Senioridynamon tehtävänä on antaa lausunto suunnitellusta palveluketjusta seuraavia kysymyksiä painottaen:
|
|
- Hanna-Mari Kyllönen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SENIORIDYNAMO 16, 21, 24 ja LAUSUNTO: GERIATRISEN POTILAAN PALVELUKETJU 1. Johdanto Suomessa on tällä hetkellä noin 500 valmista hoitoketjua, jotka löytyvät Terveysportista, ja ovat siten avuksi eri hoitotasojen ammattilaisille ja helpottavat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja jossain määrin sosiaalihuollon välisellä rajapinnalla. Aikaisemmin puhuttiin eri hoitoportaista. Nykyään eri palvelutasoja pidetään palvelukokonaisuuksina, jotka lähtevät asiakas- /potilaskeskeisyydestä. Sen vuoksi on tärkeätä että kehittyvät palvelukokonaisuudet (palveluketjut ja -prosessit) edistävät ja tukevat asiakkaan sujuvaa siirtymistä eri yksiköiden välillä. Palveluketjussa yhdistetään sekä paikallinen että alueellinen käytäntö ja työnjako. Vaasan sairaanhoitopiirissä kehitetään Geriatrisen potilaan palveluketjua. Perusterveydenhuollon yksikkö on tästä vastuussa. Palveluketju on kehitetty alueellisessa, moniammatillisessa työryhmässä, ja asiantuntijat ovat antaneet lausuntoja. Suunnitelmana on että palveluketju olisi valmis vuoden 2013 lopussa. Jotta saataisiin uskottava ketju, on tärkeätä kuunnella kaikkia asianosaisia, tämän vuoksi lokakuussa järjestettiin Senioridynamo, johon kuului 23 henkilöä, jotka edustivat vanhuksia, sukulaisia sekä julkisen alan, kolmannen sektorin ja yksityisten yritysten henkilökuntaa, joita palveluketju koskettaa eri tavoin. Senioridynamo kokoontui neljänä iltapäivänä, jolloin osanottajat saivat tietoa palveluketjusta, lisätietoa hoidosta ja palvelusta sekä palveluketjusta asiantuntijoiden välityksellä ja yhteisten keskustelujen kautta. Senioridynamo oli yhdistelmä Terveysdynamossa syntyneistä ajatuksista. Terveysdynamo järjestettiin Vaasan sairaanhoitopiirin Onkologian klinikassa keväällä 2013 (Vaasan yliopisto vastasi sen toteuttamisesta, katso lähemmin Vaasan yliopiston blogi Citizens Voice). Tutkijatohtori Harri Raisiota Vaasan yliopistosta on konsultoitu Senioridynamon suunnittelussa deliberatiivisen demokratian ja kuuntelumenetelmien asiantuntijana. Senioridynamon tehtävänä on antaa lausunto suunnitellusta palveluketjusta seuraavia kysymyksiä painottaen: - Millainen on hyvä palveluketju, mitä arviointikriteerejä käytetään? - Mikä on hyvää/huonoa geriatrisen potilaan palveluketjun suunnitellussa? Mitä muutoksia voitaisiin/täytyisi tehdä? Työn alla olevassa palveluketjussa on seuraavia tavoitteita: (Luonnos Geriatrisen potilaan palveluketju, )
2 Tavoitteet Potilasnäkökulma aktivoida ja mahdollistaa ikääntyneen omien voimavarojen käyttöönottoa parantaa ikääntyneen potilaan hoidon kokonaissuunnittelua ja koordinointia taata laadukas hoito ja kuntoutus sekä hoitoon pääsy iästä ja asuinpaikasta riippumatta potilaan yksilölliseen tarpeeseen perustuen taata turvallinen ja oikea-aikainen kotiutus sekä jatkohoito lisätä potilaan ja hänen lähipiirinsä osallisuutta hoidon suunnitteluun ja toteutukseen mahdollistaa väestön toimintakykyisenä ikääntyminen minimoiden komplikaatioita, kuntoutumista ja kotiutusta hidastavia tekijöitä Henkilöstönäkökulma vahvistaa ja kehittää gerontologista ja geriatrista osaamista ja yhdenmukaistaa moniammatillista hoitoa Prosessit ja organisaationäkökulma edistää rajapintakäytänteiden sujuvuutta, tiedonkulkua ja palvelujärjestelmän toimivuutta varmistaa hoidon oikea porrastus (pyöröovi syndrooman esto) yhdenmukaistaa hoidon perusteita varmistaa laadukas, vaikuttava ja turvallinen hoito, kun palveluketjut perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon ja paikallisiin olosuhteisiin Talousnäkökulma optimoi julkisen ja yksityisen palvelujen sekä kolmannen sektorin resurssien käyttöä lisää kustannustehokkuutta vähentämällä laitoshoidon tarvetta, toimintojen päällekkäisyyttä ja yhteen sovittamalla palveluprosesseja 2. Senioridynamon asettaminen Ihanteellinen osallistujamäärä kansalaisraadissa ja senkaltaisissa kuuntelutilaisuuksissa on henkilöä. Senioridynamoon koetettiin saada mahdollisimman edustava kokoonpano, jossa huomioitiin eri muuttujat, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, alueellisen jakaantumisen, henkilökunnan ja palvelunkäyttäjien yhteen sovittaminen. Senioridynamon kokoonpanossa lähtökohtana oli: Kuusi erikoissairaanhoidon edustajaa, kuusi sosiaali- ja perusterveydenhuollon edustajaa, kuusi vanhusten, omaisten ja palvelunkäyttäjien edustajaa, yksi kolmannen ja yksi yksityisen sektorin edustaja. Päätettiin kutsua muutama edustaja Ikäihmisten kansalaisraadista, joka kokoontui syksyllä 2011, muutoin oli markkinointi avoin. Senioridynamo koostuisi kaiken kaikkiaan 20 henkilöstä.
3 Lopuksi Senioridynamoon kuuluivat seuraavat osallistujat: 5 erikoissairaanhoidosta (fysioterapia, muistihoitaja, suunnittelija, osastonhoitaja, neurologia) 9 ikäihmistä ja/tai palvelunkäyttäjää/omaista 7 sosiaali- ja perusterveydenhuollosta (esim. sosiaalityöntekijä, lähihoitaja, vanhustenhuollon johtaja jne.) 1 yksityissektorilta (kotipalvelu, kotisairaanhoito) 1 kolmannelta sektorilta (Muistiluotsi) Yhteensä 23 henkeä Senioridynamo oli kaksikielinen. Osallistujalista on liitteenä. (Liite 1). Valitettavasti yksikään ulkopuolinen lääkäri ei voinut osallistua Senioridynamoon, lääkärikunta on sitä vastoin edustettuna työryhmissä, ja useat lääkärit ovat antaneet asiantuntijalausunnon. Senioridynamon varsinaisten jäsenten lisäksi osallisena oli myös ryhmä, joka mahdollisti Senioridynamon työskentelyn: työryhmän puheenjohtaja, perusterveydenhuollon yksikön vt. yksikön päällikkö sekä Senioridynamon erityissuunnittelija. Neljä fasilitaattoria toimivat keskustelun ohjaajina ja tekivät yhteenvedon dynamopäivistä. Kahdella fasilitaattoreista oli aiempaa kokemusta kansalaisraadissa toimimisesta. Fasilitaattoreille järjestettiin koulutustilaisuus Senioridynamo, ohjelma ja työtapa Liitteenä on Senioridynamon ohjelma. (Liite 2). Päiviä voidaan lyhyesti kuvailla seuraavasti: Ensimmäisenä päivänä (16.10.) Senioridynamon jäsenet saivat tutustua toisiinsa ja heille annettiin perustavaa tietoa geriatrisesta hoitoketjusta sekä kopio hoitoketjusta. He saivat myös keskustella siitä pienemmissä ryhmissä. Matti Paloneva ja Pirjo Wadén esittelivät hoitoketjun. Toisena päivänä (21.10.) dynamo sai inputia ulkopuolisten asiantuntijoiden luentojen ja ryhmätöiden muodossa. Näitä olivat: Emeritusprofessori Erkki Vauramo, Aaltoyliopisto, Riitta Räsänen, YTT, TtM, Laatuhoiva Oy ja Mikko Niiniketo, Levóninstituutin projektipäällikkö. Kolmantena päivänä (24.10.) Senioridynamon toimeksiantona käytettiin arviointiehdotusten havainnollistamiseksi niin sanottua dotmocracy-menetelmää (katso Dotmocracy-menetelmää voidaan käyttää, kun halutaan tehdä päätöksiä, priorisoida ja lisätä isojen ryhmien luovuutta. Kun Dotmocracya käytettiin Senioridynamossa, neljä 5-6 osallistujasta koostuvaa ryhmää sai ehdottaa arviointikriteerejä, minkä jälkeen niistä tehtiin kooste, jota jokainen sai äänestää asteikolla 1-5. (Täysin samaa mieltä täysin eri mieltä). Ehdotuksia tuli kaikkiaan 27. Ehdotukset ryhmiteltiin teemoittain ja tämäkin prosessi mentiin läpi ryhmässä, jotta varmistettaisiin, että yhtäkään ehdotusta ei jätettäisi pois. 12 teemaa selkiytyi. Valitettavasti kolme osallistujaa oli estynyt osallistumasta kolmanteen päivään.
4 Alla on taulukko 1 ehdotetuista arviointikriteereistä ja äänten jakautumisesta. Sovimme että jos yksi kriteeri saa 17 täysin samaa mieltä -ääntä, niin se otetaan ilman keskustelua ja/tai uusintaäänestystä mukaan kriteereihin. Taulukko 1. Ehdotetut arviointikriteerit ja äänten jakautuminen. Arviointikriteerit Täysin samaa Osittain samaa Ei ota kantaa mieltä mieltä 1. Onko hoito potilaskeskeistä? Arvioidaanko hoitoa ja potilaan kokemusta? 8 11 Onko käytössä palautejärjestelmiä? 3. Onko olemassa kokonaissuunnitelma, joka 20 seuraa potilasta eri hoitotasojen välillä? 4. Onko toimintakyvyn monitahoisen arvioinnin 20 perusteella tehty hoitosuunnitelma, johon asiakkaankin toiveet on dokumentoitu? 5. Turvallisuus/luotettavuus hoitoketjun joka 15 5 vaiheessa ja sen jälkeenkin? 6. Onko (gerontologinen ja geriatrinen) 17 3 osaaminen riittävää? 7. Onko kaikilla hoitotasoilla yhteiset linjat/kriteerit? 8. Onko työote ensisijaisesti kuntouttava? Toimiiko moniammatillisuus? Toimiiko tiedonkulku? Onko vastuuhenkilöä? Onko kolmas sektori otettu mukaan? Niistä vaihtoehdoista, joissa äänestyksessä oli selvää hajontaa, eli arviointikriteereistä 2, 7, 9, 11 ja 12, keskusteltiin koko ryhmässä, jolloin puolestapuhujat saivat kertoa perustelunsa arviointikriteeristä, ja osittain samaa mieltä olevat ja ei ota kantaa saivat sanoa omansa. Joissakin tapauksissa äänestettiin. Arviointikriteeri nro 5:stä "Turvallisuus/luotettavuus hoitoketjun joka vaiheessa ja sen jälkeenkin?" keskusteltiin hyvin lyhyesti, ja Senioridynamon mielestä sen tuli olla mukana. Lisäksi hoitoketjusta kokonaisuutena keskusteltiin siten, että Senioridynamossa esille tulleet arviointikriteerit olivat lähtökohtana. Keskustelut käytiin koko ryhmän kesken, kahdessa tai neljässä ryhmässä. Ryhmien kokoonpanoa oli myös tarkoitus vaihdella. Fasilitaattorit tekivät yhteenvedon ryhmäkeskusteluista. 4. Tulokset Senioridynamo on keskustellut geriatriselle potilaalle suunnitellun hoitoketjun arviointikriteereistä ja käynyt läpi koko ketjun ja kommentoinut sitä. Keskustelussa selkeytyi ehdotuksia, jotka Senioridynamo toivoo otettavan huomioon jatkossa, kun geriatrisen potilaan hoitoketjua laaditaan. Senioridynamo päätyi kymmeneen arviointikriteeriin, sillä kaksi kriteeriä liitettiin yhteen.
5 Senioridynamon on omasta mielestään vastattava seuraaviin arviointikriteereihin pystyäkseen laatimaan hyvän palveluketjun. Tämä raportti selvittää arviointikriteerejä lähtökohtanaan tavoitteet, jotka on viitoitettu Vaasan sairaanhoitopiirin geriatrisen hoitoketjun luonnoksessa: Potilasnäkökulma: 1. Onko hoito potilaskeskeistä? Keskustelussa, joka koski arviointikriteeriä "Arvioidaanko hoitoa, potilaan kokemusta? Onko käytössä palautejärjestelmiä?" Päätettiin, että yhdistetään tämä kriteeri arviointikriteeriin "Onko hoito potilaskeskeistä?" Keskustelussa otettiin esille mm. seuraavat asiat: - Miten luotettavia tehdyt arvioinnit ovat ja miten niitä huomioidaan hoidon suunnittelussa? - Mistä ja millä tavalla potilaalta pyydetään mielipiteitä hänen saamastaan hoidosta? - Vanhempien ihmisten voi olla vaikeaa vastata vakiokysymyksiin. - On tärkeää huomioida kuka kysyy, ehkä ulkopuolinen osapuoli voisi tehdä arvioinnin? - Kuinka luotettava kirjallinen palautelomake on? - Haipro sekä potilas- ja sosiaaliasiamies ovat olemassa. - Hoidon arvioinnin järjestäminen on kustannuskysymys - Miten hoidon arviointi voi olla avuksi palveluketjun päällekkäisyyksien etsinnässä? 2. Onko toimintakyvyn monitahoisen arvioinnin perusteella tehty hoitosuunnitelma, johon asiakkaankin toiveet on dokumentoitu? 3. Onko olemassa kokonaissuunnitelma, joka seuraa potilasta eri hoitotasojen välillä? 4. Turvallisuutta/luotettavuutta palveluketjun joka vaiheessa ja sen jälkeenkin. Senioridynamo toi esille erityisesti seuraavan seikan: Turvallisuus ja luotettavuus liittyvät potilaan turvallisuuden tunteeseen hoidossa. Ne toteutuvat siten, että potilas tietää, mikä on palveluketjun seuraava askel, sekä siten, että hän voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Turvallisuudentunne liittyy toisin sanoen siihen, että potilas kokee tietyllä tavalla hallitsevansa tilanteen. Henkilökuntanäkökulma: 5. Onko gerontologinen ja geriatrinen osaaminen riittävää?
6 6. Sovelletaanko kuntouttavaa työotetta palveluketjun joka vaiheessa? Keskustelussa tuli esille, että arviointikriteeri "Sovelletaanko hoitotasoon katsomatta samoja yhteisiä suuntalinjoja/kriteereitä", voidaan yhdistää arviointikriteeriin "Onko kuntouttava työote käytössä hoitoketjun joka tasolla?" Keskustelussa tulivat esille mm. seuraavat seikat: - On haasteellista, että eri hoitotahot arvioivat potilaan tilanteen, ja arvioinnin tulokset voivat olla erilaisia. - Miten päästä yhteiseen näkemykseen potilaan tarpeista? 7. Toimiiko moniammatillisuus? Keskustelun ja äänestyksen jälkeen päätettiin, että tämä on se kriteeri, jonka Senioridynamo haluaa tuoda esille. Keskustelujen aikana ilmenivät mm. seuraavat asiat: - On vaikeaa tuoda hoitoon uutta kulttuuria, kuten uusia näkemyksiä, arvoja ym. - Onko hoitoalalla hierarkiaa? - Ovatko tiimityö ja työkierto käytössä eri tasoilla? - Päällekkäisyydet katoavat kun työskennellään moniammatillisesti. - Moniammatillinen työ helpottuu teknologian yms. avulla. Prosessit ja organisaationäkökulma: 8. Toimiiko tiedonkulku? 9. Onko vastuuhenkilöä? Keskusteluissa tulivat esille mm. seuraavat asiat: - Uudessa vanhuspalvelulaissa on määräys vastuuhenkilöstä vuodesta lähtien. - Voisi olla olemassa vastuuhenkilö, joka saa tietoja geriatrisen potilaan tilanteesta ja jolla on kokonaiskuva tilanteesta. Erityisesti muistisairaille tulisi valita vastuuhenkilö. 10. Onko kolmas sektori otettu mukaan? Senioridynamon keskusteluissa kolmannesta sektorista ilmeni mm. seuraavaa: - Jos asiakkaalla ei ole omaista, voisi kolmannen sektorin vastuuhenkilö olla käytettävissä. Voidaan ehkä mieluummin puhua tukihenkilöstä kuin vastuuhenkilöstä? - Pitäisikö hoidon parantaa yhteydenottoa kolmanteen sektoriin? Potilaan pitäisi saada informaatiota kolmannesta sektorista, etenkin silloin kun potilas aloittaa hoitosuhteen. - Ongelmana on vaitiolovelvollisuus, ikäihmisen on itse otettava yhteyttä kolmanteen sektoriin tai sitten ikäihminen antaa luvan ottaa yhteyttä kolmanteen sektoriin. - Miten kolmannen sektorin tuki- tai vastuuhenkilö sitoutuu tehtäväänsä?
7 - Keskusteltiin siitä, voidaanko hoitoalan, potilaan ja kolmannen sektorin välillä kehittää erilaisia sopimuksia geriatrisen potilaan tilanne huomioiden? Loppusanat Senioridynamon lausunto luovutetaan Vaasan sairaanhoitopiirin johdolle ja geriatrisen potilaan palveluketjua kehittävälle työryhmälle. Osallistujat toivovat saavansa tietoja työn edistymisestä, he myös toivovat että palveluketjua arvioidaan, mutta ennen kaikkea Senioridynamo haluaa korostaa ketjun toteuttamisen merkitystä. Suunniteltu geriatrisen potilaan palveluketju on ylipäätään hyvä ja vastaa kaikkien terveyden- ja sairaanhoidon ja vanhustenhuollon toimijoiden, sekä asiakkaiden että kentällä työskentelevien suureen tarpeeseen. Senioridynamolle tämä tehtävä on ollut suuri haaste. Senioridynamo haluaa tuoda esille muutaman asian dynamon ehdottamien arviointikriteereiden lisäksi, mm. seuraavaa: Itse tekstissä olisi käytettävä helposti ymmärrettävää kieltä. Jos käytetään vain ammattisanaston termejä, informaatio voi olla vaikeasti omaksuttavissa. Koska vanhemmasta väestöstä moni ei käytä Internetiä, olisi informaatiota palveluketjusta annettava myös muulla tavoin. Senioridynamo toivoo, että palveluketju olisi myös palvelun käyttäjien saatavilla, sillä tavalla osallisuus lisääntyy. Muistisairaiden tilanne olisi otettava huomioon koko palveluketjussa, mutta myös niiden, joilla on huonontunut näkö tai kuulo tulisi saada informaatiota. Geriatrinen potilas on fokuksessa palveluketjun alusta sen loppuun asti, mitä tulee korostaa palveluketjun kehittämisprosessin aikana. Panostaminen joka tason henkilökunnan jatkokoulutukseen on erityisen tärkeää, kuten myös palveluketjun arviointi Tietoja geriatrisen potilaan palveluketjusta ja Senioridynamosta antavat: Pirjo Wadén, yksikön päällikkö, VSHP, perusterveydenhuollon yksikkö, pirjo.waden (at) vshp.fi, puh: Matti Paloneva, työryhmän puheenjohtaja, Vaasan kaupunki, koti- ja laitoshoidon johtaja, matti.paloneva (at) vaasa.fi, puh:
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014
Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus
Kotiutuksessa huomioitavia asioita
Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet
TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS
TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston
Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja
Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta
Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
PALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
Muistiohjelman eteneminen
Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman
Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN
Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?
Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset
Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin
Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa
Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi
että 75-84 vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuodesta 2013 vuoteen 2020 mennessä 21% ja vuoteen 2025 mennessä 26%
Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten määrä kasvaa etenkin vanhimmissa ikäluokissa niin, että 75-84 vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuodesta 2013 vuoteen 2020 mennessä 21% ja vuoteen 2025 mennessä 26%
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013
sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala
SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen
Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI
Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti
Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus
Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen
Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan
Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä
Projektipäällikkö Leila Mukkala Muistikoordinaattori Saara Bitter Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola
19.2.2015 Projektipäällikkö Leila Mukkala Muistikoordinaattori Saara Bitter Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti Toimintalinja 1. Kotona asumisen tukeminen
Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA
Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...
Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa?
Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Seinäjoki Areena 14.1.2013 Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa? Pohjanmaan Potku -hanke Nykyisiä hyviä käytänteitä Tulppa- ja Ikihyvä-ryhmät
Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin
Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Mikko Kaidesoja Tuotepäällikkö Tieto, Healthcare & Welfare mikko.kaidesoja@tieto.com Mistä
AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) Lähettäjä
AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) Lähettäjä 01. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä Vastaan tiedot 02. Olen......työterveyshuollon edusta...julkisen terveydenhuollon avohoitoyksikön
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
Omavalvonnan työpaja Oulu Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira
Omavalvonnan työpaja Oulu 15.11.2017 Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA
Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani
Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE
AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE 01. Ohjaajan nimi 02. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä 03. Kuntoutuslaitos 1 Arinna Oy 2 Avire-Kuntoutus
HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro
Ikäihmisten vaikuttajaraati 9.3.2016 Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Sisältö: Ikääntyvät hämeenlinnalaiset / ikäihmisten vaikuttajaraati SOTE -kokonaisuus SOTE -suunnittelu 2016 Hämeenlinnan
Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta
PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA
PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä
Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu
Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi
Omavalvonnan työpaja. Riitta Husso Valvira
Omavalvonnan työpaja Riitta Husso 22.11.2017 Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä käytössä Valviran
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon
Viidakkokujan tuetun asumisen
Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille
Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014
Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA
SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992)
14.1.2016/ch SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992) Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.12.2015, 114 MUUT ASIAKASMAKSUT / Koti- ja laitoshoito LYHYTAIKAINEN
Johtajien kokous Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö
SenioriKaste Johtajien kokous 27.1.2015 Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö Ikäihmisten palvelut -työryhmä Tehtävät Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset tarvittavista
YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN
YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN TOIMINTASUUNNITELMA Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Sari Furuholm Tarja Lindgren Kirsi Lukka-Aro
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta
Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä
Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.
Valinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä
Valinnanvapaudesta 19.10.2017 SOTEMAKU ohjausryhmä 27.10.2017 Valinnanvapausehdotuksesta 1 Sosiaali- ja terveyskeskuksen repertuaari / suoran valinnan palvelut ( 18) Terveysneuvonta, hoitajan ja lääkärin
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast
ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?
Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati
Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke
Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.
VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA
VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi
Osaisiko potilas itse valita hoitopaikkansa ja lääkärinsä, jos se olisi mahdollista?
Osaisiko potilas itse valita hoitopaikkansa ja lääkärinsä, jos se olisi mahdollista? 28 % 72 % Kyllä. Uskon, että potilas osaisi tehdä valinnan itse Ei. En usko, että potilas osaisi tehdä valintaa Kyllä
Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
Hoitotyön yhteenveto Kantassa
Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön
TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi
Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin
Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita
Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja
Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP
17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje
Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...
VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008
1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille
TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA
TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013
1 / Author / 19-Dec-09
1 / Author / 19-Dec-09 Näin me etenemme Rannikko-Pohjanmaan ky K5 Johtaja Jarkko Pirttiperä Hankkeiden tapaaminen 17.12.09, Vaasa 2 / Author / 19-Dec-09 K5 jäsenkunnat 3 / Author / 19-Dec-09 Esityksen
Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,
15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö
15.1.2014 Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö Olen nuori ja koulutettu ihminen. Jäin työttömäksi joku aika sitten ja menin työkkäriin. Työntekijä ojensi minulle
ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN
ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ
Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä
Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki
Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet
Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa
RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012
RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus
Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla
Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Kuntamarkkinat 11.9.2014 Maija Paukkala Kehittämispäällikkö HyvisSADe projektijohtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Käsitteet Omahoito on potilaan