Kohti Etelä-Savon yliopistollista koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijakeskusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti Etelä-Savon yliopistollista koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijakeskusta"

Transkriptio

1

2

3 Kohti Etelä-Savon yliopistollista koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijakeskusta Mikkelin yliopistokeskuksen ulkoisen arvioinnin raportti Ilkka Virtanen, Erkki Korpimäki ja Miia Mäntylä

4

5 Sisältö 1. Johdanto Arvioinnin tausta ja toteutus Etelä-Savo ja Mikkelin seutu Mikkelin yliopistokeskuksen toimintaympäristönä Korkeakoulutoiminta Etelä-Savossa Yliopistokeskus ja sen toimijat Perustaminen Toimijat Yliopistokeskus Etelä-Savon oppimiskeskuksena Tutkinto-opetus Aikuiskoulutus Jatkokoulutus Yliopistokeskus tutkimus- ja asiantuntijaorganisaationa Akateeminen tutkimus ja jatkokoulutus Palvelututkimus Yliopistokeskus osana Etelä-Savon innovaatiojärjestelmää Innovaatioketjun keskeiset toimijat Ammattikorkeakouluyhteistyö Yhteenveto ja toimenpidesuositukset 44 LÄHDELUETTELO 48 LIITTEET 48 { 5 }

6

7 [ 1 ] Johdanto Yliopistokeskukset aloittivat toimintansa vuoden 2004 alussa kuudessa maakunnassa, joiden alueella ei ole omaa yliopistoa. Maakuntien yhteenlaskettu väestö on n. 20 % maamme väestöstä. Yliopistokeskuspaikkakuntia ovat Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki. Nykyisiin yliopistokeskusmaakuntiin on kolmen viime vuosikymmenen aikana perustettu erilaisista lähtökohdista ja erilaisia tehtäviä toteuttavia yliopistojen yksiköitä, jotka vuoden 2004 alussa koottiin verkosto-organisaatioina toimiviksi yliopistokeskuksiksi. Historiallisesta taustasta ja organisoitumisen mallista johtuen yliopistokeskukset ovat erilaisia. Esimerkiksi Porin yliopistokeskuksessa on merkittävässä määrin perustutkintokoulutusta, kun taas Seinäjoen yliopistokeskus keskittyy ensisijaisesti tutkimukseen. Yliopistokeskusten yleisenä ja yhteisenä tehtävänä on kuitenkin edistää yliopistollisen tutkimuksen ja koulutuksen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Opetusministeriön tavoitteena yliopistokeskuksia muodostettaessa oli koota yliopistopaikkakuntien ulkopuolella olevaa yliopistotoimintaa yhtenäisesti hallinnoiduiksi keskuksiksi, joissa on usean eri yliopiston toimintaa. Tavoitteena oli organisaatiomalli, jolla yliopistojen osaamisen vaikutuksia voidaan levittää alueellisesti kattavammiksi lisäämättä yliopistojen määrää. Yliopistokeskusjärjestelmän luomisella pyrittiin siis ennen kaikkea olemassa olevan toiminnan koordinointiin ja tehostamiseen. Yliopistokeskukset ovat uusin osa suomalaista yliopisto- ja korkeakoulujärjestelmää. Ne toteuttavat emoyliopistojensa toimintaa ja yliopistolaissa määriteltyjä tehtäviä eli tutkimusta ja opetusta yliopiston sijaintialueen ulkopuolella. Tästä lähtökohdasta yliopistokeskuksissa on tyypillisesti monialaista toimintaa, jonka hyödyntäminen on niiden erityisenä haasteena. Tutkimuksessa ja opetuksessa huomioon otettavan yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän toteutuksessa korostuu erityisesti yliopistojen alueellinen tehtävä ja sen vaikuttavuus. { 7 }

8 1.1 ARVIOINNIN TAUSTA JA TOTEUTUS Mikkelin yliopistokeskus on muiden yliopistokeskusten tapaan aloittanut toimintansa vuoden 2004 alussa. Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston rehtorit sekä Mikkelin kaupunginjohtaja allekirjoittivat Mikkelin yliopistokeskusta koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimuksella vahvistettiin yliopistokeskuksen tavoitteet ja tehtävät, mukana olevat yksiköt, yliopistokeskuksen suhde emoyliopistoihin, yliopistokeskuksen hallinnointi ja voimavarat sekä yhteistyön päätöksentekomenettelyt. Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnassa heijastuvat ne neljän emoyliopiston tieteelliseen asiantuntemukseen perustuvat osaamisalat, jotka vastaavat erityisesti Etelä-Savon alueellisiin tarpeisiin. Yliopistokeskuksen toimintaa luonnehtii luontoon ja ympäristöön liittyvien osaamisalojen yhdistäminen tekniikkaan ja yrittäjyyteen. Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvat seuraavat yksiköt: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos, Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Helsingin kauppakorkeakoulun BSc- BA-ohjelma, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö, Kuopion yliopiston Mikkelin toiminnot sekä yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö. Mikkelin yliopistokeskuksen toimintayksiköt ovat emoyliopistojensa alaisia ja itsenäisiä suhteessa yliopistokeskukseen. Yliopistokeskuksen koordinoivana yliopistona toimii Helsingin yliopisto. Yliopistokeskuksen hallinnosta vastaavat emoyliopistojen rehtoreista koostuva ohjausryhmä (pj. rehtori Ilkka Niiniluoto, HY), johtoryhmä, johon kuuluvat yliopistojen Mikkelissä toimivien yksiköiden johtajat ja Mikkelin kaupunginjohtaja (puheenjohtajuus kiertävä, v professori Mika Sillanpää, KuY) sekä pääsihteerin johtama nelihenkinen virkamieskunta. Pääsihteeri toimii ohjausryhmän ja johtoryhmän sihteerinä. Yliopistokeskuksen koordinaatio rahoitetaan opetusministeriön myöntämällä määrärahalla ( /v). Yliopistokeskukset ovat saaneet valtion budjetista vuosina kunakin vuonna euron lisämäärärahan/yliopistokeskus. Arvioinnin suoritushetkellä vallitsi alustava tieto, että määrärahatilanne kaudella olisi edellisen kauden kaltainen. Yliopistokeskuksen hallinto tekee yhteistyöhön tarkoitettujen määrärahojen käyttöä koskevia aloitteita ja suunnitelmia. Yhteistyöhön tarkoitettujen määrärahojen käytöstä sovitaan yhteisesti. Opetusministeriö esitti vuoden 2005 tulosneuvotteluissa yliopistokeskuksen arviointia ja yliopistokeskuksen ohjausryhmä suositti arvioinnin toteuttamista syksyyn 2006 mennessä. Arvioinnin toteutusmuodoksi valittiin yliopistokeskuksen itsensä (Opetusministeriön taloudellisella tuella) organisoima arviointi, joka perusratkaisultaan noudattaa Korkeakoulujen arviointineuvostossa käytössä olevaa kolmivaiheista mallia: yliopistokeskuksen toiminnan itsearviointi, ulkoisen asiantuntijaryhmän suorittama arviointivierailu sekä ryhmän laatima itsearviointiraporttiin, arviointivierailuillaan tekemiin havaintoihin ja muuhun yliopistokeskuksen toimintaa kuvaavaan materiaaliin { 8 }

9 perustuva arviointiraportti. Itsearviontiraportti ja ulkoisen arviointiryhmän raportti yhdessä muodostavat arvioinnin lopputuleman. Arviointiryhmä suosittelee, että yliopistokeskus julkaisee nämä molemmat raportit sopivaksi katsomallaan tavalla, esimerkiksi verkkojulkaisuina yliopistokeskuksen sivuilla, ja huolehtii niiden sisältämän informaation leviämisestä yliopistokeskuksen toimijoiden ja keskeisten sidosryhmien tietoisuuteen. Yliopistokeskuksen ohjausryhmä hyväksyi arviointisuunnitelman Ulkoisiksi arvioijiksi kutsuttiin professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopistosta (pj.), professori Erkki Korpimäki Turun yliopistosta ja tutkija Miia Mäntylä Vaasan yliopiston Levón-instituutista (siht.). Yliopistokeskuksen suorittama itsearviointi valmistui maaliskuussa 2006, arviointivierailut toteutettiin ja ulkoisen arvioinnin raportti valmistui Arviointiraportti oli yliopistokeskuksen kommentoitavana heinä elokuussa 2006 ja kommentit saatiin mennessä. Lopullinen raportti toimitettiin yliopistokeskukselle Arvioinnin tavoitteeksi arviointisuunnitelmassa asetettiin linjauksien ja uusien näkökulmien saaminen yliopistokeskuksen ja sen toimintojen kehittämiseen. Tarkoituksena on tarkastella yliopistokeskuksen tämän hetkistä tilannetta sille asetettujen tavoitteiden valossa sekä löytää yhteinen käsitys kehittämistarpeista ja -suunnasta. Arvioinnissa on kaksi keskeistä näkökulmaa: alueellisen vaikuttavuuden ulottuvuus sekä tieteellisen laadun ulottuvuus. Arvioinnin kohteena on yliopistokeskus kokonaisuutena, yliopistokeskuksen eri yksiköitä pyritään tarkastelemaan nimenomaan tämän kokonaisuuden osina. Arvioitavia osa-alueita ovat erityisesti: yliopistokeskuksen tehtävä, toiminnan tavoitteet ja toimintakonsepti tutkimus- ja kehitystoiminnan kohdentuminen ja tieteellinen laatu, erityisesti tutkimusprofessuurit koulutustoiminnan volyymi ja kohdentuminen (kandidaatti- ja maisteriohjelmat, muu peruso petus, täydennyskoulutus, avoin yliopisto) yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja tunnettuus. Tämä ulkoisen arvioinnin raportti perustuu pääosin yliopistokeskuksen suorittamaan itsearviointiin ja sen dokumenttina syntyneeseen itsearviointiraporttiin. Itsearviointiraportin lisäksi arviointiryhmällä oli käytössään yliopistokeskusta ja sen toimijoita käsittelevää muuta materiaalia. Erityisen merkittävänä tietolähteenä toimi kolmipäiväinen arviointivierailu, jonka yhteydessä haastateltiin yliopistokeskuksen ja sen yksiköiden johtoa, henkilökuntaa, opiskelijoita ja sidosryhmien edustajia (arviointivierailun ohjelma tämän raportin liitteenä). Itsearviointiraportti antaa varsin hyvän kuvan Etelä-Savosta yliopistokeskuksen toimintaympäristönä sekä yliopistokeskuksen perustamisesta ja etenemisestä nykyvaiheeseen. Raportissa esitellään myös kolmelle ensimmäiselle vuodelle asetetut tavoitteet ja arvioidaan niiden toteutumista. Raportti on avoin ja rehellinen. Yksikkökohtaisissa osuuksissa sen sijaan on suuria eroja. HKKK:n yksiköiden osalta raportin informaatio on lähes olematonta, arviointivierailun aikana käytyjen keskustelun ja tällöin jaetun materiaalin { 9 }

10 perusteella arviointiryhmälle kuitenkin muodostui käsitys myös näiden yksiköiden toiminnasta. Kaiken kaikkiaan lukija jää kuitenkin kaipaamaan analyyttisempaa, enemmän tosiasioita sisältävää otetta raporttiin erityisesti silloin, kun kyse on yliopistotoiminnan vaikutuksista alueeseen. Esimerkiksi opetuksen osalta raporttiin ei sisälly tarkkoja tietoja koulutukseen tulleiden opiskelijoiden tai valmistuneiden sijoittumisen alueellisista jakaumista. Arviointiryhmälle jäi vielä vierailun jälkeenkin se käsitys, että näitä ei erityisesti seurata, koska esitetyt tiedot olivat vain suuruusluokka-arvioita. Mm. yritysyhteyksiä olisi myös voinut esittää yksilöidymmin (arviointivierailulla näihinkin toki saatiin lisävalaistusta). Newcastlen (UK) yliopiston aluetieteen professori ja vararehtori John Goddard, joka on toiminut useissa OECD:n yliopistoja ja niiden alueita käsittelevissä arviointi- ja tutkimusprojekteissa ja on ollut usean Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman yliopistoarvioinnin peer review -ryhmän puheenjohtajana, on eri arviointien yhteydessä esittänyt näkemyksen, jota soveltaen Mikkelin yliopistokeskus näyttää olevan vielä kehitysvaiheessa, jossa yliopistotoiminta alueella sinänsä vie päähuomion, ja muuttuminen alueen yliopistotoiminnaksi vaatii oman aikansa ( Its a big difference for a university to operate in the region compared to being a university of the region ). On luonnollista, että yliopistokeskuksen sateenvarjon alla toimivat yliopistot ovat vain alueella toimivia yliopistoja, mutta Mikkelin yliopistokeskuksen tulisi edesauttaa niiden Mikkelin toimintojen yhdistämistä Mikkelin seudun ja koko Etelä- Savon maakunnan yliopistotoiminnaksi. Itsearvointiraportista jää myös kaipaamaan vahvempaa strategista otetta. Tavoiteasettelu on pikemminkin eri toimijoiden käynnissä oleviin ja suunniteltuihin hankkeisiin liittyvää kuin koko yliopistokeskuksen yhteiseen näkemykseen perustuvaa tavoite- ja toimenpideohjelmaa koskevaa. Etelä-Savon korkeakouluyksiköiden yhteisessä aluestrategiassa on tosin tällaista strategia-ajattelua, mutta siinäkin yliopistokeskuksen rooli jää sen yksittäisten toimijoiden varjoon (yliopistokeskus ei esimerkiksi esiinny itsenäisenä aluestrategian laatija- tai allekirjoittajatahona). Strategisen otteen vahvistuminen on erityisen tärkeätä nyt, kun koko korkeakoulukenttä on Valtioneuvoston ja Opetusministeriön äskettäisten linjapäätösten johdosta uusien ja merkittävien rakenteellisten ratkaisujen edessä (näihin kysymyksiin palataan myöhemmin luvussa 5). Arviointiryhmä suosittelee, että yliopistokeskus panostaa voimakkaasti yliopistokeskuskokonaisuutta koskevaan strategiatyöhön, jonka tuloksena määritellään mm. yliopistokeskuksen keskeiset vahvuusalat (tämä työ jo pitkällä), vahvuusalojen ja niillä toimivien yksiköiden kautta syntyvän monitieteisen kokonaisuuden täysimittainen hyödyntäminen sekä muiden alueen innovaatioketjun toimijoiden kanssa toteutettavat yhteistyömallit. Huomattavan osan itsearviointiraportista kattaa yliopistokeskuksen johdolle, henkilökunnalle, yliopistoyksiköiden henkilöstölle, opiskelijoille ja eri sidosryhmille suunnattu itsearviointikysely, jonka tekninen toteutus ulkoistettiin. Kyselyn tulokset jäävät informaatioarvoltaan kuitenkin verraten vaatimattomiksi. Käytetystä asteikkovalinnasta, kyselyn graafisesta toteutuksesta tai mahdollisesti muista syistä johtuen yksittäisten kysy- { 10 }

11 mysten kaksiulotteiset vastausjakaumat eivät anna mahdollisuuksia kovin pitkälle meneviin johtopäätöksiin: keskiarvot sijoittuvat yleensä asteikon keskikohdan tuntumaan ja osakysymysten vastausten jakaumat ovat usein lähes päällekkäin. Kun hajonnat vielä ovat suhteellisen pieniä, on aivan ilmeistä, että käytetty menetelmä on osaltaan ohjannut vastaajia sijoittamaan vastauksensa asteikon keskikohdan tuntumaan. Muutamia poikkeuksia sentään on, mm. yliopistokeskuksen vaikutuksen väheneminen etäisyyden funktiona näkyy selvästi vastauksista, samoin yliopistokeskuksen tunnettuuteen ja imagoon liittyvät yksiulotteiset jakaumat ovat informatiiviset. 1.2 ETELÄ-SAVO JA MIKKELIN SEUTU MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Mikkelin yliopistokeskuksen sijaintimaakunta Etelä-Savo on esimerkiksi naapureistaan Pohjois-Savosta ja Keski-Suomesta poiketen maakunta, jolla ei ole yhtä selkeää maakuntakeskusta, vaan alueelle on tunnusomaista kolmen kaupunkiseudun (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki) keskenään kilpailevat kehittämishaasteet ja -tarpeet. Kolmen kilpailevan kaupunkiseudun sijainti maakunnassa on aikaansaanut sen, että kovin suuria alueellisia eroja ei maakunnan sisälle ole päässyt syntymään. Toisaalta Etelä-Savon maakunnan kehitystä on aivan ilmeisesti haitannut kolmen keskenään kilpailevan kaupunkikeskuksen toiminta alueella. Maakunnan monet tunnusluvut viestivätkin kehitysalueelle tyypillisistä piirteistä: väkiluvun väheneminen erityisesti maassamuuton seurauksena, muuttoliikkeen kohdistuminen voimallisimmin ikäluokkiin vuotiaat, väestön ikääntyminen, valtakunnallista keskiarvoa matalampi osaamistaso, korkeampi työttömyys, korkeampi alkutuotannon osuus. Alueelle on kuitenkin syntynyt muutamia korkeaa teknologiaosaamista edustavia, kansainvälisiä yrityksiä, joiden tulevaisuuden kehittymismahdollisuudet ovat lupaavia. Maakunnan kolmijakoisuus näkyy myös korkeakoulurakenteessa. Korkeakoulutoimintaa on kaikissa kolmessa kaupunkikeskuksessa, laajamittaista yliopistotoimintaa Mikkelin lisäksi Savonlinnassa. Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimintaa kaikissa kolmessa keskuksessa. (Korkeakoulutoiminnoista tarkemmin jaksossa 1.3.). Osittain kolmijakoisuuden seurauksena, osittain korkeakoulujen vaikuttavuuden yleisistä lainalaisuuksista (vaikuttavuuden etäisyyskitka ) johtuen Mikkelin yliopistokeskuksen ensisijainen (myös itsearviointiraportin tulosten vahvistama) vaikutusalue on Mikkelin seutu. Koska käytettävissä olevat tunnusluvut ja muut kvantitatiiviset indikaattorit koskevat kuitenkin pääasiassa koko Etelä-Savoa, tarkastellaan sitä tässä Mikkelin yliopistokeskuksen ensisijaisena toimintaympäristönä. Myös alueella toimivien korkeakoulujen yhteinen aluestrategia on laadittu koko maakunnan kattavasti. Etelä-Savossa oli vuoden 2005 lopussa n asukasta, mikä on 3,1 % Suomen väestöstä. Väestömäärä aleni kiihtyvästi koko 1990-luvun vähennyksen ollessa suurimmillaan v n henkeä. Kuluvalla vuosikymmenellä asukasluvun aleneminen on kuitenkin hidastunut niin, että v se oli vajaat 900 henkeä. Erityisen huo- { 11 }

12 lestuttavaa on, että väestö vähenee ikäluokissa vuotiaat. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Etelä-Savon väkiluku supistuu noin 9 prosenttia seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2040 Etelä-Savossa ennustetaan olevan noin asukasta. Etelä-Savossa oli vuoden 2005 lopussa runsaat työpaikkaa. Tässä on kasvua 10 vuoden takaiseen lukuun n työpaikkaa. Kasvun pääosa sijoittuu yhteiskunnallisiin palveluihin, jossain määrin myös jalostukseen ja yksityisiin palveluihin. Näiden sektoreiden luomaa yhteensä lähes työpaikan lisäystä vähentää alkutuotannossa tapahtunut runsaan työpaikan vähennys. Maakunnan työllisyysasteen kehitys on noudattanut koko maan kehityskulkua ollen viime vuosina tasoltaan keskimäärin 5 prosenttiyksikköä alhaisempi (63 % ja 68 % v. 2005). Työttömyys on niin ikään noudattanut yleistä valtakunnallista kehitystä, tasoltaan vain korkeampana. Vuosikymmen sitten vallinnut 4 prosenttiyksikön ero (22 % ja 18 %) on kuitenkin supistunut 2 prosenttiyksikköön v (13 % ja 11 %). Etelä-Savossa on vajaat yritystä. Yritysintensiivisyys (yritysten määrä asukasta kohti) on kasvanut hienoisesti muutaman viime vuoden aikana, ja se on hieman alempi kuin koko maassa keskimäärin (42 ja 44 yritystä asukasta kohden). Yritystoiminta on pienyritysvaltaista, 93 % yrityksistä on alle 10 henkeä työllistäviä. Etelä-Savon yrittäjien määrä on n , joista on maatalousyrittäjiä. Maatalousyrittäjien osuus (ja sen seurauksena yrittäjien kokonaisosuus) työllisistä on maakunnassa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Yrittäjyyden merkitys työllistäjänä on siten varsin suuri Etelä-Savossa. Valitettavasti sekä maatalousyrittäjien että muiden yrittäjien osuus työllisistä on supistunut sekä koko maassa että Etelä-Savossa, Etelä-Savossa kuitenkin muuta maata nopeammin. Pienyritysvaltainen, jalostusarvoltaan maan keskiarvoa alhaisempi, vähäisen tutkimusrahoituksen omaava (alueen osuus maan t&k -panoksesta 0,4 %) ja useassa suhteessa epäsuotuisan väestökehityksen maakunta on korkeakoulujen toimintaedellytysten kannalta varsin haasteellinen. Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen ja tämän seurauksena syntyvän tiedon ja osaamisen lisääntyminen nähdään nykyisin myös alueellisen kehityksen välttämättömäksi edellytykseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen tulosten hyödyntäminen ja saaminen elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan käyttöön ei ole Etelä-Savon kaltaisessa maakunnassa kuitenkaan välttämättä yksinkertaista ja helppoa. Arviointiryhmälle muodostui arviointivierailun haastattelujen perusteella näkemys, että maakunnan korkeakoulujen kehitystä on haitannut alueen poliittisten päättäjien keskuudessa vallitsevat erilaiset näkemykset kehityksen suunnasta. Ei ole löytynyt yksimielisyyttä kehityspanostuksen keskittämisestä, vaan panostusta on suunnattu vähän kaikkea kaikille -periaatteella (koskee sekä alueellista jakaantumista maakunnan sisällä että eri korkeakoulusektoreita). Edessä olevien rakenteellisten ratkaisujen johdosta arviointiryhmä näkee tärkeäksi, että koko Etelä- Savon alueen päättäjät tiivistävät yhteistyötään ja osallistuvat aikaisempaa aktiivisemmin alueen korkeakoulujen strategiaprosesseihin sekä yhdessä niiden kanssa sopivat tärkeimmistä panostus- { 12 }

13 kohteista ja ovat osaltaan edesauttamassa tarvittavien uusien rakenteellisten ratkaisujen löytymisessä ja toteuttamisessa. (ks. myös jakso 1.3 ja luku 5). 1.3 KORKEAKOULUTOIMINTA ETELÄ- SAVOSSA alueen opintotarjontaa. Merkittävän lisän koulutustarjontaan tuo vielä aikuisväestölle suunnattu avoimen yliopiston koulutus ja täydennyskoulutus. Avoimessa yliopistokoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa jo mainitun viiden yliopiston lisäksi Jyväskylän yliopistolla on merkittävää koulutustarjontaa alueella. Etelä-Savon korkeakoulutoiminta on sijoittunut maakunnan kaikkiin kolmeen kaupunkikeskukseen. Yliopistotoiminnot tapahtuvat pääosin Mikkelin yliopistokeskuksessa ja Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella. Mikkelin yliopistokeskuksessa on edellä jo todetulla tavalla Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston toimintoja. Joensuun yliopiston Savonlinnan kampus käsittää opettajankoulutuslaitoksen, kansainvälisen viestinnän laitoksen, Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen sekä Matkailualan valtakunnallista verkostoyliopistoa koordinoivan Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen. Savonlinnassa sijaitsee myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuitulaboratorio. Kuopion yliopistolla on toimintaa Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön yhteydessä toimivassa Sosiaalitalouden tutkimuskeskuksessa. Yliopistotutkintoon johtavan koulutuksen määrä Etelä-Savon maakunnassa on vaatimaton. Aloituspaikkoja on 280 (Savonlinnassa 200 ja Mikkelissä 80), mikä on vain 1,4 % koko maan uusien opiskelijoiden määrästä. Viime vuosina käynnistyneet maisteriohjelmat sekä mahdollisuus suorittaa tutkintoihin sisällytettäviä opintojaksoja erityisesti HY:n Ruralia-instituutissa täydentävät kuitenkin Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta Etelä- Savossa on yliopistoihin verrattuna huomattavasti laajempaa ja monipuolisempaa. Maakunnan oma ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu, toimii kaikissa kolmessa kaupunkikeskuksessa ja sen koulutustarjonta kattaa kaikki kahdeksan koulutusalaa. Tarjontaa lisää Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikkö, jonka sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla voi suorittaa sosionomin ja sairaanhoitajan tutkinnot. Ammattikorkeakoulun erityisluonteen vuoksi näihin tutkintoihin voi suuntautumisvaihtoehtojen avulla liittää diakonin, diakonissan tai kirkon nuorisotyöntekijän virkakelpoisuuden. Molemmissa ammattikorkeakouluissa on tarjolla myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamismahdollisuus. Ammattikorkeakoulujen tarjoama koulutusvolyymi vastaa varsin hyvin Etelä-Savon väestöpohjaa. Aloituspaikkojen määrä (nuorisoasteella 890, josta 790 Mikkelin ammattikorkeakoulussa ja 100 Diakonia-ammattikorkeakoulussa) vastaa n. 3,4 %:a koko maan koulutusvolyymista. Muut ammattikorkeakoulutukseen liittyvät tunnusluvut (aikuiskoulutus, kokonaisopiskelijamäärä, opettajien ja muun henkilökunnan määrä, jne.) ovat samalla väestöosuutta vastaavalla tasolla. Kun koulutustarjonta on eri alojen suhteen vielä katta- { 13 }

14 va, Etelä-Savon tilannetta ammattikorkeakoulutuksen tarjonnan osalta voidaan pitää varsin hyvänä. Kaikki maakunnassa toimivat korkeakouluyksiköt antavat oman panoksensa myös tutkimus- ja kehitystoimintaan. Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ovat alusta alkaen toimineet sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Yliopistokeskuksen uusien toimijoiden, Lappeenrannan teknillinen yliopiston ja Kuopion yliopiston painopiste Mikkelissä on nimenomaan tutkimuksessa. Joensuun yliopiston Savonlinnassa sijaitsevat tiedelaitokset sekä Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus sekä Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos tuottavat sekä akateemista perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta edustamillaan aloilla. Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskus ja Yrityspalvelut-yksikkö ovat varsin huomattavia toimijoita tutkimus- ja kehitystoiminnassa (toiminnan volyymi v oli 11 M ). Diakoniaammattikorkeakoululla on tutkimus- ja kehitystoimintaa omalla koulutusalallaan. Valtion sektoritutkimuslaitoksia edustavat Mikkelissä sijaitseva Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) yksikkö sekä Punkaharjulla sijaitseva Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkimusasema. Ne tukevat ja täydentävät korkeakoulujen tutkimustoimintaa. Etelä-Savossa toimivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut laativat syksyllä 2005 yhteisen aluestrategian. Edellinen, vuoden 2002 aluestrategia laadittiin vielä seutukohtaisesti kolmena eri asiakirjana. Edellisen strategian konkreettisina tuloksina nähdään Mikkelin yliopistokeskuksen perustaminen sekä eri yksiköiden yhteistyön lisääntyminen Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Aluestrategia asettaa maakunnan korkeakouluille mission: Etelä-Savon maakunnassa toimivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat yhteistyöhakuisessa, aloitteellisessa ja aktiivisessa roolissa maakunnan ja sen elinkeinoelämän kehittämisessä. Tässä tehtävässään ne luovat alueelle uusia toimeentulon mahdollisuuksia ja uskoa tulevaisuuteen. Aluestrategian laadinta on tapahtunut korkeakouluyksiköiden yhteistyönä. Sen sijaan maakunnan liitto, kaupungit ja kunnat tai muut alueelliset toimijat eivät ole valmisteluosapuolina osallistuneet strategian laadintaan. Strategia näyttääkin syntyneen alhaalta ylöspäin -periaatteella; strategiassa käydään läpi eri yksiköiden toiminnat tehtäväalueittain ja niiden kehityssuunnitelmat. Toiminnoille löydetään laajempia yhteisiä kokonaisuuksia, jotka lopuksi tiivistetään kolmeksi keskeiseksi (ja yhteiseksi) painoalaksi. Strategia konkretisoituu näitä kolmea osaamiskokonaisuutta koskevana kolmena hankkeena. Aiemmin jo todetun mukaisesti olisi kuitenkin ollut toivottavaa, että Mikkelin yliopistokeskus olisi näkynyt aluestrategiassa selkeämmin itsenäisenä toimijana, sateenvarjonsa alla toimivien yksiköiden vahvana koordinaattorina sekä yhteistyön lisääjänä ja suuntaajana. Strategian osaamiskokonaisuudet ovat materiaalija ympäristötekniikka, matkailu- ja vapaa-aika sekä yrittäjyys- ja maaseutuosaaminen. Kokonaisuudet edustavat maakunnan kannalta merkittäviä osaamisaloja ja niissä yhdistyy yliopistojen ja { 14 }

15 ammattikorkeakoulujen asiantuntemus ja osaaminen yli organisaatiorajojen. Näille kärkialoille luoduilla hankkeilla haetaan synergiaetuja alojen alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi. { 15 }

16 [ 2 ] Yliopistokeskus ja sen toimijat 2.1 PERUSTAMINEN Opetusministeriö perusti alkaen Suomeen kuusi yliopistokeskusta; Kajaaniin, Kokkolaan, Lahteen, Mikkeliin, Poriin ja Seinäjoelle. Yliopistokeskusten perustamisen taustalla on korkeakoulujen alueellisen työryhmän muistio (OPM 2001: 28) sekä ministeriön Koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen 2013 (OPM 2003: 40). Niiden pohjalta toteutettiin yliopistokeskusten perustaminen em. paikkakunnille, joissa oli yliopistotoimintoja, mutta ei omaa yliopistoa. Opetusministeriön tavoitteena oli koota yliopistopaikkakuntien ulkopuolella olevaa yliopistotoimintaa muutamaan monipuoliseen yliopistokeskukseen, joissa on usean yliopiston toimintaa. Yliopistokeskusten tavoitteena on monialaisuuden hyödyntäminen, synergian saavuttaminen ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Tutkimus ja opetus painottuvat eri yliopistokeskuksissa niiden profiilin mukaisesti. Kaikissa yliopistokeskuksissa tehtävänä on edistää yliopistollisen tutkimuksen ja opetuksen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Mikkelissä ajatus yliopistokeskuksesta syntyi Mikkelin seudun aluekeskusohjelman osaamistyöryhmän aloitteesta vuonna Taustana oli se, ettei alueelle saatu omaa yliopistoa. Yliopistotoiminta alkoi Mikkelissä, kun 1960-luvulla sovittiin, että Itä-Suomen arkistotoimet sijoitetaan sinne. Aluekeskusohjelman osaamisen työryhmä teetti keväällä 2002 selvityksen Mikkelin korkeakouluyhteistyön tiivistämisen mahdollisuuksista. Tämän jälkeen alueella laadittiin ensimmäinen korkeakoulujen aluestrategia, jossa esitettiin yliopistokeskuksen perustamista Mikkeliin. (Mikkelin yliopistokeskuksen itsearviointiraportti ) Mikkelin yliopistokeskuksen (MYK) perustamissopimus allekirjoitettiin keväällä Sopimuksen allekirjoittivat Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston rehtorit sekä Mikkelin kaupunginjohtaja. Kaikilla yliopistokeskuksessa mukana olevilla yliopistoilla on ollut toiminnan ituja alueella jo ennen yliopistokeskuksen perustamista. Kuopion ja Lappeenrannan yliopistot ovat tulleet Mikkeliin muita myöhemmin ja melko pitkälti teollisuuden tarpeisiin tarkoituksenaan täydentää yliopistotoiminnalla ammattikorkeakoulupohjaista tutkimusta. Sopimuksessa määriteltiin yliopistokeskuksen tavoitteet, tehtävät, hallinnolliset rakenteet ja toimintatavat. Sopimuksen mukaan yliopistokeskukseen kuuluvat: Helsingin yliopiston Ruraliainstituutin Mikkelin yksikkö (entiseltä nimeltään Maaseudun tutkimusja koulutuskeskus) Kansalliskirjaston (aikaisemmalta nimeltään Helsingin yliopiston kirjaston) Mikro- { 16 }

17 kuvaus- ja konservointilaitos Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Helsingin kauppakorkeakoulun BScBA-ohjelma Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö Kuopion yliopiston Mikkelin toiminnot Yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö (HY). 2.2 TOIMIJAT Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluu Helsingin ja Kuopion yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Helsingin kauppakorkeakoulun yksiköitä (kuva 1) sekä koordinaatioyksikkö, joka on Helsingin yliopiston alainen. Lisäksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Maaseutuosaaminen (Eco, Rural, Co-op) Luomu Digitointiosaaminen HY Mikkelin yksikkö on tiiviisti mukana keskuksen toiminnassa ja sijoittaa osan henkilöstöstään yliopistokeskuskampukselle. MTT osallistuu myös yliopistokeskuksen yhteisen tutkimusasiamiehen kustannuksiin ja käyttää hänen palveluitaan. Yksiköt toimivat vuoden 2006 puoliväliin kuudessa toimipisteessä, minkä jälkeen osa yksiköistä siirtyy uuteen lisärakennukseen. Mikkelin yliopistokeskuksen on tarkoitus koota yhteen Mikkelissä toimivat eri yliopistoyksiköt, tukea niiden toimintaa erilaisin palveluin (tutkimusasiamies, yhteismarkkinointi), tuoda yksiköille yhteistä näkyvyyttä ja hankkeisiin liittyvää synergiaa yhteistyön kautta. Samaan yliopistokeskukseen kuuluminen helpottaneekin yhteistyön tekemistä. Yhteistyöllä ja yhteisellä henkilökunnalla voidaan saada rahallisia säästöjä, koordinoida yliopistojen toimintaa päällekkäisyyksien vält- Yrittäjyysja liiketoimintaosaaminen HKKK Osaamisen ja osaamisen rakenteiden kehittyminen Ympäristökemia Nuorisokasvatus KY Materiaalitekniikka Puutekniikka Bioenergiatekniikka LTY Mikkelin yliopistokeskuksen osaamisalat (Mikkelin yliopistokeskuksen itsearviointiraportti, s. 9). { 17 }

18 tämiseksi ja huolehtia pitkäaikaisesta rahoituksesta. Yliopistokeskuksen näkyvyys suhteellisen pienellä paikkakunnalla voi myös tuoda yliopistoopinnot lähemmäksi tavallista ihmistä. Esimerkiksi yliopistokeskuksen Tiedesirkus-hanke popularisoi tiedettä suurelle yleisölle. Keskuksen avulla voidaan entistä paremmin tuoda yliopisto-opetusta maakuntiin. Yksikön koordinaation rahoittaa opetusministeriö. Koordinaatioyksikön perustiedot: Toiminnan aloittamisvuosi: 2004 Henkilöstön määrä: 4 Liikevaihto: 0,2 milj. euroa Mikkelin yliopistokeskuksessa (sis. kaikki yliopistoyksiköt) työskenteli vuonna 2005 henkilöstöä 201 henkilötyövuoden verran eli yhteensä 213 henkilöä. Tutkinto- ja muuntokoulutettavia oli 534 ja opiskelijoita yhteensä Opiskelijoista kandidaatinohjelmassa (BScBA) oli mukana 250, eri maisteriohjelmissa 86, muussa arvosanaopetuksessa 198, avoimessa yliopistossa 312, tohtoriopintoja tukevassa valmennusohjelmassa 55 ja täydennyskoulutuksessa Rahoitus oli 15,1 miljoonaa euroa, josta 23 % tuli yliopistoilta, 16 % oli muuta valtion rahoitusta, 7 % oli kuntarahoitusta, 34 % projektirahoitusta, 18 % yritysrahoitusta ja 2 % muuta rahoitusta. (Mikkelin yliopistokeskuksen toimintakertomus 2005.) Toiminnan jatkuvuuden kannalta projekti- ja muun ulkopuolisen rahoituksen osuus ei saisi nousta kovin suureksi. Helsingin yliopistosta (HY) Mikkelin yliopistokeskuksessa toimii Mikrokuvaus- ja konservointilaitos sekä Ruralia-instituutti. Kansalliskirjaston mikrokuvaus- ja konservointilaitos perustettiin Mikkeliin vuonna Tieteellisen informoinnin neuvosto esitti laitoksen perustamista tieteellisten kirjastojen kokoelmien säilyttämiseksi. Koska Mikkelissä oli jo aiemmin (vuodesta 1981) toiminut Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA) sekä maakunta-arkisto ja koska Helsingin yliopiston toimintoja haluttiin siirtää Kehä III:n ulkopuolelle, päätettiin Mikrokuvaus- ja konservointilaitos sijoittaa Mikkeliin. Lisäksi Kotkaan oli jo vuotta aiemmin perustettu Kansalliskirjaston konvertointikeskus. Mikrokuvaus ja konservointilaitoksella toimii 51 työntekijää, joista 16 on määräaikaisia. Toimintaan kuuluu kansalliskirjaston aineiston digitointi ja säilyttäminen, yliopistokeskuksen jäsenten sekä muiden tahojen oppi- ym. materiaalien digitointi, kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitointityön koordinointi, mikrokuvausohjeistuksen luonti, digitaalisen sanomalehtikirjaston ja muiden verkkoaineistojen luonti ja ylläpito sekä muun muassa sen tutkiminen, mitä aineistoja ylipäätään kannattaa digitoida. Laitoksella ei ole omaa opetusta tai tutkijakoulutettavia, vaan se toimii pikemminkin tukiorganisaationa muille tahoille. Keskus on esim. digitoinut oppimateriaalia Ruralia-instituutin Eco Studies -opintoihin. Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen toiminta poikkeaa suuresti yliopistokeskuksen muista toimijoista. Siksi sen käsittely tässä raportissa jää verraten vähäiseksi. Arviointiryhmä oli kuitenkin erittäin vaikuttunut laitokseen tekemästään vierailusta. Laitos on hyvin hoidettu ja johdettu, ja { 18 }

19 se edustaa alallaan korkeaa ammattitaitoa ja huippuosaamista. Laitoksella on käytössään hyvät (vaikkakin yliopistokeskuksen pääkampuksesta erilliset) toimitilat ja modernit laitteet. Arviointiryhmä esittääkin harkittavaksi, voisiko laitos kytkeytyä paremmin opetukseen paitsi opetusmateriaalin tuottajana myös esimerkiksi alansa erikois-opintojen tarjoajana. Laitos on erillisestä sijainnistaan ja erityisluonteestaan huolimatta syytä kytkeä entistä tiiviimmin yliopistokeskuksen osaksi sen lisäarvon johdosta, mitä se aineistoja digitoimalla voi tarjota yliopistokeskuksen muille toimijoille. Arviointiryhmän käsityksen mukaan laitoksella on kykyä ja halua lisätä myös ulkopuolista palvelutoimintaansa. Tämän potentiaalin hyödyntämisessä yliopistokeskuksella on tärkeä rooli. Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen perustiedot (vuosi 2005): Toiminnan aloittamisvuosi: 1990 Osaamisalat: Mikrokuvaus ja konservointi, Digitointi Henkilöstön määrä: 51 (ml. osa-aikaiset) Professorien ja tutkimusjohtajien määrä: Ruralia-instituutti toimii Mikkelissä ja Seinäjoella. Sen tarkoitus on kehittää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen ja yhteistyön kautta. Mikkelin yksikön toiminta painottuu pikemminkin tutkimukseen kuin opetukseen, mutta yksikkö tarjoaa myös yliopisto-opintoja, joita se on itse kehittänyt. Näistä esimerkkeinä ovat Rural Studies ja maaseutuyrittäjyystutkinto. Yksikön työkaluja ovat tieteellinen ja soveltava tutkimus, opetus, täydennyskoulutus sekä kehittämisyhteistyö maaseudun parissa toimivien tahojen kanssa. Suurin osa yksikön rahoituksesta on ulkopuolelta tulevaa projektirahoitusta, sillä vuosittaisesta budjetista perusrahoituksen osuus on ainoastaan vajaa 20 %. Liikevaihto yksiköllä on runsas 4 miljoonaa euroa vuodessa ja työntekijämäärä on noin 70. Yksikkö keskittyy nimenomaan sellaiseen toimintaan, mitä sen emoyliopisto Helsingissä ei tee. Siksi Ruralia-instituutti tarjoaa mm. luonnonmukaiseen maa- ja elintarviketalouteen (luomu) liittyviä opintoja. Yksikkö tekee yhteistyötä Mikkelissä etenkin Helsingin kauppakorkeakoulun ja luomu-elintarvikkeiden kehittämisessä mm. MTT:n Mikkelin yksikön sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Liikevaihto: 1,3 milj. euroa Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrä: 9 Opiskelijamäärä: Tieteellisten julkaisujen määrä: { 19 }

20 Ruralia-instituutin (Mikkeli) perustiedot (vuosi 2005): Toiminnan aloittamisvuosi: 1988 Osaamisalat: Luonnonmukainen maa- ja elintarviketalous, maaseutupolitiikka, maaseutuyrittäjyys ja osuustoiminta Henkilöstön määrä: 68 Professorien ja tutkimusjohtajien määrä: 7 (3/4) Liikevaihto: 4,2 milj. euroa Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrä: 41 Opiskelijamäärä: 1 980, josta perusopetuksen opiskelijamäärä 204 Tieteellisten julkaisujen määrä: 3/29 (kotimaiset/ulkomaiset) Kuopion yliopistolla (KuY) on Mikkelissä kaksi hvin erilaista yksikköä, nuorisokasvatuksen maisteriohjelma sekä soveltavan ympäristökemian laboratorio. Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma on nuori tulokas Mikkelissä, vaikka maisteriohjelman taustalla onkin nuoriso-opiston ja saman alan ammattikorkeakouluyksikön olemassaolo Mikkelissä jopa samalla Paukkulanmäellä, jossa nuorisokasvatuksen maisteriohjelmalla on toimitilat. Ajatus saada sosiaalipedagogiikan yliopistoopintoja Mikkeliin oli ennen kaikkea paikallislähtöinen, mutta sitä olivat tukemassa sekä nuorisotutkimusseura että opetusministeriö. Kuopion yliopistoon oli alueella suhteita jo ennestään, joten maisteriohjelman saanti sen kautta onnistui. Ohjelmassa tarjotaan yliopisto- tai ammattikorkeatutkinnon suorittaneille mahdollisuus valmistua kahdessa vuodessa maisteriksi nuorisokasvatuksen alalta. Opetuksen lisäksi ohjelmassa panostetaan tutkimuksen tekemiseen, ja ohjelmassa toimiikin tutkimusprofessori. Ohjelma on ainoa nuorisotyöhön suuntautunut maisteriohjelma koko Suomessa. Mikkelissä on toiminut myös vuodesta 2005 lähtien kertaluonteinen sosiaalityön maisteriohjelma, jonka tavoitteena on lisätä pätevien sosiaalityöntekijöiden määrää Itä- Suomessa. Ohjelma on muuntokoulutusta ja opiskelijoista suuri osa on kotoisin Etelä-Savosta. KuY:n soveltavan ympäristökemian laboratorio on perustettu Mikkeliin vuonna 2003 ja se sijaitsee ns. Marskin tallissa, osana ammattikorkeakoulun laboratoriota. Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa onkin tiivistä. Yksikkö työllistää noin 20 henkilöä. Yksikkö keskittyy tutkimukseen. Yksikön vahvuusaloja ovat ympäristöanalytiikka, kompleksikemia, kemialliset hapetustekniikat, sähkökemialliset puhdistustekniikat sekä koagulaatio ja flokkulaatio. Tutkimustyö tähtää väitöskirjojen valmistumiseen, mutta rahoittajan kanssa tutkimushankkeet suunnitellaan niin, että myös rahoittajille on tutkimustulosten sovellutuksista hyötyä. Rahoittajia ovat yritykset, Etelä- Savon maakuntaliitto, TEKES, Suomen Akatemia ja yksityiset säätiöt. { 20 }

21 Kuopion yliopiston Mikkelin toimintojen perustiedot (vuosi 2005): Toiminnan aloittamisvuosi: 2003 Osaamisalat: Ympäristöanalytiikka, nuorisokasvatus, sosiaalityö Henkilöstön määrä: 17 Professorien ja tutkimusjohtajien määrä: 3 (2/1) Liikevaihto: 1,1 milj. euroa Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrä: 12 Opiskelijamäärä: 46 Tieteellisten julkaisujen määrä: 11/11 (kotimaiset/ulkomaiset) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) on sijoittunut Mikkeliin bioenergiatekniikan tutkimusryhmän sekä sahatekniikan ja materiaalitekniikan laboratorioiden muodossa. Kaikki ovat selkeitä tutkimusyksiköitä, mutta alalta on lisäksi tarjolla maisteriopintoja. Bioenergiatekniikan tutkimustoiminta painottuu bioenergian jalostukseen sekä käyttöön liittyvän teknologian ja liiketoiminnan kehittämiseen. Bioenergiatekniikan laboratoriossa on tällä hetkellä 5,5 työntekijää, joista neljä on väitöskirjan tekijöitä. Myös sahatekniikan tutkimusryhmän tutkimus palvelee väitöskirjatyötä ja siellä on kaksi väitöskirjan tekijää. Tavoitteena on sahojen laaduntuottokyvyn parantaminen. Laboratorio kehittää sahojen prosessien laaduntuottokykyä, mittaustekniikkaa ja laadunohjausta. Materiaalitekniikan ASTRaLlaboratorio keskittyy pinnoitustekniikkaan, erityisesti ohutkalvoihin ja materiaalien pintaominaisuuksien optimointiin. Yksiköiden päärahoittajina toimivat TEKES ja EU:n rakennerahasto. Yksiköiden yhteys Mikkelin ammattikorkeakouluun on tiivis. Esimerkiksi bioenergiaprofessuuri saatiin Mikkeliin nimenomaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyön tuloksena. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikön perustiedot (vuosi 2005): Toiminnan aloittamisvuosi: 2003 Osaamisalat: Materiaalitekniikka, bioenergiatekniikka, sahatekniikka Henkilöstön määrä: 15 Professorien ja tutkimusjohtajien määrä: 3 Liikevaihto: (hankkeiden kokonaisrahoitus) 1,8 milj. euroa Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrä: 15 Opiskelijamäärä: 33 Tieteellisten julkaisujen määrä: /11 (kotimaiset/ulkomaiset) Helsingin kauppakorkeakoulusta (HKKK) Mikkelin yliopistokeskuksessa toimii englanninkielinen kauppatieteiden kandidaatin tutkinto (BScBAohjelma) sekä Pienyrityskeskus. Pienyrityskeskus (PYK) aloitti toimintansa Mikkelissä vuonna 1980 johtamisen koulutusohjelmalla sen jälkeen, kun kaupunkiin oli ensin tavoiteltu omaa kauppakorkeakoulua. Se kouluttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja tekee yrittäjyystutkimusta sekä yritys- { 21 }

22 hautomotoimintaa pyrkimyksenään olla johtava valtakunnallinen toimija näillä aloilla. Koulutus keskittyy yrittäjyyteen, liiketoiminnan johtamiseen, kansainvälistymiseen sekä yrityskohtaiseen koulutukseen. Keskus tarjoaa myös 24 opintopisteen virallista akateemista yrittäjätutkintoa, antaa starttirahalausuntoja ja konsultoi Pienyrityskeskukselta Teknologiakeskuksen hallinnoimaksi siirtyneen yrityshautomon yrityksiä. Avoin yliopisto on toiminut Mikkelissä Pienyrityskeskuksen kautta vuodesta Lisäksi keskuksella on toimipisteet Helsingissä, Pietarissa ja Tallinnassa. Ne ovat keskittyneet yrittäjien koulutukseen. Henkilökuntaa Pienyrityskeskuksella on 56 (v. 2006) ja aikuiskoulutusopiskelijoita noin sekä avoimen yliopiston opiskelijoita noin 300. Keskuksen liikevaihto on noin 5,5 miljoonaa euroa. Pienyrityskeskuksen perustiedot (vuosi 2005): Toiminnan aloittamisvuosi: 1980 Osaamisalat: Yrittäjyys, liiketoimintaosaaminen Henkilöstön määrä: 50 Professorien ja tutkimusjohtajien määrä: 3 (1/2) Liikevaihto: 5,1 milj. euroa Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrä: 20 Toinen HKKK:n Mikkelin yksiköistä on opetusyksikkö, joka tarjoaa pelkästään englanninkielisiä BScBA-opintoja. Opetusta annetaan vuoden ympäri kolmen viikon jaksoissa, joita varten lähes kaikki opettajat tulevat ulkomailta. Opinnot sisältävät muun muassa markkinointia, johtamista, liiketoiminta-kulttuuria sekä kieliä. Lisäksi opintoihin kuuluu pakollinen vaihto-opiskelu ulkomailla. Opintojen suoritustahti on tiivis ja opiskelijat valmistuvatkin kauppatieteiden kandidaateiksi 2,5 vuodessa. Opintonsa aloittavia on vuosittain noin 80 ja heistä n. neljännes tulee Etelä- Savosta. BScBA-ohjelman perustiedot (vuosi 2005): Toiminnan aloittamisvuosi: 1989 Osaamisalat: Kansainvälinen liiketoiminta Henkilöstön määrä: 8 Professorien ja tutkimusjohtajien määrä: Ulkomaisia vierailevia professoreja n. 50/v, suomalaisia n. 20/v Liikevaihto: 1,5 milj. euroa Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrä: 1 Opiskelijamäärä: 250 (lisäksi n. 80 vaihto-opiskelijaa/vuosi) Julkaisujen määrä: Opiskelijamäärä: Tieteellisten julkaisujen määrä: /1 (kotimaiset/ulkomaiset) { 22 }

23 [ 3 ] Yliopistokeskus Etelä-Savon oppimiskeskuksena Mikkelin yliopistokeskuksen painotus on aikuiskoulutuksessa, sillä aikuisopiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista oli vuonna 2005 noin 84 %. Siksi yliopistokeskus pyrkiikin tarjoamaan mahdollisuutta opiskella työn ohella ja erityisesti verkko-opiskelun mahdollisuuksia on lisätty. (Mikkelin yliopistokeskuksen toimintakertomus 2005.) 3.1 TUTKINTO-OPETUS Mikkelin yliopistokeskuksessa tutkinto-opetusta tarjoavat Helsingin kauppakorkeakoulun BScBA-ohjelma, Lappeenrannan teknillisen yliopiston DI-täydennyskoulutusohjelma, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Rural Studies -opinnot sekä Kuopion yliopiston nuorisokasvatuksen ja sosiaalityön maisteriohjelmat. Lisäksi Ruraliainstituutti ja Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus tarjoavat tutkintoon sisällytettäviä avoimen yliopiston opintoja. koordinoi, ovat maisteriopintoja, mutta niistä voi suorittaa myös pienempiä osia. Koska Rural Studies -opinnot ovat verkostomuotoisia, niitä tarjotaan useassa eri yliopistossa ja vain opintojen aloitus ja koordinointi tapahtuu Mikkelissä. Ruralia-instituutin tarjoamasta koulutuksesta suuri osa on arvosanaopintoja, joita voi sisällyttää muihin opintoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi Co-op Studies (osuustoiminta ja yhteisötalous) -opinnot ( op) ja Eco Studies (luonnonmukainen maa- ja elintarviketalous; luomu) -opinnot ( op), joita on tarjottu pääosin verkko-opintoina. Eco Studies, Rural Studies ja Co-op Studies - opintoja tarjotaan myös avoimen yliopiston kautta. Myös maaseudun aluekehittäjille suunnattu Aluke-koulutus on tarjottu verkostomuodossa. Ruralia-instituutti on järjestänyt lisäksi 35 opintoviikon kirjasto-opintoja, jotka on mahdollisuus suorittaa kokonaan Mikkelissä. Verkko- ja verkostomuotoisissa opinnoissa opiskelijat viettävät hyvin vähän aikaa Mikkelissä. Ruralia-instituutti on järjestänyt yhteistyössä HKKK:n Pienyrityskeskuksen kanssa maaseutuyrittäjätutkinto-opintoja. Vuonna 2005 he ovat järjestäneet samanlaisena yhteistyönä Eco Business -maisteriopintoja. HKKK ei saanut tarpeeksi osallistujia omaan osuuteensa, mutta vastasi HY:n opiskelijoiden yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen opinnoista. Myös verkostomalliset Rural Studies -opinnot, joita Ruralia-instituutti Ruralia-instituutin koulutustarjonta perustuu instituutin maaseudun ongelmakentän tuntemukseen ja erityisosaamiseen. Tästä ja mm. verkkomuotoisista suoritusmahdollisuuksista johtuen opiskelijat tulevat laajalta alueelta myös maakunnan ulkopuolelta. Pelkästään opiskelijavirtoja katsomalla koulutuksen aluevaikutukset näyttävät siten jäävät vähäisiksi. Mikkelin seudulla asuvat opettajat osallistuvat kuitenkin myös tutkimuk- { 23 }

24 seen ja aluekehitystyöhön. Siten koulutustoiminta osaltaan vahvistaa yksikön asiantuntijajoukkoa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin ASTRaL-yksikkö (pintamateriaalilaboratorio) on osallisena materiaalitekniikan maisteriohjelman järjestämisessä. Ohjelma on kuitenkin suoraan Lappeenrannan teknillisen yliopiston hallinnoima, vaikka sijaitseekin Mikkelissä. Materiaalitekniikan DI-täydennyskoulutusohjelma alkoi alkuvuonna 2005 ja opiskelijoita on yhteensä 33. ASTRaL-laboratorio kouluttaa myös tohtoreita pintakäsittelyn alalta. Kuopion yliopistolla on Mikkelissä käynnissä EU:n rakennerahastovaroin toteutettu nuorisokasvatuksen maisteriohjelma, jonka laajuus on 80 opintoviikkoa ja josta valmistuu maisteriksi kahdessa vuodessa. Ohjelmassa suoritetaan yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalipedagogiikka, ja siitä on tarkoitus tulla jatkuvaa joka toinen vuosi alkavaa toimintaa. Rahoitus ohjelmalle on luvassa Kuopion yliopiston budjetin kautta vuodesta 2009 alkaen, mutta siihen asti rahoitus on saatava muualta. Ohjelmalla on hallinnollista yhteistyötä Mikkelissä kesällä 2005 alkaneen Kuopion yliopiston sosiaalityön maisteriohjelman kanssa, joka tosin on kertaluontoinen ohjelma. Myös Mikkelin ammattikorkeakoulu on mukana hankkeessa. Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma sisältää opintoja nuorisokasvatuksesta, nuorisotutkimuksesta, nuorisotyön hallinnosta, nuorisopolitiikasta ja sosiaalipedagogiikasta. Se antaa teoreettiset valmiudet nuorisokasvatukseen, mutta ohjelma sisältää myös johtamis- ja projektikoulutusta. Tutkinnon suorittaminen edellyttää mahdollisia täydentäviä opintoja, joiden tarve määritellään opiskelijakohtaisesti riippuen aikaisemmista opinnoista. Maksimissaan niitä on 40 ov. Täydentävät opinnot koostuvat sosiaalipedagogiikan yleis-, perus- ja aineopinnoista. Maisteriohjelma tarjoaa pääosin nämä opinnot. Ainoastaan osa kieliopinnoista on opiskelijoiden hankittava ja kustannettava itse. Koulutus tukeutuu vahvasti tutkimukseen. Ohjelman vastuuprofessorin tutkimuksiin perustuvat oppikirjat muodostavat merkittävän osan kurssikirjallisuudesta. Koulutukseen liittyvä tutkimus sekä yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa takaavat aluevaikuttavuuden toteutumisen, vaikka noin puolet opiskelijoista tuleekin alueen ulkopuolelta. Opiskelijat esittivät toiveenaan lisää yrittäjyyteen ja talousasioiden hallintaan liittyviä opintoja, sillä moni joutuu kohtaamaan työssään nuorten lisäksi taloudelliset asiat. Suunnitelmissa oleva yksikön siirtyminen muutaman vuoden tähtäyksellä yliopistokeskuksen kampukselle mahdollistaa nykyistä paremmin mm. näiden tukiopintojen ja yliopistokeskuksen muiden palvelujen saatavuuden yksikön opiskelijoille ja henkilökunnalle. Nykysijaintiin liittyvä substanssin kannalta tarkoituksenmukainen lähiyhteys alan muihin toimijoihin voidaan toisaalta kokea menetyksenä. HKKK:n BScBA-koulutus on ympärivuotista kandidaatin tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutus on kokonaan englanniksi. Opetus sisältää runsaasti projekteja, tiimityötä ja esitysten pitämistä, mikä valmistaa nuoria yrityselämän vaatimuksiin. Kieliopintoja opiskelijat kuitenkin kaipasivat lisää. Valmistuttuaan suurin osa opiskelijoista { 24 }

25 jatkaa opiskelua maisteriohjelmissa eri yliopistoissa. Mikrokuvaus- ja konservointilaitos on avustanut Helsingin kauppakorkeakoulun BSc- BA-ohjelmaa Digi Business -koulutuksen luomisessa. Esimerkiksi digitoidut verkossa olevat teollisuuden pienpainatteet ovat koulutuksen kohdemateriaalia. sistaan, mutta ei ole välttämättä selvää, että opiskelemaan hakeva näkee opintojen välillä todellista eroa. Mikkelissä tarjolla olevaa kauppatieteen/kaupan alan englanninkielistä koulutusta arvioidaan vielä lähemmin luvussa AIKUISKOULUTUS Arviointiryhmä ei saanut käyttöönsä täsmällisiä tietoja opiskelijavirroista, mutta ryhmälle esitettyjen arviolukujen perusteella valtaosa (yli 75 %) koulutukseen tulevista opiskelijoista tulee Etelä- Savon maakunnan ulkopuolelta ja vielä suurempi osa siirtyy valmistuttuaan muualle, joko työelämään tai suorittamaan maisterin tutkintoa. Myös pääosa opettajista tulee muualta ja nimenomaan ulkomailta pelkästään omaa kolmen viikon opetusjaksoaan varten (useimmilla opettajilla ei ole juurikaan ollut kontakteja yliopistokeskuksen muihin yksiköihin, ei merkittävästi edes Pienyrityskeskukseen). Koulutuksen vastuuprofessori esittikin vierailun aikana huolensa siitä, että hän ei ole yrityksistään huolimatta juurikaan saanut HKKK:n henkilökuntaa opetustehtäviin. Opiskelijat ilmoittivat viettävänsä Mikkelissä oloaikansa pääosin keskenään, kontaktit muihin opiskelijoihin ja paikallisiin asukkaisiin ovat vähäiset. HKKK:n tarjoaman englanninkielisen kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon ohella Mikkelin ammattikorkeakoulu tarjoaa englanninkielistä kaupan alan BBA-tradenomitutkintoa. Koska molemmista voi jatkaa yliopistotasoisiin maisteriopintoihin, voidaan kysyä, onko järkevää, että samalla paikkakunnalla on molempia opintoja, jotka on toteutettu täysin erillisinä. Koulutuksen tarjoajien näkökulmasta opinnot poikkeavat toi- Aikuis- ja täydennyskoulutusta yliopistokeskuksessa antavat Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti. Ruralia-instituutin arvosanaopinnoista osa on sekä aikuis- että täydennyskoulutukseen sopivaa, mutta myös osaksi tutkintoa sisällytettävää. Näin on etenkin maaseutuyrittäjätutkinnossa, mutta myös Eco Studies ja Co-op Studies sopivat täydennyskoulutukseksi jo valmistuneille. Tätä edistää kokonaisuuksien verkko-opintomuoto. Pienyrityskeskus tarjoaa yrityksille useita valmennusohjelmia, joita se markkinoi ympäri Suomen. Niiden painopiste on pitkäkestoisissa ohjelmissa, etenkin 30 opintopisteen erikoistumisopinnoissa (Venäjän kaupan erikoistumisohjelmat, Palvelujen johtamisen ja markkinoinnin ohjelmat, Business Controllerin erikoistumisopinnot sekä nuorille naisille suunnattu Delfoi Akatemia) ja johtamisohjelmissa (esim. PK-JOKO, Kehity esimiehenä -ohjelma, ja Esimiehen tuki -ohjelma). Monet koulutusohjelmat ovat yrityskohtaisia. Liiketoimintaosaamisen PD-ohjelma on eräs laajimpia (40 ov) yksikön tarjoamista koulutusohjelmista. Yrittäjyyskoulutusta keskus järjestää työvoimapoliittisena ja yrittäjien erikoisammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksena. Keskuksen Pietarin toimipisteessä (perustettu v. 1993) tärkeä osa toimintaa ovat kaupallisten avustajien koulutusoh- { 25 }

Kohti Etelä-Savon yliopistollista koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijakeskusta

Kohti Etelä-Savon yliopistollista koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijakeskusta Kohti Etelä-Savon yliopistollista koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijakeskusta Mikkelin yliopistokeskuksen ulkoisen arvioinnin raportti Ilkka Virtanen, Erkki Korpimäki ja Miia Mäntylä 24.8.2006 2 SISÄLTÖ

Lisätiedot

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset

Lisätiedot

Mikkelin yliopistokeskus

Mikkelin yliopistokeskus Mikkeli University Consortium www.muc.fi Yliopistokeskukset osa kansallista korkeakoulujärjestelmää OPM:n perustamia vuonna 2004 Toimivat kuudella paikkakunnalla Kokoavat yhteen yliopistotoiminnot maakunnissa,

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Etelä-Savossa toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluestrategia 3 Etelä-Savossa toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluestrategia Hyväksytty 30.9.2005 Sisällys Johdanto... 4 1.

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Esittely 2015 SUOMEN YLIOPISTOKESKUKSET Suomessa on 14 yliopistoa Yliopistokeskuksia 6 alueilla joilla ei ole omaa yliopistoa mutta usean yliopiston toimintaa: Kajaani Kokkola

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 1 1) JOHDANTO Viestintäsuunnitelmassa määritellään Mikkelin yliopistokeskuksen viestinnän peruslinjat ja painopisteet, joiden avulla tuetaan Mikkelin

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI

KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI Meidän Mikkeli Vetovoimainen vapaa-ajanviettokeskus Meidän Mikkeli on Itä-Suomen kasvukeskus, jossa uudistuva kaupunkikeskusta, vireä maaseutu elinvoimaisine taajamineen, Saimaa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto 5. Opetus 15. Voimavarat, tilat ja henkilöstö 18. Mikkelin yliopistokeskuksesta valmistui arviointiraportti 21

Sisältö. Johdanto 5. Opetus 15. Voimavarat, tilat ja henkilöstö 18. Mikkelin yliopistokeskuksesta valmistui arviointiraportti 21 Sisältö Johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 3 Johdanto 5 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 7 Opetus 15 Voimavarat, tilat ja henkilöstö 18 Mikkelin yliopistokeskuksesta valmistui arviointiraportti 21 Korkeakoulu-

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 18.5.2010. Rehtori Perttu Vartiainen Itä Suomen yliopistouudistus

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 18.5.2010. Rehtori Perttu Vartiainen Itä Suomen yliopistouudistus Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 18.5.2010 Rehtori Perttu Vartiainen Itä Suomen yliopistouudistus Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43 SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTUKSEN SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43 Selvitysryhmän puheenjohtaja Aulikki Kananoja Jäsenet: professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

YLIOPISTO- KESKUKSET KESKUKSET. yliopistojen aluevaikutusten edelläkävijöinä

YLIOPISTO- KESKUKSET KESKUKSET. yliopistojen aluevaikutusten edelläkävijöinä YLIOPISTO- KESKUKSET yliopistojen aluevaikutusten edelläkävijöinä KAJAANI KOKKOLA LAHTI MIKKELI PORI SEINÄJOKI YLIOPISTO- KESKUKSET Kajaanin yliopistokeskus Seminaarinkatu 2 PL 51, 87101 Kajaani Puh. (08)

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1(5) Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1. Korkeakoulutuksen duaalimalli ja elinikäinen oppiminen Agrologista agronomiksi -opintopolkukokonaisuus vastaa elinikäisen oppimisen haasteisiin tukemalla

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSESSA 2007-2012

SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSESSA 2007-2012 SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSESSA 2007-2012 Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Vaasan yliopisto Kokkolan kaupunki Kokkolan seutukunta Pietarsaaren kaupunki Keski-Pohjanmaan liitto Kaustisen

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Neljän yliopiston tiede- ja taideyhteisö

Neljän yliopiston tiede- ja taideyhteisö Neljän yliopiston tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Yliopistokeskuksella on neljän emoyliopiston voimavarat ja osaaminen käytössään.

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot