 2021 Ymmersta % 3,4 A 2022 Nöykkiö % 10,0 B 2023 Kauklahti % 2,4 A 2023 Soukansalm % 1,5 A 2024 Tuomarila % 7,1 B 2029 Hannusjärv % 6,7 B 2030 Kilo % 5,7 B 2031 Pihjalamäk % 4,4 B 2032 Westend % 3,6 B 2032 Kuurinniitty % 3,3 B 2032 Niipperi % 3,3 B 2033 Tillinmäki % 3,3 B 2034 Jänismäki % 2,9 B 2035 Kaupunginkallio % 2,5 B 2035 Uusimäki % 2,4 B 2036 Kavallinmä % 2,3 B 2037 Kaitaa % 2,2 B 2037 Lasilaakso % 2,0 B 2038 Henttaa % 0,8 B 2039 Kortesmäki % 0,2 B 2040 Friisilä % 2,6 C Hirvisuo % 2,2 A Lahnus % 1,5 C

24 Tekninen lautakunta Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska: Tekninen lautakunta hyväksyy KTP -ohjelman ohjeellisesti noudatettavaksi. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus KTP-alueiden (kaavoitetut, tiivistyvät pientaloalueet) rakentamista on toteutettu vuodesta 1996 alkaen perustuen kaksivuotiseen toteuttamisohjelmointiin, jossa on pyritty rakentamaan ongelmallisimmat kohteet. Aikaisemmat toimenpidesuunnitelmat ovat perustuneet katukohtaisiin pisteytyksiin, joista johdetun ohjelman mukaisesti on rakennettu pistemäisesti pahimpia ongelmakohteita. Näiden lisäksi hätätöinä on rakennettu kohteita, joissa, esimerkiksi hulevedet ovat tulvineet talojen rakenteisiin. Pistemäinen rakentaminen on johtanut tilanteeseen, jossa rakentaminen on kallista ja rakentamattomat kadut sijaitsevan sangen hajanaisesti ympäri kaupunkia. KTP-ohjelmassa 2018 esitellään uusi lähestymistapa, jossa KTP-alueet pisteytetään kokonaisuuksina ja pyritään myös rakentamaan suurempina aluekokonaisuuksina. Uudella toimintatavalla odotetaan rakentamisen läpimenoaikojen olevan lyhyempiä tarkoittaen häiriöiden minimoimista ja kustannustason olevan alhaisempi kuin sirpaloituneemmassa rakentamisessa. KTP-alueet on asetettu rakentamisjärjestykseen ja määritetty niiden tavoitteellinen rakentamisajankohta tällä hetkellä tiedossa olevan rahoituksen perusteella. Talousarviossa- / suunnitelmassa esitetyllä rahoitustasolla nyt ohjelmassa mukana olevat kadut saadaan rakennettua valmiiksi vuoteen 2042 mennessä.

25 Jatkotoimenpiteet Ohjelman seuranta KTP-ohjelmaa seurataan vuosittain päivittämällä KTP-katujen valmiusasteet ja viemällä tieto Hansu-hankerekisteriin. Toimenpideohjelma päivitetään neljän vuoden välein, seuraavan kerran vuonna Toimenpideohjelman päivitys tuodaan Tekniselle lautakunnalle tiedoksi ja päätettäväksi. Ohjelman tuloksellinen läpivienti edellyttää koko organisaation sitoutumista siihen eikä ohjelman järjestyksestä poikkeavia lupauksia tule antaa asukkaille. Tiedottaminen KTP-ohjelman tavoitteelliset rakentamisvuodet viedään kartat.espoo.fi - palveluun ja kotikatuportaaliin. KTP -raportti julkaistaan Espoon kaupungin internet -sivuilla espoo.fi. KTP-ohjelman mukaisesta rakentamisesta tiedotetaan myös aina rakentamisurakoiden alkaessa internetissä ja sosiaalisessa mediassa