POHJOISEN ERVAN TOIMINTAMALLI

Transkriptio

1

2

3

4

5 POHJOISEN ERVAN TOIMINTAMALLI Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää mennessä lausuntoja terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisluonnoksesta sekä luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (jatkossa päivystysasetus). Siihen liittyen ministeri Rehula lähetti sairaanhoitopiirien johtajille kirjeen (STM/2021/2016), jossa hän pyytää erityisvastuualueiden esityksiä päivystyksen kokonaisuuden rakentamisesta ja työnjaosta hallituksen esityksiin peilaten. Ministeri esittää toiveenaan, että lausuntoaikana erityisvastuualueiden sairaanhoitopiirit suunnittelevat alueensa sairaalaverkon ja erikoissairaanhoidon työnjaon. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen tilanne Pohjois-Suomessa OYS-erityisvastuualueella kaikkien sairaanhoitopiirien alueella harva asutus ja pitkät etäisyydet muodostavat suurimman haasteen päivystyksen ja synnytystoiminnan järjestämiselle ja tältä osin Pohjois-Suomi poikkeaa toimintaympäristönä muista erityisvastuualueista. Jos koko maassa 20 %:lla väestöstä matka-aika lähimpään laajaan päivystysyksikköön olisi yli 50 minuuttia, näistä yli puolet asuu pohjoisella alueella. Kainuun ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueelta yhdestäkään sairaanhoitopiirien jäsenkunnasta laajan päivystyksen sairaala ei ole saavutettavissa 50 minuutin kuluessa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella 95 % väestöstä, Lapin sairaanhoitopiirin alueella 50 % väestöstä (Rovaniemen ulkopuolella kuitenkin lähes 100 %) ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella 40 % väestöstä asuu yli 50 minuutin matkan päässä laajan päivystyksen sairaalasta. Esitetyssä mallissa laajan päivystyksen velvoite olisi OYS:n lisäksi Lapin keskussairaalassa, jossa edellytetyn vähintään noin 10 erikoisalan päivystyksen järjestäminen johtaa palveluvarustuksen lisäämiseen ja kustannusten kasvuun ilman riittävää väestöpohjaa. Myös osaamispääoman varmistaminen järkevin kustannuksin kaikkien 10 erikoisalan osalta on haastavaa. Pohjoisen erityisvastuualueen sairaaloista synnytyksiä hoidetaan kaikkien keskussairaaloiden lisäksi Oulaskankaan sairaalassa. Kemissä, Kajaanissa ja Oulaisissa synnytysmäärät jäävät alle 1000 vuodessa. Kainuun alueella etäisyydet muodostavat perusteen toiminnan jatkamiselle. Valvira on määrännyt tekemänsä arvioinnin perusteella Oulaskankaan synnytystoiminnan lopetettavaksi maaliskuun loppuun 2017 mennessä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on tehnyt valituksen Valviran päätöksestä, joten se ei ole lainvoimainen. Synnytysten hoitamiseen liittyy vaatimus soveltuvan kirurgisen erikoisalan päivystyksestä (päivystysasetusluonnos 18 ). Mikäli synnytyssairaalalta edellytetään kahta kirurgian päivystyslinjaa (trauma ja vatsanalue), ei työnjaollisesti voida edetä ministeriön esityksen mukaisesti. Esitetty työnjako johtaisi kirurgisen toiminnan merkittävään vähenemiseen keskussairaaloissa ja siten vaarantaisi päivystyksen järjestämisen. Kirurgisten potilaiden hoidon työnjako on siksi suunniteltava synnytystoiminta ja etäisyydet huomioiden Pohjois-Suomen OYS-erityisvastuualueella valtakunnan linjauksista poikkeavalla tavalla. 1

6 Ehdotus toimintamalliksi 1. Sairaalaverkko Pohjoisella alueella jatkaa viisi päivystävää keskussairaalaa, joiden toimintaprofiileja hiotaan. OYS on laajan palvelun toimintayksikkö, jolla on myös valtakunnallisia velvoitteita. Oulaskankaan ja Visalan aluesairaalat liitetään osaksi OYS:aa, jolloin erikoisalojen toiminnan johto on yhteinen. Yhteispäivystys jatkaa Oulaskankaan sairaalassa siten, että pääpaino on yleislääkäripäivystyksessä ja virka-ajan ulkopuolinen sairaalapäivystys jatkuu sisätaudeilla ja kirurgialla niiltä osin kuin elektiivinen toiminta sitä edellyttää. Toiminnan painopiste on kuntouttavassa hoidossa ja elektiivisessä kirurgiassa. Pitkien etäisyyksien vuoksi on tarpeen hakea poikkeuslupa perusterveydenhuollon ympärivuorokautiselle päivystykselle Kuusamoon ja Inariin. Lapin keskussairaala on laajan palvelun toimintayksikkö, jossa neurologian ja kardiologian päivystys järjestetään siten, että neurologian päivystys toteutetaan yhdessä OYS:n kanssa etäyhteyksillä ja kardiologian invasiiviset toimenpiteet tehdään virka-ajan ulkopuolella osittain hälytystyönä LKS:ssa ja osittain OYS:ssa. Psykiatrian toiminta ja päivystys siirtyvät Muurolasta keskussairaalan yhteyteen. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella Keroputaan sairaalan toiminta ajetaan alas, tilojen peruskorjaus ei ole enää tarkoituksenmukaista. Psykiatrisen toiminnan turvaamiseksi on uusien toimitilojen saaminen alueelle välttämätöntä. Tavoitteena on saada tilat keskussairaalan välittömään läheisyyteen, palvelemaan ns. perhekeskus mallilla. Länsi-Pohjalla ei ole omaa vuodeosastohoitoa lasten- ja nuorisopsykiatriassa, palvelut ostetaan hoidon vaatimuksen mukaisesti muualta. Keski-Pohjanmaan ja Kainuun keskussairaalat jatkavat synnytyssairaaloina, joissa tarjotaan synnytystoiminnan edellyttämä operatiivinen päivystys. Kainuun ja Keski-Pohjanmaan tilanteessa pitkien etäisyyksien vuoksi potilasturvallisuuden turvaamiseksi on huolehdittava traumakirurgisen päivystysvalmiuden säilyttämisestä, joka edellyttää jaettua kirurgista päivystysjärjestelmää nykytapaan (pehmytosakirurgia ja ortopedia). Traumakirurgisen päivystyksen turvaaminen edellyttää myös lonkan ja polven keinonivelleikkausten säilyttämistä näissä sairaaloissa, koska muutoin osaamispääoman varmistaminen ja ortopediresurssin järkevä hyödyntäminen päivystysvalmiuden edellyttämässä laajuudessa ei ole mahdollista. Kainuun keskussairaalan, Länsi-Pohjan keskussairaalan ja Oulaskankaan aluesairaalan synnytystoiminta edellyttää poikkeusluvan jatkuessaan. Pohjois-Suomen OYS-erityisvastuualue näkee tarkoituksenmukaiseksi hakea poikkeuslupaa synnytystoiminnalle Kainuun keskussairaalalle toistaiseksi ja Länsi-Pohjan keskussairaalalle saakka. Oulaskankaan aluesairaalan synnytystoiminnan tulevaisuus ja tarve poikkeusluvan hakemiselle selviää Valviran synnytystoimintaan liittyvän valvontaprosessin myötä tulevaisuudessa. Lapin keskussairaalan synnytyskapasiteetti riittää koko maakunnan synnytystoiminnan tarpeisiin. Länsi-Pohjassa luontainen asiointisuunta kuitenkin on Ouluun, jolloin synnytystoiminnan lakkauttaminen LPKS:ssa tarkoittaisi entistä suurempia ruuhkia OYS:n synnytysyksikköön. Länsi-Pohjan alueella synnytystoiminnan jatkumista pidetään tärkeänä väestökeskittymän takia. 2

7 2. Työnjako Kirurgisen toiminnan työnjako sovitaan siten, että synnytyksiä hoitavissa keskussairaaloissa voidaan ylläpitää riittävää päivystystä. Tekonivelkirurgian osalta keskitetään uusintaleikkaukset yliopistosairaalaan, mutta primaarileikkaukset säilyvät alueen laajan päivystyksen sairaaloiden (OYS, LKS) lisäksi keskussairaaloissa. Varsinainen käsikirurgia, laihdutusleikkaukset sekä plastiikkakirurgia keskitetään Pohjois-Suomessa laajan päivystyksen sairaaloihin. Leikkauskriteerien yhtenäisyyden ja hoidon laadun varmistamiseksi Pohjois-Suomessa OYS-erityisvastuualueella tiivistetään kirurgian erikoisalan yhteistyötä ja muodostetaan leikkausindikaatioiden ja laadun seurantaan keskittyvä yhteinen neuvottelukunta, joka kokoontuu OYS kirurgian erikoisalan johdolla. Syövän hoidon osalta erikoisalat sopivat kiinteiden kasvainten hoitoketjut keskussairaalan ja yliopistosairaalan kesken valtakunnalliset kirurgiaan liittyvät linjaukset huomioiden kuitenkin siten, että kirurginen päivystysvalmius ja potilasturvallisuus ei vaarannu synnytyksiä hoitavissa sairaaloissa. Lääketieteellisen toiminnan johdon keskittäminen selvitetään niiden erikoisalojen osalta, joiden päivystys on jo nyt keskitetty yliopistosairaalaan. Lääkäri- ja muu akateeminen työvoima olisi yhden työantajan (OYS) palveluksessa ja tämä työnantaja huolehtisi lääkärien saatavuudesta ko. erikoisaloilla erityisvastuualueen keskussairaaloissa siten, että yleisimmät sairaudet voitaisiin hoitaa niissä. Yhteistä tuotantoa laajennetaan sairaanhoidollisissa palveluissa ja muissa tukipalveluissa. Tällä hetkellä kliinisen kemian, hematologian ja mikrobiologian palvelut tuotetaan yhteisessä liikelaitoskuntayhtymässä. Vuoden 2019 osalta tulee selvittää, ovatko maakunnat jatkossa nykyisten liikelaitoskuntayhtymien omistajia vai kuinka omistajuus järjestetään ja minkälainen omistusmuoto on mahdollinen. 3. Integraatio Sote-uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on toimintojen integraatio, joka käytännössä tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden muodostamista kokoamalla nykyiset, lähinnä kuntakohtaiset palvelut suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Peruspalvelut tarvitsevat erikoissairaanhoidon tukea, mistä syystä kattava sairaalaverkko on keskeinen osa toiminnallisen integraation toteuttamisessa. Tämä malli on toiminut Kainuussa jo 10 vuotta, Keski-Pohjanmaalla yhteisorganisaatio kuntien soten ja sairaanhoitopiirin on muodostettu ja käynnistynyt. Länsi-Pohjassa ja Pohjois-Pohjanmaalla yhdistymistyö on käynnissä. Erityisen tärkeäksi nousee tietojärjestelmäintegraatio. Ilman sitä palveluintegraatio jää vajaaksi. Kaikki viisi keskussairaalaa toimivat usean erikoisalan erikoislääkäreiden ja hoitotyön koulutusyksikköinä. 4. Yhteinen konttori Maakuntien ottaessa tulevaisuudessa järjestämisvastuun sote-palveluissa yhteistyöalueiden (yty) tehtävänä on huolehtia alueellisesta yhteensovittamisesta, kehittämisestä ja yhteistyöstä sekä 3

8 varmistaa, ettei synny palvelukatveita eikä tehdä päällekkäisiä rakennus- tai laiteinvestointeja ja että määriteltyyn palveluverkkoon riittää osaajia. Koska Pohjois-Suomen OYS-erityisvastuualueen väestöpohja on vain , voimien kokoaminen useissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksen palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuuseen liittyvissä viranhaltija- ja valmistelutehtävissä on tarkoituksenmukaista jo maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa. Neljällä maakunnalla olisi yhteinen niitä palveleva järjestäjän tiedon tuotannosta, keräämisestä, jalostuksesta ja analysoinnista huolehtiva konttori. Se tuottaisi kaikille 4 maakunnalle soten näkökulmasta tarvittavaa tietoa suunnittelun, kehittämisen ja päätöksenteon pohjaksi. Myös innovatiivisten toimintatapojen kehittäminen olisi osa sen tehtävää. Konttori voisi olla virtuaalinen kokonaisuus, joka toimisi yhteisenä valmistelu- ja tukitoimintona. Päätöksenteko toteutettaisiin itsenäisesti kussakin maakunnassa. 5. Kustannusvaikutukset Edellä kuvattu Pohjois-Suomen OYS-erityisvastuualueelle suunniteltu toimintamalli aiheuttaa muutoksia pidemmällä aikavälillä sairaalaverkon profiloinnissa ja resursoinnissa. Muutosten läpivienti vaatii useamman vuoden, koska nykyisinkin hoitotakuun toteuttamisessa on ongelmia. Mallissa kuvattu erikoissairaanhoidon keskittäminen sekä pienten erikoisalojen nykyistä kustannustehokkaampi toimintatapa sekä tulevaan järjestämistehtävään liittyvien tehtävien toteuttamismalli tulevat johtamaan nykyistä parempaan lopputulokseen niin potilasturvallisuuden, palveluiden laadun kuin taloudellisuudenkin osalta. Sairaanhoitopiirien johtajat : Hannu Leskinen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Maire Ahopelto, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Ilkka Luoma, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Jari Jokela, Lapin sairaanhoitopiiri Riitta Luosujärvi, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 4