LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISPÄIVYSTYSHANKE

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN 1/6 LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISPÄIVYSTYSHANKE VÄLIRAPORTTI 1/2010 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 TAVOITTEET 3 TYÖTAPOJEN KUVAUS 4 VÄLIRAPORTTI 4.1 Käyntitilastot 4.2 Henkilöstöresurssit 4.3 Puhelinliikenne 4.4 Tietojärjestelmät ja rekisteröinti 4.5 Tilat 4.6 Kustannukset 4.7 Yhteenveto 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 5.1 Prosessi-/projektityön jatkaminen 5.2 Viikonloppujen lääkäriresurssit 5.3 Vuonna 2010 toteuttavissa olevat toimenpiteet 5.4 Henkilöstökoulutus 5.5. Yleisön informoiminen 5.6 Päivystys-/seurantaosasto 6 YHTEENVETO 7 VIITTEET

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN 2/6 1 JOHDANTO (LUSA) ja alueen kunnat ovat 1990-luvulta lähtien sopineet yhteispäivystyksen järjestämisestä niin, että LUSA vastaa päivystyksestä arki-iltaisin ja öisin, ja kunnat ovat järjestäneet päivystävän lääkärin poliklinikalle viikonlopuiksi. Viikonlopuista LUSA on perinyt Tammisaaren/Raaseporin kaupungilta kuukausikorvauksen, joka käsittää vuokran, henkilöstön palkkakustannukset ja hoitotarvikkeet. Tammisaari/Raasepori on erillisellä sopimuksella laskuttanut muita sopijapuolia. Nykyisestä järjestelmästä on se etu, että päivystys on päivystysaikaan keskitetty yhteen paikkaan. Haittana on järjestelmän sekavuus. Arkiöisin kaikki käynnit (lapsia lukuun ottamatta) kirjataan erikoissairaanhoidoksi ja kustannukset ovat sen mukaiset. Viikonloppuisin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ovat erillisiä toimijoita, jotka kumpikin vastaavat omasta dokumentoinnistaan. Potilaiden on vaikea erottaa eri järjestelmiä toisistaan. Tältä pohjalta alueen nk. Sote-ryhmä (perusturvajohtajat, johtavat lääkärit ja sairaanhoitoalueen johto) päätti yhteispäivystystoiminnan edelleen kehittämisestä. Tarkoitusta varten asetettiin työryhmä keväällä 2009 ja projektisuunnitelma valmistui elokuussa 2009 (liite 1). Projektisuunnitelman mukaan projektiraportin on määrä valmistua mennessä. 2 TAVOITTEET Hanke perustuu HUS:n vuonna 2008 laatimaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelmaan Siinä käsitellään tulevia lainsäädännön muutoksia ja muita tekeillä olevia muutoksia, mm. päivystystoiminnan keskittämistä ja asiantuntemuksen lisäämistä. Raportissa puolletaan päivystyspoliklinikoiden kehittämistä HUS:n johdolla kohti todellista yhteispäivystystä. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut työryhmäraportin Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet (STM058:00/2009), jossa selvitetään käsitteitä ja tulevaa kehitystä. Raporttia ei kuitenkaan ole ymmärrettävistä syistä voitu täysin soveltaa tähän hankkeeseen. Tavoitteena on luoda yhden oven päivystys eli todellinen yhteispäivystys, joka toimii ympäri vuorokauden samalla tavoin ja yhdenmukaisin periaattein. Päivystysosaston (seurantaosaston) perustaminen liittyy läheisesti tähän hankkeeseen, mutta sitä käsitellään tarkemmin myöhemmässä projektisuunnitelmassa. Konkreettisena hyötynä hankkeesta odotetaan olevan hoitoprosessin paraneminen sekä potilaan että tilaajan/maksajan (kunnan) näkökulmasta, kun päällekkäisyyksiä saadaan karsittua ja prosessit saadaan nopeammiksi ja paremmiksi. Samalla resursseja vapautuu elektiiviseen toimintaan etenkin perusterveydenhuollossa. 3 TYÖTAPOJEN KUVAUS Sote-ryhmän alulle panema yhteispäivystyksen ja seurantaosaston työryhmä (Asrup = arbetsgruppen för samjour och uppföljningsavdelning) kokoontui ensimmäisen kerran ja on sen jälkeen hieman eri kokoonpanoin kokoontunut kaikkiaan 9 kertaa. Sote-ryhmä on toiminut hankkeen ohjausryhmänä.

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN 3/6 Projektisuunnitelma valmistui elokuussa 2009 ja hyväksyttiin Sote-kokouksessa en lautakunta merkitsi projektisuunnitelman tiedoksi ja hyväksyi sen ( 46). Yhteispäivystyshanketta käsiteltiin kuntaneuvotteluissa kesällä Hankkeen tavoitteet on kirjattu Raaseporin talousarviosuunnitelmaan. Asiasta järjestettiin luottamushenkilöille seminaari Työryhmä perehtyi Lohjan ja Hyvinkään kokemuksiin päivystystoimintojen kehittämisestä. Tutustumiskäynnit Lohjalle ja Hyvinkäälle tehtiin jo syksyllä Alatyöryhmiä on asetettu hankkeen eri osia varten (mm. sairaanhoitajan puhelinneuvonta, mahdolliset toimitilat, tietotekniset ratkaisut, käyntitilastot ja päätöksentekoprosessi). 4 VÄLIRAPORTTI 4.1 Käyntitilastot Terveyskeskuksiin tehtyjen päivystyskäyntien nykyisen volyymin arvioiminen on hankalaa, koska tilastointi ei ole täysin yhdenmukaista. Noin puolet päiväsaikaan tehdyistä käynneistä luokitellaan Raaseporin ja Hangon terveyskeskuksissa päivystyskäynneiksi (Raaseporissa 53 % ja Hangossa 49 % vuonna 2009). Käytettävissä olevat tilastotiedot oheistetaan liitteenä 2. Tämän perusteella päivystyskäyntien enimmäismäärä kuukaudessa olisi yhteispäivystyksessä Tässä yhteydessä huomattakoon, että päivystyskäyntiä ja muuta kiireellistä hoitoa ei oltu määritelty selkeästi ennen kuin (Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet). Puhelujen kokonaisvolyymin arvioidaan olevan noin puhelua kuukaudessa eli 100 puhelua vuorokaudessa. 4.2 Henkilöstöresurssit Jatkossa tehtävänä on määritellä, missä tapauksissa kiireellinen hoito on sopivinta ohjata yhteispäivystykseen ja missä tapauksissa se tulee järjestää omassa terveyskeskuksessa. Sen vuoksi tässä vaiheessa on liian aikaista ottaa kantaa tarkkaan henkilöstötarpeeseen. Lääkäriresursseja tarvitaan kuitenkin päiväsaikaan sekä sisätauteja, kirurgiaa että yleislääketiedettä varten. 4.3 Puhelinliikenne Puhelinpalveluja tulee kehittää niin, että päivystyspuheluille on yksi puhelinnumero hoitotarvetta ja hoitoarpeen arviointia varten ja toinen numero muita kyselyjä varten. Potilaat ohjataan sopivimpaan hoitopisteeseen. Call center -toiminnan tulisi antaa myös mahdollisuudet varata aika ei-kiireellisissä tapauksissa oman terveyskeskuksen lääkärin/sairaanhoitajan vastaanotolle. Terveysasemilla tulee olla vapaita aikoja tarjolla. Puhelintyöryhmä on tutustunut eri Triage-malleihin ja katsoo, että sopivin malli on ns. Jorvin-malli yhdistettynä nykyiseen omaan järjestelmäämme. Sitä ei kuitenkaan voida ottaa käyttöön sellaisenaan vaan se kaipaa räätälöintiä.

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN 4/6 Call center -toiminta hoidettaisiin em. mallin mukaan omin voimin ja fyysisesti yhteispäivystyksen yhteydessä. Kaikki puhelut dokumentoidaan ja henkilökunnalla on käytössään samat tietojenkäsittelyohjelmat, joita käytetään sekä terveyskeskuksissa että sairaalassa. Mallin käyttöönotto vaatii henkilöstöresursseja ja koulutusta. Huomattava osa puhelinliikenteestä ohjautuu jatkossakin päiväsaikaan terveyskeskuksiin. 4.4 Tietojärjestelmät ja rekisteröinti Tällä hetkellä terveyskeskuksen potilaat kirjataan viikonloppuisin Pegasokseen ja sairaalan päivystyspotilaat MD-Oberoniin. Terveyskeskuskäynnit kirjataan Pegasokseen, tekstit sanellaan kasetille ja lähetetään purettaviksi. Tämä koskee myös Inkoon potilaita. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen päivystyspoliklinikalla on kolme Pegasos-työasemaa (tammikuussa 2010). Kun HUS/ vastaa yhteispäivystyksestä, kaikkien potilaiden laskutus tapahtuu MD-Oberonin ja ASLA:n (Asiakaslaskutus) kautta. MD-Oberonin ja kuntien laskutusohjelmien integrointia ei suositella. On sovittava selkeästi, mitkä potilaat ovat ns. terveydenhuollon potilaita (lapsilta ei peritä maksua ja aikuiset maksavat poliklinikkamaksua alhaisemman maksun ja mahdollisesti vain kolme kertaa vuodessa) ja mitkä erikoissairaanhoidon potilaita (kaikki maksavat poliklinikkamaksun kaikista käynneistä). Se joka vastaa hoidosta vastaa myös rekisteröinnistä. Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet -työryhmäraportin mukaan sairaala on sairaalassa toimivan yhteispäivystyksen päämies ja terveyskeskus terveyskeskuksen päiväpäivystyksen päämies. Teknisiä ratkaisuja on kaikkeen. Järjestelmien käyttö ei maksa paljon, mutta järjestelmien integroiminen on kallista. Kustannusten arvioiminen on mahdollista vasta sitten kun yhteispäivystyksen organisaatiosta on päätetty. Ennen kuin työtä voidaan jatkaa, tarvitaan selkeät suunnitelmat siitä, miten yhteispäivystys organisoidaan. Sen jälkeen atk-ryhmä pohtii, mitä järjestelmiä käytetään, miten laskutus (sekä potilas- että kuntalaskutus) järjestetään ja mitä tekniikkaa tarvitaan. 4.5 Tilat Yhteispäivystyksen laajennusta varten tarvitaan arviolta koko nykyinen päivystyspoliklinikka, minkä vuoksi elektiiviselle toiminnalle olisi voitava järjestää korvaavat tilat. Päivystyspoliklinikan nykyinen huonejako ei myöskään ole kaikilta osin tarkoituksenmukainen (tarvitaan esim. suurempi seurantahuone). E- ja F-osa on peruskorjattava. Peruskorjauksen tarveanalyysissä tulee huomioida, että siipeen tulee voida järjestää korvaavat tilat elektiiviselle poliklinikkatoiminnalle ja perustaa päivystysosasto. Suunnittelussa tulee myös huomioida, että ajanvarausvastaanotot tulee sijoittaa toiminnallisesti hyvälle paikalle (useat poliklinikat käyttävät kipsaushuonetta, korvapoliklinikka käyttää paljon röntgenpalveluja jne.). E- ja F-osan peruskorjausaikataulun vuoksi siipi saadaan käyttöön aikaisintaan syyskuussa Sen vuoksi yhteispäivystystä ei saada täysimittaisesti käyntiin ennen sitä.

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN 5/6

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN 6/6 4.6 Kustannukset Tarkkaa kustannusarviota ei yhteispäivystykselle voida tässä vaiheessa tehdä. Kyse on pitkälti olemassa olevien resurssien uudelleenjaosta. Laskutuksen tulee perustua hoidon sisältöön. Suoranaista säästöä tuskin syntyy, mutta kustannusten kasvua voidaan pitkällä tähtäimellä hillitä. Se saadaan aikaan lähinnä prosesseja läpikäymällä ja olemassa olevien resurssien käyttöä tehostamalla ja esim. hoitajavastaanottoja lisäämällä. 4.7 Yhteenveto Työryhmä on työnsä myötä vakuuttunut siitä, että yhteispäivystyksen kehittäminen on ainoa oikea tapa saada aikaan täysipainoinen alueellinen yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Se on myös sopusoinnussa sosiaali- ja terveysministeriön raportin kanssa. Yhteispäivystystä ei saada käyntiin täydessä mittakaavassa ennen kuin sitä varten saadaan lisätilat eli aikaisintaan syyskuussa Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään tiloista, vaan toimintatapoihin tarvitaan perustavanlaatuisia muutoksia. Se taas vaatii kaikkien prosessien kehittämistä kaikilla tasoilla. Yhteispäivystyksen kehittäminen vei Hyvinkäällä 5 vuotta. 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 5.1 Prosessi-/projektityön jatkaminen Yhteispäivystyksen kehittämistä tulee jatkaa sosiaali- ja terveysministeriön Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet -raportissa esitettyjen suuntaviivojen ja kriteerien pohjalta. Sairaanhoitoalue on saanut HUS:lta euroa kehittämismäärärahaa hanketta varten vuodelle Projektisuunnitelmaa tarkennetaan sitä varten selkeillä välitavoitteilla. 5.2 Viikonloppujen lääkäriresurssit On selvitettävä pikaisesti, milloin voi ottaa kokonaisvastuun virka-ajan ulkopuolella tapahtuvasta päivystystoiminnasta. Se merkitsisi sitä, että sairaanhoitoalue vastaisi yleislääkärien saatavuudesta viikonloppuisin. Raaseporin nykyinen sopimus Coronarian kanssa päättyy joulukuussa 2010 ja myös joutuu toistaiseksi ostamaan nämä palvelut. Muutos vaatisi myös päivystystoimintaa koskevan sopimuksen muuttamista perusterveydenhuollon päivystyksen maksuluokkien osalta. Se voisi lisätä en lääkäriresurssien organisoinnin joustavuutta. 5.3 Vuonna 2010 toteuttavissa olevat toimenpiteet Lääketieteellisistä syistä ambulanssikuljetusta tarvitsevien potilaiden osalta voidaan sopia, että heidät kuljetetaan suoraan Länsi-Uudenmaan sairaalan päivystyspoliklinikalle eikä

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN 7/6 terveyskeskuksen kautta. Vastaavaan sopimukseen tulee pyrkiä myös tietyissä muissa tapauksissa.

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN 8/6 5.4 Henkilöstökoulutus Yhteistä koulutusta on järjestettävä puhelinneuvonnan (Triage) yhdenmukaistamiseksi ja sairaanhoitajavastaanotto-periaatteen kehittämiseksi sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa Yleisön informoiminen Yleisön informoimisesta laaditaan erillinen suunnitelma. Siinä hyödynnetään eri kanavia (lehdet, 112-tapahtumat jne. ). 5.6 Päivystys-/seurantaosasto Tulevan päivystys-/seurantaosaston toiminnan ja henkilöstömitoituksen suunnittelu on tarpeen. 6 YHTEENVETO Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmäraportissa Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet ( ) hahmotellaan suuntaviivat tulevalle päivystyshoidolle ja kiireelliselle hoidolle. Länsi-Uudenmaan alueen yhteispäivystyksen kehittäminen edellä selostetulla tavalla on sopusoinnussa näiden suuntaviivojen kanssa, vaikka raportti ei työn kuluessa ollut käytettävissä. Päivystystoiminnan ja kiireellisen hoidon prosessien työstämistä on syytä jatkaa sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon osalta ja prosesseja tulee yhdenmukaistaa mahdollisimman pitkälle. Yhteispäivystykselle tulee järjestää mahdollisimman tarkoituksenmukaiset tilat. Yhteistyötä ensihoidon kanssa tulee tehostaa. 7 VIITTEET Työryhmän kokoonpano Alatyöryhmien raportit atk-ryhmä soutu -ryhmä tilastoryhmä puhelinryhmä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelma Yhtenäisen päivystyshoidon perusteet, STM58:00/2009