30 Asianro HUS/1110/2019. Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden toiminnallinen profiili

Transkriptio

1 30 Asianro HUS/1110/2019 Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden toiminnallinen profiili Selostus HUSin hallitus päätti kokouksessa ( 124) seuraavaa: " Hallitus edellyttää, että sairaanhoitoalueiden, erityisesti Raaseporin ja Porvoon sairaalan toiminnallinen profiili, jossa kuvataan myös gynekologisten leikkausten tilalle tuotavat korvaavat toiminnot, esitetään hallitukselle mennessä. Johtajaylilääkäri vastaa valmistelusta. Vuonna 2019 siirtyy Porvoon sairaalasta arviolta 250 ja Raaseporin sairaalasta 100 vaativampaa gynekologista leikkausta muihin HUSin sairaaloihin. Lisäksi hallitus pyysi leikkausten siirtoon liittyvän kielellisen arvioinnin, joka on valmistunut (hallituksen sähköisessä työtilassa). Näiden toimenpiteiden keskittäminen muihin HUSin sairaaloihin on sujunut toiminnallisesti hyvin. Naistenklinikalla tehdyssä asiakaskyselyssä yli 90% vastaajista oli tyytyväinen saamiinsa palveluihin ruotsin kielellä. Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Raaseporin sairaalat toimivat alueensa päivystävinä sairaaloina. Perustason erikoissairaanhoidon palvelutuotannon lisäksi niillä on tärkeä tehtävä alueellisen perusterveydenhuollon toimintojen tukemisessa. Hyvinkään sairaalassa on myös tertiaaritason toimintoja. Lisäksi kaikissa sairaaloissa toimii asetuksen mukainen erikoissairaanhoidon ja yleislääketieteen yhteispäivystys. Ensihoidon palveluverkosto ja toimintamallit tukevat kiireellisten potilaiden hoitoa palvelutarvelähtöisesti alueittain ja HUSin hallituksen hyväksymän palvelutasopäätöksen mukaisesti. Kussakin sairaalassa on alueen väestöön suhteutettu psykiatrinen osasto, sekä alueellinen psykiatrinen avohoito. Psykiatrian yksiköt siirtyivät vaiheittain vuosina hallinnollisesti osaksi nykyistä HUS Psykiatrian tulosyksikköä. Alueensa asukkaiden tarvitsemista erikoissairaanhoidon palveluista em. sairaalat tuottavat 40-60% ja loput tuotetaan HYKSsairaanhoitoalueella. Kaiken kaikkiaan mallissa yhdistyy kattava alueellinen palvelu perusterveydenhuollon suuntaan ja toisaalta onnistunut hoidon porrastus Hyks tertiääritason erikoissairaanhoidon kanssa.

2 Taulukko 1. Vuoden 2018 suoritteet (muutos vuoteen 2017) Hyvinkää Lohja Porvoo Raasepori Väkiluku (+0,7 %) (+0,3 %) (+0,4 %) (-0,3 %) Hoidetut potilaat (+4,0 %) (+0,4 %) (+8,9 %) (-2,2 %) Henkilöstö 1386 (+2,9 %) 688 (+0,4 %) 563 (+0,4 %) 241 (-1,2 %) Hoitohenkilökunta Lääkärit Potilaspaikat Erikoisalat Budjetti 140 M (+6,1% ) 83 M (+2,9 %) 66 M (+5,7 %) 30 M (-7,8 %) Henkilötyön -3,9 % -4,5 % 0,4 % tuottavuus Leikkaukset 7026 (-5,5%) 5492 (+2,8 %) 4306 (+14,6 %) 1609 (-2,4 %) Synnytykset 1802 (-2,7%) 1018 (-7,4 %) - - Hoidetut potilaat per 1000 väestö Potilaspaikat per 1000 väestö Budjetti per väestö ,30 1,40 0,91 1, Hyvinkään sairaala on suuri, aktiivisesti päivystävä monierikoisalainen synnytyssairaala. Käynnissä oleva leikkaussalien rakentamisprojekti vähensi tuotantoa merkittävästi (-5,5%). Uudet leikkaussalit saadaan käyttöön elokuussa 2019 ja yhteensä 14 saliin keskitetään vaativammat ja keskitason toimenpiteet (urologia, gastrokirurgia, plastiikka-, rintarauhas- ja yleiskirurgia, korva-nenäkurkkutaudit, lastenkirurgia, gynekologinen kirurgia, synnytys, ortopedia, käsikirurgia ja traumatologia). Hyvinkäällä hoidetaan leikkausyksikössä elektiivisen toiminnan rinnalla erikoisalojen 24/7 päivystys ja synnytystoimintaan liittyviä tilanteet. Leikkaussalien toiminnallinen ohjaus on toteutettu operatiivisen johdon suorassa alaisuudessa yli erikoisalojen tulosyksikkörajat ylittäen, jolloin salien joustava käyttö akuuteissakin kysynnänvaihteluissa on mahdollistunut. Synnytysmäärät ovat vain lievästi laskeneet ja synnytysmäärää on mahdollisuus hieman lisätä. Hyvinkään sairaala on valmiuden osalta ns. A- sairaala. Uusi H-sairaalarakennus on tuonut mukanaan perusterveydenhuollon ja psykiatrian toimintoja. Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto toimivat rinnakkain mallilla, jossa pyritään hyödyntämään kaikki mahdolliset synergiahyödyt yli organisaatiorajojen. Kotisairaalayhteistyön myötä taataan potilaiden joustavampi siirtyminen erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon. Uutena kumppanusmuotona aloittavat STM mukainen palliatiivinen alueyksikkö (taso B). Hyvinkään sairaalan kehittyminen ja kasvu kohti suurta keskussairaalatasoista toimintaa on tullut yhä houkuttelevammaksi myös Kanta-Hämeen lähikuntien asukkaille, joka on otettava huomioon tulevia toimintoja suunniteltaessa. Hyvinkään sairaala on valmiuden osalta ns. A-sairaala. Uusi H- sairaalarakennus on tuonut mukanaan perusterveydenhuollon ja psykiatrian toimintoja. Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto toimivat rinnakkain mallilla, jossa pyritään hyödyntämään kaikki mahdolliset synergiahyödyt yli organisaatiorajojen. Lohjan sairaala on keskisuuri, päivystävä synnytyssairaala. Leikkaustoimintaa on joka päivä klo 8-20 tarpeen mukaan. Sairaalassa on valvontaosasto. Lohjan sairaalan erikoissairaanhoidon palvelutarjonta vastaa tällä hetkellä alueen väestön palvelutarvetta. Tekonivelleikkausten määrä väheni hieman suunnitellusti, ja vastaavasti pehmytkirurgisten potilaiden

3 määrä lisääntyi. Naistentautien tulosyksikössä lisättiin polikliinisten toimenpiteiden määrää. Synnytysten määrä väheni jonkin verran. Sairaalassa sijaitsevat sekä somaattiset että psykiatrian vuodeosasto- ja avohoitopalvelut. Lohjan sairaalan tiloissa toimii yhteispäivystys, Lohjan kaupungin vuodeosasto ja arviointiosasto, sekä virka-aikana myös Lohjan terveyskeskuksen vastaanottotoimintaa. Lisäksi päivystyksen yhteydessä toimii alueen kuntien sosiaalipäivystys. Psykiatrian tulosyksikön toiminta siirtyi tammikuussa 2018 vanhasta Paloniemen sairaalasta Lohjan sairaalan päärakennuksen yhteyteen rakennettuun uudisrakennukseen. Neurologisen kuntoutusyksikön ja erikoissairaanhoidon kotisairaalatoiminta toiminta käynnistyi Lohjan sairaala on valmiuden osalta ns. A-sairaala ja toimii lisäksi Suomenlahden meripuolustusalueen Upinniemen varuskunnan tukisairaalana. Porvoon sairaala on keskikokoinen, päivystävä lähisairaala. Porvoon sairaalan toiminta keskittyy päärakennuksen lisäksi sairaala-alueella sijaitsevaan Kevätkummun sairaalaan, jossa hoidetaan psykiatrisia potilaita. Lisäksi Porvoon kaupungin keskustassa on lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian sekä aikuispsykiatrian avohoitotoimintaa, kuten myös Loviisassa ja Sipoossa. Porvoon sairaalan erikoissairaanhoidon palvelutarjonta vastaa tällä hetkellä alueen väestön palvelutarvetta. Porvoon sairaalassa toimii yhteispäivystys ja sairaalassa suoritetaan leikkaustoimintaa maanantaista lauantaihin klo 8-20 välisenä aikana. Operatiivisen tulosyksikön toimintaa on seuraavilla erikoisaloilla: gastrokirurgia, urologia, yleiskirurgia, ortopedia, plastiikkakirurgia, korva-nenä-kurkkutaudit, silmätaudit. Lisäksi oli päiväkirurgista lastenkirurgiaa. Fysioterapian yksikkö palvelee koko sairaalaa, samoin anestesiologia. Silmätautien leikkaussalitoiminta saatiin kehitettyä vuoden aikana sujuvaksi. Haasteena oli ajoittainen lääkärien puute ja vaihtuvuus ja lääkäripuutteesta johtuen vuoden leikkausmäärät jäivät tavoitteesta. Kaihileikkausten kokonaismäärä oli 884, lisäksi tehtiin 74 plastialeikkausta. Koko leikkaussalikapasiteetti on osittain vajaakäytössä ajoittaisesta lääkäripulastakin johtuen ja HUS lähetekeskusten olisi mahdollista ohjata Porvooseen nykyistä enemmän potilaita. Pientoimenpiteiden määrä kasvoi 26 % johtuen silmätautien lasiaispistoshoitojen kasvusta. Tähystysten määrä kasvoi 5,3% edelliseen vuoteen verrattuna, mutta jäi selvästi tavoitteesta, johtuen gastrokirurgian resurssivajeesta. Käyntituotteiden määrä kasvoi sekä somatiikassa että psykiatriassa. Elektiivisten lähetteiden määrän kasvun myötä ensikäyntituotteiden määrä kasvoi 12 %. Tkpäivystyskäyntien määrä laski 4 % edellisvuoteen verrattuna, mutta toteutui lähes suunnitelmien mukaisesti. Porvoon sairaala on valmiuden osalta ns. A-sairaala. Raaseporin sairaala on pienehkö, päivystävä lähisairaala, jossa hoidettiin potilasta vuonna 2018 (-2,2 % edellisestä vuodesta). Erityispiirteenä mainittakoon, että alueen väestömäärä lähes kaksinkertaistuu kesäisin lisäten merkittävästi päivystyspalvelujen kysyntää. Alueen väestön palvelutarpeen kannalta avohoitopalvelua tulisi laajentaa, kattaen mm kardiologiaa, reumatologiaa, geriatriaa sekä silmätaudit. Raaseporin sairaalassa harjoitetaan leikkaustoimintaa arkisin klo 8 16 (varalla klo 18 asti). Leikkaussalikapasiteetti on kuitenkin aiempiin suunnitelmiin verrattuna edelleen vajaakäytössä (arvio vajeesta noin 700 leikkausta). Valmiuden osalta sairaala on ns. A-sairaala, joka toimii myös Uudenmaan prikaatin tukisairaalana lähtien sairaalan kaikesta toiminnasta ovat vastanneet Hyksin toimialat (10 kpl: Akuutti, Lasten ja nuorten sairaudet, Leikkaussalit, teho ja kivunhoito, Naistentaudit ja synnytykset, Pää- ja kaulakeskus, Sisätaudit ja kuntoutus, Sydän ja keuhkokeskus, Tukielin ja plastiikkakirurgia, Tulehduskeskus sekä Vatsakeskus). Tällä hetkellä toiminta käsittää sisätautiosaston (25 paikkaa), kirurgian osaston (21 paikkaa) ja seurantaosaston (11 paikkaa). Sen lisäksi sairaalassa on valvontayksikkö (4 paikkaa). Päiväsaikaan sairaalassa toimivat myös 10-paikkainen dialyysiosasto, lyhytki-

4 rurgian/ päiväkirurgian yksikkö ( osasto 23 ), leikkausyksikkö sekä erityislääkepoliklinikka. Päivystyspoliklinikka toimii perusterveydenhuollon osalta yhteispäivystysvastaanottona iltaisin ja viikonloppuisin ja Raaseporin kaupungin osalta marraskuusta 2015 lähtien 24/7. Hangossa ja Inkoossa on terveyskeskusten omat kiirevastaanotot arkisin klo 8-16 jonka jälkeen potilaita ohjataan Raaseporin sairaalan päivystyspoliklinikalle. Raaseporin kaupungin terveyskeskuksen Tammisaaren terveysasemalla, joka fyysisesti sijaitsee sairaalarakennuksessa, on kiirevastaanotto ma-ke klo 8-18 ja to-pe klo Se lisäksi kaupungin lääkäri-hoitajapari toimii toistaiseksi sairaalan päivystyspoliklinikalla arkisin Yhteenvetona voidaan todeta, että Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Raaseporin sairaaloiden palvelutuotanto ja päivystysvalmius on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen hyvällä tasolla. Lisäksi voidaan todeta, että erityisesti gynekologisten leikkausten siirto Porvoon sairaalasta ja Raaseporin sairaalasta muihin HUSin sairaaloihin on tähän mennessä sujunut käytännössä hyvin täyttäen myös kielelliset vaatimukset. Se ei myöskään ole kompensaatiotoimenpiteiden jälkeen aiheuttanut merkittävää laskua näiden sairaaloiden kokonaispalvelutuotannossa. Lähipalveluina toteutettaviin erikoissairaanhoidon palveluihin eri sairaanhoitoalueilla ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Yksittäisistä joidenkin erikoisalojen lääkäreistä on kuitenkin pulaa. Sairaanhoidon palvelutuotanto on altis monille merkittäville ulkoisille ja sisäisille muutostekijöille. Lainsäädäntö (erityisesti päivystys- ja keskittämisasetus) on vaatinut viime vuosina todella merkittäviä muutoksia suomalaisten sairaaloiden toimintaprofiileihin. Muutokset ovat vaikuttaneet suuresti myös HUSin sairaaloiden toimintaan siten, että HYKS:aan on keskitetty HUSin muilta alueilta ja muista erityisvastuualueen sairaaloista noin 1000 vaativaa uutta leikkausta. Lääkkeiden, hoitotarvikkeiden ja toimenpiteiden kallistuminen painottaa kalliiden hoitojen keskittämistä laadun ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Kysynnän ja palvelutuotannon volyymikasvu lisäävät resurssitarpeita toiminnan tehostamisesta huolimatta. Synnytysten määrän lasku ei ole vielä näkynyt merkittävästi toiminta- ja talousluvuissa, mutta tilanne muuttunee lähivuosina, mikäli synnytysten määrä ei käänny uudelleen nousuun. Uusien hoitomallien (esim. digihoitopolut) käyttöönotto ei ole vielä levinnyt riittävän laajalle, jotta palvelutuotannon kustannusrakenne olisi mitattavasti keventynyt. Väistöt, muutot ja tietotekniset hankkeet ovat varsinkin HUSissa hidastaneet palvelutuotantoa ja aiheuttaneet lisäkustannuksia. Osaavasta henkilökunnasta on paikoittain pulaa, mikä on aiheuttanut leikkaustoiminnalle paikallisesti ongelmia. Kaikki edellä mainittu on osaltaan vaikuttanut hoidon saatavuuden myönteiseen kehitykseen hidastavasti. Sairaalaprofiloinnin jatkotyöstössä tulee painottaa johtavana periaatteena hoidon yhdenvertaisuutta. Toteutuessaan se turvaa yhteneväisen hoidon saatavuuden, laadun, potilasturvallisuuden ja hoidon jatkuvuuden kaikille HUSn alueella asuville. Lisäksi erityishuomiota tulee kiinnittää hoidon kustannustehokkuuteen. Sen toteutuminen edellyttää keskitettyä läheteohjausta, kalliiden hoitojen (lääkkeet, toimenpiteet, laitteet) tehokkaampaa keskittämistä, henkilöstöresurssin ja osaamisen parempaa ohjausta ja hallintaa, uusien innovatiivisten hoitomallien kehittämistä ja laajaa käyttöönottoa, yhtenäisiä ja toimivia tietojärjestelmiä sekä vahvistuvaa erikoisalaohjausta paikallinen toimintavarmuus huomioiden. Lähipalveluna ensisijaisesti tuotettavien erikoissairaanhoidon palveluiden tulee pohjautua jatkossa sekä sairaaloiden omien erikoislääkäreiden tuottamiin palveluihin, että HYKS:n kanssa sovitusti tuotettuihin liikkuviin erikoislääkäripalveluihin ja reaaliaikaisiin etälääkäripalveluihin. Myös sairaaloiden yhteisille erikoislääkäreille voi olla kysyntää. Lähipalvelua ovat myös

5 yhteispäivystyksen peruserikoissairaanhoidon päivystyspalvelut ja yleislääkärin päivystyspalvelut. HUS-laajuista ensihoitopalvelun ja päivystyspalvelun integraatiota tulee edistää. Sen sijaan operatiivisen toiminnan tulee olla keskitettyä tai ainakin keskitetysti ohjattua palvelua. Kunkin sairaalan leikkausprofiili tulee suunnitella yhteistyössä alueen sairaalan ja HYKS:n tulosyksiköiden kanssa yhteensovittaen alueelliset palvelutarpeet ja HUS-tason tuotantotarpeet. Lisäksi on huolehdittava kunkin sairaalan päiväajan perustoiminnallisuuksista ja päivystyksen vaatimuksista kustannustehokkuusnäkökulmaa unohtamatta. Raaseporin sairaalan toiminnan turvaaminen edellyttänee erityistoimia. Sairaanhoitoalueen omana toimintana tai HYKS-toimintana erikoissairaanhoidon alueen palvelutarpeet laadukkaasti täyttävän palvelutuotannon ylläpito on osoittautunut yllättävän haasteelliseksi ja kalliiksi. Mahdollisuudet perusterveydenhuollon ja ehkä myös tiettyjen sosiaalihuollon toimintojen (vanhusten huolto, päihdehuolto, vammaishuolto, lastensuojelu) yhdistämiseksi erikoissairaanhoidon palveluihin tulee selvittää. Saumaton toiminnallinen integraatio sujuvoittaisi palveluprosesseja, lisäisi asukkaiden asiakastyytyväisyyttä, tehostaisi kustannustehokkuutta ja todennäköisesti houkuttelisi nykyistä paremmin osaavia ammattilaisia rakentamaan uusia innovatiivisia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalleja. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta toteaa kannanotossaan , että sekä väestön että HUSin edun mukaista, että Raaseporin sairaalan kapasiteettia hyödynnetään optimaalisesti ja korostaa olevan tärkeää, että Raaseporin sairaala nähdään toiminnallisena kokonaisuutena. Uudenmaan väestö kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. Tämä aiheuttaa vuoden tähtäimellä joka tapauksessa tarpeen sairaalakapasiteetin uusrakentamiselle. Koska väestönkasvu ei jakaudu tasaisesti, on tehokkainta tasata kysyntää lähivuosina ennen investointipäätöstä keskitetyn tuotannon ohjauksen kautta. Tällä tavoin toimimalla huolehditaan palveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, korkeasta laadusta ja talouden tasapainolle välttämättömästä kustannustehokkuudesta. Päätösesitys Eri asiana hallitukselle esitetään tämän kokouksen esityslistalla HUSin strategian päivitysprosessin käynnistämistä. Profilointityö toimii yhtenä strategian tausta-aineistona ja siitä ilmenevät muutosajurit otetaan huomioon strategian valmistelussa ja painopisteiden asetannassa. Nämä keskeiset profiloinnin perusteella tunnistetut muutosajurit ovat: - potilaiden yhdenvertaisuuden turvaaminen asuinpaikasta riippumatta (hoidon korkea laatu, palvelujen saatavuus) - hoidon kustannustehokkuuden turvaaminen - investointipaineisiin vaikuttaminen kysynnän tasaamisen kautta Hallitus merkitsee tiedokseen HUSin sairaaloiden päivitetyt profiilit ja profilointityössä tunnistetut keskeiset muutosajurit. Päätös Palautettiin yksimielisesti uuteen valmisteluun niin, että asia palaa uuteen käsittelyyn viimeistään pidettävässä hallituksen kokouksessa. Jatkovalmistelussa tulee kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin kysymyksiin: - suunnitelma Raaseporin sairaalan tilanteen selvittämisestä aikatauluineen ja tavoitteineen - lähetekeskusten käytön tehostaminen toimenpidesuunnitelmineen

6 Lisätiedot Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, s-posti markku.makijarvi(at)hus.fi Jakelu

7