PALVELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA Liperi

Transkriptio

1 PALVELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA Liperi Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja (Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö)

2 kysymys: Milloin ja millä perusteilla voi tehdä muuta kuin parasta ja tuo5avinta? nimim. veronmaksaja

3 MUUTOS ON TYÖSKENTELYÄ RAJOILLA Muutoksen tekeminen on rajapintatyötä, rajojen siirto luo aina uusia rajoja Rajojen havainnointi on muutoksen edellytys Muutosjohtaminen ja johtaminen ovat eri asioita

4 KOHTI TUNTEMATONTA HORISONTAALISET RATKAISUYRITYKSET JOTAKIN AIVAN UUTTA TUTKIMUSTULOKSET, MITTAUSJÄRJESTELMÄT NEUVOTTOMUUS, KEINOTTOMUUS BENCHMARKING VANHAT RAPORTIT JA NUMEROT LAKIPYKÄLÄT ETELÄ- KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

5 Jonot eivät poistu, - jos niitä ei poista

6 KAIKKI ASIAKKAAT OVAT YHTEISIÄ

7 KUKA HOITAA RaiPuQa tavoiqelemaqomat alkoholisrt Lääkkeitä syömäqömät Asiansa sotkevat Rahansa tuhlaavat HuonosR käyqäytyvät Hoitoonsa tyytymäqömät Mitä on Käypä Hoito- suositusten ulkopuolisten käypä hoito? ETELÄ- KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

8 MIELENTERVEYS- JA AIKUISSOSIAALITYÖN INTEGRAATIO YHTEISKUNNALLINEN SYRJÄYTYMINEN JA SEN EHKÄISY; PitkäaikaistyöRömyyden ehkäisy ja kuntoutus, JuureRomuus, KotouRaminen, Ylisukupolvisuuden välräminen ym. syrjäytymisen seuraukset KUNTOUTUS SOSIAALITYÖ MIELENTERVEYS- KUNTOUTUKSEN ASIAKKAAT; Yhteiskunnallisen osallisuuden tukeminen, SJgman purku, Arjen rakenteiden ja merkitysten ylläpitäminen PÄIHDEONGELMAISUUS; Tukiasuntojen ja psykososiaalisen tuen tarvitsijat, Perheiden tuki, Ylisukupolvisuuden ehkäisy PSYKIATRIA PÄIHDETYÖ KAKSOISDIAGNOOSIASIAKKAAT; DiagnosJikka systemaausuus, Elämän mukainen hoito, PrevenJivisyys ETELÄ- KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Timo Salmisaari

9 TUOTTAVUUS OHJAAJANA TuoRavuus = SubjekRivisen terveyshyödyn tuoqamista, pärjäämisen kokemusta - Samalla rahalla enemmän. Säästöt ja tuoqavuus ovat eri asioita. Tämä kytkeytyy yhteiskunnallisesta osallisuudesta huolehrmiseen, se on:! HyvinvoinRvalRon turvaverkon ylläpitämistä,! Viranomaistuen uloqamista kaikkien saataville,! Kansallisten voimavarojen riiqävyydestä huolehrmista,! TarviQaviin palveluihin pääsyn mahdollistamista,! Kohtaamiselle perustuvan toimintakulquurin ylläpitämistä.

10 TUOTTAVUUS JA TOIMINTOJEN AJOITUS " Valtakunnallisesti keskitetty erityistason erikoissairaanhoito " Harvinaisten sairauksien hoito " Keskitetty erikoissairaanhoito " Monialaiset palvelut " Erikoissairaanhoito " Psykososiaaliset palvelut " Perusterveydenhuolto " Sosiaalitoimi " Palveluohjaus " Matala kynnys " Ennaltaehkäisy ETELÄ- KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

11 JÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVIA AJANKOHTAISIA HAASTEITA # SOTE monen tason muutos; rakenneuudistus vs. palveluohjaus, rahoitus, vallanjako # Kuntatalous konkreran vaarmus # Kela- uudistus; osaoprmoinra vai yhteiskunnallisen vastuujaon tehostamista # AmmaPryhmien väliset muutokset; esim. muuqunut lääkäriprofessio # Sähköiset ratkaisut ja niiden mahdollisuudet # MuuQuva yhteiskunta; geopoliipset tekijät, kansainvälinen turvallisuus, poliipnen todellisuus ym.

12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO JA IHMINEN, konteks0en kirjosta KOHDE TAVOITE VÄLINE KRIITTISET TEKIJÄT JOHTAMISEN HAASTE VERONMAKSAJA Verojen kohtuullisuus, VEROILLE VASTETTA TuoQavuuden lisääminen, Kustannuslaskennan hyödyntäminen TuoQavuus, KustannusRetoisuus, PosiRivinen priorisoinr TuoQava ja tehokas toiminta, Samalla rahalla enemmän KANSALAINEN HyvinvoinRvalRo, PERUSTURVA Yhteiskunnan rakenteet, Keskushallinto HalliQavuus, Turvallisuus, LuoteQavuus Ison kuvan ylläpito ja siihen integroituminen ASIAKAS PALVELUT/ Palvelujärjestelmä SaavuteQavat ja toimivat palvelut Saatavuus, KaQavuus, Joustavuus PalvelualPus Rajapintojen hallinta, Matalan kynnyksen palvelut POTILAS (Asiakas) Korkeatasoinen lääkereteellinen HOITO / Hoitojärjestelmä, terveydenhuolto Oikeaan diagnoosiin perustuva tehokas hoito VaikuQavuus Professioiden tukeminen, Prosessien ylläpito YKSILÖ YKSILÖLLISYYS, RäätälöinR, Kohtaaminen Toivomusten ja odotusten kohtaaminen, Henkilökohtaisten kokemusten huomioiminen Kokemuksellisuus, SubjekRivisten merkitysten kohtaaminen, Selviytyvyys Tarvitsevuus Asiakaslähtöisyys, Tervetuloa - ideologia LAINSÄÄDÄNTÖ Lakisääteiset tehtävät, VIRANOMAISfunkRo Viranomaisjärjestelmä, Valvontajärjestemä Oikeudenmukaisuus, UskoQavuus, Tasavertaisuus, Tasa- arvoisuus Toteutuksen päiviqyminen, Sisäinen valvonta 2009, 2015

13 ASIAKKAAN NÄKYMÄ PALVELUJÄRJESTELMÄN HAASTEENA ELÄMÄNMUKAINEN HOITO Hoidon rakentuminen elämänjlanteeseen Mahdollisimman korkeatasoinen lääkejeteellinen hoito SubjekJivisten merkitysten ja kokemusten huomioiminen OMAISVERKOSTO Pari- /seurustelusuhde Primaari- ja sekundaariperhe Muut omaiset LÄHEISVERKOSTO LuoRohenkilöt Ystävät Muut merkitykselliset henkilöt SOSIAALINEN VERKOSTO Arkeen ja jokapäiväisiin toimintoihin osallistujat Lähipiiri Harrastepiirit TERVEYDENHUOLTO Oma lääkäri Sairauksien ennaltaehkäisy SomaaUsten sairauksien hoito KUNTOUTUKSEN, TYÖN JA TOIMINNAN VERKOSTO Päivien sisältö ja rakentuminen Arjen mielekkyys Valmiuksien ja taitojen harjoirelu ja ylläpitäminen VIRANOMAISVERKOSTO Sosiaalitoimi Edunvalvonta, talouden hoito Oikeusturva UNELMAT JA TAVOITTEET Elämän tarkoitus Tulevaisuuden suunnitelmat Päämäärät MERKITYKSET JA ARVOT Suhde itseen Elämänkatsomus Ihmissuhteet

14 PALVELUJÄRJESTELMÄN KÄYTTÄJÄ SYSTEEMISENÄ IKKUNANA Jokainen yksilö on systeeminen ikkuna. Palvelujärjestelmä saa jokaisen asiakkaansa myötä mahdollisuuden havainnoida ko. systeemiä. Asiakas ei ole välttämättä se systeeminsä sairain tai tarvitsevin. Järjestelmän näkökulmasta jokainen asiakas edustaa mahdollisuutta identifioida järjestelmän ulkopuolisia avun tarpeessa olevia. Tähän tarvitaan matalan kynnyksen toimintaa, systeeminen työote ja prosessista vastaava rajapintatoiminto.

15 MTPA AIKUISPSYKIATRIA NUORISO- PSYKIATRIA 24/ 7 päivystys Palvelu- ohjaus ArvioinJ- jaksot Neuropsykiatr ia (Adhd, Asperger) Lyhyet hoidot VASTAAN- OTOT PÄIVÄ- OSASTO OSASTO- HOITO LIIKKUVA TYÖ SihJ Poliklinikka Päivä- toiminnat Osasto YTHS NUORTEN PÄIHDETYÖ KATAJAPUU Nuoriso- psykiatria Terveyden- hoito Vastaanotot Mielenterveysty ö Päihde- SihJ Päihde- klinikka Liikkuva työ Päihde- kuntoutus- yksikkö Asumis- palvelut Sori - toiminta Osto- palvelut Tukiasunnot KuntouRava asuminen Toiminnalliset ryhmät Nuoret aikuiset TERVEYS- KESKUS POLIISI LAP- TUOTE- SÄÄTIÖ TYÖTOIMINTA Päihdepaikat Vastuulääkäri Vastuuhoitaja Terveyden- hoitaja Koulupoliisi- toiminta (kansalaistaidot) Rikostutkinta - > Hoitoonohjaus Näkyvä kenrätoiminta Sosiaalityö Työpajat Valmennus- palvelut Työhön- valmennus Etsivä työ KeskiteRy toiminta SatelliiJt Ostopalvelut YKSITYIS- SEKTORI Yleislääkärit Psykiatrit PsykoterapeuJt OPPI- LAITOKSET Rehtori ja operajakunta NUORI JA TURVAVERKKO Talous- ja velka- neuvonta AIKUIS- SOSIAALITYÖ Toimeentulo- tuki Työllistämisen tukitoimet Avopalvelut LASTEN- SUOJELU Laitos- palvelut SRK Oppilas- / opiskelija- huolto Erityisopetus Oppilaan- / opinto- ohjaus TAIDETYÖPAJA LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ TYÖ Ehkäisevä työ Tarulantupa Kirkko Nuorisotyö Perheasiain- neuvorelukeskus Oppilaitospastorit KANNATELLEN Muut yhteisöt I: Syrjäytymisen mekanismit II: Case Management Vapaaehtois- työ Sairas- päivärahat HANKKEET SIEPPI Klubitalo TIME- OUT KOLMAS SEKTORI Koulu- psykologit KoulukuraaRorit Kuntoutus- tuki PoJlas- järjestöt Vammais- ja hoitotuet Omais- järjestöt MAAHANMUUTTAJIEN PALVELUT Kuntoutus Kuntoutusraha Lääkinnällinen AmmaJllinen Psykoterapiat Harkinnan- varainen KELA ÄiJys- ja lastenneuvolat Työn välitys Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut Lapsi- ja nuoriso- vastaanoro Opintotuet Työ- markkinatuki Kotoutumis- tuki Koulutus- palvelut TE- TOIMISTO TYP AmmaRllisen kuntoutuksen palvelut Koulu- terveyden- huolto SoJlas- avustus AmmaJn- valinta ja ura- suunnirelu Merkkari Asumistuet Opiskelija- terveys AmmaJllinen kuntoutus Työhön ja koulutukseen suuntaavat palvelut Koppari Asumis- ja laitospalvelut Perheneuvola NuorisoJlat Yksilökäynnit VAMMAIS- PALVELUT Päivä- ja työtoiminta Tiedotus- piste Verkko SAIMAAN KRIISIKESKUS NUORISO- TOIMI Ryhmät Perheasiat Sijaishuolto Perhetyö Sosiaalityö NeU- nuorisotyö Sosiaalinen nuorisotyö Lasten- kodit TurvakoJ Muut yksiköt Sosiaali- päivystys Sijaisperheet Etsivä työ Ehkäisevä nuorisotyö

16 Aikuisten psykososiaaliset palvelut Tulosalueen johtaja Uusi kaavio Tulosyksiköt Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut (Avohoito ja osastot) Ylilääkäri Juha Kemppinen Psykososiaalinen kuntoutus Palvelupäällikkö Ursula Viro Aikuisten sosiaalipalvelut ja toimeentulo Palvelupäällikkö Heikki Hirvonen Mielenterveyspäivystys ja arvioinrpoliklinikka sekä päihdeklinikka Palveluesimies KaR Nirkko Etelä- Karjalan mielenterveyskeskus Palveluesimies Jaana Behm Ps1 Palveluesimies Vesa Piikki Toimintayksiköt KuntouQavat asumispalvelut ja toiminnallinen kuntoutus Palveluesimies Sanna Kuukka Liikkuva toiminta Palveluesimies Helena Talonpoika TyöelämäosallisuuQa tukevat palvelut Palveluesimies Tea Pitkänen Aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, talous ja velkaneuvonta Palvelupäällikkö Heikki Hirvonen oto MaahanmuuQopalvelut Palveluesimies Merja Heino- Kukkurainen Ps3 Palveluesimies Vesa Piikki Päihdekuntoutusyksikkö Palveluesimies Vesa Piikki

17 NeQotoimintamenojen suhteellinen kehitys (vertailuvuosi 2010=100) Eksote Eksote ilman MTP:tä MTP 114,9 MTP: EUR/asiakas 111,6 113,6 110,7 104,2 104,0 101,5 100,7 100,0 99,9 91,9 87, NeQotoimintamenojen kasvu vuoden 2013 lopussa vuoden 2010 tasoon nähden: Eksote 13,6 % suuremmat, ilman MTP:tä 14,9 % suuremmat MTP 0,7 % suuremmat NeQotoimintamenojen keskimääräinen vuotuinen kasvu (CAGR) vuosina : Eksote 4,4 %, ilman MTP:tä 4,7 % MTP 0,2 % MTP:n asiakaskohtaiset kustannukset ovat 12,3 % alhaisemmat kuin vuonna 2010

18 MTP:n asiakaskohtaisten kustannusten kehitys MTP:n asiakasmäärän ja EUR/asiakas suhteellinen kehitys (2010=100) Asiakkaat MTP: EUR/asiakas 104,3 110,4 114,9 MTP:n asiakaskohtaiset kustannukset ovat 12,3 % alhaisemmat kuin vuonna 2010, vaikka asiakkaita on 14,9 % enemmän ,0 99,9 91,9 87, Asiakaskohtaiset kulut ovat Rppuneet lähes 550 EUR/vuosi Asiakkaat EUR/asiakas

19 MTP:n toimintakulujen kehitys Toimintakulujen kehitys, milj. EUR Suhteellinen kehitys (vuosi 2010=100) Miljoonat ,2-2,6-0,4-11,7-31,4-2,7-0,4-30,8-30,4-2,7-2,7-0,4-0,3-12,3-11,7-11,0-15,3-16,0-15,9-16, Muut toimintakulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut MTP:n toimintakuluista 90 % koostuu henkilöstökuluista (52 %) palvelujen ostoista (38 %) Vuonna 2011 kulut kasvoivat, mutta sen jälkeen ovat pienentyneet vuosittain Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 106,5 105,0 100,7 93,8 89,8 Toimintakulut ovat kasvaneet 0,7 % vertailuvuoteen nähden (Eksote:12,3 %, ilman MTP:tä 13,3 %) Henkilöstökulut olivat 2013 lopussa 6,5 % isommat ja palvelujen ostot 6,2 % pienemmät kuin vuonna 2010

20 JOITAKIN TULOKSIA! Jonot ovat poistuneet, vaikka kuka vain voi tulla milloin vain! Henkilöstöpulaa ei ole enää! AsiakastyytyväisyysmiRauksissa olemme saaneet Eksoten parhaat tulokset! Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluasuminen on vähentynyt lähes 20%! Ps os:jen paikkaluku on vähentynyt 60 %! Vastentahtoiset toimenpiteet ovat vähentyneet yli 90 %!!!!! NeRotoimintamenojen kehitys valtakunnan tasolle siirrerynä tarkoiraisi 5,5 mrd säästöjä! V tulos toteutui +1,2 milj. budjeua pienempänä ( toteuma 36,6 milj. ), vaikka tuotot laskivat 0,5 mrd euroa laitoshoidon vähenemisen takia

21 MUUTOKSEMME KOLME YDINASIAA 1. Kehys 2. Asiakas edellä 3. Johtaminen

22 KIVULIAINTA OLI PERUSTEHTÄVÄÄN PALAUTTAMINEN ELI ASIAKAS OLI UNOHTUNUT ja tästä lähde6in

23 ASIAKAS ON TÄRKEIN KUINKA VOIN AUTTAA

24 1. Yksilötaso = Miten? Palvelujen räätälöinr, Just for me Kohtaaminen 2. Palvelujen taso = Mitä? Matala kynnys Sopiva ja toimiva palveluvalikko - Ke5eryys Tarkoituksena on, eqä palvelujen sisältö ei jäisi kiinni niiden saatavuudesta. Toisaalta voi olla palveluja, joita ei oikeastaan tarviqaisi ja niihin kuluvat resurssit olisi tarkoituksenmukaisempaa käyqää muualla. 3. Väestötaso = Säännöt ja rakenne Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus Kaikille samanlaiset palvelut - > Mahdollistaminen Kaikki saavat samanlaiset mahdollisuudet, muqa palvelujen tulee olla tarkoituksenmukaisia eli niitä kohdennetaan (posirivinen priorisoinr) a) tarpeen ja b) vasteen mukaan 4. TuoRavuuden taso ASIAKASLÄHTÖISYYDEN HIERARKIAT HyvinvoinRvalRon olemassaolon peruskysymys ja ajankohtainen kansallinen haaste Mihin on varaa? SuoriQeiden seuraaminen, vaikuqavuuden monitoroinr ja tulosten miqaaminen ovat asiakaslähtöisyyden edellytyksiä Jos rahat loppuvan, palvelut tuotetaan saqumanvaraisesr ja niihin pääsy on mielivaltaista

25 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN PALVELUJÄRJESTELMÄN TULEE PALVELLA JOKAISTA KÄYTTÄJÄT EIVÄT OLE MIKÄÄN ERILLINEN IHMISRYHMÄ - SE ON MEITÄ KAIKKIA VARTEN, TERVETULOA!

26 KAIKEN YDIN ON KOHTAAMINEN LÄHIMMÄINEN LÄHIMMÄISELLE

27 MASENNUS MIKÄ MASENNUS? diagnosrikan konteksrn ongelmallisuus MASENNUS SUHDE DEPRESSIOON TUNNETILA SAIRAUS OIRE/ REAKTIO LIITÄNNÄIS- SAIRAUS VUORO- VAIKUTUS SUKU- PERINTÖ OMINAISUUS, EVOLUTIONAARINEN VOIMA ERI ASTEET PSYKO- SOSIAALISET TEKIJÄT PSYKIATRISET SAIRAUDET SOMAATTISET SAIRAUDET PERSOONALLISUUS HÄIRIÖT PSYKOOSI ILMIASU PERHEEN ILMAPIIRI POIKKEAMA NORMAALITILASTA BIOLOGIA MENETYKSET AHDISTUS- HÄIRIÖT SAIRAUS/ BIOLOGIA ESTYNYT REAKTIO SOPEUTU- MINEN SUKUTEEMAT OLO GENETIIKKA ELÄMÄN- KUORMITUS PERSOONALLI- SUUSHÄIRIÖT SAIRASTU- MINEN VAATIVA TAISTELU- VÄSYMYS INTERPERSO- - NAALISET TEEMAT TRANS- GENERATIO- NAALISUUS OLOTILA PSYKOOTTINEN MASENNUS STRESSI- TEKIJÄT PSYKOOSI SAIRASTA- MINEN RIIPPUVAINEN SAMAT BIOLOGISET PROSESSIT PROSESSIIN LIITTYMINEN KANSALLISET TEEMAT JA HISTORIA OLEMISEN TILA MASENNUS JA PÄIHTEET MUUT SOMATI- SAATIO NARSISTINEN SAMAT MIELEN- SISÄISET PROSESSIT TRANS- FERENSSI KANSALLINEN ITSETUNTO TUNNE KAAMOS- MASENNUS EPÄ- LUULOINEN STIGMA HAVAINNOI- JAN OSUUS BIPOLAARI- SAIRAUS EPÄVAKAA NEGATIIVINEN OIREISTO KROONINEN MASENNUS MUUT

28 OMINAISUUS PERSOONALLISUUS PERSOONALLISUUS- HÄIRIÖ PSYKOOSI/ VAKAVA SAIRAUS DIAGNOOSI- AKSELI TUNNOLLISUUS Täsmällinen, Luote:ava Ehdoton, joustamaton, vaa0va Jumiutuva, aikaansaamaton VAATIVA PERSOONALLISUUS, OBSESSIIVISUUS TOISTEN HUOMIOIMINEN Empaa6nen, sosiaalinen Riippuvainen, tuuliviiri Tahdoton, rajaton RIIPPUVAINEN, EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS LUOVUUS Monipuolinen, Mielikuvitusrikas, Rajaton Labiili, ennakoimaton Hajanainen, epäadekvaa6 EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS, PSYKOOSIALTTIUS TURVALLISUUS- HAKUISUUS Tarkkasilmäinen, varuillaanoleva Epäluuloisuus, estyneisyys Harhaluuloisuus PARANOIDISUUS, ESTYNEISYYS ASSERTIIVISUUS Ärhäkkyys Arvaama:omuus, kveruloivuus VÄLITTÄMINEN Mustasukkaisuus Sitovuus, Rajoi:avuus Paranoidisuus, manipuloivuus Paranoidisuus, vangitsevuus EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS, SOSIOPAATTISUUS NARSISTISUUS, PARANOIDISUUS

29 PÄRJÄÄVYYS Omassa elämässä elämisen kokemus Ulottuvuuksia ja käsitteitä TERVEYS SUBJEKTIIVINEN KOKEMUS OIREET JA HAITAT TOIMINTAKYKY AVUN SAATAVUUS HOITOON LIITTYVÄT KOKEMUKSET TURVALLISUUDEN TUNNE TYYTYVÄISYYS OMAAN ELÄMÄÄN PSYKOSOSIAALINEN TURVAVERKKO MERKITYKSET JA KOKEMUKSET VOIMAVARAT JA JAKSAMINEN VALINNAT JA RAKENTEET PERHETEKIJÄT AMMATINVALINTA JA TYÖ ASUINPAIKKA ASUMISEN TEKIJÄT PERUSTURVA AGENTTISUUS IHMISUHTEIDEN TILA YHTEYS HYVÄÄN PÄRJÄÄVYYS SUBJEKTIIVINEN Kokemuksellisuus OBJEKTIIVINEN Arvioinnin mittarit? TYÖ MIELEKKYYS TYYTYVÄISYYS HAASTAVUUS ARVOSTETTAVUUS TYÖPAIKAN ILMAPIIRI ROOLIT VANHEMMUUS PUOLISONA OLEMINEN YSTÄVÄT TYÖYHTEISÖ MUUT IHMISSUHTEET SOSIAALISET TILANTEET Timo Salmisaari 2009/ 2013

30 MONIKONTEKSTIAALISUUS 1/2 TILANNEKOHTAISUUS SUBJEKTIIVINEN/ MINUUDEN ULOTTUVUUS OIRETASO SYSTEEMINEN ULOTTUVUUS HÄIRIÖN TASO INTERPERSONAALINEN ULOTTUVUUS ELÄMÄNMUKAINEN ARVIO TOIMINTAKYVYN ULOTTUVUUS TRANSGENERATIONAALINEN ULOTTUVUUS OHEISSAIRAUKSIEN ULOTTUVUUS ELÄMÄNKAARELLINEN ULOTTUVUUS SAIRAUSPROSESSIEN ULOTTUVUUS ELÄMÄNKERRALLINEN ULOTTUVUUS

31 MONIKONTEKSTUAALISUUS 2/2 KONTEKSTIN ULOTTUVUUS YDIN TEEMAT MINUUS/SUBJEKTIIVISUUS OIREET TASO TOIMINTAKYKY Kuka ja mitä olen itselleni? SubjekRiviset ja objekriviset oireet Häiriön luonne ja syvyys Elämän rakenteet Oma käsitys Rlanteesta, omat teoriat, suhde itseen, oma sisäinen kieli, Kokemuksellisuus, Selviytyvyys, AgenUsuus Oirekartoitus: Ahdistus, Masennus, Päihteiden käyqö, Syömishäiriö ym. Mistä on kyse? NeurooPset häiriöt, Persoonallisuushäiriöt, Päihdesairaus Psykoosit, Skitsofrenia, Neuropsykiatriset häiriöt Päivien sisältö ja rakentuminen, Arjen mielekkyys, Elämisen taidot ja valmiudet OHEISSAIRAUDET Mielen ja kehon vuoropuhelu SomaaUset sairaudet, Fysiologiset ja metaboliset tekijät SAIRAUSPROSESSIT Minun sairauteni osana minun elämääni Sairaus - Sairastuminen Sairastaminen Yksilön suhde sairauteen ELÄMÄNKERRALLISUUS Elämän kulku Elämän historia, Elämän tarina ELÄMÄNKAARELLISUUS Punainen lanka Toistuvat teemat, tapahtuneiden asioiden samankaltaisuudet TRANSGENERATIONAALISUUS INTERPERSONAALISUUS SYSTEEMISYYS Maapallo pyörii elävineen ja kuolleineen Niin se metsä vasta kuin sinne huutaa Elämä vuorovaikutusten verkossa Sukukronikat, Sukupolvesta toiseen siirtyvät ilmiöt, Kansalliset teemat Miten olen toisten kanssa, Suhde ydinteemoihin (ylläpitäminen, välqäminen, kompensaaro), Tarvitsevuus Arjen roolit kodissa ja työssä, omien posijoiden vaihtumiset, Pelien pelaaminen TILANNEKOHTAISUUS Miksi juuri nyt? Laukaisevat tekijät, Elämän Rlanne

32 WANHAN PÄIVITTÄMISTÄ

33 IDEOLOGINEN JULISTUS 2010: PÄIHDETYÖ KUULUU KAIKILLE! Hoitopaikan ratkaisee sen hetkinen yksilöllinen palvelutarve

34 KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1! Milloin päihdeongelmaan haetaan apua?

35 KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 2! Mikä todella auqaa?

36 KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 3! Mitä apua hakevalta voi vaara?

37 KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 4! Miten avun tarve eroaa muusta avun tarpeesta?

38 KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 5! Milloin hoito passivoiqaa ja kroonistaa?

39 PUUN, KUOREN JA OLOSUHTEIDEN VÄLISSÄ Tasapainoilua päihdepalvelujen järjestämisessä VÄLITTÄMINEN JA HUOLENPITO TARKOITUKSENMUKAISUUS KONTROLLI Turvapaikan ja uuden alun tarjoaminen Sosiaalityön ja lääkejeteen apu Oikeus päihteerömään ympäristöön Yhteiskuntaan integroiminen Elämään paluuseen auraminen Elämäntapaohjeet, Itsehoidon mojvoinj Maata jalkojen alle, Majatalotoiminnan välräminen Passiivisuudesta akjivisuuteen, KuntouRava työote Lieveilmiöiden hallinta Itselle ja muille vahingollisen toiminnan estäminen, esim. kaupankäynj Markkinoiden pitäminen etäällä, esim. ei ShooJng roomia Eteenpäin tuuppiminen ja realiteeuen kohtaaminen Perusturvan ylläpitäminen Omatoimisuuteen kannustaminen Hyväksikäytön estäminen Turvaverkon ylläpito AuRamisen mahdollistaminen/ mahdollistuminen Toimintaa turvaava posijivinen julkisuuskuva ETELÄ- KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

40 PÄIHTYNEEN POTILAAN POLKU EKSOTESSA JÄRJESTYS- / POLIISIFUNKTIO SAMMUNEET/ TAJUTTOMAT EA NOVA VÄKIVALTAISET POLIISI PÄIHTYMYS SOMAATTISTEN TUTKIMUSTEN TAI HOIDON TARVE TUTKIMUKSET/ HOITO KESKEN PÄIHDEDELIRIUM PääsääntöisesJ: EA/ NOVA Kevyet hoidot: (esim. iv):ps1 Yleensä NOVA/ SomaaUnen osasto (A9) KomplisoitumaRomat: Ps1 Toteutus NOVAN toimesta Säännöllinen psykiatrinen konsultaajo KOTI, ei jatkoa AVOHOITO MAJAKKA PSYYKE +/ EPÄSELVÄ MTPA/ PÄIV. HIESSILTA PAJARILA PS1 Selviämis- hoitohuone Osastohoito Vapaaehtoinen hoito Tahdonvastainen hoito

41 TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ

42 TOIMINNAN TAVOITE KAIKILLE SAMANLAISTA, mu5a SOPIVASTI ERILAISTA ja YKSILÖLLISESTI POIKKEAVAA

43 24/7 - TOIMINNAN EDELLYTYKSIÄ

44 MATALA KYNNYS toimintamallin tavoireita 1. PALVELUJEN JA TOIMENPITEIDEN HELPPO SAATAVUUS JA OIKEA- AIKAISUUS 2. KATUJEN TODELLISUUDEN TUOMINEN PALVELUJÄRJESTELMÄÄN 3. MOTIVAATION HYÖDYNTÄMINEN (MOMENTUM- AJATTELU) 4. ENNALTAEHKÄISYN AJOITUS

45 MTPA*:N PROSESSIEN HAASTEITA * = Mielenterveyspäivystys ja arvioinrpkl FOKUSOITU HOITOMALLI UUDET POTILASRYHMIEN PROSESSIT ERIKOISPKL:T YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON KRITEERIT MISSÄ MUUALLA HOITO VOISI TOTEUTUA? TUTKIMUSKÄYTÄNTÖJEN LUOMINEN ARVIOINTIJAKSO MATALA KYNNYKSEN LOGISTIIKKA TUTKIMUKSET JA SELVITTELYT HOIDON TARPEEN ARVIOT ERIKOISPKL:T AJANVARAUSTOIMINTA Max 20 x HOITOSUHDE FOKUSOIDUT HOIDOT KORVAUSHOIDOT SAIRAALAHOITO VÄLITTÖMÄN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON TARVE: VAPAAEHTOINEN HOITO PÄIHDEKUNTOUTUSYKSIKKÖ M1 MENETTELY PSY- TRIAGE AKUUTTI JA EI-AJANVARAUSTOIMINTA MATALA KYNNYS NEUPIKSEN TOIMINTA YLEISSAIRAALAPSYKIATRINEN KONSULTOINTI /PSYKIATRINEN TOIMINTO NOVAN TILOISSA: SEURANTA EPÄSELVÄT TILANTEET ARVIOINTIKELPOISUUDEN ODOTTAMINEN ARVIOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMINEN KUNTOUTUSJÄRJESTELMÄN PÄIVITTÄMINEN AKUTISOITUNEIDEN TAPAUSTEN JA PUDOKKAIDEN TOIMINTAMALLIT MIELENTERVEYSKUNTOUTUS PITKÄAIKAISPSYKIATRINEN AKUUTTITOIMINTA TILAAJA-TUOTTAJA -MALLI CARE MANAGEMENT KANNATTELU TUKI AIEMMAN HOITOSUHTEEN AKTIVOITUMISEN AJAKSI ADEKVAATIN HOIDON JÄRJESTYMINEN PALVELUOHJAUS OHJAUS OIKEISIIN PAIKKOIHIN: MT-PALVELUT MUU TERVEYDENHUOLTO SOSIAALITOIMI TYÖVOIMAVIRANOMAISET KOLMAS SEKTORI LÄHIVERKOSTOT YM KOKO ORGANISAATION TUNTEMUS JA HYÖDYNTÄMINEN HAVAINTOJEN JALOSTAMINEN UUSIEN TOIMINTOJEN JA RAKENTEIDEN RAAKA- AINEIIKSI VERKOSTOITUMISEN HAASTEET MAHDOLLISTAMISEN TEEMA

46 PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN JA LOGISTIIKAN ASIAKASSEGMENTIT 1. AkuuXt, kiireelliset ja vielä epäselvät. 2. Tutkimus- / selvitysvaiheessa olevat ja joilla hoito/ Xlanne ei ole vielä tasapainossa. 3. SubakuuXt, vaihtelevan voinnin ja Xlanteiden asiakkaat. 4. Laitoshoidon tarvitsijat ml. palvelukodit. 5. Remissio/ asiat tasapainossa ja Xlan ylläpitäminen. 6. Uloskirjoitetut. 7. Monialaisen avun tarvitsijat. 8.Järjestelmän ulkopuolella olevat avun tarvitsijat. 9. Asiakkaat, joilla hyvinvoinx on uha5una, ennaltaehkäisyn toimenpiteet.

47 PALVELUJÄRJESTELMÄN (avohoito) KOKONAISKARTTA Asiakkaan polku KUMPPANUUSKARTTA PSYKOEDUKAATIO KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA PÄIVYSTÄVÄ VERTAISTYÖNTEKIJÄ HYVIS MIELENTERVEYSTALO - PORTAALI SÄHKÖINEN ESITIETO- LOMAKE Sosiaalisen verkoston vahvistaminen, osallisuuden lisääminen Itsehoidon tehostaminen ja autonomian vahvistaminen ASIAKAS. Mittarit Työskentelyn tehostaminen ja istuntojen välisen ajan hyödyntäminen Vastaanottojen kapasiteetin tarpeen väheneminen Oireenhallintaryhmät: Diagnoosilähtöiset ryhmät: Toiminnalliset ryhmät: Lääkinnällinen kuntoutus: P r o s e s i o h j a u s ERIKOISTOIMINNOT: PerheRimi, Työhönpaluupkl, PsykoterapiaRimi, Psykogeriatrinen koordinaaqori, KrimiRimi, Kiertävä päihdesh ym. 1. LIITO ( Liikkuvan työn ryhmä) Vastaanottotoiminta ja elinympäristöön tehtävä työ 2.KUNTOUTUSKOORDINAATTORIT 3.YHTEISÖHOIDOT Veturi, Parkki, Työtoiminta, Palvelukodit Psykososiaalinen kuntoutus: Kuntouttava työtoiminta: KOLMAS SEKTORI JA MUU VERTAISTOIMINTA Klubitalo, omaisten tuki, päihdejärjestöt, erilaiset yhdistykset

48 PARASTA RAKENNUSMATERIAALIA! Toimima5omina näy5äytyvät prosessit! Palveluja vaille jääneet asiakkaat! Palvelujärjestelmän pudokkaat ILMAN NIITÄ EI JÄRJESTELMÄMME KEHITY...miten hyödynnämme tämän informaajon

49 TYÖELÄMÄOSALLISUUDEN PALVELU- JA TOIMENPIDEVALIKON JÄRJESTELYÄ Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Henkilökohtaiset tarinat Aiempi viranomaistoiminta ElämänJlanne Ym. Mitä emme vielä Xedä??

50 ASIAKASKÄYNTIEN PROSESSIEN TEKO KRITEERIT TAVOITTEET FORMAATTI ENSIKÄYNNIT UUSINTAKÄYNNIT ASIAKASKUNTA KANTA- ASIAKKAAT KERTAKÄYNNIT AKUUTTIKÄYNNIT MUUT (Puhelut, s- posr) Timo Salmisaari

51 ASIAKKAIDEN TARPEET PALVELUJÄRJESTELMÄN OHJAAJINA PALVELUTARVE VIRANOMAISTEN NÄKÖKULMASTA OTOS ARJEN TOIMINTA- KÄYTÄNNÖISTÄ PALVELUVALIKON OHJAAJA, KETTERYYDEN TAE TUNNISTE (ei hetu) PALVELUTARPEEN TAUSTA PALVELU MITÄ MUUTA TARVITSISI? ETELÄ- KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

52 KANTA- ASIAKKAIDEN KARTOITUS KRITEERIT TAVOITTEET FORMAATTI ENSIKÄYNNIT UUSINTAKÄYNNIT KANTA- ASIAKKAAT TUNNISTE INDIKAATIO KESTO TAVOITE VAIHTOEHTO ASIAKASKUNTA TARVITAAN KANTA-ASIAKASVASTAAVA KERTAKÄYNNIT AKUUTTIKÄYNNIT MUUT

53 UUSINTAKÄYNTIEN FORMATOINTI JA TAVOITTEELLISTAMINEN KRITEERIT TAVOITTEET FORMAATTI ENSIKÄYNNIT UUSINTAKÄYNNIT TUNNISTE INDIKAATIO/ LUOKITTELU ARVIOITU KESTO TAVOITE TARVITAAN UUSINTAKÄYNTIVASTAAVA KANTA- ASIAKKAAT ASIAKASKUNTA KERTAKÄYNNIT AKUUTTIKÄYNNIT MUUT Timo Salmisaari

54 MITTAAMINEN JA RAPORTOINTI KEHITYSESTEINÄ MITTAAMINEN JA RAPORTOINTI OVAT TÄRKEITÄ, MUTTA KUINKA VÄLTTÄÄ VANHOJEN RAKENTEIDEN KIERRÄTTÄMINEN NIIDEN OHJAUKSESSA? KUINKA SAADA MITTARIT SUUNNATTUA TULEVAISUUTEEN, JOTA EI VIELÄ EDES TUNNETA? KUINKA VÄLTTÄÄ PARADOKSAALISUUS, HARHAISUUS JA KONSERVATIIVISUUS?

55 MiRareiden ja raportoinnin harhaa: MIELENTERVEYSINDEKSI 1. Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset IndikaaQori kuvaa itsemurhien (X60- X84, Y870) tai sairaalahoitoon johtanut itsemurhayritysten määrän ikäryhmässä suhteutequna samanikäiseen väestöön. => Kuvaa palveluihin pääsyä, toimintatapoja ja hoitokulttuuria 2.Psykoosiin liiryvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet IndikaaQori kuvaa psykoosin (vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt, vaikeahoitoinen psykoosi) hoitoon myönneqyjen lääkekorvausoikeuksien määrän suhteutequna väkilukuun => Kuvaa palveluihin pääsyä, alueellista diagnostiikkaa, hoitokäytäntöjä ja Kelan linjauksia 3.Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyrömyyseläkkeet IndikaaQori ilmaisee mielenterveyden ja käyqäytymisen häiriöiden (F00- F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyqömyyseläkeqä saaneiden vuoraiden määrän suhteutequna samanikäiseen väestöön. TyökyvyQömyyseläkkeet käsiqävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet => Kuvaa palveluihin pääsyä, alueellista diagnostiikkaa, hoitokäytäntöjä ja lausuntojen laatua

56 SAIRAALAHOIDON LÄHTÖKOHTIA Kaiken hoidon tulee tukea porlaan elämää mahdollisimman autenpsessa ympäristössä (= Elämänmukainen hoito) Sairaalassa hoidetaan vain, mitä avohoidossa ei voi Sairaalahoito on looginen osa porlaan tarinaa, täydentyvän jatkokertomuksen osa Se edustaa avohoidolle myös second opinionia (toinen toisiimme tukien ) Missä on tarkoituksenmukaisinta tehdä: Psykologiset tutkimukset ToimintaterapeuRn arviot Työkyvyn arviot Kuntoutukselliset toimenpiteet? Mitä sairaalahoidon tulee sisältää? ETELÄ- KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

57 OSASTOHOIDON KIELTEISIÄ SEURAUKSIA Omasta elämästä irtoaminen: Autonomia ja perusturva tulevat uhatuiksi Yhteys tärkeisiin asioihin katkeaa Ihmissuhderekyylit: lapset, puoliso, muut tärkeät ihmissuhteet Käytännön asioihin liiqyvät ongelmat Osastohoidon todellisuus: Yksityisyyden menetys Yhteisön säännöt ja todellisuus; rauhaqomuus, ennakoimaqomuus, turvallisuusuhat Vaihtuvat ja epäaidot ihmissuhteet Olosuhteet; vieras ympäristö, äänet, laitosmaisuus ym. Uuden todellisuuden vaikutukset: Traagisten kohtaloiden ja elämän varjopuolien kohtaaminen Pahojen tapojen oppiminen Haitallisiin verkostoihin kiinniqyminen SRgmaRsoituminen Kartoitettaessa potilaiden toiveita palvelujärjestelmää kohtaan sairaalahoidon välttäminen nousee aina ylitse muiden ympäri maailmaa ETELÄ- KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

58 Asennemuokkaus Suojaaminen Suojautuminen Asiantuntijuus Toiminnan edistäminen OSASTOHOITO JA KOMPLEKSISUUS Välittäminen Suojan tarjoaminen Väärinkäsitysten oikaisu Hoiva Hyväksikäyttö Hoito JULKISUUS Epätarkoituksenmukaisuus Kuntoutus Verkostojen toimivuus TURVA YHTEISÖ- ROOLIT Toimintakyvyn ylläpitäminen Saatavuus Asiakkaan ääni Viranomaisyhteistyö OSASTO- HOITO PALVELUT Tarkoitushakuisuus Tuottavuus Kattavuus ANSIOTYÖ Ketteryys Palveluvalikon laajuus Omistajaohjaus TOINEN TODELLISUUS Saavutetut edut Byrokraattisuus Ohjaava populismi Vieraantuminen Työturvallisuus Työelämän pelisäännöt Eristetyksi tulo Laitostaminen Hyväksikäytölle altistuminen Uhriutuminen Totalitarismi Stigmatisoituminen Mielivallalle altistuminen Tekopyhyys Työntekijän tarpeiden tyydyttäminen Palkkatason velvoittavuus Ansiotaso Realisointi Työn arvo

59 LIIKKUVAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN YKSIKKÖ (LIITO) Kroonisiin somaausiin sairauksiin liiryvät pitkäaikaiset mielenterveysongelmat Psykiatristen asiakkaiden somaauset ongelmat, Psykogeriatria SOMAATTINEN Päihdeongelmaisten somaausten sairauksien hoito Mielenterveys- kuntoutuksen asiakkaat, dekompensaajoryhmä PSYKIATRIA Toimintayksikkö: Oh 28 työntekijää: 9 KoXhoito 9 Liikkuva työryhmä 10 Päihdepalvelujen asumispalvelut Päihdeongelmaiset tukiasuntojen ja psykososiaalisen tuen tarvitsijat PSYKOSOSIAALINEN/ PÄIHDE Timo Salmisaari ETELÄ- KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Kaksoisdiagnoosi- asiakkaat

60 KUNTOUTUKSESTA

61 Kuntoutus on sitä, että arki sujuu

62 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUKSEN SEGMENTOINTI TAVOITE KEINOT 1. PARANEMINEN SAIRAUS Sairauden aiheuraman terveydellisen haitan poistaminen Paluu sairastumista edeltävään Jlaan AdekvaaJn hoidon keskeisyys Sairastumisen taustalla olevien mekanismien ymmärtäminen Oireiden hallinnan tärkeys Vaihtoehtoisuuden tavoiraminen AgenUsuuden lisääntyminen 2. AKTIVOITUMINEN SAIRAUS Keskeytyneen kehityksen käynnistyminen ja tukeminen Uusien kehityksellisten prosessien synkronoinj aiempiin Kehityksellisten alueiden integroinj HarjoiRelun ja oppimisen tukeminen Valmennusohjelmien käyrö ReparenJng 3. TOIPUMINEN SAIRAUS Sairaudesta aiheutuvan psykososiaalisten ym. hairojen vähentäminen Mahdollisimman hyvä elämä jäännösoireiden kanssa Psykososiaalisen selviytymisen tukeminen Yleisten elämän valmiuksien edistäminen Hoidon hyötyjen maksimoinj Sairastumisesta sairastamiseen Selviytyvyyden lisääminen ja voimavarojen vahvistaminen 4. ENNALLAAN- PYSYMINEN SAIRAUS Etenevien sairauksien kulun hidastaminen Toimintojen ja niitä ylläpitävien rakenteiden tukeminen UhaRujen valmiuksien ja taitojen harjoiraminen Taitojen ja valmiuksien ylläpitäminen Hoidon hairojen minimoiminen Verkoston hyödyntäminen ja tukeminen Päivien sisällön rakentaminen Hyvän vahvistaminen ETELÄ- KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Timo Salmisaari

63 PSYKOSOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN TOIMIJAT ETELÄ- KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

64 ADSUME* MADRS* PANNS* PAAVO* TOIMINTATERAPEUTTINEN ARVIO PSYKOLOGINEN TUTKIMUS NEUROPSYKOLOGINEN TUTKIMUS ASTA* SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIO LÄÄKETIETEELLINEN ARVIO* AUDIT* SAIRAUDEN AIHEUTTAMAN TERVEYDELLISEN HAITAN POISTAMISEN EDISTÄMINEN (PALUU EDELTÄVÄÄN TILAAN) ~ PARANEMINEN KESKEYTYNEEN KEHITYKSEN KÄYNNISTYMINEN JA TUKEMINEN ~ AKTIVOITUMINEN SAIRAUDESTA AIHEUTUVAN PSYKOSOSIAALISTEN YM. HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN ~ TOIPUMINEN ETENEVIEN SAIRAUKSIEN KULUN HIDASTAMINEN ~ ENNALLAAN PYSYMINEN DIAGNOOSI YKSILÖLLISET TAVOITTEET RYHMÄTOIMINTOJEN LIIKENNETTÄ NON- STOP RYHMÄT TILAAJA- TUOTTAJA- RYHMÄT KOTONA SELVIYTYMISEN TUKI (TaidoRaminen) TYÖELÄMÄOSALLISUUS PURO- RYHMÄ VIIKKOVISA KESKUSTELURYHMÄ TALO TUTUKSI- RYHMÄ SEURAKUNTARYHMÄ TEKSTIILIRYHMÄ LISÄÄ LIIKUNTAA- RYHMÄ KEITTIÖRYHMÄ SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJOITTELU- RYHMÄ TARKKUUDEN TAITO (AD/HD RYHMÄ) ROMURYHMÄ SCIT- RYHMÄ JÄTKÄT- RYHMÄ NAISTEN VOIMAVARARYHMÄ ELÄMÄNTAITORYHMÄ MUSIIKKIRYHMÄ ASKARTELURYHMÄ ASKARTELURYHMÄ NYKERRYS TAIDEPAJA RETKIRYHMÄ SOSIAALIPEDAGOGINEN HEVOSTOIMINTA LUOVANTERAPIANRYHMÄ PUUTYÖRYHMÄ RENTOUTUSRYHMÄ ÄIJÄRYHMÄ KEHOTIETOISUUSRYHMÄ MINDFULNESS- RYHMÄ PS1:n MUSIIKKITERAPIARYHMÄ MUSIIKKITERAPIARYHMÄ ILTARYHMÄ 2 x /kk ASKARTELURYHMÄ (Ps 1) ASKARTELURYHMÄ (Ps 3) ASKARTELURYHMÄ (LAPSILLE) MÄÄRÄAIKAINEN TOIMINNALLINEN TUTUSTUMISRYHMÄ NEULENURKKA OIREIDEN HALLINTA- tai MUUT PSYKOEDUKAATIORYHMÄ(T) ELOKUVATERAPIA- RYHMÄ Diagnoosipohjaiset ryhmät PSYKOFYYSISET MODULIT KOGNITIIVISET MODULIT EMOOTIO- MODULIT SOSIO- KOGNITIIVISET MODULIT KANSALAISTAITO- MODULIT ARJEN VALMIUS- MODULIT

65 PALVELUKOTIEN KILPAILUTUKSEN TAVOITTEITA 1. ASIAKASLÄHTÖISYYDEN LISÄÄMINEN Asiakkaan tarpeiden, palvelujen ja elämänrlanteen kohtaamisen vahvistaminen 2. KUSTANNUSTEN HALLINTA/ SÄÄSTÖT Kansallisten realiteepen kohtaaminen ja niihin sopeutuminen 3. PALVELUVALIKON LAAJENTAMINEN JA UUSIEN PALVELUJEN LUOMINEN Räätälöinnin ja innovoinnin vuoropuhelu - Yhdessä 4. KUMPPANUUS Yhteiset prosessit ja toisiltamme oppiminen 5. MARKKINOIDEN LIIKUTTAMINEN JA SÄÄTELY KehiQämismahdollisuuksien turvaaminen ja hyvän toiminnan palkitseminen = Markkinoiden funkxonaalisuuden mahdollistaminen asiakkaiden eduksi Timo Salmisaari, 2013

66 PALVELUKOTIEN ASIAKASSEGMENTIT 1. TUETUN (palvelukor- ) ASUMISEN SUBJEKTIIVINEN TARVE ON JATKUVAA Nykyinen palvelukor (sopimustuoqaja ja muilla maksusitoumukset) Toinen palvelukor Oma tuotanto uudistuvassa palveluvalikossa Ostopalvelut (sopimustuoqaja) 2. TUETUN ASUMISEN TARVE, JÄRJESTELMÄLÄHTÖISET SYYT Taustalla esim. tuquus, leimautuminen henkilöstöön, kannustuksen puute, ratkaisun helppous. TavoiQeina siirtyä olosuhteiden ylläpidosta kannustavaan asiakaslähtöisyyteen. 3. AIEMPI TOIMINTATAPA (palveluasuminen) KORVATAAN NYT UUSILLA Muut kuntoutuksen keinot, kuten aiempaa laajempi palveluvalikko ym. mahdollistavat uudenlaiset ratkaisut. Keinoina mm. korkuntoutus, liikkuva työ, päivätoiminta, vertaistuki, akuup toiminta, periodijaksot. 4. VÄLIAIKAISEN JA PORRASTETUN TUETUN ASUMISEN TARVE Eteneminen voi olla hidasta tai pysähtyä johonkin paikkaan, muqa etenemistä on edelleen odoteqavissa. 5. TUETUN ASUMISEN TARVE JÄÄ PYSYVÄKSI Osa asiakkaista tarvitsee jatkossakin ympärivuorokaursta ja pysyvää palveluasumista ETELÄ- KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Timo Salmisaari, 2013

67 TULEVAA/ PARHAILLAAN

68 YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN ORGANISAATIO Tavoi5eina: Kansalaisille lisäarvoa tuoqava viranomaistoiminta Rlanteissa, joissa yksilöiden tai perheiden hyvinvoinr on uhaquna. Yhteiskunnallista osallisuuqa tukeva poikkihallinnollinen räätälöityjen palvelujen valikko. HyvinvoinRa uhkaavien signaalien aiempaa parempi tunnistaminen ja tämän johtaminen palveluohjauksen kauqa kansalaisten elämää tukeviin toimintoihin. Yhteiskunnassa säilymiseen tähtäävän keinovalikon huomaqava laajentaminen. Erilaisten ei- ansiotöiden kokoaminen yhteen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, joqa arkeen tulisi sisältöä, merkitystä, rakenteita, sosiaalistumista ja yli sukupolvisten ilmiöiden ehkäisyä. JoQa kaikki voisivat kantaa kortensa kekoon tässä yhteiskunnassa. Parempaa maailmaa tekemässä

69 HYVINVOINNIN UHAN SIGNAALIT JA UUSI TYÖN FORMAATTI Signaaleista toimintaan Mihin reagoidaan? Sovitut ja tarkoituksenmukaiset signaalit (esim. toimeentulotuen tarve) Tunnistus- ja akrvoitumisjärjestelmät Miten? MeneQelytavat ja toimintamallit Avain- ja vastuuhenkilöt Palvelupuhelimet Asiakkaan akrvoiminen ja morvoiminen Kuka? ViesRn vastaanoqo, yhteys- ja vastuuhenkilöt ImplementoinJ ja prosessit; Mikä johtaa mihin, Miten seurataan, Miten mitataan? Toimeenpanon haaste

70 TAVOITE: 100 %:LLA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMISTÄ ON AKTIVOINTI- / KUNTOUTUSSUUNNITELMA - JA SEN TOTEUTUMISTA SEURATAAN AKTIIVISESTI ETELÄ- KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

71 AIKUISTEN KESKUKSEN PROSESSEISTA Osallisuuden talo TAVOITTEELLISUUS, TOIMINNAN FOKUSOINTI, PALVELUVALIKON HYÖDYNTÄMINEN YHTEISKUNTAOSALLISUUDEN YLLÄPITO, ELÄMÄN RAKENTEIDEN TUOTTAMINEN, YLISUKUPOLVISUUDEN EHKÄISY MATALA KYNNYS JA ALKUARVIO NEUVONTA JA VASTAANOTTO LIIKKUVA JA ELINYMPÄRISTÖÖN TEHTÄVÄ TYÖ TYÖELÄMÄ- OSALLISUUS NUORTEN PROSESSI VAKIOITU ARVIOINTIPROSESSI, MITTARIT, PÄIVITTYVÄ PROSESSIKARTTA ELINYMPÄRISTÖN HYÖDYNTÄMINEN, TIIMIN KOKOONPANON RÄÄTÄLÖINTI, MOTIVOINNIN PAINOTTUMINEN OSALLISUUDEN YLLÄPITÄMINEN, RINNALLAKULKEMINEN, TOIMINNALLISUUDEN PYRKIMYS PUUTTUVIEN PALVELUJEN HAVAINNOINTI, VERKOSTOJEN YLLÄPITO MUUT ELÄMÄN- TILANNE PÄRJÄÄVYYS TOIVEET JA ODOTUKSET YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN TUKEMINEN

72 ELINYMPÄRISTÖSSÄ TEHTÄVÄ TYÖ JA VIRANOMAISTUKI LIITO (Liikkuvan ja elinympäristöön tehtävän työn yksikkö) VETURI Elinympäristön teemat: Ryhmä- AIKUISSOSIAALITYÖ TEOT (Työelämäosallisuus) toiminnat: KOTIHOITO Arjen todellisuuteen perustuva hoito ja tuki Verkostojen ylläpitäminen Omaisten tuki Arjen rakenteet TaidoQaminen Valmiudet Kansalaistaidot Ym. Sisällön määrirely: Signaalien määriqely ja havaitseminen MeneQelytapojen valikko Toimintamallit Tukiasumisen tuki KOTIKÄYNTIEN FUNKTIOT: Työvalmentajat Avustajien tuki Työn johto Arjen avustajat Kohdennetut arkea tukevat toimet Kuty- lähtöisyys Jatkuva ja säännöllinen tuen ja hoivan tarve Informaation autenttisuuden varmistuminen/-taminen Välittämisen välittäminen Hyvän viranomaistyön kriteereiden täyttäminen

73 AIKUISSOSIAALITYÖN PROSESSIORGANISAATION KÄYTTÖOHJE TEEMA MITEN KUULUU KAIKILLE? ARVIOINTI, MITTAUS JA RAPORTOINTI TYÖNJAKO JA LÄHETTÄMINEN TYÖKALUT SEURANTA JA VERKOSTOJEN YLLÄPITÄMINEN PERHE PERHEIDEN TAPAAMINEN PERHEKARTTA PERHETIIMIN KONSULTAATIO PERHETIIMIN PROSESSIT TALOUS TALOUDEN TILAN HUOMIOIMINEN SOVITUT TALOUDEN MUUTTUJAT TALOUS- JA VELKA- NEUVONNAN LÄHETEPOHJA SÄHKÖINEN TYÖKALU JA VASTAANOTOT ASUMINEN TERVEYS ASUMISEN ANAMNEESI TERVEYDENTILA (SUBJ JA OBJ) SOVITTUJEN MUUTTUJIEN KUVAAMINEN ANAMNEESI JA PERUSLABRAT MIE- SAS LÄHETEPOHJA VASTUUHOITAJA MIE- SAS JA KUNTOUTUSKOORDINAATTORIT TERVEYDENHUOLLON PROSESSIT P R O SE MIELENTERVEYS PÄIHTEET HYVIKSEN ARVIOINTILOMAKE MIETEN SÄHKÖINEN ARVOINTILOMAKE MTPA:N PROSESSIT MIETE PALVELUVALIKKO PÄIHDEANAMNEESI AUDIT/ ADSUME MTPA JA PÄIHDEKLINIKKA MIETE PALVELUVALIKKO S S IT TYÖTTÖMYYYS TYÖELÄMÄN STATUS AKTIVOINTISUUNNITELMA APSY- SAS - LÄHETEPOHJA TE- PROSESSIT JA APSY- SAS +TEOT TYÖRAJOITTEISUUS TYÖELÄMÄN HISTORIA JA STATUS SÄHKÖINEN KUNTOUTUSSUUNNITELMA TYP JA APSY- SAS TEOT- PROSESSIT TAIDOTTAMINEN TOIMINTAKYVYN ARVIO TUVA TOIMINTATERAPEUTIN LÄHETE APSY KUNTOUTUS JA OSTOPALVELUT KOULUTUS KOULUTUSANAMNEESI KOULUTUSSUUNNITELMA AMMATINVALINNANOHJAUS TE- TOIMISTON PROSESSIT (2. LINJA) YKSINÄISYYS IHMISSUHTEIDEN KARTOITUS SOSIOGRAMMI 3. SEKTORIN YHTEISTYÖ KUMPPANUUSKARTTA Timo Salmisaari

74 NUORTEN OHJAAMON ROOLI JA PAJA ALLE 18 V. LASTEN JA NUORTEN TALO V E R T I K A A L I S U S I K Ä R A J A T T O M UU S MTPA TYP MÄÄRITELTÄVÄT ASIAT:! TYÖNJAKO! YHTEISTYÖN MUODOT! ASIAKKAIDEN SEGMENTOINTI! PALVELUOHJAUKSEN MALLI! LÄHETTÄMISKÄYTÄNNÖT! TILAAJA- TUOTTAJA MALLI! VERKOSTOJEN YLLÄPITO! YHTEISEN ISON KUVAN PÄIVITTÄMINEN NUORTEN TARPEIDEN MUKAINEN TOIMINTA

75 MUUTOKSEN JOHTAMISESTA

76 MOTTO: Mitä enemmän odotetaan tuloksia, sitä suurempi oikeus työntekijöillä on hyvään johtamiseen. Rii:ämä:ömistä tuloksista ei voi KOSKAAN syy:ää henkilöstöä

77 JOHTAMISEN TEEMOISTA

78 PSYKOTERAPEUTTI VS. MUUTOSJOHTAJA I Did it My Way (Frank Sinatra) ALLIANSSIN EDELLYTYKSET: BORDIN, Edward (1979) PSYKOTERAPIA MUUTOS- JOHTAMINEN SISÄLTÖ GOALS Terapian tavoi:eet Missio, Visio Ymmärrys päämääristä ja tavoi:eista. TASKS Työskentelytavat, Toiminta- / etenemistapa Management, Strategia ja sen jalkautus, Administra0on Yhteisymmärrys ja 0etoisuus, miten muutos tehdään. BOND Tunneside, Yhteys, Side Leadership, Organisaa0on arvojen toteutuminen Samassa veneessä olemisen kokemus, Me- henki, Mo0voin0

79 JOHTAMISJÄRJESTELMÄSTÄ Maatuska ilmiö

80 SUUNNAN MÄÄRÄYTYMINEN MATKAN MITTAMINEN OHJAAVAT TEKIJÄT RAPORTOINTIMUOTO REAGOINTITAPA PÄÄMÄÄRIEN ASETTAMINEN ASIAKASLÄHTÖISYYDEN OHJAUSKRITEERIT SUHDE MUUTOKSEEN KRIITTISET TEKIJÄT HENKILÖLÄHTÖINEN JOHTAMINEN Näkemykset Toiveet Henkilösuhteet Historia Lähtöpiste Benchmarkingin merkitys Vaikutelmat Mielipiteet Henkilösuhteet Psykologiset reakrot Mutu Verbaliikka Tunteet ja affekrt SeliQely Huomion poiskääntäminen Loukkaamisen välqäminen SanaQomien hierarkioiden ohjaavuus Varjo- organisaaroiden asema Ajan ilmiöt Paikalliset painotukset Muutos edustaa kririkkiä SyyllistymisalPus NegaRivisuus/ Pakko Toimeenpanon puute Populismi Eriarvoisuus Käenpojat TOIMINTALÄHTÖINEN JOHTAMINEN Perustehtävä Ideologia Strategia Suhde päämäärään Oma miqarivalikko TavoiQeet MiQarit Muutoksen raportoinr Tiedolla johtaminen TulosraporP Säännölliset katsaukset Näkyvä Reto Rakenteelliset muutokset Toiminnan supistaminen Henkilömuutokset Visio TuoQavuus Talouden realiteert Oikeus palveluihin Tasavertaisuus Kustannuskehityksen ennakoinr MuuQumisen kyky on elinehto Muutos on arkea PosiRivisuus/mahdollisuus Psykologisten tekijöiden huomioiminen Henkilöstön asema Vauhdin säätely

81 Muutosvastarinnasta Mielen G- voimat Muutoksen kitkaa, muqa ilman kitkaa ei ole liikeqä Muutosvastarinta edustaa yritystä korjata voimien ja vastavoimien välisen suhteen muutosta. Omalta mukavuusalueelta poisjoutumisen luonnollinen ja osin välqämätön reakjo. LähtökohtaisesR posijivinen asia. Se edustaa perinneqä, jatkuvuuqa, täydentyvää tarinaa jne. Termin eteen voidaan laiqaa monenlaisia adjekjiveja, muqa näitä ei saa sotkea itse ilmiöön. Se vain on. Jos sitä ei esiinny, niin tasapaino ei ole muuqumassa eli muutos ei ole todellista. ProsessiorganisaaRon teon paradoksi: Jos vastustetaan sujuvuuqa, päällekkäisyyksien poistoa, asiakaslähtöisyyden lisäämistä jne, niin mitä lopulta vastustetaan? Kun neuvotellaan, niin mistä neuvotellaan?

82 KONFLIKTIT - MUUTOKSEN MAHDOLLISUUS Konfliktien aikana voi olla näkyvissä sellaista, joka ei muutoin näyttäydy Konflikteissa on aina liikkeellä suuria voimia, voisiko ne kääntää liikkeeksi? Kuinka saada staattisesta dynaamista?

83 JOHTAMISEEN KASVUN PERIAATTEITA: Dynaaminen strategian mukaisen kasvun edistäminen Yksilöllisen kasvun mahdollistaminen ja kehityksen tukeminen Vaihespesifisyys: a) Toiminnan käynnistämisestä sujuvuuden arvioinrin, b) Väliintulon tarveqa edellyqävien signaalien havainnoinrin. c) Erauksen ajoitus ja mitä sen jälkeen Läheisyys - etäisyys akseli ja oikeiden maamerkkien oppiminen Pelin poikki puhaltamisen ajoitus ja tämän seuraukset Tämän viivästymisen rekyylit; Julkisuus, VahingoiQuminen, VahingoiQaminen TraumaRsoituminen Yksilöiden kasvu vs. joukkueen kasvu Eri vaiheet ja Rlanteet

84 Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk' ei aina esille loista Eino Leino: Aurinkolaulu

85 SITOUTUMISEN VALINNAT JA LOJAALISUUS mikä ohjaa milloinkin? Päämäärä Ei ole sidoksissa organisaaroon MISSIO Toiminnan kohde, kingi Olemassa olon peruste ASIAKKAAT PERUSTEHTÄVÄ OrganisaaRon selkäranka Kaiken ydin Kaiken toteuqaja OrganisaaRon tärkein voimavara HENKILÖSTÖ STRATEGIA Sopimus etenemistavasta HelposR unohtuva Mukavuustekijä Usein merkitystään suuremmassa asemassa LÄHIMMÄT/ TÄRKEIMMÄT TYÖTOVERIT ORGANISAATIO Toiminnan kuoret Mikä se on? ESIMIES Perustehtävän toteuqamisen ruumiillistuma Muutoksen työkalu, vaihdeqavissa

86 INTEGRAATIOSTA: ERI VIITEKEHYKSET ERI VALMIUDET OPTIMIN ETSINTÄÄ VIITEKEHYS VAHVUUDET HAASTEET LÄÄKETIEDE KonkreRa, OperaRivisuus, Kokonaisvaltaisuus Yhteiskunnallinen kapea- alaisuus, AuktoriteePkeskeisyys HOITOTIEDE Monipuolisuus, Tiimityöskentelyn luonnollisuus, Esimiestyön sujuvuus Signaalien havaitsemisen väliqyminen, Toimenpiteiden oikea- aikaisuus SOSIAALITYÖ Laaja- alaisuus Toimeenpanon puute, Oman keinovalikon vähäisyys, Yksilölähtöisyys TYÖVOIMAHALLINTO Yhteiskunnallinen konkrera, Ajankohtaisuus Kokemuksellisuuden huomioiminen, Kokonaisvaltaisuuden puute

87 MUUTTUVAT TEHTÄVÄKUVAT MUUTTUVASSA MAAILMASSA Sosiaalityöntekijä Sähköinen asioinr Sähköinen palveluohjaus Sähköinen prosessien ohjaus -> Tulevaisuuden rooli, suhde sosiaaliohjaajiin? Psykologi Professiosta funkroon Psykologisten tutkimusten rooli muuquvissa hoitokäytännöissä Lääkäri- insjtuujo Kokonaisuuksien ohjaamisesta suoriqeisiin Johtamisen moniammarllistuminen AuktoriteePaseman kuihtuminen ETELÄ- KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

88 MUUTOSJOHTAMISEN PARADOKSIT 1. Muutos ei lähtökohtaisesr maksa mitään, lähes kaikki tarviqava on jo olemassa. 2. Suurimmat esteet tulevat organisaaron sisältä ja usein aika läheltä. 3. Muutosvastarinnasta; kun vastustetaan asiakkaiden pääsyä organisaaron sisään, jonoqomuuqa, elämän mukaista hoitoa ym., niin mitä vastustetaan? Hyvä ei nujerra vastarintaa

89 TUOTTAVUUTTAMME ALENTANEITA TEKIJÖITÄ! Numeroihin perustuvan toiminnan vieraus! OsaopJmoinJ! Ison kuvan puute ja olemassa olevien toimintojen tuntemaromuus! Rajapintojen suojaamiseen kuluva energia! Käenpojat; organisaajoiden ja toimintojen ylläpito niiden itsensä takia! Lapaan syötön vieraus; dialogisuus ja interakjivisuus!!!! Henkilölähtöisyys sivuuraa toimintalähtöisyyden! Epätasa- arvo ja suosikkijärjestelmät! Muutosten liiallinen horisontaalisuus ja verjkaalisuuden puute! Hanke- lähtöinen kehiräminen

90 MUUTOSJOHTAJAN VALMIUKSISTA voiko niitä olla

91 ELÄMÄÄ MUUTOKSESSA Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi. (Tove Jansson: Taikatalvi)

92 KIITOS!