MUUTOKSEN JOHTAMINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUISSA Mielen avain -loppuseminaari
|
|
- Anna Salonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUUTOKSEN JOHTAMINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUISSA Mielen avain -loppuseminaari Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja (Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö)
2 LÄÄKETIEDE VS. LÄHIMMÄISYYS ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
3 Kainuussa itsemurhia ehkäistään metsästäjien avulla (IS )
4 kysymys: Milloin ja millä perusteilla voi tehdä muuta kuin parasta ja tuottavinta? nimim. veronmaksaja
5 JÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVIA AJANKOHTAISIA HAASTEITA SOTE monen tason muutos; rakenneuudistus vs. palveluohjaus, rahoitus, vallanjako Kuntatalous konkretian vaatimus Kela-uudistus; osaoptimointia vai yhteiskunnallisen vastuujaon tehostamista Ammattiryhmien väliset muutokset; esim. muuttunut lääkäriprofessio Sähköiset ratkaisut ja niiden mahdollisuudet Muuttuva yhteiskunta; geopoliittiset tekijät, kansainvälinen turvallisuus, poliittinen todellisuus ym.
6 SOSIAALI-JA TERVEYDENHUOLTO JA IHMINEN, kontekstien kirjosta KOHDE TAVOITE VÄLINE KRIITTISET TEKIJÄT JOHTAMISEN HAASTE VERONMAKSAJA Verojen kohtuullisuus, VEROILLE VASTETTA Tuottavuuden lisääminen, Kustannuslaskennan hyödyntäminen Tuottavuus, Kustannustietoisuus, Positiivinen priorisointi Tuottava ja tehokas toiminta, Samalla rahalla enemmän KANSALAINEN Hyvinvointivaltio, PERUSTURVA Yhteiskunnan rakenteet, Keskushallinto Hallittavuus, Turvallisuus, Luotettavuus Ison kuvan ylläpito ja siihen integroituminen ASIAKAS PALVELUT/ Palvelujärjestelmä Saavutettavat ja toimivat palvelut Saatavuus, Kattavuus, Joustavuus Palvelualttius Rajapintojen hallinta, Matalan kynnyksen palvelut POTILAS (Asiakas) Korkeatasoinen lääketieteellinen HOITO /asioiden hoitaminen, Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Oikeaan diagnoosiin perustuva tehokas hoito Vaikuttavuus Professioiden tukeminen, Prosessien ylläpito YKSILÖ YKSILÖLLISYYS, Räätälöinti, Kohtaaminen Toivomusten ja odotusten kohtaaminen, Henkilökohtaisten kokemusten huomioiminen Kokemuksellisuus, Subjektiivisten merkitysten kohtaaminen, Selviytyvyys Tarvitsevuus Asiakaslähtöisyys, Tervetuloa -ideologia LAINSÄÄDÄNTÖ Yhteiskunnan tukirakenne, Lakisääteiset tehtävät, VIRANOMAISfunktio Viranomaisjärjestelmä, Valvontajärjestemä Oikeudenmukaisuus, Uskottavuus, Tasavertaisuus, Tasa-arvoisuus Toteutuksen päivittyminen, Sisäinen valvonta
7 Mittareiden ja raportoinnin harhaa: MIELENTERVEYSINDEKSI 1. Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset Indikaattori kuvaa itsemurhien (X60-X84, Y870) tai sairaalahoitoon johtanut itsemurhayritysten määrän ikäryhmässä suhteutettuna samanikäiseen väestöön. => Kuvaa palveluihin pääsyä, toimintatapoja ja hoitokulttuuria 2.Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet Indikaattori kuvaa psykoosin (vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt, vaikeahoitoinen psykoosi) hoitoon myönnettyjen lääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väkilukuun Kuvaa palveluihin pääsyä, alueellista diagnostiikkaa, hoitokäytäntöjä, lausuntojen kirjoitustaitoja ja Kelan linjauksia 3.Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00-F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden vuotiaiden määrän suhteutettuna samanikäiseen väestöön. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet => Kuvaa palveluihin pääsyä, alueellista diagnostiikkaa, hoitokäytäntöjä ja lausuntojen laatua ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
8 MUUTOS ON TYÖSKENTELYÄ RAJOILLA Muutoksen tekeminen on rajapintatyötä, rajojen siirto luo aina uusia rajoja Rajojen havainnointi on muutoksen edellytys Muutosjohtaminen ja johtaminen ovat eri asioita
9 ASIAKASSEGMENTIT VS. HALLINTORAJAT Hieman faktoja: Melkein kaikilla ihmisillä on jossain vaiheessa elämäänsä jonkinasteinen mielenterveyden häiriö ja Suurimmalla osalla mielenterveysongelmaisista on myös päihdeongelma ja Apua hakevista päihdeongelmaisista lähes kaikilla on myös mielenterveysongelma. Toisaalta pitkäaikaistyöttömyys altistaa mielenterveysongelmille ja näin myös päihdeongelmille. Me myös tiedämme, että molemmat näistä ongelmista altistavat pitkäaikaistyöttömyydelle. Vaikeista mielenterveysongelmista kärsivät kuolevat 10 vuotta nuorempina kuin eimielenterveysongelmaiset ja kuolinsyyt ovat somaattisia. Monen somaattisen sairauden oireena esiintyy masennusta ja pitkäaikaisesti masentuneilla esiintyy huomattavasti tavallista enemmän somaattisia sairauksia. Pitkäaikaistyöttömillä on muuta väestöä enemmän somaattisia sairauksia Tällaisia eri asiakassegmenttien välistä peilaavaa vertausta voisi jatkaa monen muunkin muuttujan ympärillä MITEN TÄSTÄ KAIKESTA TEHDÄÄN TOIMIVA ORGANISAATIO?
10 JOITAKIN TULOKSIA Jonot ovat poistuneet, vaikka kuka vain voi tulla milloin vain Henkilöstöpulaa ei ole enää Asiakastyytyväisyysmittauksissa olemme saaneet Eksoten parhaat tulokset Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluasuminen on vähentynyt lähes 20% Ps os:jen paikkaluku on vähentynyt 60 % Vastentahtoiset toimenpiteet ovat vähentyneet yli 90 %!!!! Nettotoimintamenojen kehitys valtakunnan tasolle siirrettynä tarkoittaisi 5,5 mrd säästöjä V tulos toteutui +1,2 milj. budjettia pienempänä ( toteuma 36,6 milj. ), vaikka tuotot laskivat 0,5 mrd euroa laitoshoidon vähenemisen takia
11 MTP:n asiakaskohtaisten kustannusten kehitys MTP:n asiakasmäärän ja EUR/asiakas suhteellinen kehitys (2010=100) Asiakkaat MTP: EUR/asiakas 104,3 110,4 114,9 MTP:n asiakaskohtaiset kustannukset ovat 12,3 % alhaisemmat kuin vuonna 2010, vaikka asiakkaita on 14,9 % enemmän ,0 99,9 91,9 87, Asiakaskohtaiset kulut ovat tippuneet lähes 550 EUR/vuosi Asiakkaat EUR/asiakas
12 KAIKKI ASIAKKAAT OVAT YHTEISIÄ
13 Jonot eivät poistu, - jos niitä ei poista
14 1. Yksilötaso = Miten? Palvelujen räätälöinti, Just for me Kohtaaminen 2. Palvelujen taso = Mitä? Matala kynnys Sopiva ja toimiva palveluvalikko - Ketteryys Tarkoituksena on, että palvelujen sisältö ei jäisi kiinni niiden saatavuudesta. Toisaalta voi olla palveluja, joita ei oikeastaan tarvittaisi ja niihin kuluvat resurssit olisi tarkoituksenmukaisempaa käyttää muualla. 3. Väestötaso = Säännöt ja rakenne Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus Kaikille samanlaiset palvelut -> Mahdollistaminen Kaikki saavat samanlaiset mahdollisuudet, mutta palvelujen tulee olla tarkoituksenmukaisia eli niitä kohdennetaan (positiivinen priorisointi) a) tarpeen ja b) vasteen mukaan 4. Tuottavuuden taso ASIAKASLÄHTÖISYYDEN HIERARKIAT Hyvinvointivaltion olemassaolon peruskysymys ja ajankohtainen kansallinen haaste Mihin on varaa? Suoritteiden seuraaminen, vaikuttavuuden monitorointi ja tulosten mittaaminen ovat asiakaslähtöisyyden edellytyksiä Jos rahat loppuvan, palvelut tuotetaan sattumanvaraisesti ja niihin pääsy on mielivaltaista
15 OSAOPTIMOINTI Oman kehittämistä muiden kustannuksella Julkishallinnon perinteinen synti Kun jokainen ajattelee vain itseään ja tarpeitaan, vaikka usein taustalla hyvät tarkoitusperät Valtava haaskauksen tuottaja Tyypilliset taustat: Ei kuulu meille -> Kenelle? Väärässä paikassa -> Onko edes oikeaa paikkaa? Väärin toimittu -> Miten päästään oikeaan? Muualla on tarjolla parempaa -> Mitä, missä, miten? Synnyttää kuplia -> Kuka korjaa jäljet, kun kupla on puhjennut? Kangastuksille rakentuva todellisuus Tiedon ja realismin inflaatio
16 KUKA HOITAA? Sairauksiensa hoitoja laiminlyövät Raittiutta tavoittelemattomat alkoholistit Lääkkeitä syömättömät psyykepotilaat Asiansa sotkevat Rahansa tuhlaavat Huonosti käyttäytyvät Hoitoonsa tyytymättömät Järjestelmän ulkopuoliset Mitä on Käypä Hoito-suositusten ulkopuolisten käypä hoito?
17 MASENNUS MIKÄ MASENNUS? diagnostiikan kontekstin ongelmallisuus MASENNUS SUHDE DEPRESSIOON TUNNETILA SAIRAUS OIRE/ REAKTIO LIITÄNNÄIS- SAIRAUS VUORO- VAIKUTUS SUKU- PERINTÖ OMINAISUUS, EVOLUTIONAARINEN VOIMA ERI ASTEET PSYKO- SOSIAALISET TEKIJÄT PSYKIATRISET SAIRAUDET SOMAATTISET SAIRAUDET PERSOONALLISUUS HÄIRIÖT PSYKOOSI ILMIASU PERHEEN ILMAPIIRI POIKKEAMA NORMAALITILASTA BIOLOGIA MENETYKSET AHDISTUS- HÄIRIÖT SAIRAUS/ BIOLOGIA ESTYNYT REAKTIO SOPEUTU- MINEN SUKUTEEMAT OLO GENETIIKKA ELÄMÄN- KUORMITUS PERSOONALLI- SUUSHÄIRIÖT SAIRASTU- MINEN VAATIVA TAISTELU- VÄSYMYS INTERPERSO-- NAALISET TEEMAT TRANS- GENERATIO- NAALISUUS OLOTILA PSYKOOTTINEN MASENNUS STRESSI- TEKIJÄT PSYKOOSI SAIRASTA- MINEN RIIPPUVAINEN SAMAT BIOLOGISET PROSESSIT PROSESSIIN LIITTYMINEN KANSALLISET TEEMAT JA HISTORIA OLEMISEN TILA MASENNUS JA PÄIHTEET MUUT SOMATI- SAATIO NARSISTINEN SAMAT MIELEN- SISÄISET PROSESSIT TRANS- FERENSSI KANSALLINEN ITSETUNTO TUNNE KAAMOS- MASENNUS EPÄ- LUULOINEN STIGMA HAVAINNOI- JAN OSUUS BIPOLAARI- SAIRAUS EPÄVAKAA NEGATIIVINEN OIREISTO KROONINEN MASENNUS MUUT
18 PÄRJÄÄVYYS Omassa elämässä elämisen kokemus Ulottuvuuksia ja käsitteitä SUBJEKTIIVINEN KOKEMUS OIREET JA HAITAT TOIMINTAKYKY AVUN SAATAVUUS HOITOON LIITTYVÄT KOKEMUKSET TURVALLISUUDEN TUNNE TERVEYS TYYTYVÄISYYS OMAAN ELÄMÄÄN PSYKOSOSIAALINEN TURVAVERKKO MERKITYKSET JA KOKEMUKSET VOIMAVARAT JA JAKSAMINEN VALINNAT JA RAKENTEET PERHETEKIJÄT AMMATINVALINTA JA TYÖ ASUINPAIKKA ASUMISEN TEKIJÄT PÄRJÄÄVYYS PERUSTURVA AGENTTISUUS IHMISUHTEIDEN TILA YHTEYS HYVÄÄN SUBJEKTIIVINEN Kokemuksellisuus OBJEKTIIVINEN Arvioinnin mittarit? TYÖ MIELEKKYYS TYYTYVÄISYYS HAASTAVUUS ARVOSTETTAVUUS TYÖPAIKAN ILMAPIIRI ROOLIT VANHEMMUUS PUOLISONA OLEMINEN YSTÄVÄT TYÖYHTEISÖ MUUT IHMISSUHTEET SOSIAALISET TILANTEET 2009/ 2013
19 MTPA AIKUISPSYKIATRIA NUORISO- PSYKIATRIA 24/ 7 päivystys Palveluohjaus Arviointijaksot Neuropsykiatr ia (Adhd, Asperger) Lyhyet hoidot VASTAAN- OTOT PÄIVÄ-OSASTO OSASTO-HOITO LIIKKUVA TYÖ Sihti Poliklinikka Päivä-toiminnat Osasto YTHS NUORTEN PÄIHDETYÖ KATAJAPUU Nuorisopsykiatria Terveydenhoito Vastaanotot Mielenterveysty ö Päihde-Sihti Liikkuva työ Päihdeklinikka Päihdekuntoutusyksikkö Asumispalvelut Sori -toiminta Osto-palvelut Tukiasunnot Kuntouttava asuminen Toiminnalliset ryhmät Nuoret aikuiset Vastuulääkäri TERVEYS- KESKUS Vastuuhoitaja Terveydenhoitaja Koulupoliisitoiminta (kansalaistaidot) POLIISI Rikostutkinta -> Hoitoonohjaus Näkyvä kenttätoiminta Sosiaalityö Työpajat LAP-TUOTE-SÄÄTIÖ Valmennuspalvelut Työhönvalmennus Etsivä työ Keskitetty toiminta TYÖTOIMINTA Satelliitit Päihdepaikat Ostopalvelut YKSITYIS- SEKTORI Yleislääkärit Psykiatrit Psykoterapeutit OPPI-LAITOKSET Rehtori ja opettajakunta NUORI JA TURVAVERKKO AIKUIS- SOSIAALITYÖ Talous- ja velkaneuvonta Toimeentulotuki Työllistämisen tukitoimet Avopalvelut LASTEN- SUOJELU Laitos-palvelut SRK Erityisopetus Oppilas- /opiskelijahuolto Oppilaan- /opinto-ohjaus TAIDETYÖPAJA LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ TYÖ Ehkäisevä työ Tarulantupa Kirkko Nuorisotyö Sotilasavustus Perheasiainneuvottelukeskus Oppilaitospastorit KANNATELLEN Muut yhteisöt I: Syrjäytymisen mekanismit II: Case Management HANKKEET SIEPPI Klubitalo TIME-OUT KOLMAS SEKTORI Koulu-psykologit Koulukuraattorit Vammais- ja hoitotuet MAAHANMUUTTAJIEN PALVELUT Kuntoutus Kuntoutusraha Lääkinnällinen Ammatillinen Psykoterapiat KELA Opintotuet Äitiys- ja lastenneuvolat Työ-markkinatuki Työn välitys Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut TE-TOIMISTO TYP Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Vapaaehtoistyö Potilasjärjestöt Omaisjärjestöt Sairaspäivärahat Kuntoutustuki Harkinnanvarainen Kotoutumistuki Koulutuspalvelut Ammatinvalinta ja urasuunnittelu Merkkari Asumistuet Ammatillinen kuntoutus Työhön ja koulutukseen suuntaavat palvelut Lapsi- ja nuorisovastaanotto Koulu-terveydenhuolto Opiskelijaterveys Koppari Asumis- ja laitospalvelut Perheneuvola Nuorisotilat Yksilökäynnit VAMMAIS- PALVELUT Päivä- ja työtoiminta Tiedotus-piste Verkko SAIMAAN KRIISIKESKUS NUORISO- TOIMI Ryhmät Perheasiat Sijaishuolto Perhetyö Sosiaalityö Nettinuorisotyö Sosiaalinen nuorisotyö Lasten-kodit Turvakoti Muut yksiköt Sosiaalipäivystys Sijaisperheet Etsivä työ Ehkäisevä nuorisotyö
20 NUORTEN OHJAAMON ROOLI JA PAJA ALLE 18 V. LASTEN JA NUORTEN TALO V E R T I K A A L I S U S I K Ä R A J A T T O M U U S MTPA TYP MÄÄRITELTÄVÄT ASIAT: TYÖNJAKO YHTEISTYÖN MUODOT ASIAKKAIDEN SEGMENTOINTI PALVELUOHJAUKSEN MALLI LÄHETTÄMISKÄYTÄNNÖT TILAAJA-TUOTTAJA MALLI VERKOSTOJEN YLLÄPITO YHTEISEN ISON KUVAN PÄIVITTÄMINEN NUORTEN TARPEIDEN MUKAINEN TOIMINTA
21 Asennemuokkaus Suojaaminen Suojautuminen Asiantuntijuus Toiminnan edistäminen KOMPLEKSISUUS, esimerkkinä osastohoito Välittäminen Suojan tarjoaminen Väärinkäsitysten oikaisu Hoiva Hyväksikäyttö Hoito JULKISUUS Toivo Epätarkoituksenmukaisuus Kuntoutus Verkostojen toimivuus TURVA YHTEISÖ- ROOLIT Toimintakyvyn ylläpitäminen Saatavuus Asiakkaan ääni Viranomaisyhteistyö OSASTO- HOITO PALVELUT Tarkoitushakuisuus Tuottavuus Kattavuus ANSIOTYÖ Ketteryys Palveluvalikon laajuus Omistajaohjaus TOINEN TODELLISUUS Saavutetut edut Byrokraattisuus Ohjaava populismi Vieraantuminen Työturvallisuus Työelämän pelisäännöt Eristetyksi tulo Laitostaminen Hyväksikäytölle altistuminen Uhriutuminen Totalitarismi Stigmatisoituminen Mielivallalle altistuminen Tekopyhyys Työntekijän tarpeiden tyydyttäminen Palkkatason velvoittavuus Ansiotaso Realisointi Työn arvo
22 KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1 Milloin päihdeongelmaan haetaan apua?
23 KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 2 Mikä todella auttaa?
24 KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 3 Mitä apua hakevalta voi vaatia?
25 KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 4 Miten avun tarve eroaa muusta avun tarpeesta?
26 KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 5 Milloin hoito passivoittaa ja kroonistaa?
27 IDEOLOGINEN JULISTUS 2010: PÄIHDETYÖ KUULUU KAIKILLE! Hoitopaikan ratkaisee sen hetkinen yksilöllinen palvelutarve
28 PUUN, KUOREN JA OLOSUHTEIDEN VÄLISSÄ Tasapainoilua päihdepalvelujen järjestämisessä VÄLITTÄMINEN JA HUOLENPITO TARKOITUKSENMUKAISUUS KONTROLLI Turvapaikan ja uuden alun tarjoaminen Sosiaalityön ja lääketieteen apu Oikeus päihteettömään ympäristöön Yhteiskuntaan integroiminen Elämään paluuseen auttaminen Elämäntapaohjeet, Itsehoidon motivointi Maata jalkojen alle, Majatalotoiminnan välttäminen Passiivisuudesta aktiivisuuteen, Kuntouttava työote Lieveilmiöiden hallinta Itselle ja muille vahingollisen toiminnan estäminen, esim. kaupankäynti Markkinoiden pitäminen etäällä, esim. ei Shooting roomia Eteenpäin tuuppiminen ja realiteettien kohtaaminen Perusturvan ylläpitäminen Omatoimisuuteen kannustaminen Hyväksikäytön estäminen Turvaverkon ylläpito Auttamisen mahdollistaminen/ mahdollistuminen Toimintaa turvaava positiivinen julkisuuskuva
29 PÄIHTYNEEN POTILAAN POLKU EKSOTESSA JÄRJESTYS-/ POLIISIFUNKTIO SAMMUNEET/ TAJUTTOMAT EA NOVA VÄKIVALTAISET POLIISI Pääsääntöisesti: TUTKIMUKSET/ EA/ NOVA PÄIHTYMYS SOMAATTISTEN TUTKIMUSTEN TAI HOIDON TARVE HOITO KESKEN PÄIHDEDELIRIUM Kevyet hoidot: (esim. iv):ps1 Yleensä NOVA/ Somaattinen osasto (A9) Komplisoitumattomat: Ps1 Toteutus NOVAN toimesta Säännöllinen psykiatrinen konsultaatio KOTI, ei jatkoa AVOHOITO MAJAKKA PSYYKE +/ EPÄSELVÄ MTPA/ PÄIV. HIESSILTA PAJARILA PS1 Selviämishoitohuone Osastohoito Vapaaehtoinen hoito Tahdonvastainen hoito
30 TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ
31 KIVULIAINTA OLI PERUSTEHTÄVÄÄN PALAUTTAMINEN ELI ASIAKAS OLI UNOHTUNUT ja tästä lähdettiin
32 AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISTEN PALVELUJEN PALVELUJÄRJESTELMÄN TULEE PALVELLA JOKAISTA KÄYTTÄJÄT EIVÄT OLE MIKÄÄN ERILLINEN IHMISRYHMÄ - SE ON MEITÄ KAIKKIA VARTEN, TERVETULOA!
33 KAIKEN YDIN ON KOHTAAMINEN LÄHIMMÄINEN LÄHIMMÄISELLE
34 24/7 -TOIMINNAN EDELLYTYKSIÄ
35 The Big Figure MATALA KYNNYS/ HYVINVOINTIASEMA SIJAINTI ROOLI JA TEHTÄVÄT AUKI- OLOAJAT PALVELU- VALIKKO MIEHITYS TYÖNKUVA PALVELUOHJAUS JA SIIHEN LIITTYVÄ VÄLITÖN OMA TUOTANTO MATALA KYNNYS toimintamallin tavoitteita 1. PALVELUJEN JA TOIMENPITEIDEN HELPPO SAATAVUUS JA OIKEA-AIKAISUUS 2. KATUJEN TODELLISUUDEN TUOMINEN PALVELUJÄRJESTELMÄÄN 3. MOTIVAATION HYÖDYNTÄMINEN (MOMENTUM-AJATTELU) 4. ENNALTAEHKÄISYN AJOITUS KAIKKI PROSESSIT OVAT YHTEISIÄ PROSESSIT PERUSPROSESSIT JATKOPROSESSIT MONIALAISET PROSESSIT TÄYDENTYVÄT PROSESSIT HALLITSEMATTOMAT PROSESSIT SITÄ TUOTETAAN, MITÄ TARVITAAN TOIMINNOT Missä? Toimeenpano Kuka? Miten? Kehittäminen Havainnointi Kenelle?
36 ASIAKASLOGISTIIKAN SEGMENTIT ASIAKASSEGMENTTI KOHDERYHMÄ HAASTEET JA LISÄARVO 1. AKUUTIT, KIIREELLISET JA EPÄSELVÄT Palveluja vailla olevat Matalan kynnyksen ylläpito, Palvelujen saatavuus 2. TUTKIMUS- JA SELVITYSVAIHEESSA OLEVAT 3. SUBAKUUTIT, VAIHTELEVIEN VOINNIN JA TILANTEIDEN ASIAKKAAT 4. LAITOSHOIDON JA ASUMISEN PALVELUJEN TARVITSIJAT 5. REMISSIO, TASAPAINON YLLÄPITÄMINEN 6. ULOSKIRJOITETUT 7. MONIALAISEN AVUN TARVITSIJAT 8. JÄRJESTELMÄN ULKOPUOLELLA OLEVAT AVUN TARVITSIJAT Selvittelyt kesken, Tietoa käytettävissä, Kertomuksen täydentyminen Labiili sairaus, Hallitsemattomat episodiaaliset tapahtumat, Elämänhallinnan ongelmat Itsenäisen asumisen riittämättömyys Selvittelyjä ja toimenpiteitä tehty, Säätötoimenpiteiden tarve Aiemman tiedon hyödyntäminen, Episodien muotoutuminen prosesseiksi Yhden erikoisalan palvelut ovat jo lähtökohtaisesti riittämättömät, Asiakassegmentin tunnistaminen ja monialaisten prosessien käynnistäminen Terveyshaittojen tunnistaminen Päivystyksellisen tiedon mahdollinen lisäarvo tai täydentävyys Todellisuuden rakenteiden kuvautuminen, Arjen dynamiikan näyttäytyvyys Turva, Kuntoutuksellisen prosessin jatkuvuus, Yhteiskunnallisen osallisuuden ylläpito Psykososiaalisen tuen tarve, Pahenemisen ennaltaehkäisy Relapsi vai uusi tilanne Verkostojen luominen, Dynaamisen konsensuksen muodostaminen, Joukkueena toimiminen Signaalien tavoittaminen ja sisäänheitto, Motivointi 9. ASIAKKAAT, JOILLA HYVINVOINTI ON UHATTUNA JA TARVITAAN ENNALTAEHKÄISYÄ Tulevat palvelujen käyttäjät, Tulevaisuuden palvelujärjestelmän muotouttajat Ajan hengen aistiminen ja havainnointi, Skenaariosuunnittelu ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
37 PARASTA RAKENNUSMATERIAALIA Toimimattomina näyttäytyvät prosessit Palveluja vaille jääneet asiakkaat Palvelujärjestelmän pudokkaat ILMAN NIITÄ EI JÄRJESTELMÄMME KEHITY...miten hyödynnämme tämän informaation
38 ASIAKKAIDEN TARPEET PALVELUJÄRJESTELMÄN OHJAAJINA PALVELUTARVE VIRANOMAISTEN NÄKÖKULMASTA, MIKSI? OTOS ARJEN TOIMINTA- KÄYTÄNNÖISTÄ, MITÄ? PALVELUVALIKON OHJAAJA, KETTERYYDEN TAE, SUUNTA? TUNNISTE (ei hetu) PALVELUTARPEEN TAUSTA PALVELU MITÄ MUUTA TARVITSISI? YHTEENVETO -> ASIAKASSEGMENTIT TOIMINNAN IMPLEMENTOITUMINEN ARJESSA KEHITYSTYÖN SUUNTA
39 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUKSEN SEGMENTOINTI TAVOITE KEINOT 1. PARANEMINEN SAIRAUS Sairauden aiheuttaman terveydellisen haitan poistaminen Paluu sairastumista edeltävään tilaan Adekvaatin hoidon keskeisyys Sairastumisen taustalla olevien mekanismien ymmärtäminen Oireiden hallinnan tärkeys Vaihtoehtoisuuden tavoittaminen Agenttisuuden lisääntyminen 2. AKTIVOITUMINEN SAIRAUS Keskeytyneen kehityksen käynnistyminen ja tukeminen Uusien kehityksellisten prosessien synkronointi aiempiin Kehityksellisten alueiden integrointi Harjoittelun ja oppimisen tukeminen Valmennusohjelmien käyttö Reparenting 3. TOIPUMINEN SAIRAUS Sairaudesta aiheutuvan psykososiaalisten ym. haittojen vähentäminen Mahdollisimman hyvä elämä jäännösoireiden kanssa Psykososiaalisen selviytymisen tukeminen Yleisten elämän valmiuksien edistäminen Hoidon hyötyjen maksimointi Sairastumisesta sairastamiseen Selviytyvyyden lisääminen ja voimavarojen vahvistaminen 4. ENNALLAAN- PYSYMINEN SAIRAUS Etenevien sairauksien kulun hidastaminen Toimintojen ja niitä ylläpitävien rakenteiden tukeminen Uhattujen valmiuksien ja taitojen harjoittaminen Taitojen ja valmiuksien ylläpitäminen Hoidon haittojen minimoiminen Verkoston hyödyntäminen ja tukeminen Päivien sisällön rakentaminen Hyvän vahvistaminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
40 PSYKOSOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN TOIMIJAT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
41 ELINYMPÄRISTÖSSÄ TEHTÄVÄ TYÖ JA VIRANOMAISTUKI LIITO (Liikkuvan ja elinympäristöön tehtävän työn yksikkö) VETURI Elinympäristön AIKUISSOSIAALITYÖ teemat: Ryhmätoiminnat: TEOT (Työelämäosallisuus) KOTIHOITO Arjen todellisuuteen perustuva hoito ja tuki Verkostojen ylläpitäminen Omaisten tuki Arjen rakenteet Taidottaminen Valmiudet Kansalaistaidot Ym. Sisällön määrittely: Signaalien määrittely ja havaitseminen Menettelytapojen valikko Toimintamallit Tukiasumisen tuki KOTIKÄYNTIEN FUNKTIOT: Työvalmentajat Avustajien tuki Työn johto Arjen avustajat Kohdennetut arkea tukevat toimet Kuty-lähtöisyys Jatkuva ja säännöllinen tuen ja hoivan tarve Informaation autenttisuuden varmistuminen/-taminen Välittämisen välittäminen Hyvän viranomaistyön kriteereiden täyttäminen
42 MUUTOKSEN JOHTAMISESTA
43 MOTTO: Mitä enemmän odotetaan tuloksia, sitä suurempi oikeus työntekijöillä on hyvään johtamiseen. Riittämättömistä tuloksista ei voi KOSKAAN syyttää henkilöstöä
44 JOHTAMISEN PERUSTEHTÄVÄ ON SAADA ASIAT TAPAHTUMAAN
45 PSYKOTERAPEUTTI VS. MUUTOSJOHTAJA I Did it My Way (Frank Sinatra) ALLIANSSIN EDELLYTYKSET: BORDIN, Edward (1979) PSYKOTERAPIA MUUTOS- JOHTAMINEN SISÄLTÖ GOALS Terapian tavoitteet Missio, Visio Ymmärrys päämääristä ja tavoitteista. TASKS Työskentelytavat, Toiminta-/ etenemistapa Management, Strategia ja sen jalkautus, Administration Yhteisymmärrys ja tietoisuus, miten muutos tehdään. BOND Tunneside, Yhteys, Side Leadership, Organisaation arvojen toteutuminen Samassa veneessä olemisen kokemus, Me-henki, Motivointi
46 JOHTAMISJÄRJESTELMÄSTÄ Maatuska ilmiö
47 SUUNNAN MÄÄRÄYTYMINEN MATKAN MITTAMINEN OHJAAVAT TEKIJÄT RAPORTOINTIMUOTO REAGOINTITAPA PÄÄMÄÄRIEN ASETTAMINEN ASIAKASLÄHTÖISYYDEN OHJAUSKRITEERIT SUHDE MUUTOKSEEN KRIITTISET TEKIJÄT HENKILÖLÄHTÖINEN JOHTAMINEN Näkemykset Toiveet Henkilösuhteet Historia Lähtöpiste Benchmarkingin merkitys Vaikutelmat Mielipiteet Henkilösuhteet Psykologiset reaktiot Mutu Verbaliikka Tunteet ja affektit Selittely Huomion poiskääntäminen Loukkaamisen välttäminen Sanattomien hierarkioiden ohjaavuus Varjo-organisaatioiden asema Ajan ilmiöt Paikalliset painotukset Muutos edustaa kritiikkiä Syyllistymisalttius Negatiivisuus/ Pakko Toimeenpanon puute Populismi Eriarvoisuus Käenpojat TOIMINTALÄHTÖINEN JOHTAMINEN Perustehtävä Ideologia Strategia Suhde päämäärään Oma mittarivalikko Tavoitteet Mittarit Muutoksen raportointi Tiedolla johtaminen Tulosraportti Säännölliset katsaukset Näkyvä tieto Rakenteelliset muutokset Toiminnan supistaminen Henkilömuutokset Visio Tuottavuus Talouden realiteetit Oikeus palveluihin Tasavertaisuus Kustannuskehityksen ennakointi Muuttumisen kyky on elinehto Muutos on arkea Positiivisuus/mahdollisuus Psykologisten tekijöiden huomioiminen Henkilöstön asema Vauhdin säätely
48 Muutosvastarinnasta Mielen G-voimat Muutoksen kitkaa, mutta ilman kitkaa ei ole liikettä Muutosvastarinta edustaa yritystä korjata voimien ja vastavoimien välisen suhteen muutosta. Omalta mukavuusalueelta poisjoutumisen luonnollinen ja osin välttämätön reaktio. Lähtökohtaisesti positiivinen asia. Se edustaa perinnettä, jatkuvuutta, täydentyvää tarinaa jne. Termin eteen voidaan laittaa monenlaisia adjektiiveja, mutta näitä ei saa sotkea itse ilmiöön. Se vain on. Jos sitä ei esiinny, niin tasapaino ei ole muuttumassa eli muutos ei ole todellista. Prosessiorganisaation teon paradoksi: Jos vastustetaan sujuvuutta, päällekkäisyyksien poistoa, asiakaslähtöisyyden lisäämistä jne, niin mitä lopulta vastustetaan? Kun neuvotellaan, niin mistä neuvotellaan?
49 KONFLIKTIT - MUUTOKSEN MAHDOLLISUUS Konfliktien aikana voi olla näkyvissä sellaista, joka ei muutoin näyttäydy Konflikteissa on aina liikkeellä suuria voimia, voisiko ne kääntää liikkeeksi? Kuinka saada staattisesta dynaamista?
50 RYHMÄILMIÖISTÄ Suurin osa Korkeasaaressa kuolleista flamingoista menehtyi sokkiin. Eläintarhan kaikki 16 chilenflamingoa kuolivat 10. huhtikuuta, kun jäitä pitkin Korkeasaareen tullut kettu yllätti ne yöllä aitauksesta. Eläintarhan mukaan vain kaksi linnuista kuoli ketun raateluun, ja loput 14 menehtyivät sokkiin, kun ne näkivät ketun raatelevan lajitoverinsa. Flamingot ovat helposti paniikkiin meneviä laumaeläimiä. Kuolleet flamingot on päätetty luovuttaa Luonnontieteelliseen keskusmuseoon täytettäväksi. Korkeasaareen ei ole ainakaan tänä vuonna tulossa uusia flamingoja HS.fi
51 Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk' ei aina esille loista Eino Leino: Aurinkolaulu
52 SITOUTUMISEN VALINNAT JA LOJAALISUUS mikä ohjaa? Päämäärä Ei ole sidoksissa organisaatioon MISSIO Toiminnan kohde, kingi Olemassa olon peruste ASIAKKAAT PERUSTEHTÄVÄ Organisaation selkäranka Kaiken ydin Kaiken toteuttaja Organisaation tärkein voimavara HENKILÖSTÖ STRATEGIA Sopimus etenemistavasta Helposti unohtuva Mukavuustekijä Merkitystään suuremmassa asemassa LÄHIMMÄT/ TÄRKEIMMÄT TYÖTOVERIT ORGANISAATIO Toiminnan kuoret Mikä se on? ESIMIES Perustehtävän toteuttamisen ruumiillistuma Muutoksen työkalu, vaihdettavissa
53 INTEGRAATIOSTA: ERI VIITEKEHYKSET ERI VALMIUDET OPTIMIN ETSINTÄÄ VIITEKEHYS VAHVUUDET HAASTEET LÄÄKETIEDE Konkretia, Operatiivisuus, Kokonaisvaltaisuus Yhteiskunnallinen kapea-alaisuus, Auktoriteettikeskeisyys HOITOTIEDE Monipuolisuus, Tiimityöskentelyn luonnollisuus, Esimiestyön sujuvuus Signaalien havaitsemisen välittyminen, Toimenpiteiden oikea-aikaisuus SOSIAALITYÖ Laaja-alaisuus Toimeenpanon puute, Oman keinovalikon vähäisyys, Yksilölähtöisyys TYÖVOIMAHALLINTO Yhteiskunnallinen konkretia, Ajankohtaisuus Kokemuksellisuuden huomioiminen, Kokonaisvaltaisuuden puute
54 MUUTOSJOHTAMISEN PARADOKSIT 1. Muutos ei lähtökohtaisesti maksa mitään, lähes kaikki tarvittava on jo olemassa. 2. Suurimmat esteet tulevat organisaation sisältä ja usein aika läheltä. 3. Muutosvastarinnasta; kun vastustetaan asiakkaiden pääsyä organisaation sisään, jonottomuutta, elämän mukaista hoitoa ym., niin mitä vastustetaan? Hyvä ei nujerra vastarintaa
55 TUOTTAVUUTTAMME ALENTANEITA TEKIJÖITÄ Numeroihin perustuvan toiminnan vieraus Osaoptimointi Ison kuvan puute ja olemassa olevien toimintojen tuntemattomuus Rajapintojen suojaamiseen kuluva energia Käenpojat; organisaatioiden ja toimintojen ylläpito niiden itsensä takia Lapaan syötön vieraus; dialogisuus ja interaktiivisuus!!! Henkilölähtöisyys sivuuttaa toimintalähtöisyyden Epätasa-arvo ja suosikkijärjestelmät Muutosten liiallinen horisontaalisuus ja vertikaalisuuden puute Hanke-lähtöinen kehittäminen
56 MUUTOSJOHTAJAN VALMIUKSISTA voiko niitä olla
57 JOHTAMINEN KOLLEKTIIVINA Tapahtuuko muutos yksilöinä vai parvena? Muututaanko suhteessa toisiimme vai toimintaympäristöön? Mihin kohdistuu petokalan isku? Mihin kohdistuu kritiikin kärki? Missä ilmenee muutosvastarinta?
58 MITÄ KOHTI?
59 KEKON KUKKULAN SOVELLUKSIA 2, mikä kannattaa? Mikä taso kannattaa? Mihin on varaa? TEEMA/ sovellus ALIMITOITUS YLIMITOITUS Terveyshyöty Järjestelmään pääsy Olotila Ominaisuus Työttömyys Hyöty/ kustannus pieni Oire jää tunnistamatta, Vaikuttamisen tilaisuus jää käyttämättä Huolen lisääminen, vaikka ei vielä lääketieteellisen hoidon edellytyksiä, Normaaliuden käsitteen vääristyminen Standardipoikkeaman patologisointi Tehoton viranomaistoiminta, Asioihin paneutumattomuus, Loputtomat sisämarkkinat Hoito kallista, tulos epävarma ja enintään marginaalisesti vaikuttavaa Medikalisaatio, Kroonistaminen, Passivoittaminen, Resurssien tuhlaus Passivoittaminen, Autonomian kadottaminen Seuraukset ylittävät hyödyn (komplikaatiot, ym), Kustannushyötyä ei ole lainkaan, ainoastaan kuluja Epäonnistumisen kokemus, Luottamuksen menetys, Osallisuuden kadottaminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
60 KEKON KUKKULAN SOVELLUKSIA 3, yhteisten talkoiden tarve PUDOKKAAT VAUHDIN OPTIMOINTI HOIVA SUUNTAAMINEN TURVA TYÖNJAON TARKOITUKSENMUKAISUUS VERKOSTON TUKEMINEN TÄYDENTÄVÄ TYÖ Psykososiaalisten palvelujen rooli polulla pitämisessä ja professioiden tukemisessa? ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 60
61 TUOTTAVUUS JA KOKONAISUUDEN HALLINTA Valtakunnallisesti keskitetty erityistason erikoissairaanhoito Harvinaisten sairauksien hoito Keskitetty erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito ELINYMPÄRISTÖÖN TEHTÄVÄ TYÖ PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Perusterveydenhuolto Sosiaalihuolto Sosiaalityö Sosiaalitoimi PALVELUOHJAUS MATALA KYNNYS Ennaltaehkäisy
62 YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN ORGANISAATION IDEOLOGIAA Tavoitteina: Kansalaisille lisäarvoa tuottava viranomaistoiminta tilanteissa, joissa yksilöiden tai perheiden hyvinvointi on uhattuna. Yhteiskunnallista osallisuutta tukeva poikkihallinnollinen räätälöityjen palvelujen valikko. Hyvinvointia uhkaavien signaalien aiempaa parempi tunnistaminen ja tämän johtaminen palveluohjauksen kautta kansalaisten elämää tukeviin toimintoihin. Yhteiskunnassa säilymiseen tähtäävän keinovalikon huomattava laajentaminen. Erilaisten ei-ansiotöiden kokoaminen yhteen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jotta arkeen tulisi sisältöä, merkitystä, rakenteita, sosiaalistumista ja yli sukupolvisten ilmiöiden ehkäisyä. Jotta kaikki voisivat kantaa kortensa kekoon tässä yhteiskunnassa. Parempaa maailmaa tekemässä
63 YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN ORGANISAATION MUOTOILUA Palvelukokonaisuudet: Aikuissosiaalityön prosessiorganisaatio Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykososiaalinen kuntoutus Muun kuin välittömästi työelämään tähtäävän kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuus Vaativien palvelujen prosessiorganisaatio em. sisällä Tuotanto-organisaatiot: Hyvinvointiasemien (terveysasemat) palvelutuotanto (Matalan kynnyksen jatkoprosessit) Somaattisen erikoissairaanhoidon psykososiaalinen tuki (Professioiden ja somatiikan prosessien tuki ja täydentäminen) Vaativien palvelujen organisaation tuki yksiköille Työelämään tähtäävän työllistämisen tuki (mm. silpputyö, täydentävä työ, arjen avustajat ym.) a) Täydentävän työn työpaikkojen luominen, hallinnointi ja oma tuotanto, MYÖS työelämään suuntautuvien osalta (TYPin hallinnoimana) b) Räätälöidyt yksilölliset ratkaisut mahdollistava Tilaaja Tuottaja malli ts. työn ja tekijän yhteensaattaminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
64 HYVINVOINNIN UHAN SIGNAALIT JA UUSI TYÖN FORMAATTI Signaaleista toimintaan Mihin reagoidaan? Sovitut ja tarkoituksenmukaiset signaalit (esim. toimeentulotuen tarve) Tunnistus- ja aktivoitumisjärjestelmät Miten? Menettelytavat ja toimintamallit Avain- ja vastuuhenkilöt Palvelupuhelimet Asiakkaan aktivoiminen ja motivoiminen Kuka? Viestin vastaanotto, yhteys- ja vastuuhenkilöt Implementointi ja prosessit; Mikä johtaa mihin, Miten seurataan, Miten mitataan? Toimeenpanon haaste
65 Tausta: UUSINTAKÄYNTIEN PROSESSI (esimerkki prosessien teon vaiheesta) Asiakaslähtöiset tekijät, tarve, toimintakulttuuri, järjestelmälähtöiset syyt (esim. toimeentulotukikeskeisyys), muut? Uusintakäynnit vs. kanta-asiakkuus 4 eri ulottuvuutta: a) Suunnitelmallisuus - Tavoitteet ja suunnitelma, käsikirjoituksen mukaan eteneminen b) Lopetettu aiempi asiakkuus uusiutuu Mitä on tapahtunut?: Uusi asia, aiemman toiminnan riittämättömyys, jotakin on jäänyt huomaamatta c) Käynnit toistuvat fokusoitumattomina ja epäselvinä Mistä oikein on kyse? Siirto kanta-asiakkaiden prosessiin? d) Järjestelmässä olevien asiakkaiden palvelutarpeen muuttuminen - Toiminnan fokuksen päivittämisen tarve Parhaimmillaan suunnitelmalliset uusintakäynnit estävät kanta-asiakkuuden syntymisen -> Ongelmien kroonistumisen ehkäisy Mittaristo ja kriteerit -> Prosessit ja niiden hallinta Uusintakäynnit: eteenpäinmeno mahdollinen; Kanta-asiakkuus: Pahenemisen ehkäisy tai pysäyttäminen Matalan kynnyksen ohjausfunktio Oikeaan prosessiin lähettämisen ajoitus, kriteerit, lähettämiskäytännöt, puuttuvien palvelujen ja toimintojen havainnointi. Päätösten tulkkipalvelun organisointi, toteutusvaihtoehdot: kuuluu kaikille, tulkkausvuorot, matalaan kynnykseen kuuluva toiminta (resursointi, ylivuotofunktion välttäminen), etuuskäsittelijöiden työnkuvan muuttaminen?, adekvaatin toiminnan puutteen ilmentymä vai jotain muuta? Päätösten terminologian kansantajuistaminen, mitä tuo tarkoittaa näkökulma, asiakkaiden kieli Seurannan tarve, kriteerit ja muodot (puhelu, käynti, kotikäynti ) Oma työntekijä vastuuhenkilönä, poikkiorganisatorisuuden huomioiminen Muutoksen keinoja: Verkostoituneisiin ja monialaisiin toimintoihin lähettämisen ajoitus ja kriteerit Tehtävä: Asiakkaiden keruu segmentoinnin luomiseksi ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
66 AIKUISSOSIAALITYÖN PROSESSIORGANISAATION KÄYTTÖOHJE TEEMA MITEN KUULUU KAIKILLE? ARVIOINTI, MITTAUS JA RAPORTOINTI TYÖNJAKO JA LÄHETTÄMINEN TYÖKALUT SEURANTA JA VERKOSTOJEN YLLÄPITÄMINEN PERHE PERHEIDEN TAPAAMINEN PERHEKARTTA PERHETIIMIN KONSULTAATIO PERHETIIMIN PROSESSIT TALOUS TALOUDEN TILAN HUOMIOIMINEN SOVITUT TALOUDEN MUUTTUJAT TALOUS- JA VELKA- NEUVONNAN LÄHETEPOHJA SÄHKÖINEN TYÖKALU JA VASTAANOTOT ASUMINEN TERVEYS MIELENTERVEYS PÄIHTEET TYÖTTÖMYYYS TYÖRAJOITTEISUUS TAIDOTTAMINEN ASUMISEN ANAMNEESI TERVEYDENTILA (SUBJ JA OBJ) HYVIKSEN ARVIOINTILOMAKE SOVITTUJEN MUUTTUJIEN KUVAAMINEN ANAMNEESI JA PERUSLABRAT MIETEN SÄHKÖINEN ARVOINTILOMAKE MIE-SAS LÄHETEPOHJA VASTUUHOITAJA MTPA:N PROSESSIT MIE-SAS JA KUNTOUTUSKOORDINAATTORIT TERVEYDENHUOLLON PROSESSIT MIETE PALVELUVALIKKO PÄIHDEANAMNEESI AUDIT/ ADSUME MTPA JA PÄIHDEKLINIKKA MIETE PALVELUVALIKKO TYÖELÄMÄN STATUS AKTIVOINTISUUNNITELMA APSY-SAS -LÄHETEPOHJA TYÖELÄMÄN HISTORIA JA STATUS TOIMINTAKYVYN ARVIO SÄHKÖINEN KUNTOUTUSSUUNNITELMA TUVA TYP JA APSY-SAS TOIMINTATERAPEUTIN LÄHETE TE-PROSESSIT JA APSY-SAS +TEOT TEOT-PROSESSIT APSY KUNTOUTUS JA OSTOPALVELUT P R O S E S S I T KOULUTUS KOULUTUSANAMNEESI KOULUTUSSUUNNITELMA AMMATINVALINNANOHJAUS TE-TOIMISTON PROSESSIT (2. LINJA) YKSINÄISYYS IHMISSUHTEIDEN KARTOITUS SOSIOGRAMMI 3. SEKTORIN YHTEISTYÖ KUMPPANUUSKARTTA
67 MONIKONTEKSTIAALISUUS JA TEHTÄVIEN JAKO HAASTEENA HALLITTU JA SOVITTU MONIALAISUUS; Yhdessä asiakkaan hyväksi Organisaatiosopimus vrt. Yhteiskuntasopimus Elämänhallinta Sopeutumisvalmennus Kohtaaminen Elämänhallinta Sopeutumisvalmennus Psykologiset interventiot TILANNE- KOHTAISUUS SUBJEKTIIVINEN/ MINUUDEN ULOTTUVUUS OIREET Oireiden hoito Oireiden hallinta Itsehoidon tuki Psykososiaalinen tuki Psykologiset interventiot SYSTEEMINEN ULOTTUVUUS SAIRAUS Sairauden hoito Vertaistuki Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennus Uusien valmiuksien opettelu INTERPERSONAALINEN ULOTTUVUUS ELÄMÄN- MUKAINEN ARVIO TOIMINTAKYVYN ULOTTUVUUS Toimintaterapia Kuntoutus Elinympäristöön kohdistuvat toimet Sopeutumisvalmennus Elämänhallinta TRANSGENERATIONAALINEN ULOTTUVUUS OHEISSAIRAUKSIEN ULOTTUVUUS Hoitovastuun määrittely Monialaisuus Sopeutumisvalmennus Elämänhallinta Agenttisuuden lisääminen ELÄMÄNKAARELLINEN ULOTTUVUUS ELÄMÄN- KERRALLINEN ULOTTUVUUS SAIRAUSPROSESSIEN ULOTTUVUUS Sopeutumisvalmennus Psykososiaalinen tuki Vertaistuki Psykososiaalinen tuki Itsehoidon tuki
68 KOHTI MONIALAISIA JA INTEGRATIIVISIA PALVELUJA HALLINNONALA PROFESSION KANNALTA EPÄTARKOITUKSEN- MUKAISET TOIMIMMAT TÄYDENTÄVÄN TYÖN MAHDOLLISUUDET INTEGRATIIVINEN TOIMINTO ERITYISTÄ DIAGNOSTIIKKAKESKUS ENSIHOITO PÄIVYSTYS JA NOVA OPERATIIVINEN TOIMINTA VUODEOSASTOT POLIKLINIKAT NAISTEN JA LASTEN OSAAMISKESKUS ARMILAN KUNTOUTUSKESKUS STRATEGISET TUKIPALVELUT AVOTERVEYDENHUOLTO
69 VAATIVIEN PALVELUJEN ORGANISAATIO YKSILÖHOIDOT PERHETERAPIAT SYRJÄYTYNEET/ VIRANOMAIS- JÄRJESTELMÄSTÄ PUDONNEET ASUNNOTTOMAT VALTION MIELI- SAIRAALOIDEN ASIAKKAAT LASTEN TUKI TUOMITTUJEN PSYKOSOSIALISET PALVELUT PALVELUJEN SUUR- KULUTTAJAT VÄKIVALTAISET ASIAKKAAT VAATIVAT PALVELUT MONIALAISTEN PALVELUJEN TARVITSIJAT Rekrytoitu: Prosessinjohtaja Kokenut yleislääkäri Sosiaaliohjaaja Terveydenhoitaja Sosiaalityöntekijä? KORVAUSHOITO NEUPIS EDUNVALVONTA- ASIAKKAAT LAAJOJEN VERKOSTOJEN TARVITSIJAT
70 Kohta valmistuvan artikkelin alku Ote sosiaali- ja terveysministeriölle lähettämästäni viestistäni artikkelin kirjoittamisen lopettelun ajoilta kertoo, mistä tässä kaikessa on ollut kyse: Yli viisi vuotta kestäneen matkan kuvaaminen on kiehtovaa ja sangen haasteellista. Perusajatukseni on, että kaikkea sote-toimintaa määrittäisi kunkin yksilön subjektiivinen pärjäävyys. Ydinyksikkönä on yksilö, jolla on hyvinvoinnin ongelmiin liittyvä palvelutarve. Tässä kokonaisuudessa esim. mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat vain osa laajaa palvelukokonaisuutta, jonka sitoo yhteen sosiaalihuollon alkulähteiltä kumpuava tematiikka. Paradoksaalisesti tämä on eri asia kuin nykyinen toimeentulokeskeisyyden kapeuttama sosiaalityö puhumattakaan sosiaalitoimesta, jonka haasteena on toimeenpanon puute. Lyhyesti: Pitää mennä ihmisten elämään, kuulla heitä ja käynnistää hallitut prosesseihin perustuvat palvelukokonaisuudet heitä tukemaan. Olemme parhaillaan menossa näillä ajatuksilla somaattisen erikoissairaanhoidon sisään täydessä yhteisymmärryksessä. Katsotaan, mitä saamme aikaan. Toistammeko ihmisläheiseen työskentelyyn aiemminkin asemoitunutta vaikeasti ymmärrettävää dialogia vai löydämmekö vihdoin yhteisen sävellajin? Tarjoamme ratkaisuksi yhteiskunnallisen osallisuuden organisaatiota, joka pyrkii tuottamaan em. subjektiivisen lähestymistavan pohjalta monikontekstisen palvelukokonaisuuden, joka rakentuu enemmänkin kansalaisuuden kuin potilas/asiakas-tematiikan ympärille. Tuotanto-organisaatioina tässä kokonaisuudessa on sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi koko yhteiskunta painottaen siinä järjestöjen ja muun kolmannen sektorin toimintaa. Kaikkea ohjaa lähimmäisyys, johon myös kaikkia toimijoita kollektiivisesti kannustetaan. Kuten olen todennut aiemminkin, ajattelussani ja organisaatiomme tuloksissa lähimmäisyys ja tuottavuus ovat samaa teemaa. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
71 MUUTOSJOHTAMINEN JA HENKILÖKOHTAINEN STRATEGIA Elämää komennusmiehenä Matkalaukku koko ajan pakattuna Julkisuus voimavarana ja riskinä Elämää veitsen terällä Varasuunnitelmat; hyödyt, haitat vai onko niille edes edellytyksiä? Yksinäisyyden kompensaatiokeinot Muun elämän kantavuus Mihin voi luottaa? Johonkin on voitava, muuten ei voi johtaa
72 ELÄMÄÄ MUUTOKSESSA Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi. (Tove Jansson: Taikatalvi)
73 KIITOS!
TUOLLAINEN EI VOI ONNISTUA Asiakaslähtöisen toimintatavan kehittäminen ja kompleksisuus 24.3.2015
TUOLLAINEN EI VOI ONNISTUA Asiakaslähtöisen toimintatavan kehittäminen ja kompleksisuus 24.3.2015 Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja (Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö)
LisätiedotMitä sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen käytännössä tarkoittaa, Eksoten kokemuksia Hyvinkää 16.4.
Mitä sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen käytännössä tarkoittaa, Eksoten kokemuksia Hyvinkää 16.4.2015 Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja (Mielenterveys-
LisätiedotMITEN TOTEUTTAA PALVELUT UUDELLA TAVALLA? Timo Salmisaari Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja EKSOTE
MITEN TOTEUTTAA PALVELUT UUDELLA TAVALLA? Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja EKSOTE 13.11.2014 ONNISTUMISEMME KOLME YDINASIAA 1. Kehys 2. Asiakas edellä 3. Johtaminen 14.11.2014 JOITAKIN TULOKSIA
LisätiedotKOKEMUKSIA PALVELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA; MITÄ, KENELLE JA MITEN? Peurunka 26.10.2015
KOKEMUKSIA PALVELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA; MITÄ, KENELLE JA MITEN? Peurunka 26.10.2015 Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja (Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö) ESITYKSEN
LisätiedotKUKA VAIN, MILLOIN VAIN JA MINKÄ ASIAN KANSSA TAHANSA
KUKA VAIN, MILLOIN VAIN JA MINKÄ ASIAN KANSSA TAHANSA Matalan kynnyksen palveluiden onnistumisia ja esteitä Timo Salmisaari Johtava sote-konsultti LL, Psykiatrian el, Psykoterapeutti Ecoworks Oy, Finsote
LisätiedotSosiaalityön jalkautuminen kolmannen sektorin päihdeja mielenterveysyhdistyksen Tuikku ry:n päiväkeskus Sinisen tupaan Hankasalmella
Sosiaalityön jalkautuminen kolmannen sektorin päihdeja mielenterveysyhdistyksen Tuikku ry:n päiväkeskus Sinisen tupaan Hankasalmella Hankasalmen mielenterveysyhdistys Tuikku ry on perustettu vuonna 1996,
LisätiedotYHTEENSOVITTAVA JOHTAMINEN MONIALAISTA TUKEA TARVITSEVIEN ASIAKKAIDEN PALVELUISSA
YHTEENSOVITTAVA JOHTAMINEN MONIALAISTA TUKEA TARVITSEVIEN ASIAKKAIDEN PALVELUISSA Timo Salmisaari SOSKU 5.11.2018 PÄIVÄN KATTAUS 6.11.2018 Alkupalat/ Intro Siivuja Isosta Kuvasta Toimintaympäristön kausituotekimara
LisätiedotMUUTTUVAT PROSESSIT JA JOHTAMINEN; case EKSOTE Rovaniemi
MUUTTUVAT PROSESSIT JA JOHTAMINEN; case EKSOTE Rovaniemi 14.11.2014 Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja (Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö) ELÄMÄÄ ETELÄ-KARJALASSA MUUTOS
LisätiedotKOTIHOIDOSTA ELINYMPÄRISTÖÖN TEHTÄVÄÄN TYÖHÖN
KOTIHOIDOSTA ELINYMPÄRISTÖÖN TEHTÄVÄÄN TYÖHÖN Tiedon kumppanuusfoorumi 24.8.2017 Timo Salmisaari Managing Consultant, Healthcare and Welfare Finsote Consulting MEGATRENDEISTÄ (HS 13.8.2017) http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005322393.html
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotJOS MIELENTERVEYSPALVELUIHIN JONOTETAAN, MITÄ JONOTETAAN? Oulu
JOS MIELENTERVEYSPALVELUIHIN JONOTETAAN, MITÄ JONOTETAAN? Oulu 29.9.2014 Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja (Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö) Jonot eivät poistu, - jos
LisätiedotDigitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma
Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kuopio Anna-Mari Juutinen Kuntakokeilukoordinaattori 9.12.2015 Kuopion kaupunki Perusturva
LisätiedotPALVELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA Liperi
PALVELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA Liperi 20.3.2015 Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja (Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö) kysymys: Milloin ja millä perusteilla voi tehdä
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotKuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen
Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen Aikuissosiaalityön päivät 25.1.2017 Lahti Palvelupäällikkö Tuula Kähäri ja sosiaaliohjaaja Henna Nousiainen (Eksote)
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotAikuisten palvelut
Aikuisten palvelut 11.2.2013 2013 Lääkinnällinen kuntoutus Hyvää: Palvelu koetaan hyväksi ja kuntoutus on tehokasta, kun sitä saa. Palveluita on useanlaisiajakoulutusalalleon alalle on riittävää. Kehitettävää:
LisätiedotPalvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus
Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SEMINAARI Helsinki 6.10.2016 Jutta Paavola Mieleen palautus 1 Sosiaalihuollon ja sosiaalityön ensisijainen tehtävä: Hyvinvoinnin ylläpitäminen
LisätiedotKohti ohjaamo Etelä-Karjalassa 23.9.2014
Kohti ohjaamo Etelä-Karjalassa 23.9.2014 VM:n kuntakokeilu LPR, IMATRA, Eksote Eksote Kenelle? Erityisesti nivelvaiheissa ja syrjäytymisvaarassa olevia nuorille, mutta kaikille avoin 3-portainen tuki Kohdennetut
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotMielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla
Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla SOTE ja HUS Psykiatria 8.9.2016 Tiina Salminen palvelualuejohtaja Järvenpään
LisätiedotYhteensovitettu johtaminen Perheiden palvelut toimialueella
Yhteensovitettu johtaminen Perheiden palvelut toimialueella Andreas Blanco Sequeiros toimialuejohtaja, ylilääkäri Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Perheiden palvelut? Perheiden
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-
LisätiedotSosiaalipalveluiden vaatimusmäärittely Kiilan 2 vaiheessa - tiivistys. Helsinki Antti Mäkelä Kehityspäällikkö Medi-IT
Sosiaalipalveluiden vaatimusmäärittely Kiilan 2 vaiheessa - tiivistys Helsinki 13.4.2015 Antti Mäkelä Kehityspäällikkö Medi-IT Lähtötilanne SOTE -uudistus asettaa vaatimuksia saumattomalle yhteistyölle
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotKokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa
Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019 Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki Toiminnan ja talouden tarkastelu
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotAsumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut
Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma 10.11.2017 Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut Esityksen sisältö Tuettua asumista hakevien asiakkaiden toimintakyky (käytäntötutkimus)
LisätiedotKP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta
KP OTE Osallisuutta tukeva toiminta Osallisuutta tukevan toimintamallin kuvaus LUONNOS KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa ja koordinoida
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotOT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija
OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS 11.6.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Pohjois-Pohjanmaa Sopimukset Lappi Keski-Pohjanmaa OTkokonaisuuden johtaminen, koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotJÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola
JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS 13.2.2018 Järjestäjän ja tuottajan roolit ja tehtävät Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen Palveluiden,
LisätiedotPoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)
PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies
LisätiedotEksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita
Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotOSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA
OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA 1. Osatyökykyisten tukemiseen on alueella yhteinen tahtotila 2. Monialaiselle yhteistyöverkostolle on rakenne ja toimintatapa 3. Palvelutarpeen tunnistamisen
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotMielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa
Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa POPUP valmistelutiimi: Tarja Seuri (Ksshp) Jouko Nykänen (Uurainen) Jussi Suojasalmi (Sovatek) Juha Katajamäki (Ksshp) Tarja Saharinen (Ksshp) Marja Heikkilä
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotSote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko
Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla Päivi Saukko 04.10.2017 Etelä- Pohjanmaa Evijärvi KESKI-POHJANMAA Kauhava Lappajärvi Vimpeli POHJANMAA Isokyrö Alajärvi Lapua Soini Kuortane Ilmajoki Seinäjoki KESKI-SUOMI
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotTurun Ohjaamo 2015-2018
Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotSEKTORIT SEKAISIN YRITYKSEN NÄKÖKULMA
SEKTORIT SEKAISIN YRITYKSEN NÄKÖKULMA HANKINTA-ASIAMIES VELI PUTTONEN PALVELUKSESSANNE! Keski-Suomen Yrittäjät Lutakonaukio 7 (Innova 2) 40100 6.6.2017 Jyväskylä P. 0500 646 793 veli.puttonen@yrittajat.fi
LisätiedotKeskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi
Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi 1 13.10.2017 Johanna Ritvanen Laatusuositus: Asiakas ja palveluohjaus keskiöön SUOSITUS 1 Asiakas- ja
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotPirjo Oksanen
TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotYhteistyössä tasapainoon
Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus
LisätiedotPALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA
ILOA VANHEMMUUTEEN KEHITTÄJÄVERKOSTO 16.12.2015 MERVI MAKKONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ESITYKSEN SISÄLTÖ Perustiedot sosiaali- ja perhepalveluista
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotTampereen Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden Perhepalveluiden. Palveluohjaus
Tampereen Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden Perhepalveluiden Palveluohjaus 19.9.2018 Helppo saada yhteys Dialoginen kohtaaminen Joustavuus, kotikäynnit Asiakkaan omien voimavarojen löytäminen Jalkautuminen
LisätiedotMiten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin
Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotYHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN
YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN ERITYISEN TUEN MALLI OPINNOISTA TÖIHIN SIIRRYTTÄESSÄ KENELLE: Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ja heitä työllistäville työnantajille. MIKSI: Opintojen mahdollistajaksi,
LisätiedotKohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT
Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan
LisätiedotYliopisto-opiskelija sosiaalitoimessa Terveyden edistämisen koulutuspäivä 4.6.2014 Voiko opiskelija syrjäytyä Entä sitten?
Yliopisto-opiskelija sosiaalitoimessa Terveyden edistämisen koulutuspäivä 4.6.2014 Voiko opiskelija syrjäytyä Entä sitten? Johtava sosiaalityöntekijä Eija Huovila Nuorten palvelut, pohjoisen nuorten sosiaalityö,
LisätiedotKuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli. Anna-Mari Juutinen
Kuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Anna-Mari Juutinen 7.9.2016 Digitaalinen ja monialainen palveluintegraatio Hyvinvoinnin integroidun toimintamalli / Kuopio Integraattori-malli: tietoa
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä
#SOKRA Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä Sakari Kainulainen, asiantuntija, dosentti Sosiaalinen kuntoutus Osana julkisia palveluita Ihmisen hyvänä Maakunnan hyvinvoinnin tuotanto Ristiriita yksilön
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotHyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti
Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)
SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotIDEASTA WALTTI-TALOKSI
WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)
TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,
LisätiedotKustannukset, käynnit, asiakkaat
Johtaminen Kustannukset, käynnit, asiakkaat 2500 12 000 Kotihoito/ Palveluasuminen 10 000 2000 8 000 1500 1000 Näitä kustannuksiin voi myöhentää ja niitä voi vähentää 6 000 4 000 Eläke 500 0 1 3 5 7 9
LisätiedotAIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3
AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotUuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen
Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoidon porrastus
Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä
LisätiedotJohtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012
Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Marjut Kettunen
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Asiakassegmentointi Palveluiden tarjoaminen tarveperusteisesti on vaikuttavan ja kustannustehokkaan palvelutuotannon edellytys.
LisätiedotSote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
LisätiedotEnnaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12
Lisätiedotyöote Vamoksen näkökulmia
Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta
Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö
Lisätiedotkaupungin tukiasunnot 07.10.2011
ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Lähtötilanne Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Verkostotyöpajapäivät,
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Kelan ja kuntien yhteistyö Toimeentulotukisiirron jälkeen
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kelan ja kuntien yhteistyö Toimeentulotukisiirron jälkeen Hankejohtaja Jutta Paavola Pari sanaa hankkeesta Sosiaalialan osaamiskeskukset (7 + JY/KYC); hallinnoija
LisätiedotHelsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros 4.5.2017 Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotSyrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä
Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä
Lisätiedot