Työlainsäädännön perusteita

Transkriptio

1 Työlainsäädännön perusteita Kirkon alojen koulutus uusille luottamusmiehille Pekka Pietinen

2 Mitä on työoikeus? Työoikeuden peruskäsite on työsuhde Ns. perussuhdeteorian mukaan työoikeus on työsuhdetta koskevien ja siihen asiallisesti liittyvien oikeusnormien kokonaisuus Sisältää useita eritasoisia säännöstyskeinoja: Lait ja asetukset (myös EU-lainsäädäntö) Työehtosopimukset paikalliset sopimukset ( ryhmänormit, työsäännöt ) työsopimukset tapaoikeus (vakiintunut tapa) työnantajan käskyt (direktio)

3 Työsopimussuhde ja työsuhde Työsuhde alkaa silloin, kun työntekijä ryhtyy tekemään työtä työsopimussuhteen syntymisen jälkeen Työsuhde on olemassa, kun joku 1. Sopimuksen perusteella 2. tekee työtä 3. toiselle; toisen henkilön tai tahon lukuun, 4. tämän toisen johdon ja valvonnan alaisena (direktio-oikeus) 5. palkkaa tai muuta vastiketta vastaan Jos jokin työsopimuksen perustunnusmerkeistä ei täyty, ei kyseessä ole työsopimussuhde Vrt. työsopimuslain (TSL) Uusien luottamusmiesten 1 koulutus

4 Työsopimuksen tunnusmerkit TYÖ JOHTO JA VALVONTA ELI DIREKTIO TOISEN LUKUUN TYÖSOPIMUS SOPIMUS VASTIKE

5 Viranhaltija on virkasuhteessa työnantajaan Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde Srk, srk-yhtymä, tuomiokapituli tai kirkkohallitus on työnantaja Viranhaltija on työn suorittaja Ei perustu sopimukseen, vaan virkaan nimittämiseen ja määräämiseen (edellyttää viranhaltijan suostumusta) Palvelussuhteen ehtoja täydentävät kirkkojärjestys ja seurakuntakohtaiset ohje- ja johtosäännöt Menettelyihin sovelletaan toissijaisesti hallintolain periaatteita Viranhaltija on velvollinen noudattamaan työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä (ns. direktio)

6 Työsopimussuhde ja työsuhde Työsuhde Työsopimussuhde Työsopimus Työnteko alkaa Työnteko päättyy

7 Vrt. Virkasuhde ja virantoimituksen alkamispäivä Kirkkolain 6 luku 19 Viranhaltijan oikeudet ja velvollisuudet Päätös virkasuhteeseen ottamisesta Virkasuhde Virantoimituksen alkamispäivä Virkasuhteen päättyminen

8 TSL 1 luvun 1 Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Tätä lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta. Lain soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään työntekijän kotona tai hänen valitsemassaan paikassa eikä sekään, että työ suoritetaan työntekijän työvälineillä tai -koneilla.

9 TSL ei sovelleta 1) julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen eikä julkisoikeudellisen palvelusvelvollisuuden täyttämiseen; Vrt. esim. kirkkolaki asevelvollisuuslaki 2) tavanomaiseen harrastustoimintaan; 3) sellaiseen työsuoritusta edellyttävään sopimukseen, josta säädetään erikseen lailla. Huom. Tällöin voi kuitenkin kyseessä olla työsopimussuhde!!

10 Työsopimuksen muoto Työsopimus voidaan lain mukaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti (Muotovapaus) Vrt. KirVESTES 2 => työsopimus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

11 Miten työ- tai virkasuhteen ehdot määräytyvät? Työlainsäädäntö (virkasuhteissa kirkkolaki ja hallintolaki) Työnantajan käskyt Työsuhde (tai virkasuhde) TES ja VES Työsopimus (virkasuhteissa johtosääntö+kirkkojärjestys) TES= työehtosopimus VES= virkaehtosopimus Kirkon alat ry, työoikeutta seurakunta- ja hautauspalvelualan opiskelijoille 2018

12 Työsuhdeasioiden lähteet 1. Perustuslaki ja EU-perustamissopimuksen määräykset 2. Ehdottomat Suomen lain säännökset ja EU-asetusten määräykset 3. Normaalisitovat työehtosopimukset 4. Yleissitovat työehtosopimukset 5. Puolipakottavat lainsäännökset (säännökset, joista voidaan poiketa vain TES:lla) 6. Ryhmänormit eli paikallinen sopiminen 7. Työsopimus 8. Vakiintunut käytäntö 9. Tahdonvaltaiset (dispositiiviset lainsäännökset) 10. Työnantajan direktiovaltansa perusteella antamat määräykset

13 Työoikeuden kolme elementtiä Lähde: Kairinen, Martti, Työoikeus perusteineen Kollektiivinen työoikeus Individuaalinen työoikeus Sosiaaliturv aoikeus Työnantaja Työsuhde Työntekijä

14 Keskeisiä työlakeja (individuaalinen työoikeus+ sosiaaliturvaoikeus) Työsopimuslaki /55 Työturvallisuuslaki /738 Vuosilomalaki /162 Työaikalaki /605 Julkisten alojen eläkelaki /81 Työtapaturma- ja ammattitautilaki /459 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä /759

15 Keskeisiä työlakeja (kollektiivinen työoikeus) Työehtosopimuslaki /436 Laki työriitojen sovittelusta /420 Laki työtuomioistuimesta /646 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä /334 Ei koske EVL- eikä Ort-kirkkoa

16 Lakien soveltamisesta Erityislaki syrjäyttää yleislain (ellei muuta ole säädetty) myöhempi laki syrjäyttää varhaisemman lain HUOM. Lakien voimaantulosäännökset! ylemmän asteinen säädös syrjäyttää alempiasteisen säädöksen Perustuslaki tavallinen laki valtioneuvoston asetus ministeriön asetus muiden viranomaisten antamat oikeussäännöt Ks. PL 106 ja 107 (lainalaisuusperiaate): Tuomioistuin ei saa soveltaa lain tai perustuslain kanssa ristiriidassa olevaa alemman asteisen määräyksen säännöstä (esim. TES:a, jos se on ristiriidassa lain kanssa)

17 Lakinormien pakottavuus ja tahdonvaltaisuus Pakottavalla lakinormilla säännellystä asiasta ei voida sopia toisin Työoikeudessa säännökset perinteisesti usein vähimmäispakottavia Ei voida sopia toisin siten, että heikennettäisiin työntekijän oikeuksia Vrt. TSL 13 luvun 6 Dispositiivisesta normista voidaan sopia toisin Laajasti dispositiiviset normit Semidispositiiviset normit (esim. jos vain TES:lla voidaan sopia laista poiketen; vrt. TSL 13 luvun 7 )

18 Lakien tulkintaperiaatteita 1. Sanamuodon mukainen tulkinta Yleensä aina lähtökohta ja ensisijainen vaihtoehto 2. Lain tarkoitusta ja tavoitteita myötäilevä tulkinta Miksi laki on säädetty? Lain esityöt ratkaisevassa asemassa (HE ja Eduskunnan valiokuntien kannanotot keskeisessä asemassa) 3. Perus- ja ihmisoikeusmyönteinen tulkinta Tulkinnan tulee olla sopusoinnussa perustuslain ja Eurooppa oikeuden kanssa 4. Oikeuskäytännön ja ylempien tuomioistuinten ennakkoratkaisuihin tukeutuminen Erityisesti KKO, KHO, EUT ja EIT

19 Työehtosopimus (TES) TEhtoL 1 : Työehtosopimus tämän lain tarkoittamassa mielessä on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Kollektiivisopimus; (vrt. engl. Collective bargaining) Sopimus, jolla on oikeusvaikutuksia muihin kuin sopijaosapuoliin ( ultra partes ) Normisopimus Yleensä sopimuksella on Uusien oikeusvaikutuksia luottamusmiesten koulutus vain sopijaosapuoliin

20 Työehtosopimuksen oikeusvaikutuksia TEhtoL 6 : Jos työsopimus joiltakin osiltaan on ristiriidassa siinä noudatettavan työehtosopimuksen kanssa, on työsopimus näiltä osiltaan mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset. Työsopimuksessa voidaan kuitenkin sopia TES-ehtoja paremmasta edusta (TES takaa minimiehdot) TEhtoL 8 : Työrauhavelvollisuus vältettävä kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. TEhtoL= työehtosopimuslaki

21 Työehtosopimusosapuolet yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys EVL kirkossa TES-osapuoli on Kirkon työmarkkinalaitos kirkkolaissa olevan säännöksen perusteella (KL 22 luku 14 ) yksi tai useampi rekisteröity työntekijäin yhdistys EVL Kirkossa ns. Pääsopijajärjestöt eli Kirkon alan unioni Kirkon alat ry, työoikeutta seurakunta- ja hautauspalvelualan opiskelijoille 2018

22 Virkaehtosopimus (VES) KirVESL 2 : Viranhaltijain palvelussuhteen ehdoista on sen estämättä, mitä laissa on säädetty, voimassa mitä niistä virkaehtosopimuksilla määrätään. Viranhaltijalla on kuitenkin vähintään ne edut, joita huonommista ehdoista ei muun lain mukaan hänen osaltaan saa sopia. KirVESL = laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista Kirkon alat ry, työoikeutta seurakunta- ja hautauspalvelualan opiskelijoille 2018

23 Virkaehtosopimuksen osapuolet, KirVESL 3 Neuvottelu- ja sopimusosapuolina ovat kirkon työmarkkinalaitos ja sellainen rekisteröity yhdistys, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu viranhaltijain etujen valvominen seurakunnan palvelussuhteissa (viranhaltijayhdistys) ja jonka kanssa työmarkkinalaitos harkitsee tarkoituksenmukaiseksi virkaehtosopimuksen tekemisen. Ns. Pääsopijajärjestöt Kirkon alan unioni Kirkon alat ry, työoikeutta seurakunta- ja hautauspalvelualan opiskelijoille 2018

24 Kansainvälisten sopimusten merkitys Kansainvälinen työjärjestö (ILO) Perustettu jo vuonna 1919 (Suomi jäsenenä 1920 alkaen) Kolmikantaperiaate Tekee kv-sopimuksia ja antaa suosituksia Ja valvoo sopimusten toteutumista jäsenmaissa sopimukset eivät ole suoranaisesti sitovaa oikeutta, mutta lainsäädäntöä ja muita normeja tulee tulkita siten, että tulkinta on sopusoinnussa ILO:n sopimusten kanssa sopimukset ja suositukset koskevat erityisesti: Järjestäytymisvapautta, pakkotyötä, tasa-arvoa, syrjintää, lapsityövoimaa, siirtotyöläisiä ja työsuojelun viranomaistoimintaa

25 Kansainvälisten sopimusten merkitys (jatkoa) Euroopan ihmisoikeussopimus Voimassa Suomessa lakina vuodesta 1990 alkaen 11 artiklassa turvattu kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, joka oikeuskäytännön mukaan kattaa myös lakko-oikeuden Demir & Baykara ratkaisu EIT v artiklassa turvattu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin Koskee myös työsuhteesta johtuvia erimielisyyksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) valvoo ja voi määrätä Suomen valtion maksamaan hyvityksen loukatulle Euroopan sosiaalinen peruskirja Voimassa Suomessa lakina vuodesta 2002 alkaen 5 ja 6 artikloissa turvattu Uusien luottamusmiesten järjestäytymisoikeus koulutus ja lakko-oikeus

26 Euroopan sosiaalinen peruskirja, art. 6 Kollektiivinen neuvotteluoikeus Varmistaakseen, että kollektiivista neuvotteluoikeutta voidaan käyttää tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat: 1. edistämään työntekijöiden ja työnantajien välisiä yhteisiä neuvotteluja, 2. edistämään tarvittaessa työnantajien tai työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen välistä vapaaehtoista neuvottelujärjestelmää, tavoitteenaan työehtojen määrittäminen työ- ja virkaehtosopimuksilla, 3. edistämään asianmukaisen sovittelumenettelyn ja vapaaehtoisen välitysmenettelyn luomista ja käyttöä työriitojen selvittämisessä, ja tunnustamaan: 4. työntekijöiden ja työnantajien oikeuden ryhtyä eturistiriitatilanteessa yhteistoimiin, kuten lakkoon, edellyttäen kuitenkin, ettei voimassa olevista työ- ja virkaehtosopimusten velvoitteista muuta seuraa.