Työlainsäädännön perusasiat

Transkriptio

1 Työlainsäädännön perusasiat Työoikeus ja muut rakenteet esimiestyössä Laivaseminaari Helsinki-Tukholma-Helsinki Neuvottelupäällikkö Sari Ojanen

2 Työoikeudesta Työoikeus ja siihen liittyvä sosiaalilainsäädäntö käsittää noin kuudenneksen Suomen lainsäädännöstä 2

3 Työoikeuden alat a) Individuaalinen työoikeus, johon lukeutuvat mm. työsopimusta ja työntekijän suojelua koskevat säännökset laeista ja työehtosopimuksista. b) Kollektiivinen työoikeus, jossa on kyse työnantajapuolesta ja työntekijäpuolesta kollektiiveina työmarkkinajärjestöihin ja henkilöstöryhmiksi organisoituina. c) Sosiaaliturvaoikeus, jonka ytimen muodostaa ensisijaisesti työntekijän sosiaaliturva. 3

4 Työoikeudesta Työoikeuteen kuuluu Suomen laissa sekä pakottavia että dispositiivisia eli tahdonvaltaisia säännöksiä. Lisäksi on säännöksiä, joista voi poiketa vain työehtosopimuksilla (semidispositiivisuus). Työsopimuslaki on työoikeuden yleislaki, jonka rinnalla on useita erityislakeja kuten vuosiloma- työaika-, työturvallisuus- ja yhdenvertaisuuslaki. Muita velvoittavia normeja työsuhteessa ovat työehtosopimukset, yhteistoimintalain mukaisesti neuvoteltavat työsäännöt ja varsinainen työsopimus. Sovellettavaksi voi tulla myös vakiintunut tapa ja käytäntö sekä työnantajan direktiovallan nojalla antamat määräykset töistä ja työmenetelmistä. 4

5 Työlainsäädännön ydin Jako kahteen individuaalinen työlainsäädäntö kollektiivinen työlainsäädäntö Työntekijän suojeluperiaate ajattelu työntekijän eduksi erottaa muusta sopimusoikeudesta lait turvaavat työntekijää heikompana osapuolena Edustuksellisuus lait koskevat työehtosopimus-, osallistumis- ja työsopimusjärjestelmien toimintaa Valmisteltu kolmikantaisesti: työnantajat, palkansaajat ja ministeriön edustajat 5

6 Työlainsäädännöstä Suurin osa säännöksistä kohdistuu työnantajan velvoitteisiin Pariteettiperiaate (palkansaaja- ja työnantajajärjestöt), kolmikantaperiaate ja säädösten kolmikantainen valmistelu Nykyisin valtaosa työlainsäädännöstä EU-oikeuden implementointia suomalaiseen lainsäädäntöön Valtaosa keskeisestä lainsäädännöstä on 2000-luvulta ja työelämän muutos on luo paineita nopeaan uudistamissykliin Poikkeuksena on työehtosopimusjärjestelmää ja työriitojen sovittelua koskeva lainsäädäntö, jota on pääosin vuosilta 1946 ja 1962, viimeisin uudistamisyritys oli helmikuussa

7 Kollektiivinen työoikeus = edustuksellinen työoikeus Työntekijäryhmiä koskevaa työoikeutta: esimerkiksi työehtosopimuksen tekemistä ja yhteistoimintamenettelyä Välillistä edustamista: järjestöt, luottamusmiesjärjestelmä 7

8 Työoikeuden eri normien hierarkia Laki ja asetus Työehtosopimus Työsäännöt Työsopimus sopimuksen veroiset käytännöt Työnantajan ohjeet/käytännöt Esimiehen käskyt eli direktio Työsuhteen ehdot määräytyvät siis useista eritasoisista normilähteistä 8

9 Palvelussuhteiden ehtojen erot merkittäviä Suurimmat erot tulevat työehtosopimuksista esimerkkinä sairausajan palkka TSL: 1+9 päivää =>usean alan ylemmät toimihenkilöt Esimerkiksi Kaupan alan tes 28 (56 = 10 v) palkallisten päivien määrä riippuu työsuhteen kestosta => Kaupan alan tes on toiseksi suurin tes KVTES 60 päivää 1/1 palkka, 2/3 palkkaa päivää=> KVTES on Suomen suurin tes, kunnan henkilöstö 9

10 Työlainsäädännön säännöksistä; pakottava säännös Pakottava (absoluuttinen) lain säännös on sellainen, josta ei voi toisin sopia Työntekijän suojelemiseksi säädetyt säännökset ovat kuitenkin vain vähimmäispakottavia, eli niistä saadaan sopia työntekijän eduksi Eräiden lakien loppuun kirjattu saannös: sopimus, jolla vähennetään työntekijän etuja tai oikeuksia siitä, mitä laissa säädetään, on mitätön, ellei laista muuta johdu (esim.tsl 13:6). 10

11 Työlainsäädännön säännöksistä; puolipakottava, tahdonvaltainen puolipakottava eli semidispositiivinen säännös sallii toisin sopimisen valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Tällöin voidaan myös sopia työntekijän etuja tai oikeuksia pienentävästi (työnantajan eduksi). (esim. TSL 13:7) tahdonvaltainen eli dispositiivinen säännös on sellainen, josta voidaan sopia toisin muillakin sopimuksilla kuin työehtosopimuksilla, siis myös yksittäisellä työsopimuksella. dia1624so-työlainsäädännön perusasiat

12 Työehtosopimuksista Perustehtävänä on sopia työehdoista työrauhaa vastaa Sisältönä soveltamisala, palkat, työajat, lomat, sosiaaliasiat, työsuojelusta, paikallisesta sopimisesta, luottamusmiesten asema, neuvottelumenettely jne Valtakunnallisia työehtosopimuksia on yli 200 Solmitaan valtakunnallisten työnantaja- ja palkansaajaliittojen välillä Sovelletaan työnantajaliiton jäsenyrityksen palveluksessa oleviin työntekijöihin Julkisella sektorilla omat tes/ves; Kunta, Kirkko, valtio Työnantajan järjestäytyminen ratkaisee Työehtosopimus voi myös mahdollistaa paikallisen toisin sopimisen Tulkinta-, rikkomis- ja soveltamisriidat ratkaistaan neuvottelujärjestelmän mukaisesti ja viimekädessä kolmikantaisessa työtuomioistuimessa. dia1624so-työlainsäädännön perusasiat

13 Työtuomioistuin (TT) erikoistuomioistuin työtuomioistuin käsittelee työehto- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvat riita-asiat ja työrauharikkomukset puheenjohtaja, yksi puolueeton jäsen ja jäsenet työnantaja- ja työntekijäpuolelta; ei muutoksenhakumahdollisuutta Hyvityssakot max euroa KT:sta nimitetty Lauri Niittylä, Sari Ojanen 13

14 Kunta-alan sopimusjärjestelmästä

15 Kunnallinen sopimusjärjestelmä perustuu voimaan tulleeseen lainsäädäntöön Kunnallinen virkaehtosopimuslaki Laki kunnallisista työehtosopimuksista Laki kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta, (kumottu), jonka tilalla laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta (254/1993) Palkansaajien neuvottelu- ja sopijaosapuolia ei ole säädetty laissa vaan ne ilmenevät pääsopimuksesta (= pääsopijajärjestöt) 15

16 Sopimusalat Keskeiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), Kunnallinen lääkärien virka- ja työehtosopimus (LS), Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES), Muut (mm. muusikot ja näyttelijät) 16

17 Kunta-alan neuvotteluosapuolet KT Kuntatyönantajat edustaa Manner- Suomessa työmarkkinoilla 301 kuntaa ja 125 kuntayhtymää Kunta-alan unioni Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO JHL, JYTY SuPer, Tehy, Suomen Palomiesliitto mm. OAJ, Lääkäriliitto, Eläinlääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto, KTN, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Talentia, Akavan Erityisalat Henkilöstö ( ) pääsopijajärjestöittäin: JUKO 30 %, Kunta-alan unioni 29 %, KoHo 29 %, ja järjestäytymättömät 12 %. 17

18 Paikallinen sopiminen

19 Mitä on paikallinen sopiminen? Toisin sopiminen eli poiketaan valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksistä Valtakunnallisen sopimuksen mahdollistama muista asioista sopiminen Täsmentää, täydentää Työnantaja ja työntekijä kokevat tavoitteet samansuuntaisiksi Tehdään todelliseen tarpeeseen Organisaation tavoitteet ja niiden perusteet selvillä Voidaan sopia sekä paremmista että huonommista ehdoista Voimassa määräajan tai toistaiseksi 19

20 Paikallisesti ei voida sopia (KVTES) KVTES:n mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta säännöllisen työajan keskimääräisestä pituudesta (tasoituttava vuositasolla sopimuksessa määrättyyn) vuosiloman pituudesta sairaus- ja äitiyslomaetuuksista 20

21 Paikallinen sopimus (VES/TES) Osapuolet ao. kunnallinen viranomainen (hallitus/valtuusto) pääsopijajärjestö tai sen alayhdistys (jonka jäseniä asia koskee) luottamusmiehen rooli? Neuvottelut käydään työrauhavelvoitteen alaisina Irtisanominen 3 kk:n irtisanomisajalla sekä määräaikainen että toistaiseksi tehty Ei ns. jälkivaikutusta sopimuksen päätyttyä siirrytään noudattamaan valtakunnallista sopimusta Ks. Paikallisen sopimisen opas/kt, sisältää mm. muistilistan paikallista sopimusta tehtäessä, 21

22 Individuaalinen työoikeus

23 TSL on työelämän perustuslaki Työoikeuden perussuhde on työnantajan ja työntekijän kesken solmittu työsopimussuhde. Sitä normittavista säännöksistä keskeisin on Työsopimuslaki ( /55), joka tuli voimaan Laissa on säännöksiä muun muassa työsopimuksen tekemisestä, työsuhteen kestosta, työnantajan ja työntekijän oikeuksista ja velvoitteista, työsuhteessa sovellettavista ehdoista, työsuhteen päättämisperusteista sekä työsuhteen päättämisessä sovellettavasta menettelystä. Työsopimuslakia sovelletaan kaikkeen työhön, jota sopimuksen perusteella tehdään vastiketta vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työsopimuslaki pyrkii turvaamaan ns. epätyypillisissä työsuhteissa (osa- ja määräaikaiset sekä vuokratyöntekijät) työskentelevien työntekijöitten asemaa ja oikeuksia. Työsuhteen keston osalta lähtökohtana ovat toistaiseksi solmitut työsuhteet, ja määräaikainen työsopimus edellyttää perustellun syyn. 23

24 Työsopimuksen muoto TSL 1:3 Työsopimus voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti taikka sähköisesti. Pyri aina tekemään kirjallisesti (KVTES I luku 6:2 sov.ohje, TTES 2 2. kohta) Jos ei tehty kirjallisesti, annettava kuitenkin kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista. Työsopimusmalli: 24

25 Työsopimus Huomioi tehtävät määräaikaisuus ja sen perusteet koeaika älä rajoita työnjohto-oikeuttasi ota suostumus lisä- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon Mieti mitä teet - jokainen sana ja ruksi sitoo. HUOM: Työsopimuslomakemalli 25

26 Muita tärkeitä lakeja Laeissa yhteistoiminnasta kunnissa ja yrityksissä säännellään työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaan kuuluvia asioita ja menettelytapoja, joita yhteistoiminnassa on noudatettava. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, Työturvallisuuslaki ja Työterveyshuoltolaki Laki yksityisyyden suojasta työelämässä säätelevät laajalti työolosuhteisiin liittyviä asioita Lisäksi Vuosilomalaki, Työaikalaki, Työturvallisuuslaki ja Työterveyshuoltolaki. 26

27 Työlainsäädäntö johtamisen tukena Työlainsäädäntöön ja tes/ves soveltamiseen perustuva työnantajan ohjeistus, prosessit ja HR:n tuki esimiehelle Taustana henkilöstöstrategian perusteella noudatettava henkilöstöpolitiikka; työnantajan määrittämä linja, tasapuolinen kohtelu organisaation eri osissa 27

28 Yhteystiedot neuvottelupäällikkö Sari Ojanen KT Kuntatyönantajat Toinen linja 14, Helsinki puh tai