Soveltavan ympäristökemian laboratorio vetää puoleensa ulkomaisia tutkijoita s. 6

Transkriptio

1 L E H T I Kenialainen George Wachira valitsi opiskelupaikakseen Mikkelin s. 5 Soveltavan ympäristökemian laboratorio vetää puoleensa ulkomaisia tutkijoita s. 6 Nuorisotyö kansainvälistyy kovaa vauhtia s. 7

2 P ä ä k i r j o i t u s Kansainvälistyminen avaa mahdollisuuksia Lukuvuoden työskentely yliopistokeskuksessa aloitettiin tavallista iloisemmissa merkeissä. Kesällä valmistunut lisärakennus antaa syyn tyytyväisyyteen. Lisärakennukseen ovat kesän aikana muuttaneet Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Rakennus tarjoaa uudet ja asianmukaiset luokka-, kokous- ja työskentelytilat yksiköille. Se on mahdollistanut myös keskeisten yhteistyökumppaneiden MTT:n luomututkijoiden sekä Mikkelin kesäyliopiston muuttamisen yliopistokampusalueelle. Myös Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratoriolle on syksyn 2006 aikana valmistumassa uusi lisärakennus Kasarmin kampukselle entiseen Kengityspajaan. 2 Hyvät puitteet luovat mahdollisuudet tuloksekkaalle toiminnalle. Tutkimusten mukaan Suomen alueiden taloudellinen menestys perustuu kolmeen keskeiseen tukipilariin: osaamiseen, erikoistumiseen ja verkostoitumiseen. Yliopistotoiminnoilla on näiden suhteen oleellinen merkitys. Yliopistokeskuksen rooli Etelä-Savon aluetalouden merkityksen kannalta voidaan nähdä paitsi väestön osaamistason kohottajana ja erilaisten aluetta hyödyttävien tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttajana, myös kansainvälisten verkostojen rakentajana. Tässä lehdessä kerromme kuinka kansainvälisyys näkyy yliopistokeskustoimijoiden arjessa. Hyvää alkanutta lukuvuotta! Päivi Lehtonen Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri on vuoden 2004 alusta toiminut verkostomallinen tiedeyhteisö, jonka toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen, yliopisto-opetukseen ja vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yliopistokeskuksen muodostavat Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston Mikkelissä sijaitsevat yksiköt ja toiminnot. Yliopistokeskuksia on Suomessa kuudella paikkakunnalla: Lahdessa, Porissa, Seinäjoella, Kokkolassa, Kajaanissa ja Mikkelissä. Yliopistokeskukset perustettiin maakuntakeskuksiin, joissa ei ole omaa yliopistoa, mutta joissa toimii eri yliopistojen yksiköitä. Tavoitteena on tiivistää yliopistojen yhteistyötä alueella ja kehittää yhteistyötä alueen ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Mikkelin yliopistokeskuksen osaamisalat ovat Etelä-Savolle ominaisia. Hyvinä esimerkkeinä toimivat luonnonmukainen maa- ja elintarviketalous, materiaalitekniikka ja ympäristöanalytiikka. Osaamisalat eivät kilpaile emoyliopistojen osaamisen kanssa, vaan ne nostavat maakunnan osaamista valtakunnalliseen kärkeen ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Johtaja Pirjo Siiskonen KANSALLISKIRJASTON MIKROKUVAUS- JA KONSERVOINTILAITOS Tuotantopäällikkö Majlis Bremer-Laamanen HELSINGIN KAUPPAKORKEA- KOULU PIENYRITYSKESKUS Johtaja Pentti Mustalampi KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN KANDIDAATTIOHJELMA Johtaja David Atkinson KOORDINAATIO- YKSIKKÖ Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Päivi Lehtonen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO MIKKELIN YKSIKKÖ Professori Tapio Ranta KUOPION YLIOPISTO SOVELTAVAN YMPÄRISTÖ- KEMIAN LABORATIO Professori Mika Sillanpää NUORISOKASVATUKSEN MAISTERIOHJELMA Professori Helena Helve SOSIAALITYÖN MAISTERIOHJELMA Professori Pauli Niemelä Yliopistokeskuslehti Julkaisija Lönnrotinkatu 5, Mikkeli Päätoimittaja Päivi Lehtonen Toimitussihteeri Pirja Lepistö Toimittajat Tiina Toivakka Päivi Kapiainen-Heiskanen Toimituskunta Mari Syväoja Panu Pöyhtäri Maarit Manninen Kannen kuva Ilpo Aalto Graafinen suunnittelu ja taitto Aalto Oy Paino ja jakelu Etelä-Savon viestintä Oy

3 Akateemista kansainvälisyyttä on neljän yliopiston solmukohta: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kuopion yliopisto muodostavat verkostomallisen tiedeyhteisön, joka tekee sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettua tiedettä. Tiedemaailmassa mikkeliläinen tiedeyhteisö on tuttu ja luotettava kumppani. Kahdensadan työntekijän verkosto tekee yhteistyötä lähes sadan ulkomaisen yliopiston kanssa. Venäjän, erityisesti Pietarin ja sen ympäristön, läheisyys näkyy yliopistokeskuksen tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminnassa. Etenkin Pienyrityskeskuksella ja Ruralia-instituutilla on vahvat yhteistyöverkostot Pietariin ja sen lähialueille. Muiden yksiköiden, etenkin BScBAohjelman ja soveltavan ympäristökemian laboratorion kansainvälisyys näkyy kampuksilla tutkijoiden, vaihtoopiskelijoiden, ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden sekä vierailevien professoreiden myötä. Tulee taas kaupunkiin Tiedesirkus tapahtumaa vietetään Mikkelissä jo toista kertaa. Perjantaina tutkijat astuvat taas ihmisten ilmoille, ja kaupunkilaiset voivat tulla tutustumaan tutkijan työhön ja tieteen uusimpiin saavutuksiin. Päivän aikana myös testata itse itseään tieteen menetelmin, osallistua tietokilpailuihin ja oppia monia uusia asioita tutkimuksen maailmasta. Tänä vuonna Tiedesirkus jakaantuu kahteen paikkaan. Aamupäivällä klo Mikkelin yliopistokeskuksen tiloissa kisaillaan tiedevisassa, tutustutaan tutkijoiden toimipisteisiin ja voi itsekin kokeilla tutkimuksen tekemistä. Iltapäivällä tapahtuma jatkuu samoilla teemolla Kauppakeskus Graanissa klo Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tiedesirkus on osa Tutkijoiden yö sarjaa, joka toteutetaan samana päivänä kuudessa Suomen kaupungissa ja kymmenissä kaupungeissa ympäri Eurooppaa. Tapahtumia järjestetään Mikkelin lisäksi Lahdessa, Jyväskylässä, Kokkolassa ja Vaasassa sekä Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. 3 Ulkomaiset työntekijät Mikkelin yliopistokeskuksessa Brasilia Intia Iran Iso-Britannia Itävalta Kamerun Kanada Kiina Korea Liettua Malesia Portugali Saksa Thaimaa Tsekki USA Venäjä Vietnam Mikkelin yliopistokeskuksen kandidaatin- ja maisterintutkintoihin johtavat koulutusohjelmat Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma, HKKK Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma, KY Materiaalitekniikan DI-täydennyskoulutusohjelma, LTY Sosiaalityön maisteriohjelma, KY Eco-Business kestävän liiketoiminnan maisteriohjelma, HKKK + HY Mikkelin yliopistokeskuksen professuurit Maaseutututkimus, professori Leo Granberg, HY Luomukotieläintuotanto, professori Anna Valros, HY professori Satu Raussi, mvs ( ) Luomukasvintuotanto, professori Kari Saikkonen, MTT + HY Yrittäjyys, professori Markku Virtanen, HKKK Sahatekniikka, professori Jaakko Vuorilehto, LTY Materiaalitekniikka, professori David Cameron, LTY Bioenergiatekniikka, professori Tapio Ranta, LTY Ympäristöanalytiikka, professori Mika Sillanpää, KY Nuorisokasvatus, professori Helena Helve, KY Mikkelin yliopistokeskuksen osaamisalat Luonnonmukainen maa- ja elintarviketuotanto Maaseudun kehittäminen Osuustoiminta Digitointi Yrittäjyys- ja liiketoiminta Materiaalitekniikka Sahatekniikka Puutekniikka Ympäristöanalytiikka Nuorisokasvatus Mikkeli University Consortium Lönnrotinkatu 5 FIN Mikkeli Puh. (015) Fax (015) Viisauksia Lähde: Elämänviisauden kirja, koonnut Hannu Tarmio Vähän kerrallaan niin pääset pitkälle. ESPANJALAINEN SANANLASKU Tahto kiskoo puolet kuormasta. ISLANTILAINEN SANANLASKU Ei tyyni meri taitavaa merimiestä tee. ENGLANTILAINEN SANANLASKU Jos nouset aikaisin ylös kolmena aamuna, olet saanut yhden päivän lisää. KIINALAINEN SANANLASKU Sitä ei koskaan tiedä mihin pystyy ennen kuin yrittää. KV. SANONTA

4 Uusissa tiloissa kelpaa työskennellä Mikkelin yliopistokeskuksen uusi lisärakennus sai ensimmäiset asukkaansa heinäkuun aikana. Elokuun puolivälissä talossa oli jo täysi tohina päällä, vaikka viimeistelytyöt olivatkin vielä vähän kesken. Talon avajaisia vietetään syyskuussa. Uusi rakennus on kolmikerroksinen ja neliöitä on kaikkiaan Uusiin tiloihin siirtyivät Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus PYK ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Ajanmukaisiin tiloihin pääsee muun muassa tiedekirjasto sekä Ruralia-instituutin koekeittiö, joka sijaitsee talon tilavassa kellarikerroksessa. -Koekeittiöllä ei tähän asti ole varsinaisia omia tiloja ollut ollenkaan, joten heille uudet tilat ovat todella iso asia, toteaa yliopistokeskuksen pääsihteeri Päivi Lehtonen. Yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö jää entisiin tiloihin kadun toiselle puolelle. Niin ikään samassa rakennuksessa pysyvät Helsingin kauppakorkeakoulun BScBA ohjelman opetus ja hallinto. -Arkkitehti molemmissa taloissa on Juhani Katainen, mikä on taannut alueelle yhtenäisen ja harmonisen kokonaisuuden, Lehtonen mainitsee. Hän uskoo, että toimintojen keskittymisen ansiosta Mikkeliin saadaan aito akateeminen yhteisö. -Hyvät puitteet on ainakin nyt luotu. Yliopistokeskuksen toiminnoista valtaosa on nyt keskittynyt Lönnrotinkadun varrelle. -Lönnrotinkadun korttelista tulee varsinainen koulutus- ja tutkimuskeskittymä, kun Mikkelin kesäyliopisto siirtyi heinäkuussa yliopistokeskuksen kanssa samaan rakennuksen, ja myöhemmin syksyllä samaan pihapiiriin siirtyvät MTT:n luomututkijat Partalan tutkimusasemalta. Myös osa Mikkelin kansalaisopiston toiminnoista siirtyy samaan kortteliin. -Käytännön yhteistyö helpottuu huomattavasti, kun keskeiset yhteistyökumppanit ovat lähellä, Päivi Lehtonen iloitsee. TT 4 Tutkijavierailu avaa uusia näkökulmia -Ulkomailla asioita katselee hieman eri näkökulmasta ja eri tavalla. Asioihin saa uudenlaisen perspektiivin, pohtii diplomi-insinööri Jussi Heinimö, joka on palannut vuoden pituiselta tutkijavierailulta Utrechtin yliopiston Copernicus-instituutista Hollannista. Jussi Heinimön tutkimuskohde on bioenergiamarkkinat, ja Utrechtissä hän paneutui kahteen tutkimushankkeeseen, joista toista koordinoi Mikkelin yliopistokeskuksessa sijaitseva Lappeenrannan teknillisen yliopiston bioenergiatekniikan laboratorio. Toinen tutkimushanke toteutetaan kansainvälisen energiatoimiston IEA:n bioenergiasopimuksen puitteissa ja sitä koordinoi Copernicus-instituutti. Heinimön vakinainen työpaikka on YTI-tutkimuskeskuksessa projektipäällikkönä, josta hän on vapaalla tutkimustyötä varten. Copernicus-instituutissa uusiutuviin energialähteisiin ja bioenergiaan liittyvää tutkimustyötä tehdään noin 40 tutkijan voimin. Laitos on myös verkostoitunut tiiviisti alan muiden tutkimuslaitosten ja tutkijoiden kanssa, joten tuoretta tietoa ja uusia ideoita on hyvin saatavissa. Biopolttoaineiden käyttö on kovassa kasvussa kansainvälisesti, sillä niillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, joiden käyttöä on vähennettävä kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteisiin pääsemiseksi. Samalla biopolttoaineiden markkinat kehittyvät nopeasti entistä kansainvälisemmiksi. Kehittyvien markkinoiden myötä avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta toisaalta myös uhkia voi ilmentyä. LTY:n tutkimustyöllä tähdätään näiden uhkien ennakointiin ja hyödyntämismahdollisuuksien parantamiseen etenkin suomalaisten näkökulmasta. -Suomessa on paljon bioenergiaosaamista, ja suomalaisilla on pitkä kokemus biopolttoaineiden hyödyntämisessä etenkin paikallisesti. Suomessa kestävä kehitys on otettu hyvin huomioon etenkin puupolttoaineiden hyödyntämisessä. Jussi Heinimon vuosi Utrechtissa oli onnistunut. Omaan työhön ja muuhunkin elämään sai ulkomailla uutta perspektiiviä. Muun muassa tätä näkökulmaa ja siihen liittyvää osaamista voisivat suomalaiset markkinoida aikaisempaa tehokkaammin, Heinimö mainitsee. Onnistunut vuosi Jussi Heinimö viihtyi Copernicus-instituutissa hyvin ja toteaa työn olleen mielekästä ja työympäristön motivoivaa. -Instituutissa on voinut keskittyä puhtaasti tutkimustyöhön eikä aikaa mennyt hallinnollisiin rutiineihin. Tervetullutta vaihtelua siihen työhön, mitä aikaisemmin on tehnyt, Heinimö toteaa. Tutkijavierailuun Heinimö kertoi lähteneensä mielellään eikä ole lähtöään katunut. -Kontaktit ulkomaisiin kollegoihin lisääntyivät luonnollisesti ja niitä voi varmasti hyödyntää jatkossakin. Kaikenlainen verkostoituminen tälläkin alalla on olennaisen tärkeää. Myös henkilökohtaisesti Jussi Heinimö pitää vierailuvuottaan onnistuneena. Mukaan lähti perhe, vaimo ja kaksi alle kouluikäistä lasta, ja perheen sopeutuminen sujui hyvin. -Hollannissa käytännössä lähes kaikki puhuivat englantia, joten kielen kanssakaan ei ollut ongelmia. Asunto löytyi lopulta, muutaman mutkan jälkeen, ja kotiimme olimme ihan tyytyväisiä. Myös Utrechtin kaupungissa Heinimö perheineen viihtyi hyvin. Kaupungissa on asukkaita noin ja sitä hallitsee vanha ja arvostettu yliopisto. Amsterdamin kupeessa sijaitseva Utrecht on Hollannin vanhimpia kaupunkeja, jonka historia pohjautuu roomalaisten ajoille. Bioenergiahankkeet jatkuvat vielä ensi vuoden puolella, mutta Heinimö perheineen on palannut takaisin Suomeen syyskuussa. -Antoisa vuosi ja voin lämpimästä suositella kaikille, joille tarjoutuu vastaavia mahdollisuuksia työskennellä ulkomailla, Heinimö toteaa. TT

5 Kyläyhteistyötä yli rajojen -Tavoitteena on lisätä suomalaisten ja venäläisten maaseudun tutkijoiden, yrittäjien ja kyläläisten osaamista ja yhteistyötä sekä edistää maaseudun kehitystä Kaakkois- Suomessa ja Leningradin alueella, kertoo projektipäällikkö Kirsi Bykachev Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tämän vuoden alussa käynnistyneestä RurACT hankkeesta. Projektipäällikkö Kirsi Bykachev Ruralia-instituutista vetää RurACT- hanketta. Hanke kohdistuu erityisesti kylien välisen yhteistoiminnan lisäämiseen. Sen lisäksi halutaan edistää elintarvike- ja matkailualan yhteistyötä ja kaakkoissuomalaisten maaseudun elintarvike- ja matkailuyritysten tuotteiden ja palvelujen vientiä Venäjälle. -Neljäntenä osa-alueena on tutkimusyhteistyö, joka kohdistuu pääasiassa Lugaa ympäröivään maaseutuun Leningradin alueella, Bykachev lisää. Kylien ja kuntien välinen yhteistyö suomalaisten ja venäläisten välillä on uusi ja tutkimaton alue. -Vastaavia hankkeitakaan ei juuri ole ollut. Pari vuotta sitten tosin toteutettiin Tverin alueella Moskovan lähellä Kylävoimaa hanke, josta saatuja tietoja on hyödynnetty tätä hanketta suunniteltaessa. Venäläisenä yhteistyöosapuolena mukana on Mikkelin ystävyyskaupungin Lugan aluehallinto ja Pietarin valtion maatalousyliopisto. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin lisäksi Suomesta on mukana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoima Itä-Suomen Bisnesedustusto Pietarissa. Kirsi Bykachev uskoo kylillä olevan paljonkin annettavaa toisilleen. Suomessa kylä- ja kansalaistoimintaa on viritelty jo vuosikymmenien ajan, ja toimivista malleista löytyy runsaasti esimerkkejä. Venäjällä sen sijaan tämäntyyppistä toimintaa on toistaiseksi ollut melko vähän. -Tässä asiassa suomalaisilla on paljonkin annettavaa, Bykachev uskoo. RurACT-hankkeen yhdyshenkilöä Marja Kerttu Kurkelaa opastaa Parikkalan kansallispelin Turamoskan saloihin Mauno Silvennoinen (vas.), kyläpäällikkö Raimo Penttinen, Reijo Tiainen, Arja Tiainen ja Walter Haakana. (Kuva: Kirsi Bykachev) Verkostoitumisesta etua Viime keväänä kartoitettiin kaakkoissuomalaisten kylien kiinnostusta rajat ylittävään yhteistyöhön ja sitä myös löytyi. -Tavoitteena on löytää 10 kylää, mutta pienemmälläkin määrällä lähdetään liikkeelle. Suomalaisille kylille etsitään Lugan alueelta kummikylät, ja kyliin tehdään tutustumismatkoja puolin ja toisin. Kyläläiset voivat sitten vaihtaa kokemuksia, hakea esimerkkejä omaan toimintaansa ja avartaa samalla maailmankuvaansa. -Ja onhan tämä myös hyvä mahdollisuus esimerkiksi suomalaisille kylille tutustua toisiinsa ja verkostoitua keskenään, Bykachev mainitsee. Kyläyhteistyön lisäksi RurACT- hankkeen avulla halutaan edistää maaseudun elintarvike- ja matkailuyritysten kilpailuasemia. Elintarvikepuolella se merkitsee alan yrittäjien Venäjä-osaamisen ja yritysten Venäjälle suuntautuvan toiminnan lisäämistä. -Ajatuksena on auttaa yrityksiä hyödyntämään venäläisiä ruokaperinteitä, makutottumuksia, raaka-aineita ja menetelmiä sekä Venäjän läheisyyden tuomia mahdollisuuksia omassa toiminnassaan. Eli kaikkien kanssa ei välttämättä kehitetä venäläistyyppisiä tuotteita, mutta sitäkin voidaan tehdä. Muita mahdollisuuksia ovat mm. yrityksen tarvitsemien raaka-aineiden saatavuuden selvittäminen Venäjältä ja erilaiset koulutukset, Kirsi Bykachev kertoo. Matkailualan yrityksistä puolestaan kootaan yhteistyöverkosto, jolle luodaan omat nettisivut ja järjestetään yhteisiä koulutuksia. -Pienet maaseutumatkailuyritykset saavat yhdessä enemmän näkyvyyttä, ja esimerkiksi messuille ja muihin tapahtumiin osallistuminen olisi helpompaa. RurACT hanke käynnistyi vuoden 2005 marraskuussa ja se päättyy vuoden 2007 lopussa. Hanke kuuluu Kaakkois-Suomi Venäjä naapuruusohjelmaan, ja sen rahoittajina toimivat EU ja Etelä-Suomen lääninhallitus. TT 5 S uomesta George Wachira tiesi etukäteen hyvin vähän, Mikkelistä ei juuri mitään. Mikkelin koulutuksesta hän oli kuullut tuttavan tutultaan, joka oli pari vuotta aikaisemmin suorittanut kansainvälisen kandidaattitutkinnon Mikkelissä. - Halusin lähteä opiskelemaan kansainvälistä liiketoimintaa ja Mikkeli kuulosti juuri sopivalta, George Wachira kertoo. Suomeen Wachira saapui syyskuun alussa. Suomi-tietous oli ennen lähtöä lisääntynyt Helsingissä pidettyjen yleisurheilun MM-kisojen ansiosta ne kun oli noteerattu myös afrikkalaisissa tiedotusvälineissä. - Olin aikaisemmin matkustanut vain kotimaassa ja kerran Ugandassa, joten pelkästään jo saapuminen Helsinki-Vantaan lentokentälle oli jännittävää. Onneksi kaikki sujui hyvin, pääsin Mikkelin bussiin ja täällä minua olivatkin jo vastassa opiskelijayhdistys Probban ihmiset, Wachira muistelee. Intensiivistä opiskelua Motivaatiota on oltava Asuinpaikka löytyi kampuksen vierestä ja opiskelurytmiin George pääsi nopeasti kiinni. - Opiskelu on intensiivistä ja vaatii kovaa työtä. Tosissaan on yritettävä ja motivaatiota on oltava, koska jokainen on vastuussa itsestään. Opinnoissaan George Wachira on edistynyt omien tavoitteidensa mukaisesti. Opiskelu on vastannut etukäteisodotuksia, ja opetus on ollut korkeatasoista. - Kovaa työtä ja intensiivistä yhdessäoloa, tiivistää kenialainen George Wachira opiskeluaan BScBA-kandidaattiohjelmassa. tuli Mikkeliin viime syyskuussa ja viipyy täällä 2 vuotta. teena on suorittaa kauppatieteen kandidaatin tutkinto. - Porukan merkitys on suuri. Olemme hyvin tiiviisti yhdessä myös vapaa-ajalla, mikä on kiva juttu! Koti-ikävää George ei ole potenut, vaikka viimeksi tapasikin perheensä jouluna. Kesä menee opiskellessa ja seuraavan kerran nuori mies lähtee käymään Keniassa ensi joululomalla. - Olen viihtynyt hyvin ja tutustunut moniin uusiin ihmisiin. Tutustuminen on helppoa, kunhan vain itse uskaltaa tehdä aloitteen ja ryhtyy puhumaan. - Tietenkin täällä on ihan erilaista kuin kotimaassa, mutta sitä vartenhan sitä ulkomaille lähteekin, George Wachira toteaa. Vapaa-aikanaan hän pelaa joko eurooppalaista tai amerikkalaista jalkapallo, käy uimassa tai keilaamassa. - Talvi tuntui kyllä tosi kylmältä, mutta nopeasti siihenkin tottui. George Wachira ei ole katunut Mikkeliin tuloaan. Sopivan kokoinen kaupunki, nuori mies toteaa. BScBA:n kansainvälinen opiskelijavaihto: Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin International Business kandidaattiohjelman opintoihin kuuluu pakollisena osana ulkomaanvaihtojakso. Se suoritetaan yhden lukukauden pituisena jossakin ulkomaisessa yliopistossa. Vaihdon tavoitteena on opintosuoritusten lisäksi tutustua paikalliseen elämään ja kulttuuriin. Opintoja voi suorittaa muun muassa englanniksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi ja italiaksi. Vaihtoyliopistoja on noin 50 eri puolilla maailma, ja valittavana on useiden Euroopan maiden lisäksi yliopistoja Japanissa, Argentiinassa, Mexicossa, USA:ssa ja Kanadassa. Vuosittain Mikkelistä lähtee ulkomaanvaihtoon noin 60 opiskelijaa ja tänne saapuu noin 80 vaihtoopiskelijaa yhteistyöyliopistoista eri puolilta maailmaa. Osa Mikkelissä opiskelevista ulkomaalaisista suorittaa täällä tutkinnon. Kirjoilla olevista noin 250 opiskelijasta ulkomaalaisia tutkintoopiskelijoita on noin 15 prosenttia.

6 Pienyrityskeskus vauhdittaa akateemista yrittäjyyttä Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus toimii aikuiskoulutuksen laatuyksikkönä. Opetusministeriö nimesi Helsingin kauppakorkeakoulun aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi jo kolmatta kertaa. Tämä HSE:n aikuiskoulutukselle myönnetty tunnustus on laatuleima pitkästä kehitystyöstä myös Pienyrityskeskuksessa. Pienyrityskeskuksen ideana on tarjota liiketoimintaosaamisen eri lohkoilta räätälöityjä koulutuksia yrityksen elinkaaren eri vaiheiden haasteisiin. Koulutuspaketit liittyvät markkinointiin, talouteen, johtamiseen ja kansainvälistymiseen. Pienyrityskeskuksen johtaja Pentti Mustalampi pitää yrittäjyyden eteen tehtävää työtä yhteiskunnallisesti merkittävänä. - Akateeminen yrittäjyys on nousussa ja haluamme olla edistämässä sitä erilaisten kehitysohjelmien ja koulutuksen avulla. Tällä hetkellä yrittäjyyskoulutusta tarjotaan opettajille, nuorille sekä työelämässä jo oleville. On suuri haaste saada pitkälle koulutetut ja tutkijat innostumaan yrittäjyydestä. Tutkimusta on tässä maassa paljon, mutta kaupallisia tuotteita ei synny niin paljon kuin olisi mahdollista. - Toimintamme kattaa koko yrityskentän, niin aloittavat, pienet kuin kansainvälisesti toimivat yritykset. Pk-yrityksille suunnattu koulutustarjontamme on ylivoimaisesti maan suurin yliopistojen aikuiskoulutustarjonnassa. - Kun monet koulutusyksiköt ovat 2000-luvulla menettäneet volyymiään, me olemme onnistuneet säilyttämään ja kasvattamaan omaa osuuttamme ja luomaan uusia täydennyskoulutusohjelmia, Mustalampi kertoo. Koulutusta yli rajojen Suuntana on vuosien varrella ollut siirtyminen lyhyistä koulutuksista pitkäkestoisiin, tavoitteellisiin koulutusohjelmiin. - Elinikäisen oppimisen filosofian pohjalta kehitämme koulutuksia kasvavan aikuisväestön tarpeisiin. Erikoistumisopinnoissa ja PD-ohjelmissa on ideana, että suoritukset voi siirtää osaksi haluamaansa yliopistotutkintoa. Pienyrityskeskus toimii kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Vuodesta 1993 oma Pietarinyksikkö on tarjonnut koulutusta, tutkimusta ja tukipalveluja suomalaisille ja venäläisille yrityksille. Tallinnaan toiminta laajeni Pienyrityskeskus on palveluyksikkö, joka ansaitsee omaan toimintaansa rahoituksen myymällä palveluja. Ns. kovan rahan koulutusten ohessa kehitämme hankerahoituksella uusia koulutustuotteita ja toimintamalleja vahvistamaan yrittäjyyttä ja pkyritysten menestymistä, PYKin johtaja Pentti Mustalampi kuvaa toimintaympäristöä. Pienyrityskeskuksen oma tutkimustoiminta selvittää koulutuksen vaikuttavuutta. Koulutuksiin osallistuvien yritysten kasvua analysoidaan, ja tulokset hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä. PK Pienyrityskeskuksen toiminta kattaa koko yrityskentän, niin aloittavat, pienet kuin kansainvälisesti toimivat yritykset, kertoo PYK:n johtaja Pentti Mustalampi. 6 Mikkelissä on hyvä tehdä tutkimusta Kolme tutkintoa suorittanut liettualainen Jurate Virkutyte järjesti oman väitöstilaisuutensa Mikkelissä talvella. Kolmikymppinen liettualaistutkija nauttii elämästä kansainvälisenä tutkijapaimentolaisena, jonka perusleirinä on tällä hetkellä Kuopion yliopiston soveltavan ympäristökemian laboratorio Mikkelissä. Mikkelissä ilmapiiri on täydellinen. Asioita on luotu alusta pitäen itse, kun ympärillä ei ole vanhoja rakenteita, Jurate Virkutyte iloitsee. Pham Anh Tuan on yksi Jurate Virkutyten työtovereista soveltavan ympäristökemian laboratoriossa. Akateemisesta perheestä kotoisin olevaa Jurate Virkutyteä kiinnostivat pienenä niin taide kuin tiedekin. Perheen tuttavapiiriin kuului opettajia ja professoreita. Kemia tuli tutuksi, kun opettajaäiti valmisteli omia tuntejaan. Tytär oppi tekemään niin pieniä pommeja kuin aikaansaamaan räjähdyksiäkin. - Valitsin kemian, koska se on niin kiehtovaa ja epäloogista. Kun matematiikassa on kolme, niin kemiassa se voi olla mitä tahansa. Se voi olla räjähdys, iso kuppi nestettä, savua, ihan mitä vain. Kemiaa varten on avattava mieli, eikä voi uskoa, mitä lukee. Vilnan pedagogisessa yliopistossa Jurate Virkutyte urakoi kolme loppututkintoa; kemiasta, opettamisesta ja englannista. Parisenkymmentä opiskelijaa aloitti vastaavan urakan, mutta vain viisi valmistui. - Englannista on nyt paljon hyötyä työvälineenä, kun osaan kirjoittaa ja kommunikoida kieliopillisesti oikein. Opiskeluaikoina Vilnan pedagogiseen yliopistoon tulivat ensimmäiset kansainvälisen opiskelijat. Ruotsalaiset perustivat Riikaan 300 kilometrin päähän ympäristökemiaan keskittyneen toimipisteen, jossa Jurate Virkutyte pendelöi harjoittelussa. Kiinnostus kansainvälisyyteen heräsi. Hän siirtyi tekemään maisteriopintoja Tukholmaan ja palasi sitten kotimaahan. - Kirjoitin oppikirjoja ja etsin kontakteja pohjoismaalaisiin yliopistoihin. TKK:sta löytyi yhteys professori Mika Sillanpäähän, jolla oli käyttöä minulle projektissaan. Pian Mika kirjoitti, että lähden Ouluun, tuletko mukaan. Vastasin että miksei. Huomasin kartasta vasta sen jälkeen, että Oulu on kaukana Helsingistä. Australiasta uutta potkua Oulusta Jurate Virkutyte vieraili myös Portugalissa ja Hollannissa. Sitten projekti siirtyi Mikkeliin, jonne oli perustettu uusi soveltavan ympäristökemian laboratorio. - Täällä on voinut luoda monia asioita alusta pitäen itse, kun ympärillä ei ole vanhoja rakenteita. Ilmapiiri on täydellinen. Kaikki ovat tasa-arvoisia, ja professori Sillanpää on helposti lähestyttävä ja erittäin lahjakas. Hän on tarjonnut kodin meille muille tästä laboratoriosta. Me haluamme vuorostamme saada uudet tulokkaat tuntemaan itsensä tervetulleiksi. Jurate Virkutyte vietti kesällä neljä kuukautta Australiassa tutkimassa veden puhdistamista sähkön avulla. - Australiassa on paljon ongelmia puhtaan juomaveden kanssa. Olen neljä vuotta tutkinut näitä asioita. Toivon, että tästä tulee iso projekti ja näemme australialaisia Mikkelissä. Australian jälkeen haasteena on yrityksen perustaminen Mika Sillanpään kanssa. Liikeideana on saastuneen maan puhdistus kenttäolosuhteissa. - Uutta ei synny, jos ihmiset jämähtävät vuosikausiksi samaan paikkaan. Katselen tulevaisuutta avoimin mielin. PK

7 Nuorisokasvatuksen maisteriohjelman lähiopetus on toistaiseksi järjestetty Paukkulanmäellä. -Toiveissa on muutto yliopistokeskuksen yhteyteen, toteaa tutkimusprofessori Helena Helve. NUORISOALAN KOULUTUS KURKOTTAA KOHTI EUROOPPAA Yhteiseurooppalainen maisteritutkinto suunnitteilla Kansainvälistymisen merkitys näkyy myös nuoriin kohdistuvassa työssä ja se heijastuu alan koulutukseen. Mikkelissä vuonna 2005 alkanut Nuorisokasvatuksen maisteriohjelmakin on kovaa vauhtia kansainvälistymässä, mikä jatkossa hyödyttää myös koko Etelä-Savon aluetta. Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma käynnistyi Mikkelissä vuoden 2005 tammikuussa. Opintojen sisällöstä vastaa Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos, ja lähiopetus tapahtuu Paukkulanmäellä, jonne on keskittynyt nuorisoalan muukin koulutus. 225 opiskelijasta valittiin 22, joista suuri osa suorittaa tutkintoaan oman työn ohessa. -Suurimmalla osalla opiskelijoista on ammattikorkeakoulutausta, ja he ovat halunneet eri syistä täydentää opintojaan maisteritutkinnolla. Joukko on motivoitunutta ja opinnot ovat edenneet hyvää tahtia, toteaa tutkimusprofessori Helena Helve, joka vastaa koulutuksen sisällöstä. Maisteriohjelman pääaineena on sosiaalipedagogiikka ja varsinkin alkuvaiheessa koulutukseen sisältyi runsaasti lähiopetusta. Niiden aikana opiskelijat ryhmäytyivät, ja lähijaksoilla syntyikin ryhmän sisällä hyvä me-henki. -Opiskelijat ovat muodostaneet erilaisia luku- ja muita vertaisryhmiä ja ryhmätöissä on työskennelty ja arvioitu töitä yhdessä. -Opintojen edetessä työskentely on muuttunut yksilökeskeisemmäksi. Opiskelijat ovat tehneet paljon esseitä, referaatteja ja gradua varten kukin oman tutkimussuunnitelman. Etelä-Savo hyötyy kansainvälistymisestä Helena Helve korostaa kansainvälistymisen olevan myös nuorisotyön alalla yhä tärkeämpää. Mikkelissä aihetta käsiteltiin konkreettisesti huhtikuun alussa järjestetyssä kansainvälisessä nuorisotutkimuksen seminaarissa. -Mikkeliin kokoontui joukko nuorisotutkijoita eri maista, ja he pitivät kolmen päivän ajan esitelmiä omilta aihealueiltaan. Opiskelijoiden tehtävänä oli pohtia, miten luennoitsijoiden esittämiä teorioita ja tutkimustuloksia voitaisiin soveltaa käytännön nuorisotyöhön ja nuorisokasvatukseen. Seminaariin osallistuminen kuului yhtenä osana opintoihin, Helve selvittää. Pitkäkestoisempaakin kansainvälistä yhteistyötä on tekeillä. Alun perin kuusi eurooppalaista yliopistoa joista Kuopion yliopiston Mikkelin nuorisokasvatuksen yksikkö on yksi on kehittämässä yhteiseurooppalaista nuorisoalan ylempää korkeakoulututkintoa. -Raamit ovat valmiit ja nyt suunnitellaan sisältöjä. Tavoitteena on luoda kaksivuotinen, maisterintutkintoon johtava ohjelma, johon valittaisiin opiskelijat eri Euroopan maista. Alustavien suunnitelmien mukaan kansainvälisessä tutkinnossa opiskelijat voisivat suorittaa joko kokonaisen MA EYS - tutkinnon tai osia siitä oman tutkintonsa osaksi. -Lukukausia olisi kuusi, kesälukukausi mukaan lukien, ja opintojen vastuu jakaantuisi eri yliopistojen kesken, joista Mikkelin yksikkö olisi yksi. Helena Helven mukaan kansainvälisessä maisteriohjelmassa mukana oleminen toisi Mikkelin yksikölle monenlaisia etuja. -Meidän opiskelijat saisivat automaattisesti kosketuksen alan eurooppalaiseen koulutukseen, ja kansainvälinen koulutus toisi tälle alueelle uutta tietoa ja taitoa ja sitä kautta uusia työllistymismahdollisuuksia. Nuorisoala kansainvälistyy kovaa vauhtia, ja tekijöiltä vaaditaan yhä monipuolisempia taitoja, Helena Helve toteaa. TT Itsensä kehittäminen on poikaa! Mikkeliläinen Aki Kauranen haki nuorisokasvatuksen maisteriohjelmaan ja pääsi yhtenä 22:sta opiskelijasta aloittamaan opinnot puolitoista vuotta sitten. Kauranen on alkuperäiseltä ammatiltaan puuseppä ja on myöhemmin täydentänyt opistotason koulutustaan ammattikorkeakoulussa ja toiminut muun muassa opettajan tehtävissä. Tällä hetkellä hän työskentelee projektipäällikkönä Mikkelin seudun aluekeskusohjelmassa. -Olin jo jonkin aikaa ajatellut, että haluaisin täydentää opintojani maisterintutkinnolla ja tartuin heti tilaisuuteen, kun sellainen tuli omalla kotipaikkakunnalla mahdolliseksi. Aihekin liippasi omaa osaamisaluetta ja olin todella tyytyväinen saadessani paikan, Kauranen kertoo. Työn ohella opiskeleminen on ollut raskasta muttei mahdotonta. Motivaatio on kova, ja aikuisiällä opiskeleminen tuo opiskeluun käytännön läheisyyttä. -Kovaan työhön totuin jo aikanani omalla verstaallani. Me kaikki opiskelijat olemme aikuisia, ja monenlaista elämänkokemusta on ehtinyt karttua. Opittuja asioita voi peilata omien kokemusten kautta ja monia asioita on myös helpompi omaksua. -Opiskelu on sopinut minulle hyvin ja opinnot ovat edenneet hyvään tahtiin, toteaa gradunsa viime keväänä valmiiksi saanut Kauranen. Työssään Kauranen tarkasteli palveluita käyttävien nuorten tarpeita ja toiveita Mikkelin seudulla. 7 Arkistot avautuvat bisnekselle Mikkelissä alkaa uusi digitaalisten aineistojen tuotteistamista pohtiva koulutusjakso ensi talvena. Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön BScBA-opiskelijat tutustuvat Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen laajoihin kokoelmiin ja ideoivat kirjastoaineistoista uudenlaisia tuotteita. K ansalliskirjaston Mikkelin yksikössä arvioidaan olevan digitoituna tämän vuoden loppuun mennessä yli sivua suomalaisia kirjoja, aikakauslehtiä, sanomalehtiä ja teollisuuden painattamia hintalistoja ja tuotekuvia. Aineisto kertoo kiinnostavia tarinoita eri aikakausilta. Tuotantopäällikkö Majlis Bremer- Laamanen sanoo yhteistyön käynnistyneen ajatuksesta tehdä opiskelijoiden avulla markkinatutkimusta. Mikä osa aineistosta kiinnostaisi kaupallisessa mielessä, ketä, ja pitäisikö suomenkielistä aineistoa kääntää? Käytännön toteutus lähti vauhdikkaasti liikkeelle. Mikkelissä jo 16 vuotta luentokeikkoja tehnyt Dallasin yliopiston professori Dale Fodness luennoi kuuden opintopisteen laajuisen Digital Applications in International Business opintojakson ensi talvena. - Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos on maan johtava yksikkö. Olisi tärkeää löytää kokonaan uudenlaisia tapoja tuotteistaa aineistoa muuksikin kuin postikorteiksi tai julisteiksi niin, että tuotteiden myynnistä saataisiin lisätuloja perustehtävän hoitamiseen, Fodness kuvaa. Aineistotaivas hyödynnettävänä Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksella opiskellaan englanninkielistä kauppatieteiden kandidaatin BScBA-tutkintoa. Professori Fodnessin mielestä on jännittävää katsoa arkistoalan asiantuntijoiden ja kaupallisen alan opiskelijoiden välistä vuoropuhelua ja ohjata opiskelijoita. - Meidän yksikkömme on business-koulu, haluamme opiskella sitä, miten luodaan uudenlaista kaupallista arvoa. Kysymyksiä on paljon. Kuinka korkea teknologia ja palvelut yhdistetään, kuinka tuotanto johdetaan, miten erilaiset käyttäjät tavoitetaan ja miten tuotanto tehdään eettisesti kestävästi? Mikä voisi olla maksullista ja mikä taas ei? Yliopistojen suuret tietovarannot kiinnostavat tällä hetkellä suuryrityksiä. Microsoft, Yahoo ja Google ovat tehneet yhteistyösopimuksia yliopistojen aineistojen digitoinnista. Dale Fodness uskoo, että pian hakurobottien käyttö muuttuu maksulliseksi ja digitoiduilla aineistoilla on kaupallista merkitystä. - Yliopistot ja suuret kirjastot nähdään aineistotaivaina, joiden kaupallistaminen kiinnostaa. Miten aineistoja käytetään oikein ja mikä on väärinkäyttöä? Näitä asioita haluan käydä läpi opiskelijoiden kanssa. PK Professori Dale Fodness Dallasin yliopistosta luennoi ensi talvena digitaalisen aineistojen kaupallistamisen mahdollisuuksista Mikkelissä.

8 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS PALVELUKSESSANNE Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Lönnrotinkatu Mikkeli Puh. (015) Kansalliskirjasto Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Saimaankatu 6, Mikkeli Puh. (015) kirjastoala/dimiko Helsingin kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Lönnrotinkatu Mikkeli Puh Helsingin kauppakorkeakoulu BScBA-ohjelma Lönnrotinkatu Mikkeli Puh. (015) Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin yksikkö Jääkärinkatu 10 A PL 181, Mikkeli Puh Kuopion yliopisto Soveltavan ympäristökemian laboratorio Patteristonkatu 2 PL 181, Mikkeli Puh. (015) Kuopion yliopisto Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma PL 181, Mikkeli Puh. (015) /maisteriohjelmat.shtml Koordinaatioyksikkö Lönnrotinkatu Mikkeli Puh. (015) MIKROKUVAUS- JA KONSERVOINTILAITOS KANSALLINEN DIGITOINTIKESKUS Mikrokuvaus-, digitointija paperikonservointipalvelut Digitaalisten sisältöjen tuottaminen ja niiden kansallinen koordinointi Kulttuuriperinnön digitoinnin kansainvälinen kehittäminen Historiallinen sanomalehtikirjasto ja teollisuuden pienpainatteet: A. E. Nordenskiöldin kokoelman karttajäljennösten myynti: Kirjakauppa/kkindex.html