007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy"

Transkriptio

1 HELSINKI 2007 raportteja 57 Suorituskyky nousuun! Hyödynnä henkilöstösi osaaminen Juhani Ukko Jussi Karhu Sanna Pekkola Hannu Rantanen Jarkko Tenhunen

2

3 Juhani Ukko, Jussi Karhu, Sanna Pekkola, Hannu Rantanen, Jarkko Tenhunen Suorituskyky nousuun! Hyödynnä henkilöstösi osaaminen Helsinki 2007

4

5 ALKUSANAT Yritysten toimintaympäristöt ovat muuttuneet nopeasti globalisaation, työn tietointensiivisyyden, verkostoitumisen ja muutoksen nopeutumisen myötä. Nykypäivän työelämässä osaaminen ja tietämys korostuvat aiempaa enemmän. Tämä on tuonut omat haasteensa myös suorituskyvyn johtamiselle ja suorituskyvyn mittaamiselle eri organisaatiotasoilla. Voidaan esimerkiksi kysyä; kenen tulisi asettaa tavoitteet, jos työtehtävät vaativat paljon tietämystä ja erityisosaamista. Kirja on tarkoitettu pääasiassa johdon ja esimiesten käyttöön. Kirjassa havainnollistetaan miten esimiehet voivat aiempaa paremmin hyödyntää henkilöstön osaamista suorituskyvyn ja suoritusten mittaamisessa. Kirjan ensimmäiset luvut painottuvat enemmän teoriaan ja loppuosa käytäntöön. Toivomme, että tämä ei pelästytä lukijaa. Kirjassa suorituskyvyn ja suoritusten mittaamista tarkastellaan sen onnistumisen kannalta tärkeimpien näkökulmien, kuten viestinnän, päätöksenteon ja palkitsemisen kautta. Kirjan tarkoitus on enemmänkin herättää ajatuksia ja keskustelua kuin ohjeistaa. Kirja kokoaa tekijöidensä nykyiset ja aiemmat tutkimustulokset ja kokemukset sekä alan kirjallisuuden yksiin kansiin käytännön oppaaksi esimiehille. Tuloksia on myös koottu sähköisiksi työkaluiksi osoitteeseen Kirja on osa Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) rahoittamaa Henkilöstö kehittämään yrityksen suorituskyvyn analysointia (HEKSA) -menetelmäkehitysprojektia. Työelämän kehittämisohjelmalla pyritään kehittämään suomalaista työelämää monin eri keinoin, mikä on erittäin tärkeää nopeiden ja massiivisten muutosten keskellä. Tahdommekin osoittaa mitä suurimmat kiitokset koko Tykesin henkilökunnalle mahdollisuudesta toteuttaa tämä mielenkiintoinen ja haastava hanke, sekä Tykesin osallistumisesta aiempiin hankkeisiimme. Hanke on myös mahdollistanut tieteellisen tutkimuksen tekemisen, jonka tuloksia olemme hyödyntäneet myös tässä kirjassa. Tahdomme kiittää kaikkia niitä yrityksiä ja henkilöitä, jotka ovat osallistuneet hankkeeseen, siinä tehtävään tutkimukseen ja tämän kirjan kommentointiin. Ohjausryhmää haluamme kiittää hyvistä ideoista hankkeen edetessä. Lahdessa kesäkuussa 2007 Tekijät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden Yksikkö

6

7 SISÄLLYSLUETTELO 1 KIRJAN TARKOITUS Mitä suorituskyvyn mittaaminen tarkoittaa? Henkilöstön rooli menestyksekkäässä mittaamisessa MIKSI MITTAAMISESSA ON JÄRKEÄ? Mittaamisen käyttötarkoitus sekä yritysten tarpeet mittaamiselle Yritysten tarpeet suorituskyvyn mittaamiselle Mittaamisen käyttötarkoitukset Mittaamisen päävaiheet Mittaamisen liittyminen taloudelliseen suoriutumiseen Syy- ja seurausmittarit Strategiakartat ja kriittiset menestystekijät Mittaamisen hyödyntäminen henkilöstön johtamisessa Suorituskyvyn mittaamisen yhteys henkilöstön johtamiseen ja työelämän laatuun Tehokkaan johtamistavan valinta ONNISTU TAVOITTEIDEN ASETTAMISESSA Tavoitteet ja niiden asettaminen organisaation eri tasoilla Onnistunut tavoitteiden asettaminen henkilöstön näkökulmasta Henkilöstön osallistuminen päätöksentekoon Kehityskeskusteluiden rooli tavoitteiden asettamisessa ja toteutumisessa VIESTINNÄLLÄ ON VÄLIÄ Mihin viestintää tarvitaan? Viestinnän eri muodot Onnistunut suorituskykymittariston käyttöönotto edellyttää onnistunutta viestintää Mitä pitää huomioida viestittäessä henkilöstölle tavoitteita ja tuloksia? HENKILÖSTÖN PALKITSEMINEN Palkitseminen Palkitsemistavat Mittaaminen ja tavoitteet osana palkitsemista MITTARISTON SUUNNITTELU KAIKKI MUKAAN! Strategia vai sidosryhmä? Perinteiset prosessimallit Henkilöstöön paremmin panostava suorituskyvyn mittausjärjestelmän käyttöönotto YHTEENVETO... 64

8

9 1. KIRJAN TARKOITUS Sitä saat mitä mittaat on vanha ja monesti oikeaksi koeteltu totuus. Yritys saavuttaa tavoitteensa paljolti johtamisen keinoin ja siinä työssä suorituskyvyn mittaamisella on keskeinen merkitys. Suorituskyvyn mittaaminen luo hyvän pohjan yrityksen tulokselliselle johtamiselle. Mittaamisen onnistuminen edellyttää yrityksen johdon ja henkilöstön sitoutumista suorituskyvyn mittausjärjestelmän suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Tässä kirjassa luodaan katsaus yrityksen suorituskykyyn, sen mittaamiseen sekä johdon ja henkilöstön rooliin suorituskyvyn kehittämisessä ja mittaamisessa. Kirjan tavoitteena on luoda pohjaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön soveltuvien suorituskyvyn mittausmenetelmien kehittämiselle ja käyttöönottamiselle. Laajan ja yhtenäisen kuvan muodostaminen yrityksen suorituskyvyn mittaamisen ja analysoinnin hajanaisesta kentästä auttaa yrityksiä ja muita asiasta kiinnostuneita kiinnittämään huomiota yritysten menestymisen kannalta olennaisiin kysymyksiin. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden poimia tarjolla olevien mahdollisuuksien joukosta tarkoituksen mukaisia ratkaisumalleja yksittäisissä ongelmatilanteissa. Suorituskyvyn mittaamista, analysointia, sekä siihen liittyvien työvälineiden ja -menetelmien kehittämistä ja käyttöä voidaan kutsua laajemmin suorituskyvyn johtamiseksi (Performance management). Suorituskyvyn johtamista tarkasteleva kirjallisuus on paljolti painottunut menetelmien ja toimintamallien kohdalla suurissa kansainvälisissä organisaatioissa kehitettyjen menetelmien tarkasteluun. Tällöin kirjallisuudessa esitettyjen menetelmien käyttäjinä ovat paljolti olleet suuret yritykset. Esitettyjen menetelmien taustalla on ollut vallitsevana ajatusmallina pörssiyhtiöt ja niiden johtamisfilosofioissa korostuva ajattelu omistajan omaisuuden arvon lisäämisestä. Tällaisessa kirjallisuudessa mm. osakekurssien merkitys ja rooli on korostunut ehkä liiankin voimakkaasti, jos tilannetta verrataan tyypilliseen suomalaiseen pk-yritykseen. Pkyrityksissä painopisteen tulisi olla toiminnan kehittämisessä ja tätä kautta kannattavan yritystoiminnan turvaamisessa. Suurin osa suorituskyvyn mittaamiseen ja johtamiseen liittyvästä kirjallisuudesta käsittelee strategisten mittaristojen suunnittelua ja käyttöönottoa. Näissä malleissa henkilöstön rooli esimerkiksi mittariston suunnittelussa jää lähinnä kosmeettiseksi. Suorituskyvyn mittaamisen tavoitteena on usein kuitenkin toiminnan ohjaaminen kohti strategisia tavoitteita. Tämä onnistuu vain tekemällä oikeita asioita yrityksen operatiivisessa toiminnassa. Vaikka yritysjohdolla on paras käsitys yrityksen toiminnasta strategisella tasolla, operatiivisen toiminnan parhaat 1

10 asiantuntijat löytyvät usein työnjohto- ja työntekijätasoilta. Henkilöstön operatiivisen tason osaamista ja tietoa tulisikin hyödyntää mittariston suunnittelussa paljon aiempaa enemmän. Jos operatiivisen tason osaamista ja tietämystä ei hyödynnetä millään tavalla mittariston suunnittelussa, on vaarana hukata arvokkaan tiedon lisäksi myös henkilöstön sitoutuminen tulevaan muutokseen. Mittariston käyttöönotossa on kuitenkin kyse koko organisaatiota koskevasta muutoksesta, jossa jo pienikin vaikutusmahdollisuus, esimerkiksi mitattavien asioiden määrittämiseen ja mittariston kehittämiseen, aiheuttaa suuren harppauksen henkilöstön sitoutumisessa uuden järjestelmän käyttöön. Tällöin mittaaminen koetaan helpommin luontevaksi osaksi omaa työtehtävää. Kirja on suunnattu ensisijaisesti pk-yritysten sekä suurempien organisaatioiden yksiköiden esimiesten käyttöön. Kirjan avulla pyritään tuomaan esiin koko henkilöstön osaamisen hyödyntämisen merkitys onnistuneen suorituskyvyn mittaamisen perustana. Tässä luvussa kuvataan lyhyesti suorituskyvyn mittaamista yleisellä tasolla, henkilöstön roolia mittaamisessa sekä tämän kirjan roolia suorituskyvyn mittaamisen kentässä Mitä suorituskyvyn mittaaminen tarkoittaa? Pienten ja jossain määrin vielä keskisuurtenkin suomalaisten yritysten johtaminen on monasti pohjautunut tuotantoprosessin perusteellisesti hallitsevan johtajan kokemukseen ja näkemykseen. Hieman suuremmissa yrityksissä on johtamisen tukena kokemuksen ja näkemyksen ohella myös taloudellista osaamista sekä lyhytkautisen tuloslaskennan tuottamaa informaatiota. Pelkkä taloudellinen informaatio edustaa kuitenkin hyvin kapeaa näkökulmaa yrityksen toiminnasta ja sen edellytyksistä. Johtopäätösten tekeminen esimerkiksi pelkän kirjanpitoon pohjautuvan aineiston perusteella saattaa johtaa yrityksen tulevaisuuden kannalta hyvinkin kohtalokkaisiin virhearviointeihin ja vääriin valintoihin. Globaalissa kilpailussa menestyäkseen yrityksen onkin kyettävä seuraamaan suorituskykyään ja erityisesti sen taustalla vaikuttavien tekijöiden kehittymistä uusin tavoin. Tuottavuus, kannattavuus, tehokkuus, taloudellisuus jne. ovat yrityksen suorituskyvyn osa-alueita ja yrityksen toiminnan kyvykkyyttä kuvaavia termejä. Miten ne suhteutuvat toisiinsa, mikä edellyttää toista tai mikä on jonkin toisen osa-alue? Millä näitä yksittäisiä ominaisuuksia mitataan? Käytetäänkö rahapohjaisia vai fyysisiä mittareita? Yksittäisten mittareiden ohella yrityksille on tarjolla erilaisia toinen toistaan paremmiksi väitettyjä ideologioita ja ismejä, joiden avulla voidaan yrityksen menestymistä arvioida ja kehittää. Näitä on käsitelty laajemmin useissa eri lähteissä (ks. esim. Laitinen 2003 tai Rantanen 2005) Miten päivittäisten toimintojensa paineessa kamppaileva yritys pystyy selviämään näiden termien ja ismien 2

11 viidakossa? Suorituskyvyn olemusta ja sisältöä pyritään seuraavassa hahmottelemaan yleisellä tasolla. Kirjan myöhemmissä luvuissa perehdytään tarkemmin mittaamiseen ja mittariston suunnitteluun sekä tarkastellaan niihin liittyen tavoitteiden asetantaa, viestintää ja palkitsemista. Yrityksen suorituskyky voidaan määritellä sen kyvyksi saada aikaan tuotoksia asetetuilla ulottuvuuksilla suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (Laitinen 1998). Nämä ulottuvuudet liittyvät yrityksen kykyyn maksimoida omistajiensa hyöty ja tyydyttää riittävästi myös muiden sidosryhmien tarpeet. Se, minkä sidosryhmän tarpeet ovat kulloinkin ensisijalla, on tapauskohtaista. Viime vuosina on osakkeenomistajien voittojen maksimointi ollut yhä useammin yritysten toimintaa ohjaava voima. Tämän raa an kapitalistisen ajattelutavan rinnalle on alkanut nykyisin nousta myös muiden sidosryhmien näkemyksiä laajemmin huomioivia oppeja ja menetelmiä. Suorituskykyä voidaan tarkastella ainakin kahdella erilaisella lähestymistavalla. Yhtäällä tarkastelun painopisteenä voi olla suorituksen korostuminen. Tällöin tarkastellaan paljolti tehdyn suorituksen onnistumista ja saavutuksia. Mittaamisella haetaan tietoa toteutuneesta toiminnasta ehkä palkitsemisen tai tulevan suunnittelun pohjaksi. Toteutuneen suorituksen mittaamiseen on tarjolla suuri määrä erilaisia mittareita ja järjestelmiä. Toisenlainen lähestymistapa suorituskyvyn analysoinnissa korostaa organisaation kykyä tehdä asioita tai kykyä selviytyä asetetuista tavoitteista. Tällöin tarkastelun kohteena ovat usein resurssit, niiden kyvykkyys ja käyttömahdollisuudet tai laatu. Olennaista on potentiaalin ja kapasiteetin arviointi. Kyvyn arviointiin käytetään paljolti erilaisia ennakointi-, arviointi- tai skenaariotyökaluja. Yksittäisiä mittareita tärkeämmäksi nousevat usein asiantuntijatyöskentely ja laadulliset kuvaukset. Samaan ajatuksellisesti viittaa myös jossain määrin Laitisen (1998) näkemys siitä, että suorituskyvyn ja suorituksen mittaaminen voidaan samaistaa käsitteellisesti. Suorituskyvyn mittaaminen liittyy kuitenkin parhaaseen mahdolliseen suoritukseen ja kykyyn saada asioita/suorituksia aikaan. Suorituksen mittaaminen puolestaan keskittyy toteutuneeseen suoritukseen. Suorituksen mittaaminen kohdistuu siis menneisyyteen ja suorituskyvyn mittaamisen voidaan katsoa liittyvän pääasiassa tulevaisuuteen. Perinteisesti suorituskyky ja sen osa-alueet on nähty pelkästään taloudellisina ulottuvuuksina. Ei-taloudellisten ulottuvuuksien tarve on kuitenkin tunnistettu jo 1980-luvulta lähtien. Esimerkiksi Robert S. Kaplan (1984) totesi aikanaan, että globaali kilpailu vaatii myös ei-taloudellisia mittareita yritysten suorituskyvyn kehittämiseksi. Talouden mittareiden 3

12 käyttöä voidaan verrata jopa peruutuspeilin käyttöön autolla ajettaessa. Talouden mittarit ovat tärkeitä, mutta tulevaisuuden menestymisen edellytyksistä kertovat paremmin muut mittarit. Myös useat tutkimukset ovat puoltaneet ei-taloudellisia ulottuvuuksia korostavaa näkökulmaa. Tutkimusten mukaan (esim. Rantanen & Holtari 2000 ja Tenhunen & Ukko 2003) edelleen yleisimmin käytetään taloudellisia mittareita, mutta niiden rinnalla yhä enemmän myös tuotannon tehokkuutta sekä tuottavuutta ja laatua mittaavia mittareita. Jos asiaa tarkastellaan yrityksen organisaatiorakenteen valossa, voidaan todeta, että mentäessä alemmille tasoille organisaatiossa kasvaa yleensä ei-taloudellisten mittareiden osuus suhteessa taloudellisiin mittareihin. Termit tuottavuus, taloudellisuus, tehokkuus ja kannattavuus rinnastetaan usein toisiinsa ja niitä käytetään varsin väljästi kuvaamaan yrityksen tai organisaation toiminnan menestyksellisyyttä. Näiden lisäksi on vielä suuri joukko muitakin käsitteitä, joita käytetään näiden rinnalla tai ohessa. Kyseisille termeille ei ole olemassa mitään täsmällisiä ja ainoita oikeita määrittelyjä. Seuraavassa pyritään hieman hahmottamaan eräiden yrityksen suorituskykyä kuvaavien käsitteiden sisältöä ja lähestymistapoja niihin. Kannattavuus on tärkein yrityksen menestymistä kuvaavista suorituskyvyn osa-alueista. Kirjallisuudessa yrityksen kannattavuudelle on esitetty useita määritelmiä. Esimerkiksi kannattavuus voidaan määritellä yrityksen pitkän tähtäyksen tulontuottamiskyvyksi suhteutettuna eri sidosryhmien yritykselle kohdistamiin vaatimuksiin (Kettunen, Mäkinen & Neilimo 1976). Foster (1986) puolestaan kuvasi kannattavuuden yrityksen kyvyksi synnyttää enemmän tuloja kuin menoja. Perusajatuksena määrittelyissä on kuitenkin useimmiten tarkasteltavan yrityksen kyky tuottaa tulojen ja menojen erotuksena syntyvää voittoa. Tuottavuudelle on myös olemassa useita erilaisia määrittelyjä. Laajimpana voidaan pitää ehkä European Productivity Agencyn 1958 Rooman konferenssissaan määrittelemiä tuottavuusperiaatteita, joissa tuottavuudesta puhutaan mm. "uskona inhimilliseen edistykseen", "tapana ajatella" ja "haluna parantaa nykytilannetta siitä riippumatta, miten hyvältä se näyttää" (Välitalo 1989). Suppeimmillaan tuottavuus samaistetaan yksinomaan työn tuottavuuteen ja määritellään se työtekijöiden kyvyksi aikaansaada tuotosta. Varsin hyvän yrityksen tuottavuuden määrittelyn on esittänyt Lehmus (1976) raportissaan: "Siten tuottavuus yritystasolla on ymmärrettävä mitaksi yrityksen kyvylle yhdistää eri tuotannontekijöitä mahdollisimman suuren tuotantotuloksen aikaansaamiseksi." Tuottavuus voidaan määritellä selkeästi yrityksen reaaliprosessiin liittyväksi ominaisuudeksi. Se kuvaa sitä, kuinka tehokkaasti yritys yhdistää tuotannontekijämarkkinoilta hankkimansa panokset saadakseen aikaan mahdollisimman suuren 4

13 tuotoksen myytäväksi suoritteiden markkinoilla. Tuottavuus voidaan siis määritellä tuotoksen ja panoksen väliseksi suhteeksi (tuotos/panos). Taloudellisuudessa on kyse siitä, kuinka edullisesti jokin tuotos saadaan aikaan. Toisin sanoen taloudellisuus kuvaa yrityksen kykyä saada fyysinen tuotos aikaan mahdollisimman vähillä kustannuksilla tai toisaalta kykyä tuottaa nykyisillä kustannuksilla suurempi tuotos. Rationalisointineuvottelukunnan kirjassa (1988) on kuvattu taloudellisuutta osuvasti esimerkkikysymyksellä: Montako rautanaulaa voidaan tuottaa yhdellä markalla? Toiminnan tuloksellisuudesta on kirjoitettu erityisen paljon viime vuosina julkisen sektorin toiminnan tehostamiskeskustelujen myötä. Eräissä kunnallisen toiminnan tarkasteluissa on tuloksellisuus katsottu eräänlaiseksi yläkäsitteeksi, jonka osatekijöitä ovat muut, kuten esim. tuottavuus, taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus. Yritysten tuloksellisuudesta puhuttaessa se tulee nähdä samantasoisena ominaisuutena kuin tuottavuus, tehokkuus, kannattavuus ja muut vastaavat. Tuloksellisuudessa voidaan suhteuttaa saavutetut tulokset/tuotokset asetettuihin tavoitteisiin. Toiminta on sitä tuloksellisempaa, mitä lähempänä tuotos on asetettua tavoitetta tai kauempana siitä, jos tavoite on ylitetty. Tavoitteiden tulisi olla mielekkäitä ja konkreettisesti mitattavissa olevia. Toisin sanoen tuloksellisuus yritystasolla kuvaa sitä, miten hyvin yritys on kyennyt saavuttamaan asetetut tavoitteet. Tuloksellisuuden määrittelyssä on siis asetetuilla tavoitteilla ja niiden luonteella ratkaiseva merkitys. Tuloksellisuuden voidaan ajatella kuvaavan konkreettisesti mitattavissa olevien fyysisten tai taloudellisten tavoitteiden saavuttamiskykyä. Yleensä yrityksillä kuten muillakin talousyksiköillä on muitakin tavoitteita kuin tuotannollisia tai kannattavuuteen liittyviä. Kun tavoitteina ovat esimerkiksi toiminnan jatkuminen, työssä jaksamiseen tai erilaiset ympäristöön liittyvät asiat, ollaan varsin kaukana tuloksellisuuden perinteisestä tulkinnasta. Tuloksellisuuden määrittelyssä on erityisen ratkaisevaa tavoitteenasetanta. Tavoitteiden määrittäminen on aina subjektiivista ja se hieman hämärtää edellä esitettyä tuloksellisuuden määritelmää. Jotta toiminta näin määriteltynä olisi tuloksellista, täytyy asetettujen tavoitteiden olla todellakin "tavoitteellisia". Toisin sanoen tavoitteiden saavuttamisen ei tule olla itsestään selvää vaan sen eteen on ponnisteltava. Tehokkuuden tarkastelun lähtökohdaksi voidaan ottaa esimerkiksi luonnontieteiden ja erityisesti fysiikan yhteydessä esitetty tehon käsite. Teho voidaan määritellä tietyssä aikayksikössä suoritetun työn määräksi tai 5

14 siirtyneen energian määräksi. Taloudellisessa keskustelussa tehokkuus rinnastetaan usein kykyyn saavuttaa asetetut tavoitteet. Kun yhdistetään edellä esitetyt määritelmät, voidaan esittää käsitteen tehokkuus merkitykseksi yrityksen (tai muun tarkasteluyksikön) kyky saavuttaa asetetut tavoitteet annetussa ajassa. Tehokkuus on paljolti samanlainen tuloksellisuuden kanssa. Tavoitteiden asetannan merkitys on ratkaiseva myös tehokkuudessa. Erona tuloksellisuuteen on aikarajoitteen liittäminen tehokkuus-käsitteeseen. Eli tehokkuus voidaan määritellä yrityksen tuloksellisuudeksi tarkasteltavana ajanjaksona. Eräs tärkeimpiä yrityksen menestymistä kuvaavia suorituskyvyn osa-alueita on kilpailukyky. Se voidaan määritellä esimerkiksi yrityksen kyvyksi osallistua ja pysyä mukana markkinoilla käytävässä kilpailussa. Kilpailukykyyn vaikuttavat mm. tuotteen tai palvelun laatu ja hinta sekä markkinointiin liittyvät panostukset ja toimenpiteet. Yrityksen kilpailukykyyn vaikuttavat monet muut suorituskyvyn osa-alueet. Esimerkiksi tuottavuudella on selkeä vaikutus hintaan eli hintakilpailukykyyn. Yrityksen suorituskyvyn eri osa-alueiden tai tekijöiden keskinäisiä vaikutussuhteita on vaikea esittää yksikäsitteisesti. Eräät tutkijat ovat esittäneet omia mallejaan tällaisista kausaalisuuksista (esim. Sink 1985). Yleisellä tasolla voidaan kuvata näiden suhteita esimerkiksi kuvion 1 mukaisesti. Siinä yrityksen suorituskyvyn osa-alueita on karkeasti jaoteltu vaikutussuhteen mukaisesti. Yleistäen voidaan katsoa, että kuviossa alempana olevien osa-alueiden vaikutus näkyy ylempänä olevissa osaalueissa. Kuviota 1 tulkittaessa on huomioitava se, että jossain määrin osa-alueet vaikuttavat toinen toisiinsa ikään kuin kierteen luonteisesti. Esimerkiksi tuottavuuden kasvusta seuraa yksikkökustannusten aleneminen (kustannustehokkuus), jonka myötä yrityksen kilpailukyky kasvaa. Parantuneen kilpailukyvyn myötä yritys menestyy markkinoilla ja kannattavuus kasvaa. Parantuneen kannattavuuden myötä yritykselle kertyy varallisuutta (vakavaraisuus ja maksuvalmius), jota voidaan käyttää mm. koulutukseen (osaaminen), tuotantovälineisiin (teknologia) ja johtamisen apuvälineisiin, joilla voidaan vaikuttaa henkilöstön tyytyväisyyteen. Eli vaikutukset kohdistuvat tuottavuuden parantamisen edellytyksiin. 6

15 ulkoinen MAKSUVALMIUS KANNATTAVUUS VAKAVARAISUUS MARKKINA- OSUUS ASIAKASTYY- TYVÄISYYS KILPAILUKYKY LAATU KUSTANNUS- TEHOKKUUS TUOTTAVUUS sisäinen OSAAMINEN HENKILÖSTÖN TYYTYVÄISYYS TEKNOLOGIA Kuvio 1. Suorituskyvyn osa-alueiden kenttä (Rantanen 2005) Henkilöstön rooli menestyksekkäässä mittaamisessa Tässä kirjassa esitettävät ajatukset ja näkemykset perustuvat kirjoittajien omiin laajoihin tutkimuksiin suorituskyvyn mittaamisesta, sen käytöstä johtamisen apuna sekä henkilöstön ja johdon näkökulmista mittaamiseen. Niissä on tukeuduttu sekä muiden tutkijoiden kirjallisuudessa aiemmin esittämiin näkemyksiin että omiin havaintoihin, joita on tehty yhteistyössä yksittäisten yritysten ja yritysjoukkojen kanssa. Henkilöstön rooli suorituskyvyn mittaamisen onnistuneen toteutuksen taustatekijänä on noussut esiin monessa eri yhteydessä. Erityisen tärkeänä on koettu henkilöstön osallistuminen mittaamiseen ja sen kehittämiseen. Tutkimusten mukaan sekä johdon sitoutuminen uuden mittausjärjestelmän kehittämiseen että henkilöstön mukaan ottaminen suunnitteluun ja rakentamiseen, eli henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, ovat erittäin tärkeitä. Voisi jopa sanoa, että ne ovat välttämättömiä edellytyksiä onnistuneelle suorituskyvyn mittaamiselle ja mittaustulosten hyödyntämiselle. Henkilöstön mahdollisuus päästä vaikuttamaan suorituskyvyn mittariston sisältöön ja rakenteeseen jo suunnitteluvaiheessa lisää heidän sitoutuneisuuttaan siihen. Samalla tunne vaikutusmahdollisuuksista lisää työtyytyväisyyttä, joka ruokkii luovuutta ja edistää siten yrityksen menestymistä. Henkilöstöllä on usein myös halu oppia uutta ja edetä omissa työtehtävissään. Yrityksen menestyminen turvaa myös työpaikkojen 7

16 säilymisen. Tällöin mittariston rakentaminen nähdään henkilöstön ja johdon yhteisenä etuna. Tässä kirjassa on pyritty nostamaan esiin niitä tekijöitä, jotka ovat osoittautuneet merkittävimmiksi suorituskyvyn mittaamisen ja siihen perustuvan johtamisen onnistuneen toteutuksen edellytyksinä. Keskeisinä onnistumisen tekijöinä on tutkimusten ja yritysten kokemusten perusteella nostettu esiin henkilöstön vaikutusmahdollisuudet, tavoitteenasetanta, viestintä ja palkitsemisen kytkeminen suorituskyvyn mittaamiseen. Näidenkin tekijöiden suhteen yrityksellä on monta tapaa saavuttaa tavoitteensa. Yrityksessä pitää kuitenkin tiedostaa selkeästi se, että jokainen organisaatio valitsee itse tiensä. Henkilöstöllä, niin johdolla kuin työntekijöillä, on halu päästä perille. Yhteisellä tien määrittämisellä saavutetaan usein parhaat tulokset. Kirjallisuus Foster, G Financial Statement Analysis. 2. p. Prentice Hall, New Jersey. 625 s. Kaplan, R.S The Evolution of Management Accounting. The Accounting Review. Vol. 59, No. 3, ss Kettunen, P., Mäkinen, V. & Neilimo, K Taseanalyysi. Weilin+Göös, Tapiola. 158 s. Laitinen, E.K Yritystoiminnan uudet mittarit. Kauppakaari Oyj, Yrityksen tietokirjat, Helsinki. 360 s. Laitinen, E. K Yritystoiminnan uudet mittarit. Talentum, Jyväskylä. 511 s. Lehmus, H Tuottavuus ja sen mittaaminen. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto, Sarja B N:o 22, Helsinki. 39 s. Rantanen, H Tuottavuus suorituskyvyn analysoinnin kentässä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö, LIITU - Liiketoiminnan tutkimusyksikkö, työpapereita 3, Lahti. 37 s. Rantanen, H. & Holtari, J Yrityksen suorituskyvyn analysointi. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Tuotantotalouden osasto, Tutkimusraportti 112, Lappeenranta. 65 s. Rantanen, H. & Holtari, J Suorituskyvyn analysointi päijäthämäläisissä pkt-yrityksissä. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Tuotantotalouden osasto, Tutkimusraportti 120, Lappeenranta. 33 s. Rationalisointineuvottelukunta SAK-STK Tuottavuuden seuranta. Teollisuuden Kustannus Oy, Tampere. 127 s. Simons, R Performance Measurement & Control Systems for Implementing Strategy. Prentice Hall, New Jersey. 780 s. Sink, D. S Poductivity Management: Planning, Measurement and Evaluation, Control and Improvement. John Wiley & Sons, New York. 518 s. Tenhunen, J. & Ukko, J Yritysyhteistyö ja laskentatoimi päijäthämäläisissä yrityksissä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö, LIITU Liiketoiminnan tutkimusyksikkö, tutkimusraportti 6, Lahti. 46 s. Uusi-Rauva, E Ohjauksen tunnusluvut ja suoritusten mittaus. 2. p. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Opetusmonisteita 2/96, Tampere. 76 s. Välitalo, H Tuottavuusajattelun japanilaiset tuulet. Tuottavuus No. 5, ss

17 2. MIKSI MITTAAMISESSA ON JÄRKEÄ? Tässä luvussa selvitetään, minkälaisiin tarpeisiin ja käyttötarkoituksiin suorituskyvyn mittaamista voidaan hyödyntää, sekä mittaamisen liittyminen organisaation taloudelliseen suoriutumiseen. Luvussa esitetään myös, miten mittaamista voidaan hyödyntää henkilöstön johtamisessa ja missä tilanteissa henkilöstön osaamista ja roolia osana mittaamista tulisi korostaa ja hyödyntää Mittaamisen käyttötarkoitus sekä yritysten tarpeet mittaamiselle Yritysten toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti viime vuosina. Tietoliikennetekniikan ja laajemminkin informaatioteknologian kehitys on tuonut mukanaan entistä automatisoidummat tuotantoteknologiat. Toisaalta informaation saanti niin yrityksen sisäisistä toiminnoista kuin ulkoisista sidosryhmistä esimerkiksi tavarantoimittajista, asiakkaista ja kilpailijoista ovat aiheuttaneet suuria ja monimuotoisia muutoksia yritysmaailmalle. Yritysten toimintaympäristöjen ja organisaatioiden muutosten myötä onkin alettu puhua uudesta taloudesta tai tietotaloudesta, joille ominaisia piirteitä ovat työn tietointensiivisyys, globalisoituminen, verkostoituminen, muutoksen nopeutuminen sekä osaamisen ja tietämyksen korostuminen. Nämä muutokset ovat tuoneet mukanaan omat haasteensa myös yritysten johtamis- ja laskentajärjestelmille, sillä muutosten myötä kilpailu on kiristynyt ja esimerkiksi välittömien työkustannusten osuus kokonaiskustannuksista on pienentynyt oleellisesti. Lisäksi perinteisten palvelu- ja tuotantoyritysten rinnalle on noussut joukko yrityksiä, jotka tuottavat tuotantoa, yrityksen toimintaa ja taloutta ohjaavia järjestelmiä ja palveluita. Tämä yritysjoukko tarjoaa mm. sovelluksia, koulutuksia, ylläpitopalveluita yritysten tarpeisiin, ja näiden kustannuksista suuri osa muodostuu tuotekehityksestä. Monet työtehtävät vaativat nykyään paljon tietoa ja erityisosaamista monista eri asioista. Tällöin johdollakaan ei ole välttämättä tarkkaa kuvaa, mitä kaikkea alaisten työtehtäviin sisältyy. Tässä tilanteessa johtamisen rooli kokonaisuudessaan korostuu: miten toimia tilanteessa, jossa työntekijästä onkin tullut se tekijä, joka parhaiten pystyy määrittämään oman työnkuvansa, tavoitteensa ja osaamistarpeensa. Henkilöstön rooli työelämässä on muuttunut tiimien ja itseohjautumisen myötä. Mielenkiintoinen kysymys onkin, miten henkilöstön roolia yrityksen suorituskyvyn mittaamisessa voidaan hyödyntää. Samoin se, miten henkilöstön suoriutumista tulisi johtaa ja palkita niin, että sitoutuminen ja motivaatio säilyisivät ja työntekijöiden tekemät päätökset tukisivat koko yrityksen tavoitteita. 9

18 Yritysten tarpeet suorituskyvyn mittaamiselle Yritysten toimintaympäristöjen muutos, työn luonteen muuttuminen, tiedon saannin ja muokkaamisen helpottuminen sekä kiristyvä kilpailu ovat luoneet uusia tarpeita yritysten suorituskyvyn mittaamiselle. Menestyäkseen ja pystyäkseen kohdentamaan resurssejaan oikeisiin asioihin sekä kehittääkseen toimintaansa yrityksen on saatava jatkuvasti tietoa toimintansa eri osa-alueilta. Perinteisten yritysten liiketoiminnallista suorituskykyä kuvaavien tunnuslukujen, kuten sijoitetun pääoman tuoton ja käyttökatteen rinnalle onkin syntynyt joukko kokonaisvaltaisia suorituskyvyn analysointijärjestelmiä, joilla pyritään kattamaan kaikki yrityksen toiminnan näkökulmat ja osa-alueet. Seuraavassa on esitetty joukko asioita, jotka ovat nostaneet yritysten kiinnostusta suorituskyvyn mittaamiseen ja sen puutteisiin muuttuvassa ympäristössä: Työn luonteen muuttuminen (Välittömien kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on pienentynyt oleellisesti). Kilpailun kiristyminen. Uudet ajattelumallit kuten kokonaislaatuajattelu (TQM) sekä benchmarking. Kansalliset ja kansainväliset laatupalkinnot. Roolien muuttuminen yrityksessä: myös muut kuin laskentahenkilöstö osallistuvat suorituskyvyn mittaukseen ja tiedon keräämiseen. Muuttuneet ulkoiset vaatimukset. Esimerkiksi lainsäädännön avulla voidaan vaatia yrityksiä seuraamaan ja dokumentoimaan tiettyjä toimintoja. Informaatioteknologian nopea kehittyminen. Perinteisesti yrityksiä on johdettu pelkillä talouden mittareilla. Tämä ei välttämättä riitä muuttuneessa toimintaympäristössä vaan seurauksena saattaa olla: Lyhytnäköisyys: ei esimerkiksi toteuteta investointeja, jotta tulos saadaan näyttämään lyhyellä aikavälillä hyvältä, vaikka lopputuloksena voi olla kilpailukyvyn heikkeneminen. Strategisen näkemyksen puute: talouspuolen mittarit eivät tarjoa tietoa esimerkiksi laadusta, työtyytyväisyydestä tai joustavuudesta. Keskitytään yksittäisten asioiden korjaamiseen, jatkuvan parantamisen sijaan. Osa-optimointi. Talouden mittarit eivät tuota tietoa asiakastarpeista tai kilpailijoista. Yrityksillä voidaankin katsoa olevan selkeä tarve mitata suorituskykyään mahdollisimman kokonaisvaltaisesti niin, että se kattaa yrityksen toiminnan kannalta kaikki keskeiset tekijät. Mielenkiintoinen kysymys on, tuleeko 10

19 mittaaminen viedä yksilötasolle asti. Yksilötasolle asti viedyt mittarit vaativat onnistuakseen huolellista suunnittelua, konsultoivaa johtamistaitoa sekä kannustavaa ja jatkuvaan parantamiseen sitoutunutta yrityskulttuuria. Tällöin henkilöstön rooli tavoitteenasetannassa ja mittareiden valinnassa, samoin kuin henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiprosessi, nousevat tärkeään asemaan Mittaamisen käyttötarkoitukset Suorituskyvyn mittaamista pyritään yleensä käyttämään johtamisen tukena. Onnistuneella mittaamisella ja mittaustiedon analysoimisella saadaan tukea päätöksenteolle ja kyetään kommunikoimaan strategisia tavoitteita. Toisin sanoen mittareiden tulisi kertoa, onko yritys kyennyt toteuttamaan strategiaansa halutulla tavalla, kun pyritään saavuttamaan organisaation kokonaistavoitteet. Tällöin mittaamista käytetään ohjaustarkoitukseen, jonka tehtävänä on saada yrityksen tiimeissä tai yksiköissä toimivat henkilöt tekemään päätöksiä, joissa he toimiessaan omien tavoitteidensa mukaisesti toimivat samalla myös organisaation tavoitteiden mukaan. Tällöin voidaan puhua tavoite- tai tulosjohtamisesta. Toisaalta yrityksillä voidaan nähdä olevan myös hyvin erilaisia tarpeita ja käyttötarkoituksia suorituskyvyn mittaamiselle riippuen muun muassa yrityksen toimialasta, koosta, tavoitteista, erityispiirteistä jne. Esimerkiksi hyvin pienillä, muutaman henkilön yrityksillä, ei usein ole mahdollisuutta mitata suorituskykyään kovinkaan monella mittarilla eli tunnusluvulla. Tällöin mitataan vain kaikkein tärkeimpiä ja välttämättömämpiä tunnuslukuja, jolloin ei välttämättä voida puhua kattavasta tai tasapainotetusta suorituskyvyn mittaamisesta. Pienillä yrityksillä saattaa olla tunnusluvut vain esimerkiksi palkitsemisen tueksi tai tilauskannan seurantaan. Seuraavassa luettelossa on esitetty erilaisia käyttötarkoituksia, joita yrityksillä voi olla suorituskyvyn mittaamiselle (Lönnqvist 2002): Henkilöstön toiminnan ohjaaminen Tärkeiden tavoitteiden kommunikointi Toiminnan nykytason arvioiminen Yrityksen strategian konkretisoiminen toteutettavissa oleviksi tavoitteiksi Ongelmien havaitseminen Henkilöstön motivoiminen Strategian toteutumisen seuraaminen Päätöksentekoa tukevan informaation tuottaminen Tulevien tilanteiden ennustaminen Tulospalkkion mahdollistaminen. 11

20 Mittaaminen henkilöstön johtamisen tukena Nykyään myös henkilöstön johtamista ja ohjaamista voidaan pitää yhtenä mittaamisen käyttötarkoituksena. Pyrittäessä haluttuihin tavoitteisiin tulee muistaa, että niihin pyritään ihmisten aikaansaannosten kautta. Tällöin johtaminen tapahtuu ihmisten kautta ja voidaan puhua henkilöstön johtamisesta. Kansankielellä henkilöstön johtamisella tarkoitetaan ihmisten motivointia, sitouttamista, vuorovaikutusta, kommunikointia, innostamista jne. Henkilöstön johtaminen voidaan nähdä myös prosessina, joka vaikuttaa yksilön tai ryhmän toimintaan pyrittäessä haluttuihin tavoitteisiin. Suorituskyvyn mittaaminen on hyvä tapa selvittää yrityksen visio tai tavoite koko organisaatiolle, jolloin siihen liittyy myös henkilöstöjohtamisen ulottuvuus. Suorituskyvyn mittauksesta on muun muassa Uusi-Rauva (1996) todennut, että se: Motivoi Korostaa mitattavan asian arvoa Ohjaa tekemään oikeita asioita Selkiinnyttää tavoitteita Aiheuttaa kilpailua ja kilvoittelua Luo edellytykset palkitsemiselle. Tällöin on kuitenkin tärkeää, että on valittu oikeat ja ymmärrettävät mittarit sekä realistiset tavoitteet. Muutoin on vaara, että mittaaminen koetaan kontrolloimisena ja hiostamisena, jolloin se vaikuttaa negatiivisena esimerkiksi työmotivaatioon. Nämä tekijät liittyvät paljon myös organisaatiokulttuuriin ja organisaation valitsemiin arvoihin. Positiivisten tulosten saavuttaminen vaatii paljon vuorovaikutusta sekä kehittymishaluisen organisaation, jolloin tavoitetekijän seuraaminen mittareiden avulla mahdollistaa aiempaa monipuolisemman kommunikoinnin. On erittäin tärkeää huomioida, että viime vuosina mittaamisen käyttö on lisääntynyt henkilöstön toiminnan ohjaamisessa. Mittaamisen käyttäjäryhmä on laajentunut johdosta henkilöstöön ja ei-taloudellisten mittareiden käyttö on lisääntynyt. Nykyään henkilöstö itse käyttää mittaamista monipuolisesti työnsä tulosten kehittämiseen Mittaamisen päävaiheet Suorituskyvyn mittaamisen liittyy neljä päävaihetta, jotka on esitetty kuviossa 2: 1. Mittariston suunnittelu 2. Mittariston käyttöönotto 3. Mittariston käyttö 4. Mittariston ylläpito. 12

Suorituskyky nousuun! Yhteistyössä menestykseen

Suorituskyky nousuun! Yhteistyössä menestykseen Opaskirja henkilöstölle HELSINKI 2008 Suorituskyky nousuun! Yhteistyössä menestykseen Juho Valtonen Sanna Pekkola Juhani Ukko Hannu Rantanen Juho Valtonen, Sanna Pekkola, Juhani Ukko, Hannu Rantanen Suorituskyky

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312) Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointi järjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointijärjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö Siu 1

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta?

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Antti Lönnqvist TTY www.tut.fi/pmteam MITTARITIIMI Aineettoman pääoman

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Luentokuvia HAKU:1 Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Teoriasta ja menetelmistäasiaa Ohjauspaketti; ohjaaamisen mallit, rutiinit ja menetelmät Malmi, Brown

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Mittaamisen tila suomalaisissa palveluorganisaatioissa:

Mittaamisen tila suomalaisissa palveluorganisaatioissa: Tampereen teknillinen yliopisto 1 (5) Mittaamisen tila suomalaisissa palveluorganisaatioissa: yhteenveto tutkimuksen keskeisistä tuloksista Miikka Palvalin Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mittaamiskäytäntöjä

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

MARTTI HELSILÄ & SARI SALOJÄRVI (TOIM.) STRATEGISEN HENKILÖSTÖ- JOHTAMISEN KÄYTÄNNÖT

MARTTI HELSILÄ & SARI SALOJÄRVI (TOIM.) STRATEGISEN HENKILÖSTÖ- JOHTAMISEN KÄYTÄNNÖT MARTTI HELSILÄ & SARI SALOJÄRVI (TOIM.) STRATEGISEN HENKILÖSTÖ- JOHTAMISEN KÄYTÄNNÖT TALENTUM Helsinki 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Timppa Airaksinen Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1412-1

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Studia generalia Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla Suomen Palkitsemiskeskus Oy Strategiasta tekoihin Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Juhani Kauhanen 040 585 9995 juhani.kauhanen@palkitsemiskeskus.fi

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

3.11.2004 1. Oy Leiras Finland Ab. Asiakassuuntautunut lääkeyhtiö

3.11.2004 1. Oy Leiras Finland Ab. Asiakassuuntautunut lääkeyhtiö 3.11.2004 1 Oy Leiras Finland Ab Asiakassuuntautunut lääkeyhtiö 2 Case Leiras Leiraksen muodon muutos Lääkemarkkinoiden muutos ja uusi strategia Johdon auditointi Mikä onnistui mitä olisimme voineet tehdä

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi?

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? 3.2.2006 toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen Viljakkala yksi OP-ryhmän isoimmista jäsenpankeista 9 kunnan alueella 18 toimipaikkaa

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Perusopetus Jyväskylä Ruokapalvelut

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Kannattavuus / Tuottavuus

Kannattavuus / Tuottavuus Kannattavuus / Tuottavuus Toiminnan kannattavuus / tuottavuus mistä on kysymys? Tuottavuuden perusteet Toimittaja Asiakas Koulutusta 35 vuotta. KANNATTAVUUS TUOTTAVUUS Raaka-aine, Palvelu Yritys Oy Tuote,

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot