Vattajanniemen kävijätutkimus Aija Kukkala

Transkriptio

1 Vattajanniemen kävijätutkimus 2 Aija Kukkala

2 Kuvailulehti Alueen nimi Vattajanniemi Tekijä Aija Kukkala Julkaisun nimi Vattajanniemen kävijätutkimus 2 Julkaisuaika 1/2 Tiivistelmä Lohtajalla sijaitseva Vattajanniemi on boreaalisen metsävyöhykkeen suurin dyynialue. Vattajanniemeltä löytyy yhteensä 14 Natura 2- luontotyyppiä. Vattajan Natura-alue on Suomen oloissa luonnoltaan poikkeuksellinen ja suojeltavat luontotyypit muodostavat tärkeitä elinympäristöjä myös monille uhanalaisille kasvi- ja eläinlajeille. Vattajanniemi on nopean maankohoamisen alueena myös jatkuvasti luontaisessa muutostilassa. Vattajanniemi on myös puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalue, pääkäyttäjänä ilmatorjuntaaselaji. Harjoituskäyttöä alueella on 2 päivänä vuodessa. Virkistysalueena Vattajanniemi toimii erityisesti lähialueen asukkaille, mutta Ohtakarin saari niemen kärjessä on tunnettu matkailijoidenkin keskuudessa ja vilkastuttaa samalla myös Vattajan kävijämäärää. Vattajan dyyni Life- hanke alkoi ja sen tavoitteena on alueen eri käyttömuotojen yhteensovittaminen. Vuonna 26 alueella suoritettiin osallistavan suunnittelun hengessä kävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia ja mielipiteitä kartoittava kävijätutkimus (Vattajanniemen kävijätutkimus 26, Cecilia Halsti 27). Vattajanniemellä on suoritettu useita luonnonhoitotoimenpiteitä vuoden 26 jälkeen puolustusvoimien ja Metsähallituksen toteuttamana yhteistyönä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kaksi vuotta edellisen kävijätutkimuksen jälkeen toimia Vattajanniemen kävijöitä koskevan tiedon täydentäjänä ja vertailla, miten kävijärakenne ja mielipiteet alueesta ovat muuttuneet. Virkistyskäyttö keskittyy Vattajanniemellä erityisesti yleiselle uimarannalle ja kävijöiden tärkeimpinä harrastuksina alueella ovat uinti ja auringonotto kuten jo vuoden 26 tutkimuksessa tuli esiin. Enemmistö kävijöistä on edelleen päiväkävijöitä, jotka saapuvat useimmiten lähikunnista ja Keski-Pohjanmaalta. Vattajanniemellä tärkeimpiä kävijöiden virkistysmotiiveja ovat jo vuoden 26 tutkimuksessa esiin tulleet rentoutuminen, luonnosta nauttiminen ja maisemat. Kävijöiden mielipide alueen ympäristöstä ja palveluista verrattuna vuoteen 26 oli selvästi parantunut, mikä tuli esiin erityisesti kysyttäessä yksittäisistä rakenteista ja palveluista. Puutteita koettiin edelleen olevan eniten erityisesti jätehuollossa ja tietyt palvelut ja rakenteet kuten polttopuut tuvilla, havaintotornit sekä latuviitoitukset olivat jääneet kävijöille vieraammiksi. Kävijöitä häirinneitä tekijöitä oli hyvin vähän ja kävijöiden ennakko-odotukset alueesta pitivät hyvin paikkansa. Mahdollisuutta osallistua alueen suunnitelluun ei koettu yhtä tärkeäksi kuin vuonna 26. Luonnonsuojeluun alueella suhtauduttiin edelleen myönteisesti, mutta suojeluhalukkuus oli hieman vähentynyt vuodesta 26. Puolustusvoimien toimintaa haluttaisiin rajoittaa alueella edelleen. Virkistyskäyttö nähtiin useimmin alueen ensisijaisena käyttömuotona. Virkistyskäytön merkitys painottuikin selvästi verrattuna vuoden 26 kävijöiden mielipiteeseen. Avainsanat kävijätutkimus, Vattajanniemi, virkistysalue, virkistyskäyttö, luonnonsuojelualue Sivumäärä 54 s. Kieli suomi 2

3 Sisällys 1. Johdanto Kävijätutkimuksen toteutus Alueen kuvaus Vattajan alueen luontoarvoista Luonnonhoitotoimenpiteet Vattajanniemellä Aineisto ja menetelmät Tulokset Vattajanniemen kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Kävijöiden seuruetietoja Kävijöiden retkeilykokemus muualla Käynti Vattajanniemellä Kävijöiden harrastukset Kävijöiden alueellinen jakautuminen Vattajanniemellä Käynnin kesto ja toistuvuus Saapuminen Vattajanniemelle Kävijätyytyväisyys Tärkeimmät asiat Vattajanniemen käynnillä Kävijöiden mielipiteet alueesta Kävijöiden ennakko-odotukset ja niiden toteutuminen Käynnin häiriötekijät Kävijätyytyväisyysindeksi Vapaamuotoiset ajatukset Valinnaiset ja erityisesti Vattajanniemeä koskevat kysymykset Kävijöiden osallistuminen suunnitteluun Palveluiden ja tiedon kulun kehittäminen Luonnonhoitotoimien tärkeys Vattajanniemen eri käyttömuodot ja niiden merkitys Tulosten tarkastelu ja yhteenveto Kiitokset Lähteet Liitteet

4 1. Johdanto Lohtajan kunnassa sijaitseva Vattajanniemi on yksi Suomen hienoimmista dyynialueista. Vattajanniemen Natura 2-alueelta löytyy 14 erilaista luontotyyppiä, joista osa lukeutuu dyyniluontotyyppeihin. Luontotyypeistä kuusi on luokitukseltaan EU:ssa ensisijaisesti suojeltavia. Alue on puolustusvoimien käytössä olevaa harjoitus- ja ampuma-aluetta (Metsähallitus 25; Puolustusvoimat 2). Puolustusvoimien toiminnan lisäksi Vattajanniemi tunnetaan Keski- Pohjanmaalla etenkin lohtajalaisten ja lähikuntien asukkaiden suosimana virkistysalueena. Vattajanniemellä käynnistettiin Vattajan dyyni -Life hanke, jonka yhtenä tavoitteena on alueen virkistyskäytön ja puolustusvoimien toiminnan yhteensovittaminen. Eri toimintojen yhteensovituksessa tärkeänä pidetään alueen Natura 2- suojelutavoitteiden huomioonottamista. Life- projektia kutsutaan nimellä Dyynien ja kosteikkojen entisöinti Vattajan harjoitus- ja ampuma-alueella (Wargén 26). Dyyni Life- hankkeen kokonaisbudjetti on 1, miljoonaa, josta EU:n rahoitus on puolet. Hankkeessa mukana toimivat rahoittajina lisäksi Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut, Länsi-Suomen ympäristökeskus sekä puolustusvoimat. Metsähallitus vastaa Natura-alueiden hoidosta ja käytöstä Suomessa ja siten myös Vattajanniemen alueen hoito ja käyttösuunnittelu kuuluu Metsähallitukselle. Vattaja dyyni- Life hankkeen päättymisajankohta on (Metsähallitus 27). Vuonna 26 Vattajanniemen alueella toteutettiin kävijätutkimus (Halsti 27), jossa kartoitettiin muun muassa alueen kävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia, käyntien alueellista ja ajallista jakautumista sekä kävijöiden tyytyväisyyttä alueen ympäristöön ja palveluihin. Näiden lisäksi kävijätutkimuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena oli selvittää alueeseen kohdistuvia ristiriitaisia intressejä kävijöiden näkökulmasta. Kävijätutkimus 26 oli myös osa niin sanottua osallistavaa suunnittelua, jossa pyritään huomioimaan paikallisten asukkaiden ja alueen käyttäjien ääni suunnitteluprosessissa. Osallistava tutkimus mahdollistaa hyvin toteutuessaan sosiaalisesti kestävämmän suunnittelun ja alueeseen kohdistuvien ristiriitojen ratkaisun. Tämä tutkimus on jatkoa vuoden 26 kävijätutkimukselle ja osallistavalle suunnittelulle. Edellisestä tutkimuksesta on kulunut aikaa kaksi vuotta ja nyt on hyvä aika ottaa selville, mitä muutoksia Vattajanniemen kävijärakenteessa, -tyytyväisyydessä sekä kävijöiden harrastuksissa on tapahtunut. Alueella on suoritettu näiden kahden vuoden aikana useita ympäristön parannustoimenpiteitä ja tämän tutkimuksen yhtenä tavoitteena onkin selvittää, ovatko alueella tehdyt parannukset vaikuttaneet kävijöiden mielipiteeseen. Vattajanniemen kävijätutkimus 2 on pyritty toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan hyvin samankaltaisesti kuin edeltäjänsä. Tähän pyritään muun muassa käyttämällä samaa kyselylomaketta kuin kaksi vuotta sitten. Näin toimimalla saavutetaan mahdollisimman paras vertailtavuus. Vuonna 26 kävijätutkimuksen aineisto koostui 262 kävijän vastauksista, joten aineisto oli melko suuri. Vuoden 2 kävijätutkimus on huomattavasti edeltäjäänsä pienimuotoisempi. Sen tarkoituksena on vertailun ohella toimia hyvänä täydentäjänä ja päivityksenä aiemmalle tiedolle. 4

5 2. Kävijätutkimuksen toteutus 2.1. Alueen kuvaus Vattajanniemi sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lohtajan kunnassa (kuva 1). Asukkaita Lohtajalla on 22 (Tilastokeskus 2). Lähin suurempi kaupunki on 3 kilometrin päässä sijaitseva Kokkola. Liikenneyhteydet Lohtajalle ja Vattajanniemelle ovat varsin hyvät. Valtatie kulkee Lohtajan kunnan läpi ja lähin rautatie sijaitsee Kokkolassa. Vattajanniemelle kuljetaan valtatie :lta tullessa Lohtajan kirkonkylän kautta ja käännytään Ohtakarin tielle (kuva 2). Vattajanniemen kärjessä sijaitseva Ohtakarin saari (kuva 3) on suhteellisen tunnettu ja sen viitta ohjaa kävijöitä Vattajanniemelle myös valtatie :n varrelta. Ohtakarissa on leirikeskus, josta on mahdollista vuokrata lomamökkejä ja alueella on osoitettu paikka myös karavaanareiden käyttöön. Ohtakarista löytyy venesatama, kalastusmuseo ja EUrahalla toteutettu luontopolku. Lohtajan kunta on parantanut alueen palveluita sijoittamalla Ohtakariin kävijöille suihku- ja wc-tilat. Ohtakari ei kuulu Vattajan Natura- alueeseen. Varsinaisena tutkimusalueena toimii Vattajanniemen pohjoisosan Natura-alue, joten Ohtakari jää tutkimusalueen ulkopuolelle. Lohtajan ampuma-alueen pääkäyttäjänä on puolustusvoimat ja ilmatorjunta-aselaji. Vattajan hietikot ovat puolustusvoimien harjoituskäytössä noin 2 vuorokautena vuodessa (Puolustusvoimat 2). Vattajanniemi on siis vahvasti puolustusvoimien aluetta, mikä rajoittaa alueen muuta käyttöä. Liikkuminen alueella on sallittua vain puolustusvoimien niin ilmoittaessa. Kalajoki Pohjanlahti Lohtaja 27 Ylivieska Kokkola Kälviä 2 Nivala Pietarsaari 63 Kaustinen 2 km P Kuva 1. Lohtajan sijainti Keski-Pohjanmaalla (muokattu Wargén 26: 3). 5

6 Liikkumisrajoituksista ja ammuntojen ajankohdista tiedoitetaan paikallisten viestintävälineiden lisäksi teiden varsilla olevissa kylteissä. Myös puolustusvoimien verkkosivuilla ( ilmoitetaan ammuntojen ajankohdista. Alueen muita yleisimpiä käyttäjäryhmiä ovat lohtajalaiset ja lähikuntien asukkaat. Myös kauempaa tulevat matkailijat ovat löytäneet Vattajanniemen virkistysalueena. Virkistyskäyttöä esiintyy Vattajanniemellä lähinnä seuraavilla alueilla: yleisellä uimarannalla, Lahdenkroopissa ja Hakunnissa (kuva 2). Erityisesti yleisellä uimarannalla, jonka puolustusvoimat ja kunta ovat erikseen osoittaneet kävijöille, esiintyy virkistyskäyttöä. Vattajanniemellä sijaitsevia vartiolaavuja käytetään myös leiriaikojen ulkopuolella virkistyskäyttöön ja avonaisia tulisijoja on esimerkiksi uimarannalla kävijöiden vapaasti käytettävissä (Halsti 27). Ohtakari Kalsonnokka Pitkäpauha Maalialue Ohtakarin tie Kirkonkylään 1 km P Kuva 2. Vattajanniemen virkistysalueet (muokattu Halsti 27). 6

7 Kuva 3. Ohtakarin saaren kalastajamökkejä yleiseltä uimarannalta katsottuna (Salminen 2) Vattajan alueen luontoarvoista Vattajanniemi on Suomen laajin dyynialue ja myös pohjoismaiden mittakaavassa hyvin merkittävä. Vattajan dyynialuetta voidaankin pitää Euroopan boreaalisen ilmastovyöhykkeen suurimpana dyynimaisemana ja siten se on tärkeässä asemassa myös koko EU-alueella (Wargén 26). Kooltaan noin 5 hehtaarin kokoisella niemellä avointa hietikkoa on yhteensä noin 45 hehtaaria ja hiekkarantaa yli 15 kilometrin verran (Metsähallitus 27). Toinen tärkeä dyyni- ja matkailualue on Lohtajalta pohjoiseen sijaitseva Kalajoki. Vattajanniemi on alueena Kalajokea kuitenkin huomattavasti tuntemattomampi ja luonnontilaisempi. Maisemalliset arvot Vattajan alueella ovat merkittävät. Jo dyynialue itsessään on suomalaisessa maisemassa harvinaisuus ja se tarjoaa monille eläin- ja kasvilajeille arvokkaan elinympäristön. Vattajanniemellä varsinkin eteläinen alue on linnustollisesti arvokas ja alueen lintudirektiivin mukaisiin lajeihin kuuluvat muun muassa suokukko, mustakurkku-uikku, kala- ja lapintiira sekä liro (Länsi-Suomen ympäristökeskus 24). Vattajalla esiintyy myös viisi uhanalaiseksi luokiteltua perhoslajia (Tikkanen 27). Luonnontieteellisen tutkimuksen kohdealueena Vattajanniemi on ainutlaatuinen. Rantavoimat ovat tasoittaneet Vattajanniemen vanhan harjuaineksen, jota tuuli on muokannut dyyneiksi. Vattajanniemen edustalla avautuu avomeri, jonka vuoksi hiekkaisiin rantoihin kohdistuu voimakas tyrskyn vaikutus. Dyynit ja rantavallit ovat alueella hyvin kehittyneitä ja nopean maankohoamisen alueena Vattajanniemi on alituisessa muutostilassa. Uutta maata paljastuu alueella jatkuvasti maankohoamisvauhdin ollessa noin -9 mm/vuosi (Länsi-Suomen ympäristökeskus 24; Tikkanen 27). 7

8 Kuva 4. Kävijöiden kulkemista on pyritty ohjaamaan Vattajanniemellä muun muassa pitkospuita rakentamalla (Salminen 2) Luonnonhoitotoimenpiteet Vattajanniemellä Puolustusvoimien toiminta ja virkistyskäyttö vaikuttavat Vattajan dyynialueen luontoon monin tavoin. Esimerkiksi Kalsonnokan alueella pesivien lintujen kuten uhanalaisen pikkutiiran ja lapinsirrin on uskottu häiriintyvän liiallisesta alueella liikkumisesta. Kulutus on heikentänyt Vattajan luontotyyppien edustavuutta monin paikoin. Vuoden 26 kävijätutkimuksen (Halsti 27) mukaan virkistyskäyttö on aiheuttanut alueen ympäristöön runsaasti jälkiä. Virkistyskäytön ohjauksessa alueella oli käyttäjätutkimuksen mukaan koettu puutteita. Esimerkiksi yleisen uimarannan käyttäjät kulkivat suoraan dyynien yli rannalle, mikä aiheutti dyynien liiallista tallausta ja kasvillisuuden sitoma hiekka pääsi helpommin tuulen vietäväksi. Uimarannalta puuttui selkeä tulo- ja poistumisreitti ja autojen pysäköinti oli hoidettu pitkälti pysäköimällä teiden varsille. Vattajanniemen alue inventoitiin Natura 2 luontotyyppien osalta vuonna 24 (Tikkanen 27) ja muun muassa vuoden 25 syksyllä inventointia tarkennettiin edelleen (Wargén 26). Metsähallitus vastaa alueen luonnonhoitotoimien toteutuksesta yhdessä puolustusvoimien kanssa. Peruskunnostustoimille on dyyni Life- projektissa varattu vuodet 27 ja 2. Alkukunnostustoimenpiteiden jälkeen joillekin kohteille toteutetaan jälkikunnostustoimenpiteitä kuten esimerkiksi 3-5 vuoden välein toistuvia raivauksia. Jälkitoimenpiteistä sovitaan tarkemmin Life projektin päättyessä laadittavassa After Life- toimenpidesuunnitelmassa (Tikkanen 27).

9 Vattajanniemellä käytettyjä luonnonhoitomenetelmiä ovat olleet käytön ohjaaminen, laidunnus, kulotus, dyynivaurioiden korjaaminen ja sopivan kulutuksen ylläpitäminen (Tikkanen 27). Puolustusvoimat ovat siirtäneet muun muassa tuliasemia kauemmas rantadyynivyöhykkeeltä ja ajoneuvoliikennettä on ohjattu rakennettujen urien, teiden ja opasteiden avulla. Dyyneille jääviä toimintoja on myös vakioitu rakentamalla kiinteitä ampumapaikkoja ja suojapoteroita (Puolustusvoimat 2). Metsien ennallistamista alueella on toteutettu muun muassa aukotuksella ja lahopuuta lisäämällä (Hokkanen 26). Virkistyskäyttöön tarkoitetuilla alueilla on ympäristön parannustoimenpiteitä vuoden 26 jälkeen tehty lukuisia. Virkistyskäyttöä on pyritty ohjaamaan maasto-opastusta parantamalla ja alueen palveluvarustusta kohentamalla. Esimerkiksi kaksi sektorivartiotornia on tarkoitus uusia palvelemaan myös luonnontarkkailua. Varusmiehistä koostunut työkomennuskunta on rakentanut alueelle pitkospuita kulkua ohjaamaan (kuva 4 ja kuva 5) sekä korjannut aiemmin syntyneitä liiallisesta kulutuksesta johtuvia vaurioita (Puolustusvoimat 2). Merkittävimpiä luontotyyppejä uhkaavia tekijöitä Vattajanniemellä ovat avoimuuden vähentyminen metsittymisen ja rantojen ruovikoitumisen vuoksi sekä liiallisesta käytöstä seuraava kuluminen. Dyyni Life- hankkeeseen liittyy ympäristön seurantaohjelma, jolla tarkkaillaan luontotyyppien tilan kehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä hankkeen aikana että sen jälkeen. Dyyniluontotyyppien edustavuuden on jo todettu parantuneen hoitotoimenpiteiden jälkeen. Avoimien ja paahteisten lajien kuten uhanalaisen dyynisukkulakoin elinmahdollisuudet ovat myös parantuneet samalla (Tikkanen 27). Kuva 5. Vattajanniemen arvokkaita luontotyyppejä suojellaan erilaisin hoitotoimenpitein. Kuvassa yleisen uimarannan variksenmarjadyynejä, joiden tallaus on selvästi vähentynyt pitkospuiden rakentamisen jälkeen (Salminen 2). 9

10 2.4. Aineisto ja menetelmät Vattajanniemen kävijöiden mielipiteitä kartoitettiin kyselytutkimuksella, jonka toteutusajankohta oli heinäkuun alku 2. Aineisto kerättiin jakamalla kyselylomakkeita uimarannoilla kävijöiden täytettäväksi. Monet täyttivät kyselylomakkeen mielellään aurinkoa ottaessaan. Kävijöiden mielipiteitä kerättiin kolmessa eri paikassa: yleisellä uimarannalla Ohtakariin johtavan pengertien varressa sen itä- ja länsipuolella, Lahdenkroopissa ja Hakunnissa. Aineiston kerääminen suoritettiin välisenä aikana siten, että aineistoa kerättiin niin aamulla, iltapäivällä kuin iltaaikaankin. Koska aineiston keruu osui satunnaisesti viikonpäiville torstai ja perjantai, tutkimukseen ei sisälly vertailua eri viikonpäivinä ja kellonaikoina kerätyistä vastauksista. Haastattelupäivien säätilalla on aineistoon jossain määrin merkitystä. Torstai oli Vattajalla kesän ensimmäinen varsinainen lämmin päivä, minkä vuoksi väkeä oli rannoilla normaalia enemmän. Lämmin sää oli todennäköisesti houkutellut myös enemmän ulkopaikkakuntalaisia Vattajalle. Alkukesän sää vuonna 2 oli ollut yleisesti melko viileä ja epävakaa. Yleisen uimarannan kioskinpitäjän mukaan 3.7. oli ollut rannalla erityisen vilkas päivä. Muina päivinä heinäkuun alussa, jolloin sää oli viileämpi ja välillä sateinen, rannoilla oli huomattavasti vähemmän kävijöitä. Vuoden 26 kävijätutkimuksen aineisto oli suurempi ja se kerättiin kyselylomakkeita rannoilla jakamalla sekä käyttämällä apuna postikyselyä. Uimarannoilla oli postilaatikoita, joihin kävijät olivat voineet jättää täyttämänsä lomakkeet. Vuoden 2 tutkimuksessa aineiston hankinnassa ei käytetty postikyselyä, millä on jonkin verran vaikutusta vastaajarakenteeseen. Vuoden 26 kävijätutkimuksessa vastauksia kertyi yhteensä 262 kappaletta. Kävijätutkimukseen vuonna 2 vastasi yhteensä 3 kävijää, joista suurin osa (n=33) tavoitettiin yleiseltä uimarannalta (taulukko 1). Myös vuonna 26 suurin osa vastauksista oli kerätty yleiseltä uimarannalta: postikyselyn avulla oli saatu vastauksista hieman alle puolet. Tässä tutkimuksessa viitataan jatkossa vuoden 26 tutkimukseen, jolla tarkoitetaan Cecilia Halstin Vattajanniemen kävijätutkimusta 26 (Halsti 27). Vuoden 2 kävijätutkimuksessa käytettiin samaa kyselylomaketta kuin vuonna 26. Käytetty kyselylomake on metsähallituksen vakiolomake, jota on muokattu ja samalla siihen on lisätty Vattajanniemen alueeseen liittyviä kysymyksiä. Kyselylomake on suomenkielinen ja tarvetta ruotsinkieliselle lomakkeelle ei ilmennyt. Käyttämällä tutkimuksessa samaa lomaketta kuin kaksi vuotta sitten pyritään saavuttamaan mahdollisimman vertailukelpoinen tulos. Osalle Vattajanniemen kävijöistä vuoden 26 kävijätutkimus oli ennalta tuttu: muutama kyselylomakkeen täyttäjä huomautti aineistonkerääjälle vastanneensa samaan kyselyyn myös kaksi vuotta aiemmin. Aineistoa on tarkasteltu kokonaisuutena, sillä Lahdenkroopissa ja Hakunnissa saadut vastauksien määrät ovat liian pienet erikseen tarkasteltaviksi. Taulukko 1. Havaintojen jakautuminen aineiston keräyspaikoilla (n=3). Haastattelupaikka kpl % Uimaranta 33 6 Lahdenkrooppi 1 3 Hakunti 4 11 Yhteensä 3 1 1

11 Aineiston keräyspaikoilla tavoitetuista kävijöistä vain kolme henkilöä kieltäytyi vastaamasta kyselyyn. Kaikki kieltäytyneet ilmoittivat syyksi ajan- tai mielenkiinnon puutteen. Kyselyyn vastaaminen vei noin 15 minuuttia. Kaikki osallistuneet täyttivät lomakkeen itse, minkä johdosta joitakin erityisesti vaikeiksi koettuja kohtia jäi täyttämättä. Kysymysten tiedot tallennettiin MS Excel- ohjelmaan ja aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisina menetelminä suorien jakaumien ja eri tunnuslukujen tarkastelua. Kävijätutkimuksen taulukot ja kuvaajat on tehty Excelillä. Tutkimuksessa käytettävät kartat on tehty MapInfo- ja CorelDraw-ohjelmilla. Tutkimuksen kannalta kyselylomake ei ollut paras mahdollinen. Kyselylomakkeita läpi käydessä huomattiin joitakin puutteita, joista useita oli tullut esiin jo vuoden 26 kävijätutkimuksessa. Joitakin kysymyksiä oli ymmärretty väärin. Esimerkiksi Vattajanniemelle saapumista ja oleskelua koskevia kysymyksiä (kysymykset 2 ja 3) jouduttiin tarkentamaan usealle vastaajalle (liite 3). Myös vuoden 26 tutkimuksessa harmia aiheuttanut kysymys seurueen koostumuksesta (kysymys 7) nousi esiin: useampia rasteja laittaneiden kohdalla priorisoitiin jälleen oman perheen jäseniä. Kysymys 9b oli jäänyt usealta vastaajalta kokonaan huomaamatta. Kysymyksessä 1a vastausvaihtoehdot en ole käyttänyt ja en osaa sanoa saivat runsaasti vastauksia. Myös mielipiteet palveluiden määrästä jäivät joiltakin vastaajilta kokonaan ilmoittamatta. Kysymyksen 22 oli väärinymmärtänyt yksi vastaaja, joka oli arvioinut jokaisen käyttömuodon erikseen. Yleisesti kävijät kuitenkin vastasivat kyselyyn hyvin huolellisesti ja mielenkiintoa osoittaen. 11

12 3. Tulokset 3.1. Vattajanniemen kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Vattajanniemen kävijätutkimukseen kertyi vuonna 2 yhteensä 3 vastausta. Tutkimukseen vastanneista 39 prosenttia oli miehiä ja 61 prosenttia naisia. Kaikki vastaajat ilmoittivat sukupuolensa ja syntymävuotensa yhtä miesvastaajaa lukuunottamatta, joka oli jättänyt syntymävuotensa kirjaamatta. Yksi pariskunta oli täyttänyt kyselykaavakkeen yhdessä, mutta vastaaja oli merkinnyt syntymävuoden miehen mukaan, joka siten merkittiin varsinaiseksi vastaajaksi. Vastanneista miehistä iäkkäin oli 65-vuotias ja iäkkäin naisvastaaja puolestaan oli 5-vuotias (taulukko 2). Kyselyn nuorin vastaaja oli 17-vuotias nainen ja miehistä nuorimpana vastaajana toimi 26-vuotias mies. Miesvastaajien keski-ikä oli noin 46 vuotta ja naisvastaajien noin 36 vuotta. Suurimmaksi kävijäryhmäksi erottui vuotiaiden ryhmä, joita oli kaikista vastaajista 3 prosenttia (kuva 5). Toiseksi suurimmaksi vastaajaryhmäksi muodostui vuotiaat. Vuoden 26 kävijätutkimuksessa kyselyyn vastanneet olivat hieman iäkkäämpiä: sekä miesten että naisten keski-ikä oli tuolloin 44 vuotta ja suurimpana vastaajaryhmänä toimi vuotiaat. Nais- ja miesvastaajien osuudet olivat vuonna 26 myös tasaisemmat. Kävijätutkimuksesta 2 jäi puuttumaan iäkkäämpien naisten ryhmä, joka oli vuoden 26 tutkimuksessa tavoitettu erityisen hyvin postikyselyn avulla % vastaajien ikä Mies (n=14) Nainen(n=23) Kaikki (n=37) Kuva 5. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma sukupuolen mukaan jaettuna. 12

13 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden ikää kuvaavia tunnuslukuja. Ikä Mies Nainen Kaikki keski-ikä 46,43 35,7 39,7 iän keskihajonta 11,65,95 11,22 minimi-ikä maksimi-ikä moodi mediaani 43, Vastaajista yhteensä 33 prosentilla oli joko alempi- tai ylempi korkeakoulu- tai yliopistotutkinto (kuva 6). Opistotasoisen tutkinnon oli suorittanut 44 prosenttia vastaajista ja ammattikoulututkinnon 14 prosenttia vastaajista. Ammatillista tutkintoa ei ollut suorittanut lainkaan prosenttia vastaajista. Kaksi vastaajaa oli jättänyt koulutustietonsa ilmoittamatta. Miesten ja naisten väliset koulutuserot eivät olleet kokonaisuutena tarkastellen kovinkaan suuria. Vuoden 26 tutkimuksessa korkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita (34 %) oli lähes sama määrä kuin vuonna 2. Vuoden 2 tutkimukseen vastanneilla oli kuitenkin huomattavasti useammin (44 %) opistotasoinen tutkinto kuin vuoden 26 tutkimukseen vastanneilla (2 %) % Mies (n=13) Nainen (n=23) Kaikki (n=36) 5 Ammattikoulu Opistotasoinen tutkinto Alempi yliopisto-tai korkeakoulututkinto Ylempi yliopisto-tai korkeakoulututkinto Ei ammatillista tutkintoa Kuva 6. Kyselyyn vastanneiden koulutus sukupuolen mukaan jaettuna. 13

14 Kyselyyn vastanneista 47 prosenttia ilmoitti perhetyypikseen avo- tai avioparin, jolla on lapsia (taulukko 3). Toiseksi suurimman ryhmän vastaajista muodosti äiti tai isä, jolla on lapsia (26 %). Kyselyyn vastanneista yhteensä 73 prosentilla oli lapsia perheessään (kuva 7). Myös vuoden 26 tutkimuksessa lapsiperheiden osuus oli suuri (yhteensä 6 %). Vain prosenttia vastaajista ilmoitti perhetyypikseen avo- tai avioparin ja ei lapsia. Yhden hengen asuntokunnissa asuvia vastaajia oli myös prosenttia. Neljä vastaajaa ilmoitti perhetyypikseen muun kuin vastausvaihtoehdoissa ilmoitetun perhetyypin. Yksi vastaaja ilmoitti perhetyypikseen mummo ja lapset, toinen vastaaja taas sisarukset ja täti. Kolmas vastaaja sen sijaan kuvasi perhetyypikseen uusioperheen, jossa lapsia. Neljäs vastaaja taas ilmoitti perhetyypikseen perhehoitajat ja perhehoidettavat kehitysvammaiset. Taulukko 3. Kyselyyn vastanneiden perhetyypit. Perhetyyppi n % yhden hengen asuntokunta 3 avo-/aviopari, ei lapsia 3 avo-/aviopari ja lapsia 1 47 äiti tai isä ja lapsia 1 26 muu 4 11 Yhteensä 3 1 Kuva 7. Yleinen uimaranta parkkipaikkoineen oli myös lapsiperheiden suosiossa, joita Vattajan kävijöihin kuuluu runsaasti (Salminen 2). 14

15 Kaikki kyselyyn vastanneet tulivat Suomesta. Vastaajista neljäsosa (25 %) ilmoitti asuinpaikkakunnakseen Lohtajan. Lohtajalaisia oli vastaajissa suhteessa enemmän kuin vuoden 26 tutkimuksessa (17 %). Lähes neljäsosan (22 %) asuinpaikkakunta oli Kokkola. Usea kävijä oli saapunut myös Lohtajan naapurikunnasta Kälviältä (19 %). Suurin osa eli yhteensä 3 prosenttia Vattajanniemen kävijöistä tuli Keski-Pohjanmaalta. Läheltä saapuneiden kävijöiden osuus oli siten huomattavasti suurempi kuin vuonna 26, jolloin kävijöistä 57 prosenttia tuli Keski-Pohjanmaalta. Osa Vattajanniemen kävijöistä oli tullut myös kauempaa. Noin prosenttia kävijöistä oli tullut Uudeltamaalta, pääkaupunkiseutu mukaan lukien. Muutama kävijä ilmoitti asuinkunnakseen keskisuomalaisen ja pirkanmaalaisen kunnan. Kaksi vastaajaa ei ilmoittanut kotipaikkakuntaansa lainkaan. Aineistonkerääjien ja vastaajien välisissä keskusteluissa tuli pariin otteeseen ilmi, että muutamat Vattajanniemellä vierailleista ulkopaikkakuntalaisista olivat entisiä lohtajalaisia. Esimerkiksi eräs kävijä kertoi asuneensa ennen Lohtajalla useita vuosia ja olevansa nyt vierailulla sukulaistensa luona. Lahdenkroopissa ja Hakunnissa tavoitetut vastaajat (n=5) olivat kaikki kotoisin Keski- Pohjanmaalta ja erityisesti Lohtajan lähikunnista. Paikallisten ja lähialueilta tulijoiden osuus Lahdenkroopissa ja Hakunnissa oli ollut myös vuoden 26 tutkimuksessa suuri Kävijöiden seuruetietoja Tavallisin seurue Vattajanniemellä kävijöistä koostui 2-5 hengestä (71 %) (taulukko 4). Kyselyyn vastanneista vain prosenttia ilmoitti oleskelevansa Vattajanniemellä yksin. Suuria kuuden tai useamman hengen seurueita oli vastanneista viidesosa (21 %). Myös vuoden 26 tutkimuksessa esiin nousi suurimpana (77 %) kävijäryhmänä 2-5 hengen seurueet. Seurueen koko vaihteli kahdesta henkilöstä aina 11 henkilöön. Vattajanniemellä kävijöiden seurueen koon keskiarvo oli 4,6 henkilöä (taulukko 5). Suuret seurueet koostuivat useimmiten lapsiperheistä. Alle 15-vuotiaita oli 61 prosentissa seurueista. Vuonna 26 alle 15-vuotiaita jäseniä kuului lähes joka toiseen seurueeseen. Joidenkin alle 15-vuotiaiden seurueiden jäsenten syntymävuodet oli jätetty ilmoittamatta. Seurueissa mukana olleiden lasten keski-ikä oli noin vuotta. Nuorimman mukana olleen lapsen syntymävuosi oli 26. Liikuntaesteisiä kuului vain yhteen seurueeseen ja vastaajan mukaan seurueen liikuntaesteinen henkilö oli vain puoliksi (,5*) liikuntarajoitteinen selkävaivansa vuoksi. Taulukko 4. Kävijöiden seurueiden koko. Seurueen koko yhteensä kpl % yksin hengen seurue tai useamman hengen seurue 21 Yhteensä

16 Taulukko 5. Kävijöiden seuruetietoja. Prosenttipisteet Muuttuja n keskiarvo keskihaj. Min 25 % Med 75 % Max Seurueen koko yhteensä 35 4,6 2, Alle 15-vuotiaita 7 3 1, Liikuntaesteisiä,5 Alle 15-vuotiaiden syntymävuodet 54 2,6 3, % Oman perheen jäsenistä Muista sukulaisista Ystävistä Muu (n=42) Kuva. Vattajanniemen kävijöiden seurueen koostumus. Lukuun (n=42) on otettu mukaan useampia vastausvaihtoehtoja rastittaneet vastaajat. Vattajanniemellä vierailleiden seurueet koostuivat selvästi useimmiten oman perheen jäsenistä (77 %) kuten vuoden 26 tutkimuksessa (7 %) (kuva ). Seurueiden koostumus muistutti muutenkin paljon vuoden 26 tutkimuksen tuloksia. Ystävien seurassa Vattajanniemellä vietti aikaa 14 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastanneista 7 prosenttia ilmoitti seurueensa koostuvan muista sukulaisista. Niiden kävijöiden vastaukset, jotka oli virheellisesti rastitettu useamman vastausvaihtoehdon mukaan (kysymyksessä 7), sisälsivät useimmiten sekä oman perheen jäsenet että muut sukulaiset. Eräs kävijä ilmoitti seurueensa koostuvan muusta kuin annetuista vaihtoehdoista, jolla hän tarkoitti ryhmää kehitysvammaisia ja hoitajia. Seurueen koostumus näyttää erilaiselta jos vastaajilta otetaan huomioon vain yksi vastausvaihtoehto (n=35). Jos oman perheen jäseniä painotetaan niiden vastaajien kohdalla, jotka rastittivat useamman vaihtoehdon, 91 prosenttia vastaajista kertoi seurueensa koostuvan oman perheen jäsenistä. Kukaan ei ollut valinnut seuruetyypikseen ainoastaan vastausvaihtoehtoa "muista sukulaisista". Vain kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti seurueensa koostuvan ystävistä. Kolme vastaajaa jätti vastaamatta kysymykseen. 16

17 Kävijöiden retkeilykokemus muualla Vattajanniemen kävijöitä pyydettiin ilmoittamaan, kuinka usein he olivat käyneet viimeisen 12 kuukauden aikana virkistäytymässä kansallispuistossa, retkeilyalueella tai muulla luontomatkakohteeksi luokiteltavissa olevalla alueella (taulukko 6). Vastaajista 32 prosenttia ilmoitti käyneensä päiväretkellä jossakin muualla kuin Vattajanniemellä. Vastaajien käyntien keskiarvoksi saatiin hieman yli kolme käyntiä viimeisten 12 kuukauden aikana. Vain yksi vastaajista ilmoitti tehneensä yöpymisretken viimeisten 12 kuukauden aikana. Kysyttäessä, millaisia retkiä vastaajat olivat tehneet viimeisen viiden vuoden aikana, vastaajien tekemistä retkityypeistä suosituimmaksi nousi "lyhyet (alle 1 km) omatoimiset retket merkityillä reiteillä tai tutussa maastossa". Tämän tyyppisiä retkiä ilmoitti harrastaneensa 45 prosenttia vastaajista. Toiseksi suosituin retkityyppi oli "omatoimiset retket merkittyjen reittien ulkopuolella". "Pitkiä (yli 1 km) omatoimisia retkiä merkityillä reiteillä" ilmoitti tehneensä 1 prosenttia vastaajista. Vain harva ilmoitti osallistuneensa opastetulle retkelle. Vuoden 26 tutkimuksessa kävijät olivat retkeilleet ahkerammin tai vastanneet innokkaammin retkeilyä koskeviin kysymyksiin. Suosituin retkityyppi oli vuonna 26 omatoimiset retket merkittyjen reittien ulkopuolella, joita oli harrastanut 7 prosenttia vastaajista. Miehet vastasivat retkeilykokemusta kartoittavaan kysymykseen naisia hieman aktiivisemmin. Noin 57 prosenttia miesvastaajista ilmoitti tehneensä lyhyitä omatoimisia retkiä merkityillä reiteillä tai tutussa maastossa. Naisista vastaava luku oli 39 prosenttia. Yhteensä neljä vastaajaa ilmotti tehneensä luokkaan "muu" sopivia retkiä. Taulukossa 7 on esitettynä vastaajien ilmoittamat muut retkityypit. Taulukko 6. Vastaajien retkeilykokemuksia muualla. Muuttuja n Keskiarvo Keskihaj. Min 25 % Med 75 % Max Päiväretkellä muualla 12 3,17 3, ,75 1 Yöpymisretkellä muualla Mies (n=14) Nainen (n=23) Kaikki (n=3) Retkityyppi n kpl % kpl % kpl % Omatoimisia retkiä merkittyjen reittien ulkopuolella Pitkiä (yli 1 km) omatoimisia retkiä merkityillä reiteillä Lyhyitä (alle 1 km) omatoimisia retkiä merkityillä reiteillä tai tutussa maastossa Osallistunut opastetulle retkelle Muu Yhteensä Taulukko 7. Kävijöiden retkiä muualla. Retkityyppi muu kpl uintireissuja 2 omatoimisia retkiä siellä täällä 1 maastoratsastusretkiä 1 Yhteensä 4 17

18 3.2. Käynti Vattajanniemellä Kävijöiden harrastukset Suurinta osaa kyselyyn vastanneista kiinnosti tämänkertaisella käynnillään Vattajanniemellä auringonotto ja uinti. Molemmat olivat yhtä suosittuja: 4 prosenttia vastanneista ilmoitti aikovansa uida tai ottaa aurinkoa tällä käynnillään. Miesten ja naisten vastausten välillä ei esiintynyt suurta eroa. Ainoastaan eväsretkeily oli suositumpaa naisten keskuudessa kuin miesten. Vuoden 26 tutkimuksessa vastaajia kiinnostivat pitkälti samat harrastukset: uinti (73 %) ja auringotto (63%) olivat tuolloinkin suosituimpia. Vastaajista yli 3 prosenttia kertoi harrastavansa kävelyä ja lähes 3 prosenttia vastaajista ilmoitti luonnon tarkkailun yhdeksi harrastuksekseen tämänkertaisella käynnillään Vattajalla (kuva 1). Mainintoja saivat myös muun muassa eväsretkeily, luontovalokuvaus ja retkeily. Alle kymmenen prosenttia vastaajista ilmoitti harrastuksekseen lenkkeilyn, luontopolkuun tutustumisen, veneilyn, lintuharrastuksen, telttailun, koiran kanssa ulkoilun, kalastuksen sekä sauvakävelyn. Kukaan kävijöistä ei maininnut harrastaneensa leijasurffausta Vattajanniemellä. Yleisellä uimarannalla näkyi kuitenkin pilvisempinäkin päivinä useita leijasurffaajia varusteineen (kuva 9). Kävijöiden muut harrastukset on lueteltu taulukossa. Liitteessä 2 on esitettynä lisäksi kävijöiden harrastukset lukumäärinä. Kuva 9. Yleisellä uimarannalla on osoitettu kävijöille paikkoja mm. eri pallopelien pelaamiseen. Ranta on suosittu myös leijasurffaajien keskuudessa (Salminen 2). 1

19 auringonotto uinti kävely luonnon tarkkailu eväsretkeily luontovalokuvaus retkeily lenkkeily luontopolkuun tutustuminen Kaikki Nainen Mies veneily lintuharrastus telttailu tai muu leiriytyminen maastossa koiran kanssa ulkoilu kalastus sauvakävely muu Kuva 1. Kävijöiden harrastuksia Vattajanniemellä tämänkertaisella käynnillä. % Taulukko. Kävijöiden muita harrastuksia Vattajanniemellä. Muu harrastus (n=4) Oleminen 1 Leikki ja oleskelu 1 Nukkuminen ja lukeminen 1 Ajanvietto ystävien ja perheen kanssa 1 Kyselyyn vastanneet osallistuivat käynnillään yleisimmin 1-3 aktiviteettiin (kuva 11). Vastanneista 61 prosenttia ilmoitti osallistuvansa 1-3 aktiviteettiin kun vuonna 26 vastaava luku oli lähes sama (57 %). Vastaajista 29 prosenttia osallistui 4-6 eri aktiviteettiin käyntinsä aikana ja 7-9 aktiviteettia käyntiä kohti ilmoitti noin viisi prosenttia vastaajista. Vain viisi prosenttia kävijöistä ilmoitti kymmenen aktiviteettia tai enemmän käyntiä kohti. Naisten ja miesten välillä ei ollut suuria eroja osallistumisessa eri aktiviteetteihin. Miehet osallistuivat aktiviteetteihin naisia hieman enemmän: esimerkiksi miehistä 33 prosenttia vastasi osallistuvansa 4-6 aktiviteettiin kun taas naisista ilmoitti näin 26 prosenttia. Miehistä myös jopa 7 prosenttia ilmoitti kymmenen aktiviteettia tai enemmän. Vuoden 26 tutkimuksessa eri aktiviteetteihin osallistuivat innokkaammin sen sijaan naiset. 19

20 % aktiviteettia 4-6 aktiviteettia 7-9 aktiviteettia 1 aktiviteettia tai enemmän Kuva 11. Harrastusten lukumäärä käyntiä kohden. Mies (n=15) Nainen (n=23) Kaikki (n=3) Kävijöitä pyydettiin ilmoittamaan, mikä oli heille tärkein aktiviteetti Vattajanniemellä oleskelun aikana (kuva 12). Vastaajista neljäsosa (24 %) oli jättänyt kysymykseen vastaamatta. Suurin osa mieskävijöistä piti tärkeimpänä harrastuksena Vattajanniemellä auringonottoa: jopa 55 prosenttia miehistä ilmoitti auringonoton uintia tärkeämmäksi kun taas naisvastaajista 44 prosenttia valitsi tärkeimmäksi harrastukseksi auringonoton. Uinti oli naisten keskuudessa suositumpaa: 39 prosenttia naisvastaajista piti uintia tärkeimpänä harrastuksena kun taas miehistä vain 27 valitsi uinnin merkittävimmäksi tekemisekseen Vattajalla. Naisvastaajista 11 prosenttia piti luonnon tarkkailua ja 6 prosenttia eväsretkeilyä tärkeimpänä harrastuksena (taulukko 9). Miesvastaajien keskuudessa luonnon tarkkailu ja eväsretkeily eivät saaneet kannatusta. Tärkeimmäksi harrastukseksi vastaajat saattoivat valita myös jonkin muun vastausvaihtoehtojen ulkopuolisen harrastuksen. Miesvastaajien pylvästä kohdassa "muu" kasvattaa aina 1 prosenttiin saakka miesvastaajien ilmoittamat omat harrastukset (kuva 12). Taulukko 9. Kävijöiden tärkeimmät aktiviteetit Vattajalla. Tärkein aktiviteetti Mies Nainen Kaikki kpl % kpl % kpl % uinti auringonotto luonnon tarkkailu eväsretkeily muu Yhteensä

21 Muu 7 1 Eväsretkeily 3 6 Luonnon tarkkailu 7 11 Mies Nainen Kaikki Uinti Auringonotto Kuva 12. Tärkein harrastus tai aktiviteetti Vattajanniemellä kävijöiden mukaan (mies n=11, nainen n=1, kaikki n=29). % Kävijöiden alueellinen jakautuminen Vattajanniemellä Kyselylomakkeessa tiedusteltiin, missä Vattajanniemen kävijät vierailivat tai suunnittelivat vierailevansa tämänkertaisen käyntinsä aikana. Suurin osa (76 %) vieraili käyntinsä aikana yleisellä uimarannalla (taulukko 1). Lahdenkroopin (kuva 13) ja Hakunnin uimarannat keräsivät paljon vähemmän kävijöitä: vain 13 prosenttia vastaajista ilmoitti käyvänsä Hakunnissa tai Lahdenkroopissa. Vuoden 26 tutkimuksessa yleinen uimaranta keräsi myös suurimman osan kävijöistä (51 %), mutta Lahdenkroopin ja Hakunnin kävijöitä oli suhteessa runsaasti enemmän. Suurin osa vastaajista vieraili käyntinsä aikana vain yhdellä uimarannalla. Vain 13 prosenttia vastaajista ilmoitti käyvänsä kahdella rannalla samalla käynnillä. Myös vuoden 26 tutkimuksessa yleisimmin ( %) käytiin vain yhdellä rannalla. Kolmella rannalla saman käynnin aikana kävijöitä ei ollut yhtään. Monelle erityisesti kauempaa tulleelle kävijälle yleinen uimaranta oli ainoa tuttu kohde. Muutama vastaaja kyselikin aineistonkerääjiltä Hakunnin ja Lahdenkroopin rannoista ja mahdollisista kulkureiteistä paikan päälle. Taulukko 1. Käyntikohteet Vattajanniemellä 2. Käyntikohde kpl % Kunnan uimaranta alueen pohjoiskärjessä Lahdenkroopin ranta 5 13 Hakunnin ranta 5 13 Muualla, missä? 5 13 Yhteensä 44 21

22 Vastaajat saattoivat myös omin sanoin täydentää muita käyntikohteitaan Vattajanniemellä avoimessa vastauksessa. Yhteensä kuusi vastaajaa ilmoitti käyntikohteekseen jonkin muun kuin yleisen uimarannan, Lahdenkroopin tai Hakunnin. Taulukossa 11 on lueteltuina kävijöiden ilmoittamat muut käyntikohteet. Esimerkiksi yksi vastaaja ilmoitti käyntikohteekseen Hakunnin ja Lahdenkroopin välisen hieman hiljaisemman Karhin rannan. Alueen palvelut kuten Ohtakarin Katiska-baari saivat muutamia mainintoja käyntikohteina, vaikka eivät varsinaisesti kohdekysymykseen sisältyneetkään. Kukaan vastaajista ei maininnut käyneensä ampuma-alueilla. Taulukko 11. Kävijöiden muita käyntikohteita Vattajanniemellä. Käyntikohde muu kpl Karhin ranta 1 Katiskabaarissa 2 Kunnan uimarannan eteläpuolella Pengertien varressa koska tuulee pohjoisesta 1 Ohtakari, jätskikiska 1 Vaikka missä 1 Yhteensä 6 Kuva 13. Lahdenkroopin ranta oli varsin hiljainen paikka iltapäivällä heinäkuun 3. päivänä (Salminen 2). 22

23 Käynnin kesto ja toistuvuus Vattajanniemen kävijöiltä tiedusteltiin heidän käyntinsä kestoa ja mahdollisten yöpymisten määrää alueella. Kävijätutkimukseen vastanneista 6 prosenttia oli päiväkävijöitä. Päiväkävijöiden osuus oli täysin sama kuin vuoden 26 tutkimuksessa. Vähintään yhden yön Vattajanniemen alueella yöpyneitä oli vastaajista 14 prosenttia. Oleskelun pituus vaihteli yhdestä tunnista 16 vuorokauteen. Päiväkävijöiden keskimääräinen käynnin kesto oli noin 3 tuntia (taulukko 12). Pisimmillään päiväkävijät viettivät aikaa alueella noin tuntia. Yöpymisten kestossa ilmeni runsaasti vaihtelua pisimmän ajan ollessa 16 vuorokautta. Yöpyjät olivat yhtä vastaajaa lukuunottamatta miehiä. Vuoden 26 tutkimuksessa keskimääräinen päiväkävijä oleskeli Vattajanniemen alueella noin kolme ja puoli tuntia ja yöpyjä noin kolme vuorokautta. Kävijöitä pyydettiin ilmoittamaan, kuinka kauan he oleskelevat käyntinsä yhteydessä kaikkiaan Vattajanniemellä tai sen lähistöllä (esimerkiksi Ohtakarissa) (taulukko 13). Vastanneista 14 prosenttia ilmoitti yöpyvänsä alueella. Yöpyjien oleskelun kesto oli vaihteleva pitkäkestoisimman oleskelun ollessa 21 vuorokautta. Päiväkävijät oleskelivat keskimäärin Vattajanniemellä tai sen lähialueella noin kolme ja puoli tuntia. Naisten ja miesten välisissä vastauksissa ei ollut suuria eroja. Taulukko 12. Vattajanniemen alueella käynnin kesto (tunteja/vuorokausia) kävijöiden sukupuolen mukaan luokiteltuna. Käynnin kesto Kävijäryhmä n % Keskiarvo Mediaani Moodi Min Max Päiväkävijät , miehet , ,5 naiset , Yöpyjät ,1 2, miehet 4 3,63 2, naiset 1 2 Yhteensä 37 Taulukko 13. Oleskelu Vattajanniemen tutkimusalueella tai sen lähellä yhteensä (tunteja/ vuorokausia) kävijöiden sukupuolen mukaan luokiteltuna. Kävijäryhmä n % keskiarvo mediaani moodi min max Päiväkävijät , miehet 32 3, naiset , Yöpyjät ,5 7, miehet naiset Yhteensä 29 23

24 Taulukko 14. Yöpymisten määrä Vattajanniemellä ja lähistöllä. Kaikki Yöpymisten määrä Vattajalla % Lähistöllä % yöpymiset % 1 yötä yötä yötä yötä yötä tai enemmän Yhteensä Taulukko 15. Vattajanniemellä käynnin toistuvuus. Käynnin toistuvuus Miehet % Naiset % Kaikki % Ensi kertaa alueella Käynyt aikaisemmin Yhteensä Taulukossa 14 on esitettynä kaikkien yöpymisten määrä Vattajanniemen tutkimusalueella ja sen lähistöllä. Pienen aineiston takia vastauksista ei voi tehdä suuria yleistyksiä ja johtopäätöksiä. Tyypillisin (5 %:lla vastaajista) yöpymisaika Vattajanniemellä ja sen lähistöllä oli kuitenkin kaksi yötä. Vattajanniemellä ja sen lähistöllä yövyttiin eniten asuntoautossa tai -vaunussa ja vuokramökissä erityisesti Ohtakarissa (kuva 14). Jotkut vastaajat olivat ymmärtäneet yöpymistä koskevan kysymyksen väärin ja ilmoittivat yöpyneensä Vattajanniemellä, vaikka todellisuudessa yöpyivätkin Ohtakarissa. Yksi vastaaja ilmoitti yöpyvänsä omassa mökissään. Lahdenkroopin alueella liikkuessa aineistonkerääjät panivat merkille mökkiläisten melko runsaan määrän. Osa mökkiläisistä oli tuonut myös asuntoautoja ja -vaunuja mökkien pihoille. Vattajanniemi oli alueena kävijöille varsin tuttu. Vain kahdeksan prosenttia vastaajista vieraili alueella ensimmäistä kertaa (taulukko 15). Myös vuoden 26 tutkimuksessa ensikävijöiden määrä oli pieni, vain seitsemän prosenttia. Kyselyyn vastanneita pyydettiin muistelemaan, minä vuonna he olivat käyneet Vattajanniemellä ensimmäistä kertaa (taulukko 16). Keskimäärin kävijöiden ensimmäinen käyntikerta sijoittui vuoteen 196. Eräs kävijöistä oli käynyt alueella jo vuonna 1956 ja joillekin kävijöille Vattajanniemi oli vastaavasti tuttu vasta parin vuoden takaa (ensimmäinen käynti oli sijoittunut vuoteen 26). Vuoden 26 tutkimuksessa kävijöiden ensikäynnin ajankohta oli keskimäärin hieman varhaisempi (vuosi 197). Vastaajia pyydettiin myös kertomaan viimeisimmän käynnin ajankohta (taulukko 16). Keskimäärin vastaajat olivat käyneet Vattajalla viimeksi vuonna 27 ja edellisestä käynnistä oli keskimäärin noin puoli vuotta aikaa. Myös vuoden 26 kävijöillä viimeisin käynti ajoittui noin puolen vuoden taakse. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan käyntien määrää Vattajalla viimeisten viiden vuoden aikana: keskimäärin vastaajat olivat käyneet Vattajalla noin 52 kertaa (mediaani 2 käyntiä). Jotkut kävijät mainitsivat, etteivät osanneet arvioida käyntien tarkkaa määrää, lähinnä käyntien suuren määrän vuoksi. 24

25 Taulukko 16. Kyselyyn vastanneiden aikaisemmat käynnit Vattajanniemellä. Ensimmäinen ja viimeisin käynti alueella n Keskiarvo Keskihaj. Min 25 % Med 75% Max Ensimmäisen kerran käynyt vuonna ,6 13, Ensimmäisen kerran käynyt 'n' vuotta sitten 26 21,4 13, Viimeksi käynyt vuonna 27 27,4, Viimeksi käynyt 'n' vuotta sitten 27,6, Käynnit viimeisen 5 vuoden aikana 33 51,6 96,4 1 5, Kuva 14. Osa Vattajaniemen kävijöistä yöpyi käyntinsä yhteydessä Ohtakarissa (Salminen 2). 25

26 Saapuminen Vattajanniemelle Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan viimeksi käyttämänsä kulkuneuvo sekä kaikki käyttämänsä kulkuneuvot Vattajalle saapumisessa (kuva 15). Koska vain 21 prosenttia vastaajista oli ilmoittanut viimeisimmän käyttämänsä kulkuneuvon, ei tietoja viimeksi käytetystä kulkuneuvosta esitetä. Kävijät saapuivat Vattajanniemelle selvästi useimmiten henkilöautolla (2 %) (taulukko 17 ja kuva 17) kuten vuoden 26 kävijätkin, jolloin 4 % kävijöistä saapui henkilöautolla. Toiseksi käytetyin (12 %) kulkuneuvo alueelle saapumisessa oli henkilöauto ja asuntovaunu tai matkailuauto. Vain kaksi prosenttia vastaajista ilmoitti käyttäneensä moottoripyörää, polkupyörää tai tehneensä osan matkastaan kävellen. Kuvassa 16 on nähtävissä kyselyyn vastanneiden saapuminen alueelle suhteessa haastattelupäivään. Suurin osa vastaajista (9 %) oli saapunut Vattajaniemelle haastattelupäivänä. Vattajanniemelle saapumisesta viikonpäivien ja kellonaikojen suhteen ei voi aineiston pienen koon vuoksi tehdä päätelmiä. Liitteessä 1 on kuitenkin taulukoituna kävijöiden tarkemmat saapumisajat Vattajalle % Henkilöauto 12 Henkilöauto ja asuntovaunu tai matkailuauto Kuva 15. Kävijöiden saapuminen Vattajanniemelle Moottoripyörä Polkupyörä Kävellen Vattajanniemen alueelle saapumisen ajankohta Aiemmin 3 % Edellisenä päivänä % Haastattelu päivänä 9 % Kuva 16. Vastaajien saapumisajankohta Vattajalle suhteessa haastatteluhetkeen. 26

27 Kuva 17. Suurin osa Vattajalle saapuvista virkistyskäyttäjistä tuli alueelle henkilöautolla. Kuvassa yleisen uimarannan parkkipaikka (Salminen 2). Taulukko 17. Vattajanniemelle saapuminen. Kävijöiden käyttämät kulkuneuvot kpl % Henkilöauto 33 2 Henkilöauto ja asuntovaunu tai matkailuauto 5 12 Moottoripyörä 1 2 Polkupyörä 1 2 Kävellen 1 2 Yhteensä

28 3.3. Kävijätyytyväisyys Tärkeimmät asiat Vattajanniemen käynnillä Kyselyyn vastanneet pitivät kaikkein tärkeimpinä virkistysmotiiveinaan Vattajanniemellä rentoutumista, maisemia, luonnon kokemista ja yhdessä oloa oman seurueen kanssa (kuva 1). Rentoutumista piti erittäin tärkeänä 76 prosenttia vastaajista. Myös vuoden 26 tutkimuksessa vastaajat nostivat esiin erittäin tärkeinä rentoutumisen (2 %), maisemat (75 %) ja luonnonkokemisen (7 %). Vuoden 2 kävijät eivät kuitenkaan nostaneet eri virkistysmotiiveja yhtä usein erittäin tärkeän luokkaan (5 asteikolla 1-5) kuin vuonna 26. Muuten tulokset ovat hyvin saman suuntaisia. Tärkeässä asemassa olivat myös henkinen hyvinvointi (47 % vastaajista piti erittäin tärkeänä) ja aikaisemmat muistot alueelta (44 % piti erittäin tärkeänä). Vähiten merkittävä eri motiiveista oli tutustuminen uusiin ihmisiin, jonka vain kuusi prosenttia vastaajista luokitti erittäin tärkeäksi. Luonnon kokeminen (n=37) Maisemat (n=37) 6 32 Mahdollisuus olla itsekseen (n=36) Henkinen hyvinvointi (n=36) Poissa melusta ja saasteista (n=36) Rentoutuminen (n=37) Tutustuminen toisiin ihmisiin (n=35) Yhdessäolo oman seurueen kanssa (n=37) Aikaisemmat muistot (n=36) Alueeseen tutustuminen (n=34) Luonnosta oppiminen (n=34) Omien taitojen kehittäminen (n=35) Kuntoilu (n=35) Jännityksen kokeminen (n=35) Alueen kulttuuriperintöön tutustuminen (n=35) % 5 % 1 % Erittäin tärkeää Melko tärkeää Ei kumpaakaan Ei kovin tärkeää Ei lainkaan tärkeää Kuva 1. Kävijöiden tämänkertaisen käynnin virkistysmotiivit. 2

29 Kävijöiden mielipiteet alueesta Kyselyyn vastanneilta toivottiin mielipiteitä Vattajanniemen alueen palveluista ja ympäristön laadusta (kuva 19). Palveluista tutuimpia vastaajille olivat pysäköintipaikat (n=35), lähialueen tiestö (n=35) reittien opastetaulut (n=27) sekä yleisökäymälät (n=25). Vastaajista yhteensä 77 prosentin mukaan pysäköintipaikkojen laatu oli erittäin hyvä, melko hyvä tai keskinkertainen. Samoin lähialueen tiestön laatu sai hyvät arvostelut: 92 prosenttia vastaajista piti tiestöä erittäin hyvänä, melko hyvänä tai keskinkertaisena. Noin 64 prosenttia vastaajista arvioi yleisökäymälöiden laadun erittäin hyväksi, melko hyväksi tai keskinkertaiseksi. Vuoden 26 kävijöistä vain 4 prosenttia oli tuolloin samaa mieltä. En ole käyttänyt sarakkeeseen tuli jonkin verran vastauksia. Erityisesti polttopuut tuvilla ja huolletuilla tulipaikoilla (n=9), havaintotornit (n=11), polku- ja latuviitoitukset (n=11) sekä tulentekopaikat ja laavut (n=13) olivat vastaajille vieraampia. Palvelurakenteet eivät olleet myöskään selkeästi tutumpia lohtajalaisille kävijöille. Vastaajille tuntemattomimmat palvelut ja rakenteet olivat lähes tulkoon samoja kuin vuoden 26 tutkimuksessa kävi ilmi. Pysäköintipaikat (n=35) Lähialueen tiestö (n=35) Reittien opastetaulut (n=27) Polku- ja latureitistö (n=15) Polku- ja latuviitoitukset (n=11) Tulentekopaikat ja laavut (n=13) Polttopuut tuvilla ja huolletuilla tulipaikoilla (n=9) Yleisökäymälät alueella (n=25) Jätehuollon toteutus ja ohjeistus alueella (n=14) Erityistarpeiden huomioon ottaminen (n=14) Laiturit (n=16) Havaintotornit (n=11) Uimarantojen varustus (n=3) Uimarantojen siisteys (n=3) Ennakkoinformaatio (n=3) Yrittäjien tuottamat palvelut (n=29) Reittien ja rakenteiden turvallisuus (n=19) Yleinen turvallisuus (n=3) Yleinen siisteys (n=35) Maiseman vaihtelevuus (n=36) % 1 % Erittäin hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Erittäin huono Kuva 19. Kävijöiden mielipiteitä käyttämiensä palvelujen, rakenteiden tai ympäristön laadusta. Prosenttiosuudet on ilmoitettu numeroina (n= palvelurakennetta käyttäneiden vastaajien lukumäärä). 29

30 Verrattuna vuoden 26 kävijätutkimuksen tuloksiin mielipide alueen ympäristön ja palvelurakenteen laadusta oli selvästi parantunut. Vastaajat arvioivat nyt palveluja ja rakenteita huomattavasti useammin erittäin hyväksi, melko hyväksi tai keskinkertaiseksi kuin vuonna 26. Esimerkiksi reittien ja rakenteiden turvallisuus, uimarantojen varustus, laiturit, polttopuut ja tiestö koettiin laadultaan nyt selvästi paremmaksi. Uimarantojen siisteyttä pidettiin edelleen erittäin hyvänä. Uimarantojen siisteys tuli puheeksi kävijöiden kanssa myös usein aineistonkeräyksen yhteydessä. Puutteita koettiin kuitenkin edelleen olevan eniten jätehuollossa, laitureissa, uimarantojen varustuksessa sekä erityistarpeiden huomioon ottamisessa, vaikka mielipide kaikista edellä mainituista olikin parantunut vuodesta 26. Kuvassa 2 on esitettynä kävijöiden mielipide käyttämiensä palveluiden ja rakenteiden määrästä. Mielipide jokaisen palvelun tai rakenteen kohdalla oli parantunut vuodesta 26 lukuunottamatta jätehuoltoa, jonka 6 prosenttia vastaajista arvioi olevan liian pieni vuonna 26. Jätehuollon arvioi vuonna 2 riittämättömäksi 66 prosenttia vastaajista. Vattajanniemelle kaivattiin myös edelleen lisää yleisökäymälöitä, vaikka kävijöiden mielipide käymälöistä olikin parantunut (kuva 22). Vastaajista 43 prosenttia toivoo lisää käymälöitä alueelle kun vastaava luku vuonna 26 oli 71 prosenttia. Alueen WC:t sijaitsevat yleisellä uimarannalla pengertien itäpuolella. Myös Ohtakarissa on kunnan ylläpitämä yleisö-wc. Muutama pengertien länsipuolella tavoitettu kävijä ilmaisi aineistonkerääjien kanssa keskustellessaan toiveensa yleisökäymälöistä myös yleisen uimarannan läntiseen osaan. Pysäköintipaikat (n=2) Lähialueen tiestö (n=24) 4 Reittien opastetaulut (n=1) 7 22 Polku- ja latureitistö (n=12) Polku- ja latuviitoitukset (n= Tulentekopaikat ja laavut (n= Polttopuut tuvilla ja huolletuilla tulipaikoilla (n=1) 6 4 Yleisökäymälät alueella (n=23) Jätehuollon toteutus ja ohjeistus alueella (n=12) Erityistarpeiden huomioon ottaminen (n=13) Laiturit (n=12) 3 16 Havaintotornit (n=12) Uimarantojen varustus (n=22) Ennakkoinformaatio (n=24) 5 33 Yrittäjien tuottamat palvelut (n=24) 5 33 % 1 % Liian suuri Sopiva Liian pieni Kuva 2. Kävijöiden mielipiteitä käyttämiensä palveluiden tai rakenteiden nykyisestä määrästä. 3