Mitä sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen käytännössä tarkoittaa, Eksoten kokemuksia Hyvinkää 16.4.

Transkriptio

1 Mitä sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen käytännössä tarkoittaa, Eksoten kokemuksia Hyvinkää Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja (Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö)

2 KYSYMYS: Milloin ja millä perusteilla voi tehdä muuta kuin parasta ja tuottavinta? nimim. veronmaksaja

3 SOSIAALI-JA TERVEYDENHUOLTO JA IHMINEN, kontekstien kirjosta KOHDE TAVOITE VÄLINE KRIITTISET TEKIJÄT JOHTAMISEN HAASTE VERONMAKSAJA Verojen kohtuullisuus, VEROILLE VASTETTA Tuottavuuden lisääminen, Kustannuslaskennan hyödyntäminen Tuottavuus, Kustannustietoisuus, Positiivinen priorisointi Tuottava ja tehokas toiminta, Samalla rahalla enemmän KANSALAINEN Hyvinvointivaltio, PERUSTURVA Yhteiskunnan rakenteet, Keskushallinto Hallittavuus, Turvallisuus, Luotettavuus Ison kuvan ylläpito ja siihen integroituminen ASIAKAS PALVELUT/ Palvelujärjestelmä Saavutettavat ja toimivat palvelut Saatavuus, Kattavuus, Joustavuus Palvelualttius Rajapintojen hallinta, Matalan kynnyksen palvelut POTILAS (Asiakas) Korkeatasoinen lääketieteellinen HOITO /asioiden hoitaminen, Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Oikeaan diagnoosiin perustuva tehokas hoito Vaikuttavuus Professioiden tukeminen, Prosessien ylläpito YKSILÖ YKSILÖLLISYYS, Räätälöinti, Kohtaaminen Toivomusten ja odotusten kohtaaminen, Henkilökohtaisten kokemusten huomioiminen Kokemuksellisuus, Subjektiivisten merkitysten kohtaaminen, Selviytyvyys Tarvitsevuus Asiakaslähtöisyys, Tervetuloa -ideologia LAINSÄÄDÄNTÖ Yhteiskunnan tukirakenne, Lakisääteiset tehtävät, VIRANOMAISfunktio Viranomaisjärjestelmä, Valvontajärjestemä Oikeudenmukaisuus, Uskottavuus, Tasavertaisuus, Tasa-arvoisuus Toteutuksen päivittyminen, Sisäinen valvonta

4 TUOTTAVUUS JA KOKONAISUUDEN HALLINTA Valtakunnallisesti keskitetty erityistason erikoissairaanhoito Harvinaisten sairauksien hoito Keskitetty erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito ELINYMPÄRISTÖÖN TEHTÄVÄ TYÖ PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Perusterveydenhuolto Sosiaalihuolto Sosiaalitoimi PALVELUOHJAUS MATALA KYNNYS Ennaltaehkäisy

5 KUKA HOITAA? Sairauksiensa hoitoja laiminlyövät Raittiutta tavoittelemattomat alkoholistit Lääkkeitä syömättömät psyykepotilaat Asiansa sotkevat Rahansa tuhlaavat Huonosti käyttäytyvät Hoitoonsa tyytymättömät Järjestelmän ulkopuoliset Mitä on Käypä Hoito-suositusten ulkopuolisten käypä hoito?

6 OSAOPTIMOINTI Oman kehittämistä muiden kustannuksella Julkishallinnon perinteinen synti Kun jokainen ajattelee vain itseään ja tarpeitaan, vaikka usein taustalla hyvät tarkoitusperät Valtava haaskauksen tuottaja Tyypilliset taustat: Ei kuulu meille -> Kenelle? Väärässä paikassa -> Onko edes oikeaa paikkaa? Väärin toimittu -> Miten päästään oikeaan? Muualla on tarjolla parempaa -> Mitä, missä, miten? Synnyttää kuplia -> Kuka korjaa jäljet, kun kupla on puhjennut? Kangastuksille rakentuva todellisuus Tiedon ja realismin inflaatio

7 TUOTTAVUUS OHJAAJANA Tuottavuus = Subjektiivisen terveyshyödyn tuottamista, pärjäämisen kokemusta - Samalla rahalla enemmän Säästöt ja tuottavuus ovat eri asioita Se on yhteiskunnallisesta osallisuudesta huolehtimista: Hyvinvointivaltion turvaverkon ylläpitämistä, Viranomaistuen ulottamista kaikkien saataville, Kansallisten voimavarojen riittävyydestä huolehtimista, Tarvittaviin palveluihin pääsyn mahdollistamista, Kohtaamiselle perustuvan toimintakulttuurin ylläpitämistä.

8 KAIKKI ASIAKKAAT OVAT YHTEISIÄ

9 MTPA AIKUISPSYKIATRIA NUORISO- PSYKIATRIA 24/ 7 päivystys Palveluohjaus Arviointijaksot Neuropsykiatr ia (Adhd, Asperger) Lyhyet hoidot VASTAAN- OTOT PÄIVÄ-OSASTO OSASTO-HOITO LIIKKUVA TYÖ Sihti Poliklinikka Päivä-toiminnat Osasto YTHS NUORTEN PÄIHDETYÖ KATAJAPUU Nuorisopsykiatria Terveydenhoito Vastaanotot Mielenterveysty ö Päihde-Sihti Liikkuva työ Päihdeklinikka Päihdekuntoutusyksikkö Asumispalvelut Sori -toiminta Osto-palvelut Tukiasunnot Kuntouttava asuminen Toiminnalliset ryhmät Nuoret aikuiset Vastuulääkäri TERVEYS- KESKUS Vastuuhoitaja Terveydenhoitaja Koulupoliisitoiminta (kansalaistaidot) POLIISI Rikostutkinta -> Hoitoonohjaus Näkyvä kenttätoiminta Sosiaalityö Työpajat LAP-TUOTE-SÄÄTIÖ Valmennuspalvelut Työhönvalmennus Etsivä työ Keskitetty toiminta TYÖTOIMINTA Satelliitit Päihdepaikat Ostopalvelut YKSITYIS- SEKTORI Yleislääkärit Psykiatrit Psykoterapeutit OPPI-LAITOKSET Rehtori ja opettajakunta NUORI JA TURVAVERKKO AIKUIS- SOSIAALITYÖ Talous- ja velkaneuvonta Toimeentulotuki Työllistämisen tukitoimet Avopalvelut LASTEN- SUOJELU Laitos-palvelut SRK Erityisopetus Oppilas- /opiskelijahuolto Oppilaan- /opinto-ohjaus TAIDETYÖPAJA LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ TYÖ Ehkäisevä työ Tarulantupa Kirkko Nuorisotyö Sotilasavustus Perheasiainneuvottelukeskus Oppilaitospastorit KANNATELLEN Muut yhteisöt I: Syrjäytymisen mekanismit II: Case Management HANKKEET SIEPPI Klubitalo TIME-OUT KOLMAS SEKTORI Koulu-psykologit Koulukuraattorit Vammais- ja hoitotuet MAAHANMUUTTAJIEN PALVELUT Kuntoutus Kuntoutusraha Lääkinnällinen Ammatillinen Psykoterapiat KELA Opintotuet Äitiys- ja lastenneuvolat Työ-markkinatuki Työn välitys Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut TE-TOIMISTO TYP Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Vapaaehtoistyö Potilasjärjestöt Omaisjärjestöt Sairaspäivärahat Kuntoutustuki Harkinnanvarainen Kotoutumistuki Koulutuspalvelut Ammatinvalinta ja urasuunnittelu Merkkari Asumistuet Ammatillinen kuntoutus Työhön ja koulutukseen suuntaavat palvelut Lapsi- ja nuorisovastaanotto Koulu-terveydenhuolto Opiskelijaterveys Koppari Asumis- ja laitospalvelut Nuorisotilat Perheneuvola Yksilökäynnit VAMMAIS- PALVELUT Päivä- ja työtoiminta Tiedotus-piste Verkko SAIMAAN KRIISIKESKUS NUORISO- TOIMI Ryhmät Perheasiat Sijaishuolto Perhetyö Sosiaalityö Nettinuorisotyö Sosiaalinen nuorisotyö Lasten-kodit Turvakoti Muut yksiköt Sosiaalipäivystys Sijaisperheet Etsivä työ Ehkäisevä nuorisotyö

10 1. Yksilötaso = Miten? Palvelujen räätälöinti, Just for me Kohtaaminen 2. Palvelujen taso = Mitä? Matala kynnys Sopiva ja toimiva palveluvalikko - Ketteryys Tarkoituksena on, että palvelujen sisältö ei jäisi kiinni niiden saatavuudesta. Toisaalta voi olla palveluja, joita ei oikeastaan tarvittaisi ja niihin kuluvat resurssit olisi tarkoituksenmukaisempaa käyttää muualla. 3. Väestötaso = Säännöt ja rakenne Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus Kaikille samanlaiset palvelut -> Mahdollistaminen Kaikki saavat samanlaiset mahdollisuudet, mutta palvelujen tulee olla tarkoituksenmukaisia eli niitä kohdennetaan (positiivinen priorisointi) a) tarpeen ja b) vasteen mukaan 4. Tuottavuuden taso ASIAKASLÄHTÖISYYDEN HIERARKIAT Hyvinvointivaltion olemassaolon peruskysymys ja ajankohtainen kansallinen haaste Mihin on varaa? Suoritteiden seuraaminen, vaikuttavuuden monitorointi ja tulosten mittaaminen ovat asiakaslähtöisyyden edellytyksiä Jos rahat loppuvan, palvelut tuotetaan sattumanvaraisesti ja niihin pääsy on mielivaltaista

11 Asennemuokkaus Suojaaminen Suojautuminen Asiantuntijuus Toiminnan edistäminen OSASTOHOITO JA KOMPLEKSISUUS Välittäminen Suojan tarjoaminen Väärinkäsitysten oikaisu Hoiva Hyväksikäyttö Hoito JULKISUUS Epätarkoituksenmukaisuus Kuntoutus Verkostojen toimivuus TURVA ROOLIT Toimintakyvyn ylläpitäminen Saatavuus Asiakkaan ääni Viranomaisyhteistyö YHTEISÖ- OSASTO- HOITO PALVELUT Tarkoitushakuisuus Tuottavuus Kattavuus ANSIOTYÖ Ketteryys Palveluvalikon laajuus Omistajaohjaus TOINEN TODELLISUUS Saavutetut edut Byrokraattisuus Ohjaava populismi Vieraantuminen Työturvallisuus Työelämän pelisäännöt Eristetyksi tulo Laitostaminen Hyväksikäytölle altistuminen Uhriutuminen Totalitarismi Stigmatisoituminen Mielivallalle altistuminen Tekopyhyys Työntekijän tarpeiden tyydyttäminen Palkkatason velvoittavuus Ansiotaso Realisointi Työn arvo

12 AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISTEN PALVELUJEN PALVELUJÄRJESTELMÄN TULEE PALVELLA JOKAISTA KÄYTTÄJÄT EIVÄT OLE MIKÄÄN ERILLINEN IHMISRYHMÄ - SE ON MEITÄ KAIKKIA VARTEN, TERVETULOA!

13 KAIKEN YDIN ON KOHTAAMINEN LÄHIMMÄINEN LÄHIMMÄISELLE

14 PÄRJÄÄVYYS Omassa elämässä elämisen kokemus Ulottuvuuksia ja käsitteitä SUBJEKTIIVINEN KOKEMUS OIREET JA HAITAT TOIMINTAKYKY AVUN SAATAVUUS HOITOON LIITTYVÄT KOKEMUKSET TURVALLISUUDEN TUNNE TERVEYS TYYTYVÄISYYS OMAAN ELÄMÄÄN PSYKOSOSIAALINEN TURVAVERKKO MERKITYKSET JA KOKEMUKSET VOIMAVARAT JA JAKSAMINEN VALINNAT JA RAKENTEET PERHETEKIJÄT AMMATINVALINTA JA TYÖ ASUINPAIKKA ASUMISEN TEKIJÄT PÄRJÄÄVYYS PERUSTURVA AGENTTISUUS IHMISUHTEIDEN TILA YHTEYS HYVÄÄN SUBJEKTIIVINEN Kokemuksellisuus OBJEKTIIVINEN Arvioinnin mittarit? TYÖ MIELEKKYYS TYYTYVÄISYYS HAASTAVUUS ARVOSTETTAVUUS TYÖPAIKAN ILMAPIIRI ROOLIT VANHEMMUUS PUOLISONA OLEMINEN YSTÄVÄT TYÖYHTEISÖ MUUT IHMISSUHTEET SOSIAALISET TILANTEET 2009/ 2013

15 24/7 -TOIMINNAN EDELLYTYKSIÄ

16 PARASTA RAKENNUSMATERIAALIA ütoimimattomina näyttäytyvät prosessit üpalveluja vaille jääneet asiakkaat üpalvelujärjestelmän pudokkaat ILMAN NIITÄ EI JÄRJESTELMÄMME KEHITY...miten hyödynnämme tämän informaation

17 PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN JA LOGISTIIKAN ASIAKASSEGMENTIT 1. Akuutit, kiireelliset ja vielä epäselvät. 2. Tutkimus-/ selvitysvaiheessa olevat ja joilla hoito/ tilanne ei ole vielä tasapainossa. 3. Subakuutit, vaihtelevan voinnin ja tilanteiden asiakkaat. 4. Laitoshoidon tarvitsijat ml. palvelukodit. 5. Remissio/ asiat tasapainossa ja tilan ylläpitäminen. 6. Uloskirjoitetut. 7. Monialaisen avun tarvitsijat. 8.Järjestelmän ulkopuolella olevat avun tarvitsijat. 9. Asiakkaat, joilla hyvinvointi on uhattuna, ennaltaehkäisyn toimenpiteet.

18 ASIAKKAIDEN TARPEET PALVELUJÄRJESTELMÄN OHJAAJINA PALVELUTARVE VIRANOMAISTEN NÄKÖKULMASTA, MIKSI? OTOS ARJEN TOIMINTA- KÄYTÄNNÖISTÄ, MITÄ? PALVELUVALIKON OHJAAJA, KETTERYYDEN TAE, SUUNTA? TUNNISTE (ei hetu) PALVELUTARPEEN TAUSTA PALVELU MITÄ MUUTA TARVITSISI? YHTEENVETO ->

19 MIELENTERVEYS- JA AIKUISSOSIAALITYÖN INTEGRAATIO YHTEISKUNNALLINEN SYRJÄYTYMINEN JA SEN EHKÄISY; Pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja kuntoutus, Juurettomuus, Kotouttaminen, Ylisukupolvisuuden välttäminen ym. syrjäytymisen seuraukset KUNTOUTUS SOSIAALITYÖ MIELENTERVEYS- KUNTOUTUKSEN ASIAKKAAT; Yhteiskunnallisen osallisuuden tukeminen, Stigman purku, Arjen rakenteiden ja merkitysten ylläpitäminen PÄIHDEONGELMAISUUS; Tukiasuntojen ja psykososiaalisen tuen tarvitsijat, Perheiden tuki, Ylisukupolvisuuden ehkäisy PSYKIATRIA PÄIHDETYÖ KAKSOISDIAGNOOSIASIAKKAAT; Diagnostiikka systemaattisuus, Elämän mukainen hoito, Preventiivisyys ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

20 YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN ORGANISAATIO Tavoitteina: Kansalaisille lisäarvoa tuottava viranomaistoiminta tilanteissa, joissa yksilöiden tai perheiden hyvinvointi on uhattuna. Yhteiskunnallista osallisuutta tukeva poikkihallinnollinen räätälöityjen palvelujen valikko. Hyvinvointia uhkaavien signaalien aiempaa parempi tunnistaminen ja tämän johtaminen palveluohjauksen kautta kansalaisten elämää tukeviin toimintoihin. Yhteiskunnassa säilymiseen tähtäävän keinovalikon huomattava laajentaminen. Erilaisten ei-ansiotöiden kokoaminen yhteen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jotta arkeen tulisi sisältöä, merkitystä, rakenteita, sosiaalistumista ja yli sukupolvisten ilmiöiden ehkäisyä. Jotta kaikki voisivat kantaa kortensa kekoon tässä yhteiskunnassa. Parempaa maailmaa tekemässä

21 HYVINVOINNIN UHAN SIGNAALIT JA UUSI TYÖN FORMAATTI Signaaleista toimintaan Mihin reagoidaan? Sovitut ja tarkoituksenmukaiset signaalit (esim. toimeentulotuen tarve) Tunnistus- ja aktivoitumisjärjestelmät Miten? Menettelytavat ja toimintamallit Avain- ja vastuuhenkilöt Palvelupuhelimet Asiakkaan aktivoiminen ja motivoiminen Kuka? Viestin vastaanotto, yhteys- ja vastuuhenkilöt Implementointi ja prosessit; Mikä johtaa mihin, Miten seurataan, Miten mitataan? Toimeenpanon haaste

22 AIKUISTEN KESKUKSEN PROSESSEISTA Osallisuuden talo TAVOITTEELLISUUS, TOIMINNAN FOKUSOINTI, PALVELUVALIKON HYÖDYNTÄMINEN YHTEISKUNTAOSALLISUUDEN YLLÄPITO, ELÄMÄN RAKENTEIDEN TUOTTAMINEN, YLISUKUPOLVISUUDEN EHKÄISY MATALA KYNNYS JA ALKUARVIO NEUVONTA JA VASTAANOTTO LIIKKUVA JA ELINYMPÄRISTÖÖN TEHTÄVÄ TYÖ TYÖELÄMÄ- OSALLISUUS NUORTEN PROSESSI VAKIOITU ARVIOINTIPROSESSI, MITTARIT, PÄIVITTYVÄ PROSESSIKARTTA ELINYMPÄRISTÖN HYÖDYNTÄMINEN, TIIMIN KOKOONPANON RÄÄTÄLÖINTI, MOTIVOINNIN PAINOTTUMINEN OSALLISUUDEN YLLÄPITÄMINEN, RINNALLAKULKEMINEN, TOIMINNALLISUUDEN PYRKIMYS PUUTTUVIEN PALVELUJEN HAVAINNOINTI, VERKOSTOJEN YLLÄPITO MUUT ELÄMÄN- TILANNE PÄRJÄÄVYYS TOIVEET JA ODOTUKSET YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN TUKEMINEN

23 AIKUISSOSIAALITYÖN PROSESSIORGANISAATION KÄYTTÖOHJE TEEMA MITEN KUULUU KAIKILLE? ARVIOINTI, MITTAUS JA RAPORTOINTI TYÖNJAKO JA LÄHETTÄMINEN TYÖKALUT SEURANTA JA VERKOSTOJEN YLLÄPITÄMINEN PERHE PERHEIDEN TAPAAMINEN PERHEKARTTA PERHETIIMIN KONSULTAATIO PERHETIIMIN PROSESSIT TALOUS TALOUDEN TILAN HUOMIOIMINEN SOVITUT TALOUDEN MUUTTUJAT TALOUS- JA VELKA- NEUVONNAN LÄHETEPOHJA SÄHKÖINEN TYÖKALU JA VASTAANOTOT ASUMINEN TERVEYS MIELENTERVEYS PÄIHTEET TYÖTTÖMYYYS TYÖRAJOITTEISUUS TAIDOTTAMINEN ASUMISEN ANAMNEESI TERVEYDENTILA (SUBJ JA OBJ) HYVIKSEN ARVIOINTILOMAKE SOVITTUJEN MUUTTUJIEN KUVAAMINEN ANAMNEESI JA PERUSLABRAT MIETEN SÄHKÖINEN ARVOINTILOMAKE MIE-SAS LÄHETEPOHJA VASTUUHOITAJA MTPA:N PROSESSIT MIE-SAS JA KUNTOUTUSKOORDINAATTORIT TERVEYDENHUOLLON PROSESSIT MIETE PALVELUVALIKKO PÄIHDEANAMNEESI AUDIT/ ADSUME MTPA JA PÄIHDEKLINIKKA MIETE PALVELUVALIKKO TYÖELÄMÄN STATUS AKTIVOINTISUUNNITELMA APSY-SAS -LÄHETEPOHJA TYÖELÄMÄN HISTORIA JA STATUS TOIMINTAKYVYN ARVIO TE-PROSESSIT JA APSY-SAS +TEOT SÄHKÖINEN KUNTOUTUSSUUNNITELMA TYP JA APSY-SAS TEOT-PROSESSIT TUVA TOIMINTATERAPEUTIN LÄHETE APSY KUNTOUTUS JA OSTOPALVELUT P R O S E S S I T KOULUTUS KOULUTUSANAMNEESI KOULUTUSSUUNNITELMA AMMATINVALINNANOHJAUS TE-TOIMISTON PROSESSIT (2. LINJA) YKSINÄISYYS IHMISSUHTEIDEN KARTOITUS SOSIOGRAMMI 3. SEKTORIN YHTEISTYÖ KUMPPANUUSKARTTA

24 MOTTO: Mitä enemmän odotetaan tuloksia, sitä suurempi oikeus työntekijöillä on hyvään johtamiseen. Riittämättömistä tuloksista ei voi KOSKAAN syyttää henkilöstöä

25 SUUNNAN MÄÄRÄYTYMINEN MATKAN MITTAMINEN OHJAAVAT TEKIJÄT RAPORTOINTIMUOTO REAGOINTITAPA PÄÄMÄÄRIEN ASETTAMINEN ASIAKASLÄHTÖISYYDEN OHJAUSKRITEERIT SUHDE MUUTOKSEEN KRIITTISET TEKIJÄT HENKILÖLÄHTÖINEN JOHTAMINEN Näkemykset Toiveet Henkilösuhteet Historia Lähtöpiste Benchmarkingin merkitys Vaikutelmat Mielipiteet Henkilösuhteet Psykologiset reaktiot Mutu Verbaliikka Tunteet ja affektit Selittely Huomion poiskääntäminen Loukkaamisen välttäminen Sanattomien hierarkioiden ohjaavuus Varjo-organisaatioiden asema Ajan ilmiöt Paikalliset painotukset Muutos edustaa kritiikkiä Syyllistymisalttius Negatiivisuus/ Pakko Toimeenpanon puute Populismi Eriarvoisuus Käenpojat TOIMINTALÄHTÖINEN JOHTAMINEN Perustehtävä Ideologia Strategia Suhde päämäärään Oma mittarivalikko Tavoitteet Mittarit Muutoksen raportointi Tiedolla johtaminen Tulosraportti Säännölliset katsaukset Näkyvä tieto Rakenteelliset muutokset Toiminnan supistaminen Henkilömuutokset Visio Tuottavuus Talouden realiteetit Oikeus palveluihin Tasavertaisuus Kustannuskehityksen ennakointi Muuttumisen kyky on elinehto Muutos on arkea Positiivisuus/mahdollisuus Psykologisten tekijöiden huomioiminen Henkilöstön asema Vauhdin säätely

26 KONFLIKTIT - MUUTOKSEN MAHDOLLISUUS Konfliktien aikana voi olla näkyvissä sellaista, joka ei muutoin näyttäydy Konflikteissa on aina liikkeellä suuria voimia, voisiko ne kääntää liikkeeksi? Kuinka saada staattisesta dynaamista?

27 PSYKOTERAPEUTTI VS. MUUTOSJOHTAJA I Did it My Way (Frank Sinatra) ALLIANSSIN EDELLYTYKSET: BORDIN, Edward (1979) PSYKOTERAPIA MUUTOS- JOHTAMINEN SISÄLTÖ GOALS Terapian tavoitteet Missio, Visio Ymmärrys päämääristä ja tavoitteista. TASKS Työskentelytavat, Toiminta-/ etenemistapa Management, Strategia ja sen jalkautus, Administration Yhteisymmärrys ja tietoisuus, miten muutos tehdään. BOND Tunneside, Yhteys, Side Leadership, Organisaation arvojen toteutuminen Samassa veneessä olemisen kokemus, Me-henki, Motivointi

28 INTEGRAATIOSTA: ERI VIITEKEHYKSET ERI VALMIUDET OPTIMIN ETSINTÄÄ VIITEKEHYS VAHVUUDET HAASTEET LÄÄKETIEDE Konkretia, Operatiivisuus, Kokonaisvaltaisuus Yhteiskunnallinen kapea-alaisuus, Auktoriteettikeskeisyys HOITOTIEDE Monipuolisuus, Tiimityöskentelyn luonnollisuus, Esimiestyön sujuvuus Signaalien havaitsemisen välittyminen, Toimenpiteiden oikea-aikaisuus SOSIAALITYÖ Laaja-alaisuus Toimeenpanon puute, Oman keinovalikon vähäisyys, Yksilölähtöisyys TYÖVOIMAHALLINTO Yhteiskunnallinen konkretia, Ajankohtaisuus Kokemuksellisuuden huomioiminen, Kokonaisvaltaisuuden puute

29 JOHTAMINEN KOLLEKTIIVINA Tapahtuuko muutos yksilöinä vai parvena? Muututaanko suhteessa toisiimme vai toimintaympäristöön? Mihin kohdistuu petokalan isku? Mihin kohdistuu kritiikin kärki? Missä ilmenee muutosvastarinta?

30 RYHMÄILMIÖISTÄ Suurin osa Korkeasaaressa kuolleista flamingoista menehtyi sokkiin. Eläintarhan kaikki 16 chilenflamingoa kuolivat 10. huhtikuuta, kun jäitä pitkin Korkeasaareen tullut kettu yllätti ne yöllä aitauksesta. Eläintarhan mukaan vain kaksi linnuista kuoli ketun raateluun, ja loput 14 menehtyivät sokkiin, kun ne näkivät ketun raatelevan lajitoverinsa. Flamingot ovat helposti paniikkiin meneviä laumaeläimiä. Kuolleet flamingot on päätetty luovuttaa Luonnontieteelliseen keskusmuseoon täytettäväksi. Korkeasaareen ei ole ainakaan tänä vuonna tulossa uusia flamingoja HS.fi

31 ELÄMÄÄ MUUTOKSESSA Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi. (Tove Jansson: Taikatalvi)

32