SISÄLLYS Arviointiprosessi...4 Yliopistokeskuksen synty, kehittyminen ja nykytilanne. 4 ITSEARVIOINTIVASTAUKSET...6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS Arviointiprosessi...4 Yliopistokeskuksen synty, kehittyminen ja nykytilanne. 4 ITSEARVIOINTIVASTAUKSET...6"

Transkriptio

1

2 1 SISÄLLYS Arviointiprosessi...4 Yliopistokeskuksen synty, kehittyminen ja nykytilanne. 4 ITSEARVIOINTIVASTAUKSET Yliopistokeskuksen toimintaympäristö Arvioikaa yliopistokeskuksenne toimintaa suhteessa sen perustamisen yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin vrt. Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmän muistio. OPM 2001: 28. Miten tavoitteet ovat toteutuneet: missä tavoitteissa yliopistokeskus on menestynyt hyvin, ja missä on ollut ongelmia? Arvioikaa yliopistokeskuksenne nykyistä toimintaympäristöä alueellisen korkeakoulutoiminnan kannalta Arvioikaa yliopistokeskusten roolia yleisesti ottaen suomalaisessa yliopistopolitiikassa, ja mikä on yliopistokeskuksenne rooli tässä Minkälaisia koulutus- ja tutkimusrooleja yliopistokeskuksellanne on? Mitkä ovat yliopistokeskusjärjestelmän (oman yliopistokeskuksen kannalta arvioituna) saavutukset, ongelmat ja kehittämishaasteet tämän hetken tiedon perusteella? Mitkä ovat yliopistokeskuksen tärkeimmät tavoitteet tällä hetkellä? Minkälaisena näette yliopistokeskuksenne tulevaisuuden? Koulutus Arvioikaa yliopistokeskuksen tarjoaman koulutuksen laajuutta, tehokkuutta ja laatua Arvioikaa koulutuksen sisäänottojen onnistuneisuutta Minkälainen on yliopistokeskuksen alueellinen koulutustarjonta ja sen suhde muuhun alueen korkea-asteen koulutukseen? Tarkastelkaa kysymystä myös a) kokonaisten tutkintojen suorittamisen kannalta 15 b) muun koulutuksen kannalta 2.4. Miten hyvin uudet maisteriohjelmat ovat toteutuneet yliopistokeskusten kannalta? Kuvatkaa opiskelijaprofiilianne. (missä opiskelijat ovat käyneet koulua, minkä ikäisenä opiskelu aloitetaan, kuinka suuri osuus valmistuu) Miten valmistuneet työllistyvät ja mihin he ensisijaisesti sijoittuvat? Tutkimus- ja kehittämistyö Arvioikaa tutkimus- ja kehitystyön sekä projektitoiminnan toteutumista sekä merkitystä yliopistokeskukselle ja alueelle Arvioikaa perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen osuutta tutkimuksessa Miten tutkimus kytkeytyy opetukseen yliopistokeskuksessanne? Arvioikaa yliopistokeskuksen tieteellisen tuotannon määrää ja laatua. Tilasto on pyydetty erikseen Arvioikaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyötä ja työnjakoa suhteessa alueen ammattikorkeakoulujen vastaavaan toimintaan Miten ulkopuolisen rahoituksen määrä tutkimus- ja kehittämistyössä on kehittynyt ja mitkä ovat tärkeimmät rahoituslähteet? Kuvatkaa ja arvioikaa, kuinka merkittävä rooli yliopistokeskuksen henkilökunnan osallistumisella asiantuntijoina ja/tai päättäjinä on osaamiskeskusten, rakenteilla olevien SHOKkien, tiedepuistojen, teknologiakylien, yritysten ja julkisen hallinnon organisaatioiden toiminnassa. 24

3 2 4. Yhteistyö ja työnjako Arvioikaa yliopistokeskuksen yhteistyötä alueen kuntien kanssa. Käytännön esimerkit ovat tervetulleita Arvioikaa yliopistokeskuksen yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja kanssa. Käytännön esimerkit ovat tervetulleita Arvioikaa yliopistokeskuksen yhteistyötä ja työnjakoa alueen ammattikorkeakoulujen kanssa. Miten yhteistyötä voitaisiin kehittää? Arvioikaa yliopistokeskuksen ja emoyliopistojen välistä suhdetta (molempiin suuntiin) Näkökulmana myös koordinaatioyliopisto, muut osallistuvat yliopistot Millä tavoin koulutuksen ja tutkimuksen laadunvarmistus/laadun kehittäminen/laadun ylläpito toteutuu suhteessa emoyliopistoihin? Miten yliopistokeskuksen strateginen suunnittelu toteutuu emoyliopistojen kanssa? Miten yliopistokeskuksen toiminnan tuottama oletettu synergiaetu on saavutettu? Arvioikaa mahdollista päällekkäistä koulutustarjontaa alueellanne Arvioikaa kansainvälistä yhteistyötä. Miten se on toteutunut yliopistokeskuksissa? Miten yliopistokeskukset ovat ottaneet osaa emoyliopistojen koulutusala-arviointeihin ja toisaalta tutkimuksen arviointeihin? Miten yliopistokeskuksen strategista kehittämistä toteutetaan ja kuka päättää kehittämislinjauksista ja kehittämisestä? Arvioikaa, minkälaista on yliopistokeskuksen sisäinen yhteistyö sekä sen aikaansaama uusi yhteistyö emoyliopistojen kanssa Miten yliopistokeskuksen toiminta on kytketty emoyliopistojen tiedeyhteisöön? Miten opiskelijoiden kiinnittyminen yliopistoyhteisöön tapahtuu yliopistokeskuksissa? Esittäkää näkemyksenne seuraaviin KESU:n lausumiin. Mitä muutoksia ne merkitsisivät nykyiseen tilanteeseen?...36 KESU (24).36 Yliopistokeskuksia kehitetään aikuisväestön osaamisen nostamisen alueellisina resurssi- ja koordinaatiokeskuksina, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä alueen ja sen yritysten kanssa. KESU (24-25). 37 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallinnollisen yhteistyön tiivistäminen ja yhteinen strateginen päätöksenteko ovat tavoiteltavia erityisesti heikomman väestökehityksen alueilla. Yliopistokeskustoimijoiden yhteistyösopimukset uudistetaan niin, että myös ammattikorkeakoulut voivat tulla niihin mukaan. 5. Rahoitus Miten rahoitukseen liittyvät ja muut toiminnan keskeiset tunnusluvut ovat muuttuneet Porasen raportin (2006) jälkeen? (vrt. tilastokysymykset taulukko 1. 6.) Miten emoyliopistoissa otetaan rahanjaossa huomioon yliopistokeskuksenne tehtävä ja resurssit? Mitkä ovat taloushallinnon ja muun hallinnon järjestelmien yhtenevyys/toimivuus emoyliopistojen kanssa? Arvioikaa kokonaisuudessaan ulkopuolisen rahoituksen saamista ja rahoituslähteitä Alueellinen vaikuttavuus Mitä alueellisen vaikuttavuuden indikaattoreita yliopistokeskus käyttää ja minkälaisia ovat indikaattorien tulokset? Kuvatkaa yliopistokeskuksen alueellisen vaikuttavuuden toteutumista indikaattorien lisäksi?...47

4 Miten merkittävänä pidätte yliopistokeskuksenne alueellisen vaikuttavuuden toteutumista? Mitkä seikat vahvistavat/heikentävät aluevaikuttavuuden toteutumista? Arvioikaa, miten alueellinen vaikuttavuus voisi toteutua muulla tavoin kuin yliopistokeskusten kautta Arvioikaa, miten yliopistokeskus on pystynyt organisoimaan toiminnan, jossa emoyliopistojen muu kuin yliopistokeskuspaikkakunnalla tapahtuva osaaminen on saatu hyödynnetyksi alueella...50 LÄHTEET 51 LIITTEET 2. TAUSTADOKUMENTIT A A.1. Yliopistokeskuksen synty, kehittyminen ja nykytilanne Selvitysmiesraportti Yliopistokeskussopimus Yhteistyösopimus Mamk:n kanssa A.2. Toimintakertomus Mikkelin yliopistokeskuksen toimintakertomus 2006 Mikkelin yliopistokeskuksen toimintakertomus 2007 A.3. Toimintasuunnitelma Mikkelin yliopistokeskuksen strategia Koordinaatioyksikön tavoite- ja toimintasuunnitelma 2008 A.4. Nykyiset esitteet Yleisesite suomeksi ja englanniksi Yliopistokeskuslehti 2007 Kulma-lehti 2008 A.5. Www-sivut (www.muc.fi) 3. TILASTOT B kolmen vuoden ajalta, aloittain ja yhteensä (2005, 2006 ja 2007) B.1. Tutkinto-opetus, aikuiskoulutus ja jatkokoulutus B.2. Hakijoiden taustakoulutus B.3. Valintakynnykset (hakijoiden ja hyväksyttyjen lukumäärä ja osuus) B.4. Opiskelijoiden tuloalueet ja sijoittumisalueet B.5. Valmistumisajat ja tutkinnot B.6. Opiskelijoiden kielitausta B.7. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ja osuus opiskelijoista B.8. Ulkomaalaisten opettajien määrä B.9. Ulkopuolinen rahoitus rahoituslähteen mukaan B.10. Tilastot tutkimusjulkaisuista (KOTA-jaottelun mukaan) Vrt. Poranen, A Yliopistokeskusten rahoitusselvitys. Kajaani: Kajaanin yliopistokeskus. Päivittäkää vastaaviin taulukoihin luvut vuosilta 2006 ja 2007 B.11. Taulukko 1 (s. 18) B.12. Taulukko 2 (s. 20) B.13. Taulukko 3 (s. 23) B.14. Taulukko 4 (s. 38) B.15. Taulukko 5 (s. 38) B.16. Taulukko 6 (s. 41)

5 4 Arviointiprosessi Mikkelin yliopistokeskuksen itsearviointi käynnistyi Korkeakoulujen arviointineuvoston itsearviointikysymysten myötä huhtikuussa Itsearviointia on ohjannut yliopistokeskuksen johtoryhmä. Itsearviointiin liittyvä tilasto- ja muu aineiston koonti on suoritettu yliopistokeskuksen koordinaatioyksikössä. Arviointikysymyksiin vastaamista varten toimintayksiköiden johtajille, professoreille, koulutusalajohtajille ja muille keskeisille toimijoille järjestettiin teemahaastatteluja. Teemahaastattelujen pohjalta koordinaatioyksikkö on koonnut itsearviointivastaukset. Yhteenveto vastauksista käsiteltiin johtoryhmän kokouksessa , jossa päätettiin, että toimintayksiköt voivat vielä kommentoida vastauksia omalta osaltaan. Mikkelin yliopistokeskuksen synty, kehittyminen ja nykytilanne Yliopistotoimintojen käynnistyminen Mikkelissä on tapahtunut vaiheittain seuraavasti: Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus (PYK) 1980 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti (ent.maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus) 1988 Helsingin kauppakorkeakoulun BScBA-kandidaattiohjelma (ent. BBA-ohjelma) 1989 Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos- Kansallinen digitointikeskus 1990 Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö 2003 Kuopion yliopiston Mikkelin toiminnot 2003 Helsingin yliopiston Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö 2004 Yliopistoyhteistyön kehittäminen Mikkelissä käynnistyi vuonna 2002 Mikkelin seudun aluekeskusohjelman puitteissa. Aluekeskusohjelman Osaamisen johtoryhmä päätti tehdä selvityksen yliopistoyhteistyön mahdollisuuksista alueella. Selvityksen aikana tutustuttiin muihin vastaaviin yhteistyömuotoihin ja selvityksen lopputuloksena oli ehdotus yliopistokeskuksen muodostamiesta Mikkeliin (Selvitys on itsearviointiaineiston liitteenä). Syksyllä 2002 laadittiin korkea-asteen tutkimuksen ja koulutuksen strategia. Strategian keskeisenä esityksenä oli yliopistokeskuksen perustaminen Mikkeliin. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman sekä eduskunnan vuotta 2004 koskevan budjettipäätöksen myötä maahamme perustettiin kuusi yliopistokeskusta. Mikkelin yliopistokeskusta koskeva yhteistyösopimus allekirjoitettiin Allekirjoittajina olivat Helsingin yliopisto (koordinoiva yliopisto), Helsingin kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kuopion yliopisto sekä Mikkelin kaupunki (sopimus on liitteenä). Yliopistokeskuksen keskeisenä tavoitteena on ollut erityisesti alueen elinkeinoelämää palvelevan tutkimustoiminnan vahvistaminen. Tutkimustoiminnalla on nähty olevan selkeä alueen yritysten kehittämistä vahvistava funktio. Näin ollen yliopistokeskuksen uusimmat yksiköt (LTY, KY) painottuivat erityisesti tutkimustoimintaan. Tutkimusroolin vahvistaminen alueella johti nopeasti uusien professuurien ja tutkimusryhmien syntyyn. Kun vuonna 2002 Mikkelissä ei ollut yhtään professuuria, oli niitä vuonna 2006 yhteensä 10. Henkilökunta on samalla kasvanut n. 230 henkeen. Koulutustoimintaa laajennettiin maisteriohjelmilla sekä jatko-opiskelijoita palvelevalla tohtorivalmennusohjelmalla.

6 5 Yliopistokeskus sai uuden lisärakennuksen vuonna Lisärakennukseen sijoittui Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, joka pääsi siten usean toimipisteen ratkaisusta yhteen toimitilaan ja sai pohjakerrokseen myös uuden koekeittiön tuotetestaukseen. Uuteen lisärakennukseen sijoittui myös Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Vuonna 2007 lisärakennuksen pohjakerrokseen avattiin yliopistokeskuksen yhteinen kirjasto. Lisärakennuksen tuoma tilaratkaisu mahdollisti myös keskeisten yhteistyökumppaneiden Mikkelin kesäyliopiston ja MTT Mikkelin yksikön siirtymisen yliopistokeskuskampukselle. Samaan aikaan Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio sai uudet toiminnalleen saneeratut tilat (ns. Kengityspaja-rakennus) Mikkelin ammattikorkeakoulun kampukselle. Myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö toimii ammattikorkeakoulun tiiviissä läheisyydessä. Yhteistyö Mikkelin ammattikorkeakoulun, MTT Mikkelin yksikön ja Mikkelin kesäyliopiston kanssa on ollut tiivistä yliopistokeskuksen syntyajoista lähtien. Mikkelin ammattikorkeakoululla on ollut keskeinen rooli tekniikan alojen yliopistotoimintojen käynnistämisessä Mikkelissä. Vuonna 2005 laadittiin uusi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluestrategia, jossa maakunnan korkeakoulutoimintojen kärkialoiksi määriteltiin materiaali- ja ympäristötekniikka, matkailu sekä yrittäjyys- ja maaseutuosaaminen. Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on yliopistokeskuksella yhteistyösopimus, joka astui voimaan Sopimus syventää entisestään yhteistyötä ja luo sille säännöllisemmät ja vakaammat puitteet. Mikkelin yliopistokeskus arvioitiin vuonna Arviointi toteutettiin yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Ulkoisen arvioinnin suorittivat professorit Ilkka Virtanen ja Erkki Korpimäki ja sihteerinä toimi tutkija/projektipäällikkö Miia Mäntylä. Arvioinnin pohjalta käynnistetiin yliopistokeskuksen strategiatyö vuonna Strategia valmistui keväällä 2008 (liitteenä). Yliopistokeskuksen strategia painottaa entisestään aluevaikuttavuuden vahvistamista sekä tutkimustoiminnan fokusoimista jo aluestrategiassa määritellyille aloille. Tällä hetkellä yliopistokeskuksessa toimivat samat emoyliopistot ja yksiköt kuin sen perustamisvaiheessa. Uutena kärkialojen tutkimusta vahvistavana toimintona on Mikkelissä käynnistymässä Tampereen Teknillisen yliopiston komposiittialan verkostoprofessuuri vuoden 2008 aikana. Mikkelin yliopistokeskus fokusoituu tutkimustoiminnan osalta strategiassaan linjaamilleen tutkimusaloille ja pyrkii olemaan niissä kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti kilpailukykyinen toimija. Koulutustoiminnassaan yliopistokeskus painottuu aikuiskoulutukseen sekä tiettyihin kansainvälisiin ja valtakunnallisiin erityisohjelmiin. Yliopistokeskus haluaa olla rakenteellisen kehittämisen myötä syntyvien entistä vahvempien emoyliopistojensa osa, jolla on selkeä toimintaprofiili ja olemassaolon oikeutus.

7 6 ITSEARVIOINTIVASTAUKSET 1. Yliopistokeskuksen toimintaympäristö 1.1. Arvioikaa yliopistokeskuksenne toimintaa suhteessa sen perustamisen yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin vrt. Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmän muistio. OPM 2001: 28. Miten tavoitteet ovat toteutuneet: missä tavoitteissa yliopistokeskus on menestynyt hyvin, ja missä on ollut ongelmia? Mikkelin yliopistokeskuksen yhteistyösopimuksessa asetettiin tavoite seuraavasti: Mikkelin yliopistokeskuksen tavoitteena on laajentaa ja vakinaistaa yliopistollista toimintaa Mikkelissä, lisätä yliopisto-opintojen tarjontaa, lisätä ja vahvistaa yliopistollista tutkimusta alueella sekä lisätä ja kehittää yliopistojen keskinäistä yhteistyötä tavoitteena alueen kehityksen vahvistaminen yhdessä alueen elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteet ovat toteutuneet hyvin yliopistollisen opintotarjonnan ja tutkimuksen laajentamisen osalta. Opintojen tarjonta on laajentunut mm. maisteritason opintoihin sekä tohtoriopintoja valmentaviin opintoihin. Tutkimustoiminnan vahvistuminen on ollut merkittävää tutkimusprofessuurien ja niiden ympärille kasvaneiden tutkimusryhmien myötä. Samalla verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti on vahvistanut alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Yliopistojen keskinäinen yhteistyö on lisääntynyt merkittävästi samoin kuin yhteistyö muiden toimijoiden, erityisesti Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin teknologiakeskuksen, MTT Mikkelin yksikön ja Mikkelin kesäyliopiston kanssa. Myös yliopistollisten toimintojen vakinaistamisessa Mikkeliin on edetty. Henkilöstön työsuhteita on vakinaistettu. Tällä hetkellä 47 %:lla henkilöstöstä on vakinainen työsuhde. Yliopistotoiminnoille on saatu uudet ja asianmukaiset toimitilat Lönnrotinkatu 7:ään sekä Kasarmin kampukselle. Myös eri alojen vaatimat laboratoriovälineistöt ja -laitteistot on saatu uutta luovan tutkimustoiminnan edellyttämälle tasolle. Lisäksi yleinen tietoisuus yliopistokeskuksesta ja sen toiminnoista on vakiinnuttanut asemansa alueella. Haasteena kuitenkin on edelleen tiettyjen keskeisten toimintaresurssien (mm. professuurit) pitkäjänteisyyden turvaaminen. Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmän muistio (OPM 2001:28) antoi lähtösysäyksen yliopistokeskusten perustamiselle. Muistion julkistamisen jälkeen yliopistolakia muutettiin siten, että uudessa laissa (Laki 715/2004) yliopistojen tehtävä määritellään seuraavasti: Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja yhteiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Muistion esityksestä opetusministeriö on myös pyytänyt alueilta korkeakoulutusta ja tutkimusta koskevat aluestrategiat (2002 ja 2005). Etelä-Savon korkeakoulujen aluestrategioilla on ollut merkittävä vaikutus yliopistokeskuksen syntymiselle, korkeakoulutoimintojen suuntaamiselle alueella sekä yhteistyön ja työnjaon sopimiselle alueen yliopistotoimijoiden ja ammattikorkeakoulujen kesken. Mikkelin yliopistotoimintojen osalta muistiossa esitetty Helsingin kauppakorkeakoulun kandidaattitutkintoon johtava koulutuksen sisäänotto on toteutunut 80 opiskelijan suuruisena ja ohjelma on kehittynyt vetovoimaiseksi ja laadukkaaksi koulutusohjelmaksi.

8 7 Sen sijaan OPM:n alueellisen kehittämisen muistiossa esitetty yliopistojen toimintamenorahoituksen lisääminen vuosittain 20 milj. eurolla Porin ja Mikkelin yliopistokoulutuksen laajentamiseen ei ole toteutunut esitetyllä tavalla. Myöskään muistiossa esitetty ehdotus yliopistojen tuloksellisuusrahoituksen kohdentamisesta alueellisen toiminnan ja aluevaikutusten perusteella ei ole toteutunut. Muistion esitys siitä, että rahoitusjärjestelyt tukevat korkeakoulujen yhteistyötä ja mahdollisuuksia yhteisiin toimintoihin, ei niin ikään ole toteutunut. Etelä-Savon korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintojen laajentaminen ja kehittäminen on toteutunut pääasiassa EU:n rakennerahastovarojen avulla. Opetusministeriön varsinainen budjettirahoitus innovaatiotoimintojen alueelliseen kehittämiseen ei ole ollut riittävää. Tänä kautena ei myöskään ole luotu valtakunnallisia mekanismeja yliopistojen alueellisen toiminnan rahoitukseen Arvioikaa yliopistokeskuksenne nykyistä toimintaympäristöä alueellisen korkeakoulutoiminnan kannalta. Väestön ikärakenne muuttuu Etelä-Savossa aikaisemmin kuin muualla maassa. Etelä-Savo on maakunnista ensimmäisiä, joka kohtaa työvoiman supistumisen. Ikärakenteen muutos ja väestömäärän supistuminen asettavat suuren haasteen osaavan työvoiman saatavuudelle, palvelurakenteen ylläpitämiselle sekä alueen elinkeinoelämän uusiutumis- ja innovaatiokyvylle. Työttömyys on pienentynyt Etelä-Savossa muuta maata nopeammin. Osaamis- ja innovaatiomittareilla arvioituna Etelä-Savon tilanne oli 2000 luvun alussa yksi maan heikoimmista. Voimakkaat alueelliset panostukset tutkimukseen ja koulutukseen ovat parantaneet tilannetta sen jälkeen. Tutkimustoiminnan volyymi (tutkimusmenoilla mitattuna) on Etelä-Savossa vuosien välillä kasvanut huimasti (+78 %). Suurin tutkimustoiminnan kasvu on tapahtunut korkeakoulusektorilla (muutos +130 %). Myös yrityssektorin panostukset tutkimukseen ovat alueella kehittyneet erittäin positiivisesti (+ 68 %). Alueen tutkimustoiminnan kasvu on tapahtunut erityisesti Mikkelin seudulla. Voimakkaasta kasvusta huolimatta, Etelä-Savon tutkimustoiminnan suhteellinen osuus koko valtakunnan tutkimustoiminnasta on pysynyt ennallaan, 0,5 % (v ). Etelä-Savon haasteena on ollut väestön suhteellisen alhainen koulutustaso erityisesti aikuisväestön osalta. Kuitenkin 2000-luvulla kehitys on saatu kääntymään myönteiseen suuntaan. Ylempien korkeakoulututkintojen ja erityisesti tutkijakoulutusasteen tutkintojen osalta koulutustaso on luvulla noussut eniten (tutkijakoulutettujen kasvu + 52 % v ). Etelä-Savon yliopistotasoiset koulutuspaikat kuitenkin vähentyvät Joensuun yliopiston Savonlinnassa sijaitsevan Kansainvälisen viestinnän laitoksen siirtyessä Joensuuhun. Etelä-Savon elinkeinorakenne ja yliopistokeskuksen osaamisalat yhdistyvät luontevasti. Etelä- Savossa on joitakin vahvoja kansainvälistä huippuosaamista edustavia teknologia-alan yrityksiä mm. materiaalien pinnoituksen, korroosioneston, komposiittiteknologian, teollisuuden elinkaariteknologian, sensoritekniikan ja ympäristötekniikan alalla. Toisaalta Etelä-Savon elinkeinorakenteessa on maa- ja metsätaloudella edelleen vahva merkitys. Lisäksi alue tunnetaan matkailusta, vapaa-ajan asutuksesta ja vahvoista kulttuuritapahtumista. Alueen yrityspohja on voimakkaasti pk-valtaista. Venäjän merkitys alueen elinkeinoelämän ja työllisyyden kehitykselle tunnistetaan. Etelä-Savon toimijoilla on monipuoliset ja kiinteät suhteet erityisesti Pietarin alueeseen.

9 8 Etelä-Savon koulutus- ja innovaatiotoimintoja on päätetty vahvistaa tulevaisuudessa yhä voimakkaammin. Korkeakouluilla, tutkimuslaitoksilla ja kärkiyrityksillä on tärkeä veturirooli maakunnan kansainvälistymisessä ja kaikenpuolisen menestyksen generoinnissa. Maakunnan yhteisen kehittämisen vahvistamiseksi Etelä-Savossa toimivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut laativat yhteisen aluestrategian vuonna Strategiassa maakunnan osaamisen kärkiosaamisaloiksi määriteltiin materiaali- ja ympäristötekniikka, yrittäjyys- ja maaseutuosaaminen sekä matkailu ja vapaa-aika. Näistä kaksi ensimmäistä edustavat myös yliopistokeskuksen korkeinta osaamista sekä tutkimuksen että koulutuksen osalta Arvioikaa yliopistokeskusten roolia yleisesti ottaen suomalaisessa yliopistopolitiikassa, ja mikä on yliopistokeskuksenne rooli tässä. Yliopistokeskukset ovat uusi osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Vuonna 2004 tehdyssä yliopistolain tarkistuksessa yliopistojen tehtäviä tarkennettiin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen velvoitteella. Tässä tehtävässä yliopistokeskukset ovat olleet edelläkävijöitä ja tehneet runsaasti kehitystyötä. Yliopistokeskukset ovat monitieteisiä, alueen elinkeinoelämään kytkeytyviä toimijoita, jotka tuovat emoyliopistonsa laatukriteerit täyttävät tutkimus-, kehittämis- ja koulutuselementtinsä alueelle. Yliopistokeskusten profiilit vaihtelevat: osalla on painopisteenä yliopisto-opetuksen välittäminen alueelle ja osalla tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistaminen yhdessä alueen elinkeino- ja työelämän kanssa. Ammattikorkeakouluilla ja yliopistokeskuksilla on paljon sopimuspohjaista yhteistyötä. Mikkelin yliopistokeskus profiloituu yliopistokeskusten joukossa omaleimaiseksi maaseutuosaamiseen (erityisesti luomu), pk-yrittäjyyteen, ympäristö- ja materiaalitekniikkaan sekä digitointiin erikoistuneeksi alueelliseksi toimijaksi. Mikkelin yliopistokeskus on myös valtakunnallista erityisosaamista edustava toimija. Mikkelin yliopistokeskuksen osaamisalat on muodostettu siten, että ne tukevat alueen kehitystä, ovat valtakunnallisesti omaleimaisia ja tuovat lisäarvoa emoyliopistoilleen. Mikkelin yliopistokeskuksella on keskeinen asema toiminta-alueensa kansainvälistymisen tukemisessa. Yliopistokeskuksen sijainti Pietarin metropolialueen läheisyydessä antaa toiminnalle erityisleiman. Venäjälle suuntautuvien eteläsavolaisten yritysten tukemisessa yliopistokeskustoimijat ovat merkittävässä roolissa alueella. Mikkelin yliopistokeskuksen rooli emoyliopistojensa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtävän toteuttamisessa on keskeinen. Yliopistokeskuksen tutkimus- ja kehittämishanketoiminta yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa on laajaa ja sitä on toteutettu joiltakin osin jo lähes 30 vuoden ajan. Yhteistyö alueen sidosryhmien kanssa on vakiintunutta ja luonnollinen tapa toimia. Koulutustoiminnassa yliopistokeskus on edelläkävijä merkittävänä aikuiskouluttajana Minkälaisia koulutus- ja tutkimusrooleja yliopistokeskuksellanne on? Mikkelin yliopistokeskus tarjoaa monitieteistä ja laaja-alaista yliopistollista koulutusta Etelä-Savon alueella ja erityisohjelmia myös valtakunnallisesti. Koulutuksen painopiste on aikuiskoulutuksessa. Yliopistokeskuksessa tarjottava koulutus koostuu tutkinto- ja täydennyskoulutuksesta, jonka pääsääntöisinä lähtökohtina ovat alueen yritysten ja toimijoiden tarpeet. Koulutus perustuu tutkimustoimintaan, mutta menetelmät ja koulutusohjelmat ovat elinkeinoelämää palvelevia.

10 9 Yliopistokeskuksessa toimii Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE) Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma (BScBA), joka on ainoa nuorille tarkoitettu koulutusohjelma. Ohjelma toteutetaan englannin kielellä ja opettajat ovat eri puolilta maailmaa. Ohjelma toteuttaa yliopistojen kansainvälistymiselle asetettuja tavoitteita ja on toteutuksessaan omaleimainen, laadukas, tehokas ja vetovoimainen. Tämä koulutusohjelma kehittää kansainvälisiä verkostoja toimivaksi koulutuskonseptiksi sekä luo uudenlaisia opetuksellisia toimintatapoja koulutuksen toteutukseen.ohjelma on pitkän kehitystyön tulos ja se on onnistunut erinomaisesti. Mikkelin yliopistokeskus tuottaa tutkintotavoitteista opetusta myös Eco Studies, Rural Studies ja Co-op Studies -koulutusohjelmissa. Ohjelmat on tarkoitettu suuntautumisvaihtoehdoiksi ja sivuaineopinnoiksi yliopistossa opiskeleville. Rural Studies ja Co-op Studies ohjelmat toteutetaan usean yliopiston verkostomaisina tuotteina, joissa Mikkelin yliopistokeskuksen Ruralia-instituutti toimii koordinaattorina. Suuri osa opintokokonaisuuksista on verkko-opetusta. Mikkelin yliopistokeskuksen rooli näissä ohjelmissa on tuottaa valtakunnallisesti erikoistuneita suuntautumisvaihtoehtoja ja sivuaineopintokokonaisuuksia omilta vahvoilta osaamisaloiltaan verkostoitumalla usean yliopiston kanssa. Yliopistokeskuksessa on toteutettu vuosina yhteensä neljä maisteriohjelmaa. Maisteriohjelmien rooli on ollut alueen työvoimatarvetta palvelevissa ohjelmissa tai muutoin alueen osaamisrakenteisiin liittyvissä ohjelmissa. Avoimen yliopisto-opetuksen osalta yliopistokeskuksen puitteissa tuotetaan Helsingin kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston kursseja sekä Helsingin yliopiston luomuopetukseen liittyviä kursseja. Muusta avoimen yliopiston opetustarjonnasta huolehtii Mikkelin kesäyliopisto, jonka kanssa yliopistokeskuksella on tiivis yhteistyö. Kesäyliopisto järjestää ympärivuotisesti eri yliopistojen arvosanavaatimusten mukaista avointa yliopisto-opetusta. Täydennyskoulutusta tuotetaan erikoistumisohjelmina, lyhytkursseina sekä kehittämishankkeisiin liittyvinä koulutuksina yliopistokeskuksen eri osaamisaloilla. Tavoitteena on alueen julkisen ja yksityisen sektorin kilpailukyvyn kasvattaminen, henkilöstön osaamistason nostaminen ja osaamisen uudistaminen. Yliopistokeskuksen yksiköillä on myös merkittävä rooli Venäjän kauppaan ja muihin Venäjä-toimintoihin liittyvien valmiuksien kouluttajana. Tutkimustoiminta yliopistokeskuksessa painottuu seuraaville painopistealoille: materiaali- ja ympäristötekniikka; ohutkalvopinnoitus, puu- ja muovikomposiitit sekä ympäristömonitorointi ja kemiallinen vedenkäsittely maaseutu ja bioenergian tuotanto; luomu, maaseutututkimus, bioenergia pk-yrittäjyys ja liiketoiminta; pk-yrittäjyys, liiketoiminta, osuustoiminta Tutkimus on pääsääntöisesti soveltavaa tutkimusta tai soveltavan tutkimuksen luonteista perustutkimusta, mutta myös puhtaasti akateemista perustutkimusta tehdään yliopistokeskuksessa mm. Suomen Akatemian rahoittamana. Tutkimus kytkeytyy luontevasti alueeseen täydentäen emoyliopistojen osaamista. Samalla tutkimustoiminta on kansainvälistä ja kansallisesti verkottunutta. Alueellisia yhteistyökumppaneita tutkimustoiminnassa ovat alueen yritykset ja muut sidosryhmät, muut tutkimuslaitokset sekä ammattikorkeakoulut. Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluu myös Kansalliskirjaston Kansallinen digitointikeskus - Mikrokuvaus- ja konservointilaitos, jonka rooli kansallisaineiston säilyttäjänä ja digitoinnin kehittäjänä on valtakunnallinen. Mikkelistä muodostuu merkittävä kansallisten muistiorganisaatioiden (kirjastot, arkistot, museot) digitointikeskus. Digitointikeskus tuottaa infrastruktuuria eli kansallisia läh-

11 10 deaineistoja tutkimuksen käyttöön sekä laajalle Internetin käyttäjäkunnalle (esim. sukututkijat). Tavoitteena on linkittää aineistoja myös opetuksen tarpeisiin Mitkä ovat yliopistokeskusjärjestelmän (oman yliopistokeskuksen kannalta arvioituna) saavutukset, ongelmat ja kehittämishaasteet tämän hetken tiedon perusteella? Yliopistokeskusjärjestelmän saavutuksena voidaan pitää yhteistyön lisääntymistä yliopistokeskukseen kuuluvien yksiköiden välillä. Verkostomallisessa väljään sopimukseen perustuvassa organisaatiossa luottamuksen ilmapiirin rakentuminen ja yhteiset tavoitteet luovat mahdollisuudet yhteistoimintaan. Saumattomaan yhteistyöhön ei päästä hetkessä, vaan kehitystä tapahtuu vähitellen. Mikkelissä yliopistokeskustoiminta käynnistyi vuoden 2004 alussa, joten menossa on viides toimintavuosi. Tällä hetkellä voidaan arvioida, että yhteistyö eri toimintasektoreiden välillä on lähtenyt liikkeelle hyvin. Vuonna 2007 toteutettu yliopistokeskuksen yhteinen strategiaprosessi ja siitä syntynyt strategia tiivistää edelleen yliopistokeskuksen yhteisöllisyyttä ja yhteisiä tavoitteita. Keskeisenä saavutuksena alueen kannalta on aluetta palvelevan tutkimustoiminnan lisääntyminen ja vahvistuminen professuurien myötä. Professuurit ovat keskeinen resurssi tutkimuksellisen tason nostamisessa, kansainvälisten verkostojen luomisessa sekä ulkoisen tutkimusrahoituksen saamisessa alueelle. Uusien koulutusohjelmien (mm. maisteriohjelmat, tohtorivalmennusohjelma) käynnistyminen on ollut merkityksellistä alueen väestön yliopistollisen koulutuksen saavutettavuuden kannalta. Lisäksi laaja kehittämishanketoiminta on lisännyt merkittävästi alueen yritysten kilpailukykyä ja menestymisen mahdollisuuksia. Yliopistokeskusjärjestelmä on myös mahdollistanut yliopistokeskuksen yksiköiden yhteisen edunvalvonnan niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Lisäksi yliopistokeskusjärjestelmä on lisännyt merkittävästi yliopistollisten toimintojen näkyvyyttä ja tunnettuutta alueella. Tämä on osaltaan kasvattanut alueen omanarvontunnetta ja uskoa tulevaisuuteen. Yliopistokeskus on luonut alueelle mahdollisuuden integroitua tiiviisti yliopistolliseen tutkimus- ja koulutusjärjestelmään. Keskeisin ongelma yliopistokeskuksessa on rahoituksen lyhytjänteisyys ja sen aiheuttama toimintojen suunnittelun vaikeus. Ammattitaitoisten henkilöiden pitäminen paikkakunnalla on vaikeaa rahoituksen viiveitten ja epävarmuuden vuoksi. Suhteellisen pienilläkin tutkimus- ja kehittämisresursseilla voidaan saada aikaan laadukasta ja vaikuttavaa toimintaa, mikäli toiminnan jatkuvuus olisi turvattu. Tulevaisuuden keskeiset haasteet liittyvät yliopistojen rakenteelliseen kehittämiseen, kun valtakunnallisena tavoitteena on toimintojen keskittäminen suuriin yksiköihin ja pääkampuksille. Myös yliopistojen uusi rahoitusjärjestelmä asettaa yliopistokeskukset uuteen tilanteeseen. Yliopistotoimintojen kehittäminen tulee olemaan entistä tiiviimmin emoyliopistojen sitoutumisen varassa Mitkä ovat yliopistokeskuksen tärkeimmät tavoitteet tällä hetkellä? Yliopistokeskussopimuksessa asetetut tavoitteet toiminnalle ovat edelleen ajankohtaisia (ks. vastaus 1.1.). Tällä hetkellä niistä painottuu erityisesti toiminnan vakiinnuttaminen ja oman roolin ja paikan löytäminen yliopistojen rakenteellisessa muutoksessa. Mikkelin yliopistokeskus aikoo uuden strategiansa mukaisesti vahvistaa toimintansa alueellisia vaikutuksia entistä enemmän. Alueen tarpeiden entistä paremmaksi kuulemiseksi ja tiedonvaihdon lisäämiseksi yliopistokeskukselle ollaan asettamassa omaa neuvottelukuntaa. Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmä hyväksyi yliopistokeskuksen strategian Strategian mukaan yliopistokeskuksen visio, toiminta-ajatus ja arvot ovat seuraavat:

12 11 VISIO Mikkelin yliopistokeskus on aluevaikuttavuudeltaan merkittävä yliopistollinen toimija Suomessa. TOIMINNAN TAVOITTEET Kestävä aluekehitys Elinikäinen oppiminen Yrittäjyysyhteiskunta TOIMINNAN PAINOPIS- TEET Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Vakiintunut ja rakenteellinen elinkeinoelämä- ja sidosryhmäyhteistyö Tutkimustiedon hyödyntäminen alueen kehittämisessä esim. kehittämishankkeiden ja palvelujen avulla Tieteen popularisointi Koulutus Alueen väestön koulutustason nostaminen Aikuiskoulutus Kansainväliset ja valtakunnalliset erityisohjelmat Tutkimus Fokusoituminen valituilla aloilla: - Materiaali- ja ympäristötekniikka - Maaseutu ja bioenergian tuotanto - Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta Etelä-Savoon kohdistuva tutkimus TOIMINNAN ARVOPERUS- TA Mikkelin yliopistokeskus on kestävä, uudistuva ja vaikuttava yliopistoyhteisö. Kuvio 1.: Mikkelin yliopistokeskuksen visio, tavoitteet, toiminnan painopisteet ja arvoperusta

13 12 Visio vuoteen 2013 Mikkelin yliopistokeskus on aluevaikuttavuudeltaan merkittävä yliopistollinen toimija Suomessa. Se toimii tehtävissään kansallisella, kansainvälisellä ja alueellisella tasolla, päämääränään tuottaa vaikuttavuutta ensisijaisesti Etelä-Savon maakunnalle. Toiminta-ajatus Mikkelin yliopistokeskuksen tavoitteena on tuottaa kestävää kehitystä ja yrittäjyyttä edistävää tieteellistä tutkimusta, koulutusta, sekä ratkaisuja ja toimintamalleja alueellisen kehittämisen edistämiseksi. Se toimii aikuisväestön osaamistason nostamisen alueellisena resurssi- ja koordinaatiokeskuksena. Toiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä emoyliopistojen sekä alueen ja sen yritysten kanssa, vahvistaen samalla yhteisön yhteistä osaamista, yksiköiden välistä yhteistyötä ja poikkitieteellisyyttä. Mikkelin yliopistokeskus tunnetaan laadukkaana ja luotettavana toimijana. Mikkelin yliopistokeskus on kestävä, uudistuva ja vaikuttava tiedeyhteisö. Kestävä Mikkelin yliopistokeskuksessa kestävä kehitys kulkee läpileikkaavana teemana kaikessa toiminnassa. Yliopistokeskuksessa tehtävä tutkimus ja koulutus on tieteelliset kriteerit täyttävää ja se kestää kansallisen sekä kansainvälisen vertailun. Yliopistokeskuksen toiminta ja resurssit ovat kestävällä pohjalla. Uudistuva Yliopistokeskus vastaa ympäröivän yhteiskunnan uudistumistarpeisiin hakien tutkimus- ja koulutusaiheita tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen kanssa. Samalla se uudistaa omaa toimintaansa. Kansalliset ja kansainväliset tutkimusverkostot toimivat sekä alueen että yliopistokeskuksen uudistumisen foorumina. Vaikuttava Yliopistokeskuksella on kiistämätön veturirooli maakunnan kansainvälistymisessä ja sen osaamisaloihin liittyvän menestyksen ja yrittäjyyden generoinnissa. Sen painopistealoilla oleva osaaminen on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua Minkälaisena näette yliopistokeskuksenne tulevaisuuden? Mikkelin yliopistokeskus on vajaan viiden toimintavuotensa aikana vahvistunut, laajentunut ja nostanut tutkimuksen ja koulutuksen tasoa alueella. Yliopistokeskuksessa ovat edustettuina omaleimaiset ja globaalisti kiinnostavat tutkimus- ja koulutusalat, jotka eivät kilpaile emoyliopistojen toiminta-alueiden kanssa. Yliopistokeskuksessa tehtävän tutkimuksen ja koulutuksen laatu on hyvää (ks. s ). Yliopistokeskus toimii maantieteellisesti alueella, jolla on laajat ja luontevat yhteydet Venäjälle, erityisesti Pietarin metropolialueelle, mikä tarjoaa jatkossa entistä monipuolisemmat mahdollisuudet yhteistyöhön ja erikoistumiseen. Yliopistokeskustoimijoilla on hyvät ja luontevat yhteistyösuhteet alueen sidosryhmiin, yrityksiin ja yhteistyökumppaneihin, eikä yliopistokeskuksessa ole sisäisiä ristiriitoja. Edellytykset toiminnan edelleen kehittämiselle ovat kunnossa ja hyvät. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen tuo suuria muutoksia Mikkelin yliopistokeskuksen emoyliopistoihin. Helsingin kauppakorkeakoulu on osa uutta Aalto-korkeakoulua, Kuopion yliopisto osa uutta Itä-Suomen yliopistoa ja Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu on mukana Kaakkois- Suomen korkeakoulujen strategisessa liittoumassa. Voidaan arvioida, että kun Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyliopisto, Helsingin yliopisto, on maan suurin yliopisto ja muista emoyliopistoista muodostuu rakenteellisen kehittämisen myötä entistä vahvempia yliopistoja, yliopisto-

14 13 keskuksen emoyliopistot tarjoavat aiempaa laajemmat ja monipuolisemmat mahdollisuudet myös alueen tarpeisiin vastaamiselle. Mikkelin yliopistokeskus fokusoituu tutkimustoiminnan osalta strategiassaan linjaamilleen tutkimusaloille ja pyrkii olemaan niissä kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti kilpailukykyinen toimija. Koulutustoiminnassaan yliopistokeskus painottuu aikuiskoulutukseen sekä tiettyihin kansainvälisiin ja valtakunnallisiin erityisohjelmiin. Yliopistokeskus haluaa olla emoyliopistojensa osa, jolla on selkeä toimintaprofiili ja olemassaolon oikeutus. 2. Koulutus 2.1. Arvioikaa yliopistokeskuksen tarjoaman koulutuksen laajuutta, tehokkuutta ja laatua Mikkelin yliopistokeskuksen painopistealoja ovat yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen, materiaalija ympäristötekniikka sekä maaseutuosaaminen. Koulutustarjonta on monitieteistä ja yliopistokeskustoimijoiden osaaminen luo mahdollisuudet laaja-alaiseen opetustarjontaan. Kauppatieteiden kandidaattiohjelma on kansainvälinen ja englanninkielinen. Luennoitsijat tulevat eri puolilta maailmaa. Neljä maisteriohjelmaa on toteutettu ja räätälöity alueellisiin tarpeisiin. Muuta perusopetusta (Eco Studies luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden opetusohjelma, Rural Studies monitieteiset maaseutualan maisteriopinnot ja Co-op Studies monitieteinen osuustoiminnan ja yhteisötalouden opetusohjelma) järjestetään yhdessä yliopistojen ainelaitosten kanssa ja se on valtakunnallisesti omaleimaista ja verkostoitunutta. Rural Studies -opintoja toteutetaan 10 yliopiston ja Co-Op Studies opintoja 9 yliopiston verkostoyhteistyönä. Myös näiden opetusohjelmien ja niiden perustana olevan tutkimuksen kautta on kytkeydytty osaamisalojen erityisesti eurooppalaisiin, mutta myös globaaleihin verkostoihin. Avointa yliopisto-opetusta annetaan kauppatieteissä, luonnonmukaisessa maa- ja elintarviketaloudessa sekä osuustoiminnassa ja yhteisötaloudessa. Täydennyskoulutusta annetaan yrittäjyyden ja liiketoiminnan johtamisen sekä maaseudun kehittämiseen aihealueilta. Pienyrityskeskus huolehtii kokonaisuudessaan Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE) pk-yrittäjyyteen liittyvästä kehittämis- ja koulutustoiminnasta. Muita vastaavia yksiköitä HSE:llä ei ole. Erityisosaamisaloja vahvistetaan ja niillä tähdätään mahdollisimman laajaan toimintaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Erikoistunut kauppatieteen maisterintutkinto olisi tarpeellinen laajennus opetustarjontaan. Mikkelin yliopistokeskuksessa toteutettavassa koulutuksessa on panostettu oppimisen tehokkuuteen. Koulutuksen sisällölliseen ja menetelmälliseen kehittämiseen on aktiivinen ote erityisesti resursseihin nähden. Opetusmuotoja on laajennettu verkko-opetuksella. Opiskelun keskeyttäjiä on vähän ja resursseihin nähden pystytään tuottamaan paljon opetustarjontaa. Myös opiskeluajalla mitattuna toiminta on tehokasta: Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmassa vuonna 2007 vasta valmistuneiden kandidaattien keskimääräinen opiskeluaika oli 2,9 vuotta, kun se muissa kauppatieteellisissä yksiköissä Suomessa oli 4,05 vuotta. Maisteriohjelmissa tutkintojen suorittamisaikoja ei voida vielä lopullisesti todeta. Maisteriohjelmat käynnistyivät vuonna 2005 ja opiskelijoista 45 % oli valmistunut ohjelmien päättyessä vuonna Tutkintoja on valmistunut tämän jälkeenkin. Maisteriohjelmat ovat yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita: niissä opiskelevat ovat pääasiassa työssä käyviä. Sama pätee täydennyskoulutukseen ja avoimeen yliopisto-opetukseen.

15 14 Toiminnan laatua ylläpidetään, kehitetään ja arvioidaan laatujärjestelmillä. Mikkelin yliopistokeskuksen toimijoiden laatujärjestelmät sisältyvät emoyliopistojen laatujärjestelmiin. Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä on auditoitu vuonna 2005, Helsingin yliopiston vuonna 2007 ja Helsingin kauppakorkeakoulun sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmät auditoidaan vuonna Opetusministeriö on myöntänyt Helsingin kauppakorkeakoululle laatupalkinnon korkealaatuisesta aikuiskoulutuksesta vuosille Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskus on saanut vastaavan palkinnon Helsingin kauppakorkeakoululle on myönnetty kansainvälinen AACSB-akkreditointi vuonna Aiemmat laatuleimat ovat eurooppalainen EQUIS ja MBA- ja EMBA -koulutusohjelmia arvioiva AMBA. Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmassa käytetään omaa kurssikohtaista Quality Assurance System laadunvarmistusjärjestelmää. Täydennyskoulutuksessa opiskelijapalautteen kerääminen on systemaattista ja vakiintunut menettely. Arviointia tehdään jatkuvasti ja koulutuksen vaikuttavuutta tutkitaan. PYK:n N-julkaisusarjassa ilmestyy vuosittain useita koulutuksen vaikuttavuuteen liittyviä julkaisuja, esim. Pietarissa toteutettujen yrittäjyyskoulutusten vaikuttavuus 2007, Kehity esimiehenä -koulutusohjelman vaikuttavuus 2007, Kasva Yrittäjäksi koulutusohjelman vaikuttavuus Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelman laadusta, tehokkuudesta ja innovatiivisuudesta on tekeillä raportti Quality, Productivity, and Innovation - The Role and Status of HSE Mikkeli in Bachelor s Level Business Education, joka valmistuu kesällä Nuorisokasvatuksen, Sosiaalityön ja Eco-Business Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelmista on laadittu arviointiraportit. Konetekniikan maisteriohjelmien vaikuttavuutta on tutkittu pro gradu tutkielmassa, jossa tutkimuskohteina olivat Joensuussa toteutettu Modernit suunnittelu- ja valmistusmenetelmät konetekniikassa sekä Mikkelissä toteutettu Materiaalitekniikan DI-koulutusohjelma Arvioikaa koulutuksen sisäänottojen onnistuneisuutta. Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmaan otetaan vuosittain 80 opiskelijaa. Hakijamäärät ovat kasvaneet tuntuvasti ja vuonna 2008 hakijamäärä saavutti ennätyslukeman 650. Hakijoita oli 44 eri maasta; 60 % hakijoista oli Suomesta. Maisteriohjelmien materiaalitekniikan DI-ohjelma, nuorisokasvatuksen maisteriohjelma ja sosiaalityön maisteriohjelma sisäänotot olivat onnistuneita. Nuorisokasvatuksen ja sosiaalityön maisteriohjelmiin oli runsaasti hakijoita. Materiaalitekniikan DI-ohjelman toteuttamista edelsi Etelä-Savon alan johtavien yritysten koulutustarveselvitys. Sen sijaan Eco-Business Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelman sisäänotossa oli ongelmia. Vaikka kiinnostuneita oli noin 100, opintohallinnolliset syyt Helsingin yliopiston pääainerajoitukset ja Helsingin kauppakorkeakoulun GMAT-testi aiheuttivat rajoituksia hyväksyttyjen opiskelijoiden määrälle. Tämän vuoksi hakijamäärä jäi pieneksi ja sisäänotto toteutettiin vain Helsingin yliopiston kiintiössä. Muussa perusopetuksessa ei ole omaa sisäänottoa, vaan opiskelijat valitsevat opinnot kiinnostuksensa perusteella. Poikkeuksen sisäänotosta muodostaa Rural Studies -maisteriopinnot, joissa haetaan opiskelijaksi ja yliopistoverkoston johtokunta valitsee opiskelijat. Muuhun perusopetukseen tulevat opiskelijat ovat yliopiston kirjoilla olevia opiskelijoita. Täydennyskoulutukseen osallistuvat ovat työssä olevia henkilöitä, jotka kehittävät omaa osaamistaan edetäkseen työurallaan tai kehittääkseen työyhteisöänsä. Täydennyskoulutukseen ei pääsääntöisesti ole erillistä valintamenettelyä ja sisäänottoa. Avoin yliopisto-opetus on toimintaperiaatteittensa mukaan avointa kaikille pohjakoulutuksesta riippumatta ja mahdollistaa osallistumisen yliopistojen opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen.

16 Minkälainen on yliopistokeskuksen alueellinen koulutustarjonta ja sen suhde muuhun alueen korkea-asteen koulutukseen? Tarkastelkaa kysymystä myös a) kokonaisten tutkintojen suorittamisen kannalta b) muun koulutuksen kannalta Etelä-Savossa muita korkea-asteen koulutuksen toimijoita Mikkelin yliopistokeskuksen lisäksi ovat Joensuun yliopiston Savonlinnan laitokset, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäellä. Joensuun yliopiston Savonlinnaan sijoittuneet toiminnot käsittävät opettajankoulutuksen ja matkailun. Diakonia-ammattikorkeakoulussa voi suorittaa sosiaalialan ja hoitotyön AMK-tutkintoja. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on kahdeksan koulutusalaa, joissa voi suorittaa AMK-tutkinnon. Ylemmän AMK-tutkinnon voi suorittaa kuudessa eri koulutusohjelmassa. Mikkelin yliopistokeskuksen koulutustoiminta painottuu aikuiskoulutukseen. Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma on ainoa tutkintotavoitteinen koulutus, jossa on vuosittainen sisäänotto. Liiketoiminta yhdistettynä kansainvälisyyteen niin opetuskielen, ulkomaisten opiskelijoiden ja opettajien kuin opiskelijavaihdon kautta vastaa merkittävällä tavalla osaamishaasteisiin. Kansainvälistyminen ja kyky liiketoiminnan kehittämiseen ovat myös alueiden kilpailukyvyn avaintekijöitä. Maisteriohjelmat ovat lisänneet osaamista, vastanneet alueen osaavan työvoiman tarpeeseen ja lisänneet yritysten kilpailukykyä. Maisteriohjelmat muuntokoulutuksena ovat luoneet alueella tärkeän ja luontevan väylän maisterintutkintoon työn ohella opiskellen. Eri toimijoiden keskittyminen alueen korkeakoulustrategian mukaisille ja valituille aloille tuo synergiaetuja, kumuloi osaamista ja vahvistaa alueen kilpailukykyä. Etelä-Savon alueen korkeakoulutoimijat järjestävät täydennyskoulutusta omilta aihealueiltaan. Avoimen yliopiston opetusta tarjoavat alueella useat eri tahot useiden eri yliopistojen tutkintovaatimusten mukaan. Mikkelin kesäyliopiston kanssa on sovittu yhteistyöstä siten, että yliopistokeskuksen toimesta toteutetaan kauppatieteellistä, luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden sekä osuustoiminnan ja yhteisötalouden opetusta. Mikkelin yliopistokeskuksen aikuiskoulutus ja perusopetus kohdentuvat valtakunnallisesti erikoistuneille ja omaleimaisille osaamisaloille. Aikuiskoulutuksesta puhuttaessa on syytä mainita erikseen tohtorivalmennusohjelma, jossa oli erittäin runsas osanotto ja joka oli yliopistokeskustoimijoiden yhteisesti toteuttama. Mikkelin yliopistokeskus on pieni toimija, mutta se osaamisaloillaan ja erikoistumisellaan se pystyy vastaamaan globaalisti tärkeisiin kysymyksiin sekä kehittämään alueen kilpailukykyä Miten hyvin uudet maisteriohjelmat ovat toteutuneet yliopistokeskusten kannalta? Mikkelin yliopistokeskuksessa on toteutettu neljä maisteriohjelmaa: Eco-Business Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelma Materiaalitekniikan DI-ohjelma Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma Sosiaalityön maisteriohjelma Maisteriohjelmat ovat olleet aluevaikuttavuuden kannalta merkittäviä. Taustalla on ollut yleinen pula pätevästä työvoimasta, osaamistason nostaminen ja yritysten kehitysedellytysten ja kilpailukyvyn paraneminen kansainvälisillä markkinoilla. Opiskelijoista merkittävä osa on alueelta ja sitä kautta alueelliset vaikutukset näkyvät osaamisen tason nousuna ja yritysten kilpailukyvyn lisääntymisenä. Eco-Business Kestävä liiketoiminnan maisteriohjelma oli hakija- ja opiskelijamäärältään pettymys. Laadullisin kriteerein mitattuna ohjelma oli kuitenkin onnistunut, sillä se synnytti merkit-

17 16 tävän ja ainutlaatuisen koulutusinnovaation. Ohjelman jatkokehitys Mikkelin yliopistokeskustoimijoiden osaamiseen perustuvalle Ympäristöliiketoiminnan maisteriohjelmalle sopisi erinomaisesti yliopistokeskuksen strategiaan ja voisi generoida alueelle uutta liiketoimintaa. Yliopistokeskuksen kannalta maisteriohjelmat ovat olleet myös merkittäviä välineitä yliopistokeskustoimijoiden yhteistyön tiivistämisessä ja kehittämisessä: Eco-Business Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelma oli Helsingin kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteinen. Materiaalitekniikan DI-ohjelma toteutettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun yhteistyönä. Sosiaalityön maisteriohjelmassa Kuopion yliopiston yhteistyökumppaneina olivat Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Nuorisokasvatuksen maisteriohjelmassa (KuY) yhteistyöorganisaationa oli Mikkelin ammattikorkeakoulu Kuvatkaa opiskelijaprofiilianne (missä opiskelijat ovat käyneet koulua, minkä ikäisenä opiskelu aloitetaan, kuinka suuri osuus valmistuu) Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmaan valitaan vuosittain 80 uutta opiskelijaa, joista suurin osa on nuoria, jotka tulevat suoraan lukion jälkeen opiskelemaan. Valituista 10 % on ulkomailta. Opiskelijat valmistuvat keskimäärin alle kolmessa vuodessa. Vuonna 2007 ohjelmassa suoritettiin 82 tutkintoa. Maisteriohjelmien opiskelijat ovat yleensä vuotiaita, työkokemusta omaavia, pääasiassa työssäkäyviä ja amk-tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Poikkeuksena tästä on Eco-Business Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelma, jossa opiskelijat olivat kandidaattivaiheessa olevia yliopisto-opiskelijoita. Maisteriohjelmien opiskelijat ovat pääosin Etelä-Savon alueelta. Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelman ja maisteriohjelmien opiskelijaprofiili näyttää seuraavalta: Kv. liiketoiminnan kandidaattiohjelma suurin osa nuoria, jotka tulevat suoraan lukiosta opiskelijat tulevat sisäänotetuiksi neljä eri valintaryhmän perusteella ulkomaalaisia opiskelijoita n. 10 %, jotka tulevat eri puolilta maailmaa jollakin opiskelijoilla kaksoiskansalaisuus (tilastoinnissa heidän on merkitty suomalaisiksi ja suomenkielisiksi opiskelijoiksi) useilla kansainvälinen tausta ulkomailla asumisen, opiskelun, kv. lukion tai ulkomailla työskentelyn kautta laaja ulkomaanvaihto-ohjelma näkyy tulevina ja lähtevinä opiskelijoina keskimääräinen valmistumisaika vuosina oli 2,6 vuotta 90 % opiskelijoista valmistuu kolmessa vuodessa Maisteriohjelmat Eco-Business Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelma fil.yo (biotieteet) tai maat.metsät.yo 77 % (pääaineen mukaan: maatalous 2, puutarhatiede 1, kalataloustiede 2, ympäristöekonomia 2, ympäristönsuojelutiede 2, metsänhoitotiede 1) naisia 80 % kaikki työssä käyviä ikä ohjelman alkaessa vuotta

18 17 ohjelmaan valittuja 10, keskeyttäneitä 5. Tutkintoja ei valmistunut vuoden 2007 loppuun mennessä. Keväällä 2008 valmistui kaksi ja kolmen odotetaan valmistuvan vuoden 2008 aikana. Materiaalitekniikan DI-ohjelma taustakoulutus AMK(insinööri)/opisto (6) 100 %, pääasiassa konetekniikan alalta suurin ikäryhmä vuotiaat, keski-ikä oli 36 vuotta työkokemusta keskimäärin 7,5 vuotta. kaikki olivat koulutuksen alkaessa työssä. Opiskelijoista 50 % työskenteli yritysten tutkimus- ja kehitysosastoilla ja 33 % tuotanto-osastoilla 20 % kuului ylimpään tai keskijohtoon, 70 % toimihenkilöihin työnantajayritykset edustivat tasaisesti eri kokoluokkia (8 kpl henkilöä, 9 kpl henkilöä, 7 kpl henkilöä ja 6 kpl 501 henkilöä) ohjelmaan valittiin 33 opiskelijaa, joista 32 aloitti opinnot. Seitsemän opiskelijaa keskeytti opinnot, joten koulutuksen loppuvaiheessa opiskelijoita oli 25. Tutkintoja valmistui annetussa ajassa 10. Toukokuun 2008 loppuun mennessä tiedossa oli yksi valmistunut lisää. Lähelle asetettua tavoitetta (25 DI-tutkintoa) arvioidaan päästävän toteutusajan jälkeen. Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma naisia 83 % taustakoulutus AMK-tutkinto 91,3 %, alempi korkeakoulututkinto 4,3 % ja Tampereen yliopiston nuorisotyön tutkinto 4,3 % ikäluokkaan vuotta kuuluvia 48 %, vuotta 35 % hakijoista 44 % oli työkokemusta yli 6 vuotta, 33 % 1-3 vuotta ohjelmaan valittiin 23 opiskelijaa. Kaksi opiskelijaa keskeytti opinnot. Tutkintoja valmistui annetussa ajassa 17 ja loppujen neljän odotetaan myös valmistuvan. Sosiaalityön maisteriohjelma muuntokoulutus, jossa kohderyhmänä oli sosiaalityössä tai muissa sosiaalialan tehtävissä työskentelevät, joilta puuttuu asetuksen (804/1992) mukainen sosiaalityön tutkinto kaikki koulutuksen alkaessa työssä ja opiskelivat työn ohessa koulutukseen hyväksyttävillä tuli olla vähintään 60 opintoviikkoa tutkintoon sisällytettäviä opintoja koulutukseen haettiin henkilöitä, jotka olivat suorittaneet tietyn alan tutkinnon (sosiaalialan opistoasteen tutkinto, sosionomi-amk -tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto sosiaali- tai kasvatustieteissä tai psykologia) sekä tietyn määrän yliopistollisia arvosana- ja muita opintoja. ohjelma toteutettiin Mikkelissä ja Joensuussa. Toteutusaikana valmistuneita oli 12 (8 Mikkeli), Opintopistetilanne kartoitettiin ja se osoittaa opintojen edenneen tasaisella vauhdilla ja että lisää tutkintoja on odotettavissa varsin pian. Mikkelin 21 opiskelijan opintopistetilanne oli seuraava: o op o op o 179 (min)-199 op 10 opiskelijaa 8 opiskelijaa 3 opiskelijaa

19 18 Muut tutkinto-opiskelijat suorittavat luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden (Eco Studies, 25 op + 35 op; sisältää myös englanninkielisiä kursseja) tai osuustoiminnan ja yhteisötalouden (Co-op Studies, 25 op +35 op) tai Rural Studies maaseutualan maisteriopintoja (n. 100 op). Opiskelijat ovat yliopiston perusopiskelijoita, jotka sisällyttävät kyseisiä opintoja tutkintoonsa. Luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden opiskelijat ovat Helsingin yliopiston opiskelijoita pääasiassa maatalousmetsätieteellisestä- ja biotieteellisestä tiedekunnasta. Rural Studies opinto-ohjelmaa toteutetaan 10 yliopiston ja Co-op Studies opinto-ohjelmaa 9 yliopiston verkostoyhteistyönä ja opiskelijat tulevat näistä yliopistoista. Yliopistoverkostossa myös opetus järjestetään jäsenyliopistojen eri laitoksilta. Co-op Studies ohjelma houkuttelee hyvin monenlaisia opiskelijoita ja pääaineiden kirjo on laaja. Suurimman ryhmän muodostavat kauppatieteiden opiskelijat. Yhteiskunta-, hallinto- ja maa- ja metsätaloustieteiden opiskelijat yhteensä muodostavat lähes yhtä suuren ryhmän. Rural Studies -opiskelijat tulevat eri pääaineista; opiskelijoita on laskettu tulevan 64 eri pääaineista. Suurin osa opiskelijoista on maantieteilijöitä / aluetieteilijöitä. Avointa yliopisto-opetusta järjestetään kauppatieteissä, luonnonmukaisessa maa- ja elintarviketaloudessa sekä osuustoiminnassa ja yhteisötaloudessa. Kauppatieteiden opiskelijat tulevat pääasiassa alueelta, ovat pääosin alle 25-vuotiaita (50 %) ja noin 45 % opiskelijoista on vuotiaita. Suurin osa on työssä käyviä. Opiskelijat, jotka ovat kehittämässä omia liiketoiminnan osaamisvalmiuksiaan, ovat alueen yritysten tai yhteisöjen henkilöstöä. Avoimen yliopiston nuoret ovat välivuotta pitäviä ylioppilaita ja opiskelijoita. Luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden sekä osuustoiminnan ja yhteistalouden opetusta toteutetaan verkossa, joten opiskella voi käytännössä mistä tahansa. Myös kauppatieteiden opetusta on verkossa. Täydennyskoulutuksessa opiskelevat ovat pääasiassa työssä käyviä ja yli 30- ja yli 40-vuotiaita. Koulutus ja kysyntä ovat painottuneet yrittäjyyteen ja liiketoiminnan kehittämiseen, joten enemmistö osallistujista on yritysasiakkaita, yritysten edustajia tai yritystoiminnan aloittavia. Täydennyskoulutus räätälöidään yrityksen koko henkilöstölle tai sen avainhenkilöille. Opiskelijat ovat alueelta sekä eri puolilta maata - erityisesti Etelä-Suomesta, Keski-Suomesta sekä Itä-Suomesta. Koulutusta toteutetaan kysynnän mukaan eri paikkakunnilla Miten valmistuneet työllistyvät ja mihin he ensisijaisesti sijoittuvat? Opiskelijoiden sijoittumisesta ja työllistymisestä opintojen jälkeen ei ole systemaattisesti koottuja seurantatietoja. Järjestetyt maisteriohjelmat ovat päättyneet vasta vuoden 2007 lopussa ja opiskelijoita valmistuu vielä. Alueen maisteriohjelmissa opiskelleet jäävät todennäköisesti alueelle, koska pääasiassa työssä käyvinä ja perheellisinä heidän elämänsä on vakiintunut toisin kuin nuorilla opiskelijoilla. Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmasta vuonna 2007 valmistuneista 74 % oli valmistumishetkellä Uudellamaalla, 16 % ulkomailla ja loput opiskelijoista sijoittuivat tasaisesti eri puolille maata. Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksiköstä vuosina valmistuneille tehtiin alumnikysely, jonka mukaan opiskelijoista suurin osa jatkaa maisteriopintoihin. Opiskelijat sijoittuvat erinomaisesti työelämään. He toimivat yritysten johto- ja asiantuntijatehtävissä sekä yritysten omistajina tai osaomistajina. Raportti kyselystä julkaistaan verkossa kesällä 2008 osoitteessa Materiaalitekniikan DI-ohjelman vaikuttavuudesta tehtiin pro gradu -tutkielma vuonna 2007 ohjelman vielä ollessa käynnissä. Tutkielmassa selvitettiin kuinka opiskelijat ja heidän edustamansa yritykset ovat hyötyneet koulutuksesta. Tulosten mukaan koulutus vaikuttaa merkittävästi ammatilli-

20 19 seen kehittymiseen ja urakehitysmahdollisuuksiin. Työnantajien näkemykset tukivat opiskelijoiden näkemyksiä opiskelun positiivisista vaikutuksista. Osa opiskelijoista eteni urallaan jo opiskelun aikana ja osa valmistumisen myötä. Kolmannes vaihtoi työpaikkaa opiskelun aikana, mutta yli puolet ilmoitti, ettei opiskelulla ollut siihen osuutta. Muussa perusopetuksessa opiskelijat ovat yliopistojen perusopiskelijoita, jotka suorittavat opintoja sivuaineenaan tai erikoistuvat maaseudun kehittämiskysymyksiin maisteriopinnoissa. Näistä opiskelijoista ei ole koottu erikseen seurantatietoja. Opinnot tukevat työllistymistä tai oman yrityksen perustamista, antavat erityisvalmiuksia ja toimivat suuntautumisvaihtoehtoina. Täydennyskoulutuksen opiskelijat ovat suurelta osin jo työssä olevia, omaa osaamistaan ja yritystään tai yhteisöään kehittäviä henkilöitä. 3. Tutkimus- ja kehittämistyö 3.1. Arvioikaa tutkimus- ja kehitystyön sekä projektitoiminnan toteutumista sekä merkitystä yliopistokeskukselle ja alueelle T&K-toimintaa toteutetaan yliopistokeskuksessa sekä alueellisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yliopistokeskuksen vanhimmilla yliopistoyksiköillä on toiminnassaan jo pitkät perinteet, ja tutkimus- sekä kehitystyö on ollut yksi toiminnan peruspilareista kaikkien yksiköitten perustamisesta lähtien. Uudemmat yliopistokeskuksen yksiköt (LTY, KY) ovat painottuneet tukemaan alueen teknologia-alojen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yliopistokeskuksen T&K-toiminta perustuu pitkälti ulkopuolisella projektirahoituksella toteutettuihin hankkeisiin, joita on toteutettu runsaasti vuositasolla n. 100 hanketta. Tarkasteltaessa esimerkiksi vuoden 2007 T&K-rahoitusta nähdään, että toiminnan rahoitus on jakaantunut tasaisesti yliopistokeskuksen strategiassa määrittelemilleen tutkimuksen painoaloille: Materiaali- ja ympäristötekniikka, Maaseutu ja bioenergian tuotanto sekä Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta % % % Materiaali- ja ympäristötekniikka Maaseutu ja bioenergian tuotanto Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta Muut % Kuvio 2.: T&K-hankkeiden rahoituksen (n. 7,0 M ) jakautuminen tutkimuksen painoaloittain vuonna 2007

Mikkelin yliopistokeskus

Mikkelin yliopistokeskus Mikkeli University Consortium www.muc.fi Yliopistokeskukset osa kansallista korkeakoulujärjestelmää OPM:n perustamia vuonna 2004 Toimivat kuudella paikkakunnalla Kokoavat yhteen yliopistotoiminnot maakunnissa,

Lisätiedot

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 1 1) JOHDANTO Viestintäsuunnitelmassa määritellään Mikkelin yliopistokeskuksen viestinnän peruslinjat ja painopisteet, joiden avulla tuetaan Mikkelin

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kuvio 1: Mikkelin yliopistokeskuksen visio, tavoitteet, toiminnan painopisteet ja arvoperusta 6

SISÄLTÖ. Kuvio 1: Mikkelin yliopistokeskuksen visio, tavoitteet, toiminnan painopisteet ja arvoperusta 6 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 2 YLIOPISTOKESKUKSEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA 2 3.1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 3 3.2 Alueellisen toimintaympäristön kehitys 3 3.2.1

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1(5) Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1. Korkeakoulutuksen duaalimalli ja elinikäinen oppiminen Agrologista agronomiksi -opintopolkukokonaisuus vastaa elinikäisen oppimisen haasteisiin tukemalla

Lisätiedot

Luonnos 21.11.2008 Avoimen foorumin työvaliokunta. Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Luonnos 21.11.2008 Avoimen foorumin työvaliokunta. Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Luonnos 21.11.2008 Avoimen foorumin työvaliokunta Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Yliopiston visio ja tahtotila Vaasan yliopistosta valmistuvat tunnetaan hyvistä

Lisätiedot

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43 SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTUKSEN SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43 Selvitysryhmän puheenjohtaja Aulikki Kananoja Jäsenet: professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Avoimen yliopiston foorumi 4.4.2003 2 1 JOHDANTO Opetusministeriö määritteli vuonna 1993 avoimen yliopiston koulutuksellista tasa-arvoa edistämään luoduksi opintojärjestelmäksi,

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Katsaus vuoteen 2009. Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan

Katsaus vuoteen 2009. Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN Toimintakertomus 2009 Sisältö Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 3 Mikkelin yliopistokeskus 4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 8 Opetus 12 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

SISÄLTÖ. MUC 2008 Toimintakertomus I 2

SISÄLTÖ. MUC 2008 Toimintakertomus I 2 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008 SISÄLTÖ Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 3 Mikkelin yliopistokeskus 4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 6 Maaseutu ja bioenergian

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Avoimen Foorumi Laatutyöryhmä

Avoimen Foorumi Laatutyöryhmä 1 Avoimen Foorumi Laatutyöryhmä Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turku 4. 5.10.2007 Merija Poikela, LaY 2 Ryhmä Avoimen D: osallistuneita info Poikela Merija, LaY, ryhmän vetäjä Finska Jukka, HY, Hassi

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS. Toimintakertomus 2010

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS. Toimintakertomus 2010 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS Toimintakertomus 2010 Sisältö Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 5 Mikkelin yliopistokeskus 6 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 11 Opetus 17 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN Tutkinnonuudistusseminaari 8.6.2004 Leena Leskinen 1 AVOIMET YLIOPISTOT AVOIMEN YLIOPISTON FOORUM 2 AVOIMEN YLIOPISTON STRATEGIA

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

KUOPION YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

KUOPION YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 KUOPION YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011 Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos Harri Melin 29.9.2011 Uusi laki uusi yliopisto Yliopistojen autonomian lisääminen Yliopistojen talouden vahvistaminen Yliopistojen johtamisen modernisoiminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Yliopistolaitos 1,7 Mrd./ v. Ammattikorkeakoulut 0,9 Mrd./ v Julkinen tutkimusrahoitus (SA+Tekes) 0,3 Mrd./v Suurena haasteena julkisen talouden

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot