Kohti Etelä-Savon yliopistollista koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijakeskusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti Etelä-Savon yliopistollista koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijakeskusta"

Transkriptio

1 Kohti Etelä-Savon yliopistollista koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijakeskusta Mikkelin yliopistokeskuksen ulkoisen arvioinnin raportti Ilkka Virtanen, Erkki Korpimäki ja Miia Mäntylä

2 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Arvioinnin tausta ja toteutus Etelä-Savo ja Mikkelin seutu Mikkelin yliopistokeskuksen toimintaympäristönä Korkeakoulutoiminta Etelä-Savossa 8 2. YLIOPISTOKESKUS JA SEN TOIMIJAT PERUSTAMINEN TOIMIJAT YLIOPISTOKESKUS ETELÄ-SAVON OPPIMISKESKUKSENA Tutkinto-opetus Aikuiskoulutus Jatkokoulutus YLIOPISTOKESKUS TUTKIMUS- JA ASIANTUNTIJAORGANISAATIONA Akateeminen tutkimus ja jatkokoulutus Palvelututkimus YLIOPISTOKESKUS OSANA ETELÄ-SAVON INNOVAATIOJÄRJESTELMÄÄ Innovaatioketjun keskeiset toimijat Ammattikorkeakouluyhteistyö YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 39 LÄHDELUETTELO 43 LIITTEET 44

3 3 1. JOHDANTO Yliopistokeskukset aloittivat toimintansa vuoden 2004 alussa kuudessa maakunnassa, joiden alueella ei ole omaa yliopistoa. Maakuntien yhteenlaskettu väestö on n. 20 % maamme väestöstä. Yliopistokeskuspaikkakuntia ovat Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki. Nykyisiin yliopistokeskusmaakuntiin on kolmen viime vuosikymmenen aikana perustettu erilaisista lähtökohdista ja erilaisia tehtäviä toteuttavia yliopistojen yksiköitä, jotka vuoden 2004 alussa koottiin verkosto-organisaatioina toimiviksi yliopistokeskuksiksi. Historiallisesta taustasta ja organisoitumisen mallista johtuen yliopistokeskukset ovat erilaisia. Esimerkiksi Porin yliopistokeskuksessa on merkittävässä määrin perustutkintokoulutusta, kun taas Seinäjoen yliopistokeskus keskittyy ensisijaisesti tutkimukseen. Yliopistokeskusten yleisenä ja yhteisenä tehtävänä on kuitenkin edistää yliopistollisen tutkimuksen ja koulutuksen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Opetusministeriön tavoitteena yliopistokeskuksia muodostettaessa oli koota yliopistopaikkakuntien ulkopuolella olevaa yliopistotoimintaa yhtenäisesti hallinnoiduiksi keskuksiksi, joissa on usean eri yliopiston toimintaa. Tavoitteena oli organisaatiomalli, jolla yliopistojen osaamisen vaikutuksia voidaan levittää alueellisesti kattavammiksi lisäämättä yliopistojen määrää. Yliopistokeskusjärjestelmän luomisella pyrittiin siis ennen kaikkea olemassa olevan toiminnan koordinointiin ja tehostamiseen. Yliopistokeskukset ovat uusin osa suomalaista yliopisto- ja korkeakoulujärjestelmää. Ne toteuttavat emoyliopistojensa toimintaa ja yliopistolaissa määriteltyjä tehtäviä eli tutkimusta ja opetusta yliopiston sijaintialueen ulkopuolella. Tästä lähtökohdasta yliopistokeskuksissa on tyypillisesti monialaista toimintaa, jonka hyödyntäminen on niiden erityisenä haasteena. Tutkimuksessa ja opetuksessa huomioon otettavan yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän toteutuksessa korostuu erityisesti yliopistojen alueellinen tehtävä ja sen vaikuttavuus. 1.1 Arvioinnin tausta ja toteutus Mikkelin yliopistokeskus on muiden yliopistokeskusten tapaan aloittanut toimintansa vuoden 2004 alussa. Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston rehtorit sekä Mikkelin kaupunginjohtaja allekirjoittivat Mikkelin yliopistokeskusta koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimuksella vahvistettiin yliopistokeskuksen tavoitteet ja tehtävät, mukana olevat yksiköt, yliopistokeskuksen suhde emoyliopistoihin, yliopistokeskuksen hallinnointi ja voimavarat sekä yhteistyön päätöksentekomenettelyt.

4 4 Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnassa heijastuvat ne neljän emoyliopiston tieteelliseen asiantuntemukseen perustuvat osaamisalat, jotka vastaavat erityisesti Etelä-Savon alueellisiin tarpeisiin. Yliopistokeskuksen toimintaa luonnehtii luontoon ja ympäristöön liittyvien osaamisalojen yhdistäminen tekniikkaan ja yrittäjyyteen. Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvat seuraavat yksiköt: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Helsingin yliopiston kirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos, Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Helsingin kauppakorkeakoulun BScBA-ohjelma, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö, Kuopion yliopiston Mikkelin toiminnot sekä yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö. Mikkelin yliopistokeskuksen toimintayksiköt ovat emoyliopistojensa alaisia ja itsenäisiä suhteessa yliopistokeskukseen. Yliopistokeskuksen koordinoivana yliopistona toimii Helsingin yliopisto. Yliopistokeskuksen hallinnosta vastaavat emoyliopistojen rehtoreista koostuva ohjausryhmä (pj. rehtori Ilkka Niiniluoto, HY), johtoryhmä, johon kuuluvat yliopistojen Mikkelissä toimivien yksiköiden johtajat ja Mikkelin kaupunginjohtaja (puheenjohtajuus kiertävä, v professori Mika Sillanpää, KuY) sekä pääsihteerin johtama nelihenkinen virkamieskunta. Pääsihteeri toimii ohjausryhmän ja johtoryhmän sihteerinä. Yliopistokeskuksen koordinaatio rahoitetaan opetusministeriön myöntämällä määrärahalla ( /v). Yliopistokeskukset ovat saaneet valtion budjetista vuosina kunakin vuonna euron lisämäärärahan/yliopistokeskus. Arvioinnin suoritushetkellä vallitsi alustava tieto, että määrärahatilanne kaudella olisi edellisen kauden kaltainen. Yliopistokeskuksen hallinto tekee yhteistyöhön tarkoitettujen määrärahojen käyttöä koskevia aloitteita ja suunnitelmia. Yhteistyöhön tarkoitettujen määrärahojen käytöstä sovitaan yhteisesti. Opetusministeriö esitti vuoden 2005 tulosneuvotteluissa yliopistokeskuksen arviointia ja yliopistokeskuksen ohjausryhmä suositti arvioinnin toteuttamista syksyyn 2006 mennessä. Arvioinnin toteutusmuodoksi valittiin yliopistokeskuksen itsensä (Opetusministeriön taloudellisella tuella) organisoima arviointi, joka perusratkaisultaan noudattaa Korkeakoulujen arviointineuvostossa käytössä olevaa kolmivaiheista mallia: yliopistokeskuksen toiminnan itsearviointi, ulkoisen asiantuntijaryhmän suorittama arviointivierailu sekä ryhmän laatima itsearviointiraporttiin, arviointivierailuillaan tekemiin havaintoihin ja muuhun yliopistokeskuksen toimintaa kuvaavaan materiaaliin perustuva arviointiraportti. Itsearviointiraportti ja ulkoisen arviointiryhmän raportti yhdessä muodostavat arvioinnin lopputuleman. Arviointiryhmä suosittelee, että yliopistokeskus julkaisee nämä molemmat raportit sopivaksi katsomallaan tavalla, esimerkiksi verkkojulkaisuina yliopistokeskuksen sivuilla, ja huolehtii niiden sisältämän informaation leviämisestä yliopistokeskuksen toimijoiden ja keskeisten sidosryhmien tietoisuuteen. Yliopistokeskuksen ohjausryhmä hyväksyi arviointisuunnitelman Ulkoisiksi arvioijiksi kutsuttiin professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopistosta (pj.), professori Erkki Korpimäki Turun yliopistosta ja tutkija Miia Mäntylä Vaasan yliopiston Levón-instituutista

5 5 (siht.). Yliopistokeskuksen suorittama itsearviointi valmistui maaliskuussa 2006, arviointivierailut toteutettiin ja ulkoisen arvioinnin raportti valmistui Arviointiraportti oli yliopistokeskuksen kommentoitavana heinä-elokuussa 2006 ja kommentit saatiin mennessä. Lopullinen raportti toimitettiin yliopistokeskukselle Arvioinnin tavoitteeksi arviointisuunnitelmassa asetettiin linjauksien ja uusien näkökulmien saaminen yliopistokeskuksen ja sen toimintojen kehittämiseen. Tarkoituksena on tarkastella yliopistokeskuksen tämän hetkistä tilannetta sille asetettujen tavoitteiden valossa sekä löytää yhteinen käsitys kehittämistarpeista ja -suunnasta. Arvioinnissa on kaksi keskeistä näkökulmaa: alueellisen vaikuttavuuden ulottuvuus sekä tieteellisen laadun ulottuvuus. Arvioinnin kohteena on yliopistokeskus kokonaisuutena, yliopistokeskuksen eri yksiköitä pyritään tarkastelemaan nimenomaan tämän kokonaisuuden osina. Arvioitavia osa-alueita ovat erityisesti: yliopistokeskuksen tehtävä, toiminnan tavoitteet ja toimintakonsepti tutkimus- ja kehitystoiminnan kohdentuminen ja tieteellinen laatu, erityisesti tutkimusprofessuurit koulutustoiminnan volyymi ja kohdentuminen (kandidaatti- ja maisteriohjelmat, muu perusopetus, täydennyskoulutus, avoin yliopisto) yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja tunnettuus. Tämä ulkoisen arvioinnin raportti perustuu pääosin yliopistokeskuksen suorittamaan itsearviointiin ja sen dokumenttina syntyneeseen itsearviointiraporttiin. Itsearviointiraportin lisäksi arviointiryhmällä oli käytössään yliopistokeskusta ja sen toimijoita käsittelevää muuta materiaalia. Erityisen merkittävänä tietolähteenä toimi kolmipäiväinen arviointivierailu, jonka yhteydessä haastateltiin yliopistokeskuksen ja sen yksiköiden johtoa, henkilökuntaa, opiskelijoita ja sidosryhmien edustajia (arviointivierailun ohjelma tämän raportin liitteenä). Itsearviointiraportti antaa varsin hyvän kuvan Etelä-Savosta yliopistokeskuksen toimintaympäristönä sekä yliopistokeskuksen perustamisesta ja etenemisestä nykyvaiheeseen. Raportissa esitellään myös kolmelle ensimmäiselle vuodelle asetetut tavoitteet ja arvioidaan niiden toteutumista. Raportti on avoin ja rehellinen. Yksikkökohtaisissa osuuksissa sen sijaan on suuria eroja. HKKK:n yksiköiden osalta raportin informaatio on lähes olematonta, arviointivierailun aikana käytyjen keskustelun ja tällöin jaetun materiaalin perusteella arviointiryhmälle kuitenkin muodostui käsitys myös näiden yksiköiden toiminnasta. Kaiken kaikkiaan lukija jää kuitenkin kaipaamaan analyyttisempaa, enemmän tosiasioita sisältävää otetta raporttiin erityisesti silloin, kun kyse on yliopistotoiminnan vaikutuksista alueeseen. Esimerkiksi opetuksen osalta raporttiin ei sisälly tarkkoja tietoja koulutukseen tulleiden opiskelijoiden tai valmistuneiden sijoittumisen alueellisista jakaumista. Arviointiryhmälle jäi vielä vierailun jälkeenkin se käsitys, että näitä ei erityisesti seurata, koska esitetyt tiedot olivat vain suuruusluokka-arvioita. Mm. yritysyhteyksiä olisi myös voinut esittää yksilöidym-

6 6 min (arviointivierailulla näihinkin toki saatiin lisävalaistusta). Newcastlen (UK) yliopiston aluetieteen professori ja vararehtori John Goddard, joka on toiminut useissa OECD:n yliopistoja ja niiden alueita käsittelevissä arviointi- ja tutkimusprojekteissa ja on ollut usean Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman yliopistoarvioinnin peer review -ryhmän puheenjohtajana, on eri arviointien yhteydessä esittänyt näkemyksen, jota soveltaen Mikkelin yliopistokeskus näyttää olevan vielä kehitysvaiheessa, jossa yliopistotoiminta alueella sinänsä vie päähuomion, ja muuttuminen alueen yliopistotoiminnaksi vaatii oman aikansa ( Its a big difference for a university to operate in the region compared to being a university of the region ). On luonnollista, että yliopistokeskuksen sateenvarjon alla toimivat yliopistot ovat vain alueella toimivia yliopistoja, mutta Mikkelin yliopistokeskuksen tulisi edesauttaa niiden Mikkelin toimintojen yhdistämistä Mikkelin seudun ja koko Etelä-Savon maakunnan yliopistotoiminnaksi. Itsearvointiraportista jää myös kaipaamaan vahvempaa strategista otetta. Tavoiteasettelu on pikemminkin eri toimijoiden käynnissä oleviin ja suunniteltuihin hankkeisiin liittyvää kuin koko yliopistokeskuksen yhteiseen näkemykseen perustuvaa tavoite- ja toimenpideohjelmaa koskevaa. Etelä-Savon korkeakouluyksiköiden yhteisessä aluestrategiassa on tosin tällaista strategia-ajattelua, mutta siinäkin yliopistokeskuksen rooli jää sen yksittäisten toimijoiden varjoon (yliopistokeskus ei esimerkiksi esiinny itsenäisenä aluestrategian laatija- tai allekirjoittajatahona). Strategisen otteen vahvistuminen on erityisen tärkeätä nyt, kun koko korkeakoulukenttä on Valtioneuvoston ja Opetusministeriön äskettäisten linjapäätösten johdosta uusien ja merkittävien rakenteellisten ratkaisujen edessä (näihin kysymyksiin palataan myöhemmin luvussa 5). Arviointiryhmä suosittelee, että yliopistokeskus panostaa voimakkaasti yliopistokeskuskokonaisuutta koskevaan strategiatyöhön, jonka tuloksena määritellään mm. yliopistokeskuksen keskeiset vahvuusalat (tämä työ jo pitkällä), vahvuusalojen ja niillä toimivien yksiköiden kautta syntyvän monitieteisen kokonaisuuden täysimittainen hyödyntäminen sekä muiden alueen innovaatioketjun toimijoiden kanssa toteutettavat yhteistyömallit. Huomattavan osan itsearviointiraportista kattaa yliopistokeskuksen johdolle, henkilökunnalle, yliopistoyksiköiden henkilöstölle, opiskelijoille ja eri sidosryhmille suunnattu itsearviointikysely, jonka tekninen toteutus ulkoistettiin. Kyselyn tulokset jäävät informaatioarvoltaan kuitenkin verraten vaatimattomiksi. Käytetystä asteikkovalinnasta, kyselyn graafisesta toteutuksesta tai mahdollisesti muista syistä johtuen yksittäisten kysymysten kaksiulotteiset vastausjakaumat eivät anna mahdollisuuksia kovin pitkälle meneviin johtopäätöksiin: keskiarvot sijoittuvat yleensä asteikon keskikohdan tuntumaan ja osakysymysten vastausten jakaumat ovat usein lähes päällekkäin. Kun hajonnat vielä ovat suhteellisen pieniä, on aivan ilmeistä, että käytetty menetelmä on osaltaan ohjannut vastaajia sijoittamaan vastauksensa asteikon keskikohdan tuntumaan. Muutamia poikkeuksia sentään on, mm. yliopistokeskuksen vaikutuksen väheneminen etäisyyden funktiona näkyy selvästi vastauksista, samoin yliopistokeskuksen tunnettuuteen ja imagoon liittyvät yksiulotteiset jakaumat ovat informatiiviset.

7 7 1.2 Etelä-Savo ja Mikkelin seutu Mikkelin yliopistokeskuksen toimintaympäristönä Mikkelin yliopistokeskuksen sijaintimaakunta Etelä-Savo on esimerkiksi naapureistaan Pohjois-Savosta ja Keski-Suomesta poiketen maakunta, jolla ei ole yhtä selkeää maakuntakeskusta, vaan alueelle on tunnusomaista kolmen kaupunkiseudun (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki) keskenään kilpailevat kehittämishaasteet ja -tarpeet. Kolmen kilpailevan kaupunkiseudun sijainti maakunnassa on aikaansaanut sen, että kovin suuria alueellisia eroja ei maakunnan sisälle ole päässyt syntymään. Toisaalta Etelä-Savon maakunnan kehitystä on aivan ilmeisesti haitannut kolmen keskenään kilpailevan kaupunkikeskuksen toiminta alueella. Maakunnan monet tunnusluvut viestivätkin kehitysalueelle tyypillisistä piirteistä: väkiluvun väheneminen erityisesti maassamuuton seurauksena, muuttoliikkeen kohdistuminen voimallisimmin ikäluokkiin vuotiaat, väestön ikääntyminen, valtakunnallista keskiarvoa matalampi osaamistaso, korkeampi työttömyys, korkeampi alkutuotannon osuus. Alueelle on kuitenkin syntynyt muutamia korkeaa teknologiaosaamista edustavia, kansainvälisiä yrityksiä, joiden tulevaisuuden kehittymismahdollisuudet ovat lupaavia. Maakunnan kolmijakoisuus näkyy myös korkeakoulurakenteessa. Korkeakoulutoimintaa on kaikissa kolmessa kaupunkikeskuksessa, laajamittaista yliopistotoimintaa Mikkelin lisäksi Savonlinnassa. Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimintaa kaikissa kolmessa keskuksessa. (Korkeakoulutoiminnoista tarkemmin jaksossa 1.3.). Osittain kolmijakoisuuden seurauksena, osittain korkeakoulujen vaikuttavuuden yleisistä lainalaisuuksista (vaikuttavuuden etäisyyskitka ) johtuen Mikkelin yliopistokeskuksen ensisijainen (myös itsearviointiraportin tulosten vahvistama) vaikutusalue on Mikkelin seutu. Koska käytettävissä olevat tunnusluvut ja muut kvantitatiiviset indikaattorit koskevat kuitenkin pääasiassa koko Etelä-Savoa, tarkastellaan sitä tässä Mikkelin yliopistokeskuksen ensisijaisena toimintaympäristönä. Myös alueella toimivien korkeakoulujen yhteinen aluestrategia on laadittu koko maakunnan kattavasti. Etelä-Savossa oli vuoden 2005 lopussa n asukasta, mikä on 3,1 % Suomen väestöstä. Väestömäärä aleni kiihtyvästi koko 1990-luvun vähennyksen ollessa suurimmillaan v n henkeä. Kuluvalla vuosikymmenellä asukasluvun aleneminen on kuitenkin hidastunut niin, että v se oli vajaat 900 henkeä. Erityisen huolestuttavaa on, että väestö vähenee ikäluokissa vuotiaat. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Etelä-Savon väkiluku supistuu noin 9 prosenttia seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2040 Etelä-Savossa ennustetaan olevan noin asukasta. Etelä-Savossa oli vuoden 2005 lopussa runsaat työpaikkaa. Tässä on kasvua 10 vuoden takaiseen lukuun n työpaikkaa. Kasvun pääosa sijoittuu yhteiskunnallisiin palveluihin, jossain määrin myös jalostukseen ja yksityisiin palveluihin. Näiden sektoreiden luomaa yhteensä lähes työpaikan lisäystä vähentää alkutuotannossa tapahtunut runsaan työpaikan vähennys. Maakunnan työllisyysasteen kehitys on noudattanut koko maan kehityskulkua ollen viime vuosina tasoltaan keskimäärin 5 prosenttiyksikköä alhaisempi

8 8 (63 % ja 68 % v. 2005). Työttömyys on niin ikään noudattanut yleistä valtakunnallista kehitystä, tasoltaan vain korkeampana. Vuosikymmen sitten vallinnut 4 prosenttiyksikön ero (22 % ja 18 %) on kuitenkin supistunut 2 prosenttiyksikköön v (13 % ja 11 %). Etelä-Savossa on vajaat yritystä. Yritysintensiivisyys (yritysten määrä asukasta kohti) on kasvanut hienoisesti muutaman viime vuoden aikana, ja se on hieman alempi kuin koko maassa keskimäärin (42 ja 44 yritystä asukasta kohden). Yritystoiminta on pienyritysvaltaista, 93 % yrityksistä on alle 10 henkeä työllistäviä. Etelä-Savon yrittäjien määrä on n , joista on maatalousyrittäjiä. Maatalousyrittäjien osuus (ja sen seurauksena yrittäjien kokonaisosuus) työllisistä on maakunnassa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Yrittäjyyden merkitys työllistäjänä on siten varsin suuri Etelä-Savossa. Valitettavasti sekä maatalousyrittäjien että muiden yrittäjien osuus työllisistä on supistunut sekä koko maassa että Etelä-Savossa, Etelä-Savossa kuitenkin muuta maata nopeammin. Pienyritysvaltainen, jalostusarvoltaan maan keskiarvoa alhaisempi, vähäisen tutkimusrahoituksen omaava (alueen osuus maan t&k -panoksesta 0,4 %) ja useassa suhteessa epäsuotuisan väestökehityksen maakunta on korkeakoulujen toimintaedellytysten kannalta varsin haasteellinen. Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen ja tämän seurauksena syntyvän tiedon ja osaamisen lisääntyminen nähdään nykyisin myös alueellisen kehityksen välttämättömäksi edellytykseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen tulosten hyödyntäminen ja saaminen elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan käyttöön ei ole Etelä-Savon kaltaisessa maakunnassa kuitenkaan välttämättä yksinkertaista ja helppoa. Arviointiryhmälle muodostui arviointivierailun haastattelujen perusteella näkemys, että maakunnan korkeakoulujen kehitystä on haitannut alueen poliittisten päättäjien keskuudessa vallitsevat erilaiset näkemykset kehityksen suunnasta. Ei ole löytynyt yksimielisyyttä kehityspanostuksen keskittämisestä, vaan panostusta on suunnattu vähän kaikkea kaikille -periaatteella (koskee sekä alueellista jakaantumista maakunnan sisällä että eri korkeakoulusektoreita). Edessä olevien rakenteellisten ratkaisujen johdosta arviointiryhmä näkee tärkeäksi, että koko Etelä-Savon alueen päättäjät tiivistävät yhteistyötään ja osallistuvat aikaisempaa aktiivisemmin alueen korkeakoulujen strategiaprosesseihin sekä yhdessä niiden kanssa sopivat tärkeimmistä panostuskohteista ja ovat osaltaan edesauttamassa tarvittavien uusien rakenteellisten ratkaisujen löytymisessä ja toteuttamisessa. (ks. myös jakso 1.3 ja luku 5). 1.3 Korkeakoulutoiminta Etelä-Savossa Etelä-Savon korkeakoulutoiminta on sijoittunut maakunnan kaikkiin kolmeen kaupunkikeskukseen. Yliopistotoiminnot tapahtuvat pääosin Mikkelin yliopistokeskuksessa ja Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella. Mikkelin yliopistokeskuksessa on edellä jo todetulla tavalla Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston toimintoja. Joensuun yliopiston Savonlinnan kampus käsittää opet-

9 9 tajankoulutuslaitoksen, kansainvälisen viestinnän laitoksen, Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen sekä Matkailualan valtakunnallista verkostoyliopistoa koordinoivan Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen. Savonlinnassa sijaitsee myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuitulaboratorio. Kuopion yliopistolla on toimintaa Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön yhteydessä toimivassa Sosiaalitalouden tutkimuskeskuksessa. Yliopistotutkintoon johtavan koulutuksen määrä Etelä-Savon maakunnassa on vaatimaton. Aloituspaikkoja on 280 (Savonlinnassa 200 ja Mikkelissä 80), mikä on vain1,4 % koko maan uusien opiskelijoiden määrästä. Viime vuosina käynnistyneet maisteriohjelmat sekä mahdollisuus suorittaa tutkintoihin sisällytettäviä opintojaksoja erityisesti HY:n Ruralia-instituutissa täydentävät kuitenkin alueen opintotarjontaa. Merkittävän lisän koulutustarjontaan tuo vielä aikuisväestölle suunnattu avoimen yliopiston koulutus ja täydennyskoulutus. Avoimessa yliopistokoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa jo mainitun viiden yliopiston lisäksi Jyväskylän yliopistolla on merkittävää koulutustarjontaa alueella. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta Etelä-Savossa on yliopistoihin verrattuna huomattavasti laajempaa ja monipuolisempaa. Maakunnan oma ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu, toimii kaikissa kolmessa kaupunkikeskuksessa ja sen koulutustarjonta kattaa kaikki kahdeksan koulutusalaa. Tarjontaa lisää Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikkö, jonka sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla voi suorittaa sosionomin ja sairaanhoitajan tutkinnot. Ammattikorkeakoulun erityisluonteen vuoksi näihin tutkintoihin voi suuntautumisvaihtoehtojen avulla liittää diakonin, diakonissan tai kirkon nuorisotyöntekijän virkakelpoisuuden. Molemmissa ammattikorkeakouluissa on tarjolla myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamismahdollisuus. Ammattikorkeakoulujen tarjoama koulutusvolyymi vastaa varsin hyvin Etelä-Savon väestöpohjaa. Aloituspaikkojen määrä (nuorisoasteella 890, josta 790 Mikkelin ammattikorkeakoulussa ja 100 Diakonia-ammattikorkeakoulussa) vastaa n. 3,4 %:a koko maan koulutusvolyymista. Muut ammattikorkeakoulutukseen liittyvät tunnusluvut (aikuiskoulutus, kokonaisopiskelijamäärä, opettajien ja muun henkilökunnan määrä, jne.) ovat samalla väestöosuutta vastaavalla tasolla. Kun koulutustarjonta on eri alojen suhteen vielä kattava, Etelä-Savon tilannetta ammattikorkeakoulutuksen tarjonnan osalta voidaan pitää varsin hyvänä. Kaikki maakunnassa toimivat korkeakouluyksiköt antavat oman panoksensa myös tutkimusja kehitystoimintaan. Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvat Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti ja Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ovat alusta alkaen toimineet sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Yliopistokeskuksen uusien toimijoiden, Lappeenrannan teknillinen yliopiston ja Kuopion yliopiston painopiste Mikkelissä on nimenomaan tutkimuksessa. Joensuun yliopiston Savonlinnassa sijaitsevat tiedelaitokset sekä Savonlinnan koulutusja kehittämiskeskus sekä Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos tuottavat sekä akateemista perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta edustamillaan aloilla. Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskus ja Yrityspalvelut-yksikkö ovat varsin huomattavia toimijoita tut-

10 10 kimus- ja kehitystoiminnassa (toiminnan volyymi v oli 11 M ). Diakonia-ammattikorkeakoululla on tutkimus- ja kehitystoimintaa omalla koulutusalallaan. Valtion sektoritutkimuslaitoksia edustavat Mikkelissä sijaitseva Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) yksikkö sekä Punkaharjulla sijaitseva Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkimusasema. Ne tukevat ja täydentävät korkeakoulujen tutkimustoimintaa. Etelä-Savossa toimivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut laativat syksyllä 2005 yhteisen aluestrategian. Edellinen, vuoden 2002 aluestrategia laadittiin vielä seutukohtaisesti kolmena eri asiakirjana. Edellisen strategian konkreettisina tuloksina nähdään Mikkelin yliopistokeskuksen perustaminen sekä eri yksiköiden yhteistyön lisääntyminen Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Aluestrategia asettaa maakunnan korkeakouluille mission: Etelä-Savon maakunnassa toimivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat yhteistyöhakuisessa, aloitteellisessa ja aktiivisessa roolissa maakunnan ja sen elinkeinoelämän kehittämisessä. Tässä tehtävässään ne luovat alueelle uusia toimeentulon mahdollisuuksia ja uskoa tulevaisuuteen. Aluestrategian laadinta on tapahtunut korkeakouluyksiköiden yhteistyönä. Sen sijaan maakunnan liitto, kaupungit ja kunnat tai muut alueelliset toimijat eivät ole valmisteluosapuolina osallistuneet strategian laadintaan. Strategia näyttääkin syntyneen alhaalta-ylöspäin -periaatteella; strategiassa käydään läpi eri yksiköiden toiminnat tehtäväalueittain ja niiden kehityssuunnitelmat. Toiminnoille löydetään laajempia yhteisiä kokonaisuuksia, jotka lopuksi tiivistetään kolmeksi keskeiseksi (ja yhteiseksi) painoalaksi. Strategia konkretisoituu näitä kolmea osaamiskokonaisuutta koskevana kolmena hankkeena. Aiemmin jo todetun mukaisesti olisi kuitenkin ollut toivottavaa, että Mikkelin yliopistokeskus olisi näkynyt aluestrategiassa selkeämmin itsenäisenä toimijana, sateenvarjonsa alla toimivien yksiköiden vahvana koordinaattorina sekä yhteistyön lisääjänä ja suuntaajana. Strategian osaamiskokonaisuudet ovat materiaali- ja ympäristötekniikka, matkailu- ja vapaaaika sekä yrittäjyys- ja maaseutuosaaminen. Kokonaisuudet edustavat maakunnan kannalta merkittäviä osaamisaloja ja niissä yhdistyy yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen asiantuntemus ja osaaminen yli organisaatiorajojen. Näille kärkialoille luoduilla hankkeilla haetaan synergiaetuja alojen alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi.

11 11 2. YLIOPISTOKESKUS JA SEN TOIMIJAT 2.1 Perustaminen Opetusministeriö perusti alkaen Suomeen kuusi yliopistokeskusta; Kajaaniin, Kokkolaan, Lahteen, Mikkeliin, Poriin ja Seinäjoelle. Yliopistokeskusten perustamisen taustalla on korkeakoulujen alueellisen työryhmän muistio (OPM 2001: 28) sekä ministeriön Koulutusja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen 2013 (OPM 2003: 40). Niiden pohjalta toteutettiin yliopistokeskusten perustaminen em. paikkakunnille, joissa oli yliopistotoimintoja, mutta ei omaa yliopistoa. Opetusministeriön tavoitteena oli koota yliopistopaikkakuntien ulkopuolella olevaa yliopistotoimintaa muutamaan monipuoliseen yliopistokeskukseen, joissa on usean yliopiston toimintaa. Yliopistokeskusten tavoitteena on monialaisuuden hyödyntäminen, synergian saavuttaminen ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Tutkimus ja opetus painottuvat eri yliopistokeskuksissa niiden profiilin mukaisesti. Kaikissa yliopistokeskuksissa tehtävänä on edistää yliopistollisen tutkimuksen ja opetuksen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Mikkelissä ajatus yliopistokeskuksesta syntyi Mikkelin seudun aluekeskusohjelman osaamistyöryhmän aloitteesta vuonna Taustana oli se, ettei alueelle saatu omaa yliopistoa. Yliopistotoiminta alkoi Mikkelissä, kun 1960-luvulla sovittiin, että Itä-Suomen arkistotoimet sijoitetaan sinne. Aluekeskusohjelman osaamisen työryhmä teetti keväällä 2002 selvityksen Mikkelin korkeakouluyhteistyön tiivistämisen mahdollisuuksista. Tämän jälkeen alueella laadittiin ensimmäinen korkeakoulujen aluestrategia, jossa esitettiin yliopistokeskuksen perustamista Mikkeliin. (Mikkelin yliopistokeskuksen itsearviointiraportti ) Mikkelin yliopistokeskuksen (MYK) perustamissopimus allekirjoitettiin keväällä Sopimuksen allekirjoittivat Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston rehtorit sekä Mikkelin kaupunginjohtaja. Kaikilla yliopistokeskuksessa mukana olevilla yliopistoilla on ollut toiminnan ituja alueella jo ennen yliopistokeskuksen perustamista. Kuopion ja Lappeenrannan yliopistot ovat tulleet Mikkeliin muita myöhemmin ja melko pitkälti teollisuuden tarpeisiin tarkoituksenaan täydentää yliopistotoiminnalla ammattikorkeakoulupohjaista tutkimusta. Sopimuksessa määriteltiin yliopistokeskuksen tavoitteet, tehtävät, hallinnolliset rakenteet ja toimintatavat. Sopimuksen mukaan yliopistokeskukseen kuuluvat: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin yksikkö (entiseltä nimeltään Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus) Kansalliskirjaston (aikaisemmalta nimeltään Helsingin yliopiston kirjaston) Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Helsingin kauppakorkeakoulun BScBA-ohjelma Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö Kuopion yliopiston Mikkelin toiminnot Yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö (HY).

12 Toimijat Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluu Helsingin ja Kuopion yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Helsingin kauppakorkeakoulun yksiköitä (kuva 1) sekä koordinaatioyksikkö, joka on Helsingin yliopiston alainen. Lisäksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Mikkelin yksikkö on tiiviisti mukana keskuksen toiminnassa ja sijoittaa osan henkilöstöstään yliopistokeskuskampukselle. MTT osallistuu myös yliopistokeskuksen yhteisen tutkimusasiamiehen kustannuksiin ja käyttää hänen palveluitaan. Yksiköt toimivat vuoden 2006 puoliväliin kuudessa toimipisteessä, minkä jälkeen osa yksiköistä siirtyy uuteen lisärakennukseen. Maaseutuosaaminen (Eco, Rural, Co-op) Luomu Digitointiosaaminen HY Osaamisen ja osaamisen rakenteiden kehittyminen Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen HKKK Ympäristökemia Nuorisokasvatus KY Materiaalitekniikka Puutekniikka Bioenergiatekniikka LTY Kuva 1. Mikkelin yliopistokeskuksen osaamisalat (Mikkelin yliopistokeskuksen itsearviointiraportti, s. 9). Mikkelin yliopistokeskuksen on tarkoitus koota yhteen Mikkelissä toimivat eri yliopistoyksiköt, tukea niiden toimintaa erilaisin palveluin (tutkimusasiamies, yhteismarkkinointi), tuoda yksiköille yhteistä näkyvyyttä ja hankkeisiin liittyvää synergiaa yhteistyön kautta. Samaan yliopistokeskukseen kuuluminen helpottaneekin yhteistyön tekemistä. Yhteistyöllä ja yhteisellä henkilökunnalla voidaan saada rahallisia säästöjä, koordinoida yliopistojen toimintaa päällekkäisyyksien välttämiseksi ja huolehtia pitkäaikaisesta rahoituksesta. Yliopistokeskuksen näkyvyys suhteellisen pienellä paikkakunnalla voi myös tuoda yliopisto-opinnot lähemmäksi tavallista ihmistä. Esimerkiksi yliopistokeskuksen Tiedesirkus-hanke popularisoi tiedettä suurelle yleisölle. Keskuksen avulla voidaan entistä paremmin tuoda yliopisto-opetusta maakuntiin. Yksikön koordinaation rahoittaa opetusministeriö. Koordinaatioyksikön perustiedot: Toiminnan aloittamisvuosi: 2004 Henkilöstön määrä: 4 Liikevaihto: 0,2 milj. euroa

13 13 Mikkelin yliopistokeskuksessa (sis. kaikki yliopistoyksiköt) työskenteli vuonna 2005 henkilöstöä 201 henkilötyövuoden verran eli yhteensä 213 henkilöä. Tutkinto- ja muuntokoulutettavia oli 534 ja opiskelijoita yhteensä Opiskelijoista kandidaatinohjelmassa (BScBA) oli mukana 250, eri maisteriohjelmissa 86, muussa arvosanaopetuksessa 198, avoimessa yliopistossa 312, tohtoriopintoja tukevassa valmennusohjelmassa 55 ja täydennyskoulutuksessa Rahoitus oli 15,1 miljoonaa euroa, josta 23 % tuli yliopistoilta, 16 % oli muuta valtion rahoitusta, 7 % oli kuntarahoitusta, 34 % projektirahoitusta, 18 % yritysrahoitusta ja 2 % muuta rahoitusta. (Mikkelin yliopistokeskuksen toimintakertomus 2005.) Toiminnan jatkuvuuden kannalta projekti- ja muun ulkopuolisen rahoituksen osuus ei saisi nousta kovin suureksi. Helsingin yliopistosta (HY) Mikkelin yliopistokeskuksessa toimii Mikrokuvaus- ja konservointilaitos sekä Ruralia-instituutti. Kansalliskirjaston mikrokuvaus- ja konservointilaitos perustettiin Mikkeliin vuonna Tieteellisen informoinnin neuvosto esitti laitoksen perustamista tieteellisten kirjastojen kokoelmien säilyttämiseksi. Koska Mikkelissä oli jo aiemmin (vuodesta 1981) toiminut Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA) sekä maakuntaarkisto ja koska Helsingin yliopiston toimintoja haluttiin siirtää Kehä III:n ulkopuolelle, päätettiin Mikrokuvaus- ja konservointilaitos sijoittaa Mikkeliin. Lisäksi Kotkaan oli jo vuotta aiemmin perustettu Kansalliskirjaston konvertointikeskus. Mikrokuvaus ja konservointilaitoksella toimii 51 työntekijää, joista 16 on määräaikaisia. Toimintaan kuuluu kansalliskirjaston aineiston digitointi ja säilyttäminen, yliopistokeskuksen jäsenten sekä muiden tahojen oppiym. materiaalien digitointi, kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitointityön koordinointi, mikrokuvausohjeistuksen luonti, digitaalisen sanomalehtikirjaston ja muiden verkkoaineistojen luonti ja ylläpito sekä muun muassa sen tutkiminen, mitä aineistoja ylipäätään kannattaa digitoida. Laitoksella ei ole omaa opetusta tai tutkijakoulutettavia, vaan se toimii pikemminkin tukiorganisaationa muille tahoille. Keskus on esim. digitoinut oppimateriaalia Ruraliainstituutin Eco Studies -opintoihin. Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen toiminta poikkeaa suuresti yliopistokeskuksen muista toimijoista. Siksi sen käsittely tässä raportissa jää verraten vähäiseksi. Arviointiryhmä oli kuitenkin erittäin vaikuttunut laitokseen tekemästään vierailusta. Laitos on hyvin hoidettu ja johdettu, ja se edustaa alallaan korkeaa ammattitaitoa ja huippuosaamista. Laitoksella on käytössään hyvät (vaikkakin yliopistokeskuksen pääkampuksesta erilliset) toimitilat ja modernit laitteet. Arviointiryhmä esittääkin harkittavaksi, voisiko laitos kytkeytyä paremmin opetukseen paitsi opetusmateriaalin tuottajana myös esimerkiksi alansa erikoisopintojen tarjoajana. Laitos on erillisestä sijainnistaan ja erityisluonteestaan huolimatta syytä kytkeä entistä tiiviimmin yliopistokeskuksen osaksi sen lisäarvon johdosta, mitä se aineistoja digitoimalla voi tarjota yliopistokeskuksen muille toimijoille. Arviointiryhmän käsityksen mukaan laitoksella on kykyä ja halua lisätä myös ulkopuolista palvelutoimintaansa. Tämän potentiaalin hyödyntämisessä yliopistokeskuksella on tärkeä rooli.

14 14 Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen perustiedot (vuosi 2005): Toiminnan aloittamisvuosi: 1990 Osaamisalat: Mikrokuvaus ja konservointi, Digitointi Henkilöstön määrä: 51 (ml. osa-aikaiset) Professorien ja tutkimusjohtajien määrä: - Liikevaihto: 1,3 milj. euroa Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrä: 9 Opiskelijamäärä: - Tieteellisten julkaisujen määrä: - Ruralia-instituutti toimii Mikkelissä ja Seinäjoella. Sen tarkoitus on kehittää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen ja yhteistyön kautta. Mikkelin yksikön toiminta painottuu pikemminkin tutkimukseen kuin opetukseen, mutta yksikkö tarjoaa myös yliopisto-opintoja, joita se on itse kehittänyt. Näistä esimerkkeinä ovat Rural Studies ja maaseutuyrittäjyystutkinto. Yksikön työkaluja ovat tieteellinen ja soveltava tutkimus, opetus, täydennyskoulutus sekä kehittämisyhteistyö maaseudun parissa toimivien tahojen kanssa. Suurin osa yksikön rahoituksesta on ulkopuolelta tulevaa projektirahoitusta, sillä vuosittaisesta budjetista perusrahoituksen osuus on ainoastaan vajaa 20 %. Liikevaihto yksiköllä on runsas 4 miljoonaa euroa vuodessa ja työntekijämäärä on noin 70. Yksikkö keskittyy nimenomaan sellaiseen toimintaan, mitä sen emoyliopisto Helsingissä ei tee. Siksi Ruralia-instituutti tarjoaa mm. luonnonmukaiseen maa- ja elintarviketalouteen (luomu) liittyviä opintoja. Yksikkö tekee yhteistyötä Mikkelissä etenkin Helsingin kauppakorkeakoulun ja luomu-elintarvikkeiden kehittämisessä mm. MTT:n Mikkelin yksikön sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Ruralia-instituutin (Mikkeli) perustiedot (vuosi 2005): Toiminnan aloittamisvuosi: 1988 Osaamisalat: Luonnonmukainen maa- ja elintarviketalous, Maaseutupolitiikka, Maaseutuyrittäjyys ja osuustoiminta Henkilöstön määrä: 68 Professorien ja tutkimusjohtajien määrä: 7 (3/4) Liikevaihto: 4,2 milj. euroa Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrä: 41 Opiskelijamäärä: 1 980, josta perusopetuksen opiskelijamäärä 204 Tieteellisten julkaisujen määrä: 3/29 (kotimaiset/ulkomaiset)

15 15 Kuopion yliopistolla (KuY) on Mikkelissä kaksi hyvin erilaista yksikköä, nuorisokasvatuksen maisteriohjelma sekä soveltavan ympäristökemian laboratorio. Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma on nuori tulokas Mikkelissä, vaikka maisteriohjelman taustalla onkin nuoriso-opiston ja saman alan ammattikorkeakouluyksikön olemassaolo Mikkelissä jopa samalla Paukkulanmäellä, jossa nuorisokasvatuksen maisteriohjelmalla on toimitilat. Ajatus saada sosiaalipedagogiikan yliopisto-opintoja Mikkeliin oli ennen kaikkea paikallislähtöinen, mutta sitä olivat tukemassa sekä nuorisotutkimusseura että opetusministeriö. Kuopion yliopistoon oli alueella suhteita jo ennestään, joten maisteriohjelman saanti sen kautta onnistui. Ohjelmassa tarjotaan yliopisto- tai ammattikorkeatutkinnon suorittaneille mahdollisuus valmistua kahdessa vuodessa maisteriksi nuorisokasvatuksen alalta. Opetuksen lisäksi ohjelmassa panostetaan tutkimuksen tekemiseen, ja ohjelmassa toimiikin tutkimusprofessori. Ohjelma on ainoa nuorisotyöhön suuntautunut maisteriohjelma koko Suomessa. Mikkelissä on toiminut myös vuodesta 2005 lähtien kertaluonteinen sosiaalityön maisteriohjelma, jonka tavoitteena on lisätä pätevien sosiaalityöntekijöiden määrää Itä-Suomessa. Ohjelma on muuntokoulutusta ja opiskelijoista suuri osa on kotoisin Etelä-Savosta. KuY:n soveltavan ympäristökemian laboratorio on perustettu Mikkeliin vuonna 2003 ja se sijaitsee ns. Marskin tallissa, osana ammattikorkeakoulun laboratoriota. Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa onkin tiivistä. Yksikkö työllistää noin 20 henkilöä. Yksikkö keskittyy tutkimukseen. Yksikön vahvuusaloja ovat ympäristöanalytiikka, kompleksikemia, kemialliset hapetustekniikat, sähkökemialliset puhdistustekniikat sekä koagulaatio ja flokkulaatio. Tutkimustyö tähtää väitöskirjojen valmistumiseen, mutta rahoittajan kanssa tutkimushankkeet suunnitellaan niin, että myös rahoittajille on tutkimustulosten sovellutuksista hyötyä. Rahoittajia ovat yritykset, Etelä-Savon maakuntaliitto, TEKES, Suomen Akatemia ja yksityiset säätiöt. Kuopion yliopiston Mikkelin toimintojen perustiedot (vuosi 2005): Toiminnan aloittamisvuosi: 2003 Osaamisalat: Ympäristöanalytiikka, Nuorisokasvatus, Sosiaalityö Henkilöstön määrä: 17 Professorien ja tutkimusjohtajien määrä: 3 (2/1) Liikevaihto: 1,1 milj. euroa Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrä: 12 Opiskelijamäärä: 46 Tieteellisten julkaisujen määrä: 11/11 (kotimaiset/ulkomaiset)

16 16 Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) on sijoittunut Mikkeliin bioenergiatekniikan tutkimusryhmän sekä sahatekniikan ja materiaalitekniikan laboratorioiden muodossa. Kaikki ovat selkeitä tutkimusyksiköitä, mutta alalta on lisäksi tarjolla maisteriopintoja. Bioenergiatekniikan tutkimustoiminta painottuu bioenergian jalostukseen sekä käyttöön liittyvän teknologian ja liiketoiminnan kehittämiseen. Bioenergiatekniikan laboratoriossa on tällä hetkellä 5,5 työntekijää, joista neljä on väitöskirjan tekijöitä. Myös sahatekniikan tutkimusryhmän tutkimus palvelee väitöskirjatyötä ja siellä on kaksi väitöskirjan tekijää. Tavoitteena on sahojen laaduntuottokyvyn parantaminen. Laboratorio kehittää sahojen prosessien laaduntuottokykyä, mittaustekniikkaa ja laadunohjausta. Materiaalitekniikan ASTRaL-laboratorio keskittyy pinnoitustekniikkaan, erityisesti ohutkalvoihin ja materiaalien pintaominaisuuksien optimointiin. Yksiköiden päärahoittajina toimivat TEKES ja EU:n rakennerahasto. Yksiköiden yhteys Mikkelin ammattikorkeakouluun on tiivis. Esimerkiksi bioenergiaprofessuuri saatiin Mikkeliin nimenomaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyön tuloksena. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikön perustiedot (vuosi 2005): Toiminnan aloittamisvuosi: 2003 Osaamisalat: Materiaalitekniikka, Bioenergiatekniikka, Sahatekniikka Henkilöstön määrä: 15 Professorien ja tutkimusjohtajien määrä: 3 Liikevaihto: 1,8 milj. euroa (hankkeiden kokonaisrahoitus) Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrä: 15 Opiskelijamäärä: 33 Tieteellisten julkaisujen määrä: -/11 (kotimaiset/ulkomaiset) Helsingin kauppakorkeakoulusta (HKKK) Mikkelin yliopistokeskuksessa toimii englanninkielinen kauppatieteiden kandidaatin tutkinto (BScBA-ohjelma) sekä Pienyrityskeskus. Pienyrityskeskus (PYK) aloitti toimintansa Mikkelissä vuonna 1980 johtamisen koulutusohjelmalla sen jälkeen, kun kaupunkiin oli ensin tavoiteltu omaa kauppakorkeakoulua. Se kouluttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja tekee yrittäjyystutkimusta sekä yrityshautomotoimintaa pyrkimyksenään olla johtava valtakunnallinen toimija näillä aloilla. Koulutus keskittyy yrittäjyyteen, liiketoiminnan johtamiseen, kansainvälistymiseen sekä yrityskohtaiseen koulutukseen. Keskus tarjoaa myös 24 opintopisteen virallista akateemista yrittäjätutkintoa, antaa starttirahalausuntoja ja konsultoi Pienyrityskeskukselta Teknologiakeskuksen hallinnoimaksi siirtyneen yrityshautomon yrityksiä. Avoin yliopisto on toiminut Mikkelissä Pienyrityskeskuksen kautta vuodesta Lisäksi keskuksella on toimipisteet Helsingissä, Pietarissa ja Tallinnassa. Ne ovat keskittyneet yrittäjien koulutukseen. Henkilökuntaa Pienyrityskeskuksel-

17 17 la on 56 (v. 2006) ja aikuiskoulutusopiskelijoita noin sekä avoimen yliopiston opiskelijoita noin 300. Keskuksen liikevaihto on noin 5,5 miljoonaa euroa. Pienyrityskeskuksen perustiedot (vuosi 2005): Toiminnan aloittamisvuosi: 1980 Osaamisalat: Yrittäjyys, Liiketoimintaosaaminen Henkilöstön määrä: 50 Professorien ja tutkimusjohtajien määrä: 3 (1/2) Liikevaihto: 5,1 milj. euroa Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrä: 20 Opiskelijamäärä: Tieteellisten julkaisujen määrä: -/1 (kotimaiset/ulkomaiset) Toinen HKKK:n Mikkelin yksiköistä on opetusyksikkö, joka tarjoaa pelkästään englanninkielisiä BScBA-opintoja. Opetusta annetaan vuoden ympäri kolmen viikon jaksoissa, joita varten lähes kaikki opettajat tulevat ulkomailta. Opinnot sisältävät muun muassa markkinointia, johtamista, liiketoiminta-kulttuuria sekä kieliä. Lisäksi opintoihin kuuluu pakollinen vaihtoopiskelu ulkomailla. Opintojen suoritustahti on tiivis ja opiskelijat valmistuvatkin kauppatieteiden kandidaateiksi 2,5 vuodessa. Opintonsa aloittavia on vuosittain noin 80 ja heistä n. neljännes tulee Etelä-Savosta. BScBA-ohjelman perustiedot (vuosi 2005): Toiminnan aloittamisvuosi: 1989 Osaamisalat: Kansainvälinen liiketoiminta Henkilöstön määrä: 8 Professorien ja tutkimusjohtajien määrä: Ulkomaisia vierailevia professoreja n. 50/v, suomalaisia n. 20/v Liikevaihto: 1,5 milj. euroa Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrä: 1 Opiskelijamäärä: 250 (lisäksi n. 80 vaihto-opiskelijaa/vuosi) Julkaisujen määrä: -

18 18 3. YLIOPISTOKESKUS ETELÄ-SAVON OPPIMISKESKUKSENA Mikkelin yliopistokeskuksen painotus on aikuiskoulutuksessa, sillä aikuisopiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista oli vuonna 2005 noin 84 %. Siksi yliopistokeskus pyrkiikin tarjoamaan mahdollisuutta opiskella työn ohella ja erityisesti verkko-opiskelun mahdollisuuksia on lisätty. (Mikkelin yliopistokeskuksen toimintakertomus 2005.) 3.1 Tutkinto-opetus Mikkelin yliopistokeskuksessa tutkinto-opetusta tarjoavat Helsingin kauppakorkeakoulun BScBA-ohjelma, Lappeenrannan teknillisen yliopiston DI-täydennyskoulutusohjelma, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Rural Studies -opinnot sekä Kuopion yliopiston nuorisokasvatuksen ja sosiaalityön maisteriohjelmat. Lisäksi Ruralia-instituutti ja Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus tarjoavat tutkintoon sisällytettäviä avoimen yliopiston opintoja. Ruralia-instituutti on järjestänyt yhteistyössä HKKK:n Pienyrityskeskuksen kanssa maaseutuyrittäjätutkinto-opintoja. Vuonna 2005 he ovat järjestäneet samanlaisena yhteistyönä Eco Business -maisteriopintoja. HKKK ei saanut tarpeeksi osallistujia omaan osuuteensa, mutta vastasi HY:n opiskelijoiden yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen opinnoista. Myös verkostomalliset Rural Studies -opinnot, joita Ruralia-instituutti koordinoi, ovat maisteriopintoja, mutta niistä voi suorittaa myös pienempiä osia. Koska Rural Studies -opinnot ovat verkostomuotoisia, niitä tarjotaan useassa eri yliopistossa ja vain opintojen aloitus ja koordinointi tapahtuu Mikkelissä. Ruralia-instituutin tarjoamasta koulutuksesta suuri osa on arvosanaopintoja, joita voi sisällyttää muihin opintoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi Co-op Studies (osuustoiminta ja yhteisötalous) -opinnot ( op) ja Eco Studies (luonnonmukainen maa- ja elintarviketalous; luomu) -opinnot ( op), joita on tarjottu pääosin verkko-opintoina. Eco Studies, Rural Studies ja Co-op Studies -opintoja tarjotaan myös avoimen yliopiston kautta. Myös maaseudun aluekehittäjille suunnattu Aluke-koulutus on tarjottu verkostomuodossa. Ruralia-instituutti on järjestänyt lisäksi 35 opintoviikon kirjasto-opintoja, jotka on mahdollisuus suorittaa kokonaan Mikkelissä. Verkko- ja verkostomuotoisissa opinnoissa opiskelijat viettävät hyvin vähän aikaa Mikkelissä. Ruralia-instituutin koulutustarjonta perustuu instituutin maaseudun ongelmakentän tuntemukseen ja erityisosaamiseen. Tästä ja mm. verkkomuotoisista suoritusmahdollisuuksista johtuen opiskelijat tulevat laajalta alueelta myös maakunnan ulkopuolelta. Pelkästään opiskelijavirtoja katsomalla koulutuksen aluevaikutukset näyttävät siten jäävät vähäisiksi. Mikkelin seudulla asuvat opettajat osallistuvat kuitenkin myös tutkimukseen ja aluekehitystyöhön. Siten koulutustoiminta osaltaan vahvistaa yksikön asiantuntijajoukkoa.

19 19 Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin ASTRaL-yksikkö (pintamateriaalilaboratorio) on osallisena materiaalitekniikan maisteriohjelman järjestämisessä. Ohjelma on kuitenkin suoraan Lappeenrannan teknillisen yliopiston hallinnoima, vaikka sijaitseekin Mikkelissä. Materiaalitekniikan DI-täydennyskoulutusohjelma alkoi alkuvuonna 2005 ja opiskelijoita on yhteensä 33. ASTRaL-laboratorio kouluttaa myös tohtoreita pintakäsittelyn alalta. Kuopion yliopistolla on Mikkelissä käynnissä EU:n rakennerahastovaroin toteutettu nuorisokasvatuksen maisteriohjelma, jonka laajuus on 80 opintoviikkoa ja josta valmistuu maisteriksi kahdessa vuodessa. Ohjelmassa suoritetaan yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalipedagogiikka, ja siitä on tarkoitus tulla jatkuvaa joka toinen vuosi alkavaa toimintaa. Rahoitus ohjelmalle on luvassa Kuopion yliopiston budjetin kautta vuodesta 2009 alkaen, mutta siihen asti rahoitus on saatava muualta. Ohjelmalla on hallinnollista yhteistyötä Mikkelissä kesällä 2005 alkaneen Kuopion yliopiston sosiaalityön maisteriohjelman kanssa, joka tosin on kertaluontoinen ohjelma. Myös Mikkelin ammattikorkeakoulu on mukana hankkeessa. Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma sisältää opintoja nuorisokasvatuksesta, nuorisotutkimuksesta, nuorisotyön hallinnosta, nuorisopolitiikasta ja sosiaalipedagogiikasta. Se antaa teoreettiset valmiudet nuorisokasvatukseen, mutta ohjelma sisältää myös johtamis- ja projektikoulutusta. Tutkinnon suorittaminen edellyttää mahdollisia täydentäviä opintoja, joiden tarve määritellään opiskelijakohtaisesti riippuen aikaisemmista opinnoista. Maksimissaan niitä on 40 ov. Täydentävät opinnot koostuvat sosiaalipedagogiikan yleis-, perus- ja aineopinnoista. Maisteriohjelma tarjoaa pääosin nämä opinnot. Ainoastaan osa kieliopinnoista on opiskelijoiden hankittava ja kustannettava itse. Koulutus tukeutuu vahvasti tutkimukseen. Ohjelman vastuuprofessorin tutkimuksiin perustuvat oppikirjat muodostavat merkittävän osan kurssikirjallisuudesta. Koulutukseen liittyvä tutkimus sekä yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa takaavat aluevaikuttavuuden toteutumisen, vaikka noin puolet opiskelijoista tuleekin alueen ulkopuolelta. Opiskelijat esittivät toiveenaan lisää yrittäjyyteen ja talousasioiden hallintaan liittyviä opintoja, sillä moni joutuu kohtaamaan työssään nuorten lisäksi taloudelliset asiat. Suunnitelmissa oleva yksikön siirtyminen muutaman vuoden tähtäyksellä yliopistokeskuksen kampukselle mahdollistaa nykyistä paremmin mm. näiden tukiopintojen ja yliopistokeskuksen muiden palvelujen saatavuuden yksikön opiskelijoille ja henkilökunnalle. Nykysijaintiin liittyvä substanssin kannalta tarkoituksenmukainen lähiyhteys alan muihin toimijoihin voidaan toisaalta kokea menetyksenä. HKKK:n BScBA-koulutus on ympärivuotista kandidaatin tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutus on kokonaan englanniksi. Opetus sisältää runsaasti projekteja, tiimityötä ja esitysten pitämistä, mikä valmistaa nuoria yrityselämän vaatimuksiin. Kieliopintoja opiskelijat kuitenkin kaipasivat lisää. Valmistuttuaan suurin osa opiskelijoista jatkaa opiskelua maisteriohjelmissa eri yliopistoissa. Mikrokuvaus- ja konservointilaitos on avustanut Helsingin kauppakorkeakoulun BScBA-ohjelmaa Digi Business -koulutuksen luomisessa. Esimerkiksi digitoidut verkossa olevat teollisuuden pienpainatteet ovat koulutuksen kohdemateriaalia.

20 20 Arviointiryhmä ei saanut käyttöönsä täsmällisiä tietoja opiskelijavirroista, mutta ryhmälle esitettyjen arviolukujen perusteella valtaosa (yli 75 %) koulutukseen tulevista opiskelijoista tulee Etelä-Savon maakunnan ulkopuolelta ja vielä suurempi osa siirtyy valmistuttuaan muualle, joko työelämään tai suorittamaan maisterin tutkintoa. Myös pääosa opettajista tulee muualta ja nimenomaan ulkomailta pelkästään omaa kolmen viikon opetusjaksoaan varten (useimmilla opettajilla ei ole juurikaan ollut kontakteja yliopistokeskuksen muihin yksiköihin, ei merkittävästi edes Pienyrityskeskukseen). Koulutuksen vastuuprofessori esittikin vierailun aikana huolensa siitä, että hän ei ole yrityksistään huolimatta juurikaan saanut HKKK:n henkilökuntaa opetustehtäviin. Opiskelijat ilmoittivat viettävänsä Mikkelissä oloaikansa pääosin keskenään, kontaktit muihin opiskelijoihin ja paikallisiin asukkaisiin ovat vähäiset. HKKK:n tarjoaman englanninkielisen kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon ohella Mikkelin ammattikorkeakoulu tarjoaa englanninkielistä kaupan alan BBA-tradenomitutkintoa. Koska molemmista voi jatkaa yliopistotasoisiin maisteriopintoihin, voidaan kysyä, onko järkevää, että samalla paikkakunnalla on molempia opintoja, jotka on toteutettu täysin erillisinä. Koulutuksen tarjoajien näkökulmasta opinnot poikkeavat toisistaan, mutta ei ole välttämättä selvää, että opiskelemaan hakeva näkee opintojen välillä todellista eroa. Mikkelissä tarjolla olevaa kauppatieteen/kaupan alan englanninkielistä koulutusta arvioidaan vielä lähemmin luvussa Aikuiskoulutus Aikuis- ja täydennyskoulutusta yliopistokeskuksessa antavat Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Ruralia-instituutin arvosanaopinnoista osa on sekä aikuis- että täydennyskoulutukseen sopivaa, mutta myös osaksi tutkintoa sisällytettävää. Näin on etenkin maaseutuyrittäjätutkinnossa, mutta myös Eco Studies ja Co-op Studies sopivat täydennyskoulutukseksi jo valmistuneille. Tätä edistää kokonaisuuksien verkko-opintomuoto. Pienyrityskeskus tarjoaa yrityksille useita valmennusohjelmia, joita se markkinoi ympäri Suomen. Niiden painopiste on pitkäkestoisissa ohjelmissa, etenkin 30 opintopisteen erikoistumisopinnoissa (Venäjän kaupan erikoistumisohjelmat, Palvelujen johtamisen ja markkinoinnin ohjelmat, Business Controllerin erikoistumisopinnot sekä nuorille naisille suunnattu Delfoi Akatemia) ja johtamisohjelmissa (esim. PK-JOKO, Kehity esimiehenä -ohjelma, ja Esimiehen tuki -ohjelma). Monet koulutusohjelmat ovat yrityskohtaisia. Liiketoimintaosaamisen PD-ohjelma on eräs laajimpia (40 ov) yksikön tarjoamista koulutusohjelmista. Yrittäjyyskoulutusta keskus järjestää työvoimapoliittisena ja yrittäjien erikoisammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksena. Keskuksen Pietarin toimipisteessä (perustettu v. 1993) tärkeä osa toimintaa ovat kaupallisten avustajien koulutusohjelmat, joilla koulutetaan venäläisistä avustajia suomalaisiin yrityksiin. Tallinnan yksikössä taas järjestetään johdolle ja kansainvälisistä asioista vastaaville teemaseminaareja sekä johtamiskoulutusta.

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Esittely 2015 SUOMEN YLIOPISTOKESKUKSET Suomessa on 14 yliopistoa Yliopistokeskuksia 6 alueilla joilla ei ole omaa yliopistoa mutta usean yliopiston toimintaa: Kajaani Kokkola

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Johtaja Anita Lehikoinen

KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Johtaja Anita Lehikoinen KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT 2008-2011 Johtaja Anita Lehikoinen 7.3.2008 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Hallitusohjelman mukaisesti korkeakoulujen rakenteellista

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Laadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin. Tapio Kosunen Ylijohtaja

Laadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin. Tapio Kosunen Ylijohtaja Laadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin Tapio Kosunen Ylijohtaja Laadullinen työllistyminen - palkkaustilastot Työryhmä tarkastellut tilastokeskuksen kokoamia palkkaustilastoja

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot