KHALL Valtiovarainministeriö lähetti kuntiin lausunnolle kuntarakennelakiluonnoksen.
|
|
- Väinö Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kunnanhallitus Valtuusto Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 45/03.00/2013 KHALL Valtiovarainministeriö lähetti kuntiin lausunnolle kuntarakennelakiluonnoksen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Osana kuntauudistusta hallitus käynnisti syksyllä 2011 hallitusohjelman mukaisen koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne (valtiovarainministeriön julkaisuja 5a/2012 ja 5b/2012) valmistui helmikuussa Valtiovarainministeriö asetti helmikuussa 2012 kuntarakennelakia valmistelevan työryhmän, jonka tehtävänä oli seurata ja arvioida kunta- ja palvelurakenneselvityksestä saatavaa palautetta ja sen pohjalta laatia yhteenveto alue- ja kuulemiskierroksesta sekä tehdä uudistuksen vaikutusarviointi ja laatia tarkennettu esitys uudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavoista. Lisäksi työryhmän tuli valmistella luonnos hallituksen esityksestä kuntauudistusta ohjaavaksi rakennelaiksi. Hallitus linjasi kuntauudistuksen etenemistä iltakoulussaan sekä antoi seuraavana päivänä tiedonannon eduskunnalle kuntauudistuksen etenemisestä (VNT 2/2012 vp). Hallitus antoi linjauksissaan määrittelemiensä tarkastelunäkökulmien perusteella tarkempien uudistuksen kriteerien valmistelun rakennelakia valmistelevan työryhmän tehtäväksi. Työryhmän valmistelemat tarkemmat kriteerit vahvistettiin hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä Nyt kyseessä oleva kuntarakennelakiluonnos on valmisteltu hallituksen linjausten pohjalta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, ja samalla lain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan kielilain muuttamista eräiltä osin. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä on linjannut palvelurakenneuudistuksen jatkoa Näitä linjauksia koskeva muistio on lausuntopyynnön liitteenä. Valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa
2 oheisesta luonnoksesta yleisesti sekä erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksistä: - selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; - esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; - valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; - yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä; - sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Liite 8/ Lausuntopyynnön liite 1: Kuntarakennelakiluonnos perusteluineen Liite 9/ Lausuntopyynnön liite 2: Kaavio kuntauudistuksen etenemisestä Liite 10/ Lausuntopyynnön liite 3: Muistio kuntauudistuksen hankkeista Liite 11/ Lausuntopyynnön liite 4: Muistio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen linjauksista Toisen lausuntokierroksen ehdoton vastaamisaika on eikä siihen saa jatkoaikaa. Kuntien on annettava mennessä ilmoitus selvitysalueesta. Kriteerit selvityksille on laadittu niin, että lähes kaikki Suomen kunnat täyttävät ne. Kuntien yhdistymisselvitykset ja -esitykset on annettava mennessä. Kuntajaon muutokset tulisivat tehdyn aikataulun mukaisesti voimaan , kuitenkin viimeistään Uusi kuntalaki ja valtionosuuslaki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulevat voimaan alkaen. Valmistelija/lisätietoja Kunnanjohtaja Juri Nieminen, puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@asikkala.fi Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Asikkalan kunta antaa seuraavan lausunnon kuntarakennelakiluonnoksesta: 1) Yleistä Perustuslain 121 :n mukaan kunnille voidaan antaa tehtäviä vain lailla. Tehtäviä säädettäessä on huolehdittava siitä, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään. Tähän liittyy myös Euroopan itsehallinnon peruskirjan 9.2 artikla "paikallisviranomaisten voimavarojen tulee olla riittävät suhteessa niihin velvoitteisiin, jotka niille on annettu perustuslaissa ja muissa laeissa". Lainsäädännön kautta asetettujen ongelmien (tehtävien ylikuorma) hoitaminen velvoittamalla kuntia kuntaliitoksiin on lähtökohdiltaan
3 virheellinen ja väärä, koska liitokset eivät ratkaise nykyisten tai tulevien kuntien talouden epätasapainon perusongelmaa. Kuntarakennelain tavoitteeksi asetettu kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen tulee toteuttaa ensisijaisesti vähentämällä kuntien tehtävävelvoitteita tai lisäämällä valtion rahoitusta siten, että velvoitteet ja kuntien kyky selviytyä niistä ovat tasapainossa. Tulevaisuuden haasteet ja tehdyt ennusteet huomioon ottaen näyttää todennäköiselle, että kunnilla ei ole tosiasiallisia edellytyksiä suoriutua palveluvelvoitteistaan ilman poikkeuksellisen rajuja veronkorotuksia. Tieteellistä tai edes empiiristä näyttöä siitä, että kuntaliitokset ratkaisisivat kuntatalouden ongelmat, ei ole esitetty. Suomen talouden kasvun hidastuminen suhteessa ikääntymisestä johtuvaan palvelukysynnän lisääntymiseen tulee luomaan kunnille taloudellisesti kestämättömän tilanteen riippumatta kuntarakenteesta. Kuntajakolain nimeä ei tulisi muuttaa kuntarakennelaiksi, koska kuntarakennetta ei tule ohjata ylhäältä päin vaan sen tulee muodostua kuntalaisten enemmistön tahdon pohjalta ilman suoria tai epäsuoria pakkokeinoja. Laki on rakennekeskeinen, eikä se ota riittävästi huomioon erilaisia palvelujen järjestämistapoja, mikä on hallintorajoja olennaisesti tärkeämpää kustannushyötyjä haettaessa. Aiemmin tehtyjen kuntaliitosten hyötyjen ja haittojen arviointi on puutteellista eikä empiiristä näyttöä esitetystä nykyistä olennaisesti suuremman kuntakoon hyödyistä ole. Suuruuden ekonomia pätee vain osaan kunnallista palvelutuotantoa ja niissäkin selittävä tekijä on tuotantoyksikön optimikoko, ei kuntakoko. Optimikoko vaihtelee eri toiminnoissa eikä optimaalista kuntakokoa ole olemassa. Niin suuret kunnat, joissa erikoissairaanhoito voidaan hoitaa ympäri Suomen kunnissa ilman yhteistoimintaa, eivät ole mahdollisia ja kyseessä ei olisi enää kunta vaan alue. Kuntien välistä yhteistyön tarvetta ei voida poistaa todella suurellakaan kuntakoolla vaan tilalle syntyy yhtiö- ja liikelaitosrakenteita, jotka eivät ole demokraattisen valvonnan piirissä sen vertaa kuin kuntayhtymät ja muut kuntayhteistyörakenteet. Kunnalliseen itsehallintoon kuuluu olennaisesti oikeus järjestää palvelut haluamallaan tavalla, täten valtion ei tule rajoittaa kuntien päätösvaltaa. Kuntien yhteistoiminta on sopimusperusteista, sopimusvapauteen perustuvaa, eikä valtion tule määrätä tehottomaan pakkoyhteistyöhön. Kuntarakennelain keskeiset ehdotukset ovat täynnä kauniita ja hienoja tavoitteita, mutta miten ne konkreettisesti saavutetaan jää epäselväksi. Esitetyt suurkunnat johtaisivat monelta osin nykyistä heikompaan tilanteeseen. Ehdotukset sisältävät paljon ympäripyöreyksiä, kuten "Kuntajaon muuttamisen edellytykseksi lisättäisiin se, että muutos edistää kuntajaon kehittämisen tavoitteita". Kuka määrittää mikä on kuntajaon kehittämisen tavoite ja ennen kaikkea kuka muu päättää kuntajaotuksesta kuin kunta itse? Koko lakitekstiluonnos on täynnä vastaavia epämääräisyyksiä, jotka sisältävät yhden ainoa signaalin eli suuremmat kunnat. Tavoitteena lakiluonnoksessa on vahvat peruskunnat, jotka pystyvät
4 pääosin itse vastaamaan peruspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta sekä tuloksekkaasta kehittämistyöstä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta asetelma on mahdoton, koska alle asukkaan kunnilta on viety päätösvalta omaan järjestämiseen. Täten vaikuttaa, että lakiteksti on tarkoituksellisesti sisään rakennettu niin, että alle asukkaan kunta ei voi täyttää vahvan peruskunnan määritelmää vaikka muilta osin palvelut itse järjestäisi ja harjoittaisi tuloksekasta kehittämistyötä. Koko asetelma on kunnallisen itsehallinnon periaatteiden vastainen ja lakitekstin ilmeinen tarkoitus on päätösvallan ja talousresurssien siirto keskuskaupungeille. 2) Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet (ml. poikkeusperusteet) ja selvitysvelvollisuuden sisältö Kuntien tulee itse voida määrittää selvitystarve ja selvitysalueet itsehallinnolliseen oikeuteensa perustuen. Kunnallisen itsehallinnon aseman heikentämiseen liittyvien kirjausten tulee perustua ennalta tieteellisin tutkimuksin todennettaviin vahvoihin perusteisiin ja hyvinvointiyhteiskunnan keskeisten lähtökohtien turvaamisen todellisiin vaikutuksiin. Hyvän hallintotavan mukaisia asiantuntija-arviointeja eikä uudistuksen taloudellisia kustannuksia ja arvioita ole esitetty. Selvitysvelvollisuuden osalta tulee määritellä poikkeusmenettelymahdollisuus sellaisissa kunnissa tai sellaisilla alueilla, joissa ollaan samaa kysymystä tai vastaavaa aluejakoselvitystä selvitetty viimeisen neljän vuoden aikana lain voimaan tulosta. Ilman tätä kirjausta päädytään byrokraattisiin, aikaa ja rahaa vieviin prosesseihin, joiden lopputulos on jo ennalta nähtävissä. Tällainen menettely, missä huomio on vain prosessissa, ei sen vaikuttavuudessa, ei kunnioita hyvän hallinnon periaatteita. Selvitysvelvollisuus ja perusteet on rakennettu niin, että ne koskettavat lähes kaikkia Suomen kuntia. Selvitysvelvollisuuskriteerien tarkempi arviointi on tästä syystä tarpeetonta ja yhtä hyvin olisi voitu määrätä kaikki Suomen kunnat tekemään selvitys. Selvitysalueesta poikkeaminen on tehty luvanvaraiseksi ja on ilmeistä, että poikkeaminen tulee kyseeseen vain rajatuilla alueilla, joihin Päijät-Häme ei kuulu. Käytännössä kyseessä on pakkoselvitys vaikka aiempi selvitys olisi vastikään tehty ts. UusiKunta Päijät-Hämeessä. Asikkalan kunta paheksuu selvityspakkoa ja pitää sitä kuntien rahan ja ajan hukkana. 3) Esityksen sisältämät määräajat ja menettelyt Selvitysperusteet eivät ole asianmukaisia eivätkä relevantteja suhteessa olemassa oleviin kuntien haasteisiin ja ratkaisujen etsintään. Kuntien selvitysvelvollisuuden sen enempää kuin selvitysperusteiden osalta ei ole tuotu esiin mitään sellaista selkeää
5 perustetta, miten nämä tekijät parantaisivat tai edistäisivät lakiluonnokseen esitettyjen tavoitteiden saavuttamista tai ratkaisisivat nyt käsillä olevia kuntatalouden ongelmia, hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelujen säilyvyyttä. Kuntien kustannukset syntyvät lähes yksinomaan lakiin perustuvista palveluvelvoitteista, joihin ei vaikuteta kuntarajoja siirtämällä. Empiiristä tai tutkimuksellista näyttöä siitä, että suurissa kunnissa olisi saavutettu ne edut, joita suurempiin kuntakokoihin tähtäävä lainsäädäntö antaa ymmärtää saavutettavan liitoksin, ei ole. Suurempien kuntien ja laajempien vastuuorganisaatioiden luominen ei ole vastaus sinänsä, koska tieteellisin tutkimuksin on todettu, että kuntien optimikokoa ei ole voitu määritellä; optimikoko vaihtelee eri palveluissa Työpaikkaomavaraisuus tai työssäkäynti ovat asukkaiden valintoja, eivät perusteita kuntaliitoksille. Olennaista on se, miten elinkeinopolitiikkaa edistetään ja hoidetaan yhteistyössä alueilla sekä kannetaan yhteistä vastuuta työpaikkojen kehityksestä ja työllisyydestä. Yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitys on asukkaiden valinnan seurausta, ei peruste kuntaliitoksille. Kuntaliitoksen jälkeen samat alueet ovat maaseutumaisia, samat taajama-alueita. Haja-asutuskehitykseen voidaan puuttua maapoliittisella ohjelmalla. Tätä vahvemmat toimenpiteet edellyttävät maanomistajien yhdenvertaiseen asemaan puuttumista ja ovat perustuslaillisia kysymyksiä. Pelkkiin mielikuviin pohjaava, poikkeuksellisen laaja uudistus on omiaan murentamaan päätöksentekojärjestelmän uskottavuutta. Lakiluonnoksessa edellytetään, että kunnat tekevät yhdistymisselvitykset ja niihin perustuvat yhdistymisesitykset mennessä. Asikkalan kunta paheksuu esitettyä pakkoaikataulua eikä aio omalta osaltaan esittää yhdistymistä tässä aikataulussa. Lakiluonnoksessa esitetään, että kunnilla olisi velvollisuus ilmoittaa valtiovarainministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää laissa edellytetysti kuntien yhdistämistä. Asikkalan kunta paheksuu pakkoselvittämistä. Mikäli valtio määrää Asikkalan yhdistymisselvitykseen, ei Asikkalan kunta aio osallistua, auttaa tai maksaa selvitystä miltään osin. Lakiluonnoksessa esitetään, että valtiovarainministeriö voisi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta, jos kunta ei ole mennessä tehnyt kuntien yhdistymisesitystä. Asikkalan kunta paheksuu kuntajakoselvityksen teettämistä vastoin kunnan omaa tahtotilaa ja ilmoittaa, että valtiovarainministeriön mahdollisesti määrätessä erityisestä kuntajakoselvityksestä Asikkalan kunta ei aio osallistua, auttaa tai maksaa selvitystä miltään osin. Asetetut määräajat eivät vastaa asianmukaisen valmistelun ja perehtymisen edellyttämiä määräaikoja.
6 Kuntajakoselvityksen tekemiseen määriteltyä neljän kuukauden aikaa (ilmoitettava selvityskunta/kunnat ja yhdistymisselvitys valmiina ) ei voida miltään osin pitää hallintolain mukaisena hyvän hallinnon tai kuntien ja kuntalaisten oikeusturvan mukaisena menettelynä. Kuntaliitosselvityksen olennaisin kysymys on se, miten liitos parantaisi nykyisten erillisten kuntien asemaa suhteessa taloudellisiin ja muihin keskeisiin haasteisiin sekä miten liitos vaikuttaisi kuntalaisten palveluihin eli palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Olennaista on pohtia myös liitoksen hyötyjä ja haittoja kuntalaisten näkökulmasta. Asikkalan kunta paheksuu kokonaisuutena lakiluonnoksen määräaikoja ja menettelytapoja. 4) Valtioneuvoston toimivalta päättää kuntajaotuksen muuttamisesta Perustuslain 121 :n mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joilla on itsehallinto. Kuntarakennelakiesitys puuttuu kuntien itsehallinnolliseen oikeuteen siinä määrin, että laki on hyväksyttävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Myös valtioneuvoston toimivallasta kuntajaon osalta tulee päättää perustuslain säästämisjärjestyksessä. Valtioneuvoston toimivaltaa päättää kuntajaotuksen muuttamisesta ei tule muuttaa miltään osin eikä kunnallista itsehallintoa heikentää. Asikkalan kunta paheksuu lakitekstiluonnoksen esitystä päätösvallan siirtämisestä kuntajaotuksessa pois asianomaiselta kunnalta. 4 e kohdan 2 määritelmää erityisen vaikeassa asemassa olevasta kunnasta ei tulisi muuttaa vaan kaikkien kuuden (6) raja-arvon tulisi täyttyä kuten tähänkin asti. Neljän (4) kriteerin käyttäminen johtaa tilanteeseen, jossa investoinneista johtuva velkaantuminen laukaisee kriisikuntakriteerit vaikka kunnalla ei olisi muita oleellisia talousvaikeuksia. Velkaantuminen on ylikorostunut kriteeri kriisikunnan määrittelyssä suhteessa käyttötalouteen. Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn kytketty valtioneuvoston toimivalta päättää kuntien yhdistymisestä on kyseenalainen jos samalla vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien määrittelykriteereitä lievennetään. Tällaisen pakkokeinon käyttäminen tulee tapahtua vain poikkeustapauksissa jos kunnalla ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä lakisääteisistä palveluista alle 3 % koko maan keskiarvon ylittävällä veroasteella (verokatto). Taloudellisesti vaikeassa asemassa olevan kunnan kriteerit on määriteltävä yksiselitteisesti, jotta asiassa ei voida käyttää tarkoitushakuista poliittista harkintaa ja kriteerien on oltava sellaiset, että niiden piiriin joutuu vain tahallisesti todella huonosti taloutensa hoitanut kunta. Valtionosuusjärjestelmää on myös tarvittaessa muutettava niin, että kustannustehokkaasti
7 palvelunsa tuottava kunta ei voi joutua kriisikuntalistalle alhaisesta tulopohjasta johtuen vaan syyn on oltava omista päätöksistä ja toiminnasta johtuva huono taloudenpito. Täten myöskään sosiaalija terveysmenoista johtuvan talouden kriisiytymisen ei tule johtaa kriisikuntalistalle joutumiseen, mikäli kunnalta on viety päätösvalta kustannusten hallintaan. Asikkalan kunta esittää, että kunnanosaliitoksissa kuntalaisten omaa mielipidettä tulisi kuunnella enemmän eikä osakuntaliitosta tule toteuttaa tai evätä luovuttavan tai vastanottavan kunnan mielipiteen perusteella vaan alueen asukkaiden 2/3 enemmistön tahdon mukaan. Pienemmällä kannatuksella osakuntaliitosta ei toteutettaisi kumpaankaan suuntaan. Asikkalan kunta paheksuu sitä, että osakuntaliitoksia toteutetaan lähinnä pienemmästä kunnasta isompaan (esimerkkinä Sipoo) eikä kuntalaisten omaa mielipidettä oteta huomioon. Kaikessa demokraattisessa toiminnassa päätökset tulisi tehdä kansalaisten tahdon mukaisesti. 5) Yhdistymisavustuksien ehdot ja määrä Yhdistymisavustuksia ei voida sitoa määräaikojen noudattamiseen, koska määräajat jo lähtökohdiltaan ovat hallintolain ja hyvän hallinnon vastaisia. Yhdistymisavustusten sitominen tiettyjen määräaikojen noudattamiseen on epäoikeudenmukaista, koska määräajat eivät anna riittävästi aikaa löytää yhteiseen tahtotilaan perustuvia ratkaisuja ja pakon alla tehnyt ratkaisut eivät ole kestäviä eivätkä edesauta toimivien rakenteellisten kokonaisuuksien rakentamista ja alueen asukkaiden palveluiden yhdenvertaisuuden turvaamista. Yhdistymisavustusten sitominen tiettyihin kriteereihin ei edistä yhdenvertaisuutta, vaan kaikissa mahdollisesti toteutuvissa kuntaliitoksissa tulee kunnilla olla yhdenvertaiset mahdollisuudet saada yhdistymisavustusta. Valtiolla on oikeus jatkaa verorahojen tuhlaamista yhdistymisavustuksiin, valtionosuuksien kompensoimiseen ja kuntaliitoskuntien talouden kriisiytyessä jakaa niille harkinnanvaraista valtionosuutta. Järkevämpää olisi kuitenkin pidättyä yhdistymisavustuksista, koska ainoa järkevä syy tehdä kuntaliitos on talous eikä liitosavustusta tarvita jos kuntaliitos synnyttää taloudellisia hyötyjä. Valtionosuusjärjestelmä tulisi muuttaa kuntakoko- ja kuntarajariippumattomaksi asukkaiden paikkatietojärjestelmän pohjalta toimivaksi, jolloin sitä voitaisiin yksinkertaistaa ja valtionosuus jakaa väestörakenteen, todellisen sairastavuuden ja etäisyystekijöiden perusteella. Tällöin valtionosuuksien kompensoiminen muuttuisi kuntaliitostilanteissa tarpeettomaksi, koska valtionosuutta ei määritä kuntaraja vaan asukkaan ikä, todellinen sairastavuus ja sijainti paikkatietojärjestelmässä. 6) Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen sosiaalija terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten
8 mukaisesti Talouden tasapaino edellyttää lakisääteisen tehtäväkuorman vähentämistä, monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamista sekä erikoisen kalliin hoidon edelleen kallistumisen hillintää eli teknologian ja lääketieteen ratkaisujen kilpajuoksun katkaisemista. Kun resursseista 85 %:a kuluu 15 %:den hoitoprosesseihin, ei tätä ongelmaa ratkaista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiolla. Kysymys on sen rajan piirtämisestä terveydenhuollolle, mikä ei ole sairaanhoitoa; valtakunnallisista linjauksista, vaikuttavuuden arvioinnista ja kansalaisten omasta vastuun kannosta terveyden edistämisessä. Koko väestön tasavertaiset mahdollisuudet saada tarvetta vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut ei poistu kuntia yhdistämällä ja vastuuorganisaatioiden kokoa kasvattamalla, koska tälläkin hetkellä suurten kaupunkien sisällä on olemassa vastaavia eroja. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta esitetyt rakennemallit ovat omiaan entisestään pirstomaan ja sekavoittamaan sosiaali- ja terveystoimen toimintakenttää, jolloin riskinä on kustannusten kasvu niiden hallinnan sijaan. Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän esityksessä linjauksiksi esiintyy useita eri väestöpohjarajoja, eikä ole määritelty, mitkä toiminnot kuuluvat minkin väestöpohjan piiriin. Toiseksi linjaus on epämääräinen kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta, koska linjausten mukaisilla väestöpohjarajoilla suurin osa Suomen kunnista menettää päätösvallan osittain tai kokonaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Järjestämisvastuun ts. päätösvallan poistuessa tulisi poistaa myös rahoitusvastuu niin, että kyseisten palvelujen rahoitus ei kierrä enää kuntien budjettien kautta. Asetelma, jossa kunnat ovat rahoittajia ilman vaikutusmahdollisuuksia kuntalaistensa palvelutasoon, saatavuuteen ja kustannustasoon on vastoin kunnallisen itsehallinnon periaatteita. Rahoitusvastaavuuden mukaan se maksaa joka päättää tai toisinpäin se joka päättää myös maksaa. Erityisenä huolena Asikkalan kunta haluaa nostaa linjausten mukaisen erikoissairaanhoidon integraation. Esitetty asukkaan väestöpohja on riittämätön erikoissairaanhoidon integraatioon. Päijät-Hämeessä on yli asukkaan yhteinen sairaanhoitopiiri ja kattavan palveluvarustuksen keskussairaala. Asetelma, jossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio rikkoo toimivan keskussairaalan, on erittäin vahingollinen. Monet sosiaalipalvelut ovat lähipalveluja ja niiden mukaan ottaminen erikoissairaanhoidon integraatioon on tarpeetonta. Kotipalvelu, omaishoito ja muut investointeina kevyet, mutta työvoimavaltaiset toiminnot voisivat hyvin jäädä peruskuntien tehtäväksi, sillä paikallistuntemuksella on merkitystä eikä tämän tyyppisissä toiminnoissa ole saatavissa hyötyjä suuruuden ekonomiasta. Varhaiskasvatus on hyvä esimerkki toiminnosta, joka on kuntien itse järjestämää paikallista palvelua, missä kustannuksia ei selitä
9 organisaatiokoko. Asikkalan kunta haluaa lopuksi todeta huolensa siitä, että esitettyjen linjausten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin moniportaisessa himmelimallissa, missä peruskuntien päätösvaltaa rajataan alle asukkaan väestöpohjalla. Esitetty malli on täysi poikkeus yleiseurooppalaisesta mallista, missä raskaat synergiahyötyjä tuottavat palvelut ovat aluetasolla ja lähipalvelut kuntatasolla. Väestöpohjista ja suurista palvelutuottajamonopoleista käsin ei päästä kasvaviin kustannuksiin kiinni ja lisäksi palvelut etääntyvät käyttäjistä. Suuntaa tulisi hakea väestöpohjaltaan linjauksia huomattavasti suuremmasta noin järjestäjästä, asiakkaan vapaasta hakeutumisesta ja vapaasta tuotantoyksikkökoosta, mikä synnyttäisi kilpailua ja tarjonta määräytyisi kysyntää vastaavaksi kattavasti koko Suomessa. 7) Lopuksi Asian käsittely kunnanhallituksen kokouksessa: Asikkalan kunta huomauttaa, että yhteenvetoa lausunnoista tehtäessä on huomioitava ainoastaan kuntien antamat lausunnot, ei muiden tahojen lausuntoja, joilta lausuntoja on pyydetty. Kunnallinen itsehallinto ja kuntarajoista päättäminen kuuluu kunnille itselleen eikä muiden eturyhmien ja tahojen näkemyksiä tule ottaa huomioon asian käsittelyssä. Muilla tahoilla, joilta lausuntoja on pyydetty, on omia intressejään, jotka eivät osu yksiin kuntien ja kuntalaisten etujen kanssa. Asikkalan kunta katsookin, että kunnalliseen itsehallintoon liittyvissä lausuntopyynnöissä kyselyt tulisi kohdentaa vain kunnille itselleen. Kunnilta ei ole kysytty mielipidettä jakelulistassa olevien muiden toimijoiden olemassaolon oikeutukseen tai niiden toimintatapoihin. Täten kunnallisesta itsehallinnosta lausuminenkin kuuluu ainoastaan kunnille. Asikkalan kunta korostaa, että valtion tulee kunnioittaa kunnallista itsehallintoa ja tekemiään sitoumuksia (mm. Euroopan neuvoston peruskirja) ja pidättyä pakkokeinoista sekä muusta kunnallisen itsehallinnon rajoittamisesta, kuten väestöpohjarajoista sekä yksityiskohtaisesta laki- ja normiohjauksesta. Toimiva työnjako valtion ja kuntien välillä, rahoitusperiaatteen noudattaminen tehtäviä säädettäessä ja suvereniteetin kunnioittaminen ovat oikeudenmukaisen yhteiskunnan tunnusmerkkejä. Kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen on mahdollisuus, jolla valtio pääsisi irti tarpeesta puuttua kaikkeen yksityiskohtaisesti, mahdollistaa valtionhallinnon sopeutustoimet ja kunnille päätösvallan järjestää palvelut haluamallaan tavalla taloudellinen kantokyky ja paikalliset tarpeet huomioiden. Hannu Mäkinen esitti, että Asikkalan kunta antaa kuntarakennelakiluonnoksesta seuraavan lausunnon: "1. Yleistä
10 Suomen kuntarakenne on jäänyt jälkeen yleisestä yhteiskuntakehityksestä. Kuntarakennetta kehittämällä maamme luo edellytyksiä julkishallinnon menojen jatkuvan nousun hidastamiseksi ja siten parantaa pitkällä aikavälillä Suomen kilpailukykyä globaalissa taloudessa. Nykyinen epätarkoituksenmukainen kuntarakenne synnyttää vinoutunutta kuntien välistä kilpailua, etujen osaoptimointia ja kuntarakenteen hajautumista. Valtiovallalla on vastuu maamme kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja siksi kuntarakenteen vahvistamispyrkimykset ovat oikean suuntaisia. 2. Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet Tarkoituksenmukainen kuntarakenne edellyttää riittävää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, ehyttä yhdyskuntarakennetta ja myös tulevaisuuden näkökulmasta hallinnassa olevaa kuntataloutta. Näiden näkökulmien perusteella Asikkalan kunnan tulee pohtia pitkän aikavälin kehittymismahdollisuuksiaan yhdessä lähimpien päijäthämäläisten naapurikuntiensa kanssa. Näitä ovat erityisesti Padasjoki, Hollola (tai sen Vesijärven itäpuolinen osa) ja Lahti. Kuntarakenne on silpoutunut epätarkoituksenmukaiseksi valtatie 24 varrella Lahti-Vääksy välillä. Alueen yhdistymisen edut ja haitat tulisi selvittää huomioiden erityisesti Asikkalan kuntastrategian toteuttamista vahvistavat näkökulmat. 3. Esityksen sisältämät määräajat ja menettelyt Kunnan mahdollisuus toimia uskottavasti itsenäisenä peruskuntana edellyttää riittävää palvelujen kysyntää, tarkoituksenmukaista yhdyskuntarakennetta, työpaikkaomavaraisuutta ja pitkän aikavälin näkemystä kunnallistalouden vahvuudesta. Kunnalla tarvitsee myös riittävästi eri alojen asiantuntemusta omaavia virkamiehiä, jotka pystyvät toteuttamaan riittävän palvelurakenteen ja kehittämispanoksen ilman kohtuutonta konsulttien ja muun ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttöä. Asikkalan kunnan heikkoutena on pieni syntyvien ikäpolvi, väestön nopea vanheneminen, laaja työssäkäynti erityisesti Lahdessa, matala tulotaso ja sitä myöten pieni verokertymä. Asikkalan kuntatalous on ilmeisesti kriisiytymässä lähivuosina ja veroprosentti uhkaa ylittää kunnallisen kipurajan. Asikkalan palvelutuotannosta taloudellisesti mitattuna yli puolet tuotetaan muiden kuntien kanssa yhdessä. Näillä perusteilla Asikkalan kunnan todellinen itsenäisyys tällä hetkellä on näennäistä. Asikkalan kunta on valmis lähtemään selvittämään oman tulevaisuutensa vaihtoehtoja valtioneuvoston esittämän aikataulun mukaisesti. 4. Valtioneuvoston toimivalta päättää kuntajaotuksen muuttamisesta Valtiovalta antaa kunnille resurssit toteuttaa kunnallisten palvelujen järjestämistä itsehallintoon perustuvalta pohjalta, joten valtiovallalla on myös oikeus ja velvollisuus tarkastella kuntarakenteen kokonaisuutta ja hakea tarkoituksenmukaisia uudistuksia taloudellisten ja yhdenmukaisten palvelujen turvaamiseksi nyt ja
11 tulevaisuudessa koko väestölle asuinkunnasta riippumatta. 5. Yhdistymisavustuksien ehdot ja määrä Kuntien yhdistymisavustukset ovat tarkoituksenmukainen tapa tasoittaa kuntaliitoksista aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Avustusten avulla pitää voida myös tasoittaa liittyvien kuntien palvelutasoeroja siten, että varoja käytetään suhteellisesti eniten heikommassa asemassa olevien uuden kunnan osien (esim. Asikkala) palvelutason kehittämiseen." Tuomo Riihilahti kannatti Mäkisen tekemää esitystä. Aaro Moilanen esitti, että asia jätetään pöydälle. Esitystä ei kannatettu, joten se raukeaa. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi Hannu Mäkisen tehneen esittelijän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen, joten asia oli ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen ja teki seuraavan äänestysesityksen: "Ne jotka kannattavat esittelijän esitystä vastaavat JAA, ja ne jotka kannattavat Hannu Mäkisen tekemää esitystä vastaavat EI." Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan äänestysesitys ja -tapa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa-ääntä (Hanna Hasala, Kari Kitala, Aaro Moilanen, Merja Palokangas-Viitanen, Mika Vartiainen) ja 2 ei-ääntä (Hannu Mäkinen, Tuomo Riihilahti). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen, jonka mukaan kunnanhallitus hyväksyi esittelijän esityksen. Päätös: Edellä selostetun käsittelyn ja äänestyksen jälkeen kunnanhallitus hyväksyi esittelijän esityksen. KVALT Liite 3/ Lausuntopyynnön liite 1: Kuntarakennelakiluonnos perusteluineen Liite 4/ Lausuntopyynnön liite 2: Kaavio kuntauudistuksen ete nemisestä Liite 5/ Lausuntopyynnön liite 3: Muistio kuntauudistuksen hankkeista Liite 6/ Lausuntopyynnön liite 4: Muistio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen linjauksista Valmistelija/lisätietoja Kunnanjohtaja Juri Nieminen, puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@asikkala.fi Ehdotus: Valtuusto päätää, että Asikkalan kunta antaa seuraavan lausunnon kun ta rakennelakiluonnoksesta: 1) Yleistä Perustuslain 121 :n mukaan kunnille voidaan antaa tehtäviä vain lailla. Tehtäviä säädettäessä on huolehdittava siitä, että kunnilla on
12 tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään. Tähän liittyy myös Euroopan itsehallinnon peruskirjan 9.2 artikla "paikallisviranomaisten voimavarojen tulee olla riittävät suhteessa niihin velvoitteisiin, jotka niille on annettu perustuslaissa ja muissa laeissa". Lainsäädännön kautta asetettujen ongelmien (tehtävien ylikuorma) hoitaminen velvoittamalla kuntia kuntaliitoksiin on lähtökohdiltaan virheellinen ja väärä, koska liitokset eivät ratkaise nykyisten tai tulevien kuntien talouden epätasapainon perusongelmaa. Kuntarakennelain tavoitteeksi asetettu kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen tulee toteuttaa ensisijaisesti vähentämällä kuntien tehtävävelvoitteita tai lisäämällä valtion rahoitusta siten, että velvoitteet ja kuntien kyky selviytyä niistä ovat tasapainossa. Tulevaisuuden haasteet ja tehdyt ennusteet huomioon ottaen näyttää todennäköiselle, että kunnilla ei ole tosiasiallisia edellytyksiä suoriutua palveluvelvoitteistaan ilman poikkeuksellisen rajuja veronkorotuksia. Tieteellistä tai edes empiiristä näyttöä siitä, että kuntaliitokset ratkaisisivat kuntatalouden ongelmat, ei ole esitetty. Suomen talouden kasvun hidastuminen suhteessa ikääntymisestä johtuvaan palvelukysynnän lisääntymiseen tulee luomaan kunnille taloudellisesti kestämättömän tilanteen riippumatta kuntarakenteesta. Kuntajakolain nimeä ei tulisi muuttaa kuntarakennelaiksi, koska kuntarakennetta ei tule ohjata ylhäältä päin vaan sen tulee muodostua kuntalaisten enemmistön tahdon pohjalta ilman suoria tai epäsuoria pakkokeinoja. Laki on rakennekeskeinen, eikä se ota riittävästi huomioon erilaisia palvelujen järjestämistapoja, mikä on hallintorajoja olennaisesti tärkeämpää kustannushyötyjä haettaessa. Aiemmin tehtyjen kuntaliitosten hyötyjen ja haittojen arviointi on puutteellista eikä empiiristä näyttöä esitetystä nykyistä olennaisesti suuremman kuntakoon hyödyistä ole. Suuruuden ekonomia pätee vain osaan kunnallista palvelutuotantoa ja niissäkin selittävä tekijä on tuotantoyksikön optimikoko, ei kuntakoko. Optimikoko vaihtelee eri toiminnoissa eikä optimaalista kuntakokoa ole olemassa. Niin suuret kunnat, joissa erikoissairaanhoito voidaan hoitaa ympäri Suomen kunnissa ilman yhteistoimintaa, eivät ole mahdollisia ja kyseessä ei olisi enää kunta vaan alue. Kuntien välistä yhteistyön tarvetta ei voida poistaa todella suurellakaan kuntakoolla vaan tilalle syntyy yhtiö- ja liikelaitosrakenteita, jotka eivät ole demokraattisen valvonnan piirissä sen vertaa kuin kuntayhtymät ja muut kuntayhteistyörakenteet. Kunnalliseen itsehallintoon kuuluu olennaisesti oikeus järjestää palvelut haluamallaan tavalla, täten valtion ei tule rajoittaa kuntien päätösvaltaa. Kuntien yhteistoiminta on sopimusperusteista, sopimusvapauteen perustuvaa, eikä valtion tule määrätä tehottomaan pakkoyhteistyöhön. Kuntarakennelain keskeiset ehdotukset ovat täynnä kauniita ja hienoja tavoitteita, mutta miten ne konkreettisesti saavutetaan jää epäselväksi. Esitetyt suurkunnat johtaisivat monelta osin nykyistä heikompaan tilanteeseen. Ehdotukset sisältävät paljon ympäripyöreyksiä, kuten "Kuntajaon muuttamisen edellytykseksi lisättäisiin se, että muutos edistää kuntajaon kehittämisen tavoitteita". Kuka määrittää
13 mikä on kuntajaon kehittämisen tavoite ja ennen kaikkea kuka muu päättää kuntajaotuksesta kuin kunta itse? Koko lakitekstiluonnos on täynnä vastaavia epämääräisyyksiä, jotka sisältävät yhden ainoa signaalin eli suuremmat kunnat. Tavoitteena lakiluonnoksessa on vahvat peruskunnat, jotka pystyvät pääosin itse vastaamaan peruspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta sekä tuloksekkaasta kehittämistyöstä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta asetelma on mahdoton, koska alle asukkaan kunnilta on viety päätösvalta omaan järjestämiseen. Täten vaikuttaa, että lakiteksti on tarkoituksellisesti sisään rakennettu niin, että alle asukkaan kunta ei voi täyttää vahvan peruskunnan määritelmää vaikka muilta osin palvelut itse järjestäisi ja harjoittaisi tuloksekasta kehittämistyötä. Koko asetelma on kunnallisen itsehallinnon periaatteiden vastainen ja lakitekstin ilmeinen tarkoitus on päätösvallan ja talousresurssien siirto keskuskaupungeille. 2) Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet (ml. poikkeusperusteet) ja selvitysvelvollisuuden sisältö Kuntien tulee itse voida määrittää selvitystarve ja selvitysalueet itsehallinnolliseen oikeuteensa perustuen. Kunnallisen itsehallinnon aseman heikentämiseen liittyvien kirjausten tulee perustua ennalta tieteellisin tutkimuksin todennettaviin vahvoihin perusteisiin ja hyvinvointiyhteiskunnan keskeisten lähtökohtien turvaamisen todellisiin vaikutuksiin. Hyvän hallintotavan mukaisia asiantuntija-arviointeja eikä uudistuksen taloudellisia kustannuksia ja arvioita ole esitetty. Selvitysvelvollisuuden osalta tulee määritellä poikkeusmenettelymahdollisuus sellaisissa kunnissa tai sellaisilla alueilla, joissa ollaan samaa kysymystä tai vastaavaa aluejakoselvitystä selvitetty viimeisen neljän vuoden aikana lain voimaan tulosta. Ilman tätä kirjausta päädytään byrokraattisiin, aikaa ja rahaa vieviin prosesseihin, joiden lopputulos on jo ennalta nähtävissä. Tällainen menettely, missä huomio on vain prosessissa, ei sen vaikuttavuudessa, ei kunnioita hyvän hallinnon periaatteita. Selvitysvelvollisuus ja perusteet on rakennettu niin, että ne koskettavat lähes kaikkia Suomen kuntia. Selvitysvelvollisuuskriteerien tarkempi arviointi on tästä syystä tarpeetonta ja yhtä hyvin olisi voitu määrätä kaikki Suomen kunnat tekemään selvitys. Selvitysalueesta poikkeaminen on tehty luvanvaraiseksi ja on ilmeistä, että poikkeaminen tulee kyseeseen vain rajatuilla alueilla, joihin Päijät-Häme ei kuulu. Käytännössä kyseessä on pakkoselvitys vaikka aiempi selvitys olisi vastikään tehty ts. UusiKunta Päijät-Hämeessä. Asikkalan kunta paheksuu selvityspakkoa ja pitää sitä kuntien rahan ja ajan hukkana. 3) Esityksen sisältämät määräajat ja menettelyt Selvitysperusteet eivät ole asianmukaisia eivätkä relevantteja suh-
14 teessa olemassa oleviin kuntien haasteisiin ja ratkaisujen etsintään. Kuntien selvitysvelvollisuuden sen enempää kuin selvitysperusteiden osalta ei ole tuotu esiin mitään sellaista selkeää perustetta, miten nämä tekijät parantaisivat tai edistäisivät lakiluonnokseen esitettyjen tavoitteiden saavuttamista tai ratkaisisivat nyt käsillä olevia kuntatalouden ongelmia, hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelujen säilyvyyttä. Kuntien kustannukset syntyvät lähes yksinomaan lakiin perustuvista palveluvelvoitteista, joihin ei vaikuteta kuntarajoja siirtämällä. Empiiristä tai tutkimuksellista näyttöä siitä, että suurissa kunnissa olisi saavutettu ne edut, joita suurempiin kuntakokoihin tähtäävä lainsäädäntö antaa ymmärtää saavutettavan liitoksin, ei ole. Suurempien kuntien ja laajempien vastuuorganisaatioiden luominen ei ole vastaus sinänsä, koska tieteellisin tutkimuksin on todettu, että kuntien optimikokoa ei ole voitu määritellä; optimikoko vaihtelee eri palveluissa Työpaikkaomavaraisuus tai työssäkäynti ovat asukkaiden valintoja, eivät perusteita kuntaliitoksille. Olennaista on se, miten elinkeinopolitiikkaa edistetään ja hoidetaan yhteistyössä alueilla sekä kannetaan yhteistä vastuuta työpaikkojen kehityksestä ja työllisyydestä. Yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitys on asukkaiden valinnan seurausta, ei peruste kuntaliitoksille. Kuntaliitoksen jälkeen samat alueet ovat maaseutumaisia, samat taajama-alueita. Haja-asutuskehitykseen voidaan puuttua maapoliittisella ohjelmalla. Tätä vahvemmat toimenpiteet edellyttävät maanomistajien yhdenvertaiseen asemaan puuttumista ja ovat perustuslaillisia kysymyksiä. Pelkkiin mielikuviin pohjaava, poikkeuksellisen laaja uudistus on omiaan murentamaan päätöksentekojärjestelmän uskottavuutta. Lakiluonnoksessa edellytetään, että kunnat tekevät yhdistymisselvitykset ja niihin perustuvat yhdistymisesitykset mennessä. Asikkalan kunta paheksuu esitettyä pakkoaikataulua eikä aio omalta osaltaan esittää yhdistymistä tässä aikataulussa. Lakiluonnoksessa esitetään, että kunnilla olisi velvollisuus ilmoittaa valtiovarainministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää laissa edellytetysti kuntien yhdistämistä. Asikkalan kunta paheksuu pakkoselvittämistä. Mikäli valtio määrää Asikkalan yhdistymisselvitykseen, ei Asikkalan kunta aio osallistua, auttaa tai maksaa selvitystä miltään osin. Lakiluonnoksessa esitetään, että valtiovarainministeriö voisi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta, jos kunta ei ole mennessä tehnyt kuntien yhdistymisesitystä. Asikkalan kunta paheksuu kuntajakoselvityksen teettämistä vastoin kunnan omaa tahtotilaa ja ilmoittaa, että valtiovarainministeriön mahdollisesti määrätessä erityisestä kuntajakoselvityksestä Asikkalan kunta ei aio osallistua, auttaa tai maksaa selvitystä miltään osin. Asetetut määräajat eivät vastaa asianmukaisen valmistelun ja pe-
15 rehtymisen edellyttämiä määräaikoja. Kuntajakoselvityksen tekemiseen määriteltyä neljän kuukauden aikaa (ilmoitettava selvityskunta/kunnat ja yhdistymisselvitys valmiina ) ei voida miltään osin pitää hallintolain mukaisena hyvän hallinnon tai kuntien ja kuntalaisten oikeusturvan mukaisena menettelynä. Kuntaliitosselvityksen olennaisin kysymys on se, miten liitos parantaisi nykyisten erillisten kuntien asemaa suhteessa taloudellisiin ja muihin keskeisiin haasteisiin sekä miten liitos vaikuttaisi kuntalaisten palveluihin eli palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Olennaista on pohtia myös liitoksen hyötyjä ja haittoja kuntalaisten näkökulmasta. Asikkalan kunta paheksuu kokonaisuutena lakiluonnoksen määräaikoja ja menettelytapoja. 4) Valtioneuvoston toimivalta päättää kuntajaotuksen muuttamisesta Perustuslain 121 :n mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joilla on itsehallinto. Kuntarakennelakiesitys puuttuu kuntien itsehallinnolliseen oikeuteen siinä määrin, että laki on hyväksyttävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Myös valtioneuvoston toimivallasta kuntajaon osalta tulee päättää perustuslain säästämisjärjestyksessä. Valtioneuvoston toimivaltaa päättää kuntajaotuksen muuttamisesta ei tule muuttaa miltään osin eikä kunnallista itsehallintoa heikentää. Asikkalan kunta paheksuu lakitekstiluonnoksen esitystä päätösvallan siirtämisestä kuntajaotuksessa pois asianomaiselta kunnalta. 4 e kohdan 2 määritelmää erityisen vaikeassa asemassa olevasta kunnasta ei tulisi muuttaa vaan kaikkien kuuden (6) raja-arvon tulisi täyttyä kuten tähänkin asti. Neljän (4) kriteerin käyttäminen johtaa tilanteeseen, jossa investoinneista johtuva velkaantuminen laukaisee kriisikuntakriteerit vaikka kunnalla ei olisi muita oleellisia talousvaikeuksia. Velkaantuminen on ylikorostunut kriteeri kriisikunnan määrittelyssä suhteessa käyttötalouteen. Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn kytketty valtioneuvoston toimivalta päättää kuntien yhdistymisestä on kyseenalainen jos samalla vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien määrittelykriteereitä lievennetään. Tällaisen pakkokeinon käyttäminen tulee tapahtua vain poikkeustapauksissa jos kunnalla ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä lakisääteisistä palveluista alle 3 % koko maan keskiarvon ylittävällä veroasteella (verokatto). Taloudellisesti vaikeassa asemassa olevan kunnan kriteerit on määriteltävä yksiselitteisesti, jotta asiassa ei voida käyttää tarkoitushakuista poliittista harkintaa ja kriteerien on oltava sellaiset, että niiden piiriin joutuu vain tahallisesti todella huonosti taloutensa hoitanut kunta. Valtionosuusjärjestelmää on myös tarvittaessa muutettava niin, että kustannustehokkaasti palvelunsa tuottava kunta ei voi
16 joutua kriisikuntalistalle alhaisesta tulopohjasta johtuen vaan syyn on oltava omista päätöksistä ja toiminnasta johtuva huono taloudenpito. Täten myöskään sosiaali- ja terveysmenoista johtuvan talouden kriisiytymisen ei tule johtaa kriisikuntalistalle joutumiseen, mikäli kunnalta on viety päätösvalta kustannusten hallintaan. Asikkalan kunta esittää, että kunnanosaliitoksissa kuntalaisten omaa mielipidettä tulisi kuunnella enemmän eikä osakuntaliitosta tule toteuttaa tai evätä luovuttavan tai vastanottavan kunnan mielipiteen perusteella vaan alueen asukkaiden 2/3 enemmistön tahdon mukaan. Pienemmällä kannatuksella osakuntaliitosta ei toteutettaisi kumpaankaan suuntaan. Asikkalan kunta paheksuu sitä, että osakuntaliitoksia toteutetaan lähinnä pienemmästä kunnasta isompaan (esimerkkinä Sipoo) eikä kuntalaisten omaa mielipidettä oteta huomioon. Kaikessa demokraattisessa toiminnassa päätökset tulisi tehdä kansalaisten tahdon mukaisesti. 5) Yhdistymisavustuksien ehdot ja määrä Yhdistymisavustuksia ei voida sitoa määräaikojen noudattamiseen, koska määräajat jo lähtökohdiltaan ovat hallintolain ja hyvän hallinnon vastaisia. Yhdistymisavustusten sitominen tiettyjen määräaikojen noudattamiseen on epäoikeudenmukaista, koska määräajat eivät anna riittävästi aikaa löytää yhteiseen tahtotilaan perustuvia ratkaisuja ja pakon alla tehnyt ratkaisut eivät ole kestäviä eivätkä edesauta toimivien rakenteellisten kokonaisuuksien rakentamista ja alueen asukkaiden palveluiden yhdenvertaisuuden turvaamista. Yhdistymisavustusten sitominen tiettyihin kriteereihin ei edistä yhdenvertaisuutta, vaan kaikissa mahdollisesti toteutuvissa kuntaliitoksissa tulee kunnilla olla yhdenvertaiset mahdollisuudet saada yhdistymisavustusta. Valtiolla on oikeus jatkaa verorahojen tuhlaamista yhdistymisavustuksiin, valtionosuuksien kompensoimiseen ja kuntaliitoskuntien talouden kriisiytyessä jakaa niille harkinnanvaraista valtionosuutta. Järkevämpää olisi kuitenkin pidättyä yhdistymisavustuksista, koska ainoa järkevä syy tehdä kuntaliitos on talous eikä liitosavustusta tarvita jos kuntaliitos synnyttää taloudellisia hyötyjä. Valtionosuusjärjestelmä tulisi muuttaa kuntakoko- ja kuntarajariippumattomaksi asukkaiden paikkatietojärjestelmän pohjalta toimivaksi, jolloin sitä voitaisiin yksinkertaistaa ja valtionosuus jakaa väestörakenteen, todellisen sairastavuuden ja etäisyystekijöiden perusteella. Tällöin valtionosuuksien kompensoiminen muuttuisi kuntaliitostilanteissa tarpeettomaksi, koska valtionosuutta ei määritä kuntaraja vaan asukkaan ikä, todellinen sairastavuus ja sijainti paikkatietojärjestelmässä. 6) Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen sosiaalija terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti Talouden tasapaino edellyttää lakisääteisen tehtäväkuorman vähen-
17 tämistä, monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamista sekä erikoisen kalliin hoidon edelleen kallistumisen hillintää eli teknologian ja lääketieteen ratkaisujen kilpajuoksun katkaisemista. Kun resursseista 85 %:a kuluu 15 %:den hoitoprosesseihin, ei tätä ongelmaa ratkaista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiolla. Kysymys on sen rajan piirtämisestä terveydenhuollolle, mikä ei ole sairaanhoitoa; valtakunnallisista linjauksista, vaikuttavuuden arvioinnista ja kansalaisten omasta vastuun kannosta terveyden edistämisessä. Koko väestön tasavertaiset mahdollisuudet saada tarvetta vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut ei poistu kuntia yhdistämällä ja vastuuorganisaatioiden kokoa kasvattamalla, koska tälläkin hetkellä suurten kaupunkien sisällä on olemassa vastaavia eroja. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta esitetyt rakennemallit ovat omiaan entisestään pirstomaan ja sekavoittamaan sosiaali- ja terveystoimen toimintakenttää, jolloin riskinä on kustannusten kasvu niiden hallinnan sijaan. Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän esityksessä linjauksiksi esiintyy useita eri väestöpohjarajoja, eikä ole määritelty, mitkä toiminnot kuuluvat minkin väestöpohjan piiriin. Toiseksi linjaus on epämääräinen kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta, koska linjausten mukaisilla väestöpohjarajoilla suurin osa Suomen kunnista menettää päätösvallan osittain tai kokonaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Järjestämisvastuun ts. päätösvallan poistuessa tulisi poistaa myös rahoitusvastuu niin, että kyseisten palvelujen rahoitus ei kierrä enää kuntien budjettien kautta. Asetelma, jossa kunnat ovat rahoittajia ilman vaikutusmahdollisuuksia kuntalaistensa palvelutasoon, saatavuuteen ja kustannustasoon on vastoin kunnallisen itsehallinnon periaatteita. Rahoitusvastaavuuden mukaan se maksaa joka päättää tai toisinpäin se joka päättää myös maksaa. Erityisenä huolena Asikkalan kunta haluaa nostaa linjausten mukaisen erikoissairaanhoidon integraation. Esitetty asukkaan väestöpohja on riittämätön erikoissairaanhoidon integraatioon. Päijät-Hämeessä on yli asukkaan yhteinen sairaanhoitopiiri ja kattavan palveluvarustuksen keskussairaala. Asetelma, jossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio rikkoo toimivan keskussairaalan, on erittäin vahingollinen. Monet sosiaalipalvelut ovat lähipalveluja ja niiden mukaan ottaminen erikoissairaanhoidon integraatioon on tarpeetonta. Kotipalvelu, omaishoito ja muut investointeina kevyet, mutta työvoimavaltaiset toiminnot voisivat hyvin jäädä peruskuntien tehtäväksi, sillä paikallistuntemuksella on merkitystä eikä tämän tyyppisissä toiminnoissa ole saatavissa hyötyjä suuruuden ekonomiasta. Varhaiskasvatus on hyvä esimerkki toiminnosta, joka on kuntien itse järjestämää paikallista palvelua, missä kustannuksia ei selitä organisaatiokoko. Asikkalan kunta haluaa lopuksi todeta huolensa siitä, että esitettyjen linjausten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin moniportaisessa himmelimallissa, missä peruskuntien päätösvaltaa raja-
18 taan alle asukkaan väestöpohjalla. Esitetty malli on täysi poikkeus yleiseurooppalaisesta mallista, missä raskaat synergiahyötyjä tuottavat palvelut ovat aluetasolla ja lähipalvelut kuntatasolla. Väestöpohjista ja suurista palvelutuottajamonopoleista käsin ei päästä kasvaviin kustannuksiin kiinni ja lisäksi palvelut etääntyvät käyttäjistä. Suuntaa tulisi hakea väestöpohjaltaan linjauksia huomattavasti suuremmasta noin järjestäjästä, asiakkaan vapaasta hakeutumisesta ja vapaasta tuotantoyksikkökoosta, mikä synnyttäisi kilpailua ja tarjonta määräytyisi kysyntää vastaavaksi kattavasti koko Suomessa. 7) Lopuksi Asian käsittely valtuuston kokouksessa: Asikkalan kunta huomauttaa, että yhteenvetoa lausunnoista tehtäessä on huomioitava ainoastaan kuntien antamat lausunnot, ei muiden tahojen lausuntoja, joilta lausuntoja on pyydetty. Kunnallinen itsehallinto ja kuntarajoista päättäminen kuuluu kunnille itselleen eikä muiden eturyhmien ja tahojen näkemyksiä tule ottaa huomioon asian käsittelyssä. Muilla tahoilla, joilta lausuntoja on pyydetty, on omia intressejään, jotka eivät osu yksiin kuntien ja kuntalaisten etujen kanssa. Asikkalan kunta katsookin, että kunnalliseen itsehallintoon liittyvissä lausuntopyynnöissä kyselyt tulisi kohdentaa vain kunnille itselleen. Kunnilta ei ole kysytty mielipidettä jakelulistassa olevien muiden toimijoiden olemassaolon oikeutukseen tai niiden toimintatapoihin. Täten kunnallisesta itsehallinnosta lausuminenkin kuuluu ainoastaan kunnille. Asikkalan kunta korostaa, että valtion tulee kunnioittaa kunnallista itsehallintoa ja tekemiään sitoumuksia (mm. Euroopan neuvoston peruskirja) ja pidättyä pakkokeinoista sekä muusta kunnallisen itsehallinnon rajoittamisesta, kuten väestöpohjarajoista sekä yksityiskohtaisesta laki- ja normiohjauksesta. Toimiva työnjako valtion ja kuntien välillä, rahoitusperiaatteen noudattaminen tehtäviä säädettäessä ja suvereniteetin kunnioittaminen ovat oikeudenmukaisen yhteiskunnan tunnusmerkkejä. Kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen on mahdollisuus, jolla valtio pääsisi irti tarpeesta puuttua kaikkeen yksityiskohtaisesti, mahdollistaa valtionhallinnon sopeutustoimet ja kunnille päätösvallan järjestää palvelut haluamallaan tavalla taloudellinen kantokyky ja paikalliset tarpeet huomioiden. Hannu Mäkinen esitti, että Asikkalan kunta antaa kuntarakennelakiluonnoksesta seuraavan lausunnon: "1. Yleistä Suomen kuntarakenne on jäänyt jälkeen yleisestä yhteiskuntakehityksestä. Kuntarakennetta kehittämällä maamme luo edellytyksiä julkishallinnon menojen jatkuvan nousun hidastamiseksi ja siten parantaa pitkällä aikavälillä Suomen kilpailukykyä globaalissa taloudessa. Nykyinen epätarkoituksenmukainen kuntarakenne synnyttää vinou-
19 tunutta kuntien välistä kilpailua, etujen osaoptimointia ja kuntarakenteen hajautumista. Valtiovallalla on vastuu maamme kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja siksi kuntarakenteen vahvistamispyrkimykset ovat oikean suuntaisia. 2. Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet Tarkoituksenmukainen kuntarakenne edellyttää riittävää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, ehyttä yhdyskuntarakennetta ja myös tulevaisuuden näkökulmasta hallinnassa olevaa kuntataloutta. Näiden näkökulmien perusteella Asikkalan kunnan tulee pohtia pitkän aikavälin kehittymismahdollisuuksiaan yhdessä lähimpien päijäthämäläisten naapurikuntiensa kanssa. Näitä ovat erityisesti Padasjoki, Hollola (tai sen Vesijärven itäpuolinen osa) ja Lahti. Kuntarakenne on silpoutunut epätarkoituksenmukaiseksi valtatie 24 varrella Lahti-Vääksy välillä. Alueen yhdistymisen edut ja haitat tulisi selvittää huomioiden erityisesti Asikkalan kuntastrategian toteuttamista vahvistavat näkökulmat. 3. Esityksen sisältämät määräajat ja menettelyt Kunnan mahdollisuus toimia uskottavasti itsenäisenä peruskuntana edellyttää riittävää palvelujen kysyntää, tarkoituksenmukaista yhdyskuntarakennetta, työpaikkaomavaraisuutta ja pitkän aikavälin näkemystä kunnallistalouden vahvuudesta. Kunnalla tarvitsee myös riittävästi eri alojen asiantuntemusta omaavia virkamiehiä, jotka pystyvät toteuttamaan riittävän palvelurakenteen ja kehittämispanoksen ilman kohtuutonta konsulttien ja muun ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttöä. Asikkalan kunnan heikkoutena on pieni syntyvien ikäpolvi, väestön nopea vanheneminen, laaja työssäkäynti erityisesti Lahdessa, matala tulotaso ja sitä myöten pieni verokertymä. Asikkalan kuntatalous on ilmeisesti kriisiytymässä lähivuosina ja veroprosentti uhkaa ylittää kunnallisen kipurajan. Asikkalan palvelutuotannosta taloudellisesti mitattuna yli puolet tuotetaan muiden kuntien kanssa yhdessä. Näillä perusteilla Asikkalan kunnan todellinen itsenäisyys tällä hetkellä on näennäistä. Asikkalan kunta on valmis lähtemään selvittämään oman tulevaisuutensa vaihtoehtoja valtioneuvoston esittämän aikataulun mukaisesti. 4. Valtioneuvoston toimivalta päättää kuntajaotuksen muuttamisesta Valtiovalta antaa kunnille resurssit toteuttaa kunnallisten palvelujen järjestämistä itsehallintoon perustuvalta pohjalta, joten valtiovallalla on myös oikeus ja velvollisuus tarkastella kuntarakenteen kokonaisuutta ja hakea tarkoituksenmukaisia uudistuksia taloudellisten ja yhdenmukaisten palvelujen turvaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa koko väestölle asuinkunnasta riippumatta. 5. Yhdistymisavustuksien ehdot ja määrä Kuntien yhdistymisavustukset ovat tarkoituksenmukainen tapa tasoittaa kuntaliitoksista aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Avustusten avulla pitää voida myös tasoittaa liittyvien kuntien palvelutasoeroja siten, että varoja käytetään suhteellisesti eniten heikommas-
20 sa asemassa olevien uuden kunnan osien (esim. Asikkala) palvelutason kehittämiseen." Tuomo Riihilahti kannatti Mäkisen tekemää esitystä. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi Hannu Mäkisen tehneen teh neen kun nan hal li tuk sen esityk sestä poik keavan kannatetun esityk sen, jo ten asia oli rat kaistava äänestämällä. Puheenjoh taja esitti suoritetta vaksi ni men huutoäänestyksen ja teki seuraavan äänestysesi tyksen: "Kun nan halli tuksen esitystä kannattavat vastaavat jaa, ja Mäkisen teke mää esi tystä kan nattavat vas taavat ei." Hyväksyttiin yksi mieli sesti pu heen johtajan äänestysesitys ja -tapa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 23 jaa-ääntä, 4 ei-ääntä ja 8 valtuutettua äänesti tyhjää. Ää nestyslista nro 1 on liittee nä 9/ Pu heen joh ta ja to tesi ää nes tyk sen tuloksen, jonka mukaan valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen. Päätös: Edellä selostetun käsittelyn ja äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi päätöksekseen kunnanhallituksen tekemän esityksen.
Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto
Valtuusto 4.3.2013 39 1. LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh. 20.2.2013 51 Esityslistan liitteet 1-4 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen
LisätiedotKuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi
LisätiedotKH (Valmistelija kunnanjohtaja Tenho Hotarinen puh )
LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA 105/00.00/2013 KH 11.02.2013 50 (Valmistelija kunnanjohtaja Tenho Hotarinen puh. 040 729 1700) Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus
LisätiedotPETÄJÄVEDEN KUNTA OTE Kunnanvaltuusto. Lisätietoja: kj Teppo Sirniö,
29 Lausunnon antaminen kuntarakennelakiluonnoksesta Khall 18.2.2013 49 Lisätietoja: kj Teppo Sirniö, 014-267 3001 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko
LisätiedotSaapuvilla Salonen Jarkko puheenjohtaja. Poissa Pasila Olli kunnanvaltuuston 1.
Iitin kunta Pöytäkirja 5/2013 118 Kunnanhallitus 25.02.2013 Aika 25.02.2013 klo 17:30-19:35 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Salonen Jarkko puheenjohtaja Pitkänen Jyrki 1. varapuheenjohtaja
LisätiedotSonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta
Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen
LisätiedotKaupunginhallitus 65 18.02.2013 Valtuusto 33 04.03.2013. Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 24/00.01.00/2012
KEURUUN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Kaupunginhallitus 65 18.02.2013 Valtuusto 33 04.03.2013 Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 24/00.01.00/2012 KH 18.02.2013 65 Valtiovarainministeriö pyytää kuntien
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA Kh 4.2.2012, 537 Kaupunginsihteeri: Valtiovarainministeriö pyytää kaupungilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunto on toimitettava
LisätiedotKUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA
Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lausunnon antaminen kuntarakennelakiluonnoksesta
Kunnanhallitus 42 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 30 25.02.2013 Lausunnon antaminen kuntarakennelakiluonnoksesta Khall 42 18.2.2013 " Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus
LisätiedotKaupunginvaltuusto NOKIAN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA
Kaupunginvaltuusto 4.3.2013 1 KAN/1224/2012 28 NOKIAN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh 18.2.2013 76 Talousjohtaja Pasi Virtanen: Valtiovarainministeriö on 22.11.2012 päivätyllä kirjeellä
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA 35/00/000/2012. Valmistelija Tapani Tiilikka
Kunnanhallitus 29 21.02.2013 Kunnanvaltuusto 25 04.03.2013 LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA 35/00/000/2012 Kh 29 Valmistelija Tapani Tiilikka Valtiovarainministeriö on kirjeessään 22.11.2012 pyytänyt
LisätiedotSelvitysperusteet ja selvitysvelvollisuus
Seinäjoen kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kh 4.2.2013, 80 Valtiovarainministeriö pyytää kunnilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Kuntarakennelakiluonnos muuttaa nykyistä kuntajakolakia,
LisätiedotValtakatu 26, Kemi
1 (5) Valtiovarainministeriölle Asia Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntopyyntö 22.11.2012 (VM162:00/2011) Lausunnon antaja Kemin kaupunki Valtakatu 26, 94100 Kemi Lausunto (Kemin kaupungin lausunto-osuudet
LisätiedotIisalmen kaupunki Pöytäkirjanote Dno 90/2012. Kaupunginhallitus Valmistelija: hallintojohtaja Esa Laukkanen
38 Lausunnon antaminen kuntarakennelakiluonnoksesta Kaupunginhallitus 7.1.2013 9 Valmistelija: hallintojohtaja Esa Laukkanen Valtiovarainministeriön Kunta- ja aluehallinto-osaston lausuntopyyntö 22.11.2012
Lisätiedot1. Raision lausunto selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä
Raision kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 1. Raision lausunto selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä Kuntarakennelakiluonnos
LisätiedotKuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä
Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 65. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 11.02.2013 Sivu 1 / 1 5074/03.00.00/2012 65 Lausunto luonnoksesta kuntarakennelaiksi (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Takala Markku, puh. (09) 816 22069 Immonen Mari, puh. (09) 816
LisätiedotViekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011
Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70
Lisätiedot-selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä
KÄRKÖLÄN KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA - hyväksytty yksimielisesti kunnanvaltuustossa 4.3.2013 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan
LisätiedotKokouspäivämäärä Yhtymähallitus /39 Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osaston lausuntopyyntö 17.2.
21 LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN LINJANVEDOISTA VALTIONVARAINMINISTERIÖLLE 5.3.2012/39 Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osaston lausuntopyyntö 17.2.2012:
LisätiedotKuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?
Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko
LisätiedotViite: Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö (VM 162:00/ )
Oulu 18.2.2013 Viite: Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö (VM 162:00/2011 22.11.2012) Asia: Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Valtiovarainministeriö Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin
Lisätiedott5ft SÄMEDIGOI SAAMELAISKÄRÄJÄT pe 8. päivänä maaliskuuta 2013 alkaen klo puhelinkokous Paikka puheenjohtaja 1 varapuh. joht.
SÄMEDIGOI TTalHtiic PÖYTÄKIRJA 4/20 13 sivu 1 (6 SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 4/2013 Aika Paikka pe 8. päivänä maaliskuuta 2013 alkaen klo 10.00 10.55. puhelinkokous L P Läsnä/ pozsa Klemetti Näl&äläj
LisätiedotLausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista
Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa
Lisätiedot39 LAUSUNNON ANTAMINEN KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA
Dnro HAMINA: 208 /2013 39 LAUSUNNON ANTAMINEN KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kaupunginhallitus 26.2.2013 73 Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi ja hyväksyi 15. marraskuuta 2012 kuntarakennelakiluonnoksen
LisätiedotSAUVON KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA JA SOTELINJAUKSISTA
SAUVON KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA JA SOTELINJAUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää Sauvon kunnan lausuntoa seuraavista asioista: 1. Kuntarakennelakiluonnoksesta 2. Sosiaali- ja terveyspoliittisen
LisätiedotLUVIAN KUNTA Valtuusto KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Valt 36 Valtuuston kokoukset on kutsuttava koolle lähettämällä kokouskutsu kuusi päivää ennen kokousta kullekin valtuutetulle, kunnanhallituksen
LisätiedotUtsjoen kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone
Utsjoen kunta Pöytäkirja 3/2013 1 Kunnanhallitus Aika 05.03.2013 klo 9:00-10:25 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 73 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta. Khall
Kunnanhallitus 63 20.02.2013 Kunnanvaltuusto 27 20.02.2013 Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Khall 20.02.2013 63 Iltakoulu 18.2.2013: Valtiovarainministeriö on lähestynyt kuntia 22.11.2012 päivätyllä
LisätiedotÄhtärin kaupunki PÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kaupunginvaltuusto 2/ (23)
Kaupunginvaltuusto 2/2013 13 Dno: KHALL / 7/2012 43 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA KH 18.2.2013 85 Valtiovarainministeriö on esittänyt 22.11.2012 seuraavan lausuntopyynnön: Pääministeri Jyrki
LisätiedotLausunto kuntarakennelakiluonnoksesta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 471 3.12.2012 48 Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Asianro 134/00.04.00/2012 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 3.12.2012 471 Kaupunginjohtaja Ari
LisätiedotTiivistys lakiluonnoksesta laadittu valtuustoseminaarin 6.2. alustuksen pohjalta. 18022013 Matti Mäkinen, kunnanjohtaja
Tiivistys lakiluonnoksesta laadittu valtuustoseminaarin 6.2. alustuksen pohjalta 18022013 Matti Mäkinen, kunnanjohtaja Yleistä Kuntarakennelaki lakiluonnos perusteluineen ja lausuntopyyntö ovat kunnan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 1 / 1 3706/00.01.00/2013 231 Kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen käynnistäminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) 816 22252 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
Lisätiedot1. Selvitysvelvollisuus, selvitysperusteet ja selvitysvelvollisuuden sisältö
25.2.2013 Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto PL 28 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM 162:00/2011 Lausuntoluonnos Kuntarakennelakiluonnosesitykseen Haapajärven kaupunginvaltuuston
LisätiedotKuntarakennelakiluonnoksesta yleisesti
Laukaan kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnokseen 770/00.01.00/2012 Kunnanhallitus 18.02.2013 61 Valmistelija: Vs. kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä, puh. 014 2675 010 Valtiovarainministeriö pyytää Laukaan
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti
Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 Sivu 66 (77) Kunnanhallitus
KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 Sivu 66 (77) Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Keskiviikko 20.2.2013 kello 18.00-20.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)
Lisätiedot16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Käsittelyjärjestys Kuntarakenneuudistus.
Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 29.1.2013 PÖYTÄKIRJA Nro 2/2013 KOKOUSAIKA Tiistai 29.1.2013 kello 9.30 10.40 KOKOUSPAIKKA Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, Kotka 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNGIN LAUSUNTO VALTIOVARAINMINISTERIÖN KAUPUNGILLE TOIMITTAMAAN LAUSUNTOPYYNTÖÖN VM 162:00/2011
Asia: SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN LAUSUNTO VALTIOVARAINMINISTERIÖN KAUPUNGILLE TOIMITTAMAAN LAUSUNTOPYYNTÖÖN VM 162:00/2011 Taustaa: Kaupungin lausunto: Valtiovarainministeriö on pyytänyt 22.11.2012 kirjatulla
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
Lisätiedot1. Lausunto selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä
1. Lausunto selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä Yleistä Kuntarakennelakiluonnos on valmisteltu toteuttamaan hallitusohjelmaan kirjattua
LisätiedotRUSKON KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA JA SOSIAALI- JA TERVEYSPOLIITTISEN MINISTERITYÖRYHMÄN PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN LINJAUKSISTA
RUSKON KUNTA Kunnanvaltuusto RUSKON KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA JA SOSIAALI- JA TERVEYSPOLIITTISEN MINISTERITYÖRYHMÄN PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN LINJAUKSISTA 1 Yleistä kuntarakennelakiuudistuksesta
LisätiedotAsia: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
Kansallinen Kokoomus r.p. Helsinki 11.4.2012 VM Viite: VM024:00/2011 Asia: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Kokoomus
Lisätiedotqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh
qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö
LisätiedotKuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja
Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen
LisätiedotILMAJOEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kunnanvaltuusto
Kunnanvaltuusto 4.3.2013 1 32 VALTIOVARAINMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKI- LUONNOKSESTA SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURA- KENTEEN LINJAUKSISTA KH 4.2.2013, 72 Valtiovarainministeriön
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari
LisätiedotRAUTAVAARAN KUNTA Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus 12.03.2012 131 Kunnanhallitus 26.03.2012 149 Kunnanvaltuusto 10.4.2012 15 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
LisätiedotKUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT
KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT 1. Selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä 4 a Kuntarakenneuudistuksen
LisätiedotValtiovarainministeriön lausuntopyyntö Asikkalan kunnan osallistumisesta erityiseen kuntajakoselvitykseen
Kunnanhallitus 200 16.09.2013 Valtuusto 70 30.09.2013 Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö Asikkalan kunnan osallistumisesta erityiseen kuntajakoselvitykseen 202/00.04.00/2013 KHALL 200 16.9.2013 Kuntarakennelaki
LisätiedotOTE PÖYTÄKIRJASTA Kokouspäivä Kunnanhallitus Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle kuntarakennelain muuttamisesta
KEMINMAAN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kokouspäivä Kunnanhallitus 07.08.2018 Sivu 1 D/610/00.04.00/2018 327 Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle kuntarakennelain muuttamisesta Valtiovarainministeriö
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ Kirsi Varhila Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Keskeiset tavoitteet Uudistus osana
LisätiedotAlavieskan kunta Pappilantie Alavieska. Valtiovarainministeriö. Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta
1 Alavieskan kunta 26.2.2013 Pappilantie 1 85200 Alavieska Valtiovarainministeriö Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Alavieskan kunnanvaltuusto on 25.2.2013 päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:
LisätiedotMistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?
Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntien ICT-muutostuen päätösseminaari, 25.11.2015
LisätiedotPELKOSENNIEMEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Viranomainen Kunnanvaltuusto 11.4.2012 19
Kunnanvaltuusto 11.4.2012 19 Kunnanvaltuusto 9, 10, 11 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt 9 Kutsu valtuuston kokoukseen on työjärjestyksessä mainitussa ajassa ennen kokousta julkaistu kunnantoimiston
LisätiedotLuhangan kunta Kunnanvaltuusto liite; lausunto kvalt 29 /
Valtiovarainministeriölle Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kuntarakennelakiluonnoksen perusteluissa todetaan kuntajaon kehittämisen tavoitteet. Keskeistä on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan
LisätiedotLUUMÄEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanvaltuusto. Aika klo 18:00-19:11. Kunnantalo, valtuustosali. Käsitellyt asiat
LUUMÄEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2013 62 Kunnanvaltuusto Aika 04.03.2013 klo 18:00-19:11 Paikka Kunnantalo, valtuustosali Käsitellyt asiat 30 Ilmoitusasiat 31 Valtuustoaloitteet 4.3.2013 32 Kokouksen laillisuuden
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto LAUSUNTO Oulun kaupunginhallitus antaa oheisen lausunnon kuntarakennelakiluonnoksesta sekä sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän esityksestä
Lisätiedot.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV
16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus 37 26.2.2013 48 Kunnanvaltuusto 20 5.3.2013 32 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen
LisätiedotKuntauudistuksen tavoitteet kunnan näkökulmasta
Lääninhallinnon perinneyhdistyksen aluehallintoseminaari Helsingissä torstaina 24.11.2011 Kaupunginjohtaja Paavo Latva-Rasku Kuntauudistuksen tavoitteet kunnan näkökulmasta Perustuslaki 121 (11.06.1999/731)
LisätiedotMetropolialueen kuntarakenteet uudistuvat
Metropolialueen kuntarakenteet uudistuvat Metropolialueen kunta- ja palvelurakenneratkaisut Keskustelutilaisuus 17.4.2013 Hallinto- ja kuntaministeri Virkkunen Kuntauudistuksen kokonaisuus ja eteneminen
LisätiedotKuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka
Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen
LisätiedotERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET
ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi
LisätiedotTyönantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?
Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö
LisätiedotSotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä
Kunnanhallitus 290 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 111 25.11.2013 Kunnanhallitus 78 31.03.2014 Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä KHALL 290 Av. hallintojohtaja
LisätiedotValtiovarainministeriö
Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto Viite: lausuntopyyntö VM162:00/2011 LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKIUUDISTUKSESTA Selvitysvelvollisuudesta ja selvitysperusteista Käytännössä perusteet luovat
LisätiedotAjankohtaista kunta-asiaa
Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän
LisätiedotKuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva
LisätiedotLausuntopyyntö kuntajakolain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen selvityksen asettamisesta KH
Lausuntopyyntö kuntajakolain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen selvityksen asettamisesta KH 13.5.2013 103 Jyväskylän kaupunki on tehnyt valtiovarainministeriölle esityksen erityisen kuntajakoselvityksen
LisätiedotKuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana
LisätiedotSelvitysprosessissa otettava huomioon
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin
LisätiedotKuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina
Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden
LisätiedotKunta joka naisen paras ystävä. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Naisjärjestöjen Keskusliiton seminaari,
Kunta joka naisen paras ystävä Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Naisjärjestöjen Keskusliiton seminaari, 21.4.212 indeksi 8 Muutosten aikailematon toteuttaminen indeksi 8 7 7 lasta ja vanhusta
LisätiedotYhteenveto kuntien lausunnoista kuntarakennelakiesitykseen. Keskustan eduskuntaryhmä
Yhteenveto kuntien lausunnoista kuntarakennelakiesitykseen Keskustan eduskuntaryhmä Eduskunta 14.03.2012 Mitä kysyttiin? Keväällä 2012 toteutetulla ensimmäisellä lausuntokierroksella kunnilta kysyttiin
LisätiedotKuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän
Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy
Lisätiedot"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:
Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotLausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta
Kaupunginhallitus 373 06.10.2014 Kaupunginvaltuusto 92 13.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 518/00.01.00/2013 KHALL 06.10.2014 373 Seutukaupunkiverkoston
LisätiedotHE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista
LisätiedotMuonion kunta Lausunto 1 (5) Kunnanhallitus. Kuntarakennelakiluonnos Lausuntopyyntö
Muonion kunta Lausunto 1 (5) Kunnanhallitus 6.3.2013 Valtiovarainministeriö@vm.fi Lausuntopyyntö 22.11.2012 VM162:00/2011 Kuntarakennelakiluonnos 1. Yleistä Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman
LisätiedotRakennelaki ja kuntauudistus
Rakennelaki ja kuntauudistus Kari Prättälä 19.2.2013 Esityspaikka/tapahtuma pp.kk.vvvv Etunimi Sukunimi titteli KUNTARAKENNE OECD:n Suomen hallinnon maa arviointi arviointi 2010 Keskushallinnon ja kunnallishallinnon
LisätiedotLausunnot on pyydetty toimittamaan viimeistään mennessä.
1 Valtiovarainministeriö Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Valtiovarainministeriö on pyytänyt 22.11.2012 päivätyllä kirjeellä lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausuntoa pyydetään lakiluonnoksesta
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain
Lisätiedot8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?
1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten
LisätiedotKuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa
Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät
LisätiedotKuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat
Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan
LisätiedotArttu-kunta Hollola 2007-2012. Arttu-seminaari 30.5.2012 Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja
Arttu-kunta Hollola 2007-2012 Arttu-seminaari 30.5.2012 Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja Keskeistä sotesta Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen 1.1.2007: 1) Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos
LisätiedotKUNNANHALLITUS 5/
JATKOKOKOUS SIIKAISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA KUNNANHALLITUS 5/2013 82 85 Aika Keskiviikko 6.3.2013 klo 18.00 18.10 Paikka Kunnanvirasto Läsnä Vanhatalo Jukka puheenjohtaja Lahtinen Anneli varapuheenjohtaja
LisätiedotKARSTULAN KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA
5.3.2013 valtiovarainministerio@vm.fi KARSTULAN KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Valtiovarainministeriö on 22.11.2012 päivättynä toimittanut kunnille lausuntopyynnön kuntarakennelakiluonnoksesta.
LisätiedotKuntauudistus. Luottamushenkilöiden perehdytysaineistoja 2012
Kuntauudistus Luottamushenkilöiden perehdytysaineistoja 202 Kuntauudistus 20 2 /202 Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotEsitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013
LisätiedotVantaa kaupunki toteaa lausuntonaan kuntarakennelaista seuraavaa:
valtiovarainministerio@vm.fi Vantaa kaupunki toteaa lausuntonaan kuntarakennelaista seuraavaa: Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Rakennelakiluonnoksessa todetaan (2 ): Kuntajaon kehittämisen tavoitteena
LisätiedotKuntajakoselvitys Kotkan-Haminan seudulla
Kuntajakoselvitys Kotkan-Haminan seudulla 163/07.071/2012 Kh 135 Kuntarakennelaki on astunut voimaan 1.7.2013. Kuntien selvitysvelvollisuus alkaa heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten
LisätiedotKuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää
LisätiedotPäijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN
Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien
Lisätiedot