Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät Elise Virnes

Transkriptio

1 Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät Elise Virnes

2 Teemoja Koulutuksen rakennepoliittiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Koulutustakuun toteutumista edistävät asiat Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ja muut joustavat mallit Valma-koulutuksen uudistus ja sen tilanne tällä hetkellä Hyvän ohjauksen kriteerit Ohjauksen kehittäminen yleensä; elinikäinen ohjaus Osuvaa osaamista hanke; mitä sisältää Ohjaamotoiminta

3 Rakennepolitiikan ohjelman toimeenpano OKM:n hallinnonalan toimet painottuvat työmarkkinoiden ja työurien kysymyksiin - erityisesti nuorten työllisyyttä ja työuran alkua sekä työurien katkoksia koskeviin toimenpiteisiin Toimilla voidaan merkittävästi edistää työurien pidentämistä ja vaikuttaa työn tarjontaan sekä edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja syrjäytymisen ehkäisemistä Rakennepoliittisessa ohjelmassa keskeisiä toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistus esiopetus velvoittavuus ja päivähoito-oikeuden rajaaminen korkeakoulujen hakijasuma muut kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen liittyvät toimet valtionhallinnon ja palvelurakenteiden kehittäminen 3

4 Rakennepolitiikan ohjelman toimeenpano Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan Rahoitusta kehitetään niin, että se muodostaa nykyistä selkeämmän kokonaisuuden, tukee tutkintojen tavoitteita ja koulutusaikojen lyhentämistä sekä palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta Lukion ja ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen Jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva hallituksen esitysluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy

5 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Koskee lukiokoulutusta ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä vapaata sivistystyötä Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja jatkoopintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan lukien Järjestäjäverkkoa ja järjestämislupia koskeva hallituksen esitysluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle ja se päättyy

6 Koulutustakuun toteutuminen Riittävästä ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnasta huolehtiminen Uudistetut ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteet Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistaminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten uudistaminen Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen vahvistaminen-hankekokonaisuus Hyvän oppilaan- ja opinto-ohjauksen kriteerit Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Nuorten aikuisten osaamisohjelma

7 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimuskoulutuksen uudistus Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen vahvistamiseksi on vuoden 2015 talousarvioon varattu valtionavustusta haettaviksi seuraaviin tarkoituksiin: Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso (5 miljoonaa euroa momentilla Valtionosuus ja -avustus oppisopimus-koulutukseen) Työpaikkaohjaajien ja -kouluttajien koulutus (2,5 miljoonaa euroa momentilla Valtionosuus ja -avustus oppisopimus-koulutukseen) Korotettu koulutuskorvaus työnantajille (5 miljoonaa euroa momentilla Valtionosuus ja -avustus oppisopimus-koulutukseen) Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen (4 miljoonaa euroa momentilla Ammatillisen koulutuksen kehittäminen)

8 Vuoden 2014 tuloksia Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksolla on aloittanut syyskuuhun 2014 mennessä 246 opiskelijaa, joista 38 on aloittanut ennakkojakson jälkeen oppisopimuskoulutuksessa. Korotettua koulutuskorvausta työnantajille on maksettu vuonna 2013 noin 150:stä samana vuonna perusopetuksen tai 10. lk:n päättäneistä oppisopimusopiskelijoista. Vuonna 2014 korotettua koulutuskorvausta on maksettu 268 oppisopimusopiskelijasta. Koulutuskorvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800e/kk, toisena 500e/kk ja kolmantena 300e/kk. Korotettua koulutuskorvausta voidaan maksaa työnantajille samana vuonna perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneiden opiskelijoiden oppisopimuksena toteuttavaan ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen. Oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen on syyskuuhun 2014 mennessä siirtynyt 67 opiskelijaa. Kehittämishankkeen tavoitteena on madaltaa opiskelijoiden kynnystä siirtyä koulutusmuodosta toiseen ja samalla lisätä eri koulutusmuotojen käyttöä opiskelijoiden, työelämän sekä alueen tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Mallina voi olla esimerkiksi kaksi vuotta oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja vuosi oppisopimuskoulutuksessa. Lisäksi voidaan kehittää muita joustavia malleja oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen yhdistämiseksi

9 ..tuloksia jatkuu Oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen on syyskuuhun 2014 mennessä siirtynyt 67 opiskelijaa. Kehittämishankkeen tavoitteena on madaltaa opiskelijoiden kynnystä siirtyä koulutusmuodosta toiseen ja samalla lisätä eri koulutusmuotojen käyttöä opiskelijoiden, työelämän sekä alueen tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Mallina voi olla esimerkiksi kaksi vuotta oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja vuosi oppisopimuskoulutuksessa. Lisäksi voidaan kehittää muita joustavia malleja oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen yhdistämiseksi Oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen on syyskuuhun 2014 mennessä siirtynyt 67 opiskelijaa. Kehittämishankkeen tavoitteena on madaltaa opiskelijoiden kynnystä siirtyä koulutusmuodosta toiseen ja samalla lisätä eri koulutusmuotojen käyttöä opiskelijoiden, työelämän sekä alueen tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Mallina voi olla esimerkiksi kaksi vuotta oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja vuosi oppisopimuskoulutuksessa. Lisäksi voidaan kehittää muita joustavia malleja oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen yhdistämiseksi

10 VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET (630/1998, 3 ) vammaisille opiskelijoille tarkoitettu valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistava koulutus sekä muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävä kotitalousopetus oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso uutena asiana mukaan kokonaisuuteen! jatkossa kaksi valmentavaa koulutusta: 1. ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, 60 op. 2. työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus, 60 op.

11 Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso Joustavan työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen yhdistäminen-työryhmä ehdotti keväällä 2013, että luodaan nuorten oppisopimuskoulutukseen ennakkojakso, joka toteutetaan ei-työsopimussuhteisena. Ennakkojakson tavoitteena on alentaa niin työnantajan kuin opiskelijankin kynnystä tehdä oppisopimus. Ennakkojakson kehittäminen kytketään osaksi käynnissä olevaa ammatilliseen koulutukseen valmistavien koulutusten kehittämistä. Ennakkojaksoa voi käyttää sekä koko perustutkintoon että tutkinnon osaan johtavaan oppisopimuskoulutukseen ja sen pituus voi vaihdella yksilöllisten tarpeiden mukaan, mutta olla enintään 20 ov. Kokeiluhanke toteutetaan vuonna Kokeilua tuetaan valtionavustuksella, jonka kustannukset ovat 5 miljoonaa euroa.

12 Opiskelijaksi ottamisen perusteet Voimassa oleva AML 27 :n mukaan voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän muu henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä lisäksi: ei ole suorittanut aiemmin perusopetuksen jälkeistä tutkintoa tai valmistavaa ja valmentavaa koulutusta Suomessa tai vastaavaa tutkintoa ulkomailla tavoitteena valmentavan koulutuksen jälkeen hakeutua suorittamaan ammatillista perustutkintoa erityisestä syystä voidaan ottaa tutkinnon jo suorittanut, jos valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi perusteltua

13 VALMA:n aikataulusuunnitelma - lausuntokierros HE:stä oli loppukeväällä HE annettu eduskunnalle syksyllä lain vahvistusprosessi viimeistään vuoden alussa uudet lait voimaan koulutuksen järjestämislupien haku OKM:stä syksyllä 2014; hakukirje tulossa järjestäjille joulukuun alkuun mennessä - päätökset järjestämislupien muutoksista voidaan tehdä, kun laki on vahvistettu (vuoden alussa 2015) - Opetushallitus asettanut opetussuunnitelmaprojektin vuoden 2013 lopussa - perusteiden rakenne noudattaa tutkintojen perusteiden vastaavaa: a) valmistavan koulutuksen perusteet ja b) muut määräykset (jotka koskevat Valmaa); koulutuksen perusteet olleet lausuntokierroksella syksyllä 2014

14 Hyvän ohjauksen kriteerit Työkalu ohjauksen korkean laadun tukemiseen sekä laadulliseen kehittämiseen Varmistaa eri puolilla Suomea tarjolla olevien ohjauspalvelujen tasapuolisuus, laatu ja saatavuus Julkaisussa on määritelty läpi perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteiset hyvää ohjausta määrittävät teemat sekä laadittu erilliset kriteerit kutakin varten Yhteisillä teemoilla korostetaan ohjauksen jatkumon merkitystä oppilaalle ja opiskelijalle

15 Kriteerien käyttö Suositeltavaa on, että hyvän ohjauksen kriteeristö sovitetaan sellaisenaan tai muokattuna osaksi paikallista tai koulutuksen järjestäjäkohtaista laatu- ja arviointijärjestelmää Kriteerit tukevat opetuksen ja koulutuksen järjestäjän jo olemassa olevaa kehittämistyötä ja varmistavat ohjauksen näkökulmien huomioimisen Omaa toimintaa voidaan tarkastella suhteessa hyvän ohjauksen kriteereissä esitettyihin yhteisiin teemoihin sekä yksityiskohtaisempiin kriteereihin

16 Mitä tarkoitamme ohjauksella Ohjaus koulussa ja oppilaitoksessa on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa Ohjaus on kaikkien koulussa ja oppilaitoksessa sekä erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista Tuetaan lasta ja nuorta elämään, koulutukseen ja uravalintoihin liittyvissä päätöksissä Ohjauksella on keskeinen merkitys hyvinvoinnin lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä

17 Hyvän ohjauksen kriteerit

18 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet 1. Ohjauspalveluita on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat asiakkaan tarpeita. 2. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat. 3. Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen. 4. Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään. 5. Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena. Lähde: Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15

19 MTPA AIKUISPSYKIATRIA NUORISO- PSYKIATRIA 24/ 7 päivystys Palveluohjaus Arviointijaksot Neuropsykiat ria (Adhd, Asperger) Lyhyet hoidot VASTAAN- OTOT PÄIVÄ- OSASTO OSASTO- HOITO LIIKKUVA TYÖ Sihti Poliklinikka Päivätoiminnat Osasto YTHS NUORTEN PÄIHDETYÖ KATAJAPUU Nuorisopsykiatria Terveydenhoito Vastaanotot Mielenterveyst yö Päihde-Sihti Liikkuva työ Sori - toiminta Päihdeklinikka Päihdekuntoutusyksikkö Asumispalvelut Ostopalvelut Tukiasunnot Kuntouttava asuminen Toiminnalliset ryhmät Nuoret aikuiset TERVEYS- KESKUS POLIISI LAP-TUOTE- SÄÄTIÖ TYÖTOIMINTA Päihdepaikat Vastuulääkäri Vastuuhoitaja Terveydenhoitaja Koulupoliisitoiminta (kansalaistaidot) Rikostutkinta -> Hoitoonohjaus Näkyvä kenttätoiminta Sosiaalityö Työpajat Valmennuspalvelut Työhönvalmennus Etsivä työ Keskitetty toiminta Satelliitit Ostopalvelut YKSITYIS- SEKTORI Yleislääkärit Psykiatrit Psykoterapeutit OPPI- LAITOKSET Rehtori ja opettajakunta NUORI/ NUORI AIKUINEN JA TURVAVERKKO AIKUIS- SOSIAALITYÖ Talous- ja velkaneuvonta Toimeentulotuki Työllistämisen tukitoimet Avopalvelut LASTEN- SUOJELU Laitospalvelut SRK Oppilas- /opiskelijahuolto Erityisopetus Oppilaan- /opinto-ohjaus TAIDETYÖPAJA LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ TYÖ Ehkäisevä työ Tarulantupa Kirkko Nuorisotyö Sotilasavustus Perheasiainneuvottelukeskus Oppilaitospastorit Muut yhteisöt HANKKEET Koulupsykologit Koulukuraattor it Sairaspäivärahat Kuntoutustuki Vammais- ja hoitotuet MAAHANMUUTTAJIEN PALVELUT Kuntoutus Kuntoutusraha KELA Opintotuet Äitiys- ja lastenneuvolat TE-TOIMISTO Työmarkkinatuki Kotoutumistuki Merkkari Asumistuet Lapsi- ja nuorisovastaanotto Kouluterveydenhuolto Opiskelijaterveys Koppari Asumis- ja laitospalvelut Perheneuvola VAMMAIS- PALVELUT Päivä- ja työtoiminta Perheasiat Sijaishuolto Perhetyö Sosiaalityö Lasten-kodit Turvakoti Muut yksiköt Sosiaalipäivystys KANNATELLEN I: Syrjäytymisen mekanismit II: Case Management SIEPPI Klubitalo TIME-OUT KOLMAS SEKTORI Vapaaehtoistyö Potilasjärjestöt Omaisjärjestöt Lääkinnällinen Ammatillinen Psykoterapiat Harkinnanvarainen Työn välitys Timo Salmisaari Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut Koulutuspalvelut Ammatinvalinta ja urasuunnittelu TYP Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Ammatillinen kuntoutus Työhön ja koulutukseen suuntaavat palvelut Nuorisotilat Yksilökäynnit Tiedotuspiste Verkko SAIMAAN KRIISIKESKUS NUORISO- TOIMI Ryhmät Nettinuorisotyö Sosiaalinen nuorisotyö Sijaisperheet Etsivä työ Ehkäisevä nuorisotyö

20 Ohjaamojen/ohjaamotoiminnan kehittäminen Työmarkkinajärjestöjen aloite Avoimesta ammattiopistosta Valmistelu tehty TEM - OKM STM yhteistyössä 2013, malli hyväksytty NYT-työryhmässä Kuluvalla ESR-kaudella hankkeet mm. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa Muita vastaavia hankkeita: Oulussa Byströmin talo ja Vantaalla Petra hanke, Helsingissä Avoin ammattiopisto/ Stadin ammattiopisto Helsingin kaupungin juhlavuoden rahaston rahoituksella

21 Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR), TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR)

22 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen: pääsääntöiset toimenpiteet kehitetään ja vahvistetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita lisätään koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta mm. oppisopimuskoulutuksella ja opiskelijoiden työelämävalmiuksia parantamalla tuetaan älykkääseen erikoistumiseen liittyviä osaamistarpeita ja parannetaan innovaatiovalmiuksia kehitetään erityisryhmien (ml. maahanmuuttajat, romanit, vammaiset henkilöt, osatyökykyiset ja erilaiset oppijat) perustaitoja, koulutusvaihtoehtoja ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumista kehitetään aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmiä ja parannetaan koulutustarjonnan osuvuutta kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeet huomioon ottaen tuetaan uuden ammatin hankkimista työpaikkoja tarjoavilta aloilta sukupuolinäkökulma huomioon ottaen tuetaan työssä olevien miesten ja naisten osaamisen ja ammattitaidon parantamista.

23 Rasku ja Virnes Osuvaa osaamista 1: Sujuvat siirtymät Vastuuhenkilö Seija Rasku, (Elise Virnes, 23

24 Osuvaa osaamista 2 Rasku ja Virnes Sujuvat siirtymät, suunniteltu rahoitus 15,6M Luodaan, pilotoidaan ja mallinnetaan valtakunnallisesti yhteneviä, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheen palveluita ja toimintamalleja. Palvelut ja toimintamallit vakiinnutetaan osaksi koulutusjärjestelmää ja koulutuksen järjestäjien toimintaa. Keskeiset toimintamallit 1. opintonsa keskeyttäneiden välittömän eteenpäin poluttamisen yhtenäiset toimintatavat 2. aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintamallien uudistaminen osana joustavia ja yksilöllisiä opinto- ja tutkintopolkuja 3. koulutuksen henkilökohtaistamisen mallit 4. työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista tukevien toimintamallien ja palvelujen juurruttaminen osaksi oppilaitosten toimintaa. Valtakunnallisen kehittämistyön pohjaksi ja tueksi kootaan sekä olemassa olevat toimintatavat ja -mallit että alueellisissa hankkeissa kehitettävät mallit ja arvioidaan niiden valtakunnallinen hyödynnettävyys. 24

25 Etunimi Sukunimi Osuvaa osaamista Osuva ohjaus, suunniteltu rahoitus 3,675m vahvistetaan ensisijaisesti Ohjaamon ja Opintopolku.fi:n palvelukykyä kehittämällä monialaista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluosaamista ja toimintatapoja toiminta kytkeytyy ESR-nuorisotakuu -toimenpidekokonaisuuteen koulutusten kehittämistä ja koulutusta :moniammatillinen yhteistyö, räätälöityä koulutusta kohderyhmän mukaan kohderyhmä Ohjaamoissa työskentelevät ja Opintopolku.fiverkkopalvelua hyödyntävät opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat, palveluhenkilöstö 25

26 ESR-nuorisotakuu 1 Lukioiden työelämäyhteistyö OKM, suunniteltu rahoitus 5,110m Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Kaikilla koulutusasteilla vahvistetaan kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaa työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta. Perusopetuksen ja lukion uudistettavissa opetussuunnitelmien perusteissa määritellään työelämätaidoille valtakunnallisesti yhdenmukaiset tavoitteet, joita voidaan soveltaa paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Seuraavalla Euroopan rakennerahastokaudella kehitetään lukioon soveltuvia työelämän ja lukion yhteistyön malleja.

27 ESR-nuorisotakuu 1 Kehitetään lukioiden työelämäyhteistyötä yhdessä ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Kootaan yhteen olemassa olevat mallit, alueellisten hankkeiden verkottaminen. Luodaan uusia malleja ja pilotoidaan niitä. Kokemusten perusteella luodaan valtakunnalliset periaatteet lukioiden työelämäyhteistyölle. Kokemuksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti lukion opetussuunnitelmatyössä.

28 ESR nuorisotakuu 3 Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutumis-edellytysten vahvistaminen OKM, suunniteltu rahoitus 3,132m Vahvistetaan nuorten oppisopimusten toteutusedellytyksiä yritysten ja oppilaitosten yhteistoiminnalla ja toimijoiden valmentamisella ja tiedotuksella yhteistoiminnassa mukana peruskoulut, te-toimistot, työpajat, sosiaalitoimi ja opiskelijat Ohjaamo ja valtakunnallinen sähköinen uraohjauspalvelu TEM Nuorten työelämä- ja työhyvinvointivalmiuksien kehittäminen STM

29 ESR-nuorisotakuu / TL 3 / TEM Valtakunnallista hanketta rahoittava viranomainen on Keski-Suomen ELY-keskus Kohtaamo-koordinaatiohanke kehittää ja pilotoi ohjaamopalveluita valtakunnallisesti Kohtaamo-koordinaatiohanke rakentaa myös valtakunnallista nettiohjauksen kokonaisuutta Hakuaika valtakunnallisiin ohjaamo-pilotteihin ESR-alueelliset ohjaamot; oman suuralueen ELYltä voi hakea rahoitusta

30 Nuorisotakuun kuntakokeilu Edistää toimivia asiakaslähtöisiä prosesseja, kunnallisten ja työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisten yhteistoimintaa ja tiedonkulkua Tavoitteena tehokkaat ja vaikuttavat palvelut ja palvelukokonaisuudet nuorisotakuun piiriin kuuluville nuorille Kokeiluissa sovitaan muun muassa yhteistyötä helpottavista kuntien ja TE-toimistojen yhteistyön muodoista Kuntakokeilussa käynnistyy 11 yhteistyöhanketta, joiden kehittämiseen on mahdollista hakea valtakunnallista rahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta

31 ESR-ohjaamokokonaisuus ESR- Nuorisotakuu TEM, toimintalinja 3: Ohjaamo-toiminnan kehittämien ja nettiohjaus - rahoittava viranomainen Keski-Suomen ely-keskus - kehittää, pilotoi ja arvioi Ohjaamo-palveluita valtakunnallisesti ESRvaroin koordinoivan hankkeen ja haettavien Ohjaamo-pilottien kautta - Ohjaamo-pilottien tukena toimii Kohtaamokoordinaatiohanke - Kohtaamon tehtävänä on myös rakentaa valtakunnallisen nettiohjauksen kokonaisuus ESR-Nuorisotakuu OKM, toimintalinja 4: Osuva ohjaus (Ohjaamo ja Opintopolku.fi) - rahoittava viranomainen Pohjois-Pohjanmaan elykeskus - kehittää haettavilla hankkeilla Ohjaamossa ohjausta antavien henkilöiden ohjausosaamista sekä Opintopolku.fikokonaisuutta käyttävien ohjauksen ammattilaisten ohjausosaamista 1. hakuaika helmikuu hakuaika? 3. hakuaika? ESR-Nuorisotakuu STM, toimintalinja 5: Norten hyvinvoinnin ja aktiivisen osallisuuden tuki nuorten sosiaalinen kuntoutus - rahoittava viranomainen sosiaali- ja terveysministeriö - Kuntakokeilu kuntien velvoitteiden vähentämiseksi VM, Nuorisotakuun kuntakokeilu ( ) - kuntakokeilussa on kyse te-toimistojen sekä kuntien välisen yhteistyön kehittämisestä - niillä kunnilla, jotka ovat mukana kuntakokeilussa, on mahdollisuus hakea rahoitusta Ohjaamotoimintaan Keski-Suomen ely-keskukselta 1. Hakuaika valtakunnallisiin Ohjaamo-pilotteihin Toinen haku n. 3 vuoden päästä Alueelliset Ohjaamot -jotkut alueet rahoittavat alueellisia ESR-Ohjaamoja alueellisin rakennerahastovaroin -rahoitusta haetaan oman suuralueen elystä: Keski-Suomi, Häme, Pohjois-Pohjanmaa tai Pohjois-Karjala alueellisten hakujen hakuaikana

32 KIITOS!