Sisältö. Johdanto 5. Opetus 15. Voimavarat, tilat ja henkilöstö 18. Mikkelin yliopistokeskuksesta valmistui arviointiraportti 21

Transkriptio

1

2 Sisältö Johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 3 Johdanto 5 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 7 Opetus 15 Voimavarat, tilat ja henkilöstö 18 Mikkelin yliopistokeskuksesta valmistui arviointiraportti 21 Korkeakoulu- ja yliopistoyhteistyö 21 Kansainvälinen yhteistyö 22 Ulkoinen näkyvyys 24 Liite 25 Mikkelin yliopistokeskus palveluksessanne 30

3 Johtoryhmän puheenjohtajan katsaus Yliopistokeskukset aloittivat toimintansa vuoden 2004 alussa kuudessa maakunnassa. Yliopistokeskuspaikkakuntia ovat Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki. Yliopistokeskusten yleisenä ja yhteisenä tehtävänä on edistää yliopistollisen tutkimuksen ja koulutuksen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta maakunnissa, joissa omaa yliopistoa ei ole. Kolmatta vuottaan toimivan Mikkelin yliopistokeskuksen tutkimus- ja hanketoiminta laajeni. Yliopistokeskukseen osallistuvat toimijat koordinoivat ja olivat mukana liki sadassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimushenkilöstö osallistui aktiivisesti kansainvälisiin kongresseihin ja tieteelliseen tutkimukseen. Akateemisen tutkimuksen elementit ovat Mikkelissä selvästi vahvistuneet. Opiskelijoita yliopistokeskuksen koulutuksiin osallistui lähes Henkilöstön määrä ylitti 230. Tohtorivalmennukseen mukaan lähti satakunta opiskelijaa eli määrä liki kaksinkertaistui edellisvuodesta. Vuosi 2006 vakiinnutti Mikkelin yliopistokeskuksen toimintaa. Lisärakennuksen valmistuminen yliopistokeskuksen kampukselle oli tärkeä osa toiminnan juurruttamista Mikkeliin. Loppuvuonna ammattikorkeakoulun kampukselle kengityspajaan valmistuivat tilat Soveltavan ympäristökemian laboratoriolle. Myös useita uusia professuureja valmisteltiin vuoden aikana. Mikkelin yliopistokeskuksen lisärakennuksen vihkiäistilaisuutta vietettiin juhlallisin menoin

4 Vuonna 2006 alettiin myös suunnitella Saimaa Science Park -kokonaisuutta, joka kokoaisi materiaali- ja ympäristötekniikan tutkimuksen. Tavoitteena on saada elinkeinoelämä ja tutkimustoiminta löytämään toisensa niin, että alueelle syntyy yhteisiä toimintatapoja ja työkaluja innovaatioiden luomiseen ja kaupallistamiseen. Emoyliopistoille yliopistokeskukset ovat edelleen uusi toimija. Yliopistokentän rakenteellinen kehittäminen tuo omat haasteensa yliopistokeskuksille nyt, kun yliopistojen toimipisteiden määrän vähentäminen ja resurssien kohdentaminen uudelleen ovat osa laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Vuonna 2006 keskustelu oli hyvin aktiivista kansallisella tasolla ja päättyi odottavaan vaiheeseen. Mikkelin yliopistokeskus on profiloitunut vahvasti omilla osaamisalueillaan ja luonut itselleen kansallisesti vahvan aseman. Tapahtuipa tiedemaailmassa kansallisesti tai kansainvälisesti minkälaisia muutoksia tahansa, vahvan osaamisen pohjalta on huoletonta edetä. Myös pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu yliopistokeskusten kehittäminen entisestään vahvistaa ja juurruttaa yliopistollisia toimintoja Mikkelissä. Tältä pohjalta on vahva toimia. Professori Mika Sillanpää Yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja 2006 Soveltava ympäristökemia, Kuopion yliopisto Kuvat Teemu Mynttinen Kuva Pirja Lepistö 4

5 Johdanto Mikkelin yliopistokeskus on neljän yliopiston toiminnan solmukohta. Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuopion yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto muodostavat verkostomaisen tiedeyhteisön, joka tekee sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja tiedettä. Mikkelin yliopistokeskuksen osaamisalat ovat digitointi luonnonmukainen maa- ja elintarviketuotanto maaseudun kehittäminen materiaalitekniikka nuorisokasvatus osuustoiminta puutekniikka sahatekniikka ympäristöanalytiikka yrittäjyys ja liiketoiminta Yli kahdensadan työntekijän verkosto tekee yhteistyötä lähes sadan ulkomaisen yliopiston kanssa. Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Kansallinen digitointikeskus Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma (BScBA) Kuopion yliopiston Mikkelin toiminnot 5

6 Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö Yksiköt toimivat emoyliopistojensa alaisina ja ovat itsenäisiä suhteessa yliopistokeskukseen. Koordinoivana yliopistona toimii Helsingin yliopisto. Yliopistoille sivutoimipisteet ovat tapa välittää tiedepohjaista asiantuntemusta ympäröivään yhteiskuntaan. Opetusministeriö on hahmottanut yliopistokeskusten toimintamallin vastauksena osin sirpaleiseen korkeakoulukenttään. Yliopistokeskuksen johtamisesta ja kehittämisestä vastaavat ohjausryhmä ja johtoryhmä. Ohjausryhmään kuuluvat yliopistojen rehtorit ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Johtoryhmän jäseniä ovat paikallisten yksiköiden johtajat ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Yhteistyötä koordinoivat yliopistokeskuksen pääsihteeri ja koordinaatioyksikkö. Kolmantena toimintavuonna toteutettiin Mikkelin yliopistokeskuksen sisäinen ja ulkoinen arviointi, jonka tuloksena valmistui elokuussa 2006 raportti Kohti Etelä-Savon yliopistollisia koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijakeskusta. Arvioinnin pohjalta laaditaan strategia vuoteen 2012 saakka. Yliopistokeskus oli keskeisesti mukana valmistelemassa uutta osaamiskeskusohjelmaa ja aluekeskusohjelmaa. Mikkeli toimii materiaalitekniikan Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit -osaamisklusterissa ja metsäalan Forest Industry Future Lappeenranta -osaamisklusterissa. Vuoden 2006 lopussa valmistui selvitys yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyöstä ja rakenteellisesta kehittämisestä. Yhteistyöaloja ovat materiaali- ja ympäristötekniikka, digitointi- ja arkistointiosaaminen sekä yrittäjyys- ja maaseutuosaaminen. Tavoitteena on tehdä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä niin, että Mikkeliin muodostuu kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä yhteisiä tutkimus- ja osaamiskeskittymiä. Myös MTT Mikkelin kanssa aloitettiin sektoritutkimuslaitosyhteistyö. 6

7 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Mikkelin yliopistokeskus tekee tutkimus- ja kehitystyötä kiinteässä yhteistyössä yritysten, kuntien, Mikkelin ja Diakonia-ammattikorkeakoulujen, MTT Mikkelin, YTItutkimuskeskuksen sekä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimus on kansainvälistä ja vastaa yritystoiminnan tarpeisiin mahdollistaen uusien innovaatioiden kehittämisen ja liiketoiminnan lisääntymisen. Tutkimuksen avulla pyritään kasvattamaan huippuosaamista siten, että se lisäisi alueen yritysten kilpailukykyä. Yliopistokeskuksella oli vuonna 2006 yhdeksän professuuria: bioenergiatekniikka ekologinen kasvintuotanto kotieläinten hyvinvointi materiaalitekniikka nuorisokasvatus sahatekniikka yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus yrittäjyys ympäristöanalytiikka Lisäksi valmisteltiin kahden uuden professuurin, myynnin ja yrittäjyyskasvatuksen, aloittamista HSE Pienyrityskeskuksessa vuonna Yliopistokeskus oli mukana liki sadassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa. Hankkeiden rahoituspohja oli monipuolinen käsittäen alueellisen, kansallisen sekä kansainvälisen rahoituksen eri muotoja. Kansainvälisessä yhteistyössä keskeisellä sijalla ovat Pohjoismaat, EU-maat ja Venäjä. Yliopistokeskuksen sijainti Pietarin metropolialueen läheisyydessä antaa erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää yksikköjen erikoisosaamista lähialueyhteistyössä. 7

8 Yliopistokeskuksen tutkimuksen tunnuslukuja Yliopistokeskuksessa valmistui vuonna 2006 kaikkiaan 46 tieteellistä artikkelia ja 66 kongressiesitelmää. Kuusi väitöskirjaa lähetettiin esitarkastukseen ja vertaisarviointien määrä nousi. Tutkimuksen tunnuslukuja v ja Tieteelliset artikkelit (1) Kansainväliset yhteisjulkaisut (2) Kongressiesitelmät Väitöskirjat 1 0 Väitöskirjat esitark. ja vastaväit. (3) 5 6 Vertaisarvioinnit (4) Ainoastaan vertaisarvioidut kv. tieteelliset artikkelit ja kongressijulkaisut 2. joista yhteisjulkaisuja ulkomaisten tutkijoiden kanssa 3. Väitöskirjojen esitarkastukset ja vastaväitökset sekä Suomessa että ulkomailla 4. Kv. tieteellisten julkaisusarjojen ja kongressijulkaisujen vertaisarvioinnit (referee) Lisäksi HSE:n N-sarjassa on julkaistu 17 Pienyrityskeskuksen aluevaikutuksiltaan merkittävää tutkimusraporttia. 8

9 Bioenergia, materiaali- ja sahatekniikka Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikön tutkimusalat ovat bioenergia materiaalitekniikka sahatekniikka Bioenergian tutkimus painottuu bioenergian jalostukseen sekä käyttöön liittyvän teknologian ja liiketoiminnan kehittämiseen. Materiaalitekniikan ASTRaL-laboratorion laitekanta ja osaaminen on räätälöity erityisesti komposiitti- ja pinnoitusteknologiaan. Laboratoriota käyttävät pääosin LTY:n ohutkalvopinnoitteisiin erikoistunut tutkimusryhmä professori David Cameronin johdolla ja MAMK/YTI:n T&K- ja palvelutoimintaan erikoistuneet tutkimusinsinöörit. Sahatekniikan tutkimusryhmässä tutkitaan sahojen laaduntuottokyvyn parantamista sekä kehitetään sahojen prosessien laaduntuottokykyä, mittaustekniikkaa ja laadunohjausta. Kansainvälinen teollisuuden pinnoitusseminaari, MIICS2006, järjestettiin Mikkelissä kolmannen kerran. Bioenergiatekniikka: Professori Tapio Ranta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Materiaalitekniikka: Professori David Cameron, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sahatekniikka: Professori Jaakko Vuorilehto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 9

10 Maaseudun elinkeinot ja elinolosuhteet Mikkelissä ja Seinäjoella toimiva Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on valtakunnallinen ja monitieteellinen maaseudun tutkimuksen, kehittämisen, opetuksen ja koulutuksen asiantuntija. Ydintehtävänä on maaseudun elinkeinojen ja elinolosuhteiden edistäminen. Ruralia-instituutin toiminta keskittyy kolmelle osaamisalalle, jotka ovat luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet maaseutu ja yhteiskunta yrittäjyys ja osuustoiminta Arvosanaopetusta annetaan ja kehitetään luonnonmukaisessa maa- ja elintarviketaloudessa (Eco Studies), monitieteellisissä maaseutuopinnoissa (Rural Studies) ja osuustoiminnassa (Co-op Studies). Lisäksi instituutti koordinoi valtakunnallista Rural Studies -yliopistoopetusverkostoa. Alkuvuonna 2006 valmistunut Helsingin yliopiston strategia ja instituutin tutkimuksen ja toimintakonseptin arviointi antoivat hyvän pohjan kehittämistyölle. Arvioinnissa saivat kiitosta instituutin vahvat yhteiskunnalliset verkostot sekä aito vuorovaikutus maaseudun kehittämistä tukevassa innovaatioympäristössä. Tuotekehityskeittiössä testataan elintarvikkeita. Eco & Food -osaamisala: Tutkimusjohtaja Jouni Kujala (opetus), Helsingin yliopisto Tutkimusjohtaja Laura Seppänen (tutkimus), Helsingin yliopisto Ekologinen kasvintuotanto: Professori Kari Saikkonen, Helsingin yliopisto ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva Harri Hakala 10

11 Kotieläinten hyvinvointi: Professori Satu Raussi, Helsingin yliopisto Rural & Co-op -osaamisalat: Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen (rural), Helsingin yliopisto tutkimusjohtaja Eliisa Troberg (co-op), Helsingin yliopisto Yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus: Professori Leo Granberg, Helsingin yliopisto Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma Kuopion yliopisto aloitti Mikkelissä vuonna 2005 nuorisokasvatuksen maisteriohjelman, joka on ainoa alallaan maassamme. Koulutuksen lisäksi ohjelmassa tehdään myös tutkimusta. Työelämälähtöisyys näkyy pro gradu -töiden aiheissa, jotka kytkeytyvät työelämässä kohdattuihin nuorisokasvatuksen kysymyksiin ja ongelmiin. Pioneerityönä ja työelämää varten tehtyjen tutkielmien myötä osaaminen siirtyy suoraan kentälle. Puolet valmistuneista maistereista asuu ja työskentelee Etelä-Savossa, joten koulutuksen mukanaan tuoma hyöty jää alueelle ja kehittää nuorisotyötä. Valmistuvat maisterit tuottavat myös valtakunnallisesti merkittävää uutta tietoa nuorisoalasta. Osa heistä on ollut mukana esimerkiksi tuottamassa nuorisoalan koulutukseen julkaisua Nuorisotyötä on tehtävä. Nuorisokasvatus: Tutkimusprofessori Helena Helve, Kuopion yliopisto Tutkimusjohtaja Tapio Kuure, Kuopion yliopisto 11

12 Soveltavan ympäristökemian laboratorio Kuopion yliopisto käynnisti uuden tieteenalan, soveltavan ympäristökemian Mikkelissä vuonna Laboratorio ja tutkimusryhmä sijoittuivat toimintavuonna Mikkelin ammattikorkeakoulun kampukselle valmistuneisiin tiloihin. Runsaasti tutkimusta ja tieteellisiä julkaisuja tuottanut monikansallinen tutkimusryhmä keskittyy tutkimaan ympäristöanalytiikkaa, kompleksikemiaa, kemiallisia hapetustekniikoita, sähkökemiallisia puhdistustekniikoita sekä koagulaatiota ja flokkulaatiota. Toiminnan painopisteenä oli toimintavuonna jätevedenkäsittelyyn ja saastuneiden maaalueiden puhdistamiseen liittyvien prosessien tutkiminen ja kehittäminen. Soveltava ympäristökemia: Professori Mika Sillanpää, Kuopion yliopisto Soveltavan ympäristökemian laboratorion tutkimuskohteena on kemiallinen ympäristöteknologia ja analytiikka. Kuvat Päivi Kapiainen-Heiskanen 12

13 Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen tutkimuksessa ja opetuksessa painopisteenä ovat kasvuyrittäjyys, pk-yritysten kansainvälistyminen sekä pk-yrityskoulutus. Mikkeliin vuonna 1980 perustetun HSE Pienyrityskeskuksen yksiköt toimivat Mikkelin lisäksi Helsingissä, Pietarissa ja Tallinnassa. HSE Pienyrityskeskuksessa Mikkelissä toimii yrittäjyyden professori. Vuonna 2006 tehtiin pohjatyötä myynnin ja yrittäjyyskasvatuksen professuurien perustamiseksi Mikkeliin. HSE Pienyrityskeskuksen tutkimusyksikkö tuottaa ajantasaista tietoa muun muassa yritysten ja koulutuksen kehittämistarpeisiin. Tutkimuksia valmistui muun muassa yrittäjyyskasvatuksesta ja kasvuyrityksistä. HSE Pienyrityskeskus kehitti toimintavuonna case- ja kehittämisklinikkatyyppistä pedagogista mallia, josta aloitettiin henkilöstölle koulutus. HSE Pienyrityskeskus aloitti toimintavuonna myös yrittäjyysklubin, Young Business Clubin, omaa liikeideaa haudutteleville. Mikkelissä sijainnut yrityshautomo siirtyi osaksi Miktech Oy:n toimintaa. Yhteistyösuhde jatkuu vahvana, sillä HSE Pienyrityskeskus tuottaa liiketoiminnan kehittämisen palveluja Miktech yrityshautomon yrityksille. HSE:n englanninkielisessä BScBA-ohjelmassa tehtiin opinnäytetöinä projekteja ja selvityksiä alueen yrityksille vierailevien professoreiden ohjauksessa. Opinnäytetöitä kansainväliseen lii-ketoimintaan liittyen tehtiin 85 kappaletta. Pienyrityskeskuksen toimisto Tallinnassa sijaitsee Tehnopolin tiloissa. 13

14 Lisäksi ohjelma toteutti Digibusiness-yhteisprojektin, jonka tuloksia hyödynnetään jatkossa opetuksessa ja Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen Kansallisen digitointikeskuksen palveluja kehitettäessä. Onnistuneen kokeilun myötä kolmen viikon moduulijärjestelmää aiotaan käyttää hyödyksi muiden yliopistoyksiköiden ja organisaatioiden kanssa. Myös yhteistyö Pienyrityskeskuksen kanssa lisääntyi. Yrittäjyys: Professori Markku Virtanen, Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus Tutkimusjohtaja Jari Handelberg, Helsingin kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksella tehdään merkittävää työtä yhteisen kansallisen muistimme säilyttämiseksi. Kuva Jukka Kervinen 14

15 Opetus Mikkelin yliopistokeskus tarjoaa tutkintoon johtavaa yliopistollista perusopetusta, täydennyskoulutusta, avoimen yliopiston opintoja sekä tieteellisiä jatko-opintoja tukevaa koulutusta. Yliopistokeskus järjestää etenkin aikuiskoulutusta niin, että opiskelu on mahdollista työn ohessa. Tutkintoon johtava koulutus Kaikki neljä emoyliopistoa järjestävät tutkintoon johtavaa opetusta Mikkelissä. Helsingin kauppakorkeakoulun englanninkielisessä Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmassa (BScBA) voi opiskella kauppatieteiden kandidaatiksi. Kauppatieteiden maisteriksi voi jatkaa HSE Pienyrityskeskuksen Eco-Business Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelmassa. Tästä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa yhteistyössä toteutettavassa koulutuksesta voi valmistua myös maa- ja metsätaloustieteiden tai filosofian maisteriksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto järjestää Materiaalitekniikan DI-täydennyskoulutusohjelmaa. Kuopion yliopisto järjestää tutkintoon johtavat nuorisokasvatuksen ja sosiaalityön maisteriohjelmat. Esimerkiksi nuorisokasvatuksen maisteriohjelmassa tarjotaan kandidaattitasoisen yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille mahdollisuus valmistua kahdessa vuodessa yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineena sosiaalipedagogiikka ja suuntautumisvaihtoehtona nuorisokasvatus. Nuorisokasvatuksen maisteriohjelman opiskelijat viettivät historiallisia valmistujaisia lauantaina Lisäksi Kuopion yksikössä alkoi eurooppalaisen maisteriohjelman valmistelu (joint degree). 15

16 Avoin yliopisto ja täydennyskoulutus Avointa yliopisto-opetusta ja täydennyskoulutusta Mikkelin yliopistokeskuksessa järjestävät HSE Pienyrityskeskus ja Ruralia-instituutti. Mikkelissä avoimen yliopiston tarjonnasta valtaosan toteuttaa Mikkelin kesäyliopisto, joka siirtyi yliopistokeskuksen kampukselle Avoin yliopisto-opetus on tutkintovaatimusten mukaista korkealaatuista ja tutkimukseen perustuvaa kaikille avointa yliopisto-opetusta. HSE Pienyrityskeskuksessa suunta oli lyhytkestoisista koulutuksista kohti pitkäkestoisia, tavoitteellisia koulutusohjelmia. Vuoden 2006 aikana alkoi monia uusia pitkäkestoisia koulutusohjelmia, kuten markkinoinnin ja myyntijohdon ohjelma, akateeminen yrittäjätutkinto, kansainvälisen liiketoiminnan ja projektijohtamisen erikoistumisopinnot, ostotoiminnan ja logistiikan erikoistumisopinnot sekä englanninkielinen Business Incubator and Management -koulutus virolaisille ja eteläsuomalaisille yrityshautomojen vetäjille. Verkko-opetus Verkko-opetuksella tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti hyödyntävää opetusta. Verkko-opetusta tarjoavat HSE Pienyrityskeskus ja Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti, joka järjestää valtakunnallisia Eco Studies, Rural Studies ja Co-op Studies - opintoja liitettäväksi tutkintoon. Verkko-opetuksen tarjonta kasvoi toimintavuonna. Esimerkiksi Co-op Network Studies -opinnoissa niin verkkokurssien kuin opiskelijoidenkin määrä lisääntyi. Uusia verkkokursseja pilotoitiin viisi. Kvantitatiivisen kehittämisen lisäksi panostettiin myös pedagogisiin ratkaisuihin. 16

17 Opiskelijamäärät Opiskelijoita yliopistokeskuksen eri koulutusohjelmissa oli vuonna 2006 kaikkiaan Opiskelijoiden määrä kasvoi vuoteen 2005 verrattuna liki 2300 opiskelijalla (71 %). Eniten lisääntyi arvosanaopiskelijoiden ja täydennyskoulutusopiskelijoiden määrä. Tutkintotavoitteisissa koulutusohjelmissa oli vuonna 2006 kaikkiaan 631 opiskelijaa (534 vuonna 2005). Mikkelistä valmistui muun muassa 66 kauppatieteiden kandidaattia. Täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston opiskelijoita oli vuonna 2006 yhteensä Toimintavuonna jatkui yliopistotoimijoiden yhteisenä koulutushankkeena edellisvuonna käynnistynyt yliopistollisia jatko-opintoja suunnitteleville tai niitä toteuttaville tohtoriopintoja tukeva valmennusohjelma. Ruralia-instituutin koordinoimaan tohtorivalmennukseen osallistuneiden määrä liki kaksinkertaistui. Siinä opiskeli yhteensä 101 opiskelijaa. Ohjelma on osoittanut selkeästi aikuisväestön kiinnostuksen yliopistollisiin jatko-opintoihin ja tuonut samalla mahdollisuuden kehittää opinnäytetutkimusten avulla alueen elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Opiskelijamäärät v ja Kandidaattiohjelma (BScBA) Maisteriohjelmat Muu arvosanaopetus Avoin yliopisto Tohtorivalmennus Täydennyskoulutus Yhteensä:

18 Voimavarat, tilat ja henkilöstö Toimintavuonna Mikkelin yliopistokeskuksen lisärakennus otettiin käyttöön ja henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan. Henkilöstö Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköissä työskenteli vuoden 2006 lopussa yhteensä 232 henkilöä (215 henkilötyövuotta). Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta 19 henkilöllä (8,2 %). Erityisesti henkilöstö lisääntyi Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratoriossa, missä henkilöstön määrä yli kaksinkertaistui 12:sta 26:een. Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön kansainvälisessä BScBA-ohjelmassa vierailee ulkomaalaisia luennoitsijoita kolmen viikon jaksoissa opettamassa opiskelijoita. Vierailevia opettajia kävi vuoden 2006 aikana 57 henkilöä. Henkilöstömäärät v Professorit HY HSE * LTY KY Yhteensä: *Lisäksi BScBA-ohjelmassa opetti 57 ulkomaista professoria. 18

19 Tutkimushenkilökunta v ja Tohtorit ja lisensiaatit 21 20,5 Koko tutkimushenkilöstö 58 61,5 Rahoitus Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnan kokonaisliikevaihto oli 15,5 miljoonaa euroa. (vuonna ,1m ). Kasvua edellisvuoteen oli 9,75 %. Opetusministeriö myönsi rahoitusta Mikkelin yliopistokeskuksen koordinointiin euroa ja kehittämiseen euroa. 4 % Yliopistot (OPM) 32 % 17 % Muu valtion rahoitus 11 % 32 % Kunnat 3 % 33 % EU 33 % 11 % 3 % Yritykset 17 % Muut 4 % 19

20 Lisärakennuksen ja monien muuttojen vuosi Yliopistokeskuksen yksiköt toimivat tällä hetkellä kolmessa eri toimipisteessä; yliopistokeskuskampuksella, kasarmin kampuksella ja Pursialan kaupunginosassa. Yliopistokeskuksen lisärakennus valmistui kesällä 2006, ja vihkiäisiä vietettiin Yliopistokeskus sai uuden rakennuksen myötä myös kaupunkilaisten silmissä fyysisen identiteetin. Uuden rakennuksen pääsuunnittelija on arkkitehtitoimisto Juhani Katainen Ky Helsingistä. Kustannusarvio oli n. 5,1 miljoonaa euroa, ja uuden rakennuksen huoneistopintaala on 3000 m 2. Rakennus on osittain EU-rahoitteinen, muut rahoittajat ovat Helsingin yliopisto ja Mikkelin kaupunki. Lönnrotinkatu 7:ssä uusissa tiloissa toimivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Samalla kampuksella toimivat myös Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma ja yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö. Lisärakennuksen myötä luomututkimuksen osaamiskeskittymä vahvistui. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Partalan luomututkijat muuttivat Ruralialta vapautuneisiin tiloihin. Yliopistokeskuksella on MTT:n kanssa yhteisprofessuuri, ja tutkimushankkeita pyritään valmistelemaan jatkossa entistä tiiviimmässä yhteistyössä. Uuden rakennuksen tarjoaman lisätilan ansiosta akateemista yhteisöä täydentää myös yliopistokeskuskampukselle muuttanut Mikkelin kesäyliopisto. Toimintavuosi oli myös HSE Pienyrityskeskukselle monien muuttojen vuosi, sillä niin Mikkelissä, Helsingissä kuin Pietarissakin otettiin käyttöön uudet tilat. Mikkelin yliopistokeskuksen lisärakennus. Kuva Anne Hytönen 20

21 Mikkelin yliopistokeskuksesta valmistui arviointiraportti Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnasta valmistui elokuussa 2006 ulkoisen arvioinnin raportti, jonka laativat professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopistosta, professori Erkki Korpimäki Turun yliopistosta ja tutkija Miia Mäntylä Vaasan yliopiston Levón-instituutista. Arvioinnin keskeiset näkökulmat olivat alueellinen vaikuttavuus ja tieteellinen laatu. Korkeakoulu- ja yliopistoyhteistyö Mikkelin yliopistokeskus tekee tiivistä yhteistyötä alueen korkeakoulujen, yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä muiden organisaatioiden kanssa. Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos vastaa Kansalliskirjaston aineistojen korkeatasoisesta säilytyksestä: digitoinnista, mikrokuvauksesta ja konservoinnista. Kansallisessa digitointikeskuksessa Mikkelissä koordinoidaan kotimaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen digitointitoiminnan suunnittelua ja toteutusta sekä siihen liittyviä hankkeita. Vuonna 1990 perustettu laitos työllistää viitisenkymmentä henkilöä. Mikkelin yliopistokeskukseen on keskittynyt valtakunnallisten ja kansainvälisten verkostojen koordinaatiotehtäviä. Ruralia-instituutti toimii Eco Studies, Rural Studies ja Co-op Studies -opintokokonaisuuksien koordinoijana. Lisäksi instituutti koordinoi kansallista eläinten hyvinvointitutkimuksen tutkijakoulua. Itäsuomalaisia bioenergia-alan verkostoja on koordinoinut professori Tapio Ranta Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Professori Ranta on valmistellut laajaa bioenergia-hanketta. Kuopion yliopiston soveltavan ympäristökemian tutkijaryhmä tekee läheistä yhteistyötä 21

22 yritysten kanssa sekä tutkimusyhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten yliopistojen kanssa, mikä konkretisoituu yhteisinä hankkeina ja julkaisuina. Mikkelin yliopistokeskus on aktiivisesti mukana maamme kuuden yliopistokeskuksen välisessä yhteistyössä. Yliopistokeskukset tuottivat toimintavuonna yhteisen rahoitusselvityksen. Selvitystä on hyödynnetty yliopistokeskusten yhteisessä edunvalvonnassa ja kehittämisessä. Koordinaatioyksikkö tiivisti toimintavuonna yhteistyötään Lahden yliopistokeskuksen kanssa. Vuoden aikana järjestettiin yhteisiä koulutus- ja kehittämistilaisuuksia, joissa keskityttiin erityisesti laatu- ja viestintäasioihin. Mikkelin yliopisto- ja korkeakoulutoimintojen neuvottelukunnan asettama selvitysryhmä pohti yliopisto- ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä ja rakenteellista kehittämistä. Työryhmä sai työnsä valmiiksi ennen vuoden loppua. Työryhmän selvitysten pohjalta solmitaan yliopistokeskuksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyösopimus. Meneillään on muun muassa laajoja yhteisiä kehittämishankkeita ja laboratorioihin liittyvää tiivistä yhteistyötä. Yksiköillä on myös yhteistä tutkimushenkilökuntaa. Kansainvälinen yhteistyö Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköillä on merkittävää kansainvälistä yhteistyötä. Yhteyksiä on solmittu liki 100 ulkomaisen yliopiston kanssa. Erityisesti Venäjän ja Pietarin metropolialueen läheisyys näkyy yliopistokeskuksen toiminnassa. HY:n Ruralia-instituutin kansainväliset hankkeet kohdentuivat Venäjän lisäksi Baltiaan ja Itä-Eurooppaan. HSE Pienyrityskeskuksella on ollut toimisto Pietarissa jo vuodesta 1993 ja Tallinnassa Tehnopolin tiloissa vuodesta 2004 yhteistyökumppaninaan Tallinnan teknillinen korkeakoulu. HSE Pienyrityskeskus järjesti koulutuksia sekä Pietarissa että Tallinnassa suomalaisten ja paikallisten yritysten tarpeisiin. Pietarissa järjestettiin muun muassa suomalaisille 22

23 naisyrittäjille verkostoitumismahdollisuuksia ja venäläisten kaupallisten avustajien koulutus Pietarissa toimiville suomalaisyrityksille jatkui. Etenkin HSE:n Mikkelin yksikön englanninkielinen kansainvälinen BScBA-ohjelma ja Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio houkuttelevat kampuksille kansainvälisiä tutkijoita, vaihto-opiskelijoita, ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita ja vierailevia luennoitsijoita. Englanninkielisiä koulutusohjelmia järjestettiin niin HSE:n yksiköissä kuin Ruraliainstituutissa. Vuonna 2006 HSE:n BScBA-ohjelmalla oli 49 kansainvälistä vaihtoyliopistoa. Opiskelijavaihtoon lähti Mikkelistä 80 opiskelijaa 27 ulkomaiseen yliopistoon ja Mikkeliin tuli vastaavasti 58 kansainvälistä opiskelijaa. Vuoden aikana saatiin myös päätökseen Canadian-European Community Programme for Co-operation in Higher Education and Training -projekti (CEMEC). Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos on mukana kansainvälisessä kulttuuriperinnön digitoinnin kehittämisessä, kirjastoalan järjestöissä, EU-hankkeissa ja pohjoismaisissa projekteissa. Kansainvälisiä seminaareja Mikkelin yliopistokeskuksessa järjestettiin useita, muun muassa nuorisokasvatuksen eurooppalaisen maisteriohjelmaverkoston seminaari, kansainvälinen teollisuuden pinnoitusseminaari ja kansainvälinen osuustoimintaseminaari. Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Pursialan kaupunginosassa Mikkelissä. Kuvat Jukka Kervinen 23

24 Ulkoinen näkyvyys Yliopistokeskus jatkoi ensimmäisenä toimintavuonna aloitettuja perinteitä. Studia Generalia -luentoja järjestettiin useita ja toukokuussa vietettiin Flooran päivää. Syyskuinen Tiedesirkus-tapahtuma popularisoi tiedettä suurelle yleisölle ja teki tutkijan työtä tutuksi lapsille ja nuorille. Tapahtumaan osallistui 700 koululaista ja opettajaa. Tiedesirkuksessa kaikilla yliopistokeskuksen toimijoilla oli oma toimintapisteensä. Esimerkiksi osuustoimintapisteellä nuoret miettivät, miltä kuulostaisi olla siipien myyjä kohteenaan keijut. Kuopion yliopiston toimintapisteellä tutkittiin kemiaa taikapullon avulla. Tiedesirkuksessa jaettiin toista kertaa Tieteenkesyttäjä-palkinto, joka myönnettiin HSE Pienyrityskeskuksen yrittäjyyden professori Markku Virtaselle. Uutena sidosryhmätyön muotona alkoi Mikkelin yliopistokeskuksen ystävien toiminta. Yliopistokeskuksen ystäviin voi liittyä kuka tahansa yliopistokeskuksen toiminnasta kiinnostunut ilmoittamalla yhteystietonsa. Yliopistokeskus tiedottaa ystäville ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja toiminnastaan. Myös yksiköiden nimissä tapahtui toimintavuonna muutoksia. Helsingin yliopiston kirjaston nimi muuttui Kansalliskirjastoksi. Mikkelin Pursialassa sijaitseva yksikkö on nyt Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos sirkus-tapahtuman toimintapisteitä. Mikkelin yliopistokeskuksen Tiede- Kansallinen digitointikeskus. Helsingin kauppakorkeakoulun käyttämä lyhenne HKKK jäi historiaan, ja tilalle tuli muoto HSE. Mikkelin yliopistokeskuksessa tehtävä tutkimus pääsi hyvin esille mediassa ja madalsi kynnystä tutustua tieteelliseen toimintaan. Syksyllä koteihin jaettiin Yliopistokeskuslehti Lehden teemana oli kansainvälisyys. Lehdestä otettiin kappaleen painos. Kuvat Anne Hytönen ja Panu Pöyhtäri 24

25 Liite MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET 2006 Seuraavassa on luettelo niistä Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköissä vuonna 2006 toteutetuista määräaikaisista hankkeista, joiden kokonaisbudjetti ylitti 5000 euroa tai jotka olivat muulla tavoin merkittäviä. HELSINGIN YLIOPISTO, Ruralia-instituutti BERAS Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society Ekologisen kasvintuotannon professuuri Lihasikojen hyvinvointi Luomun reitti luomustatuksen säilyminen tuotantoketjussa Etelä-Savossa Luonnonmukaisen kotieläintalouden professuuri Luonnonmukainen munantuotanto Management Strategies for European Rape pests (MASTER) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ennakkoarviointi Metabolic changes in genetically modified plants Modification of rearing conditions to improve welfare of layers Network for nordic excellence in sustainable and healthy catering (Healthcat) Paikallinen ruokajärjestelmä: vaikutukset ja oppimishaasteet (LOFO) PUUTTO Puun uuteaineiden ja kuorikerroksen jatkojalostus QualityLowInPutFood (QLIF) Improving quality and safety and reduction of costs in the European organic and low input supply chain Response Seudullisen yrityspalvelutoiminnan rakentuminen yhteistoiminnallisiksi verkostoiksi maaseutualueilla Suomen LEADER+ -ohjelman väliarviointi Tuotantoeläinten hyvinvointi tuottajien asenteet ja käytännöt Yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen professuuri Cross-border rural interaction between South-East Finland and Leningrad region (RURACT) Sustainable development of rural area of Leningrad region (RurDEVE) Dynaamiset kehittyjät EcoDecora II Eteläsavolaisten yrttien ja siemenmausteiden mikrobiologisen laadun parantaminen ja tuotevalikoiman monipuolistaminen Kaakkois-Suomen Interfood II 25