1 (10) VISIO Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue. HUS Raaseporin sairaala, visio Visio 3.5

Transkriptio

1 1 (10) VISIO Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue HUS Raaseporin sairaala, visio Visio 3.5 Yleistä HUS Raaseporin sairaalan toiminnasta vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Vision tarkoituksena on kuvata sairaalan tulevaa toimintaa, jotta sekä sairaanhoitopiiri että Länsi-Uudenmaan kunnat ja myös tuleva maakunta näkevät sairaalan elinvoimaisena ja taloudellisesti puolusteltavana. Tavoitteena on, että HUS Raaseporin sairaalasta tulee HYKS:n satelliittisairaala ja että sairaala nähdään tulevaisuudessa luonnollisena valintana perustason erikoissairaanhoidon suomen- tai ruotsinkieliseksi tuottajaksi. Nykytilanne ja arvopohja Sairaalan tulevaa tehtävää ja toimintaa leimaa tällä hetkellä (lokakuussa 2016) suuri epävarmuus, sillä sekä valtakunnan tasolla että aluetasolla on suunnitteilla suuria organisatorisia muutoksia. Niitä ovat mm. valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus, HUS:n ajateltu sisäinen työnjako sekä psykiatrian tulosyksikön ja mahdollisesti myös lastenpsykiatrian hallinnollinen siirtyminen HYKS:n alaisuuteen. Päivystys- ja seurantaosaston toimintaa arvioidaan vuodenvaihteen jälkeen. Arviointi tehdään yhdessä kuntien kanssa. Samalla päivystys- ja seurantaosastoon liittyviä hoitoketjuja päivitetään. HUS:n valtuusto on hyväksynyt nykyisen alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman (Järsu) Suunnitelma koskee vuosia ja olisi sen vuoksi päivitettävä. Tarkoitus on, että HUS Raaseporin sairaalan visio sisällytetään suunnitelmaan. Päivitetyn suunnitelman tulee toimia paikallisten sote-valmistelujen pohjana. HUS Raaseporin sairaalassa potilas on aina keskiössä. Sairaala toimii lähisairaalana, joka mm. maantieteellisistä ja kielellisistä syistä tarjoaa ensisijaisesti länsiuusmaalaisille suunnittelematonta (päivystys) ja suunniteltua (elektiivistä) perustason erikoissairaanhoitoa. HUS Raaseporin sairaala on osa laajempaa osaamisverkostoa. Sairaalassa tehdään jatkuvasti työtä potilasturvallisuuden parantamiseksi, laadun kehittämiseksi ja menojen supistamiseksi. Sairaala kehittää yhdessä Länsi-Uudenmaan kuntien (Hanko, Inkoo ja Raasepori) kanssa hoitoprosessejaan niin, että potilaan hoito tapahtuu oikea-aikaisesti oikeassa paikassa. HUS Raaseporin sairaalassa potilas, omaiset ja yhteistyökumppanit kohdataan ammattitaitoisesti ja kunnioittaen. Sairaala on vetovoimainen työnantaja ja sen työntekijät ovat päteviä ja ammattitaitoisia. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri PL 1020 Puh. (019) 2241

2 2 (10) Sote- ja maakuntauudistus HUS Raaseporin sairaalan toiminta Sairaalan arvopohja rakentuu HUS:n arvoille: ihmisten yhdenvertaisuus, potilaslähtöisyys, luovuus ja innovatiivisuus, korkea laatu ja tehokkuus, avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus. HUS Raaseporin sairaalassa tämä tarkoittaa sitä, että sairaala kantaa vastuunsa ja osoittaa inhimillisyyttä. Sairaalan tavoitteena ovat mahdollisimman lyhyet ja tarkoituksenmukaiset odotusajat. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla vältetään hoitoperäiset infektiot ja hoitovirheet ja toiminta täyttää myös muut kansalliset laatukriteerit. Hallitus julkisti sote- ja maakuntauudistusta koskevat lakiluonnokset Lakiluonnokset ovat luettavissa netissä Suomeen esitetään perustettavan 18 uutta maakuntaa Maakunnan tehtävänä on mm. järjestää julkisin varoin rahoitettu sosiaali- ja terveydenhuolto. Tämä tarkoittaa sitä, että alueelliset palvelut järjestetään maakunnan johdolla, joka suunnittelee ja rahoittaa toiminnan. Maakunta vahvistaa palvelujen tarpeen ja ottaa kantaa laatukriteereihin ja toimintavolyymeihin. Palveluja voivat tuottaa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Maakunta voi julkisena toimijana tuottaa itse osan palveluista. Toiminta rahoitetaan valtion varoin ja asiakasmaksuin. Valtion rahoituksesta asukasmäärään perustuvan rahoituksen osuus on 10 % ja palvelutarpeeseen perustuvan rahoituksen osuus 90 %. Valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistetaan palvelujen yhdenvertaisuuden parantamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Kokonaisuuteen sisältyy myös asiakkaiden tuleva valinnanvapaus. Valinnanvapautta koskeva lakiesitys on valmisteilla. Valinnanvapauden laajuus ja korvausperusteet ovat vielä auki. Tarkoitus on kuitenkin, ettei tulevilla palveluntuottajilla ole kannustimia alihoitaa tai ylihoitaa ja lähettää asiakkaita turhaan erikoistason palveluihin. Vielä ei tiedetä, mitä tuleva sote-uudistus tulee merkitsemään HUS Raaseporin sairaalalle. HUS Raaseporin sairaalaa ylläpitää Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, joka on HUS:n sairaanhoitoalueista pienin. Sairaalan hallinnollista liittämistä HYKS:aan on suunniteltu. HUS Raaseporin sairaala toimisi tällöin HYKS:n satelliittisairaalana. Sairaala tarjoaa tällä hetkellä, ja sen tulee jatkossakin voida tarjota, alueen väestölle sekä elektiivistä että päivystyksellistä hoitoa suurilla lääketieteen erikoisaloilla. Sairaalassa harjoitettavan toiminnan tulee perustua kuntien (Hanko, Inkoo ja Raasepori) ja HUS Raaseporin sairaalan yhteisesti hyväksymään työnjakoon. Sairaala tarjoaa käytettävissä olevien resurssien puitteissa hoitopalveluja myös lähinnä HUS:n muiden sairaanhoitoalueiden ruotsinkielisille potilaille, mutta myös sairaanhoitopiirin ulkopuolelle, esim. Kemiönsaarelle.

3 3 (10) Myös maakuntauudistuksen jälkeen tulee sairaalalla olla keskeinen rooli alueen erikoissairaanhoidon palvelujen toteuttajana läheisessä yhteistyössä alueen perusterveydenhuollon tuottajien kanssa. Vuonna 2015 HUS:n tuottamia erikoissairaanhoidon palveluja käytti länsiuusmaalaista (noin 39 % väestöstä). Prosenttiosuus on HUS:n korkein, mikä käy ilmi myös oheisesta taulukosta. Työnjako perusterveydenhuollon kanssa on käytävä läpi. Väestörakennetta ja perusterveydenhuollon nykyisiä resursseja ajatellen hieman korkeampi prosenttiosuus on kuitenkin perusteltu. LUSA:n kunnat Lohjan sha:n kunnat Hyvinkään sha:n kunnat Porvoon sha:n kunnat Väestö Hoidettu lkm HUS:ssa sis. yhteispäivystys Osuus 43,6 % 35,8 % 35,2 % 37,6 % Hoidettu lkm HUS:ssa erikoissairaanhoitoa Osuus 38,8 % 33,5 % 30,2 % 32,3 % Sairaalan toiminnan tulee myös perustua yhteisesti sovittuun työnjakoon ja yhteistyöhön ennen kaikkea HYKS:n ja Lohjan sairaalan kanssa. HUS Raaseporin sairaala on alueen lähisairaala ja tärkeä palveluntuottaja ennen kaikkea alueen väestölle, mutta myös kesävieraille ja turisteille ja muille, jotka käyttävät hyväksi oikeuttaan valita palveluntuottajansa. Toiminta edellyttää kuitenkin tiettyä ns. kriittistä volyymiä, jotta sairaala voi toimia kustannustehokkaasti ja täyttää tehtävänsä alueen erikoissairaanhoitopalvelujen tuottajana. HUS Raaseporin sairaalan pyrkimyksenä on, että somatiikkaa varten tulee olemaan noin 50 vuodepaikkaa nykyisten 61 paikan sijaan (sisätaudit 25, päivystys- ja seurantaosasto 11, kirurgia 21 ja lastenpsykiatria 4; lastenpsykiatrian osaston toiminta päättyy vuodenvaihteessa ). Lisäksi sairaalassa on jatkossakin 4 valvontapaikkaa. Psykiatrinen toiminta tulee nähdä osana HUS Raaseporin sairaalan toimintaa, vaikka se hallinnollisesti liitetään HYKS Psykiatriaan. Psykiatrian paikkamäärää vähennetään nykyisestä 19 paikasta (aikuiset 14, nuoret 5) 8 paikkaan (+2 paikkaa varalle nuorisopsykiatriaa varten). Jäljellä oleva osasto on avo-osasto. Myös HUS Raaseporin sairaala siirtyy yhä enemmän digitaalisiin palveluihin. Tämä voi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että lääkäri on HYKS:sta tietokoneen kautta yhteydessä sekä potilaaseen että hoitohenkilöstöön. Tulevaisuudessa Terveyskylä.fi palvelee alueen väestöä myös ruotsiksi. Päivystystoiminta Päivystystoiminta on keskeinen osa sairaalan toimintaa ja se on yksi koko alueen terveydenhuollon kulmakivistä. Ilman nykyistä päivystystoimintaa

4 4 (10) sairaalan profiili muuttuisi radikaalisti ja sairaalan edellytykset tarjota ei-päivystyksellisiä palveluja heikkenisivät. HUS:n johto on vahvistanut sairaaloiden profiilit ja päivystysjärjestelyt niin, että HUS Raaseporin sairaala on lähisairaala, jossa on yhteispäivystys 24/7, valvontaosasto ja leikkaustoimintaa maanantaista perjantaihin klo Yhteispäivystys Sosiaali- ja terveysministeriön päivystysasetuksen (782/2014) 2 :n mukaan ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu. Tammisaaren terveysaseman muutettua sairaalan tiloihin muuttui yhteispäivystys Raaseporin kaupungin aiemman toimenpideohjelman mukaisesti kaupungin osalta lukien ympärivuorokautiseksi (24/7). Hangon ja Inkoon aiempaa yhteispäivystyssopimusta päivitettiin. Myös päivitetty sopimus tuli voimaan ja merkitsee sitä, että Hangon ja Inkoon perusterveydenhuollon päivystys arkisin (maanantai-torstai klo ) sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä (perjantaista/pyhän aatosta klo maanantaihin/pyhän jälkeiseen arkipäivään klo 8.00) tapahtuu sairaalassa sairaanhoitoalueen johdolla. Virka-aikaan Hanko ja Inkoo huolehtivat toistaiseksi itse yleislääketieteen päivystyksestä. Väestön näkökulmasta yhteispäivystys on tärkeä. Sekä Hangosta että Bromarvista on matkaa Tammisaareen 35 km ja Lohjalle runsaat 80 km. Julkinen liikenne toimii huonosti ja maantie Lohjalle on pääosin kapea ja mutkainen. Päivystystoiminnan ylläpitäminen edellyttää, että lääkärikunnalle ja hoitohenkilöstölle voidaan päivystyksen ohella järjestää mielekkäitä työtehtäviä. Sote-uudistuksen yhteydessä valmistellaan myös päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenneuudistusta. Uuden päivystysasetusluonnoksen ( ) perusteluissa todetaan: Kiireellistä vastaanottotoimintaa järjestettäisiin arki-iltaisin ja viikonloppuisin päiväsaikaan terveyskeskusten toimipisteissä. Päivystysmuutosten yhteydessä ensihoidollisen lähipalvelun tarve vain korostuu. Väestön tarpeisiin vastaavan kokonaisuuden suunnittelussa on otettava huomioon myös alueen muut sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Vielä ei tiedetä, mitä seurauksia uudistuksesta tulee olemaan HUS Raaseporin sairaalan tärkeälle yhteispäivystykselle. Toisaalta uuden päivystysasetusluonnoksen 5 :ssä todetaan, että sairaanhoitopiirit, joissa on yliopistollinen sairaala, voivat perustaa ympärivuorokautisesti päivystäviä yhteispäivystysyksikköjä sairaaloidensa yhteyteen. Erikoissairaanhoidon päivystystoiminta Vielä ei tiedetä, miten uusi päivystysasetus tulee vaikuttamaan sairaalan toimintaan, mutta päivystysvalmiutta koskevia vaatimuksia tullaan luultavasti tiukentamaan entisestään.

5 5 (10) HUS:n päivystysraportti ja sen jatkokäsittely HUS:n johtajaylilääkärin johdolla tulee aiheuttamaan muutoksia sairaalan päivystysvalmiuteen. Mikäli ehdotus anestesiatakapäivystyksen päättymisestä toteutuu, vaikeuttaa se etenkin sisätautien päivystystä ja valvontayksikön toimintaa. Sillä taas olisi negatiivinen vaikutus potilasturvallisuuteen. Sairaalan pieni tehostetun valvonnan yksikkö (4 paikkaa) on potilasturvallisuuden kannalta tärkeä. Sen merkitys voimistuu, jos/kun päivystys- ja seurantaosasto lakkautetaan. Ensihoito Ensihoito on määritelty terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 :ssä. Lain 39 :ssä määrätään, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu mennessä. HUS:n hallitus on aiemmin päättänyt, että HUS:ssa ensihoito järjestetään sairaanhoitoalueittain toiminnallisina kokonaisuuksina, mutta palvelujen järjestämistapa voi vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan lähtien ensihoidosta on Länsi-Uudellamaalla vastannut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos sairaanhoitoalueen ja pelastuslaitoksen tekemän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Ensihoidon kustannukset ovat kohonneet vuoden 2014 yhteensä 2 miljoonasta eurosta 4 miljoonaan euroon vuosina 2015 ja Syynä ensihoidon kalleuteen ovat Länsi-Uudellamaalla mm. alueen suuri pinta-ala ja harva asutus. Myös välimatkat keskus-/yliopistosairaaloihin ovat pitkät; kuljetettaessa potilasta pääkaupunkiseudulle ambulanssi on poissa alueelta usean tunnin ajan (vähintään neljä tuntia). Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue noudattaa sekä HUS:n palvelutasopäätöstä että ensihoitoasetusta. Ambulanssit ovat lähtövalmiudessa eikä niitä enää käytetä kiireettömiin potilassiirtoihin (esim. eri laitosten välillä). Länsi-Uudenmaan kunnille on myönnetty ns. ambulanssialennusta vuosina 2015 (kunnat maksoivat 57 euroa/asukas) ja 2016 (kunnat maksavat 50 euroa/asukas), minkä vuoksi sairaanhoitoalueen tulos on budjetoitu alijäämäiseksi. Vuoden 2017 talousarvio on laadittu siltä pohjalta, että kunnat maksavat ensihoidosta 60 euroa/asukas. Ensihoidon tuleva hallintomalli ja rahoitus ovat auki. HUS:n ensihoidon yhtenäisen johtamis- ja hallintomallin muodostamistyöryhmä on antanut asiasta raportin Raportissa ei oteta kantaa ensihoidon uudelleenorganisoinnin puolesta, mutta puolletaan yhteistyön lisäämistä eri alueiden välillä. Tarkoituksena on valmistella toimintaa tulevaa sote-uudistusta silmällä pitäen. Nykyiseen hallintomalliin ja siihen liittyvään rahoitusmalliin ei luultavasti ole tulossa suuria muutoksia lähivuosina. HUS:n hallitus päätti Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan esityksestä, että ensihoito järjestetään Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella edelleen lukien terveydenhuoltolain 39 2 momentin ja pelastuslain 27 :n 3 momentin tarkoittamana yhteistoimintana

6 6 (10) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Sisätaudit ja kuntoutus Raaseporin kaupungin vuodeosaston muutettua sairaalan välittömään yhteyteen voidaan sairaalan osastohoito ottaa tarkasteltavaksi. Sairaalan ja sen jäsenkuntien Hangon, Inkoon ja Raaseporin virkamiesten käymien keskustelujen perusteella sovittiin, ettei päivystys- ja seurantaosastoa suljeta eikä se siirry tässä vaiheessa Raaseporin kaupungille. Osasto tulee nähdä integroituna osana yhteispäivystystä. Osaston toimintaa arvioidaan vuodenvaihteen jälkeen ja samalla tarkastellaan myös hoitoketjuja. Virkamiesten sopima ratkaisu on tehty paitsi tulossa olevaa sote-uudistusta myös sairaalan yleisiä toimintaedellytyksiä ajatellen. Sisätautiosaston paikkamäärä säilyy nykyisenä 25 paikkana ja sitä vähennetään pitkällä tähtäimellä noin 20 paikkaan. Se on mahdollista tarkistamalla terveyskeskusten vuodeosastojen ja sairaalan sisätautiosaston välistä työnjakoa. Sisätautiosastolla hoidetaan myös keuhkopotilaita. Jotta sisätautien ja kirurgian osastojen resurssit tulisivat mahdollisimman joustavalla tavalla täysin hyödynnettyä, tulee näiden välisen rajan olla joustava ja osastojen tulee voida toimia usean erikoisalan yhteisosastoina. Yhteisosastot asettavat kuitenkin erityisvaatimuksia sekä tiloille että sairaalahygienialle. Dialyysitoiminta on alueellisesta näkökulmasta tärkeää ja palvelee pääasiassa sairaalan lähialueen potilaita. Nefrologian lääkäripanos järjestetään läheisessä yhteistyössä HYKS:n kanssa. Polikliininen toiminta järjestetään läheisessä yhteistyössä Lohjan sairaalan ja HYKS:n kanssa etenkin niillä osa-alueilla, joilla lääkärin panos on alle 100 %. Näitä ovat mm. onkologia, neurologia, lastenneurologia, geriatria, kardiologia, reumatologia, hematologia ja ihotaudit. Väestön ikärakennetta ajatellen olisi myös tarvetta lisätä geriatrista ja kardiologista toimintaa yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Pediatria on HUS:ssa murrosvaiheessa. HUS:n hallitus on käsitellyt talousarvion 2017 valmistelun periaatteita kokouksessaan ( 87). Valmistelutekstin mukaan pediatrian lääkäriresurssit kootaan vuodesta 2017 lähtien HYKS Lasten ja Nuorten sairaalan tulosyksikköön. Mikäli näin ei tapahdu, järjestetään pediatria jatkossakin yhteistyössä Lohjan sairaalan kanssa. Yhteistyötä voidaan lisätä siirtämällä kaikki pediatrien virat Lohjan sairaalaan. Lohjan sairaala puolestaan huolehtii siitä, että HUS Raaseporin sairaalan käytettävissä on pediatreja tarpeen mukaan ja palveluja on tarjolla paikallisesti läheisyysperiaatteen mukaisesti. Lohjan sairaala aikoo täyttää lastenneurologin viran vuoden 2017 alussa. Virka palvelisi myös HUS Raaseporin sairaalaa 1-2 päivänä viikossa. Sairaanhoitoalueen lautakunta on päättänyt , että sairaalan lastenpsykiatrinen toiminta käsittää vuodenvaihteesta lähtien päiväosaston, poliklinikan, jalkautuvan toiminnan ja perhepaikan. Tämä tar-

7 7 (10) koittaa sitä, että nykyinen lastenpsykiatrian osasto lakkautetaan. Lastenpsykiatria tullaan mahdollisesti siirtämään aikuis- ja nuorisopsykiatrian tavoin hallinnollisesti kokonaan HYKS:aan. Mahdollisesta siirrosta ja sen ajankohdasta ei ole vielä päätetty (lokakuussa 2016). Erityislääkepoliklinikan (SAH) toiminta on alueella tärkeää. Potilaat saavat esim. sytostaattihoitoa lähisairaalassa eikä heidän tarvitse käydä Helsingissä. Siltä osin kuin hoito tapahtuu potilaan kotona, tulee se koordinoida kuntien kotisairaanhoidon kanssa. Yksikkö on tärkeä myös palliatiivista hoitoa ajatellen, jota tulisi kehittää yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Päivystys- ja seurantaosaston toiminta tulee jatkossa painottumaan palliatiiviseen hoitoon yhteistyössä SAH:n ja perusterveydenhuollon kanssa. HUS Raaseporin sairaala ylläpitää alueellista apuvälinekeskusta, joka palvelee myös kaikkien kolmen Länsi-Uudenmaan kunnan perusterveydenhuoltoa. Apuvälinekeskus on lääkinnällisen kuntoutuksen kannalta tärkeä. Kuntoutustoimintaa voidaan alueella edelleen vahvistaa, jos sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon fysioterapiaresurssit katsottaisiin yhdeksi yhteiseksi kokonaisuudeksi. Leikkaustoiminta, anestesiologia ja kivunhoito HUS Raaseporin sairaalassa harjoitetaan leikkaustoimintaa vain arkisin päiväaikaan. Sekä lyhytkirurgiaa (23 h) että päiväkirurgiaa kehitetään edelleen. Sairaalalla on kapasiteettia ja mahdollisuuksia tarjota palveluja myös Länsi-Uudenmaan ulkopuolelle lähinnä gynekologian, ortopedian ja urologian aloilla. Suunnitteilla oleva koko HUS:n yhteinen lähetekeskus (lähinnä ortopedia ja plastiikkakirurgia) edistäisi resurssien optimaalista käyttöä koko sairaanhoitopiirissä. HUS Raaseporin sairaalan osalta resurssien optimaalinen käyttö merkitsee sitä, että erikoislääkärien takapäivystys on turvattu myös jatkossa. Endoskopia palvelee sekä sisätauteja, kirurgiaa että keuhkosairauksia ja sitä kehitetään läheisessä yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Myös operatiivisten erikoisalojen polikliininen toiminta järjestetään tiiviissä yhteistyössä Lohjan sairaalan ja HYKS:n kanssa, etenkin niillä osa-alueilla, joilla lääkärin panos on alle 100 %. Näitä ovat mm. käsikirurgia, lastenkirurgia ja verisuonikirurgia. Kalliiden ulkopuolisten vuokralääkärien tarvetta vähennetään tiivistämällä yhteistyötä HYKS:n kanssa. Naistentautien osalta perustason operatiivisen toiminnan tulee jatkua sairaalassa eikä sitä tule keskittää HYKS:aan. Yhteistyön lisääminen perusterveydenhuollon äitiys- ja lastenneuvoloiden kanssa parantaisi alueen resurssien käyttöä ja vastaisi tulevan sote-uudistuksen linjauksia. Leikkaussalikapasiteetti sopeutetaan ensisijaisesti paikallisia tarpeita vastaavaksi. Mikäli sairaalassa leikataan muiden sairaanhoitoalueiden potilaita, tulee toiminnan ja toimintavolyymien perustua sairaalan ja näiden alueiden välisiin sopimuksiin. HUS:iin suunniteltujen yhteisten lähetekeskusten perustaminen on erittäin tärkeää.

8 8 (10) Vuonna 2016 on etenkin pääkaupunkiseudulta lähetettyjen tekonivel- ja urologisten potilaiden määrä vähentynyt huomattavasti ja nämä potilasryhmät saattavat jäädä kokonaan pois. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että HYKS:n kanssa onnistutaan sopimaan näiden potilasryhmien korvaamisesta muilla potilasryhmillä, jotta vaikutukset sairaalan kokonaisvolyymiin olisivat mahdollisimman pienet. Pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa sairaalassa kuitenkin lienee operatiivista ylikapasiteettia, jota tulee tarkastella sekä leikkaussalitoimintaa että vuodepaikkoja silmällä pitäen. Kallista leikkaussalivalmiutta ei tule ylläpitää varmuuden vuoksi, jos sitä ei tarvita säännöllisesti. Kolme samanaikaista leikkaustiimiä arkisin (maanantai perjantai) klo 8-18 riittää leikkaustoimintaa varten. Mahdollinen ylikapasiteetti (henkilöstö, leikkaussalit) voitaisi ehkä myydä yksityisille toimijoille. Kirurgian osaston paikkamäärä säilytetään nykyisellä tasolla (21 paikkaa), mutta sitä voidaan ehkä tarkistaa myöhemmin, mikäli potilasvirta pääkaupunkiseudulta pienenee ja panostusta päiväkirurgiseen toimintaan lisätään. Raja kirurgian osaston ja sisätautiosaston välillä on joustava. Kivunhoito järjestetään läheisessä yhteistyössä HYKS:n kanssa sovitun työnjaon mukaisesti. Toiminta on nykyisessä muodossaan riittävää. HUS Raaseporin sairaalassa ei ole silmälääkärin vastaanottoa. Potilaat ohjataan Lohjan sairaalaan. Polikliininen toiminta muutamana päivänä kuukaudessa helpottaisi potilaiden tilannetta. HUS Raaseporin sairaala tarjoaa polikliinisiä ja päiväkirurgisia KNK-palveluja. Toiminta vastaa nykyisessä laajuudessaan tarpeita. Psykiatria HUS:n hallitus on käsitellyt HUS-alueen psykiatrian kokonaissuunnitelmaa (ns. tiekarttaa) Suunnitelman mukaan psykiatrian vuodeosastopaikkojen (aikuispsykiatria) väestömäärään perustuva tarve on HUS-alueella 0,4 promillea. Länsi-Uudellamaalla 0,4 promillea tarkoittaa noin paikkaa. Puolet paikoista järjestetään keskitetysti HUS-alueelta ja puolet (noin 8 paikkaa) paikallisesti HUS Raaseporin sairaalasta ja ne toimivat laajenevan avohoidon tukena. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta on päättänyt hyväksyä omalta osaltaan, että sairaalan psykiatrinen toiminta (aikuispsykiatria ja nuorisopsykiatria) liitetään hallinnollisista HYKS:aan. HUS:n hallitus on päättänyt syyskuussa, että siirto huomioidaan vuoden 2017 talousarvion valmistelussa. Muutoksen vaikutuksia on arvioitu kesällä Sairaalassa tulee olemaan psykiatrian tiekartan mukaisesti vain yksi avoin aikuispsykiatrian osasto, jolla on 8 paikkaa. Osastolla on myös 2 paikkaa varalla nuorisopsykiatriaa varten. Nämä paikat on tarkoitettu koko sairaanhoitopiirin ruotsinkielisille nuorille. Potilaat, jotka tarvitsevat hoitoa suljetulla osastolla, ohjataan HYKS:aan. Raaseporin kaupunki rakennuttaa parhaillaan uudisrakennusta HUS Raaseporin sairaalan yhteyteen. Rakennus tulee aikuis- ja nuorisopsykiatrisen

9 9 (10) toiminnan ja kaupungin mielenterveysyksikön käyttöön. Sairaalan ja Raaseporin kaupungin yhteinen työryhmä suunnittelee rakennukseen tulevaa toimintaa. Tavoitteena on, että potilaat voivat liikkua vapaasti yli organisaatiorajojen. Rakennuksen on määrä valmistua loppusyksystä Organisaatio ja hallinto Tarkoituksena on ollut luopua nykyisestä tulosyksikköjaosta ja siirtyä potilas- ja prosessikeskeiseen organisaatiomalliin. Tulevan sote-uudistuksen ja lähitulevaisuudessa edessä olevien toiminnallisten muutosten vuoksi ei organisaatiorakenteen uudistaminen ole nyt ajankohtaista. HUS Raaseporin sairaalan johtamistoiminnot käydään kuitenkin läpi. Jotta paikalliset erikoissairaanhoidon palvelut voitaisiin parhaiten turvata myös tulevaisuudessa, on HUS Raaseporin sairaalan tavoitteena liittyä kokonaan osaksi HYKS:aa. HYKS:n satelliittina sairaala voisi tarjota ruotsinkielisiä hoitopalveluja mm. pääkaupunkiseudulle ja toimia ruotsinkielisten lääkäri- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelusairaalana. Laajemmassa yhteydessä sairaala voisi muodostaa eräänlaisen kaksikielisen klinikan HYKS:aan. Myös nykyinen yhteispäivystys olisi paremmin turvattu, jos sairaala olisi osa isompaa kokonaisuutta. HUS Raaseporin sairaalan psykiatrian tulosyksikön mahdollinen siirtyminen HYKS:n alaisuuteen tukee ajatusta sairaalaan jäljelle jäävän toiminnan liittämisestä HYKS:aan. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta on ( 26) pitämässään kokouksessa päättänyt äänin 8-2 esittää, että HUS:n hallituksen tulee ottaa kantaa siihen, voisiko HUS Raaseporin sairaala kuulua organisatorisesti kokonaan Hyksiin. HYKS:aan yhdistymistä ns. kolmantenatoista tulosyksikkönä sekä sen vaikutuksia olisi sen vuoksi selvitettävä. Paljon riippuu sote-uudistuksen jatkovalmistelusta ja etenkin siitä, miten pääkaupunkiseudun kunnat ja niiden asema tullaan huomioimaan tulevassa lainsäädännössä. Tukipalvelut HUS Raaseporin sairaalan ja Raaseporin kaupungin yhteinen laitoshuoltoa ja ateriapalveluja koskeva selvitystyö on pantu jäihin HUS:n tukipalveluja koskevaa sisäistä selvitystä ja sote-uudistusta odoteltaessa. Sote- ja maakuntauudistusta koskeviin lakiluonnoksiin sisältyy myös ajatus palvelukeskuksista, jotka tuottavat tukipalveluita maakunnille (mm. hankinta-, toimitilapalvelut, ICT- sekä henkilöstö- ja hallintopalvelut).

10 10 (10) Länsi-Uudenmaan alue Länsi-Uusimaa (Hanko, Raasepori, Inkoo) on pinta-alaltaan suuri (runsaat km 2 ). Pinta-alasta yli puolet on merta. Alueen väestömäärä on vain asukasta. Väestömäärä on pienentynyt viime vuosina, mikä käy ilmi myös seuraavasta taulukosta (HUS:n muilla alueilla väestömäärä kasvaa) Hanko Inkoo Raasepori Yhteensä Kesäisin alueen väestömäärä kasvaa rajusti. Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan Raaseporissa oli vuonna 2012 kaikkiaan vapaa-ajan asuntoa. Alueen turistimäärät ovat suuret. Länsi-Uudenmaan matkailustrategian mukaan koko alueella oli yöpymisiä touko-lokakuussa 2011 kaikkiaan Vaikka Länsi-Uudenmaan kuntien sairastavuusindeksi on alle maamme keskiarvon, ovat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut kustannukset asukasta kohti korkeammat kuin muissa HUS:n jäsenkunnissa ja myös korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. Syynä tähän on lähinnä se, että Länsi-Uudenmaan kunnat eroavat monella tavoin muista HUS:n kunnista. Sairastavuusindeksi on korkeampi, väestö on iäkkäämpää (HUS:n kunnissa 65 vuotta täyttäneiden osuus on 16 %, Länsi-Uudellamaalla 24 %), työttömyysaste on korkea, koulutustaso matala ja tulotaso alhainen. Puolet alueen väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia. GE SL, GE HUS Raaseporin sairaalan johtoryhmä SL, GE LUSA:n lautakunta GE 14,7,2016 SL HUS Raaseporin sairaalan johtoryhmä GE SL HUS Raaseporin sairaalan johtoryhmä GE, SL