Lokakuu Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen. skol visio painoon.indd , 9:07:26

Transkriptio

1 Lokakuu 2003 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tarkastetaanko suunnitelmia vai turvallisuutta?...2 Suunnittelusta kannattaa ja saa neuvotella!...2 Riippumatonta vai puolueetonta asiantuntemusta...3 Tutkimusrahat syyniin...4 Vuosaaressa infrapaletti...6 Ympäristöriskit hallintaan...8 Suunnitteluprosessi kehittyy...9 Teollisuusprosessi sanelee aikataulut...10 Elinkaarimittaristo numeroiksi...12 FIDIC 90 vuotta konsulttien asialla...14 FIDICin Pariisin konferenssi keskusteli laadusta...15 Halvalla hyvä tulos?...16 skol visio painoon.indd , 9:07:26

2 2 SKOL Visio Lokakuu 2003 Tarkastetaanko suunnitelmia vai turvallisuutta? Nykyään rakentamisessa luotetaan laatujärjestelmiin ja uskotaan kokonais taloudelliseen edullisuuteen valitsemalla halvimmat toteuttajat. Halvin suunnittelija tekee kiireessä ja nopeasti suunnitelman. Halvin urakoitsija vie hankkeen läpi minimityöllä kannattavasti käyttämällä halvimpia alihankkijoita, jotka tekevät työn halvimmilla työkustannuksilla ja rakennusosilla. Halvimmat ratkaisut eivät kuitenkaan ole parhaita mahdollisia tai edes kokonaistaloudellisesti edullisimpia. Ylikilpailutetussa suunnittelussa ongelmia Selvää on, että suunnittelupanoksen riittävyys on varmistettava. Hintakilpailussa valitettavasti optimistiset suunnitteluyritykset hinnoittelevat hankkeet alakanttiin, suunnittelun riskejä ei hinnoitella mukaan ja ajankäyttö ei salli tehdä parasta jälkeä. Suunnittelubudjetit muodostuvat niin kireiksi, että varmistuksille ja sisäisille tarkastuksille ei yleensä jää riittävästi aikaa ja piirustukset menevät suoraan tuotantoon. Hankeaikataulujen vuoksi myös kalenteriajasta tingitään. Suunnittelun lopputuloksen kannalta on paljon parempi, jos kahdeksan työkuukautta vaativan suunnitelman laatii kaksi suunnittelijaa neljässä kuukaudessa, kuin jos neljä suunnittelijaa tekee saman suunnitelman kahdessa kuukaudessa. Suunnittelun ja rakentamisen kokonaisvastuu tulisi saada hallintaan. Hankkeiden pilkkominen on johtanut suunnittelun ja toteutuksen jakautumiseen useille eri toimijoille. Kukin toimija optimoi omaa osuuttaan, eikä aina ole tarkkaa kuvaa, kuka suunnittelee mitäkin ja kuka vastaa mistäkin. Suunnitelmien toteutus jää yksin urakoitsijan ja hankintaketjun vastuulle. Kokonaisoptimointi puuttuu. Maankäyttö ja rakennuslain edellytetään, että Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien määräysten mukaisesti. Siis kokonaisvastuu on lopulta tilaajalla. Rakennusten turvallisuuden tarkastus Suunnittelijan vastuuseen kuuluu sopimusehtojen (KSE-95) mukaisesti, että suunnitelma on suunnittelusopimuksen mukainen ja täyttää voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimukset. Tästä syystä suunnitelmat tarkastettiinkin ennen sekä suunnitteluyrityksessä että rakennusvalvonnassa. Tapahtuneisiin rakennevaurioihin on useita eri syitä. Monissa hankkeissa tuoteosa kauppana hankittujen rakenneosien suunnittelussa, valmistuksessa tai asennuksessa on tehty virheitä. Myös rakennusurakoitsijat, rakennesuunnittelijat ja rakennusten käyttäjät ovat tehneet virheitä toiminnassaan. Pitäisi siis keskustella rakennusten kokonaisturvallisuuden tarkastamisesta. Suunnittelun lisäksi tulisi tarkastaa rakennusosien valmistus ja asennus sekä rakentamisen suunnitelmien mukainen toteutus. Tarkastusta voisi laajentaa myös esim. paloturvallisuuteen. Suunnittelijan pitäisi valvoa työmaan toimintaa. Saksalaisen mallin mukainen ulkopuolinen, toisen suunnittelijan tekemä tarkastus (Prüfung) sopii rakennesuunnitelmien laadun varmistamiseen. Tapahtuneiden rakennevaurioiden perusteella ulkopuolinen tarkastus puolustaa paikkaansa erityisesti julkisissa yleisötiloissa ja kohteissa joissa käytetään suuria rakenteiden jännevälejä. Suunnitelmien tarkastuksen voivat parhaiten hoitaa osaavat ja kokeneet rakennesuunnittelu toimistot ja siellä työkseen vastaavaa vaativaa (AA-luokka) suunnittelua tekevät suunnittelijat. Ulkopuolisella tarkastuksella voisi olla jo sinällään myönteinen vaikutus suunnitelmien ja lujuuslaskelmien tasoon. Tietoisuus tarkastuksesta johtaisi tarkempaan suunnitteluun ja lujuuslaskelmien kirjaamiseen, jotta ne olisivat tarkastuskelpoisia. Ulkopuolinen tarkastus ei kuitenkaan voi poistaa alkuperäisen suunnittelijan vastuuta suunnitelmistaan. Suunnittelusta kannattaa ja saa neuvotella! Suunnittelua kilpailutettaessa hinnan merkitys korostuu ja tilaajat päätyvät valitsemaan lähes poikkeuksetta halvimman suunnittelijan. Suunnittelijaksi valitaan siis se, joka lupaa tehdä vähiten työtä. Hintakilpailu ei ole pakollinen. Julkisia hankintoja koskevat asetukset sallivat suunnittelun tilaamisen neuvottelumenettelyllä, jos tehtävämäärittelyjä ei voida esittää niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avoimella tai rajoitetulla menettelyllä. Rakennushankkeissa on tavanomaista, että suunnittelijaa valittaessa ei ole valmiutta riittävän täsmällisiin tehtävä määrittelyihin ja tällöin siis neuvottelumenettely on sallittu. Neuvottelumenettely on sallittu myös poikkeustapauksissa, kun hankkeeseen liittyvät riskit eivät salli kokonaishinnoittelua. Vaativat rakennushankkeet ovat aina poikkeustapauksia ja riskikohteita. Erityisesti suuria yleisötiloja sisältävien kohteiden suunnittelussa riskit ovat sitä luokkaa, että ne täyttävät asetuksen poikkeuk sellisuuden edellytykset ja neuvottelumenettely on sallittu kilpailuttamis tapa. Suunnittelua voidaan ja saa kilpailuttaa myös laatukilpailulla. Tällöin tilaaja määrittää suunnittelupalkkion järkevälle tasolle ja kilpailuttaa vain laadulla siis käydään ranskalainen suunnitteluurakkakilpailu. Suunnittelijalle asetetaan kysymys, miten ja millä resursseilla toteutatte hankkeen suunnittelun tällä suunnittelupalkkiolla. EU uusii ohjeistustaan Myös Euroopan Unionissa on huomattu rakentamisen palveluhankintoihin ja uusiin hankkeiden toteutusmuotoihin liittyvät ongelmat. Esillä olleessa julkisten hankintojen direktiiviehdotuksessa 11029/02 rakennusurakoiden suunnittelu mainitaan esimerkkinä hanketyypistä, jossa voidaan noudattaa neuvottelumenettelyä. Esillä on myös uusi kilpailuttamismenettely Competitive Dialogue, joka voitaisiin kääntää vaikkapa vuorovaikutteinen kilpailumenettely. Menettely soveltuisi hyvin suuriin kokonaisprojekteihin (BOOT, PPP, PFI yms.). Menettelyssä viranomaiset määrittävät tarpeensa ja vaatimuksensa hankkeelle ja neuvottelevat kaikista hankkeeseen ja sopimukseen liittyvistä näkökohdista useamman toteuttajan tai ryhmän kanssa. SKOLin näkökulmasta molemmille uudistuksille toivotaan nopeaa hyväksyntää. skol visio painoon.indd , 9:07:51

3 SKOL Visio Lokakuu Riippumatonta vai puolueetonta asiantuntemusta SKOL on ajanmukaistamassa sääntöjään, jotka ovat edelleen lähes alkuperäisessä, vuonna 1967 kirjatussa muodossaan. Sääntöihin on yhdeksi liiton tarkoitukseksi kirjattu riippumattoman suomalaisen konsulttitoiminnan edistäminen ja pyrkimys terveiden ja eettisesti hyväksyttävien suhteiden kehittämiseen tilaajien ja konsulttien kesken. Toimintaympäristömme ja konsulttikunnan rakenne on kuitenkin kuluneiden vuosien aikana kehittynyt ja onkin aika tarkastella, onko eräiden muodollisten korjaustarpeiden lisäksi sääntöihin tehtävä myös joitakin sisällöllisiä muutoksia. Olennaisin kysymys liittyy riippumattomuuden käsitteeseen. Nykyiset säännöt toteavat: Jäsenyhteisö ei saa olla riippuvainen sellaisesta kauppa-, teollisuus- tai urakointiliikkeestä, jonka toiminta liittyy jäsenyhteisön toimialaan ja voi häiritä konsultin puolueetonta asennoitumista. Sääntöjen kirjoittajat ovat riippumattomuudella aikanaan viitanneet omistukseen. Säännöt kirjoitettiinkin aikana, jolloin suunnittelutoimistot halusivat erottua esimerkiksi rakennusliikkeiden suunnitteluosastoista. Puolueettomuus taas viittaa toimintatapaan, mikä onkin asian ydin. Kansainvälinen, mm. Maailmanpankin noudattama käytäntö edellyttää, että konsultin palvelujen tulee olla professionaalisia, objektiivisia ja puolueettomia. Hankkeen konsulttina toimiva yritys tai samaan ryhmään kuuluva yritys ei voi samanaikaisesti toimia hankkeen tavaratoimittajana tai urakoitsijana. Vastaava asia on kirjattu myös konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 kohtaan 3.1 Konsultin asema. SKOL-jäseniltä on voitava edellyttää toimintaa, suunnitelmia ja selvityksiä, joita ohjaavat ainoastaan ammatillisesti parhaiksi arvioidut ratkaisut. Omistajan muut tai yrityksen omat mahdolliset taloudelliset sivuintressit eivät saa vaikuttaa suunnittelun sisältöön. Toiminnan tulee lisäksi olla taloudellisesti terveellä pohjalla siten, että palvelujen hinnoittelu ja kilpailu eivät voi tapahtua subventioiden varassa. Tuntuisi siis perustellulta korostaa suoraan puolueetonta toimintatapaa korvaamalla riippumattomuus sanalla puolueettomuus, sen sijaan, että samaan tavoitteeseen pyrittäisiin välillisesti olettamalla, että tietyntyyppinen omistus aina johtaa puolueelliseen toimintaan. Vastaavaan päätelmään tuli myöskin kansainvälinen konsulttijärjestö FIDIC korvatessaan omissa säännöissään sanan independent sanalla impartial. Uusi tulkinta sopisi paremmin jo vallitsevaan tilanteeseen, missä jäseniksi on hyväksytty yrityksiä, jos yli puolet niiden toimeksiannoista tulee muualta kuin omistajayritykseltä. Tiukasti tulkiten voisivat myös pörssien kautta syntyvät omistussuhteet muodostua nykyisten sääntöjen mukaan jäsenyyden esteiksi. Puolueettomaan toimintaan liittyviä tulkintaongelmia jäisi tämän jälkeenkin. Yrityksillä voi olla patentteja, tietokoneohjelmia tai niiden edustuksia, omia menetelmiä ja royalty-sopimuksia, joiden voidaan ajatella häiritsevän puolueetonta toimintaa. Tällaiset perusteet eivät välttämättä saisi SKOL-jäsenyyttä estää, koska seurauksena voisi olla kehityksen estyminen. Oikea toimintatapa, jos intressiristiriita on vaarassa syntyä, on informoida asiasta tilaajaa. Informointivelvollisuus on niin tärkeä, että se voitaisiin mainita myös säännöissä, kuten esimerkiksi Norjan konsulttijärjestö on tehnyt. Säännöt eivät myöskään saa estää tiiviidenkään kumppanuuksien kehittymistä yritysten välille. SKOL-yritysten on sääntöjen sitä estämättä voitava vapaasti kehittää toimintojaan ja omistusrakenteitaan nykyaikaisilla tavoilla tinkimättä kuitenkaan siitä periaatteesta, että tilaajien on jatkossakin voitava luottaa SKOL-konsulttien puolueettomaan, asiantuntevaan ja laadukkaaseen toimintaan. SKOL on tehnyt asiasta jäsenkyselyn, jonka mukaan enemmistön mielestä sääntöjen vaatimus harjoittaa yksinomaan riippumatonta konsulttitoimintaa voidaan korvata lauseella tuottaa puolueettomia suunnittelu- ja konsulttipalveluja. SKOL toivoo nyt erityisesti jäsenyritystensä asiakkaiden kommentteja suunnittelu- ja konsulttialan toimintatapoihin ja sääntöihin. Kari Lautso Tekn. Lis., SKOLin hallituksen puheenjohtaja Piirros: Unkarin konsulttiliiton puheenjohtaja Mátyás Borostyánkoi TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry kehittää ja edistää suomalaista suunnittelu- ja konsulttitoimintaa. SKOL on kansainvälisen konsulttijärjestön FIDICin ja Euroopan järjestön EFCAn jäsen. Liiton 250 jäsenyritystä työllistävät yli asiantuntijaa ja avustajaa. Jäsenet toimivat pääasiassa rakentamisen, teollisuuden ja infrastruktuurin suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä Suomessa ja ulkomailla. SKOL-yritykset ovat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Pohjantie 12 A, ESPOO puhelin (09) faksi (09) skolry@skolry.fi SKOL Visio ISSN päätoimittaja Timo Myllys toimitus Lauri Seppänen taitto Markus Janhunen YHTEYSHENKILÖT Toimitusjohtaja Apulaisjohtaja Kehityspäällikkö Projektipäällikkö Talous Tilastot Julkaisut SNIL Timo Myllys Pertti Kinni Matti Kiiskinen Matti Tauriainen Ritva Marttila Hilve Nurminen Kirsti Leskinen Kaija Haanmäki skol visio painoon.indd , 9:07:51

4 4 SKOL Visio Lokakuu 2003 Ministeri Mauri Pekkarinen: Tutkimusrahat syyniin Valtion budjetista jaettavat julkiset tutkimus- ja kehitystoiminnan määrärahat laitetaan syyniin. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen asettaa Oulun läänin maaherran ja aluemaantieteen professori Reijo Siuruaisen selvittämään tutkimusmäärärahojen jakoperusteita. Selvitysmiehen tehtävänä on mm. selvittää valtion budjetissa kahdella eri momentilla olevien määrärahojen alueellista ja eri tutkimuslaitosten sekä yritysten välistä jakaumaa. Mm. tätä asiaa käsiteltiin ministeri Mauri Pekkarisen ja SKOLin puheenjohtajiston välisessä lounastapaamisessa Katajanokan Kasinolla elokuun lopulla. Suunnittelu- ja konsulttialan ajankohtaisista kysymyksistä ministeri Mauri Pekkarisen kanssa olivat keskustelemassa SKOLin hallituksen puheenjohtaja Kari Lautso/LT-Konsultit, varapuheenjohtajat Timo Juvonen/CTS Engineering ja Juha Posti/Parviainen Arkkitehdit. SKOLin suurinta jäsenyritystä edusti Jaakko Pöyry Groupin toimitusjohtaja Erkki Pehu- Lehtonen. SKOLin toimitusjohtaja Timo Myllys oli ollut järjestämässä tapaamista ja osallistui niin ikään tilaisuuteen. Työkanta ennakoi suhdanteita Konsulttiyritysten työkanta ennakoi suhdanteita, sillä työt sijoittuvat suhdannekierron alkupäähän. Suhdannekyselyt ovat osin yllättäneet tekijätkin, sillä kokonaistyökanta ei ole vähentynyt Suomea kohdanneesta suhdannetaantumasta huolimatta. Pikemminkin konsulttien työkanta ja yritysten henkilöstö ovat jopa hieman kasvaneet. Taantuma on ehkä pahiten kolhinut Suomen meriteollisuutta. Ministeri Pekkarinen selvittikin, että vuoden ensimmäisellä puoliskolla Eurooppa sai uusista laivatilauksista neljä prosenttia, mutta Suomi ei yhtään tilausta. Valtaosa uusista tilauksista on valunut Etelä- Korean telakoille. Telakoiden tukemiseksi hallitus on tehnyt ministeri Mauri Pekkarisen mukaan voitavansa. Tukipaketti on laajin Suomen talouselämässä. Järjestelyt on tehty esimerkiksi kaasutankkeritilausten saamiseksi suomalaisille telakoille. Telakoiden tukipaketti näyttäisi olevan sopusoinnussa Euroopan Unionin komission päätösten kanssa. Tilausvaltuuksia jatketaan, mikäli EUn komissio hyväksyy järjestelyiden jatkamisen, mutta uusien tilausten saamisesta riippuu laivasuunnitteluun erikoistuneiden toimistojenkin tulevaisuus. Kilpailuttaminen ei saa heikentää laatua! Konsultteja närästää, että julkisissa hankinnoissa niin suunnittelu kuin tavarahankinnatkin kilpailutetaan samalla tavalla. Kilpailuttamisen pelisäännöt on luotu tavarakauppaa varten. Julkishallinnon tilaaja joutuu useinkin ottamaan halvimman suunnittelutarjouksen, vaikkei sitä haluaisikaan. skol visio painoon.indd , 9:07:52

5 SKOL Visio Lokakuu Mauri Pekkarinen: Valtion budjetista kahdelta eri momentilta jaettavien tutkimusmäärärahojen jakoperusteita selvitetään ja selkeytetään. Kilpailuttamisen pelisäännöt eivät saa heikentää rakentamisprosessin suunnittelun laatua. Suunnittelun osuus hankkeiden konaiskustannuksista on kolmesta kymmeneen prosenttiin. Suunnittelusta tinkimällä tilaaja saa helposti vanhoja pöytälaatikkosuunnitelmia. Pahimmillaan tämä voi johtaa suunnitteluvirheisiin ja vakaviin seurauksiin. SKOLin edustajat ehdottivatkin, että julkishallinto voisi käyttää paljon nykyistä enemmän neuvottelumenettelyä asiantuntijapalveluiden tilaamisessa. Saksassa ja Irlannissa hintakilpailuttaminen on jopa kielletty vaativissa suunnittelutehtävissä, myös EU:n hankintadirektiiviä ollaan muuttamassa neuvottelumenettelyä suosivammaksi. Ministeri Mauri Pekkarisen mielestä kilpailuttamisen pelisääntöjen ja normistojen on oltava sellaiset, ettei laatu saa heiketä. Infrahankkeiden valmistuminen turvattava Suomessa toteutetaan parhaillaan ja suunnitelmissa on suuria infrahankkeita. Näihin tie-, rautatie-, meriväylähankkeisiin sekä ilmailun edistämiseen valtio osallistuu budjettirahoituksella. Vastaavasti näihin hankkeisiin on rekrytoitu suomalaisen infrasuunnittelun paras osaaminen. Ministeri Pekkarisen mukaan seuraavalle vaalikaudelle jatkuvissa infrahankkeissa on yksi sudenkuoppa. Liikenneministeriön budjetissa on vuosille ajoittuva määrärahojen pudotus, mikä aiheuttaa noin 200 miljoonan euron vajauksen hankkeiden rahoitukseen. Tämän takia hallituksen ohjelmaan on budjetin kehysriihessä kirjattu, että valtionyhtiöiden mahdollisesta myyntituotoista osa kirjataan korvamerkkittynä rahana infrahankkeisiin. Infrahankkeiden yksityisrahoitusmalleihin ministeri Pekkarinen suhtautuu sen sijaan hivenen skeptisesti. Edellinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö on asiantuntijoineen selvittänyt Mauri Pekkariselle, ettei yksityisrahoitusmalli vaikkapa Järvenpää-Lahti moottoritien toteuttamisessa ole sittenkään ollut valtiolle edullisin ratkaisu. Mikäli ja kun infrahankkeita joudutaan toteuttamaan velkarahalla, valtio saa lainaa ehdottomasti halvimmalla kuin mikään muu taho, ministeri Pekkarinen perustelee valtion budjettirahoituksen etuja. Selkeyttä tutkimusrahoitukseen Valtion budjetin kautta jaettavat tutkimus- ja kehitystoiminnan määrärahat ovat kasvaneet, mikä onkin ehdoton edyllytys Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi. T&k -määrärahoista 81 prosenttia suuntautuu maamme viiteen suurimpaan keskukseen. Tässä vertailussa esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalle, Oulu mukaanlukien t&k -rahoista suuntautuu 9,6 9,8 prosenttia. Tämänkin asian ministeri Mauri Pekkarinen haluaa selvitysmiehen tutkivan. Teknologian kehittämiskeskus TEKES ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT ovat suurimpia t&k -rahojen saajia ja jakajia. Jotta yksityinen suunnitteluyritys pääsisi mukaan tutkimushankkeisiin ja rahanjakoon, on usein edullista tai välttämätöntäkin, että yritys osallistuu esimerkiksi VTTn hankkeisiin. Toisaalta tällöin yksityisen suunnittelutoimiston erikoisosaamista voi valua muille tahoille. SKOL ehdottaakin valtion budjetin t&k -määrärahojen kahden momentin järjestelmän muuttamista. Kaikilla organisaatioilla pitäisi olla samat mahdollisuudet saada t&k -rahoitusta organisaation muodosta riippumatta. Tällöin vallitsisi aito kilpailu kehitystoiminnassa asiantuntemuksen tason ja hankekehityksen perusteella, suunnittelijat perustelevat ehdotustaan. Myös t&k-rahoituksen tehokkuus ja tuloksellisuus voisivat näin kasvaa. Ovathan suunnittelijat työssään sekä lähellä käytännön tutkimustarpeita että samanaikaisesti eturivissä uuden tutkimustiedon soveltamisessa. Ministeri Pekkarisen asettaman selvitysmies Reijo Siuriaisen raportista aikanaan nähdään, mihin suuntaan valtion budjetin t&k -määrärahojen jakoperusteita aiotaan kehittää. skol visio painoon.indd , 9:07:53

6 6 SKOL Visio Lokakuu 2003 Vuosaaressa infrapaletti Vuosaaren satamahanke koostuu kahdesta osasta. Helsingin Satama vastaa itse sataman suunnittelusta ja toteuttamisesta. Vuoli -projektin vastuulla on tie-, rautatie- ja meriväylien suunnittelu ja rakentaminen. Vuosaaren satama on valmistuttuaan vuonna 2008 osa merten itäistä moottoritietä, joka alkaa Keski-Euroopan logistiikkakeskuksista ja päättyy Suomenlahden perukoille. Sataman liikenneväylien toteuttamisessa tarvitaan koko infrasuunnittelun palettia. Helsingin Satama vastaa itse sataman suunnittelusta ja rakentamisesta. Tie-, rautatieja meriväylien suunnittelun koordinoinnista vastaa Tiehallinto. Satamaprojektin kokonaiskustannukset ovat 468 miljoonaa euroa, josta sataman osuus on 260,6 miljoonaa. Helsingin Satama vastaa liikennemaksuillaan tästä sataman ja siihen liittyvästä työpaikkaympäristön rakentamisesta. Liikenneväylien osuus satamaprojektista on 207,4 miljoonaa euroa, josta valtio maksaa puolet. Valtion budjetissa tälle vuodelle on varattu korvamerkittyä rahaa Vuosaaren satamahankkeeseen 9 miljoonaa ja vuodelle 2004 menoja arvioidaan kertyvän 51 miljoonaa euroa. Vuosaaren satamasuunnitelmassa on 3 km:n pituudelta laitureita. Sataman kapasiteetti on noin 12 miljoonaa tonnia, kun nykyisten kahden sataman tavaraliikenne on tällä hetkellä 7,6 miljoonaa tonnia. Nykyisissä satamissa ei ole ollut laajentumismahdollisuuksia ja toisaalta raskas liikenne on rasittanut jo pitkään kantakaupungin katuverkkoa, Helsingin Sataman satamajohtaja Heikki Nissinen valottaa Vuosaaren sataman hyviä puolia koko Helsingin kaupunkikuvan kehittämiseksi. Hän jatkaa, että taloudellisesti Vuosaaren satama on omistajan eli Helsingin kaupungin kannalta kannattava hanke. Laatu ratkaisee valinnoissa Helsingin Satama on palkannut sataman projektinjohtototeuttajaksi Ahma insinöörit Oy:n. Konsulttien tehtävänä on johtaa hanketta yhteistyössä siten, että toteutussuunnitelma, hankinnat ja rakentaminen limitetään ajallisesti projektin tavoitteiden saavuttamiseksi. Konsulteille kuuluu myös rakennustyömaan johtaminen pätevän ja ammattitaitoisen henkilöstön voimin. Suunnittelu teetetään puolestaan ulkopuolisilla toimistoilla, koska Helsingin Satamalla ei ole itsellään riittäviä resursseja tähän työhön. Satama- ja vesirakennustekniikan suunnittelijoitakin on Suomessa varsin rajallisesti, joten erikoisosaamista ja luovuutta vaativissa suunnittelijavalinnoissa painotetaan ensisijaisesti laatua. Laadun ja hinnan suhde voi tällöin olla prosenttia, Heikki Nissinen valottaa. Vuosaaren sataman aluesuunnittelijaksi on valittu kilpailun perusteella SCC Viatek. Vesitekniikan ja laitureiden suunnittelutehtäviin on puolestaan valittu Insinööritoimisto Pitkälä. Helsingin Energian suunnittelijat osallistuvat niin ikään omalla erityisosaamisellaan sataman sähkösuunnitteluun. Suunnittelijat ovat keskittyneet ruoppausten, täyttöjen ja laitureiden suunnitteluun. Satamarakentaminen onkin paljolti massojen siirtoa paikasta toiseen ja välivarastointiin turvaudutaan vain poikkeustapauksissa. Maamassoja tarvitaan täyttöihin noin 10 miljoonaa kuutiometriä. Esimerkiksi satamaan johtavaa 36 km:n pituista meriväylää on tarkoitus ruopata viidessä eri paikassa, jolloin massoja kertyisi kuutiometriä. Kova kiviaines käytettäisiin satamarakenteisiin ja pehmeä maa-aines läjitettäisiin syvänteisiin kolmen kilometrin päähän lähimmistä saarista. Merestä on myös tarkoitus ottaa hiekkaa rakentamisen tarpeisiin. Sataman rakentaminen on kiinnostanut ulkomaisia urakoitsijoita ja joihinkin työvaiheisiin suomalaisilla ei ole edes sopivaa kalustoa. Tällaisia töitä on mm. merihiekan ottaminen vaikkapa 40 metrin syvyydestä, Heikki Nissinen selvittää. Toisaalta ulkomaisten yritysten osallistuminen tarjouskilpailuihin lisää kilpailua ja skol visio painoon.indd , 9:07:53

7 SKOL Visio Lokakuu < Heikki Nissinen: Vuosaaren satamaprojekti on tiivistänyt eri osapuolien välistä yhteistyötä, jotta satama valmistuisi alkuperäisessä aikataulussaan vuonna > Pekka Kontiala: Sataman liikenneväylien suunnitteluun on rekrytoitu suomalaisen infrasuunnittelun paras osaaminen. Valtion keskusvirastojen erikoisosaaminen on keskitetty ensimmäisen kerran samaan organisaatioon. saa suomalaiset laskemaan tarjouksensa entistä tarkemmin. Myrkyt viivästyttävät Satamahanketta on tässä vaiheessa pahiten viivästyttänyt satama-alueelta löytyneet tributyylitinan eli TBTn saastuttamat pohjalietteet. Saastuneita massoja lienee muutaman eduskuntalon verran ja miten ongelma ratkaistaan, sitä rakennuttaja tutkii Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen VTTn kanssa. Yhtenä vaihtoehtona on mietitty sijoittaa saastuneet maat täytemaaksi sataman pohjalle, sillä osa massoista on siinä määrin myrkyllisiä, ettei niiden läjittäminen mereen ole mahdollista. Myrkkyongelman ratkaiseminen on avainkysymyksiä, sillä viivästyminen saattaa johtaa työjärjestyksen muuttamiseen ja uudelleenjärjestelyihin. Ruoppauksia voidaan tehdä nyt noin 20 ha:n suuruisella alueella, kun koko ruopattavan alueen laajuus on 150 ha. Myrkyt täytyy joka tapauksessa saada pois, rakennettaisiin sitten satama tai ei, Heikki Nissinen toteaa. Satamaprojekti on joka tapauksessa tiivistänyt eri osapuolien välistä yhteistyötä. Rakennuttaja, viranomaiset ja suunnittelijat puhaltavat nyt yhteiseen hiileen ongelmien ratkaisemiseksi. Kaikilla tahoilla näyttää olevan vilpitön halu edistää hanketta, joten satama valmistunee alkuperäisessä aikataulussaan vuonna 2008, Heikki Nissinen vakuuttaa. Liikennejärjestelyt keskitetty Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnitteluun on rekrytoitu suomalaisen infrasuunnittelun paras osaaminen. Valtion hallinnossa ensimmäisen kerran eri keskusvirastojen oma erikoisosaaminen on keskitetty samaan organisaatioon. Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos ja Tiehallinto ovat antaneet liikenneväylien suunnittelun ja toteuttamisvastuun Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille. Kukin keskusvirasto on nimennyt Vuoli-projektiin omat tekniset edustajansa. Koko organisaation vahvuus on kymmenkunta henkeä, joskin seurantaryhmän työskentelyyn osallistuvat eri virastojen ylimmät johtajat ja Helsingin Sataman edustajat, projektipäällikkö Pekka Kontiala selvittää. Kevyen organisaation apuna on projektinjohtokonsulttina CM-Urakointi. Tie- ja ratayhteyksien suunnittelun suururakka valmistui toukokuun loppupuolella. Yli neljän miljoonan euron hankkeeseen osallistuivat LT-Konsultit, Jaakko Pöyry Infra, SCC Viatek ja SITO- Konsultit sekä ratateknisen yleissuunnitelman laatinut VR Rata. Elokuussa 2002 käynnistynyttä hanketta suunnitteli konsulttia. Työ käsitti tiesuunnittelun satamasta Kehä III:lle ja radan suunnittelun satamasta Keravan Saviolle, jossa satamarata yhtyy päärataan. Konsultit ehdottivat alunperin kahteen osaan jaetun suunnittelutyön yhdistämistä, mikä helpotti tilaajankin työtä, Pekka Kontiala kertoo. Vuoli-projektin ja konsulttien välinen yhteistyö sujui esimerkillisesti. Tiedon säilyttämistä varten JP-Yhtiöiden tietojärjestelmän yhteyteen perustettiin tietopankki. Koko Vuoli-projektia varten ollaan niin ikään perustamassa tietopankkia, mikä on välttämättömyys tiedonkulun hallitsemiseksi. Suunnittelun jatkotyötä, mm. ratapiha-alueen rakennussuunnittelua on tehty sataman ja Porvarinlahden välisellä osuudella, mikä muodostaa ensimmäisen maarakennusurakan. Suunnittelua työstää LT-Konsultit ja JP-Transplanin muodostama suunnitteluryhmä. SITO-Konsultit ja SCC Viatek suunnittelevat puolestaan toista maarakennusurakkaa. Kysymyksesä on Itäväylän eritasoliittymän sekä Satamatien rakennussuunnitelmien laatiminen urakkakyselyä varten. Tunnelien lopullinen rakennussuunnittely käynnistyy puolestaan syksyn aikana. Tarkoitus on aloittaa niin MRU 1:n kuin MRU 2:n rakentaminen vielä tämän vuoden puolella, jolloin saadaan sataman täyttöihin tarvittavaa kiviainesta. Ratateknisten järjestelmien kuten esimerkiksi ratasähköistyksen ja turvalaitteiden toteutussuunnittelu sisällytetään pääosin järjestelmäkohtaisiin erikoisurakoihin. Meriväyläsuunnittelusta vastaa omana työnä puolestaan Merenkulkulaitos, jossa on tämän alan erikoisosaamista, Pekka Kontiala selvittää Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien suunnitteluhankkeita. skol visio painoon.indd , 9:08:06

8 8 SKOL Visio Lokakuu 2003 Ympäristöriskit hallintaan Ympäristönsuojelusta puhutaan usein vasta silloin, kun ympäristöömme kohdistuvat riskit toteutuvat. Näitä riskejä ovat kuivuus, öljyaluksen haaksirikko, kaupungin ilman saastuminen tai kemikaalipäästöt. Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys ovat kuitenkin osa jokapäiväistä elämäämme ja ympäristösuojelu on pitkälti ympäristöriskien päivittäistä hallintaa ja ennaltaehkäisyä. Ympäristöriskejä vähennetään joko onnettomuuksien ennalta ehkäisyllä tai pienentämällä tapahtuneiden onnettomuuksien haittavaikutuksia. Ympäristöviranomaisilla ja elinkeinoelämän edustajilla onkin tärkeä rooli ympäristöriskien hallinnassa. Euroopan Unionissa ja Suomessa riskien tärkeimmiksi hallintakeinoiksi ovat muodostuneet ympäristölainsäädäntö ja elinkeinosektorin erilaiset vapaaehtoiset toimintojen hallintajärjestelmät. Suomen ympäristölainsäädäntö uusittiin EU-direktiivien mukaiseksi vuonna Ympäristöriskien kannalta keskeisimmät asiat nykyisessä lainsäädännössä ovat ympäristöriskien arviointi, ympäristölupaprosessi, parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate (BAT), päästöjen velvoitetarkkailu sekä maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto. Kemikaalilain mukaisella nk. teollisuuskemikaalilupaprosessilla ja siihen liittyvillä turvallisuussuunnitelmilla on myös tärkeä merkitys ympäristöriskeihin varautumisella. Vaikka yhteistyö elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä toimii Suomessa hyvin, kehittyvä lainsäädäntö on tuonut elinkeinoelämälle uusia haasteita. Pystyäkseen täyttämään asetetut vaatimukset ja parantaakseen jatkuvasti toimintaansa yritykset tarvitsevat enenevässä määrin ympäristökonsulttien tukea ja apua. Haminan satamassa useita ympäristöprojekteja Haminan satama on Suomen viidenneksi suurin, toiminta on alkanut nykyisellä alueella jo 1930-luvulla. Satama on nykyään tonnimäärältään toiseksi suurin kemikaalisatama Suomessa. Se on merkittävä polttoaine- ja kaasukuljetusten sekä ro-ro- ja konttikuljetus- sekä merkittävä öljytuotteiden transitioliikennesatama. Sataman alueella toimii lähes 60 yritystä, mm. kemikaali- ja öljyalan yrityksiä, joiden toiminta aiheuttaa alueelle tavanomaista enemmän riskejä. Sataman alueella on toiminut mm. puunkyllästämöjä ja laivanromuttamo. Satama-alueella on pitkään toiminut useita kemian teollisuuden yrityksiä ja sinne rakennettiin BASF Oy:n paperipäällysdispersioita valmistama tehdas. Maa ja Vesi Oy:n asiantuntijat ovat osallistuneet monella tavalla satama-alueen ympäristöriskien kartoitukseen ja hallintaan. BASF:n tehtaan rakentamisen yhteydessä konsulttiyhtiö laati ympäristövaikutusten arvioinnin eli YVAmenettelyn ja järjesti siihen kuuluvat yleisötilaisuudet sekä laati ympäristölupa- ja kemikaalilupahakemukset. YVA:ssa arvioitiin tulevan tehtaan vaikutukset ilman laatuun, pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ihmisiin. YVA:ssa kuvattiin ympäristön tila ennen tehtaan rakentamista sekä keinot, joilla hankkeen haittavaikutuksia aiotaan vähentää. Niin ikään identifioitiin hankkeen merkittävimmät haittavaikutukset sekä tehtaan toimintaan liittyvät mahdolliset ympäristöriskit. Kaikki ennakolta identifioidut riskit ovatkin helpompia hallita ja ehkäistä varsinaisen toiminnan aikana. YVA:n ja lupahakemusten laatiminen tehtiin sitten Yritykset ja yhteiskunta tarvitsevat yhä enemmän ympäristökonsulttien asiantuntemusta. Haminan satamaprojektit ovat työllistäneet kahdesta viiteen asiantuntijaa Sylvie Fraboulet-Jussila ja Risto Valo selvittävät. tiiviissä yhteistyössä BASF:n ja ympäristöviranomaisten kanssa. Satama-alueella toimii useita yrityksiä, joiden toiminnalla on vaikutuksia sataman ympäristöön ja muihin siellä toimiviin yrityksiin. Kokonaisuus on aina pyrittävä ottamaan huomioon ympäristönsuojelussa ja -riskien hallinnassa. Esimerkiksi BASF:n tehtaalle toimitetaan kemikaaleja maa- ja meriteitse sekä putkia pitkin itse sataman alueelta. Osa kemikaaleista välivarastoidaan satamassa olevien muiden yritysten varastoalueilla. Maa ja Veden asiantuntijat laativatkin erikseen myös Haminan Energian uuden energiatuotantolaitoksen ympäristölupahakemuksen sekä arvioivat erään toisen yrityksen kemikaalivarastointiin liittyvät turvallisuus ja ympäristöriskit. Laajoja kartoituksia Ympäristöriskejä ovat myös aikaisemmin tapahtuneet päästöt maahan ja pohjaveteen sekä niiden aiheuttama pilaantuminen. Olosuhteiden muuttuessa haitalliset aineet voivat lähteä leviämään, altistaa alueella oleskelevia ihmisiä ja aiheuttaa pahimmillaan merkittäviäkin vahinkoja. Satama-alueen omistaja, Haminan Satama Oy teetätti skol visio painoon.indd , 9:08:09

9 SKOL Visio Lokakuu laajan maaperän ja pohjaveden pilaantumiskartoituksen. Maa ja Veden asiantuntijoiden tekemä kartoitus koski koko satamaaluetta. Kartoituksessa käytiin läpi alueella tehdyt kaikki ympäristöselvitykset ja -tutkimukset sekä jo toteutetut maaperän kunnostukset. Kartoituksessa identifioitiin pilaantuneet maa-alueet ja arvioitiin niiden aiheuttamat riskit ympäristölle ja ihmisille sekä tehtiin johtopäätökset lisätutkimustarpeista. Lakisääteisten ohjauskeinojen lisäksi yritysten vapaaehtoisilla hallintajärjestelmillä on tärkeä rooli ympäristösuojelun edistämisessä ja riskien hallinnassa. Haminan Satama kehittikin konsulttien tuella oman ISO standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän, joka sertifioitiin vuonna Tämä ympäristöjärjestelmä vaikuttaa osaltaan kaikkiin satamassa toimiviin yrityksiin, sillä niiden odotetaan toimivan vastaavia periaatteita noudattaen. Haminan Satama näet koordinoi ja edellyttää alueellaan toimivilta yrityksiltä ympäristöasioiden ja -riskien hallintaa tietyllä minimitasolla. Sylvie Fraboulet-Jussila ympäristöasiantuntija Risto Valo projektipäällikkö Suunnitteluprosessi kehittyy Talonrakennuksen suunnitteluprosessin kehittämishanke SuPro on toteutettu SKOLin, ATL:n ja TEKESin yhteistyönä. Hankkeen lopputuloksena ilmestyvä RAKENNUSTEN SUUNNITTELU käsikirja sisältää sekä suunnittelualoittaiset ydinprosessit että tukiprosessikuvaukset. Prosessikuvauksissa on selostettu prosessin tarkoitus, prosessin päävaiheet, prosessiin osallistuvien roolit ja heidän toimintansa prosessissa sekä prosessitulosteet. Prosessikuvaukset toimivat nykyisin käytössä olevien tehtäväluetteloiden tapaan suunnitteluyhteistyön sopimuskäytännön työkaluina. Hanketasolla osapuolet laativat hankekohtaiset prosessikuvaukset, jotka toimivat suunnittelutyön ohjaustyökaluina. Käsikirjan julkaisee Rakennustieto Oy. RAKENNUSTEN SUUNNITTELU suunnittelukäytännöt tukevat suunnittelupalvelujen tarjonnassa, tuotannossa ja yhteistyökäytännöissä asiakaslähtöisiä, verkottumiseen ja kumppanuuksiin sekä elinkaari- ja ympäristöosaamiseen ja hyvään laatuun luottavia toimintakulttuureita. Asiakas- ja käyttäjälähtöisyys ilmenee mm. laajan asiantuntijaosaamisen painottamisessa suunnittelun alkupäähän, missä tehdään rakennuksen palvelutason, elinkaaren aikaisten tuottojen ja kustannusten sekä rakennettuun ympäristöön sopeutumisen kannalta kaikkein merkittävimmät suunnittelupäätökset. Uudistuneet prosessit ja käytännöt tukevat inhimillisten voimavarojen ja tietopääoman kehittymistä suunnittelulisäarvoja tuottavaksi osaamispääomaksi. Uudet käytännöt helpottavat suunnitteluyritysten mahdollisuuksia soveltaa aikaisempaa paremmin liiketoimintansa kehittämisessä nykyaikaisia liikkeenjohdon menetelmiä. Yhdessä nämä edistävät palveluntuottajien mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta ja kannattavuutta, mikä on välttämätöntä laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi tulevaisuudessa. Rakennushankkeeseen ryhtyvälle uudistus tarjoaa mahdollisuuksia kiinteistöinvestointien kannattavuuden parantamiseen. Tilojen käyttäjille uudet käytännöt mahdollistavat paremmat edellytykset osallistua toimivan, terveellisen, viihtyisän ja turvallisen sisä- ja työympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Virheettömämmät suunnitelmat ja yhteiset prosessit antavat rakentajille paremmat edellytykset selviytyä omista velvoitteistaan tehokkaammin ja sovitussa aikataulussa. YHDYSKUNTASUUNNITTELU Yhdyskuntatekniikan sektorilla toimivien SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2002 oli yhteensä 154 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli viidennes. Jäsenyritysten henkilökunnasta lähes neljännes työskentelee yhdyskuntasektorilla toimivissa jäsenyrityksissä. Yhdyskuntasektorin laskutus kasvoi edellisvuodesta neljä prosenttia. Yhdyskuntatekniikan suunnittelun suurimmat toimivalat ovat tie-, katu- ja aluetekniikka (laskutus vuonna 2002 yhteensä 30 M ), ympäristö- ja maisemasuunnittelu (28 M ), vesihuoltotekniikka (24 M ), geotekniikka ja kalliorakennustekniikka (20 M ) sekä mittaus- ja kartoitustekniikka (15 M ). SUURIMMAT YHDYSKUNTATEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Laskutus miljoonaa euroa (toimialat tie-, katu- ja aluetekniikka, ympäristö- ja maisemasuunnittelu, vesihuoltotekniikka, geotekniikka ja kalliorakennustekniikka, mittaus- ja kartoitustekniikka, liikennetekniikka, yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus, siltatekniikka, vesirakennustekniikka sekä muu yhdyskuntatekniikan suunnittelu). Sektorin laskutus Kotimaa Vienti M M M SCC Viatek -konserni 30,0 26,9 3,1 Maa ja Vesi -yhtiöt 27,4 20,8 6,6 Suunnittelukeskus Oy 20,2 12,2 8,0 Ins.tsto Paavo Ristola Oy 7,1 7,0 0,1 SITO -Yhtiöt 7,1 6,9 0,2 LT-Konsultit 6,9 6,4 0,5 JP-Transplan Oy 6,1 5,3 0,8 FM-International Oy 5,1 0,1 5,0 Finnroad Oy 3,1-3,1 PSV - Maa ja Vesi Oy 3,0 3,0 - AIP-Mittaus Oy 2,9 1,5 1,4 Air-Ix Suunnittelu 2,6 2,6 - skol visio painoon.indd , 9:08:10

10 10 SKOL Visio Lokakuu 2003 Teollisuusprosessi sanelee aikataulut Suurteollisuuden investoinneissa toimitaan prosessin ehdoilla. Tämä heijastuu niin suunnitteluun kuin rakentamiseenkin, mihin projektin eri osapuolten on sopeuduttava. Rakennuttaja kilpailuttaa suunnittelijat, mutta esivalinnassa on jo seulottu sellaiset suunnittelijat, joilla on referensseja teollisuussuunnittelusta, AvestaPolarit Stainless Oy:n projektipäällikkö Markku Saarela valottaa. Kun Torniossa toteutetaan Suomen suurinta teollisuusinvestointia sen suurin yksittäinen hanke on uuden kylmävalssaamon toteuttaminen. Runsaan 800 miljoonan euron kokonaisinvestoinnista kylmävalssaamon osuus on noin puolet. Uusi integroitu kylmävalssauslinja on ympäristö- ja kustannusmielessä edelläkävijä maailmassa ja alansa tehokkain. Linjassa on yhdistetty ensimmäistä kertaa valssaus, hehkutus ja peittaus, mistä muodostuukin hankkeen nimi RAP5. Kun loppuvuonna 1999 yhtiössä päätettiin Tornion terästuotannon kaksinkertaistamisesta, investointipäätökseen tehtiin myöhemmin tarkennuksia. Kylmävalssaamon tuotantokapasiteettia nostettiin tässä yhteydessä tonnista 1,1 miljoonaan tonniin. Itse kylmävalssaamorakennusta jouduttiin jatkamaan 70 metriä 732 metriin. Rakennuksen maanalaiset tilat kasvoivat noin puolella ja kellaritilat pitenivät 816 metriin. Rakennuksen kokonaistilavuudeksi muodostuikin 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Aikataulu viivästyi Yhtiön investointipäätöksen tarkentamisen aiheuttamat muutokset viivästyttivät alkuperäistä aikataulua kaksi, kolme kuukautta, mikä heijastui niin suunnitteluun kuin rakentamiseenkin koko projektin ajan, rakennuspäällikkö Veli-Matti Sirkiä myöntää. Rakennuttaja joutui tekemään muutoksia suunnittelujärjestykseen ja rakentamiseen, sillä kylmävalssaamon valmistumispäivää ei muutettu. Rakennuttaja piti laitossuunnittelun omissa käsissään ja keskitti sen tehdasalueelle. Neljä lay out -suunnittelijaa työstivät lähtötietoa muille suunnittelijoille sitä mukaa, kun laitetoimittajilta tietoa saatiin. Suunnittelu ja rakentaminen etenivätkin porrastaen ja suunnittelijoiden tiedot täydentyivät hankkeen edistyessä. Kylmävalssaamon suuren koon takia rakennuttaja mietti rakennesuunnittelun jakamista kahteen osaan niin kuin vuosina toteutetussa peittauslinja HP 4 -projektissa meneteltiin. Tuolloin kysymyksessä oli kuitenkin kaksi erillistä rakennusta, HP 4 -linja sekä korkeavarasto ja lähettämö. Tässä RAP 5 -projektissa suunnittelijoilta kysyttiin yhdistettyä tarjousta rakenne-, arkkitehti- ja maarakennussuunnittelusta. Tarjouksessa oli lisäksi esitettävä betoni- ja teräsrakennesuunnittelusta vastaavan henkilö- ja referenssitiedot. Pääsuunnittelijaksi valittiin tammikuussa 2001 Insinööritoimisto Pöysälä&Sandbergin Oulun toimisto, jolla oli yhteistyökumppaneinaan Uki Arkkitehdit Oulusta sekä Insinööritoimisto Suomen IP-Tekniikka Helsingistä. Pääsuunnittelijan projektipäällikkö Pentti Haimakaisella oli teollisuussuunnittelukokemusta mm. Tornion HP 4 -projektista sekä Hämeenlinnan Rautaruukin sinkityslinja 3:n projektista Rakennuttajan rakennuspäällikkö Veli-Matti Sirkiä tunsi Haimakaisen kummastakin projektista, sillä Sirkiä oli toiminut HP 4:n rakennuspäällikkönä ja Hämeenlinnassa valvontatehtävissä. Toinen suuri kokonaisuus oli putkisto-, lämpö-, vesi- ja sähkösuunnittelu. Suunnittelijat saattoivat tarjota jotakin tiettyä suunnittelulohkoa tai kaikkia neljää kokonaisuutena. Rakennuttaja teki vertailuja ja päätyi synergiasyistä antamaan koko paketin tamperelaiselle Air-Ix Oy:lle, jonka Oulun toimisto vastasi lämpö-, vesi- ja sähkösuunnittelusta. Suunnittelun ja projektin elämistä osoittaa sekin, kun hankintavaiheessa Air-Ixin työmääräksi arvioitiin tuntia, niin toteutunut suunnittelumäärä kasvoi noin tuntiin. Ennakointi tärkeää Suurissa teollisuusprojekteissa, joissa suunnitelmat täydentyvät tietojen saamisen myötä, ennakointi on tärkeää. Pääsuunnittelijan on pidettävä tiivistä yhteyttä rakennuttajaan ja lay out -suunnittelijoihin, jotta suunnittelu etenisi oikeassa järjestyksessä. Turhauttavaa olisikin, jos suunnitelmat menisivät uusiksi vanhentuneiden tietojen takia. Projektipäällikön ammattitaidosta, kokonaisuuden hallinnasta ja ihmissuhdehallinnasta paljolti riippuu miten suunnittelussa onnistutaan. Tällaisessa suuressa teollisuusprojektissa suunnittelun osuus rakennuskustannuksista on kolmesta viiteen prosenttia, mutta suunnittelun juohevalla toteutuksella on ratkaiseva merkitys rakentamisen ja asennusten ajoitukseen ja onnistumiseen. Suurten teollisuuslaitosten niin kuin tämänkin kylmävalssaamon rakennusteknisesti vaativimpia rakenteita ovat laiteperustukset. Laiteperustusten suunnittelu jouduttiin aloittamaan referenssitiedoilla, koska varsinaisia lähtötietoja ei ollut käytettävissä. Tällaisessa tilanteessa suunnittelijan ammattitaidolla ja kokemuksella on suuri merkitys. Laiteperustukset olivat hyvin massiivisia, sillä esimerkiksi valssaimen laiteperustukseen kellaritiloineen meni betoniakin noin kuutiometriä. Rakennessuunnittelussa oli enimmillään suunnittelijaa, joiden yhteiseksi työmääräksi kertyi noin 280 miestyökuukautta, Pöysälä-Sandbergin Oulun yksikön johtaja Reijo Pasma selvittää. Erilaisia piirustuksia työstettiin tässä RAP 5 -projektissa noin kappaletta. Suunnitelun laatuun rakennuttaja oli tyytyväinen, sillä se oli teknisesti varsin virheetöntä. Rakennuttamisorganisaatio omin voimin Kylmävalssaamon rakennuttamisorganisaation runko koottiin Outokumpu -konsernin sisältä niin kuin muissakin suurissa investointihankkeissa on menetelty. Rakentamiseen liittyviä asioita hoiti seitsemän henkeä, joista neljä oli valvojia. Rakentamiseen läheisesti liittyvien lämpö-, vesi- ja sähköpuolen asioita pyöritti neljä sekä putkistoasioita valvoi kolme henkeä. Organisaatioon kuului lisäksi osa-aikainen aikatauluttaja sekä määrälaskija, joka tarkisti urakoitsijoiden laskut. Koko kylmävalssaamoprojektia leimasi mieletön kiire. Rakennussuunnittelu alkoi tammikuussa 2001 sopimuksen allekirjoitusta seuraavana päivänä. Rakentaminen alkoi toukokuussa ja vuoden skol visio painoon.indd , 9:08:12

11 SKOL Visio Lokakuu Reijo Pasma, Markku Saarela ja Pentti Haimakainen kylmävalssaamon edessä. Valssaamon tuotantokapasiteetin nosto investointipäätöksen jälkeen pidensi rakennusta ja suurensi kellaritiloja sekä aiheutti mielettömän kiireen koko projektin ajaksi. Kylmävalssaamon rakennusteknisesti vaativimpia rakenteita ovat laiteperustukset. Niiden suunnittelu jouduttiin aloittamaan referenssitiedoilla, koska lähtötietoja ei vielä tuolloin ollut käytettävissä. Koko kylmävalssaamo on ainutlaatuinen maailmassa ja alansa tehokkain. loppuun mennessä rakennuksen perustukset, runko ja vaippa olivat jo pystyssä. Laiteasennukset käynnistyivät helmikuussa 2002 ja toukokuussa valmistuivat viimeiset massiiviset laiteperustukset. Saatujen kokemusten perusteella rakennuttajan olisi kannattanut vahvistaa organisaatiotaan rakennusalan ammattilaisella, joka olisi päätoimisesti vastannut rakentamisen aikatauluttamisesta. Projekti oli jaettu noin sataan erilliseen urakkaan, jotta pienillä ja keskisuurilla urakoitsijoilla oli mahdollisuus kilpailla rakennustöistä, Veli-Matti Sirkiä perustelee. Tällöin rakennuttamisen aikatauluasiat korostuivat. Rakentamisen massiivisuutta kuvaa sekin, että betonia tarvittiin valuihin noin kuutiometriä ja terästä rakennuksen runkoon noin tonnia. Teräsrakenteiden 3D mallinnus ja valmistussuunnitelmat laadittiin uusimmalla X- Steel -ohjelmalla ja tiedostot siirrettiin sähköisesti suoraan konepajoille. Koeajot ratkaisevat Uusi kylmävalssaamo on eräänlainen prototyyppi, jollaista ei ole aikaisemmin edes toteutettu. Hehkutuksen ja peittauksen koeajoissa on päästy maksimiarvoihin. Suurten valssaimien sisäänajoa toteutetaan parhaillaan, jolloin päälaitetoimittajien kanssa toimintoja kehitetään ja hiotaan. Laitteistojen koeajojen edistyessä kapasiteettia päästään nostamaan. Kun tuotantoprosessi saadaan keskeytymättömään toimintaan, kylmävalssaamolinjassa on yli neljä kilometriä teräsnauhaa. Kun nauha rullataan keloihin, ne siirretään valssaamosta seinän taakse omaan automaattiseen korkeavarastoon odottamaan toimitusta asiakkaille. TEOLLISUUS- SUUNNITTELU Teollisuussektori on suurin suunnittelun päälohkoista sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Lähes puolet sektorin 314 miljoonan euron kokonaislaskutuksesta vuonna 2002 kertyi vientitöistä. Teollisuussektorin laskutus vuonna 2002 oli noin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vähenemistä tapahtui sekä kotimaan- että vientilaskutuksessa. Teollisuussektorin suurimmat toimialat ovat tehdas- ja laitossuunnittelu (laskutus vuonna 2002 yhteensä 62 M ), sähkö- ja teletekniikka (42 M ), teollisuusautomaatio (40 M ), laiva- ja meritekniikka (37 M ) sekä prosessisuunnittelu (36 M ). SUURIMMAT TEOLLISUUSSUUNNITTELIJAT Laskutus miljoonaa euroa (toimialat energiatekniikka, koneenrakennustekniikka, logistiikka, laiva- ja meritekniikka, teollisuuden LVI-tekniikka, prosessitekniikka, puunjalostustekniikka, teollisuuden sähkötekniikka ja tele- ja turvatekniikka, tehdas- ja laitossuunnittelu, teollisuusautomaatio, valvonta ja tarkastus, ympäristösuunnittelu, muu teollisuuden suunnittelu). Sektorin laskutus Kotimaa Vienti M M M PIC Engineering Oyj 54,9 23,7 31,2 JP-Suunnittelu Oy 35,7 28,8 6,9 Jaakko Pöyry Oy 34,9 7,2 27,7 Etteplan Oyj 23,0 6,4 16,6 Elomatic Oy 22,3 8,7 13,6 CTS Engineering Oy 19,5 13,6 5,9 Deltamarin Oy 13,2 1,0 12,2 Electrowatt-Ekono Oy 12,5 5,8 6,7 Rintekno Oy 10,8 9,4 1,4 Polartest Oy 7,3 7,1 0,2 Rejlers Oy 6,2 6,1 0,1 Jyvästek Oy 5,5 2,5 3,0 skol visio painoon.indd , 9:08:12

12 12 SKOL Visio Lokakuu 2003 Elinkaarimittaristo numeroiksi Lohjan keskustaan rakennettava Osuuskauppa Seudun Prisma -hanke on pilottikohteena käynnistyneessä rakennusalan elinkaarimittaristoprojektissa. Rakennusten elinkaarikustannusten mittaamisessa ollaan siirtymässä verbaalisista ilmaisuista rahatalouden numeerisiin käsitteisiin. Lohjan kokemuksia hyödynnetään koko Prisma -ketjun liikeidean kehittämisessä. Suunnitteluvaiheessa asetetut elinkaaritavoitteet sekä ylläpidon ja käytön aikaisen lämmön-, sähkön- ja vedenkulutuksen seurantatiedot ovat sitä perusaineistoa, mikä mahdollistaa elinkaarisuunnittelun ja parantaa kustannustehokkuutta, SOKn kiinteistötoimintojen kehityspäällikkö Rauno Pentikäinen toteaa. S-ryhmän muodostavat osuuskaupat ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta eli SOK tytäryhtiöineen. S-ryhmän liiketoiminta-alueita ovat market-kauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, liikennemyymälät, erikoistavara- ja tavaratalokauppa, autokauppa ja maatalouskauppa. SOKn kiinteistötoiminnot rakennuttaa kohteita vain S-ryhmän liiketoimintaalueiden käyttöön. Tällöin jo suunnitteluvaiheessa tarkastellaan ketjuliikeidean sisältämiä elinkaaritavoitteita. S-ryhmän ympäristöasioiden kehittäminen perustuu vuonna 1999 hyväksyttyyn ISO -järjestelmään perustuvaan ympäristöpolitiikkaan, johon sisällytettiin edelläkävijyysvelvoite. S-ryhmällä on käytössään liiketilaa yli kaksi miljoonaa huoneistoneliömetriä ja toimipaikkaa. Tällöin elinkaariperusteisen osaavan suunnittelun ja rakennuttamisen merkitys korostuu sekä uudis- että korjausrakentamisessa, Rauno Pentikäinen selventää. Ympäristötavoitteet etusijalle Hotellien, ABC-liikennemyymälöiden ja keskustakiinteistöjen rakennuttamisessa ympäristötavoitteet ovat olleet jo muutaman vuoden etusijalla. Elinkaariasioista on voitu puhua numeerisin arvoin, rakennuttajapäällikkö Juha Äijälä selvittää. Tilaaja voi valita haluamansa tason dokumentoidusta aineistosta. Kun suunnitellaan Turun keskustassa ns. Wiklundin korttelia tai kun suunnitellaan Prismaa keskustan ulkopuolelle vaikkapa Pohjois-Suomeen, ympäristö- ja elinkaarinäkökulma luonnollisesti vaihtelee, Juha Äijälä selventää. Arkkitehti- ja rakennussuunnittelijat saavat selkeät tavoitteet vaikkapa hyvän sisäilman saavuttamiseksi. Yhtenä tärkeänä asiana on esimerkiksi ilmanvaihtokanavien valmistus, kuljetus, varastointi ja asennus itse työmaalla. Kanavat voidaan tulpata, mutta asennusvaiheessa niitä joudutaan leikkaamaan ja muotoilemaan, jolloin kanaviin pääsee epäpuhtauksia. Kanavat voidaan tuoda työmaalle tulppaamattomina, jolloin kanavistot nuohotaan asentamisen jälkeen. S-ryhmän kiinteistöt on strategisesti tarkoitettu omaan käyttöön ja siirtymään seuraavalle sukupolvelle. Kiinteistöissä operoidaan käyvillä vuokrilla, joten on ensiarvoisen tärkeää, että käyttö-, huolto- ja kunnosspitokustannukset ovat pitkällä tähtäyksellä minimissään. Ammattitaitoiset suunnittelijat ovat kestorakennuttajien kanssa pyrkineet elinkaariajatteluun ja ympäristöasioiden tarkasteluun jo vuosikymmeniä, joskaan asioita ei ole tarkasteltu näillä nimikkeillä eikä samassa laajuudessa kuin nykyään, Juha Äijälä muistuttaa. Lohjan Prisma pilottikohteena Rakennus- ja kiinteistöalalla on käynnistynyt REM-projekti, jossa uudisrakennuksille laaditaan hankekohtainen ympäristöluokitus. Yhtenä tavoitteena on kehittää rakennuksen elinkaarta koskevat ympäristökuormituslaskelmat sekä arvioida rakennuksen ekotehokkuutta ja elinkaariedullisuutta. Projektissa tarkastellaan niin ikään rakennusmateriaalien ja -tuotteiden ympäristöprofiilia ja ohjataan käyttöikäsuunnittelua. Ympäristö- ja rahatalouden samanaikainen arviointi on projektin kunnianhimoisia tavoitteita. Lohjan keskustaan kaupungin valtuusto on hyväksynyt kaavan, joka mahdollistaa nykyisen linja-autoaseman paikalle, neljän korttelin suuruiselle alueelle, Kaupunki-Prisman rakentamisen. Kortteliin sijoittuu myös Matkahuolto linja-autoasemineen sekä asuntoja. Autojen pysäköinti sijoitetaan rakennuksen katolle. Kun Prisman käytettävissä on noin neliömetriä, asuntoja kortteliin suunnitellaan kerrosneliömetriä, Osuuskauppa Seudun kiinteistöpäällikkö Jukka Niemelä selvittää. skol visio painoon.indd , 9:08:20

13 SKOL Visio Lokakuu > S-ryhmän kiinteistöt suunnitellaan ja toteutetaan vain omaan käyttöön. Elinkaari- ja ympäristötavoitteet ovat osa suunnitteluprosessia. Kuvassa Juha Äijälä, Rauno Pentikäinen ja Jukka Niemelä. > > Antero Kummu: Muuntojoustavuus on yksi tärkeimpiä suunnittelukriteerejä Lohjan Prismassa. Rakennuksen tilojen käyttötarkoitus on selvitettävä vuoden aikajänteellä. Sinänsä Prisman liikeidea sopisi paremmin taajaman ulkopuolelle rakennettaviin marketteihin. Näin Lohjallakin kaavailtiin, kun Prismalle haettiin rakennuslupaa Lohjanharjun kupeeseen. Kaupungin viranomaiset ja luottamushenkilöt halusivat elävöittää autioituvaa keskustaa, joten suuri market tahdottiin sijoittaa nykyisen linja-autoseman yhteyteen. Keskustarakentamisessa maankäyttö on optimaalista, mutta myös kallista. Keskusta-Prisman myynnin täytyykin painottua enemmän käyttötavaramyyntiin, jotta liiketoiminta muodostuisi kannattavaksi, Jukka Niemelä laskeskelee. Lohjan Prisman yksi tärkeimpiä suunnittelukriteereitä on muuntojoustavuus, arkkitehti Antero Kummu Parviainen Arkkitehdit Oy:stä kertoo. Nykyinen linja-autoasemahan on toiminut nykyisellä paikallaan runsaat parikymmentä vuotta, mitä tuskin on alunperin ajateltu näin lyhytkestoiseksi. Prisman rakennuttaja tekee investointipäätöksen ehkä vuodeksi, mutta jos liiketiloille halutaan myöhemmin muuta käyttöä, tässä vaiheessa on selvitettävä rakennuksen mahdolliset muut käyttötarkoitukset vuoden aikajänteellä. Rakennus- ta voisi ajatella vanhusten palvelutaloksi, uimahalliksi tai kuntosaliksi, Antero Kummu pohdiskelee. Muuntojoustoa varten rakennuksen runkoratkaisu tutkitaan, soveltuuko betoni- vai teräsrunko paremmin ja mikä muodostuu hinnaksi. Rakennuksen palkistot suunnitellaan ohuemmiksi ja pilaristot harvemmiksi, jotta mahdolliset myöhemmät muutokset olisi helpompi toteuttaa. Pelkästään linja-autojen kääntösäteet tutkitaan tarkoin. Ympäristöasioista tutkitaan tarkemmin neljää pääryhmää. Käyttäjien terveys on keskustakiinteistössä etusijalla, etenkin kun rakennuksen reunaosalle suunnitellaan asuntoja. Luonnonvarojen käyttö asettaa vaatimuksia mm. energian, veden ja maan käytölle, jolloin rakennuksen käyttöikä on yksi tärkeä peruspilari. Ekologiset seuraukset kuten päästöt ilmakehään, kiinteät ja viemäröitävät jätteet sekä liikenteen ympäristökuormat asettavat suunnittelulle omat haasteensa. Ympäristöriskit tuovat suunnitteluun nekin omat mausteensa. Käyttöikä korostuu Kun rakennuksen käyttöikä on esimerkiksi 80 vuotta, suunnitteluvaiheessa on syytä pohtia huolellisesti käyttö- ja kunnossapitoratkaisuja, jotka vaikuttavat suoraan kustannuksiin. Hankkeen edistyessä esimerkiksi talotekniikkapuolen suunnittelua varten saadaan tarvittavat mittaristot loppukesästä, alkusyksystä. Pääpiirustusten on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä, jolloin rakentamaan päästäisiin kesällä Perustajaurakoitsijan vastuulle jäänee asuntosuunnittelijan valinta ja asuntojen markkinointi, sillä asuntojen rakentaminen ja kauppaaminen ei kuulu osuuskaupan liiketoimintaan, Jukka Niemelä pohdiskelee. Prismasta saataneen sen sijaan ympäristöasioiden tarkennetut tavoitenormistot seuraavien Prismojen toteuttamiseen ja peruskorjaushankkeisiin. TALONRAKENNUS- SUUNNITTELU SKOLin jäsenyrityksistä suurin osa, lähes kaksi kolmasosaa, toimii talonrakennussektorilla. Talonrakennussuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 2002 yhteensä 217 miljoonaa euroa. Sektorin laskutus kasvoi noin seitsemän prosenttia vuoden 2002 aikana. Kasvu tuli tasaisesti sektorin eri osa-alueilta. Talonrakennussuunnittelu painottuu kotimarkkinoille, viennin osuus oli vuonna 2002 noin kymmenen prosenttia. Talonrakennussuunnittelun suurimmat toimialat ovat rakennetekniikka (laskutus vuonna 2002 yhteensä 76 M ), LVItekniikka (45 M ), sähkö ja teletekniikka (31 M ), arkkitehtuuri ja sisustus (22 M ), rakennuttamistehtävät (14 M ). SUURIMMAT TALONRAKENNUSTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Laskutus miljoonaa euroa (toimialat arkkitehtuuri ja sisustussuunnittelu, kuntoarviointi- ja tutkimus, LVI-tekniikka, geotekniikka, rakennetekniikka, rakennusautomaatio, valvonta ja tarkastus, rakennuttamistehtävät ja kiinteistöjohtaminen, sähkötekniikka ja tela- ja turvatekniikka, muu talonrakennustekniikan suunnittelu). Sektorin laskutus Kotimaa Vienti M M M Ins.tsto Olof Granlund Oy 16,5 15,0 1,5 Finnmap Consulting Oy 13,5 13,3 0,2 JP-Talotekniikka Oy 11,9 11,0 0,9 SCC Viatek -konserni 8,4 7,1 1,3 JP-Kakko Oy 8,4 4,6 3,8 Suomen Talokeskus Oy 7,7 7,7 Optiplan Oy 7,2 7,2 Evata Finland Oy 5,4 3,7 1,7 A-Insinöörit Oy 5,1 4,0 1,1 Ins.tsto Pöysälä & Sandberg Oy 5,1 4,6 0,5 Projektikonsultit Oy 4,3 4,1 0,2 Air-Ix Suunnittelu 4,3 4,2 0,1 skol visio painoon.indd , 9:08:26

14 14 SKOL Visio Lokakuu 2003 FIDIC 90 vuotta konsulttien asialla Vuonna 1913 maailmannäyttely pidettiin Gentissä Belgiassa. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin kokous, jossa joukko eurooppalaisia konsultoivia insinöörejä keskusteli alan maailmanjärjestön perustamisesta. Kokouksen tuloksena allekirjoitettiin perustamiskirja ja FIDIC, Fédération Internationale des Ingénieurs Conseils, perustettiin siis 90 vuotta sitten. Perustavaan kokoukseen osallistui 59 henkeä 12 maasta. FIDICin viralliset perustajamaat olivat Belgia, Ranska ja Sveitsi, muut edustettuina olleet maat olivat Alankomaat, Iso-Britannia, Itävalta, Kanada, Saksa, Tanska, Unkari, USA ja Venäjä. Alkuvuosina osa maista ainoastaan seurasi kehitystä, jota häiritsi erityisesti sotavuodet. Jäsenten määrä vaihteli ja mukana oli vain Euroopan maita. Vasta vuonna 1959 FIDICiin liittyivät Australia, Etelä-Afrikka, Kanada ja USA, jolloin järjestöstä tuli maailmanlaajuinen. Suomi (SNIL) liittyi FIDICin jäseneksi vuonna 1953 ja jäsenyys siirtyy SKOLille vuonna FIDICissä 63 maata ja yritystä FIDICin jäsenenä on tällä hetkellä teknisten konsulttien järjestöjä 63 maasta. Jäsenjärjestöissä puolestaan on jäsenenä noin alan yritystä ja näiden palveluksessa noin asiantuntija ja avustajaa. Suurimmat jäsenmaat henkilömäärän perusteella ovat Yhdysvallat, Saksa ja Iso-Britannia. FIDICiin kuuluu pääosa maailman yksityisen sektorin teknisen konsultoinnin yrityksistä. FIDICin toimisto sijaitsee Genevessä Sveitsissä. Global Voice of Consulting Engineering Industry FIDICin tavoitteiksi on kirjattu seuraavat teesit: FIDIC edustaa teknisiä konsultteja maailmanlaajuisesti toimii auktoriteettina alan kysymyksissä edistää aktiivisesti eettisesti korkeatasoista ja ryhdikästä liiketoimintaa edistää alan imagoa ja näkyvyyttä edistää sitoutumista kestävään kehitykseen edistää laatua konsulttien valinnassa projektien toteutuksessa edistää maailmanlaajuisen ja elinvoimaisen konsulttialan kehitystä Tavoitteidensa saavuttamiseksi FIDIC järjestää seminaareja, konferensseja ja muita tapahtumia, ylläpitää eettisiä sääntöjä ammatillisia ohjeita, tekee kannanottoja ja välittää informaatiota, keskustelee alan ongelmista ja konsulttien käytöstä erityisesti kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa sekä kehittää alaa kehitysmaissa. FIDICin julkaisutoiminta on laajaa. Kansainvälisiä sopimusehtoja julkaistaan monenlaiseen projekti- ja suunnittelutoimintaan, tunnetuin on FIDICin Red Book eli yleiset kansainväliset urakkaehdot. Julkaisut sisältävät myös ohjeita konsultin käyttöön ja valintaan. Suomessa FIDIC in julkaisuja myy SKOL. FIDICin suurimpien jäsenmaiden henkilöstö 1. Yhdysvallat Saksa Iso-Britannia Ranska Kanada Espanja Alankomaat Kiina Ruotsi Suomi Etelä-Afrikka Tanska Australia Intia Sveitsi Uusi Seelanti Norja Hong Kong Japani Belgia KANSAINVÄLINEN TOIMINTA SKOLin jäsenyritysten toiminnasta kolmannes kohdistuu erilaisiin ulkomaisiin kohteisiin ja projekteihin. Näistä hankkeista vajaa puolet on suoraa vientiä ulkomaisille tilaajille. Runsas puolet ulkomaisesta toiminnasta on välillistä vientiä, siis suunnittelua ja konsultointia ulkomaisiin kohteisiin yhteistyössä suomalaisten vientiyritysten kanssa. Tyypillisiä välillisen viennin kohteita ovat esimerkiksi paperikoneisiin ja laivateollisuuteen liittyvät toimitukset, joissa suunnittelusta useimmiten 100 prosenttia on kotimaista työtä. Vuonna 2002 ulkomaisen laskutuksen määrä oli 230 miljoonaa euroa ja tästä suoraa vientiä oli 108 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 vientilaskutus kasvoi vajaat viisi prosenttia edellisvuodesta. Kasvu tuli suurimmalta osaltaan johdon konsultoinnin kasvusta. Talonrakennussuunnittelussakin ulkomainen laskutus kasvoi, kun taas yhdyskuntasuunnittelun ja teollisuussuunnittelun vientiluvut pienenivät. Osa vientilaskutuksesta muodostuu ulkoasiainministeriön rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista, joihin liittyvää konsultointia oli vuonna 2002 lähes 30 miljoonan euron arvosta eli kaksitoista prosenttia koko ulkomaan laskutuksesta. Kehitysyhteistyöhön ja EU-hakijamaihin liittyviä teknisen avun hankkeita on saatu paljolti myös EU:n rahoittamina. SUURIMMAT VIENTIYRITYKSET Vienti- Viennin Kokonaislaskutus osuus laskutus M % M PIC Engineering Oyj 31,2 57 % 54,9 Jaakko Pöyry Oy 27,7 79 % 34,9 Helsinki Consulting Group Oy 20,7 100 % 20,8 Etteplan Oyj 16,7 73 % 23,0 Elomatic Oy 13,6 61 % 22,3 Deltamarin Oy 12,2 92 % 13,2 Electrowatt-Ekono Oy 9,0 56 % 16,0 Suunnittelukeskus Oy 8,3 37 % 22,5 Maa ja Vesi -yhtiöt 7,4 24 % 31,4 JP-Suunnittelu Oy 6,9 19 % 35,7 CTS Engineering Oy 5,9 30 % 19,5 SCC Viatek -konserni 5,5 14 % 40,6 FM-International Oy 5,0 98 % 5,1 Indufor Oy 4,8 98 % 4,9 FTP International Ltd 4,4 98 % 4,5 skol visio painoon.indd , 9:08:27

15 FIDICin Pariisin konferenssi keskusteli laadusta FIDICin vuosittainen konferenssi järjestettiin syyskuussa Pariisissa, teemana oli Partners for Responsible Investment. Aihetta käsiteltiin laajasti ja monipuolisesti useissa esityksissä ja keskusteluissa. Erityisesti esiin nousi suunnittelijan mahdollisuus vaikuttaa investointien laatuun ja kestävään kehitykseen sekä mahdollisuudet maksimoida tuottamaansa lisäarvoa. Osallistujia oli 61 maasta yhteensä noin 700. FIDIC julkisti Pariisissa myös uusitut ohjeet konsultin valintaan: FIDIC Guidelines for the Selection of Consultants. Ohjeissa korostetaan oikean konsultin valinnan merkitystä hankkeen onnistumisen kannalta. Valintaprosessin päätavoitteiksi on asetettu läpinäkyvyys, ryhdikkyys ja reilu kilpailu. FIDICin suosituksena QBS, Quality Based Selection FIDICin opas suosittelee laatuun ja arviointikriteereihin perustuvaa QBS-menettelyä konsultin valinnassa. Yhdysvalloissa menettely on yleisimmin käytetty konsultin valintamenettely ja lakimääräinen menettely liittovaltion rahoittamissa projekteissa. Lyhennettä QBS käytetään USA:ssa usein myös sanoista Qualifications Based Selection. Menettelyssä käytetään esivalintaa tarjoajalistan (Short List) muodostamiseen. Listatuille tarjoajille lähetetään tarjouspyyntö (Letter of Invitation), tehtävämäärittelyt (Terms of Reference, TOR) ja muu informaatio, josta ilmenevät erityisesti käytettävät arviointi- ja valintakriteerit ja noudatettavat sopimusehdot. Saadut tarjoukset arvioidaan esitettyjen kriteerien mukaisesti ja asetetaan paremmuusjärjestykseen. Laatukriteereillä parhaaksi arvioidun konsultin kanssa neuvotellaan konsulttisopimus ja sovitaan palkkiosta. Jos sopimukseen ei päästä, niin sama proseduuri käydään toiseksi sijoitetun kanssa jne. kunnes sopimus syntyy. Tarjouspyynnössä voidaan pyytää myös hintatarjous, joka sijoitetaan erilliseen kirjeeseen. Tämän vuoksi menettely tunnetaan yleisesti myös kahden kuoren järjestelmänä. Ainoastaan soveltuvimmaksi valitun konsultin hintatarjous avataan ja sopimus tehdään tarjoushinnalla. Jos tarjoushinta ei sovi tilaajalle, hinnasta neuvotellaan. Jos sopimusta ei synny, avataan seuraava kuori ja siirrytään neuvotteluihin toiseksi sijoitetun kanssa. SKOL Visio Lokakuu QCBS, Budget Method, Design Competition FIDICin oppaassa esitellään muina konsultin valintamenettelyinä Suomessakin yleisesti käytetty laatuun ja hintaan perustuva arviointimenettely (Quality and Cost Based Selection), joka on esitelty myös Rakennustiedon julkaisemassa Suunnittelupalvelujen hankintaoppaassa ja löytyy SKOLin kotisivuilta QCBS-menettelyssä FIDIC suosittelee epärealistisen alhaisten tarjousten (esim. 30 prosenttia alle ajatellun budjetin) hylkäämistä. Hintapisteet pitäisi laskea periaatteella halvin hyväksytty hinta jaettuna tarjoushinnalla kertaa 10. FIDICin mukaan hinnan painon tulee olla alhainen, prosenttia. Budjettimenettely tunnetaan myös nimellä Target Price Method. Menettelyssä tilaaja määrittää etukäteen konsultin palkkion ja tehtävän. Konsultti tarjoaa ratkaisua ja resursseja, joita tilaaja arvioi kuten QBS-menettelyssä ja valitsee parhaan tarjouksen. Suunnittelukilpailu, neuvottelumenettely, hintatarjouskilpailu (Cost Based Method) ja suora neuvottelumenettely mainitaan myös valintamenettelyinä. Hyatt Regency Hotel Case Useimmat rakentajat muistavat heinäkuussa 1981 Kansas Cityssa sattuneen kahden jalankulkusillan romahduksen. Tapaus oli tuhoisimpia suunnitteluvirheestä johtuneita vahinkoja. Hyatt Regency Hotellin aulassa oli juhlatilaisuus meneillään romahduksen sattuessa ja seurauksena 111 henkeä kuoli ja 188 vammautui. Jalankulkusiltojen kiinnitysten suunnittelu kuului tuoteosan toimittajalle. Virallinen tutkimuskomitea totesi selonteossaan yhdeksi onnettomuuden syyksi halvimman hinnan käytön suunnittelijan valinnassa. Seuraavassa suora lainaus raportista, jottei vastaavaa sattuisi suomalaisissa hankkeissa. there is a tendency to unrealistically reduce the price when price is known to be the primary basis for the contract award.use of low bid procedure has frequently resulted in insufficient funds allocated to a project to adequately verify the accuracy of design and to thoroughly check plans before construction....selection of an Architect or Engineer solely on price-competition basis provides the potential for reductions in quality due to initial underestimation of the costs and resources required to adequately perform the work. FIDICin toimitusjohtaja Daniel Ivarsson (oik.) ja SKOL in Timo Myllys (vas.) SKOLin kontaktipäivän tauolla. Ivarsson esitteli tapahtumassa FIDICin kansainvälisiä sopimusehtoja ja konsulttialan suuntauksia. skol visio painoon.indd , 9:08:28

16 JOUKKOKIRJE Gooni (nimi muutettu) Halvalla hyvä tulos? Mahdollinen lukija, älä pelästy. Tässä pakinaksi tarkoitetussa sepustuksessa ei suinkaan tutkailla makeistehdas Halva Oy:n tilinpäätöslukuja, vaan tämän aviisin kustantajan edustaman toimialan hinta-laatukysymyksiä. Aluksi pieni taustointi. Intimiteettisuojalain suomalla oikeudella tässä nimimerkillä esiintyvä kirjuri istui viime vuosisadan jälkimmäisen puoliskon keskivaiheilla ihan omalla nimellään Kostamuksessa jätealtaan maapadon työmaakokouksessa. Keskusteltiin patotyömaalle tarvittavan sähkölinjan rakentamisesta ja joku osanottajista esitti kysymyksen kukahan sen rakentaisi halvalla ja hyvin?. Tähän puheenjohtaja totesi koeta nyt ensin päättää kummalla tavalla haluat sen tehtäväksi. Tuo sanailu on palannut yllekirjoittaneen mieleen monesti viime aikoina suunnittelutarjousten laatimisen yhteydessä. Useasti tuntuu siltä, että suunnittelupalvelujen tilaajille on tärkeintä saada tämä palvelu halvalla ellei sitten suorastaan hyvin halvalla. Voisi jopa sanoa, että suunnittelutehtävästä käydään huutokauppaa, joka poikkeaa perinteisestä huutokaupasta siinä mielessä, että alin huuto voittaa. Lainausmerkit siksi, että yllekirjoittaneen mielestä tässä halvimman tarjouksen systeemissä ei kumpikaan osapuoli voita, vaan menee pikem minkin ns. halpaan. Tästä kaupankäyntijärjestelmästä ei nimittäin hyvää seuraa ainakaan suunnittelutuotteen laadussa. Tässä vaiheessa on muuten syytä jyrkästi oikaista se edellä esitetystä mahdollisesti syntynyt väärinkäsitys, että yllekirjoittanut konsulttikunnan edustajana olisi halpamaisesti sysäämässä syyn vallitsevasta tilanteesta yksinomaan tilaajataholle. Itsehän on konsulttikunta alentunut tällaiseen alennusmyyntiin, jossa hinta-laatuakselilla taloudelliset realiteetit väkisinkin asettavat pääpainon sanalle hinta. Vanha kunnon puolalainen satiirikko Stanislav Jerzy Lec ilmaisi asian seuraavasti Minulle tuli kustantajalta kirje, jossa kehoitettiin kirjoittamaan lyhyempiä ajatelmia halvemmalla. Tuosta laadusta on muuten todettava, että sen mittaaminen on suunnittelutuotteen osalta mittavasti vaikeampaa kuin esimerkiksi jonkin teollisen käsin kosketeltavissa olevan tuotteen kyseessä ollen. Suunnitelmien tuottaminenhan ei ole mitään nappikauppaa ainakaan laadun mittaamisen helppouden kannalta katsottuna. Eräällä tilaajatahon edustajalla oli kylläkin takavuosina varsin pelkistetty arvosteluasteikko eli hänen mielestään suunnittelijoita on vain kahta laatua, huonoja ja pirun huonoja. Tässä luokituksessa on toisaalta se hyvä puoli, että ensin mainittuun kategoriaan luokiteltu voi kehua edustavansa alansa parasta ja jälkimmäiseen sijoitettu olevansa lähinnä parasta. Onneksi noista puhtaista hintakilpailuista ollaan pääsemässä eroon ja suunnittelutarjouspyynnöissä perätään useimmissa tapauksissa myös laatua. Tuskin koskaan kuitenkaan pääsemme siihen konsultin toivetilanteeseen, jossa tunnustetaan että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tämähän nimittäin kääntäen tarkoittaa sitä, että suunnittelupalkkion tulisi olla puolet projektin kokonaiskustannuksista. Kaiken tuon yllä esitetyn vuodatuksen olisi tietysti voinut pelkistää yhteen lauseeseen: Laadulla on tekijänsä mutta myös hintansa. Puolustukseksi jaaritteluun yllekirjoittanut siteeraa erään kollegansa taannoista toteamusta kun en ehtinyt kirjoittaa lyhyttä, kirjoitin pitkän. Toivottavasti mitta kuitenkin täyttää sen ainoan laatuvaatimuksen, joka tämän jutun kirjallisessa tilauksessa oli asetettu (Myllyskirje eli nykysuomeksi meili ). Tämä kirjoitelma julkaistaan tiettävästi takasivulla, jossa siis ilmeisesti asiatonkin oleskelu on sallittu. Niinpä sananmukaisesti vihon viimeiseksi puolueettoman konsultin puolueeton lausunto. Meillä Suomessa on laadukas konsulttikunta, joka varmasti on hintansa väärti. Kohotettakoon sille lasi sakea eli SKOL på den saken. skol visio painoon.indd , 9:08:28