SISÄLLYS 1 OHJEEN KÄYTTÖ 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS 1 OHJEEN KÄYTTÖ 3"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS 1 OHJEEN KÄYTTÖ 3 2 TIETOJEN HANKINTA Tehtävään perehtyminen Tiedonhaku Lähdetiedot Nimi-vuosijärjestelmä eli Harvardin järjestelmä Numeroviitejärjestelmä Viitemerkinnät Lähdeluettelo 8 3 DOKUMENTOINTI Kirjallisen raportin rakenne Nimiö Tiivistelmä Vieraskielinen tiivistelmä, abstract Alkusanat tai esipuhe Sisällysluettelo Merkit, lyhenteet ja termit Johdanto Käsittely Tulosten tarkastelu ja päätelmät Ulkoasu Tekstisivut Otsikot Kappalejako Tehotus Kieliasu Luettavuus ja tyyli Lauserakenne 14

3 3.3.3 Numeroilmaukset Lyhenteet Yhdysmerkki Nimien taivutus Kuvat, taulukot ja kaavat Liitteet 20 LIITTEET Liite 1. Nimiön malli Liite 2. Tiivistelmän malli Liite 3. Ohjeita abstractin kirjoittamisesta ja malli Liite 4. Kuvan ja taulukon malleja Liite 5. Lähdeluettelomalleja 2 kpl Liite 6. Opinnäytetyön suoritusohje Liite 7. Kypsyysnäytteen kirjoitusohje

4 3 1 OHJEEN KÄYTTÖ Tähän ohjeeseen on koottu keskeisiä asioita opinnäytetyön raportoinnista. Koulutusohjelman mahdollisia erityisohjeita tulee lisäksi noudattaa. Opinnäytetyön tavoitteita, prosessin kulkua, arviointia ym. selvitetään koulutusohjelmien omissa ohjeissa. 2 TIETOJEN HANKINTA 2.1 Tehtävään perehtyminen Opinnäytetyöhön kuuluva tutkimus- ja selvitystyö opiskelijan on tehtävä omin voimin, mutta työn ohjaajat neuvovat tarvittaessa. Ensiksi työn tekijän on syytä kriittisesti tutustua aihetta käsitteleviin aikaisempiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Jo tehtyä tutkimusta ei kannata tehdä uudestaan, ellei siinä ole virheitä. Aiheeseen kuuluvat peruskäsitteet on selvitettävä alan peruskirjallisuudesta. Muina kirjallisuuslähteinä ovat yleensä parhaita alan aikakaus- ja sarjajulkaisut, koska niissä uusi tieto julkaistaan nopeammin kuin esim. oppikirjoissa. Kannattaa aloittaa uusimmista julkaisuista, koska niissä on viittauksia vanhempiin. Luettaessa on syytä tehdä muistiinpanoja. Todennäköisesti siteerattavista tai muuten tärkeiltä tuntuvista kohdista on hyvä ottaa kopio. Lähdeteoksista kannattaa heti käytettäessä tehdä riittävän tarkat lähdeviitemuistiinpanot. 2.2 Tiedonhaku Työn aiheen ja tavoitteiden rajaamisen jälkeen selvitetään, mitä aiheesta ennestään tiedetään, jotta ei tutkittaisi jo tunnettuja asioita. Tiedonhakua voi usein parhaiten ohjata ammattiaineiden opettaja, joka myös ohjaa oman alan lähdekirjallisuuden käytössä. Parhaita kirjallisuuslähteitä ovat alan aikakaus- ja sarjajulkaisut, sillä niistä saadaan uusinta tutkimustietoa. Myös oman alan käsikirjoihin ja standardeihin on syytä tutustua. Kirjallisuutta voi tilata kaukolainoina korkeakoulujen kirjastoista. Ammattikorkeakoulun kirjastosta saa ajantasaiset tiedot siitä, mihin tietokantoihin oppilaitoksesta

5 on yhteydet. Myös yleisten kirjastojen tietopalveluja kannattaa käyttää apuna. Katso kirjaston kotisivut, 4 Tietoja voi hakea eri alojen tietokannoista. Viitetietokannoissa on dokumenteista bibliografiset tiedot (tekijä, nimeke, julkaisuvuosi jne.). Joissakin tietokannoissa on myös tiivistelmät (abstract) niissä mainituista artikkeleista. Tietokantojen käyttö antaa vasta vihiä siitä, mistä varsinainen tieto kannattaa etsiä; tekstitietokantojen määrä kuitenkin lisääntyy nopeasti. Ne sisältävät mm. aikakauslehtien artikkeleita kokonaisina. Tietokantojen selaaminen on usein melko työlästä ja aikaa vievää. Siksi on välttämätöntä etukäteen miettiä oman tutkimusalan avainsanoja (asiasanoja, hakusanoja), joiden avulla useimmat tietokannat on järjestetty. Avainsanat (yhteensä 1-7) ovat aihetta kuvaavia, keskeisiä sanoja. Tiedonhaun tuloksiin on suhtauduttava kriittisesti: usein saa pitkän luettelon artikkeleista, mutta lopulta vain muutama niistä sisältää tarvittavaa tietoa. Verkkotiedonhaun avulla voi kuitenkin löytää harvinaisia artikkeleita, joista omassa tutkimuksessa on apua. 2.3 Lähdetiedot Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteitä on kuitenkin käytettävä kriittisesti. Perusperiaatteena lähteiden merkitsemisessä on se, että lukijan on saatava joko tekstistä tai lähdeviitteestä selville, kenen tietoja tai ajatuksia lainataan ja mistä tiedon voi tarkistaa. Lähteeksi merkitään ensisijaisesti alkuperäinen tutkimus, artikkeli tms. Kirjoittajan kannalta on tärkeätä tehdä tarkat lähdeviitemerkinnät työn alusta alkaen. Tietoverkoista saatuihin tietoihin on syytä suhtautua kriittisesti, koska julkaistu aineisto voi olla tieteellisesti epäpätevää. Yhtä ainoata vakiintunutta käytäntöä lähdetietojen merkitsemiseksi ei ole. Eri alojen ja jopa saman alan asiantuntijat suosittavat toisistaan poikkeavia tapoja. Opinnäytetöihin soveltuvia lähdetietojärjestelmiä ovat nimi-vuosijärjestelmä ja numeroviitejärjestelmä. Tärkeätä on johdonmukaisesti noudattaa valittua tapaa. Yksityiskohtaiset ohjeet erilaisten lähdetietojen merkitsemisestä on annettu standardissa SFS 5342, Kirjallisuusviitteiden laatiminen. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto, Myös tässä esitetyt tiedot perustuvat siihen.

6 5 Opinnäytetöihin soveltuvia lähdetietojärjestelmiä ovat nimi-vuosijärjestelmä ja numeroviitejärjestelmä. Tärkeätä on johdonmukaisesti noudattaa valittua tapaa. Yksityiskohtaiset ohjeet erilaisten lähdetietojen merkitsemisestä on annettu standardissa SFS 5342, Kirjallisuusviitteiden laatiminen. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto, Myös tässä esitetyt tiedot perustuvat siihen Nimi-vuosijärjestelmä eli Harvardin järjestelmä Harvardin järjestelmässä käytetyt lähteet kirjataan lähdeluetteloon joko tekijän, vastuuhenkilön, vastuuyhteisön tai, ellei näitä tunneta, julkaisun nimen mukaisesti aakkosjärjestykseen. Saman tekijän eri teokset merkitään aikajärjestyksessä. Lainatun tiedon käyttö osoitetaan tekstissä tekstiviitteellä eli lyhyellä merkinnällä, jolla viitataan lähdeluettelossa olevaan täydellisempään lähdetietoon, esimerkiksi (Suominen 2004, 31) tai (Suominen 2004: 31) (SFS 3855). Viittaus tekijään voi sisältyä myös itse tekstiin: Ilmiö on Suomisen (2004, 31) mukaan tunnettu... Joillakin aloilla on syytä käyttää suoria sitaatteja. Jos kyseessä on sitaatti, sen tulee olla ehdottoman sanatarkka. Omaiset ilmaisivat elämänvaiheensa raskautta mm. seuraavasti: Raskainta on mielestäni se, kun mä en itse jaksa. Että kun mä hermostun liian usein. Ja mulla on siitä henkinen taakka ja paha mieli. (Voutilainen - Korpiniitty 1997, 28.) Harvardin järjestelmän etuna voi pitää sitä, että se tarjoaa lukijalle välitöntä tietoa siitä, minkä tyyppisiin ja minkä ikäisiin lähteisiin tukeudutaan tai keneltä saadusta tiedosta on kyse.

7 Numeroviitejärjestelmä Numeroviitejärjestelmässä lähteet numeroidaan siinä järjestyksessä, kuin ne esiintyvät itse tekstissä, esimerkiksi (3, 7) tai (3: 7). Myös numeroviitejärjestelmässä on mahdollista osoittaa tekijä tekstissä: Suomisen (3, 7) mukaan... Lähdeluetteloon lähteet kirjataan numerojärjestyksessä ja myös järjestysnumero merkitään näkyviin. Numeroviitejärjestelmän etuna on tekstiviitteiden lyhyys. Sitä suositetaan usein silloin, kun lähteitä on vain vähän tai ne ovat muodoltaan erityyppisiä (esitteet, monisteet yms.) Viitemerkinnät Suoria lainauksia tekstissä voi käyttää vain silloin, kun tiedon referoiminen ei ole mahdollista tai mielekästä. Lainattu teksti on kursivoitava ja siihen on merkittävä lähdeviite. Jos viite koskee vain yhtä virkettä, se merkitään sulkeisiin ennen loppupistettä, esimerkiksi (Järvinen 2003, 27) tai (3, 27). Jos viite taas koskee useita edeltäviä virkkeitä, se merkitään jakson viimeisen virkkeen loppupisteen jälkeen ja myös viitteeseen tulee piste sulkeiden sisään: Kirjoittaminen on valintojen tekemistä ja päätöksentekoa. Kielellisten valintojen skaala on suuri: vain pieni osa kieltä koskevista kriteereistä on ehdottomia sääntöjä, suuri osa valinnoista perustuu tarkoituksenmukaisuuteen tilanteessa. (Kangasharju - Majapuro 1995, 35.)

8 7 Jos useampi peräkkäinen kappale on otettu samasta lähteestä, lähdeviite merkitään jokaisen kappaleen perään. Lähteen voi mainita myös tekstissä heti luvun alussa tai omana kappaleena luvun lopussa. Viitemerkinnöissä tavanomaisia lyhenteitä ovat ks. = katso, mts. = mainitun teoksen sivu(illa), s. = sivu(illa), vrt. = vertaa, ym. = ja muut Lähdeluettelo Lähdeluettelo tulee varsinaisen tekstin jälkeen ja sen voi otsikoida: LÄHTEET. Lähteet muodostavat oman lukunsa ja ne sisällytetään tekstin sivunumerointiin. Lähdeluettelossa tulee mainita kaikki ne lähteet, joita on käytetty ja joihin on viitattu. Sanakirjoja, kielioppaita ja standardeja, joita on käytetty vain tekstin tuottamiseen, ei ole tapana mainita. Jos sen sijaan esimerkiksi Nykysuomen sanakirjasta tai standardista otetaan määritelmä, lähde otetaan luetteloon ja siihen viitataan. Myös painamattomista lähteistä, haastatteluista, esitelmistä yms. annetaan lähdetiedot aakkosjärjestyksessä tai numerojärjestyksessä. Ne esitetään yleensä lähdeluettelon lopussa kirjallisten lähteiden jälkeen. Periaatteena näissäkin on osoittaa lukijalle, mistä tieto on mahdollista tarkistaa. Jonkin yksittäisen suullisesti saadun tiedon lähde voidaan ilmoittaa vain tekstissä kyseisen kohdan jälkeen sulkuihin merkitsemällä: tiedon antaja, toimipaikka, ajankohta. Luentomuistiinpanot voidaan merkitä joko kirjallisten tai muiden lähteiden yhteyteen. Käytettyjen esitteiden merkitsemisestä sovitaan erikseen. Tietoverkosta saatu lähde merkitään seuraavasti: Tekijä. Vuosi. Julkaisun otsikko. Saatavuustiedot (paikka, josta aineisto löytyy tai palvelu, jonka kautta tieto on saatu, esim. sähköposti, www-sivu tms.). Päiväys, jolloin tietoon viitataan. Tarkempia ohjeita merkintätavoista saa mm. Heinisuon - Ekholmin teoksista Elektronisen viittaamisen opas tai Tee gradu! Tästä aiheesta on myös standardi SFS 5831 Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin. Tämän ohjeen lähdeluetteloesimerkeissä on malleja. Esimerkeiksi lähdeluettelon laatimisesta on tämän ohjeen loppuun koottu lähteiden kaksi erilaista esitystapaa. Ensimmäinen on Harvardin järjestelmän mukainen ja toinen numeroviitejärjestelmän mukainen. Tarkat ohjeet esimerkiksi erityisaineistoon,

9 kuten patentteihin, standardeihin, lakeihin tms. viittaamisesta saa standardista SFS 5342, DOKUMENTOINTI 3.1 Kirjallisen raportin rakenne Opinnäytetyö noudattaa normaalin tutkimusraportin kaavaa. Jäsentelyrunko muodostuu seuraavista kohdista, jotka ovat kuitenkin vain rakenteen yksityiskohtia, eivät välttämättä otsikoita Nimiö Nimiösivu on usein myös työn kansilehti. Nimiössä mainitaan ainakin oppilaitos, koulutusohjelma, tekijä(t), työn nimi, työn laji (esim. insinöörityö, merikapteenin työ) ja tekoaika. Tämän ohjeen liitteenä (liite 1) on nimiösivun malli. Koulutusohjelmien viralliset nimet voi tarkistaa koulun kotisivuilta kohdasta Tietoa AMK:sta -> AMK:n perustiedot -> Esittelykalvot Tiivistelmä Tiivistelmä (liite 2) on mahdollisimman tiivis, n. 250 sanaa, objektiivinen selostus työn sisällöstä; siinä todetaan raportin ydinsisältö. Yksikön ensimmäisen persoonan käyttöä tulee välttää. Tiivistelmän avulla pitäisi saada selville työn tarkoitus, menetelmät, tulokset, luotettavuus ja päätelmät. Tiivistelmän tulee toimia yksinäänkin, ilman varsinaisen työn mukanaoloa. Tiivistelmän tulee sopia yhdelle sivulle, ja siksi riviväli voi olla 1. Tiivistelmässä ei viitata raportin sivuihin, yhtälöihin, kuviin tai taulukoihin, sillä tiivistelmä on tarkoitettu käytettäväksi opinnäytetyön itsenäisenä esittelynä. Tiivistelmän avulla lukijan pitää pystyä arvioimaan, sisältääkö raportti hänen tarvitsemaansa tietoa ja kannattaako siihen tutustua.

10 9 Tiivistelmän alkuun merkitään työn bibliografiset tiedot ja sisältöä kuvaavat avainsanat. Avainsanojen valintaan saa apua mm. Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta, joka löytyy Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjaston sivuilta kohdasta VESAverkkosanasto. Tiivistelmän muodosta on myös standardi SFS 3855, Tiivistelmien laatiminen ja käyttö, Työn ohjaajista mainitaan ensin työtä ohjannut opettaja ja sen jälkeen toimeksiantajan nimeämä henkilö Vieraskielinen tiivistelmä, abstract Vieraskielinen tiivistelmä esittelee raportin kansainväliselle yleisölle. Sen ei tarvitse olla suora suomenkielisen tiivistelmän käännös. Sopiva pituus on n. 200 sanaa. Tämän ohjeen liitteenä (liite 3) on abstractin malli Alkusanat tai esipuhe Mikäli alkusanoja pidetään tarpeellisina, niissä esitellään taustaorganisaatio, työn ohjaajat sekä mahdollinen ulkopuolinen apu. Kiitokset avusta ja tuesta esitetään myös tässä yhteydessä. Jos raportti sisältää salassa pidettäviä tietoja, se myös mainitaan alkusanoissa. Alkusanojen loppuun merkitään päiväys ja allekirjoitus Sisällysluettelo Sisällysluettelon tehtävänä on auttaa sisällön hahmottamista ja helpottaa lukemista. Sen vuoksi otsikkohierarkia osoitetaan porrastamalla. Sisällysluetteloon merkitään otsikkosanojen lisäksi niiden sivujen numerot, joilta kunkin otsikon osoittama teksti alkaa. Loppuun merkitään liitteet omana sarjanaan. Luettelon numerointi ja otsikot ovat identtisiä tekstin kanssa. Jos sisällysluettelo tehdään tekstinkäsittelyohjelman avulla suoraan, päivittyvät tekstiosaan tehdyt otsikko- ja numerointimuutokset automaattisesti luetteloon. Tämän ohjeen lopussa on sisällysluettelon malli.

11 Merkit, lyhenteet ja termit Harvinaisista merkeistä, termeistä, omatekoisista symboleista ja lyhenteistä laaditaan selitysluettelo, joka sijoitetaan sisällysluettelon jälkeen seuraavaksi. Standardinmukaisia merkintöjä ei tarvitse selittää Johdanto Johdannossa esitellään työkokonaisuutta: asiaan liittyvät taustat, tutkimusongelmat, työn rajaus ja tavoite, myös esim. aiheen löytyminen, virikkeet, työn vaiheet, tekopaikka ja taustaorganisaatiot. Muita vastaavia tutkimuksia tai kokeiluja sekä tarvittavaa teoriaa voidaan esittää johdannossa, mutta siinä ei kuitenkaan kuvata eikä kommentoida oman tutkimuksen tuloksia. Johdannossa on syytä selvittää tutkimuksen keskeiset käsitteet. Johdannon suositeltava pituus on 1-2 sivua Käsittely Käsittely on tutkimuksen runko. Se jakaantuu useihin lukuihin, joiden otsikot määräytyvät kunkin työn yksilöllisten tarpeiden mukaan. Siksi käsittelytapa, esiteltävien asioiden järjestys sekä jako lukuihin riippuvat kulloisenkin tehtävän sisällöstä. Raportin käsittelyosan alussa esitellään taustatietoina teoriaa ja alan aikaisempi tietämys, johon työssä tukeudutaan. Tekninen tehtävä kuvataan usein ns. määritelmässä eli spesifikaatiossa. Siitä käy ilmi, mitkä ovat työlle asetetut vaatimukset. Sen jälkeen selostetaan, miten määritelmän edellyttämät tavoitteet tai toiminnot on pyritty saavuttamaan eli miten ongelmat on ratkaistu. Mikäli tehtävä edellyttää myös testausta, kuvataan järjestelmän testiympäristö, testit ja testitulokset tarkasti ja havainnollisesti Tulosten tarkastelu ja päätelmät Tulosten luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden sekä työn tavoitteiden saavuttamisen arviointi on tärkeä ja usein persoonallisin raportin osa. Tulosten tarkastelun yhteydessä luodaan yleiskatsaus työhön, pohditaan sen ongelmia, tuloksia ja päätelmiä, esitetään tulosten käyttökelpoisuus ja jatkotutkimustarpeet. Tekijä selvittää, mihin työn

12 alussa esitettyihin kysymyksiin ja ongelmiin hän on saanut vastaukset. Myös ratkaisematta jääneet kohdat selvitetään Ulkoasu Tekstin tulostamisessa pyritään ensisijaisesti noudattamaan seuraavien SFS-standardien ohjeita: SFS 2486 Lomakkeen perusrakenne SFS 2487 Asiakirjan tekstin asettelu SFS-ISO Suureet ja yksiköt. Osa 11: Matemaattiset merkinnät fysikaalisissa tieteissä ja tekniikassa Mittayksikköjen tunnukset tietoliikenteessä ja tietojenkäsittelyssä Tiivistelmien laatiminen ja käyttö Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen Kirjallisuusviitteiden laatiminen Tekstisivut Teksti kirjoitetaan rivivälillä 1,5. Kaikki otsikot alkavat vasemman reunuksen jälkeen (2,3 cm) ja tekstirivit yhdellä sarakkeella sisennettyinä, kuten tässä ohjeessakin. Yhden sarakkeen leveys on n. 2,3 cm. Kirjoitettaessa tulee käyttää tavutusta. Sopiva merkkilaji on esimerkiksi Times New Roman, pistekoko 12. Koska kyseessä on osoitteeton asiakirja, tekstin ylätunnisteita ei tarvitse toistaa joka sivulla. Sivut numeroidaan automaattista numerointia käyttäen niin, että numero tulee noin 1 cm:n päähän paperin yläreunasta oikeaan yläkulmaan; teksti jatkuu siitä tekstinkäsittelyohjelman mukaisesti. Jos teksti kopioidaan paperin molemmille puolille, sivunumero sijoitetaan ylös keskelle ja sivun asetuksista valitaan peilikuvareunus. Sivut lasketaan nimiölehdeltä alkaen, vaikka sivunumero merkitäänkin näkyviin vasta johdannosta lähtien. Tekstiosassa ei jätetä vajaita sivuja.

13 Otsikot Pääotsikot kirjoitetaan suuraakkosin, alemman tason otsikot normaalisti. Kaikkien otsikoiden edelle ja jälkeen jätetään aina tyhjä rivi. Otsikot numeroidaan. Sama numerointi näkyy myös sisällysluettelosta, jossa otsikoiden hierarkian saa näkyviin käyttämällä samoja kirjasintyyppejä kuin tekstin otsikoinnissa. Otsikkohierarkiassa riittää yleensä kolmen tason porrastus; jos porrastus jatkuu pitkälle, on vaarana, että teksti pilkkoutuu liian pieniin yksiköihin ja muuttuu luettelomaiseksi. On huomattava, että numeroitu otsikko on aina uuden luvun aloitus. Vain muutaman rivin pituiset otsikoidut kappaleet ovat liian lyhyitä. Yksinäistä numeroitua alaotsikkoa ei pidä käyttää; jos on 7.2.1, pitää olla myös Joskus käytetään numeroitujen otsikoiden lisäksi numeroimattomia, ns. ohjaavia otsikoita, jotka eivät ole mukana otsikkohierarkiassa. Nämä otsikot sisennetään yhtä saraketta varsinaista otsikkoa sisemmäksi. Ohjaavia otsikoita kannattaa käyttää silloin, kun numeroituja otsikoita olisi muuten kovin paljon ja luvut olisivat liian lyhyitä Kappalejako Kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi, eikä ensimmäistä riviä sisennetä. Lukemisen helpottamiseksi kappaleiden tulee olla vaihtelevan pituisia eikä yhtä riviä jätetä eri sivulle kuin muu kappale. Yhteen kappaleeseen kuuluu vain yksi pääasia Tehotus Tekstiä voidaan tehottaa monin eri keinoin, mutta niiden käyttö ei saa olla itsetarkoitus. Esim. seuraavia tehokeinoja voidaan käyttää säästeliäästi ja johdonmukaisesti: Painokas asia voidaan lihavoida, alleviivata tai kursivoida. Teksti voidaan sisentää eli aloittaa seuraavasta sarkainkohdasta. Tekstin tämän osan voi myös tiivistää (kirjoittaa pienemmällä kirjasinlajilla tai tiheämmällä rivivälillä).

14 13 Myös luetelmaa voidaan käyttää korostamaan jotakin tekstin osaa. Sillä ei aloiteta eikä lopeteta kappaletta. Luetelma alkaa johdantolauseella, ja sen osat ovat keskenään symmetrisiä; jos esim. yksi on predikaatillinen lause, toisetkaan eivät saa olla pelkkiä yksittäisiä sanoja tai vaillinaisia lauseita. 3.3 Kieliasu Luettavuus ja tyyli Opinnäytetyössä selkeys ja luettavuus ovat kielen tärkeimpiä tavoitteita. Kielen tulee olla sujuvaa ja ymmärrettävää asiatyyliä, jossa ei ole koukeroita eikä kapulailmauksia. Asiatyylin mukaisesti pyritään havainnolliseen ja tiiviiseen esitystapaan. Tieteellisesti sävyttyneellä tekstillä on sekä sisällöllisiä että tyylillisiä ominaisuuksia, joista voidaan mainita kriittisyys, objektiivisuus, tieteellisten käsitteiden ja termien täsmällinen ja yksitulkintainen käyttö, lähteiden tarkka osoittaminen sekä riittävien perustelujen esittäminen. Opinnäytetyössä tulee olla ammatillinen ote, niin myös sen kielessä. Kerronta ei saa olla lavertelevaa eikä tuttavallista. Kovin pitkiä ja monimutkaisia lauserakenteita tulee välttää. Toisaalta ns. konekivääritekstin eli hyvin lyhyiden lauseiden lukeminen on raskasta. Lyhyet virkkeet helpottavat kuitenkin kirjoittamista ja vähentävät sekä muoto- että välimerkkivirheitä. Passiivin käyttö on yleistä, mutta aktiivimuotoakin voi käyttää aina, kun se asian kannalta on luontevaa: tutkin, mittasin, tutkimme, mittasimme. Aikamuotona käytetään imperfektiä työn vaiheiden ja koetulosten kerronnassa, mutta päätelmät esitetään preesensissä. Ammattialan termejä tulee käyttää täsmällisesti (ei ammattislangia). Jos käsitteestä on vakiintunut suomenkielinen termi, käytetään sitä. Keskeiset ja harvinaiset termit selitetään tai niistä laaditaan luettelo raportin alkuun. Työssä käytetään yksinomaan SIyksiköitä ja standardien mukaisia suureita. Kieliasua tarkistaessaan tekijän pitää erityisesti huolehtia lauserakenteesta, välimerkeistä, numeroilmauksista, lyhenteistä ja yhdyssanoista. Painovirheitä voi välttää käyttämällä oikolukuohjelmaa.

15 Lauserakenne 1 Jokaisessa lauseessa on oltava predikaatti. 2 Jokaisessa virkkeessä on oltava ainakin yksi päälause; pelkkä sivulause, saati lauseenvastike, ei ole virke. 3 Välimerkkien käytön tulee olla asiatekstin normien mukaista. Pää- ja sivulauseen väliin tulee yleensä pilkku. Lauseenvastikkeen yhteydessä ei käytetä pilkkua. 4 Substantiivitautia on varottava. Vältä myös ilmauksia koskien, johtuen, ollen, riippuen, suorittaa Numeroilmaukset Numeroiden ja merkkien kirjoittamisesta on standardi 4175, uusin versio on vuodelta Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tiedotuslehdessä Kielikello 3/1998 on esitetty standardin sisältö selityksin ja lisäesimerkein laajennettuna. 1 Matemaattisessa ja tilastollisessa esityksessä luvut kirjoitetaan numeroin sekä suureet ja yksiköt standardinmukaisin symbolein. Numeroita käytetään myös mittayksiköiden lyhenteiden ja tunnusten yhteydessä. Osien korkeus on 2 m, leveys 3 m ja pituus 5 m. 2 Teknisessä tekstissä on aina selvyyden vuoksi merkittävä lyhenteiden sijapääte näkyviin (ellei sija ilmene seuraavasta sanasta). EU:lla 25 m:iin 100 kpl:n erä 3 Luku erotetaan välilyönnillä mittayksiköstä tai sen lyhenteestä tai symbolista.

16 15 20 min 500 m/s 10 m:n matka 50 %:iin 37 C (mutta 37 ) 4 Lukujen sijamuotoja merkitään seuraavaan tapaan: 2:n 12:n 12:een 12:nteen Perusluvuissa merkitään kaksoispiste ja sijapääte, järjestysluvuissa kaksoispiste, tunnus ja sijapääte. Numeroin merkityn luvun lukutapa on kirjoitettava näkyviin, jos numeromerkinnän perässä ei ole samasijaista sanaa: Tapaamme Liisankatu 16:ssa. Avoinna kello 20:een. Yleensä lukutapa ymmärretään seuraavasta sanasta, jolloin järjestyslukua riittää osoittamaan piste. 23 miestä (perusmuotoinen ilmaus) 23 miehellä (kahdellakymmenelläkolmella miehellä) 3. kerrokseen (kolmanteen kerrokseen) Poikkeus: Luku ja seuraava sana ovat partitiivissa: Jos työssäoloaika on 100:aa päivää pitempi... (sataa) Jos lasku on 200 mk:aa suurempi...(kahtasataa) 5 Luku ja yksikön lyhenne on pidettävä samalla rivillä: km. Ellei merkintä sovi samalle riville, kirjoitetaan yksikkö kokonaisena sanana. 6 Nelinumeroiset ja suuremmat luvut ryhmitetään lopusta lähtien kolmen numeron ryhmiin: , Luvun desimaaliosa ryhmitellään kolmen numeron ryhmiin desimaalipilkusta alkaen: 2, Suomenkielisessä tekstissä käytetään desimaalipilkkua, ei pistettä.

17 16 7 Päiväys merkitään Kielitoimiston suosituksen mukaan ylenevästi tai Suomen Standardisoimisliiton ohjeen mukaan Rajakohtailmauksissa käytetään yleensä konekirjoitus- tai tietokoneteksteissä ajatusviivana yhdysmerkkiä, jonka molemmin puolin on välilyönti, esim Tekniikan teksteissä voidaan käyttää lukujen välissä kolmea pistettä etenkin, jos sekaannuksen vaara on olemassa: Laskutoimituksissa tulee merkkien molemmin puolin välilyönti. Katso tarkemmat ohjeet standardista SFS-ISO = = = : 40 = Negatiivisen ja positiivisen luvun etumerkin ja numeron väliin ei jätetä välilyöntiä. -10 ja +10 ±2 C Lyhenteet 1 Jos sana on lyhennetty lopusta, lyhenteen loppuun tulee piste. mm. jne. tark. dipl.ins. (ei välilyöntiä) fil. maist. (eri sanat, tulee välilyönti) 2 Mittayksiköiden lyhenteissä ja isokirjainlyhenteissä ei käytetä pisteitä. mk kpl MM YK

18 17 3 Piste katoaa kaksoispisteen edeltä. alv. alv:ineen ALV ALV:ineen Yhdysmerkki Yhdysmerkkiä käytetään mm. seuraavissa tapauksissa: 1 Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana rivin lopussa. Yhdyssana jaetaan mieluiten yhdysosien välistä. Riville ei pidä jättää vain yhtä kirjainta (esi-merkki, ei e-simerkki). 2 Yhdysmerkkiä käytetään, kun yhdyssanan osana on erisnimi: Pohjois-Suomi, Pohjois-Karjala-projekti, Nokia-konserni 3 Yhdysmerkki tarvitaan, kun yhdyssanan toisena osana on lyhenne, kirjain tai numero: atk-opetus, A-vitamiini, 50-vuotisjuhla, 10-vuotias, %-merkki HP-IL/RS-232C-liitäntä Huom! Yhdyssanoja eivät ole seuraavat: 3 hengen huone, 75 vuotta. 4 Kun määriteosana on sanaliitto, yhdysmerkin eteen jätetään välilyönti osoittamaan, että määriteosana on koko sanaliitto: Pro CAD/CAM -ohjelmisto avaimet käteen -kauppa Jos sanaliiton sisältävä yhdyssanailmaus pitää jakaa kahdelle riville, yhdysmerkki tulee samalle riville sen yhdysosan kanssa, josta sitä ei ole erotettu välilyönnillä:

19 18 MS Windows Paint -sovellusohjelmisto 5 Yhdyssanan osat ovat samanarvoiset: maatalous-metsätieteellinen kupari-tina-wolframiseos happo-emästasapaino hinta-laatusuhde pilari-palkkirakenne 6 Ajatusviivalla erotetaan rajakohtasanoja (numeroin tai kirjaimin merkittyjä), joita seuraa yhteinen yhdysosa: 3-6-vuotiaat A - C-vitamiinit Helsinki - Pietari-tie Nimien taivutus Vokaaliloppuisiin nimiin taivutuspääte liitetään suoraan, konsonanttiloppuisiin yleensä sidevokaalin i avulla. Huomaa, että loppukonsonantti ei kahdennu. Kaksoispistettä ei käytetä muissa kuin nimien kirjainlyhenteissä. Stevecolla Primalcon UPM:n Microsoftia Ahlströmillä IBM:lle Jos nimen kirjoitusasu päättyy konsonanttiin, jota ei äännetä, sijapääte liitetään heittomerkin avulla. Fermat n väittämä Foucault n heiluri

20 Kuvat, taulukot ja kaavat Esitystä voi havainnollistaa kuvien ja taulukoiden avulla. Kuvilta vaaditaan sekä informatiivisuutta että teknistä moitteettomuutta. Kuviksi sanotaan kuvioita, valokuvia, piirroksia ja graafisia esityksiä. Ne sijoitetaan tekstin yhteyteen, jos ne liittyvät olennaisesti tekstiin ja jos niitä ei ole kovin paljoa. Jos aineistoa on runsaasti tai se on isokokoista, se sijoitetaan liitteeksi tekstin loppuun. Suurikokoiset kuvat ja kaaviot voivat olla taitettuina erillisessä kansiossa. Havainnollistettaessa taulukot ovat tarkempia, kuvat ilmaisevampia. Piirrokset ovat havainnollisempia kuin kuvat tai taulukot. Piirtämisessä noudatetaan kunkin alan ohjeita ja standardeja. Taulukot ja kuvat numeroidaan erikseen arabialaisin numeroin juoksevasti läpi tekstin ja varustetaan selostein. Seloste koostuu yhdestä tai useammasta lauseesta. Siinä on esitettävä kuvassa tai taulukossa esiintyvät symbolit. Kuvan seloste sijoitetaan kuvan alapuolelle ja taulukon seloste taulukon yläpuolelle. Selosteteksti voidaan kursivoida tai kirjoittaa pienemmällä. Tekstissä viitataan taulukoihin ja kuviin niiden numerolla. Yksivirkkeisen otsikon perään ei panna pistettä. Mikäli kuva on lainattu, lähde merkitään näkyviin. Taulukoita ja kuvia on aina kommentoitava tekstissä. Luku ei saa alkaa kuvalla tai taulukolla, vaan asiaa on ensin sanallisesti pohjustettava. Kuva tai taulukko ei voi yksinään muodostaa lukua. Taulukoissa esitetään numerosarjoja ja laajoja tietoja. Tiedon on oltava taulukossa tai kuvassa itsessään sekä sen selosteessa. Sarakkeet otsikoidaan. Käytettyjen symbolien tulee olla standardien mukaiset ja samat kuin tekstissä. Taulukkoa on pystyttävä lukemaan pelkästään sen omien rivi- ja saraketekstien sekä selosteiden avulla. Sarakkeisiin on liitettävä riittävästi selostusta, jotta taulukko on itsenäisesti ymmärrettävissä. Kuva tai taulukko sijoitetaan alkamaan samasta kohdasta kuin tekstikin, jos mahdollista. Toisaalta voidaan tekstiä kuvan yhteydessä kirjoittaa kapeammalla palstalla tai kuva voidaan sijoittaa leveämmälle alueelle.

21 20 Työssä esiintyvät kaavat ja yhtälöt numeroidaan juoksevasti merkitsemällä numero sulkumerkkien sisään tekstin oikeaan reunaan. Käytetyt lyhenteet ja symbolit selitetään kaavan alla. Tarkempia ohjeita löytyy esim. Olli Nykäsen kirjasta Toimivaa tekstiä. Opas tekniikasta kirjoittaville. 3.5 Liitteet Liitteisiin sijoitetaan sellainen aineisto, joka tuntuu tarpeelliselta, muttei kokonaan sovi tekstiin sijoitettavaksi (laskelmaesimerkit, tulostusliuskat, poikkeavan kokoiset graafiset esitykset). Asiaan olennaisesti liittyvä tieto esitetään tekstisivulla eikä liitteessä. Liitteet luetellaan sisällysluettelossa pääotsikon LIITTEET jälkeen. Myös liitettä on aina kommentoitava tekstissä. Sellaista liitettä ei pidä käyttää, johon ei ole tekstissä viitattu. Sekä tekstin että liitteiden tulee olla sellaisenaan itsenäisesti ymmärrettävissä. Liitteissä itsessään tulee olla kaikki niiden tulkintaan tarvittava informaatio: otsikko ja kuvan tai taulukon seloste. Tekstin sivunumerointi voi jatkua liiteosassa. Liitteet numeroidaan erikseen juoksevasti siinä järjestyksessä kuin niihin tekstissä viitataan: Liite 1, Liite 2 jne. Sana liite numeroineen kirjoitetaan liitteeseen riville 4 sarakkeeseen 7 (R4C7). Jos liite on useasivuinen, sen sivut numeroidaan, esim. Liite 3/1, Liite 3/2.

22 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelman nimi / suuntautumisvaihtoehto Liite 1 Matti Meikäläinen TYÖN NIMI SUURAAKKOSIN Opinnäytetyö 2004

23 TIIVISTELMÄ Liite 2 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Automaatiotekniikka TELLA, MIKKO Insinöörityö Työn ohjaaja Toimeksiantaja Toukokuu 2004 Avainsanat Kartongin päällystemäärän mittauksen modernisointi 61 sivua + 3 liitesivua Yliopettaja Merja Mäkelä Stora Enso, Tainionkosken tehtaat absorptio, infrapuna, profiili, päällystemäärä Kartongin tai paperin suora päällystemäärän mittaus perustuu infrapunavalon absorptioon merkkiaineessa. Merkkiaineina voidaan käyttää päällystyspastan sisältämää kalsiumkarbonaattia, kaoliinia tai lateksia. Mittaus tapahtuu yhdeltä puolelta rataa, lähi- ja keski-infrapuna-alueella. Työn tarkoituksena oli selvittää suoran päällystemäärän mittauksen soveltuvuus kartongille Stora Enson Tainionkosken tehtailla Imatralla. Työssä esitetään mittaukseen liittyviä seikkoja ja kolmen eri valmistajan mittareiden vertailu. Myös mittauksen toimintaperiaate, kalibrointi ja tarvittavat muutokset mittapalkeissa käydään läpi. Mitta-anturien sijoitusta on pohdittu myös poikkiprofiilin säädön kannalta. Suora päällystemäärän mittaus soveltuu erinomaisen hyvin kartonkikone viidelle. Kartongin suuri neliömassa ja suhteellisen pieni päällysteaineen osuus tekevät mittauksen kuivapainoerolla varsin hankalaksi. Poikkiprofiilin säätöä ajatellen IR-mittauksen profiilit ovat tarkkoja ja nopeita. Täyteaineen kompensointimittaus ennen ensimmäistä päällystystä on otettava huomioon. Päällystemäärän mittaus infrapunamenetelmällä on hyvin luotettava. Vain merkkiaineen osuuden muutos tai kompensointimittauksen puuttuminen voivat heikentää mittaustarkkuutta. Laitteen kalibrointiin on myös kiinnitettävä huomiota, ja se on tehtävä riittävän säännöllisesti.

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008 LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2

Lisätiedot

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Maarit Vesapuisto WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE Sivumäärä: 12 Vaasassa 25.08.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 1.1. Kirjallisen raportin

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI Tommi Pihlainen Pasi Vähämartti Raportti Joulukuu 2006 Informaatioteknologian instituutti 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS...2 1.1 Tehtävät ja tavoite...2 1.2 Tutkimusaineisto...2 2

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus KUINKA KIRJOITAN TIETEELLISTÄ TEKSTIÄ? Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 7.10.2004 Petra Korhonen / Kielikeskus 1. TIETEELLISEN TEKSTIN SALAT Moni opintojaan aloitteleva ei kompastu oikeakielisyysviidakkoon

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/ TYÖN AIHE JA TAVOITE Aiheen ajankohtaisuus ja vaativuus Yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja koulutusohjelman ammatillisiin tavoitteisiin Työn tavoitteen

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN

OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN Raportointi kuuluu tärkeänä osana jokaisen fyysikon työhön riippumatta siitä työskenteleekö hän tutkijana yliopistossa, opettajana koulussa vai teollisuuden palveluksessa.

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa teknillinen korkeakoulu Kandidaattityöryhmä 14.11.2006 Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa 1. JOHDANTO Teknillisen korkeakoulun vuoden 2005 tutkintosäännön

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

OHJEET LÄÄKETIETEEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE

OHJEET LÄÄKETIETEEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE OHJEET LÄÄKETIETEEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE Katriina Kaakkolammi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Toukokuu 2012 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kansantaloustieteen kandidaatintutkielma 2011 * Kandidaatintutkielma 10 op ja kypsyysnäyte 0 op. * Kirjoitetaan suomenkielellä - poikkeustapauksessa voidaan kirjoittaa englanniksi. * Kandidaatintutkielma

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

OHJEET LÄÄKETIETEEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE

OHJEET LÄÄKETIETEEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE OHJEET LÄÄKETIETEEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE YLEISIÄ OHJEITA 2 1. TUTKIELMAN ULKOASU 2 NIMIÖLEHTI 2 TEKSTIN ASEMOINTI 2 SIVUJEN JÄRJESTYS JA SIVUNUMEROINTI 3 OTSIKOT 3 KUVAT

Lisätiedot

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Työryhmän loppuraportti 3.5.2006 (korjaukset 19.5.2006) Teknillinen korkeakoulu 1. JOHDANTO Teknillisen korkeakoulun vuoden

Lisätiedot

Word ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori

Word ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori Word ohje Word2010 Jari Laru, yliopisto-opettaja Asko Pekkarinen, lehtori Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto, 2012 Sisällys Sivuasetukset... 1 Marginaalit... 1 Osion luominen sisällysluetteloa

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET Salon seudun ammattiopisto Opinnäytetyöohje Tekniikka ja palvelu 1.4.2009 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEN PERUSTEET 4 2.1 Mikä opinnäytetyö on? 4

Lisätiedot

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen 1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä

Lisätiedot

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi.

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi. Sisällys Acta-väitöskirjojen asetukset 2 Acta-väitöskirjojen tyylimäärittelyt 7 Acta-mallipohjan tyylien lataaminen 8 Kuviot, kuvat ja taulukot 9 Lähdeluettelon laatiminen 9 Väitöskirjan muuttaminen pdf:ksi

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Työvälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1

Työvälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1 KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

Yliopisto suosittaa painetun julkaisun rinnalla julkaisua laitettavaksi myös LUTPubjulkaisuarkistoon.

Yliopisto suosittaa painetun julkaisun rinnalla julkaisua laitettavaksi myös LUTPubjulkaisuarkistoon. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Julkaisulautakunta 11.10.2012 Tutkimussarjaa koskeva ohje Sarja Tutkimussarja on nimeltään Acta Universitatis Lappeenrantaensis. Tutkimussarja on tarkoitettu yliopiston

Lisätiedot

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum).

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum). 1 Lakikirjan käyttö Lakikirjatentti Tentti, johon saat ottaa lakikirjan mukaan. Kirjanpito, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, ympäristöoikeus, kv. yksityisoikeus, rikosoikeus,

Lisätiedot

KAAVAT. Sisällysluettelo

KAAVAT. Sisällysluettelo Excel 2013 Kaavat Sisällysluettelo KAAVAT KAAVAT... 1 Kaavan tekeminen... 2 Kaavan tekeminen osoittamalla... 2 Kaavan kopioiminen... 3 Kaavan kirjoittaminen... 3 Summa-funktion lisääminen... 4 Suorat eli

Lisätiedot

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ -

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Syksy 2015 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - TIETOPAKETTI OPISKELIJALLE ALKUSANAT Kandidaattiseminaari on monelle opiskelijalle ensimmäinen tilanne,

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE Mika Siiskonen & Anne Poutiainen Tradenomin opinnäytetyö Opiskelijan koulutusohjelma Opiskelijan suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon.

Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon. Kirjasto- ja tietopalvelut Theseus opas Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon. Pikaohje: 2 1. Aloita tallennus kun työsi on valmis ja ohjaava opettajasi on hyväksynyt

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

TEAMJJ:N ARVIOINTIRAPORTIN KOMMENTOINTI

TEAMJJ:N ARVIOINTIRAPORTIN KOMMENTOINTI 1 TEAMJJ:N ARVIOINTIRAPORTIN KOMMENTOINTI Kommentoiva ryhmä: Onnen lähettiläät 2 1 TYÖN RAKENNE Kattaako otsikko työn sisällön ja onko se informatiivinen? Koskien työn otsikkoa, työn tämän hetkinen otsikko

Lisätiedot

TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta

TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta Jussi Hakanen jussi.hakanen@jyu.fi Syksy 2013 Sisältö Miksi kirjoittamiseen panostaminen on tärkeää? Käydään läpi seuraavia osa-alueita Rakenne

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

DIPLOMITYÖN OHJE. Yleistä diplomityöstä

DIPLOMITYÖN OHJE. Yleistä diplomityöstä 1 DIPLOMITYÖN OHJE Yleistä diplomityöstä Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä koulutusneuvosto

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN

OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN Opinnäytetyö Tekijän nimi Koulutuskeskus Sedu Opetuspiste Tutkinnon nimi Kevät 2008 KOULUTUSKESKUS SEDU Opetuspiste Tutkinnon nimi OMA NIMI TYÖN NIMI

Lisätiedot

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present)

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Tampereen yliopiston kirjasto 2014 Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Science Citation Index Expanded (1987-present): Monitieteinen tietokanta, joka sisältää 8,500 tieteellistä lehteä luonnontieteiden,

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10 Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta Standardiasiakirjan asettelut Microsoft Word 2007 ja 2010 versioissa Word ohjelman oletusasetukset ovat sellaiset, että suomalaisen

Lisätiedot

PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET

PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET Luonnonvara- ja ympäristöala Metsäalan perustutkinto Opinnäytetyö Opiskelijan nimi/nimet ja ryhmätunnus työn valmistumiskuukausi / 2008 SISÄLLYS 1. MIKSI OPINNÄYTETYÖ?

Lisätiedot

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI Tiina Kosunen tiina.kosunen@helsinki.fi Sisältö Portfolio??? Portfolion kaksi roolia Yliopistoportfolion rakenne ja sisältö Portfolio CV Hyvä / huono / turha portfolio

Lisätiedot

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12.

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. 1 TEKSTIN ASETTELU Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. Käytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Käytetään sivunumeroita keskellä ylhäällä.

Lisätiedot

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 Aiheen valinta ankohtainen, innovatiivinen, vaativa erityisen merkittävä kannalta, uutta tietoa synnyttävä hyvin harkittu se liittyy kiinteästi

Lisätiedot