146 Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-joulukuu Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T

Transkriptio

1 Tampere Ote pöytäkirjasta 21/ (8) Kaupunginhallitus, 146, Kaupunginhallitus, 125, Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-joulukuu 2016 TRE:4018/ /2016 Kaupunginhallitus, , 146 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen, puh ja ohjelmajohtaja Regina Saari, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti vuodelta 2016 merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Tuula Mikkonen, Regina Saari ja Teppo Rantanen olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa. Mikkonen ja Saari poistuivat kokouksesta asian käsittelyn jälkeen. Irja Tulonen, Anna-Maria Maunu, Mikko Aaltonen ja Pekka Salmi poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana. Perustelut Asia jäi pöydälle kokouksessa. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Tiedoksi Teppo Rantanen, Taru Kuosmanen, Tuula Mikkonen, Maritta Närhi, Erika Veltheim, Regina Saari, Tommi Eskonen, katja.piiksi@tampereensarka.fi, jyrki.koskinen@tampereensyke.fi Liitteet 1 Liite KH , Työllisyydenhoidon raportti 2016 Nähtävilläolo ja tiedoksianto asianosaiselle

2 Tampere Ote pöytäkirjasta 21/ (8) Nähtävillä Kirjaamo, Puutarhakatu 6. Päätös on lähetetty sähköpostilla Tampere Elina Nikkilä Päätösvalmistelusihteeri Kaupunginhallitus, , 125 Valmistelijat / lisätiedot: Rantanen Teppo T Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti vuodelta 2016 merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Atanas Aleksovski ehdotti asian jättämistä pöydälle. Aleksi Jäntti kannatti ehdotusta. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Aleksovskin pöydällepanoehdotuksen. Taru Kuosmanen poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen. Perustelut Raporttiin on koottu työllisyystilannetta kuvaavia yleisiä indikaattoreita sekä tietoa Tampereen työllisyystilannetta edistävistä toimista. Raportoitavia teemoja ovat 1) alueen ja yritysten elinvoimaisuuden vahvistaminen, 2) työvoiman osaamisen vahvistaminen sekä 3) työllistymistä edistävät palvelut (työllisyyspalvelut ja sosiaalipalvelut). Teemojen 1-2 osalta toimintaa ei raportoida kattavasti, vaan siitä on tehty muutamia nostoja. Tampereen kaupunki yhdessä muun kaupunkiseudun kanssa valittiin työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä mukaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun. Pirkanmaan kokeilualueen muodostavat Tampereen kaupunkiseutu sekä Sastamala ja Punkalaidun. Kokeiluja valittiin toteutettavaksi yhdeksän koko Suomessa. Kokeilulla tuetaan vuonna 2019 voimaan tulevan maakuntamallin käynnistymistä ja sen tavoitteena on luoda työnhakija- ja

3 Tampere Ote pöytäkirjasta 21/ (8) työnantaja-asiakaslähtöinen kokonaisvaltainen, hallinnonalojen rajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan. Kokeilulla halutaan vahvistaa kuntien roolia työllisyyspalveluissa. Pirkanmaan kokeilun tarkoituksena on kehittää palveluja ja niiden tuottamiseen liittyviä uudenlaisia toimintamalleja. Kokeilun toimenpiteillä edesautetaan uusien työpaikkojen syntymistä, uutta yrittäjyyttä, toimivien yritysten kasvua sekä vähennetään kokeilualueelle työttömyydestä julkiselle taloudelle aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisten kokeilujen tämänhetkinen arvioitu alkamisajankohta on Kokeilut päättyvät maakuntauudistuksen myötä vuoden 2018 lopussa. Hallituksen esitys laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen alueellista tarjoamista koskevasta kokeilusta on lähdössä lausuntokierrokselle helmikuun aikana. Osana lausuntoa kokeilualueiden kuntien tulee sitovasti ilmoittaa osallistumisestaan kokeiluun. Pirkanmaan kokeilualueelta valmistellaan yhteinen lausunto lakiesitykseen. Pirkanmaan kokeilun sisältöjä on valmistelu syksyn 2016 aikana kuntien, TE-hallinnon ja sidosryhmien yhteistyössä. Pirkanmaan TE-toimiston ja ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin välille valmistellaan sopimusta, jolla sovitaan toimijoiden yhteistyöstä kokeiluun liittyen. Lisäksi Tampere ja muut kokeilualueen kunnat solmivat keskinäisen sopimuksen kokeilun toteuttamisesta. Yksittäisten kokeilualueen kuntien on mahdollisuus sopia Tampereen kaupungin kanssa lisäksi yksityiskohtaisemmin erillissopimuksella mm. Tampereelle keskitettyjen kunnallisten palvelujen käytöstä ja kustannuksista sekä eräiden TE-hallinnosta siirtyvien lakisääteisten tehtävien keskistetystä toimeenpanosta (esim. starttirahapäätökset, kulukorvaukset jne.) Tarkoituksena on, että Tampere johtaa, hallinnoi ja koordinoi kokeilun toteutusta ja toimii yhteystahona valtion suuntaan. Kukin kokeilualueen kunta vastaa itsenäisesti laissa määriteltyjen julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen ja kunnan palvelujen tarjoamisesta kokeilun kohderyhmälle alueellaan, ellei sopimuksella toisin sovita. Kokeilua koskevat sopimukset käsitellään kuntien päätöksentekoelimissä kevään 2017 aikana. Kokeilun toteutuessa Pirkanmaan TE-toimisto siirtää päätöksellään kokeilun käyttöön 80 henkilötyövuoden resurssin. Näistä noin 75 prosenttia tulee Tampereen käyttöön. Kokeiluille ei osoiteta valtion erillisrahoista. Kokeilun talousarviovaikutukset kunnille täsmentyvät kevään aikana. Lähtökohtana on lisäkustannusten välttäminen mutta kuluja voi aiheutua mm. TEhallinnon tietojärjestelmien käyttöön otosta kuntatyöntekijöille ja tilajärjestelyistä. Mahdolliset palvelujen vahvistamiseen liittyvät kustannukset jäävät kokeilukuntien harkintaan.

4 Tampere Ote pöytäkirjasta 21/ (8) Tampereen kaupungin palveluksessa on aloittanut vuoden 2017 alusta ohjelmajohtaja, joka vastaa kokeilun valmistelusta ja organisoinnista. Ohjelmajohtaja johtaa myös Tampereen kaupungin työllisyyspalveluja. Kokeilu on yksi Tampereen kaupungin viidestä kehitysohjelmasta ja se toteutetaan Tampereen kaupungin ohjelmajohtamisohjetta noudattaen. Ohjelmasuunnitelma käsitellään huhtikuussa kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa. Kokeilun valmistelun etenemisestä ja kokeilun toteutuksesta raportoidaan säännöllisesti kaupunginhallitukselle, osaamis- ja elinkeinolautakunnalle sekä Sastamala/Punkalaidun -edustajalla täydennetylle seutuhallitukselle. Työttömyys ja avoimet työpaikat Joulukuussa Tampereen työttömyysaste oli 18,3 prosenttia. Vuoden takaisesta työttömyysaste laski 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyyskehityksessä tapahtui vihdoin joulukuussa positiivinen käänne, ja työttömyys laski edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ensimmäisen kerran sitten vuoden Työttömyysasteen 0,9 prosenttiyksikön nousua marraskuusta (17,4 %) selittää kausivaihtelu. Koko maan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 13,6 %. Tampereen työttömyysaste oli kuuden suurimman kaupungin välisessä vertailussa edelleen korkein. 20 suurimman kunnan vertailussa Tampereen työttömyysaste oli kolmanneksi korkein Kotkan (21,3 %) ja Joensuun (18,9 %) jälkeen. Tampereella oli joulukuussa työtöntä työnhakijaa. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita tamperelaisia oli henkilöä, mikä on henkilöä enemmän kuin vuosi sitten (+20 %). Myönteinen merkki kuitenkin on, että kuukausitasolla pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on hidastunut syyskuusta 2016 alkaen. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Tampereella joulukuussa henkilöä, mikä on 37 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Laskua oli yksi prosentti. Positiivista työmarkkinatilanteessa on avoimien työpaikkojen määrän kasvu. Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuussa avoimena yhteensä työpaikkaa, joista kuukauden aikana avautuneita uusia paikkoja oli Uusien työpaikkojen määrä kasvoi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 15 prosenttia. Tampereella uusia avoimia työpaikkoja oli (+16 %). Työpaikat lisääntyivät Tampereella suhteellisesti eniten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden paikoissa (+168 %, paikkaa). Lisää tietoa työllisyystilanteesta löytyy kaupungin tietojohtamispalvelujen ylläpitämästä, kuukausittain päivitettävästä työllisyyskatsauksesta

5 Tampere Ote pöytäkirjasta 21/ (8) vizhome/tampereentyllisyyskatsausjoulukuu2016/tyllisyyskatsaus Alueen ja yritysten elinvoimaisuuden vahvistaminen Alkavan yrittäjän neuvontapalvelujen (Ensimetri) kautta kaupunkiseudulle perustettiin vuonna 2016 yhteensä 597 yritystä. Kaikkiaan kaupunkiseudulle syntyi vuoden aikana alustavan tiedon mukaan noin yritystä. Tredean investointien houkuttelutoimien tuloksena kaupunkiseudulle sijoittui 41 yritystä, joista 35 Tampereelle. Tampereen kaupunkiseutu otti syksyllä 2016 ensimmäisenä Suomessa käyttöön digitaalisen innovaatiosetelijärjestelmän. Ensimmäiset setelit on jaettu ja niillä edistetään älykkään kaupunkiseudun ratkaisujen kehittämistä ja teollisuuden uudistumista. Innovaatioseteli mahdollistaa yrityksille erilaisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintoja tukevien palvelujen markkinaehtoisen käytön. Matkailijoiden yöpymiset Tampereella lisääntyivät tammimarraskuussa edellisvuodesta 1,1 prosenttia. Yöpymisiä oli yhteensä lähes , joista kotimaisia 84 % ja ulkomaisia 16 %. Majoitusmyynnin arvo Tampereella kasvoi edellisvuodesta 4,2 prosenttia ja oli tammi-marraskuussa 58,41 milj. euroa. Valmisteilla olevan työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun yksi keskeinen teema on elinvoimaisuuden vahvistaminen. Tavoitteena on mm. kehittää yrityksille suunnattuja palveluita ja tehostaa työnvälitystä. Työvoiman osaamisen vahvistaminen Keväällä 2016 peruskoulun päättäneet sijoittuivat Tampereella hyvin jatko-opintoihin. Peruskoulunsa päätti nuorta ja heistä vain 0,3 prosenttia (15 henkilöä) ei sijoittunut tai heidän sijoittumisestaan ei ollut syksyllä 2016 tietoa. Lukiokoulutuksen aloitti 57,2 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen 37,7 prosenttia nuorista. Kaupungin ja TE-toimiston yhteistyönä käynnistettiin syksyllä 2016 palkkatukityötä ja työvoimapoliittista koulutusta yhdistävä hyvinvointiavustajan Toppis-koulutus. Tredun ja kaupungin työllisyydenhoidon yhteistyötä kehitetään voimakkaasti. Vuonna 2016 käynnistettiin kokeilu osaamisen kehittämisen mallista, jossa palkkatukityössä oleva henkilö suorittaa jakson aikana alaan liittyviä tutkinnon osia Tredussa. Tavoitteena on parantaa työllistetyn henkilön jatkotyöllistymisen edellytyksiä ja mahdollisesti kannustaa jatkamaan opintoja. Lisäksi on valmisteltu pilottia, jossa kaupungin työllisyyspalvelut tuotaisiin oppilaitoksen sisään tukemaan opintojen loppusuoralla olevien nuorten työllistymistä. Toimintamallia on ensivaiheessa

6 Tampere Ote pöytäkirjasta 21/ (8) tarkoitus kokeilla Tredun autoalan koulutuksessa ja mikäli kokemukset ovat hyviä, sen laajentamista harkitaan osana työvoima- ja yrityspalvelujen alueellista kokeilua. Työllisyyskokeilun yhtenä tavoitteena on lisätä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja ehkäistä työttömyyttä tehostamalla valmistumisvaiheessa tarjottavia palveluja. Osaamisen vahvistaminen on valmisteilla olevan työllisyyskokeilun keskeinen teema. Kokeilun kohderyhmällä on paljon osin vielä tunnistamattomia osaamisen kehittämisen ja päivittämisen tarpeita. Tärkeää on myös saada tietoa työnantajien tarpeista rekrytoinnin ja sitä tukevan koulutuksen käyttöön. Työllisyyspalvelut ja sosiaalipalvelut Vuonna 2016 TYPAan ohjautui uusia asiakkaita lähes kokonaisasiakasmäärän ollessa noin Palvelujen vaikuttavuus säilyi hyvällä tasolla, kaupungin työllisyyspalveluissa asiakkuutensa päättäneistä työhön tai koulutukseen sijoittui 39 % (tavoite 30 %). Kuntouttavassa työtoiminnassa oli joulukuun loppuun mennessä henkilöä, missä on kasvua vuoteen 2015 verrattuna 28 prosenttia. Työtoimintapäivien määrä kasvoi 30 prosenttia. Kaupungin organisaatiossa oli kuntouttavassa työtoiminnassa vuoden aikana yhteensä 102 henkilöä (143 henkilöä vuonna 2015). Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin työllistämiseen varatuista määrärahoista säästyi euroa. Säästö aiheutui palkkatukityöllistämisen vaikeuksista. Valtion palkkatukityöllistämiseen käytettävien määrärahojen pieneneminen ja kohdentuminen ennen kaikkea yksityiselle sektorille ei tue tällä hetkellä kuntien palkkatukityöllistämistä. Keinoja Tampereen kaupungin palkkatukityöllistämisen lisäämiseen etsittiin neuvotteluilla Pirkanmaan TE-toimiston kanssa. Lisäksi tehostettiin muuta työllistämistoimintaa mukaan luettuna kaupungin omalla kustannuksella työllistäminen. Kaupunki työllisti vuonna 2016 työllisyydenhoidon määrärahoin palkkatuella tai omalla kustannuksellaan yhteensä 327 henkilöä (84 % tavoitteesta). Työllistetyistä 52 edelleen sijoitettiin yrityksiin, jotka toimivat varsinaisina työn teettäjinä. Tavoitteena on edistää työllistettävien sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Lisäksi käynnistettiin oppisopimuskoulutusjaksoja, kohderyhmänä erityisesti nuoret. Tampereen Sarka Oy:ltä hankittiin osaamis- ja elinkeinolautakunnan päätöksillä keskustan täydentävää siivousta ja ulkoalueiden korjaus- ja kunnossapitotöitä. Tampereen kaupunki myöntää rekrytointilisää kaupunkiseudulla toimiville yrityksille, rekisteröityneille yhdistyksille sekä säätiöille, jotka palkkaavat tamperelaisen työttömän. Tukea voidaan myöntää pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja kotoutumislain

7 Tampere Ote pöytäkirjasta 21/ (8) alaisten työttömien maahanmuuttajien työllistämiseen. Osaamisja elinkeinolautakunnan syksyllä tekemän päätöksen myötä tukea ei enää sidota TE-toimiston palkkatukeen, vaan sitä voidaan käyttää itsenäisenä rekrytointikynnystä alentavana tukena. Rekrytointilisää myönnettiin hakemuksesta 72 henkilön työllistämiseen. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelun aloitti yhteensä 553 asiakasta. Sykkeellä kuntouttavassa työtoiminnassa oli vuoden aikana 249 asiakasta ja Sarka Oy työllisti yhteensä 108 työtöntä palkkatuella. Palveluissa olleista asiakkaista noin 73 prosenttia oli yli 300 tai yli päivää työmarkkinatukea saaneita henkilöitä. Kaupungin yksiköissä aloitti vuonna 2016 yhteensä 756 asiakasta erilaissa työllistämistoimenpiteissä (2015 yhteensä 880 asiakasta), mikä on 101 prosenttia tavoitteesta. Tavoitteena on, että työllistämistoimenpiteissä kaupunkiorganisaatiossa on vuoden aikana työttömiä määrä, joka vastaa vähintään viittä prosenttia kaupungin henkilöstön lukumäärästä. Suurin osa asiakkaista on ollut työkokeilussa ja palkkatukityössä. Eniten työllistämistoimenpiteissä olevia suhteessa yksikön henkilöstömäärään on ollut kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa, kotihoito- ja asumispalveluissa, työllisyydenhoidon palveluyksikössä sekä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Liitteet 1 Liite KH , Työllisyydenhoidon raportti 2016

8 Tampere Ote pöytäkirjasta 21/ (8) Muutoksenhakukielto 146 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)