Sisältö. Johdanto 5. Opetus 15. Voimavarat, tilat ja henkilöstö 18. Mikkelin yliopistokeskuksesta valmistui arviointiraportti 21

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Johdanto 5. Opetus 15. Voimavarat, tilat ja henkilöstö 18. Mikkelin yliopistokeskuksesta valmistui arviointiraportti 21"

Transkriptio

1

2 Sisältö Johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 3 Johdanto 5 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 7 Opetus 15 Voimavarat, tilat ja henkilöstö 18 Mikkelin yliopistokeskuksesta valmistui arviointiraportti 21 Korkeakoulu- ja yliopistoyhteistyö 21 Kansainvälinen yhteistyö 22 Ulkoinen näkyvyys 24 Liite 25 Mikkelin yliopistokeskus palveluksessanne 30

3 Johtoryhmän puheenjohtajan katsaus Yliopistokeskukset aloittivat toimintansa vuoden 2004 alussa kuudessa maakunnassa. Yliopistokeskuspaikkakuntia ovat Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki. Yliopistokeskusten yleisenä ja yhteisenä tehtävänä on edistää yliopistollisen tutkimuksen ja koulutuksen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta maakunnissa, joissa omaa yliopistoa ei ole. Kolmatta vuottaan toimivan Mikkelin yliopistokeskuksen tutkimus- ja hanketoiminta laajeni. Yliopistokeskukseen osallistuvat toimijat koordinoivat ja olivat mukana liki sadassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimushenkilöstö osallistui aktiivisesti kansainvälisiin kongresseihin ja tieteelliseen tutkimukseen. Akateemisen tutkimuksen elementit ovat Mikkelissä selvästi vahvistuneet. Opiskelijoita yliopistokeskuksen koulutuksiin osallistui lähes Henkilöstön määrä ylitti 230. Tohtorivalmennukseen mukaan lähti satakunta opiskelijaa eli määrä liki kaksinkertaistui edellisvuodesta. Vuosi 2006 vakiinnutti Mikkelin yliopistokeskuksen toimintaa. Lisärakennuksen valmistuminen yliopistokeskuksen kampukselle oli tärkeä osa toiminnan juurruttamista Mikkeliin. Loppuvuonna ammattikorkeakoulun kampukselle kengityspajaan valmistuivat tilat Soveltavan ympäristökemian laboratoriolle. Myös useita uusia professuureja valmisteltiin vuoden aikana. Mikkelin yliopistokeskuksen lisärakennuksen vihkiäistilaisuutta vietettiin juhlallisin menoin

4 Vuonna 2006 alettiin myös suunnitella Saimaa Science Park -kokonaisuutta, joka kokoaisi materiaali- ja ympäristötekniikan tutkimuksen. Tavoitteena on saada elinkeinoelämä ja tutkimustoiminta löytämään toisensa niin, että alueelle syntyy yhteisiä toimintatapoja ja työkaluja innovaatioiden luomiseen ja kaupallistamiseen. Emoyliopistoille yliopistokeskukset ovat edelleen uusi toimija. Yliopistokentän rakenteellinen kehittäminen tuo omat haasteensa yliopistokeskuksille nyt, kun yliopistojen toimipisteiden määrän vähentäminen ja resurssien kohdentaminen uudelleen ovat osa laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Vuonna 2006 keskustelu oli hyvin aktiivista kansallisella tasolla ja päättyi odottavaan vaiheeseen. Mikkelin yliopistokeskus on profiloitunut vahvasti omilla osaamisalueillaan ja luonut itselleen kansallisesti vahvan aseman. Tapahtuipa tiedemaailmassa kansallisesti tai kansainvälisesti minkälaisia muutoksia tahansa, vahvan osaamisen pohjalta on huoletonta edetä. Myös pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu yliopistokeskusten kehittäminen entisestään vahvistaa ja juurruttaa yliopistollisia toimintoja Mikkelissä. Tältä pohjalta on vahva toimia. Professori Mika Sillanpää Yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja 2006 Soveltava ympäristökemia, Kuopion yliopisto Kuvat Teemu Mynttinen Kuva Pirja Lepistö 4

5 Johdanto Mikkelin yliopistokeskus on neljän yliopiston toiminnan solmukohta. Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuopion yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto muodostavat verkostomaisen tiedeyhteisön, joka tekee sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja tiedettä. Mikkelin yliopistokeskuksen osaamisalat ovat digitointi luonnonmukainen maa- ja elintarviketuotanto maaseudun kehittäminen materiaalitekniikka nuorisokasvatus osuustoiminta puutekniikka sahatekniikka ympäristöanalytiikka yrittäjyys ja liiketoiminta Yli kahdensadan työntekijän verkosto tekee yhteistyötä lähes sadan ulkomaisen yliopiston kanssa. Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Kansallinen digitointikeskus Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma (BScBA) Kuopion yliopiston Mikkelin toiminnot 5

6 Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö Yksiköt toimivat emoyliopistojensa alaisina ja ovat itsenäisiä suhteessa yliopistokeskukseen. Koordinoivana yliopistona toimii Helsingin yliopisto. Yliopistoille sivutoimipisteet ovat tapa välittää tiedepohjaista asiantuntemusta ympäröivään yhteiskuntaan. Opetusministeriö on hahmottanut yliopistokeskusten toimintamallin vastauksena osin sirpaleiseen korkeakoulukenttään. Yliopistokeskuksen johtamisesta ja kehittämisestä vastaavat ohjausryhmä ja johtoryhmä. Ohjausryhmään kuuluvat yliopistojen rehtorit ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Johtoryhmän jäseniä ovat paikallisten yksiköiden johtajat ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Yhteistyötä koordinoivat yliopistokeskuksen pääsihteeri ja koordinaatioyksikkö. Kolmantena toimintavuonna toteutettiin Mikkelin yliopistokeskuksen sisäinen ja ulkoinen arviointi, jonka tuloksena valmistui elokuussa 2006 raportti Kohti Etelä-Savon yliopistollisia koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijakeskusta. Arvioinnin pohjalta laaditaan strategia vuoteen 2012 saakka. Yliopistokeskus oli keskeisesti mukana valmistelemassa uutta osaamiskeskusohjelmaa ja aluekeskusohjelmaa. Mikkeli toimii materiaalitekniikan Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit -osaamisklusterissa ja metsäalan Forest Industry Future Lappeenranta -osaamisklusterissa. Vuoden 2006 lopussa valmistui selvitys yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyöstä ja rakenteellisesta kehittämisestä. Yhteistyöaloja ovat materiaali- ja ympäristötekniikka, digitointi- ja arkistointiosaaminen sekä yrittäjyys- ja maaseutuosaaminen. Tavoitteena on tehdä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä niin, että Mikkeliin muodostuu kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä yhteisiä tutkimus- ja osaamiskeskittymiä. Myös MTT Mikkelin kanssa aloitettiin sektoritutkimuslaitosyhteistyö. 6

7 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Mikkelin yliopistokeskus tekee tutkimus- ja kehitystyötä kiinteässä yhteistyössä yritysten, kuntien, Mikkelin ja Diakonia-ammattikorkeakoulujen, MTT Mikkelin, YTItutkimuskeskuksen sekä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimus on kansainvälistä ja vastaa yritystoiminnan tarpeisiin mahdollistaen uusien innovaatioiden kehittämisen ja liiketoiminnan lisääntymisen. Tutkimuksen avulla pyritään kasvattamaan huippuosaamista siten, että se lisäisi alueen yritysten kilpailukykyä. Yliopistokeskuksella oli vuonna 2006 yhdeksän professuuria: bioenergiatekniikka ekologinen kasvintuotanto kotieläinten hyvinvointi materiaalitekniikka nuorisokasvatus sahatekniikka yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus yrittäjyys ympäristöanalytiikka Lisäksi valmisteltiin kahden uuden professuurin, myynnin ja yrittäjyyskasvatuksen, aloittamista HSE Pienyrityskeskuksessa vuonna Yliopistokeskus oli mukana liki sadassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa. Hankkeiden rahoituspohja oli monipuolinen käsittäen alueellisen, kansallisen sekä kansainvälisen rahoituksen eri muotoja. Kansainvälisessä yhteistyössä keskeisellä sijalla ovat Pohjoismaat, EU-maat ja Venäjä. Yliopistokeskuksen sijainti Pietarin metropolialueen läheisyydessä antaa erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää yksikköjen erikoisosaamista lähialueyhteistyössä. 7

8 Yliopistokeskuksen tutkimuksen tunnuslukuja Yliopistokeskuksessa valmistui vuonna 2006 kaikkiaan 46 tieteellistä artikkelia ja 66 kongressiesitelmää. Kuusi väitöskirjaa lähetettiin esitarkastukseen ja vertaisarviointien määrä nousi. Tutkimuksen tunnuslukuja v ja Tieteelliset artikkelit (1) Kansainväliset yhteisjulkaisut (2) Kongressiesitelmät Väitöskirjat 1 0 Väitöskirjat esitark. ja vastaväit. (3) 5 6 Vertaisarvioinnit (4) Ainoastaan vertaisarvioidut kv. tieteelliset artikkelit ja kongressijulkaisut 2. joista yhteisjulkaisuja ulkomaisten tutkijoiden kanssa 3. Väitöskirjojen esitarkastukset ja vastaväitökset sekä Suomessa että ulkomailla 4. Kv. tieteellisten julkaisusarjojen ja kongressijulkaisujen vertaisarvioinnit (referee) Lisäksi HSE:n N-sarjassa on julkaistu 17 Pienyrityskeskuksen aluevaikutuksiltaan merkittävää tutkimusraporttia. 8

9 Bioenergia, materiaali- ja sahatekniikka Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikön tutkimusalat ovat bioenergia materiaalitekniikka sahatekniikka Bioenergian tutkimus painottuu bioenergian jalostukseen sekä käyttöön liittyvän teknologian ja liiketoiminnan kehittämiseen. Materiaalitekniikan ASTRaL-laboratorion laitekanta ja osaaminen on räätälöity erityisesti komposiitti- ja pinnoitusteknologiaan. Laboratoriota käyttävät pääosin LTY:n ohutkalvopinnoitteisiin erikoistunut tutkimusryhmä professori David Cameronin johdolla ja MAMK/YTI:n T&K- ja palvelutoimintaan erikoistuneet tutkimusinsinöörit. Sahatekniikan tutkimusryhmässä tutkitaan sahojen laaduntuottokyvyn parantamista sekä kehitetään sahojen prosessien laaduntuottokykyä, mittaustekniikkaa ja laadunohjausta. Kansainvälinen teollisuuden pinnoitusseminaari, MIICS2006, järjestettiin Mikkelissä kolmannen kerran. Bioenergiatekniikka: Professori Tapio Ranta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Materiaalitekniikka: Professori David Cameron, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sahatekniikka: Professori Jaakko Vuorilehto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 9

10 Maaseudun elinkeinot ja elinolosuhteet Mikkelissä ja Seinäjoella toimiva Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on valtakunnallinen ja monitieteellinen maaseudun tutkimuksen, kehittämisen, opetuksen ja koulutuksen asiantuntija. Ydintehtävänä on maaseudun elinkeinojen ja elinolosuhteiden edistäminen. Ruralia-instituutin toiminta keskittyy kolmelle osaamisalalle, jotka ovat luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet maaseutu ja yhteiskunta yrittäjyys ja osuustoiminta Arvosanaopetusta annetaan ja kehitetään luonnonmukaisessa maa- ja elintarviketaloudessa (Eco Studies), monitieteellisissä maaseutuopinnoissa (Rural Studies) ja osuustoiminnassa (Co-op Studies). Lisäksi instituutti koordinoi valtakunnallista Rural Studies -yliopistoopetusverkostoa. Alkuvuonna 2006 valmistunut Helsingin yliopiston strategia ja instituutin tutkimuksen ja toimintakonseptin arviointi antoivat hyvän pohjan kehittämistyölle. Arvioinnissa saivat kiitosta instituutin vahvat yhteiskunnalliset verkostot sekä aito vuorovaikutus maaseudun kehittämistä tukevassa innovaatioympäristössä. Tuotekehityskeittiössä testataan elintarvikkeita. Eco & Food -osaamisala: Tutkimusjohtaja Jouni Kujala (opetus), Helsingin yliopisto Tutkimusjohtaja Laura Seppänen (tutkimus), Helsingin yliopisto Ekologinen kasvintuotanto: Professori Kari Saikkonen, Helsingin yliopisto ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva Harri Hakala 10

11 Kotieläinten hyvinvointi: Professori Satu Raussi, Helsingin yliopisto Rural & Co-op -osaamisalat: Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen (rural), Helsingin yliopisto tutkimusjohtaja Eliisa Troberg (co-op), Helsingin yliopisto Yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus: Professori Leo Granberg, Helsingin yliopisto Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma Kuopion yliopisto aloitti Mikkelissä vuonna 2005 nuorisokasvatuksen maisteriohjelman, joka on ainoa alallaan maassamme. Koulutuksen lisäksi ohjelmassa tehdään myös tutkimusta. Työelämälähtöisyys näkyy pro gradu -töiden aiheissa, jotka kytkeytyvät työelämässä kohdattuihin nuorisokasvatuksen kysymyksiin ja ongelmiin. Pioneerityönä ja työelämää varten tehtyjen tutkielmien myötä osaaminen siirtyy suoraan kentälle. Puolet valmistuneista maistereista asuu ja työskentelee Etelä-Savossa, joten koulutuksen mukanaan tuoma hyöty jää alueelle ja kehittää nuorisotyötä. Valmistuvat maisterit tuottavat myös valtakunnallisesti merkittävää uutta tietoa nuorisoalasta. Osa heistä on ollut mukana esimerkiksi tuottamassa nuorisoalan koulutukseen julkaisua Nuorisotyötä on tehtävä. Nuorisokasvatus: Tutkimusprofessori Helena Helve, Kuopion yliopisto Tutkimusjohtaja Tapio Kuure, Kuopion yliopisto 11

12 Soveltavan ympäristökemian laboratorio Kuopion yliopisto käynnisti uuden tieteenalan, soveltavan ympäristökemian Mikkelissä vuonna Laboratorio ja tutkimusryhmä sijoittuivat toimintavuonna Mikkelin ammattikorkeakoulun kampukselle valmistuneisiin tiloihin. Runsaasti tutkimusta ja tieteellisiä julkaisuja tuottanut monikansallinen tutkimusryhmä keskittyy tutkimaan ympäristöanalytiikkaa, kompleksikemiaa, kemiallisia hapetustekniikoita, sähkökemiallisia puhdistustekniikoita sekä koagulaatiota ja flokkulaatiota. Toiminnan painopisteenä oli toimintavuonna jätevedenkäsittelyyn ja saastuneiden maaalueiden puhdistamiseen liittyvien prosessien tutkiminen ja kehittäminen. Soveltava ympäristökemia: Professori Mika Sillanpää, Kuopion yliopisto Soveltavan ympäristökemian laboratorion tutkimuskohteena on kemiallinen ympäristöteknologia ja analytiikka. Kuvat Päivi Kapiainen-Heiskanen 12

13 Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen tutkimuksessa ja opetuksessa painopisteenä ovat kasvuyrittäjyys, pk-yritysten kansainvälistyminen sekä pk-yrityskoulutus. Mikkeliin vuonna 1980 perustetun HSE Pienyrityskeskuksen yksiköt toimivat Mikkelin lisäksi Helsingissä, Pietarissa ja Tallinnassa. HSE Pienyrityskeskuksessa Mikkelissä toimii yrittäjyyden professori. Vuonna 2006 tehtiin pohjatyötä myynnin ja yrittäjyyskasvatuksen professuurien perustamiseksi Mikkeliin. HSE Pienyrityskeskuksen tutkimusyksikkö tuottaa ajantasaista tietoa muun muassa yritysten ja koulutuksen kehittämistarpeisiin. Tutkimuksia valmistui muun muassa yrittäjyyskasvatuksesta ja kasvuyrityksistä. HSE Pienyrityskeskus kehitti toimintavuonna case- ja kehittämisklinikkatyyppistä pedagogista mallia, josta aloitettiin henkilöstölle koulutus. HSE Pienyrityskeskus aloitti toimintavuonna myös yrittäjyysklubin, Young Business Clubin, omaa liikeideaa haudutteleville. Mikkelissä sijainnut yrityshautomo siirtyi osaksi Miktech Oy:n toimintaa. Yhteistyösuhde jatkuu vahvana, sillä HSE Pienyrityskeskus tuottaa liiketoiminnan kehittämisen palveluja Miktech yrityshautomon yrityksille. HSE:n englanninkielisessä BScBA-ohjelmassa tehtiin opinnäytetöinä projekteja ja selvityksiä alueen yrityksille vierailevien professoreiden ohjauksessa. Opinnäytetöitä kansainväliseen lii-ketoimintaan liittyen tehtiin 85 kappaletta. Pienyrityskeskuksen toimisto Tallinnassa sijaitsee Tehnopolin tiloissa. 13

14 Lisäksi ohjelma toteutti Digibusiness-yhteisprojektin, jonka tuloksia hyödynnetään jatkossa opetuksessa ja Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen Kansallisen digitointikeskuksen palveluja kehitettäessä. Onnistuneen kokeilun myötä kolmen viikon moduulijärjestelmää aiotaan käyttää hyödyksi muiden yliopistoyksiköiden ja organisaatioiden kanssa. Myös yhteistyö Pienyrityskeskuksen kanssa lisääntyi. Yrittäjyys: Professori Markku Virtanen, Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus Tutkimusjohtaja Jari Handelberg, Helsingin kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksella tehdään merkittävää työtä yhteisen kansallisen muistimme säilyttämiseksi. Kuva Jukka Kervinen 14

15 Opetus Mikkelin yliopistokeskus tarjoaa tutkintoon johtavaa yliopistollista perusopetusta, täydennyskoulutusta, avoimen yliopiston opintoja sekä tieteellisiä jatko-opintoja tukevaa koulutusta. Yliopistokeskus järjestää etenkin aikuiskoulutusta niin, että opiskelu on mahdollista työn ohessa. Tutkintoon johtava koulutus Kaikki neljä emoyliopistoa järjestävät tutkintoon johtavaa opetusta Mikkelissä. Helsingin kauppakorkeakoulun englanninkielisessä Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmassa (BScBA) voi opiskella kauppatieteiden kandidaatiksi. Kauppatieteiden maisteriksi voi jatkaa HSE Pienyrityskeskuksen Eco-Business Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelmassa. Tästä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa yhteistyössä toteutettavassa koulutuksesta voi valmistua myös maa- ja metsätaloustieteiden tai filosofian maisteriksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto järjestää Materiaalitekniikan DI-täydennyskoulutusohjelmaa. Kuopion yliopisto järjestää tutkintoon johtavat nuorisokasvatuksen ja sosiaalityön maisteriohjelmat. Esimerkiksi nuorisokasvatuksen maisteriohjelmassa tarjotaan kandidaattitasoisen yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille mahdollisuus valmistua kahdessa vuodessa yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineena sosiaalipedagogiikka ja suuntautumisvaihtoehtona nuorisokasvatus. Nuorisokasvatuksen maisteriohjelman opiskelijat viettivät historiallisia valmistujaisia lauantaina Lisäksi Kuopion yksikössä alkoi eurooppalaisen maisteriohjelman valmistelu (joint degree). 15

16 Avoin yliopisto ja täydennyskoulutus Avointa yliopisto-opetusta ja täydennyskoulutusta Mikkelin yliopistokeskuksessa järjestävät HSE Pienyrityskeskus ja Ruralia-instituutti. Mikkelissä avoimen yliopiston tarjonnasta valtaosan toteuttaa Mikkelin kesäyliopisto, joka siirtyi yliopistokeskuksen kampukselle Avoin yliopisto-opetus on tutkintovaatimusten mukaista korkealaatuista ja tutkimukseen perustuvaa kaikille avointa yliopisto-opetusta. HSE Pienyrityskeskuksessa suunta oli lyhytkestoisista koulutuksista kohti pitkäkestoisia, tavoitteellisia koulutusohjelmia. Vuoden 2006 aikana alkoi monia uusia pitkäkestoisia koulutusohjelmia, kuten markkinoinnin ja myyntijohdon ohjelma, akateeminen yrittäjätutkinto, kansainvälisen liiketoiminnan ja projektijohtamisen erikoistumisopinnot, ostotoiminnan ja logistiikan erikoistumisopinnot sekä englanninkielinen Business Incubator and Management -koulutus virolaisille ja eteläsuomalaisille yrityshautomojen vetäjille. Verkko-opetus Verkko-opetuksella tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti hyödyntävää opetusta. Verkko-opetusta tarjoavat HSE Pienyrityskeskus ja Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti, joka järjestää valtakunnallisia Eco Studies, Rural Studies ja Co-op Studies - opintoja liitettäväksi tutkintoon. Verkko-opetuksen tarjonta kasvoi toimintavuonna. Esimerkiksi Co-op Network Studies -opinnoissa niin verkkokurssien kuin opiskelijoidenkin määrä lisääntyi. Uusia verkkokursseja pilotoitiin viisi. Kvantitatiivisen kehittämisen lisäksi panostettiin myös pedagogisiin ratkaisuihin. 16

17 Opiskelijamäärät Opiskelijoita yliopistokeskuksen eri koulutusohjelmissa oli vuonna 2006 kaikkiaan Opiskelijoiden määrä kasvoi vuoteen 2005 verrattuna liki 2300 opiskelijalla (71 %). Eniten lisääntyi arvosanaopiskelijoiden ja täydennyskoulutusopiskelijoiden määrä. Tutkintotavoitteisissa koulutusohjelmissa oli vuonna 2006 kaikkiaan 631 opiskelijaa (534 vuonna 2005). Mikkelistä valmistui muun muassa 66 kauppatieteiden kandidaattia. Täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston opiskelijoita oli vuonna 2006 yhteensä Toimintavuonna jatkui yliopistotoimijoiden yhteisenä koulutushankkeena edellisvuonna käynnistynyt yliopistollisia jatko-opintoja suunnitteleville tai niitä toteuttaville tohtoriopintoja tukeva valmennusohjelma. Ruralia-instituutin koordinoimaan tohtorivalmennukseen osallistuneiden määrä liki kaksinkertaistui. Siinä opiskeli yhteensä 101 opiskelijaa. Ohjelma on osoittanut selkeästi aikuisväestön kiinnostuksen yliopistollisiin jatko-opintoihin ja tuonut samalla mahdollisuuden kehittää opinnäytetutkimusten avulla alueen elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Opiskelijamäärät v ja Kandidaattiohjelma (BScBA) Maisteriohjelmat Muu arvosanaopetus Avoin yliopisto Tohtorivalmennus Täydennyskoulutus Yhteensä:

18 Voimavarat, tilat ja henkilöstö Toimintavuonna Mikkelin yliopistokeskuksen lisärakennus otettiin käyttöön ja henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan. Henkilöstö Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköissä työskenteli vuoden 2006 lopussa yhteensä 232 henkilöä (215 henkilötyövuotta). Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta 19 henkilöllä (8,2 %). Erityisesti henkilöstö lisääntyi Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratoriossa, missä henkilöstön määrä yli kaksinkertaistui 12:sta 26:een. Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön kansainvälisessä BScBA-ohjelmassa vierailee ulkomaalaisia luennoitsijoita kolmen viikon jaksoissa opettamassa opiskelijoita. Vierailevia opettajia kävi vuoden 2006 aikana 57 henkilöä. Henkilöstömäärät v Professorit HY HSE * LTY KY Yhteensä: *Lisäksi BScBA-ohjelmassa opetti 57 ulkomaista professoria. 18

19 Tutkimushenkilökunta v ja Tohtorit ja lisensiaatit 21 20,5 Koko tutkimushenkilöstö 58 61,5 Rahoitus Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnan kokonaisliikevaihto oli 15,5 miljoonaa euroa. (vuonna ,1m ). Kasvua edellisvuoteen oli 9,75 %. Opetusministeriö myönsi rahoitusta Mikkelin yliopistokeskuksen koordinointiin euroa ja kehittämiseen euroa. 4 % Yliopistot (OPM) 32 % 17 % Muu valtion rahoitus 11 % 32 % Kunnat 3 % 33 % EU 33 % 11 % 3 % Yritykset 17 % Muut 4 % 19

20 Lisärakennuksen ja monien muuttojen vuosi Yliopistokeskuksen yksiköt toimivat tällä hetkellä kolmessa eri toimipisteessä; yliopistokeskuskampuksella, kasarmin kampuksella ja Pursialan kaupunginosassa. Yliopistokeskuksen lisärakennus valmistui kesällä 2006, ja vihkiäisiä vietettiin Yliopistokeskus sai uuden rakennuksen myötä myös kaupunkilaisten silmissä fyysisen identiteetin. Uuden rakennuksen pääsuunnittelija on arkkitehtitoimisto Juhani Katainen Ky Helsingistä. Kustannusarvio oli n. 5,1 miljoonaa euroa, ja uuden rakennuksen huoneistopintaala on 3000 m 2. Rakennus on osittain EU-rahoitteinen, muut rahoittajat ovat Helsingin yliopisto ja Mikkelin kaupunki. Lönnrotinkatu 7:ssä uusissa tiloissa toimivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Samalla kampuksella toimivat myös Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma ja yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö. Lisärakennuksen myötä luomututkimuksen osaamiskeskittymä vahvistui. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Partalan luomututkijat muuttivat Ruralialta vapautuneisiin tiloihin. Yliopistokeskuksella on MTT:n kanssa yhteisprofessuuri, ja tutkimushankkeita pyritään valmistelemaan jatkossa entistä tiiviimmässä yhteistyössä. Uuden rakennuksen tarjoaman lisätilan ansiosta akateemista yhteisöä täydentää myös yliopistokeskuskampukselle muuttanut Mikkelin kesäyliopisto. Toimintavuosi oli myös HSE Pienyrityskeskukselle monien muuttojen vuosi, sillä niin Mikkelissä, Helsingissä kuin Pietarissakin otettiin käyttöön uudet tilat. Mikkelin yliopistokeskuksen lisärakennus. Kuva Anne Hytönen 20

21 Mikkelin yliopistokeskuksesta valmistui arviointiraportti Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnasta valmistui elokuussa 2006 ulkoisen arvioinnin raportti, jonka laativat professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopistosta, professori Erkki Korpimäki Turun yliopistosta ja tutkija Miia Mäntylä Vaasan yliopiston Levón-instituutista. Arvioinnin keskeiset näkökulmat olivat alueellinen vaikuttavuus ja tieteellinen laatu. Korkeakoulu- ja yliopistoyhteistyö Mikkelin yliopistokeskus tekee tiivistä yhteistyötä alueen korkeakoulujen, yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä muiden organisaatioiden kanssa. Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos vastaa Kansalliskirjaston aineistojen korkeatasoisesta säilytyksestä: digitoinnista, mikrokuvauksesta ja konservoinnista. Kansallisessa digitointikeskuksessa Mikkelissä koordinoidaan kotimaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen digitointitoiminnan suunnittelua ja toteutusta sekä siihen liittyviä hankkeita. Vuonna 1990 perustettu laitos työllistää viitisenkymmentä henkilöä. Mikkelin yliopistokeskukseen on keskittynyt valtakunnallisten ja kansainvälisten verkostojen koordinaatiotehtäviä. Ruralia-instituutti toimii Eco Studies, Rural Studies ja Co-op Studies -opintokokonaisuuksien koordinoijana. Lisäksi instituutti koordinoi kansallista eläinten hyvinvointitutkimuksen tutkijakoulua. Itäsuomalaisia bioenergia-alan verkostoja on koordinoinut professori Tapio Ranta Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Professori Ranta on valmistellut laajaa bioenergia-hanketta. Kuopion yliopiston soveltavan ympäristökemian tutkijaryhmä tekee läheistä yhteistyötä 21

22 yritysten kanssa sekä tutkimusyhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten yliopistojen kanssa, mikä konkretisoituu yhteisinä hankkeina ja julkaisuina. Mikkelin yliopistokeskus on aktiivisesti mukana maamme kuuden yliopistokeskuksen välisessä yhteistyössä. Yliopistokeskukset tuottivat toimintavuonna yhteisen rahoitusselvityksen. Selvitystä on hyödynnetty yliopistokeskusten yhteisessä edunvalvonnassa ja kehittämisessä. Koordinaatioyksikkö tiivisti toimintavuonna yhteistyötään Lahden yliopistokeskuksen kanssa. Vuoden aikana järjestettiin yhteisiä koulutus- ja kehittämistilaisuuksia, joissa keskityttiin erityisesti laatu- ja viestintäasioihin. Mikkelin yliopisto- ja korkeakoulutoimintojen neuvottelukunnan asettama selvitysryhmä pohti yliopisto- ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä ja rakenteellista kehittämistä. Työryhmä sai työnsä valmiiksi ennen vuoden loppua. Työryhmän selvitysten pohjalta solmitaan yliopistokeskuksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyösopimus. Meneillään on muun muassa laajoja yhteisiä kehittämishankkeita ja laboratorioihin liittyvää tiivistä yhteistyötä. Yksiköillä on myös yhteistä tutkimushenkilökuntaa. Kansainvälinen yhteistyö Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköillä on merkittävää kansainvälistä yhteistyötä. Yhteyksiä on solmittu liki 100 ulkomaisen yliopiston kanssa. Erityisesti Venäjän ja Pietarin metropolialueen läheisyys näkyy yliopistokeskuksen toiminnassa. HY:n Ruralia-instituutin kansainväliset hankkeet kohdentuivat Venäjän lisäksi Baltiaan ja Itä-Eurooppaan. HSE Pienyrityskeskuksella on ollut toimisto Pietarissa jo vuodesta 1993 ja Tallinnassa Tehnopolin tiloissa vuodesta 2004 yhteistyökumppaninaan Tallinnan teknillinen korkeakoulu. HSE Pienyrityskeskus järjesti koulutuksia sekä Pietarissa että Tallinnassa suomalaisten ja paikallisten yritysten tarpeisiin. Pietarissa järjestettiin muun muassa suomalaisille 22

23 naisyrittäjille verkostoitumismahdollisuuksia ja venäläisten kaupallisten avustajien koulutus Pietarissa toimiville suomalaisyrityksille jatkui. Etenkin HSE:n Mikkelin yksikön englanninkielinen kansainvälinen BScBA-ohjelma ja Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio houkuttelevat kampuksille kansainvälisiä tutkijoita, vaihto-opiskelijoita, ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita ja vierailevia luennoitsijoita. Englanninkielisiä koulutusohjelmia järjestettiin niin HSE:n yksiköissä kuin Ruraliainstituutissa. Vuonna 2006 HSE:n BScBA-ohjelmalla oli 49 kansainvälistä vaihtoyliopistoa. Opiskelijavaihtoon lähti Mikkelistä 80 opiskelijaa 27 ulkomaiseen yliopistoon ja Mikkeliin tuli vastaavasti 58 kansainvälistä opiskelijaa. Vuoden aikana saatiin myös päätökseen Canadian-European Community Programme for Co-operation in Higher Education and Training -projekti (CEMEC). Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos on mukana kansainvälisessä kulttuuriperinnön digitoinnin kehittämisessä, kirjastoalan järjestöissä, EU-hankkeissa ja pohjoismaisissa projekteissa. Kansainvälisiä seminaareja Mikkelin yliopistokeskuksessa järjestettiin useita, muun muassa nuorisokasvatuksen eurooppalaisen maisteriohjelmaverkoston seminaari, kansainvälinen teollisuuden pinnoitusseminaari ja kansainvälinen osuustoimintaseminaari. Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Pursialan kaupunginosassa Mikkelissä. Kuvat Jukka Kervinen 23

24 Ulkoinen näkyvyys Yliopistokeskus jatkoi ensimmäisenä toimintavuonna aloitettuja perinteitä. Studia Generalia -luentoja järjestettiin useita ja toukokuussa vietettiin Flooran päivää. Syyskuinen Tiedesirkus-tapahtuma popularisoi tiedettä suurelle yleisölle ja teki tutkijan työtä tutuksi lapsille ja nuorille. Tapahtumaan osallistui 700 koululaista ja opettajaa. Tiedesirkuksessa kaikilla yliopistokeskuksen toimijoilla oli oma toimintapisteensä. Esimerkiksi osuustoimintapisteellä nuoret miettivät, miltä kuulostaisi olla siipien myyjä kohteenaan keijut. Kuopion yliopiston toimintapisteellä tutkittiin kemiaa taikapullon avulla. Tiedesirkuksessa jaettiin toista kertaa Tieteenkesyttäjä-palkinto, joka myönnettiin HSE Pienyrityskeskuksen yrittäjyyden professori Markku Virtaselle. Uutena sidosryhmätyön muotona alkoi Mikkelin yliopistokeskuksen ystävien toiminta. Yliopistokeskuksen ystäviin voi liittyä kuka tahansa yliopistokeskuksen toiminnasta kiinnostunut ilmoittamalla yhteystietonsa. Yliopistokeskus tiedottaa ystäville ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja toiminnastaan. Myös yksiköiden nimissä tapahtui toimintavuonna muutoksia. Helsingin yliopiston kirjaston nimi muuttui Kansalliskirjastoksi. Mikkelin Pursialassa sijaitseva yksikkö on nyt Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos sirkus-tapahtuman toimintapisteitä. Mikkelin yliopistokeskuksen Tiede- Kansallinen digitointikeskus. Helsingin kauppakorkeakoulun käyttämä lyhenne HKKK jäi historiaan, ja tilalle tuli muoto HSE. Mikkelin yliopistokeskuksessa tehtävä tutkimus pääsi hyvin esille mediassa ja madalsi kynnystä tutustua tieteelliseen toimintaan. Syksyllä koteihin jaettiin Yliopistokeskuslehti Lehden teemana oli kansainvälisyys. Lehdestä otettiin kappaleen painos. Kuvat Anne Hytönen ja Panu Pöyhtäri 24

25 Liite MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET 2006 Seuraavassa on luettelo niistä Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköissä vuonna 2006 toteutetuista määräaikaisista hankkeista, joiden kokonaisbudjetti ylitti 5000 euroa tai jotka olivat muulla tavoin merkittäviä. HELSINGIN YLIOPISTO, Ruralia-instituutti BERAS Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society Ekologisen kasvintuotannon professuuri Lihasikojen hyvinvointi Luomun reitti luomustatuksen säilyminen tuotantoketjussa Etelä-Savossa Luonnonmukaisen kotieläintalouden professuuri Luonnonmukainen munantuotanto Management Strategies for European Rape pests (MASTER) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ennakkoarviointi Metabolic changes in genetically modified plants Modification of rearing conditions to improve welfare of layers Network for nordic excellence in sustainable and healthy catering (Healthcat) Paikallinen ruokajärjestelmä: vaikutukset ja oppimishaasteet (LOFO) PUUTTO Puun uuteaineiden ja kuorikerroksen jatkojalostus QualityLowInPutFood (QLIF) Improving quality and safety and reduction of costs in the European organic and low input supply chain Response Seudullisen yrityspalvelutoiminnan rakentuminen yhteistoiminnallisiksi verkostoiksi maaseutualueilla Suomen LEADER+ -ohjelman väliarviointi Tuotantoeläinten hyvinvointi tuottajien asenteet ja käytännöt Yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen professuuri Cross-border rural interaction between South-East Finland and Leningrad region (RURACT) Sustainable development of rural area of Leningrad region (RurDEVE) Dynaamiset kehittyjät EcoDecora II Eteläsavolaisten yrttien ja siemenmausteiden mikrobiologisen laadun parantaminen ja tuotevalikoiman monipuolistaminen Kaakkois-Suomen Interfood II 25

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

SISÄLTÖ. MUC 2008 Toimintakertomus I 2

SISÄLTÖ. MUC 2008 Toimintakertomus I 2 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008 SISÄLTÖ Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 3 Mikkelin yliopistokeskus 4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 6 Maaseutu ja bioenergian

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin

Lisätiedot

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Esittely 2015 SUOMEN YLIOPISTOKESKUKSET Suomessa on 14 yliopistoa Yliopistokeskuksia 6 alueilla joilla ei ole omaa yliopistoa mutta usean yliopiston toimintaa: Kajaani Kokkola

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

"Kiirehdi hitaasti" - Co-op Network Studies - opetusverkoston oppivuodet

Kiirehdi hitaasti - Co-op Network Studies - opetusverkoston oppivuodet "Kiirehdi hitaasti" - Co-op Network Studies - opetusverkoston oppivuodet Pekka Hytinkoski Verkkopedagogi Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkeli Co-op Studies Network -yliopisto-opetusverkosto

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Kestävän kehityksen ja kaupunkiympäristön monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta ja siihen perustuvaa opetusta

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Kestävän kehityksen ja kaupunkiympäristön monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta ja siihen perustuvaa opetusta MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Kestävän kehityksen ja kaupunkiympäristön monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta ja siihen perustuvaa opetusta sekä innovaatiotoimintaa Esittely kesäkuu 2016 SUOMEN YLIOPISTOKESKUKSET

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Mikkelin yliopistokeskus

Mikkelin yliopistokeskus Mikkelin yliopistokeskus TOIMINTAKERTOMUS Sisältö Pääsihteerin katsaus Vuoden kohokohtia 4 Graafeja 6 8 MUC 9 Yhteystiedot 2 2 Pääsihteerin katsaus Yt, yt ja yt. Siinä loppuvuoden kolme näkyvintä asiaa.

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

AMMATILLISEN OSAAMISEN

AMMATILLISEN OSAAMISEN AMMATILLISEN OSAAMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ - AMOS Tulevaisuuden ammatillisen osaamisen Kansainvälistymisen Digitalisaation Uusien oppimisratkaisujen ja modernin ohjauksen asialla Martti Majuri 27.01.2016 Yhteistyössä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA Yhteistyösopijaosapuolet Oulun yliopisto (OY) VTT Elektroniikka (VTT) Kajaanin ammattikorkeakoulu (AMK) (jäljempänä yhdessä sopijaosapuolet) sopivat

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto CIMON KIINA-SEMINAARI 4.3.2010 Helsinki Congress Paasitorni Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos Higher Education Group seppo.holtta@uta.fi HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Biotalous paljon mahdollisuuksia Voi sisältää monenlaisia aloja Kemiaa, ympäristötiedettä, johtamista, IT-osaamista, kieliä jne sekä näiden yhdistelmiä Tarjonta

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus LUONNOS 28.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 AMMATTIKORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA KEHITYSNÄKÖKULMAT AIPA-PÄIVÄT PÄIVÄT 2010, KAJAANI TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 SISÄLLÖT 1. Ammattikorkeakoulutuksen visio 2. Rakenteellinen

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa

ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa ULKOASIAINMINISTERIÖ Alueellisen yhteistyön yksikkö (ITÄ-30) ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa BIONOVA OY WASTE-OP: WASTE OPPORTUNITIES FOR PROFITS 89

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 421/2012 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 PORI 17.12.201412 2014 Kaarina Nurmi Tutkimuspäällikkö, VTT Rauman kaupunki Elinkeino- ja suunnittelupalvelut kaarina.nurmi@rauma.fi 050 307 3542 RAUMAN ALUEEN KORKEAKOULUTUKSEN

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT Mika Rekola Metsätieteiden laitos 28. 3. 2011 Sisällys Tutkijat ja ohjausryhmä Tutkimuksen tarkoitus Rahoitus Tausta Teoreettinen viitekehys

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot