SOOL. SOOL neuvoo, kouluttaa ja pitää jäsenistönsä ajan tasalla opetus- ja kasvatusalan ajankohtaisista

Transkriptio

1

2

3 SOOL Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on valtakunnallinen kaikkien opettajaksi opiskelevien edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Liiton tarkoituksena on edistää tulevien opetus- ja kasvatusalan työntekijöiden yhteistä toimintaa opettajankoulutuksen kehittämiseksi. SOOL pyrkii olemaan näkyvä ja aktiivinen vaikuttaja opettajankoulu tuksen koulutuspoliittisessa edunvalvonnassa. SOOL on paikallisten jäsenyhdistysten eli opettajaksi opiskelevien koulutusala- ja ainejärjestöjen kattojärjestö ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n erityinen opiskelijajärjestö. Jäsenyhdistykset vastaavat paikallisesta toiminnasta ja edunvalvonnasta opettajankoulutusyksiköissä. Jäsenyhdistysten kautta sekä henkilöjäseninä SOOLiin kuuluu yli eri alojen opettajaksi opiskelevaa. Jäsenet opiskelevat lastentarhanopettajiksi, luokanopettajiksi, aineenopettajiksi, erityisopettajiksi, ammatillisten opintojen opettajiksi, musiikkipedagogeiksi, tanssinopettajiksi sekä oppilaan- ja opinto-ohjaajiksi. SOOL neuvoo, kouluttaa ja pitää jäsenistönsä ajan tasalla opetus- ja kasvatusalan ajankohtaisista asioista. 3

4 Tavoitteet opettajankoulutukselle Sisällys Esipuhe... 5 SOOL visioi... 6 Opettajankoulutus Suomessa... 7 Suomalainen opettajankoulutus aikaansa edellä... 7 Riittävä rahoitus... 7 Joustavuutta koulutukseen... 8 Opiskelijoiden ääni kuuluviin... 9 Aikaa opettajuuteen kasvulle... 9 Kehityskohteita opettajankoulutuksessa Valmiuksia oppilaiden yksilölliseen huomioimiseen Vuorovaikutusta ja yhteistyötä Tutkimuksellisuus näkökulmaksi myös käytännössä Kansalaisvaikuttaminen Viestintä ja teknologia Koulutuksesta kohti työelämää...13 Työryhmä Milla Arikka, Jyväskylän yliopisto, erityisopettajaksi opiskeleva (puheenjohtaja) Elisa Rontu, Helsingin yliopisto, aineenopettajaksi opiskeleva (sihteeri) Mikko Gröhn, Oulun yliopisto, lastentarhanopettajaksi opiskeleva Maria Kivari, Oulun yliopisto, luokanopettajaksi opiskeleva Joonas Rinkinen, Itä-Suomen yliopisto, aineenopettajaksi opiskeleva Anniina Ylä-Outinen, Itä-Suomen yliopisto, aineenopettajaksi opiskeleva Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

5 ESIPUHE Suomessa arvostetaan opetusta ja kasvatusta sekä opettajan ammattia. Opetusala on vetovoimainen ja monipuolisilla valintakokeilla varmistetaan hakijoiden soveltuvuus alalle. Suomalainen opettajankoulutus on korkeakoulu- ja maisteritasoista, mikä on poikkeuksellista moneen muuhun maahan verrattuna. Opettajankoulutusyksiköiden opetus on korkeatasoista ja asiantuntevaa. Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa opettajankoulutukseen ja olla mukana sitä koskevassa päätöksenteossa. Opettajiksi tarvitaan moniosaajia, jotka pystyvät työskentelemään joustavasti vaihtelevissa oppimisympäristöissä erilaisten ihmisten kanssa. Opettajankoulutuksessa on luotava opiskelijoiden asiantuntijuudelle ja osaamiselle vankka pohja, jonka varaan omaa opetta-juutta rakennetaan. Opettajuutta on tuettava työelämään siirryttäessä erilaisin tukitoimin sekä jatkokoulutuksella. Opettajankoulutuksen on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua opiskelijoiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulutusta järjestävien yksiköiden on vastattava valtakunnalliseen kysyntään tarkastelemalla sisäänottomääriä suhteessa työllistymisnäkymiin. Kohdennetulla rahoituksella mahdollistetaan koulutuksen korkea laatu ja koulutuksen lisääminen niille aloille ja alueille, joilla on tarvetta. Opettajankoulutusta tulee kehittää, jotta se voi toimia edelläkävijänä opetus- ja kasvatusalalla sekä säilyttää asemansa vetovoimaisena koulutusalana. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n Tavoitteet opettajankoulutukselle ohjelmaan on kirjattu opettajaksi opiskelevien näkemyksiä opettajankoulutuksen kehittämiseksi. Tavoiteohjelmassa on tarkkojen tavoitteiden lisäksi visioitu tulevaisuuden opettajankoulutusta sekä esitetty näkemyksiä opettajuudesta. Ohjelma on suunnattu opettajankoulutuksen kehittämisestä vastaaville tahoille yliopistoissa ja valtionhallinnossa sekä opiskelijajärjestöille edunvalvontatyön ja opetuksen kehittämistyön tukemiseksi. Tavoiteohjelmaa on ollut laatimassa SOOLin hallituksen asettama työryhmä ja se on hyväksytty edunvalvontatyön perustaksi SOOLin liittokokouksessa Helsingissä

6 SOOL VISIOI SOOLin visiossa kaikki opettajaksi valmistuvat suorittavat ylemmän korkeakoulututkinnon. Asiantuntijuuden arvostaminen lähtee koulutuksesta ja se on perustana opettajuuteen kasvulle. Valtakunnallisesti opettajankoulutuksen laatua tarkkailee toimielin, joka määrittelee osaamistavoitteet kaikille valmistuville opettajille. Kaikilla opettajankoulutusta antavilla yksiköillä on sama perusta, jonka päälle koulutukset eri painotuksin rakennetaan. Suomalainen opettajankoulutus ei ole tuotantolaitos eikä minimitutkinnon tarvitse olla maksimitutkinto. Koulutuksessa annetaan tilaa valinnaisuudelle ja kansainvälisten kokemusten hankkimiseen kannustetaan. Laajoilla tutkinnoilla turvataan tuleville opettajille riittävä pätevyys työmarkkinoille. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opetusharjoittelu kaikissa opiskelemissaan opetettavissa aineissa. Aineenopettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetin kehittymiseen panostetaan koulutuksessa ja heidän opettajaidentiteettinsä kasvuun annetaan aikaa ja tukea. Suoravalinnat ovat yksi keino mahdollistaa kasvu opettajuuteen ja suoravalittujen opintoja tulee kehittää edelleen. Opettajankoulutuksesta valmistuu työelämään moniosaajia, jotka eivät pelkää muutosta. Tulevaisuuden opetuksessa lähtökohtana ovat erilaiset ilmiöt, joita tarkastellaan perinteisten oppimisympäristöjen ulkopuolella. Oppiainerajat hälvenevät ja oppimisessa keskitytään laajoihin kokonaisuuksiin. Opettajankoulutuksessa valmistaudutaan oppiaineita koskevaan muutokseen sekä perehdytään tutkivan oppimisen periaatteisiin. Oppiminen tapahtuu uudenlaisissa interaktiivisissa oppimisympäristöissä, joissa sekä oppijat että opettajat ovat aktiivisessa roolissa: oppilaat tietävät, miten käyttää teknologiaa ja opettaja tietää miten sen avulla opitaan. Kriittinen tiedon arviointi korostuu maailmassa, jossa tietoa on saatavilla kaiken aikaa kaikkialta. Opettaja toimii oppimisen ohjaajana yhteisen tiedon tuottamisen prosessissa. 6

7 OPETTAJANKOULUTUS SUOMESSA Maailmalla Suomi tunnetaan koulutuksen huippumaana. Jos tästä asemasta halutaan pitää kiinni, on opettajankoulutuksen oltava aikaansa edellä. Panostaminen opettajankoulutukseen on investointi pitkälle tulevaisuuteen. On jokaisen oikeus saada laadukasta opetusta maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Suomalainen opettajankoulutus aikaansa edellä Kaikkien yliopistossa opettajaksi opiskelevien, myös lastentarhanopettajien, on suoritettava ylempi korkeakoulututkinto. Opettajankoulutuksessa katseet suunnataan tulevaan, jotta osataan vastata niihin haasteisiin, joita yhteiskunnan jatkuvat muutokset tuovat mukanaan. Uudenlaisten oppimisympäristöjen, oppimateriaalien ja opetusmenetelmien käyttäminen ja soveltaminen jo koulutuksen aikana antaa tuleville opettajille taitoja toimia muuttuvissa opetustilanteissa. Pedagoginen pätevyys saavutetaan koulutuksessa, mutta oppiminen ja opiskelu jatkuvat valmistumisen jälkeenkin. Taitojen jatkuva päivittäminen on tarpeellista, jotta opettajat pysyvät ajan tasalla yhteiskunnallisissa muutoksissa ja osaavat toimia ajan vaatimusten mukaisesti. Elinikäisen oppimisen periaatteet omaksutaan opettajankoulutuksessa, jossa painotetaan jatko- ja täydennyskoulutuksen yhteyttä peruskoulutukseen. Opettajankoulutuksen opetushenkilöstöltä vaaditaan pedagogista osaamista, asiantuntijuutta sekä ajankohtaisen tutkimustiedon hallintaa, minkä vuoksi yliopisto- ja ammatillisten opettajien valintakriteereihin tulee lisätä pedagoginen pätevyys. Riittävä rahoitus Opettajankoulutuksen erityislaatuisuuden vuoksi yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja valtion on huolehdittava riittävästä rahoituksesta, jotta pienryhmä- ja kontaktiopetusta on mahdollista järjestää. Pienryhmäopetuksella päästään toteuttamaan esimerkiksi tutkivan opettajuuden ja oppi- 7

8 misen periaatteita, jotka ovat keskeisessä roolissa oppimisprosesseissa. Kontaktiopetus on tärkeää vuorovaikutustaitojen oppimisen sekä yhteisen opettajuuden kannalta, sillä se mahdollistaa kokemusten jakamisen ja toisilta oppimisen. Koulutuksen laadun kannalta on ensiarvoisen tärkeää turvata opetushenkilöstön riittävyys suhteessa opiskelijamääriin. Opetusharjoitteluun on varattava riittävä rahoitus laadukkaan ohjauksen takaamiseksi. Oikein mitoitetuin ja kohdennetuin resurssein opettajankoulutus on edelleen huippuluokkaa. Koulutusten rahoitusta tulee arvioida myös laadullisin mittarein. Kattava korkeakouluverkosto sekä yliopistollinen opettajankoulutus tulee taata valtakunnallisesti, jotta pätevien opettajien ja asiantuntijoiden saatavuus turvataan koko maassa. Koulutusmääriä on kasvatettava aloilla, joilla on pulaa pätevästä työvoimasta. Maksuton opettajankoulutus on korkealaatuisen koulutusjärjestelmän tärkein osatekijä. Joustavuutta koulutukseen Opettajankoulutuksen tulee tarjota yhtäläiset valmiudet toimia opettajan työssä riippumatta siitä, missä yksikössä koulutuksensa on saanut. Yksiköiden vahvuudet on kuitenkin tunnustettava ja niiden profiloitumista on tuettava. Erityisosaamista on hyödynnettävä yli korkeakoulurajojen, jotta opiskelijoille voidaan tarjota monipuolisia mahdollisuuksia opintojensa suorittamiseen. Ohjauksella on ratkaiseva vaikutus opintojen etenemiseen. Ohjausta tulee olla helposti saatavilla, ja sen on oltava henkilökohtaista, opiskelijan tarpeet huomioivaa sekä asiantuntevaa. Sujuvat opettajaopinnot mahdollistetaan joustavia suoritustapoja lisäämällä, opiskelumateriaalin saavutettavuudesta huolehtimalla ja tarjoamalla opiskelijalle hänen tarpeidensa mukaista tukea. Joustavien suoritusmenetelmien ja kaksoiskelpoisuuteen pätevöittävien opintojen on oltava mahdollisia myös käytännön tasolla. 8

9 Opiskelijoiden ääni kuuluviin Opettajankoulutuksen jatkuvan kehittämisen edellytyksenä on yhteistyö eri tahojen välillä sekä opiskelijoiden äänen kuuleminen. Opiskelijat ovat oman koulutuksensa parhaita asiantuntijoita ja heidät tulee ottaa mukaan koulutuksen kehitystyöhön kaikilla hallinnon tasoilla. Opiskelijaedunvalvontatyön päällekkäisyyttä opintojen kanssa ei pidä nähdä ongelmana. Aktiivinen vaikutustyö koulutuksen ja opintojen kehittämiseksi sekä opiskelijayhteisön hyvinvoinnin edistäminen tulee huomioida ja tunnustaa opintopistein. Koulutuksen kehittämiseen osallistuminen antaa valmiuksia työelämään ja auttaa ymmärtämään miten ja missä voi vaikuttaa. pysähtyä pohtimaan omaa opettajuuttaan opintojen aikana. Työelämässä tarvitaan tuoreilla tiedoilla ja taidoilla varustettuja, omat vahvuutensa löytäneitä opettajia, jotka arvostavat ja kehittävät asiantuntijuuttaan. Opettajankoulutuksessa luodaan arvopohja, jonka perusteella opetetaan, kasvatetaan ja tuetaan eri-ikäisiä oppijoita heidän opinpoluillaan. Arvopohjan muokkautuminen vaatii aikaa ja tukea sekä kriittistä itsensä ja maailman tarkastelua. Omat arvonsa tiedostava opettaja pystyy arvioimaan omaa ja muiden toimintaa sekä osaa antaa palautetta. Aikaa opettajuuteen kasvulle Opettajan asiantuntijuuden ja ammattiidentiteetin muodostaminen alkaa opettajakoulutuksessa ja on elinikäinen prosessi. Opiskelijalle on annettava riittävästi aikaa 9

10 KEHITYSKOHTEITA OPETTAJANKOULUTUKSESSA Yhteiskunnan kehitys edellyttää, että opettajankoulutus ennakoi ja reagoi muuttuviin olosuhteisiin. Opettajankoulutuksen on kyettävä uudistumaan ja muuttamaan rakenteitaan toimivammiksi. Opetusharjoittelu on opettajankoulutuksen tärkeä osa-alue, josta linjataan erikseen SOOLin Suositukset opetusharjoittelulle -ohjelmassa. Valmiuksia oppilaiden yksilölliseen huomioimiseen Tulevilla opettajilla tulee olla valmiudet opettaa eri tavoin oppivia ja tukea heidän etenemistään opinpolulla. Inkluusioon pyritään kaikilla asteilla ja oppijoiden joukko on moninainen. Jokainen oppija on erityinen, ja jokaisen opettajan on pyrittävä vastaamaan näihin yksilöllisiin tarpeisiin. Opettajankoulutuksen onkin tarjottava tietoa erilaisista oppimistavoista ja -tyyleistä. Erityispedagogiikan opintoja pitää sisällyttää osaksi muita opintoja läpi koulutuksen ja niiden tulee olla käytäntöön sidottuja. Oppijoiden moninaista kirjoa lisää koulun, päiväkodin ja muiden oppilaitosten monikulttuuristuminen. Opettajankoulutuksessa on tarjottava tietoja ja taitoja erilaisista taustoista tulevien oppijoiden kohtaamiseen. Kaikille opettajaopiskelijoille on tarjottava suomi toisena kielenä -opintoja. Opettajalla on oltava valmiuksia toimia monikulttuurisissa oppimisympäristöissä ja kasvattaa oppijoita toimimaan yhdessä, kaikkien omat kulttuuriperinteet huomioiden. Vuorovaikutusta ja yhteistyötä Eri opetusalojen välistä yhteistyötä tulee lisätä jo koulutuksen aikana. Yhteisiä kursseja järjestämällä saadaan erilaisia näkökulmia oppimiseen ja opettamiseen, opitaan yhdessä tekemisen malleja sekä luodaan pohjaa yhteiselle opettajuudelle. On tärkeää nähdä yhdessä opettamista käytännössä ja harjoitella sitä opetusharjoittelujen yhteydessä. Eri koulutusasteiden opettajien keskinäinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää lasten ja nuorten opintopolkujen tukemisessa. 10

11 Oppiminen ja kasvu ei rajoitu vain päiväkotiin, kouluun tai muihin oppilaitoksiin. Tästä syystä on tehtävä yhteistyötä sekä vanhempien, että eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Erityisen tärkeää on eri koulutusasteiden opettajien välinen yhteistyö koulutuksen nivelvaiheiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Opettajankoulutuksen on opetettava yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, joita tuleva opettaja tarvitsee toimiakseen tiedostavana ja esimerkillisenä vuorovaikuttajana. Tutkimuksellisuus näkökulmaksi myös käytännössä Tutkimuksellisuus on osa suomalaista opettajankoulutusta. Tutkiva opettaja osaa etsiä ajankohtaista tietoa alaan liittyen, mutta myös tuottaa sitä itse. Opettajan työ edellyttää reaaliaikaisen tiedon hyödyntämistä, sen kriittistä arviointia ja uuden tiedon luomista. Opettaja toimii oman työnsä tutkijana pyrkien jatkuvasti kehittämään omaa opetustaan. Koulutuksen aikana asiantuntijuutta syvennetään tutkimisen lisäksi opetusharjoitteluissa sekä erilaisissa hankkeissa ja projekteissa. Mahdollisuutta opinnäytetöiden tekemiseen tutkimusryhmissä tulisi lisätä. Opettajankoulutuksessa tulee harjoitella suunnittelutyön tekemistä, sillä siinä konkretisoituu oman työn tutkiminen ja kehittäminen. Suunnittelua ja kehittämistä on esimerkiksi opetussuunnitelmatyön tekeminen sekä oppimateriaalin tuottaminen ja sen arvioiminen. Koulutuksessa tulisi perehtyä erilaisiin arviointimenetelmiin ja korostaa arvioinnin tärkeyttä oppilaitosten ja opetussuunnitelmien kehittämisen taustalla. Kansalaisvaikuttaminen Opettaja toimii vaikuttamisen esimerkkinä ja tukee aktiivista kansalaisuutta. Tulevat opettajat tarvitsevat keinoja kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita kansalaisia. Kansalaisvaikuttamiseen rohkaiseva opettajankoulutus lähtee yksilön arvostamisesta ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoamisesta. Vaikuttamiseen 11

12 kannustava ympäristö tukee kriittisen ajattelun ja argumentointitaitojen kehittymistä. Vaikuttamistaitoja pitää oppia, jotta niitä voi välittää eteenpäin. Viestintä ja teknologia Monilukutaito on nykyään tärkeää. Monilukutaidolla tarkoitetaan eri muodoissa olevien tekstien sujuvaa lukemista. Enää teksti ei tarkoita vain kirjoitettua kieltä, vaan se sisältää yhtälailla kuvan, äänen ja kirjoitetun kielen eri medioissa. Mediakasvatuksen on oltava osa opettajankoulutusta, jolloin opiskelijat oppivat hyödyntämään nykypäivän monipuolisia medioita ja ymmärtämään niiden yhteiskunnalliset kytkennät. Näin tuleva opettaja oppii kasvattamaan osaavia ja kriittisiä medioiden kuluttajia ja tuottajia. Opettajat ja opettajaksi opiskelevat ovat uudenlaisen haasteen edessä, kun eri oppimisympäristöissä on läsnä nopeasti kehittyvä teknologinen maailma ja sitä luontaisesti hyödyntävät diginatiivit eli teknologisoituneeseen maailmaan syntyneet lapset. Opettajankoulutuksessa on oltava tarjolla tieto- ja viestintätekniikan opetusta ajantasaisella välineistöllä. 12

13 KOULUTUKSESTA KOHTI TYÖELÄMÄÄ Opettajan uran alkuvaihetta voidaan helpottaa, kun työelämän siirtymävaiheeseen valmistetaan jo koulutuksessa ja siirtymää tuetaan erilaisin keinoin. Näin voidaan edesauttaa uusien opettajien alalla pysymistä. Opettajien oikeuksien, vastuiden ja velvollisuuksien opetus tulee saada kiinteäksi osaksi kaikkea opettajankoulutusta. Työelämään valmistautunut opettaja viihtyy työssään ja pystyy kehittämään omaa osaamistaan. paitsi opetustilanteessa myös työryhmissä sekä tiimityöskentelyssä. Uusille opettajille on olemassa toimivia mentorointimalleja, joita pitää hyödyntää jo opettajankoulutuksessa. Opettajankoulutuksen mentorointijärjestelmällä opiskelijat voivat muodostaa kontakteja työpaikkoihin työelämään siirtymisen helpottamiseksi. Ajatusten vaihto valmistuvien ja työelämässä olevien opettajien välillä edesauttaa tulevassa työssä jaksamista ja perehdyttää opetusalalle. Työelämässä korostuvat johtamis- ja alaistaidot sekä tietämys opetushallinnollisista rakenteista sekä moniammatillisesta yhteistyöstä, joiden hallintaan opiskelijan tulee saada valmiudet jo koulutusvaiheessa. Jokainen opettaja tarvitsee johtamistaitoja 13

14

15

16