TYÖELÄMÄN SOSIAALIOPAS

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄN SOSIAALIOPAS PAUn ikäohjelman julkaisuja Posti- ja logistiikka-alan unioni

2

3 ALKUSANAT Tämä opas on päivitetty ja muokattu versio aiemmasta vuonna 2016 valmistuneesta sosiaalivihkosesta PAUn edunvalvojille. Opas on tarkoitettu sekä edunvalvojille että kaikille niille, jotka kaipaavat tietoa erilaisista sosiaalietuuksista, eläkkeistä sekä työttömyysajan toimeentulosta. Työntekijällä on työsuhteeseen perustuen useita oikeuksia ja etuuksia, joita ei ole säädelty työehtosopimuksessa. Tämän oppaan tarkoituksena on kertoa näistä oikeuksista ja etuuksista ja niiden hakemisesta. Lisätietoja saat kyseisistä etuuksista niistä vastaavilta tahoilta. Joidenkin etuuksien kohdalla on oppaassa katsottu tarpeelliseksi viitata Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimukseen. Nämä kohdat on erotettu selkeästi muusta tekstistä. Toivomme, että oppaasta on hyötyä kaikille sitä lukeville ja toivomme erityisesti, että edunvalvojat perehdyttävät edustamiaan työntekijöitä tämän oppaan etuuksiin vastaavalla tavalla kuin työehtosopimuksen etuuksiin. Työelämän sosiaaliopas on päivitetty ja muokattu osana PAUn vuoden tavoiteohjelman mukaista ikäohjelmaa. Ikäohjelman tavoitteena on lisätä tietoisuutta eri elämänvaiheiden ja iän merkityksestä työelämässä sekä tukea terveellistä ja turvallista työn tekemistä elämänkaaren jokaisessa vaiheessa. Tammikuussa 2019 Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry Työympäristövaliokunta Toimitus Niina Pentinmäki Taitto Hanna Kauppinen

4 Sisältö ALKUSANAT 3 OPINTOVAPAA 6 Aikuiskoulutustuki 8 PERHEVAPAAT 9 Äitiysvapaa 9 Isyysvapaa 10 Vanhempainvapaa 11 Hoitovapaa 12 Osittainen hoitovapaa 12 Tilapäinen hoitovapaa 13 Poissaolo pakottavista perhesyistä 14 Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi 15 SAIRAUSETUUDET 15 Kelan sairauspäiväraha 15 Kelan osasairauspäiväraha 17 KUNTOUTUSETUUDET 18 Kelan ammatillinen KIILA-kuntoutus 19 Kelan kuntoutuspsykoterapia 19 Työeläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus 20 Työkokeilu 20 Työhönvalmennus 21 Ammatillinen uudelleenkoulutus ja oppisopimuskoulutus 21 Työeläkekuntoutukseen hakeminen 22 Korvaus kuntoutuksen ajalta 23

5 TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT 24 Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön mukainen päiväraha 26 Tapaturmaeläke 27 Kuntoutusraha ammatillisen kuntoutuksen ajalta 28 Haittaraha 28 TYÖNTEKIJÄIN RYHMÄHENKIVAKUUTUS 29 TYÖTTÖMYYSTURVA 30 Ansiosidonnainen päiväräha 30 Soviteltu ansiopäiväraha 32 Lisäpäivät 33 Vanhuuseläke 62-vuotiaana 33 VUOROTTELUVAPAA 34 ELÄKE-ETUUDET 35 Työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki 35 Täysi- tai osatyökyvyttömyyseläke 35 Työskentely työkyvyttömyyseläkkeellä 36 Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen 36 Vanhuuseläke 37 Muun eläkkeen muuttuminen vanhuuseläkkeeksi 38 Osittainen varhennettu vanhuuseläke 39 Työuraeläke 40 Perhe-eläke leskelle ja lapsille 42 LIITON OIKEUSAPU 43 Jäsenmaksujen periminen 44

6 OPINTOVAPAA Oikeus opintovapaaseen perustuu opintovapaalakiin. Opintovapaalla ollessaan työntekijä on vapautettu työstään koulutusta tai opiskelua varten. Työntekijän palvelussuhde jatkuu opintovapaan aikana. Opintovapaan ajalta ei makseta palkkaa, ellei siitä ole sovittu työ- tai virkaehtosopimuksessa tai työnantajan ja työntekijän kesken. Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, kun päätoiminen työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Tällöin työntekijällä on oikeus enintään kahden vuoden opintovapaaseen viiden vuoden aikana. Jos palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään kolme kuukautta, työntekijällä on oikeus enintään viiden päivän opintovapaaseen. Opintovapaata myönnetään opiskeluun julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Opintovapaan voi halutessaan käyttää useammassa jaksossa esimerkiksi myös siten, että työntekijä on osan työpäivästä työssä ja osan opintovapaalla. Opintovapaaseen ei ole oikeutta, jos opiskelija on oppisopimuskoulutuksessa. Opintovapaata tulee aina erikseen hakea. Yli viisi työpäivää kestävää opintovapaata on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Enintään viisi työpäivää kestävää opintovapaata on haettava työnantajalta suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen suunnitellun opintojakson alkamista, elleivät työnantaja ja työntekijä ole sopineet erikseen muuta. Yli viiden työpäivän opintovapaata haettaessa työnantajan tulee ilmoittaa ratkaisustaan kirjallisesti vähintään 15 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista. Enintään viiden työpäivän opintovapaassa työnantajan tulee ilmoittaa ratkaisustaan viimeistään seitsemän päivää ennen opintojen alkua. 6

7 Jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle, on työnantajalla oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella. Jos kyseessä on harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuva koulutus, työnantaja voi siirtää opintovapaata enintään siihen saakka, kunnes vastaava koulutusjakso alkaa seuraavan kerran. Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaata myös silloin, kun työntekijän edellisestä opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta eikä opintovapaan aikana ole tarkoitus saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelua tai koulutusta. Siirtäminen edellyttää aina perusteltua syytä ja sitä, että opintovapaasta aiheutuisi työnantajan toiminnalle tuntuvaa haittaa. Työntekijä voi siirtää yli viiden päivän opintovapaan käyttöä, mikäli siitä ei aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Jos työntekijä jättää käyttämättä hänelle myönnetyn opintovapaan, asiasta on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa ennen kuin myönnetty opintovapaa alkaisi. Työntekijä voi keskeyttää yli 50 työpäivän ajaksi myönnetyn opintovapaan ja palata työhön. Tätä lyhyempää opintovapaata ei voi keskeyttää. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle opintovapaan keskeyttämisestä vähintään neljä viikkoa ennen työhön paluutaan. Jos työntekijä on työkyvytön opintovapaan aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi ja työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisena yli seitsemän päivää, työntekijä voi pyytää, että seitsemän päivän ylittävää työkyvyttömyysaikaa ei lueta opintovapaaseen. Pyyntö tulee esittää viipymättä. Työntekijällä on oikeus käyttää näin keskeytynyt opintovapaa myöhemmin, mutta sitä on haettava erikseen. Työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa opintovapaalla olevaa työntekijää töihin ennen kuin 7

8 työntekijälle mahdollisesti palkatun sijaisen työsopimus voidaan laillisesti päättää. Työsuhdetta ei saa irtisanoa eikä työsopimusta purkaa sillä perusteella, että työntekijä on hakenut tai käyttänyt opintovapaata. Opintovapaa ei kuitenkaan estä irtisanomista, jos siihen on muu laillinen peruste. Opintovapaa kerryttää vuosilomaa maksimissaan 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa ( ). Vuosiloman kertyminen edellyttää, että työntekijä palaa töihin välittömästi opintovapaan päätyttyä. Aikuiskoulutustuki Koulutusrahasto maksaa aikuiskoulutustukea työntekijälle, joka on työstä opintovapaalla tai vastaavalla koulutuksen perusteella myönnetyllä palkattomalla vapaalla. Aikuiskoulutustuen enimmäiskesto alkaen on 15 kuukautta (322,5 tukipäivää). Täyteen tukikuukauteen ja kuukauteen, jolta maksetaan soviteltua aikuiskoulutustukea, katsotaan sisältyvän 21,5 tukipäivää. Ennen vuotta 2017 myönnetyn aikuiskoulutustuen jatkohakemukset maksetaan aikaisemman tukipäätöksen mukaisena. Oikeus tähän pidempään 19 kuukautta kestävään tukiaikaan päättyy kuitenkin viimeistään Jos työntekijä jää opintovapaalle määräaikaisesta työstä, hänelle voidaan maksaa aikuiskoulutustukea kyseiselle ajalle. Jos määräaikainen työ kuitenkin päättyy ennen koulutuksen aloittamista, aikuiskoulutustukeen ei ole oikeutta. Jos työsuhde irtisanotaan aikuiskoulutustuen alkamisen jälkeen työntekijästä riippumattomista syistä, kuten tuotannollisista tai taloudellisista syistä, oikeutta jo myönnettyyn aikuiskoulutustukeen ei menetä. Tällöin oikeus aikuiskoulutustukeen säilyy päätöksen mukaisen tukikauden päättymiseen saakka. 8 Aikuiskoulutustukea voi saada, jos on työsuhteessa oleva omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija. Työhistoriaa tulee olla yhteensä vähintään kahdeksan vuotta, josta nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuosi ennen tuettavan opiskelun alkua. Palkattoman opintovapaan

9 yhdenjaksoisen keston tulee olla vähintään kaksi kuukautta. Jos opintovapaa kestää alle kaksi kuukautta tai henkilöllä on sivutuloja, voi saada kalenterikuukausittain jälkikäteen haettavaa soviteltua aikuiskoulutustukea. Aikuiskoulutustuen edellytyksenä on myös, että opiskeluun ei saa muuta tukea ja opintojen tulee olla tukiaikana päätoimisia. Lisätietoja saa Koulutusrahastosta osoitteesta PERHEVAPAAT Äitiysvapaa Äitiysvapaa alkaa 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa ja päättyy 75 arkipäivää lasketun ajan jälkeen. Työntekijä voi halutessaan aloittaa äitiysvapaan jo aikaisemmin, aikaisintaan kuitenkin 50 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää. Äitiysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Kelan äitiysrahaa haetaan viimeistään 2 kuukautta ennen laskettua aikaa. Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa perhevapaiden ajalta. Monissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu palkan maksamisesta. Jos työnantaja maksaa äitiysvapaan ajalta palkkaa, maksaa Kela äitiysrahan siltä ajalta työnantajalle. Äitiysrahaa maksetaan vain lapsen biologiselle äidille. Äidin naispuolinen avio- tai avopuoliso tai rekisteröity puoliso voi jäädä vanhempainvapaalle. Vanhempainvapaan ajalta maksetaan vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa. Puolisot voivat sopia keskenään, kumpi jää hoitamaan lasta. He voivat myös Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen (31 2 mom.) mukaan työntekijälle maksetaan sairausajan palkan mukaan laskettua palkkaa äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta. 9

10 jakaa kauden. Vapaalla ei voi kuitenkaan olla samanaikaisesti (poikkeuksena osittainen vanhempainraha). Äidin puolisolla on myös oikeus isyysrahaan. Puolison isyys- ja vanhempainrahaoikeus ei edellytä, että hän on adoptoinut kumppaninsa lapsen. Lapsen biologisella isällä on oikeus isyys- ja vanhempainrahaan vain silloin, kun isä vastaa lapsen hoidosta. Isän puolisolla ei ole oikeutta vanhempainpäivärahoihin. Äitiysvapaan aikana kertyy vuosilomaa. Vuosilomaa kerryttävää työssäolon veroista aikaa on yhteensä enintään 156 arkipäivää eli noin kuusi kuukautta. Työssäolon veroista aikaa seurataan kutakin synnytystä tai adoptiota kohden, ei lomanmääräytymisvuosien mukaan. Isyysvapaa 10 Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen (31 2 mom.) mukaan työntekijälle maksetaan sairausajan palkan mukaan laskettua palkkaa isyysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 6 arkipäivää. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen isyysvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta. Isyysvapaan pituus on enintään 54 arkipäivää. Isyysvapaata, jonka ajalta maksetaan isyysrahaa, on mahdollista pitää 1 18 arkipäivää samaan aikaan kun lapsen äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Päivät voi jakaa enintään 4 jaksoon. Lopun isyysvapaan voi pitää äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen. Halutessaan koko isyysvapaan 54 arkipäivää voi pitää vasta äitiys- ja vanhempainrahakauden päätyttyä, jolloin isyysvapaan voi jakaa enintään kahteen jaksoon. Vapaan tulee olla pidettynä lapsen täyttäessä kaksi vuotta. Isyysvapaasta tulee ilmoittaa työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkua. Jos isyysvapaa on enintään 12 arkipäivää, siitä tulee ilmoittaa viimeistään kuukausi etukäteen. Kelan isyysraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa isyysvapaan ajalta palkkaa. Isyysrahaa

11 tulee hakea vasta, kun lapsi on syntynyt ja isyysvapaan ajankohta on tiedossa. Isyysvapaan aikana kertyy vuosilomaa. Vuosilomaa kerryttävää työssäolon veroista aikaa on yhteensä enintään 156 arkipäivää eli noin kuusi kuukautta. Työssäolon veroista aikaa seurataan kutakin synnytystä tai adoptiota kohden, ei lomanmääräytymisvuosien mukaan. Vanhempainvapaa Molemmat vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaata ja sopia keskenään vanhempainvapaan käytöstä. Vanhempainrahakausi voidaan jakaa vanhempien kesken tai vaihtoehtoisesti vanhempainvapaalle voi jäädä vain toinen vanhemmista. Vanhemmat eivät kuitenkaan voi olla yhtä aikaa vanhempainvapaalla. Kumpikin vanhempi voi jakaa vanhempainrahakautensa enintään kahteen jaksoon. Kela maksaa vanhempainvapaan ajalta vanhempainrahaa 158 arkipäivää eli noin puoli vuotta. Jos lapsi on syntynyt ennen äitiysrahan alkamista, maksetaan vanhempainrahaa lisää niin monta arkipäivää kuin äitiysrahakausi aikaistui. Vanhempainvapaan aikana voi työskennellä, jolloin vanhempainraha maksetaan työskentelyn ajalta vähimmäismääräisenä. Työskentely sunnuntaina tai arkipyhinä ei vaikuta vanhempainrahaan. Vanhemmat voivat pitää osittaista vanhempainvapaata samanaikaisesti, jolloin molemmat tekevät osa-aikatyötä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen (31 2 mom.) mukaan vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa. Vanhempainvapaan aikana kertyy vuosilomaa. Vuosilomaa kerryttävää työssäolon veroista aikaa on yhteensä enintään 156 arkipäivää eli noin kuusi kuukautta. Työssäolon veroista aikaa seurataan kutakin synnytystä tai adoptiota kohden, ei 11

12 lomanmääräytymisvuosien mukaan. Hoitovapaa Työntekijällä on oikeus hoitovapaaseen lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Oikeus hoitovapaaseen perustuu työsopimuslakiin. Hoitovapaan myöntää työnantaja, joten vapaasta tulee sopia työnantajan kanssa. Ilmoita vapaasta työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen sen alkamista. Työntekijällä on oikeus pitää hoitovapaa kahdessa osassa. Jakson vähimmäispituus on kuukausi. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä hoitovapaajaksosta. Vain toinen vanhemmista voi olla hoitovapaalla kerralla. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää hoitovapaata yhden jakson. Hoitovapaan ajalta Kela maksaa kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea, jos lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa. Joustavaa tai osittaista hoitorahaa voi saada, jos vanhemman työaika on enintään 30 tuntia viikossa ja etuuden muut edellytykset täyttyvät. Vuosilomaa ei kerry hoitovapaan aikana. Hoitovapaa ei kuitenkaan katkaise työsuhdetta, joten hoitovapaa otetaan huomioon työsuhteen kestoaikaa laskettaessa. Lomanmääräytymisvuonna pidetty hoitovapaa ei siis vähennä lomakertymää työssäolokuukausilta. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, työntekijä ansaitsee siis edelleen 2,5 päivää lomaa kuukaudessa, vaikka hän olisi ollut osan vuotta hoitovapaalla. Osittainen hoitovapaa 12 Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen perustuu työsopimuslakiin. Osittainen hoitovapaa edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta. Jos työnantaja ei myönnä työntekijälle osittaista hoitovapaata, työnantajan tulee antaa työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteista. Työnantajalla on oikeus kieltäytyä

13 vapaan antamisesta vain, jos vapaasta aiheutuu merkittävää haittaa työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle eikä sitä voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajalle tulee ilmoittaa hoitovapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen hoitovapaan toivottua alkamista. Osittaisella hoitovapaalla tarkoitetaan vuorokautisen tai viikoittaisen työajan lyhentämistä. Työntekijällä on mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen, kun työsuhde on jatkunut yhteensä kuusi kuukautta 12 edellisen kuukauden aikana ja molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä. Kela maksaa osittaista hoitorahaa 1. ja 2. luokalla olevan lapsen vanhemmalle kunnes lapsen koulun toinen lukuvuosi päättyy. Osittaisen vanhempainvapaan saaminen edellyttää, että vanhemmat lyhentävät työaikaansa niin, että työaika ja palkka ovat % kokoaikaisesta työajasta ja palkasta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi enintään 6-tuntista työpäivää tai noin neljäpäiväistä työviikkoa. Osittaista hoitovapaata voi pitää useassa jaksossa. Osittaista hoitorahaa voivat saada molemmat vanhemmat, kunhan vanhemmat hoitavat lasta eri aikoina. Osittaista hoitorahaa voi saada myös ns. etävanhempi eli vanhempi, joka ei asu lasten kanssa samassa taloudessa. Tilapäinen hoitovapaa Jos työntekijän lapsi tai muu hänen taloudessaan vakituisesti asuva alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, työntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi. Tilapäinen hoitovapaa perustuu työsopimuslakiin. Kela ei maksa etuuksia tilapäisen hoitovapaan perusteella. Tilapäinen hoitovapaa voi kestää enintään neljä työpäivää kerrallaan. Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen on myös sillä lapsen vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Kumpi tahansa vanhemmista voi jäädä pois töistä tilapäiselle hoitovapaalle, mutta molemmat vanhemmat eivät voi olla hoitovapaalla 13

14 Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen (32 5 mom.) mukaisesti tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan sairausajan palkkaa vastaavien määräysten mukaisesti palkkaa enintään kolmelta ensimmäiseltä päivältä, neljäs päivä on palkaton. samanaikaisesti. Vanhemmat voivat jakaa tilapäisen hoitovapaan keskenään haluamallaan tavalla. Jos toinen lapsen vanhemmista ei työskentele ja voi hoitaa lasta, työssä käyvällä vanhemmalla on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen vain siinä tapauksessa, että lapsi ja hoitajat ovat yhtä aikaa sairaana. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työntekijän on esitettävä työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta eli käytännössä lääkärintodistus lapsen sairaudesta sekä toisen lasta kotona hoitavan vanhemman lääkärintodistuksesta, jos hän on sairauden takia estynyt lasta hoitamasta. Tilapäisen hoitovapaan aikana kertyy vuosilomaa. Vuosilomaa kerryttävää työssäolon veroista aikaa on yhteensä enintään 156 arkipäivää eli noin kuusi kuukautta. Työssäolon veroista aikaa seurataan kutakin synnytystä tai adoptiota kohden, ei lomanmääräytymisvuosien mukaan. Poissaolo pakottavista perhesyistä Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus olla poissa töistä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätön työntekijän perhettä kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Poissaolosta ja sen syystä on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Työnantajalla on oikeus vaatia luotettavaa selvitystä poissaolon perusteesta. Pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana kertyy vuosilomaa. Vuosilomaa kerryttävää työssäolon veroista aikaa on yhteensä enintään 156 arkipäivää eli noin kuusi kuukautta. 14

15 Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi Työsopimuslain mukaan tilanteessa, jossa työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä keskenään. Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työntekijän tulee esittää työnantajan pyynnöstä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta. SAIRAUSETUUDET Kelan sairauspäiväraha Kelan maksama sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahaa voi saada, jos on vuotias eikä ole sairauden vuoksi kykenevä tekemään tavallista työtään. Myös alle 68-vuotiailla eläkkeensaajilla, jotka työskentelevät eläkkeellä ollessaan, voi olla oikeus sairauspäivärahaan sairastuessaan. Tilanteessa, jossa henkilö on työsuhteessa ja työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, hakee tavallisesti työnantaja sairauspäivärahaa työntekijän puolesta ja sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Jos hakemuksen käsittelyä varten tarvitaan lisätietoa, Kela on yhteydessä suoraan työntekijään. Sairauspäiväraha maksetaan omavastuuajan jälkeen työnantajalle samalta ajalta, jolta työntekijä saa sairausajan palkkaa. Jos työntekijän sairausloma jatkuu samalla lääkärintodistuksella palkanmaksun päätyttyä, työntekijän ei tarvitse itse hakea sairauspäivärahalle jatkoa, vaan se maksetaan automaattisesti palkanmaksun päätyttyä suoraan hänelle. 15

16 Sairauspäivärahan määrä lasketaan yleensä verotuksessa todettujen työtulojen mukaan. Esimerkiksi jos työkyvyttömyys alkaa vuonna 2019, sairauspäivärahan määrä lasketaan vuoden 2017 verotettujen työtulojen mukaan. Työtulot tarkistetaan palkkakertoimella ja työtuloja ovat muun muassa palkkatulot sekä YEL- ja MYEL-työtulo. Sairauspäivärahaa maksetaan kun työkyvyttömyys on kestänyt omavastuuajan. Omavastuuaika on sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää. Omavastuuaika on vain yksi arkipäivä, jos työkyvyttömyys alkaa samasta syystä uudelleen 30 päivän sisällä edellisen sairauspäivärahan maksamisesta. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajan. Sairauspäivärahaa voidaan maksaa enintään sen kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana 300 sairauspäivärahapäivää tulisi täyteen. Kun enimmäisaika on täyttynyt voi sairauspäivärahaa saada saman sairauden vuoksi uudelleen vasta, kun työntekijä on ollut työkykyinen vuoden ajan. Jos palaa sairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen työhön ja työskentelee yhtäjaksoisesi vähintään 30 päivää, voi kuitenkin saada sairauspäivärahaa vielä 50 lisäpäivältä. Sairauspäivärahaa voi saada enimmäisajan täyttymisen jälkeen myös silloin, jos sairastuu kokonaan uuteen sairauteen, joka ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä edellisen sairauspäivärahakauden aikana. Sairauden pitkittyessä Kela arvioi lääkärinlausunnon perusteella, voisiko kuntoutuksesta olla apua sairauteen. Kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 arkipäivää, Kela lähettää päivärahan saajalle kirjeen, jossa kerrotaan kuntoutuksen vaihtoehdoista ja järjestäjistä. Työterveyshuollon on arvioitava työsuhteessa olevan henkilön jäljellä oleva työkyky viimeistään silloin kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivää. Työterveyslääkärin lausunto on sairauspäivärahan maksamisen edellytys 90 päivärahapäivän jälkeen. 16 Kun sairauspäivärahaa on maksettu 150 arkipäivää Kela lähettää kirjeen, jossa kerrotaan kuntoutusmahdollisuuksien lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta. Kuntoutusta voi hakea,

17 Osasairauspäivärahan käytöstä on sovittu Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa. Osasairauspäivärahan ajalta saa sopien täyden palkan. Työehtosopimuksen 29 :n 13 momentin mukaan: Jos työnantaja ja työntekijä sopivat työntekijän osasairausvapaasta, työntekijälle maksetaan palkka sekä työssäolon että osasairausvapaan ajalta. Edellytyksenä on, että työntekijä samalla sitoutuu siihen, että sairausvakuutuslain osasairauspäiväraha maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijälle maksetaan palkka vain työssäolon ajalta, jolloin työnantajalla ei ole oikeutta osasairauspäivärahaan. vaikka Kela ei olisi sitä ehdottanut. Kuntoutuksen hakemista varten tulee saada työterveyslääkärin/oman lääkärin kuntoutusta suosittava lausunto. Jos sairaus jatkuu yli vuoden, voi hakea työkyvyttömyyseläkettä. Jos työntekijä jaksaa työkyvyttömyydestä huolimatta tehdä työtä osa-aikaisesti, kannattaa keskustella asiasta työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Tällöin voi olla mahdollista saada Kelasta osasairauspäivärahaa. Kelan osasairauspäiväraha Kelan osasairauspäiväraha on tarkoitettu vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle. Osa-aikaiseen työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa terveyttä eikä toipumista. Työajan on vähennyttävä %:iin aiemmasta normaalityöajasta. Osa-aikatyöstä sovitaan työterveyslääkärin tai muun työolosuhteet tuntevan lääkärin arvion perusteella. Osa-aikatyö voidaan sopia alkamaan aikaisintaan omavastuuajan jälkeen (

18 arkipäivää). Osa-aikatyöstä on sovittava yhdenjaksoisesti vähintään 12 arkipäivän ajaksi ja arkipäiviin luetaan myös lauantait. Osasairauspäivärahaa voi saada enintään 120 arkipäivää. Työjärjestelyistä sovitaan työnantajan kanssa. Työnantaja lähettää osa-aikatyön tiedot Kelaan ja osasairauspäivärahaa haetaan heti kun työnantajan kanssa on sovittu osa-aikatyön aloittamisesta. Takautuva hakuaika on 2 kuukautta siitä päivästä, josta lähtien osasairauspäivärahaa halutaan saada. Osa-aikatyösopimusta voidaan muuttaa kesken osa-aikatyöskentelyn työntekijän ja työnantajan niin sopiessa. Osa-aikatyön tekeminen saattaa keskeytyä osa-aikatyösopimuksen aikana eri syistä. Osasairauspäivärahan saaminen keskeytyksen ajalta riippuu siitä, pysyykö osa-aikatyösopimus voimassa vai muutetaanko sitä. Jos osa-aikatyö keskeytyy tilapäisesti esimerkiksi oman tai lapsen sairastumisen tai vuosiloman vuoksi siten, että osa-aikatyö keskeytyksen jälkeen jatkuu sopimuksen mukaisesti, sopimus voidaan joko pitää voimassa tai päättää keskeytyksen ajaksi. Jos osa-aikatyösopimus pysyy voimassa keskeytyksen ajan, eikä keskeytyksestä aiheudu muutoksia sopimuksen kestoon tai ehtoihin, osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu. Jos osa-aikatyö keskeytyy kokonaan siten, ettei osa-aikatyö enää jatku, osa-aikatyösopimus päättyy keskeytyksen alkamisesta lukien. Osasairauspäiväraha on puolet sairauspäivärahan määrästä. Osasairauspäiväraha maksetaan ja verotetaan samalla tavalla kuin sairauspäiväraha. Jos työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Muussa tapauksessa osasairauspäiväraha maksetaan työntekijälle itselleen. KUNTOUTUSETUUDET Ammatillinen kuntoutus auttaa työllistymään, pysymään työelämässä tai palaamaan sinne sairaudesta tai vammasta huolimatta. Ammatillista kuntoutusta voi saada Kelasta, jos on työtön, opiskelija, ollut työelämässä vasta vähän aikaa tai vaihtamassa 18

19 ammattia. Pidempään työsuhteessa olleille Kela järjestää KII- LA-kuntoutusta. Työelämässä jo pidempään olleen eli vähintään noin 5 vuotta työskennelleen ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa työeläkelaitos. Oman työeläkelaitoksen voi selvittää työeläke.fi-palvelusta. Tapaturmien (esim. työtapaturma tai liikenneonnettomuus) tai ammattitautien kohdalla ammatillisen kuntoutuksen järjestää yleensä vakuutusyhtiö. Kelan ammatillinen KIILA-kuntoutus KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa työkykyä ja tukea pysymistä työelämässä. Hakeutuminen kuntoutukseen tapahtuu työterveyshuollon kautta. KIILA-kuntoutukseen voi hakea, jos on alle 67-vuotias, työssä vakituisessa työsuhteessa tai määräaikaisissa, toistuvissa työsuhteissa ja jos on sairaus tai vamma, joka on olennaisesti heikentänyt tai saattaa lähivuosina heikentää työkykyä ja mahdollisuuksia ansaita toimeentulo. KIILA-kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti ja siihen sisältyy kuntoutujan tilanteen arviointi, ryhmäjaksot, yksilölliset jaksot ja päätösjakso. Kuntoutuksen jaksot toteutetaan 1 1,5 vuoden aikana. Kuntoutus on maksutonta ja kuntoutuksen ajalle on mahdollista hakea kuntoutusrahaa. Kela korvaa myös kuntoutukseen tehtyjä matkoja. Kelan kuntoutuspsykoterapia Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää työkykyä ja tukea työelämässä pysymistä tai työhön palaamista. Kuntoutuspsykoterapiaa voi saada, jos on vuotias ja työkyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi. Lisäksi edellytetään, että on saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään 3 kuukautta asianmukaista hoitoa ja että psykiatrin lausunnon perusteella on mahdollista arvioida, että työkyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi on tarpeellista järjestää kuntoutuspsykoterapiaa. 19

20 Kuntoutuspsykoterapia voi olla muun muassa yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaa. Kela myöntää tuen kuntoutuspsykoterapiaan vuodeksi kerrallaan. Psykoterapiaa voi saada Kelan tukemana enintään 3 vuotta. Psykoterapiaa korvataan vuodessa enintään 80 kertaa ja kaikkiaan enintään 200 kertaa. Kela voi korvata erityisin perustein uuden, enintään 3 vuotta kestävän terapiajakson, jos edellisen jakson päättymisestä on kulunut vähintään 5 vuotta. Työeläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Työeläkelaitokset järjestävät ja tukevat ammatillista kuntoutusta eli työeläkekuntoutusta, joka voi olla esimerkiksi työkokeilua, uudelleen koulutusta tai työhönvalmennusta. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on tukea työssä selviytymistä ja työssä jatkamista terveydentilan rajoitteista huolimatta. Sillä voidaan tukea esimerkiksi työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen. Työeläkekuntoutukseen hakeutuvan tulee olla alle alimman vanhuuseläkeikänsä ja olla ollut vakiintuneesti työelämässä. Työsuhteen tulee olla voimassa tai sen päättymisestä ei saa olla kulunut yli kolmea vuotta. Lisäksi viimeisen viiden vuoden ajalta työansioita tulee olla kertynyt tietty, joka vuosi erikseen määriteltävä summa. Työeläkekuntoutuksen edellytyksenä on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle, jota voidaan siirtää tai estää työeläkekuntoutuksen avulla. Työeläkekuntoutukseen hakeutuvalla ei saa olla oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella. Työkokeilu 20 Kun työntekijän työkyky on sairauden vuoksi uhattuna, voidaan työkokeilulla helpottaa työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen. Työkokeilussa työaikaa ja työtehtäviä voidaan keventää ja näin edistää työkyvyn palautumista. Työkokeilu aloitetaan tavallisesti 4 tunnin päivätyöajalla, jonka jälkeen työaikaa lisätään kuukausittain. Työkokeilu voidaan toteuttaa nykyisellä työpaikalla tai uuden työnantajan palveluksessa ja työtehtäviä voidaan

21 järjestellä uudelleen tai voidaan opetella kokonaan uusi työ. Työkokeilu kestää yleensä 1-3 kuukautta, mutta enintään 6 kuukautta. Palkallisessa työkokeilussa työnantaja maksaa kuukausipalkkaa työkokeilun ajalta ja työeläkelaitos maksaa etuuden työnantajalle. Jos etuus on suurempi kuin palkka, maksetaan kuntoutujalle niiden välinen erotus. Palkattomassa työkokeilussa etuus maksetaan kuntoutujalle ja työeläkelaitos hoitaa myös lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Työhönvalmennus Työhönvalmennuksessa opetellaan uusi työ, jossa voi pärjätä sairaudesta huolimatta. Valmennus voidaan toteuttaa nykyisen tai uuden työnantajan palveluksessa. Työhönvalmennus jatkuu yleensä pidempään kuin pelkkä työkokeilu, tavallisesti puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen. Palkallisessa työhönvalmennuksessa työnantaja maksaa kuukausipalkkaa kuntoutuksen ajalta ja työeläkelaitos maksaa etuuden työnantajalle. Jos etuus on suurempi kuin palkka, maksetaan kuntoutujalle niiden välinen erotus. Palkattomassa työhönvalmennuksessa etuus maksetaan kuntoutujalle ja työeläkelaitos hoitaa myös lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Ammatillinen uudelleenkoulutus ja oppisopimuskoulutus Työeläkelaitos voi myös tukea kuntoutujan kouluttautumista uuteen ammattiin tai aikaisempien opintojen täydentämistä. Ammatillisessa uudelleenkoulutuksessa opiskelun on oltava täysipäiväistä. Hyväksyttävät opinnot ovat lähi- tai monimuoto-opintoja. Lähiopinnot ovat päiväopintoja oppilaitoksessa ja niihin liittyviä itsenäisiä tehtäviä sekä mahdollisesti työharjoittelua. Monimuoto-opinnot ovat joustava opiskelumuoto. Opinnot koostuvat tällöin yhdistelmästä itsenäistä opiskelua ja lähiopetusta oppilaitoksessa. Koulutukseen kuuluu usein oppiminen työn ohella, joka tarkoittaa yhtä tai useampaa työharjoittelua. Haluttuun oppilaitokseen haetaan normaalin hakumenettelyn kautta, jotta opiskelupaikka varmistuu. Opiskelupaikkaa voi 21

22 hakea, vaikka ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätöstä ei olisi vielä annettu. Oikeus tukeen arvioidaan kuitenkin erikseen. Koulutus voi myös olla työeläkelaitoksen tukemaa oppisopimuskoulusta, jossa opiskellaan uuteen ammattiin työpaikalla. Opintoihin kuuluu usein myös teoriaopintoja alan oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutuksesta sovitaan aina kirjallisesti paikallisessa oppisopimustoimistossa. Oppisopimuksen ajalle tehdään määräaikainen työsopimus. Koska työnantaja maksaa oppisopimuksen ajalta palkkaa, voi työnantaja hakea kuntoutusetuuden työeläkelaitokselta. Jos työnantajalle maksettava kuntoutusraha on suurempi kuin palkka, kuntoutuja saa itselleen kuntoutusrahan ja palkan välisen erotuksen. Työeläkekuntoutukseen hakeminen Työeläkekuntoutus käynnistyy kuntoutusoikeuden hakemisesta. Kuntoutusta haetaan omasta työeläkelaitoksesta, jos työeläkekuntoutuksen kriteerit täyttyvät. Työeläkekuntoutusta pitää hakea itse eli esimerkiksi työterveyshuolto ei voi täyttää hakemusta työntekijän puolesta. Hakemukseen tulee liittää B-lääkärinlausunto. Jos päätös on myönteinen, annetaan kuntoutuksesta 9 kuukautta voimassa oleva ennakkopäätös. Kuntoutus tulisi aloittaa tänä aikana. Voit saada ennakkopäätöksen oikeudesta työeläkekuntoutukseen myös silloin, kun olet hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja työeläkekuntoutuksen kriteerit täyttyvät kohdallasi. 22 Ennakkopäätöksen saatua tulee laatia kuntoutussuunnitelma ja toimittaa se omaan työeläkelaitokseen. Kuntoutuja laatii suunnitelman itse. Työeläkekuntoutus on yksilöllistä ja se toteutetaan kuntoutettavan tarpeista lähtevän kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa työeläkelaitoksen asiantuntija auttaa suunnitelman laatimisessa. Yleensä ensin selvitetään, voiko työtä jatkaa entisessä työssä työjärjestelyjen avulla. Vaihtoehtona voivat olla myös uudet tehtävät omalla työpaikalla tai uudella työpaikalla. Jos työhön paluu ei onnistu työpaikkakuntoutuksen avulla, selvitetään mahdollisuudet kouluttautumiseen.

23 Kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutussuunnitelma perustuvat hakijan kokonaistilanteeseen, jossa huomioidaan muun muassa hakijan ikä, koulutus, työkokemus, muu osaaminen, motivaatio, terveydentilanne ja terveydentilan ennuste. Jos on olemassa valmis kuntoutussuunnitelma jo työeläkekuntoutusta hakiessa, kannattaa se liittää hakemukseen. Näin ennakkopäätöstä annettaessa voidaan ottaa kantaa myös kuntoutussuunnitelmaan. Päätös kuntoutussuunnitelman tukemisesta annetaan, jos kuntoutussuunnitelma katsotaan sopivaksi. Lisäksi annetaan erillinen päätös kuntoutuksen ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta tai kuntoutuskorotuksesta. Muut korvaukset riippuvat kuntoutusohjelmasta. Kuntoutusetuuksien maksu päättyy, kun kuntoutusohjelma päättyy. Korvaus kuntoutuksen ajalta Kuntoutuksen ajalta maksetaan joko palkkaa tai kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahan määrä on laskennallinen työkyvyttömyyseläkkeesi korotettuna 33 prosentilla, yleensä se on noin 75 % palkasta. Jos henkilö on työeläkekuntoutuksen alkaessa kuntoutustuella eli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä, hänelle maksetaan kuntoutustuen lisäksi kuntoutuskorotusta. Kuntoutuskorotus on 33 % täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. Kuntoutusrahaa tai kuntoutuskorotusta maksetaan vain varsinaisen kuntoutuksen ajalta (työkokeilu, koulutus, työhönvalmennus tms.). Jos kuntoutuksen ajalta maksetaan palkkaa, maksetaan kuntoutusraha työnantajalle. Jos kuntoutusraha on suurempi kuin palkka, maksetaan kuntoutusrahan ja palkan välinen erotus kuntoutujalle. Kuntoutusrahaa voi saada myös tilanteessa, jossa saa kuntoutuksen ajalta palkkatuloja tiettyyn rajaan saakka. Tämä ansioraja on puolet omasta vakiintuneesta keskiansiosta. Jos tulosi ylittävät ansiorajan, voidaan maksaa osakuntoutusrahaa, jonka suuruus on puolet kuntoutusrahasta. Jos tulot ylittävät ansiorajan huomattavasti pitkältä ajalta, ei ole välttämättä oikeutettu kuntoutusrahaan ollenkaan. Lisätietoja omasta ansiorajasta voi kysyä työeläkelaitoksen kuntoutusasiantuntijalta. 23

24 Kuntoutusta harkitsevalle 1. Posti maksaa kuntoutujalle hänen vakiintunutta kuukausipalkkaansa, jos työkokeilu tehdään Postissa (tällöin kuntoutusraha maksetaan Postille) 2. Tutki kuntoutusvaihtoehtoja 3. Puhu työterveyslääkärin ja esimiehen kanssa 4. Tee kuntoutussuunnitelma 5. Tee kuntoutushakemus TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT Työtapaturma on äkillinen, odottamaton, ulkoisten tekijöiden aiheuttama ja työntekijän loukkaantumiseen johtava tapahtuma työssä. Työtapaturmana pidetään tapaturmaa, joka on sattunut omaan työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla kotoa työhön ja päinvastoin tai työnantajan määräämän työ- tai asiointimatkan aikana. Ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä. Psyykkisen tekijän aiheuttamia sairauksia ei korvata ammattitautina. 24 Työantajalle tai lähiesimiehelle tulee ilmoittaa välittömästi, jos on sattunut työtapaturma tai epäilee sairastuneensa ammattitautiin. Työnantajalle tulee kertoa miten vahinkotapahtuma sattui ja millainen vamma on aiheutunut. Työnantaja antaa vakuutustodistuksen, jolla työtapaturmaan saa hoitoa maksutta esimerkiksi terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Ilman vakuutustodistusta hoidon ja lääkkeet joutuu maksamaan itse ja kulut korvataan jälkikäteen kuitteja vastaan vakuutusyhtiöstä. Lääkäriin tulee hakeutua niin pian kuin mahdollista tapaturman satuttua.

25 Korvauksen haku käynnistyy, kun työnantaja lähettää vakuutusyhtiölleen tapaturmailmoituksen. Työnantajan tulee tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle viimeistään 10 arkipäivän kuluessa työntekijän ilmoituksesta. Varmista, että työnantaja saa kaikki tarpeelliset tiedot ilmoituksen täyttämistä varten. Tarkista myös, että työnantajasi on täyttänyt ja lähettänyt tapaturmailmoituksen. Hoitava lääkäri lähettää tarvittavan lääkärintodistuksen suoraan vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiö ottaa työntekijään yhteyttä, jos lisätietoja tarvitaan. Vakuutuslaitos saa vakuutusasian käsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot suoraan hoitolaitoksilta. Vakuutusyhtiö tarvitsee palkkatietoja silloin, kun vamma on aiheuttanut sairauslomaa vähintään kolme peräkkäistä päivää vahinkopäivää lukuun ottamatta. Jos hoitava lääkäri ehdottaa magneettitutkimusta, fysioterapiaa, leikkaustoimenpidettä tai vastaavaa, siihen tulee pyytää vakuutusyhtiöltä etukäteen maksusitoumus. Maksusitoumusta varten lääkärin tulee lähettää vakuutusyhtiöön lääkärinlausunto. Jos työnantaja ei tee tapaturmailmoitusta, korvausasian voi saattaa vireille itse. Vakuutusyhtiölle tulee tehdä kirjallinen ilmoitus, josta käyvät ilmi henkilötiedot, työnantajan nimi ja osoite sekä se, missä, milloin ja miten tapaturma sattui. Tapaturmailmoitus tehdään siihen vakuutusyhtiöön, josta työnantaja on ottanut vakuutuksen. Vakuutusyhtiön nimen ja osoitteen on oltava näkyvissä työpaikalla esimerkiksi ilmoitustaululla. Jos oikean vakuutusyhtiön nimeä ei saa selville, voi ilmoituksen tehdä mihin tahansa tapaturmavakuutusyhtiöön. Jos työnantajalla ei ole vakuutusta, Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) huolehtii korvausasian käsittelystä ja korvauksen maksamisesta. Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön mukainen päiväraha Vakuutuksesta maksettavat korvaukset määräytyvät työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan. Työtapaturmien hoitokulut korvataan samoin perustein riippumatta siitä, onko hoito annettu yksityisessä vai julkisessa hoitolaitoksessa. Tavoitteena on vahingoittuneen nopea hoitoon pääsy ja työhön paluu. 25

26 Työtapaturmavakuutus korvaa mahdollisen ammatillisen kuntoutuksen Mene lääkäriin samana päivänä. 4. Lähetä kuitit lääke ja matkakuluista tapaturmayhtiölle. 5. Tapaturmayhtiö korvaa päivärahan vuoden ajalta. 6. Jos työkyvyttömyys jatkuu pidempään, myönnetään tapaturmaeläke. Ammattitaudin korvaa se vakuutusyhtiö, jossa työnantajan työtapaturma- ja ammattitautivakuutus oli ammattitaudin ilmetessä. Jos vahingoittunut ei ole ilmenemisaikana enää työssä, josta ammattitauti on voinut aiheutua, korvausvelvollisuus määräytyy sen työn perusteella, jossa altistuminen on pääasiallisesti tapahtunut. Ammattitautiasetuksessa on luettelo yleisimmistä ammattitaudeiksi katsottavista sairauksista ja niitä aiheuttavista tekijöistä. Luettelo ei ole tyhjentävä eikä rajoittava, vaan sairaus voidaan korvata ammattitautina, vaikka sitä ei ole mainittu asetuksessa, jos sairauden syy-yhteys työn sisältämään laissa määriteltyyn altistavaan Työtapaturma tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä. Yleisimmät 1. Ilmoita välittömästi esimiehelle ammattitaudit ovat meluvammat, 2. Täyttäkää tapaturmailmoitus huolellisesti. hengitystieallergiat, ihosairaudet, asbestisairaudet ja yläraajojen rasitusvammat. Työkyvyttömyyden perusteella maksetaan aluksi päivärahaa, jos työkyvyttömyys kestää vähintään kolme peräkkäistä päivää vahinkopäivää lukuun ottamatta. Päivärahaa ei makseta vahinkopäivältä. Päivärahaa maksetaan enintään yhden vuoden ajan vahinkopäivästä lukien ja kaikilta kalenteripäiviltä. Päivärahan suuruus on neljän viikon ajan vahinkopäivän jälkeen samansuuruinen kuin työntekijälle maksettu sairausajan palkka. Tällöin päiväraha maksetaan työnantajalle. Jos sairausajan palkkaa ei ole maksettu tuona aikana, päiväraha määräytyy vahinkotapahtumaa edeltäneiden neljän viikon työnansioiden perusteella. Ensimmäisen neljän viikon jälkeen päivärahan suuruus on

27 1/360-osa vahingoittuneen vuosityöansiosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että päivärahan taso on sama kuin palkan taso. Päivärahaa voidaan maksaa myös osakorvauksena, jos työkyvyttömyys ja ansioiden aleneminen on osittaista. Työkyvyn heikentymän tulee olla vähintään 10 %. Työtapaturma- ja ammattitautilaissa on omat säännökset koskien muun muassa opiskelijan päivärahaa. Samoin omat säännökset koskevat päivärahaa tilanteessa, jossa ammattitauti ilmenee vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla henkilöllä. Tapaturmaeläke Jos työkyvyttömyys jatkuu vielä vuoden kuluttua vahinkotapahtumasta, maksetaan vahingoittuneelle tapaturmaeläkettä, jonka suuruus määräytyy vuosityöansion perusteella. Tapaturmavakuutuksesta maksettavat korvaukset ovat työeläkkeisiin nähden ensisijaisia eli muut mahdolliset eläkkeet eivät pienennä sitä. Työeläkettä vahingoittunut saa vain, jos hänen työeläkkeensä on suurempi kuin tapaturmasta tai liikennevahingosta saatu ansionmenetyskorvaus. Lyhytaikaisesta tapaturma- ja liikennevakuutuskorvauksesta karttuu uutta työeläkettä. Täysi tapaturmaeläke on 85 % vuosityöansiosta alle 65-vuotiaalle ja 65 vuotta täyttäneelle 70 % vuosityöansiosta. Tapaturmaeläke voidaan maksaa myös osakorvauksena, jos työkyvyttömyys ja ansioiden aleneminen on osittaista. Työkyvyn heikentymän tulee olla vähintään 10 %. Tapaturmaeläke tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelaissa tarkoitetulla työeläkeindeksillä. Tapaturmaeläkkeen perusmäärään tehdään alle 65-vuotiaille kuudennen vuoden alusta lukien perusmäärän korotus eläkkeensaajan iän perusteella. Työkyvyn arvioinnissa lähtökohtana on vahingoittuneen jäljellä oleva kyky hankkia ansiotuloja. Työkyvyn heikentymisen tulee olla seurausta nimenomaan korvattavasta tapaturmavammasta tai ammattitaudista eikä muusta tapaturmasta tai ammattitaudista riippumattomasta sairaudesta tai vammasta. Työtapaturma- ja ammattitautilaissa on erityiset 27

28 säännökset koskien muun muassa opiskelijan tapaturmaeläkettä sekä tapaturmaeläkettä tilanteessa, jossa vahinkotapahtuma on sattunut vanhuuseläkkeellä tehdyssä työssä. Tapaturmaeläkkeen saaja voi samanaikaisesti hakea eläkeyhtiöltä myös työkyvyttömyyseläkettä, jonka myöntökriteerit poikkeavat tapaturmaeläkkeestä. Vaikka sairauden ei enää katsottaisi aiheutuneen tapaturmasta, voi se estää työn tekemisen. Tällöin tapaturmaeläkkeen sijasta voi olla mahdollisuus saada työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutusraha ammatillisen kuntoutuksen ajalta Ansionmenetys ammatillisen kuntoutuksen ajalta korvataan vahingoittuneelle kuntoutusrahalla päivärahan ja tapaturmaeläkkeen sijaan. Lähtökohtaisesti ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha on täysimääräisen päivärahan tai tapaturmaeläkkeen suuruinen. Jos kuntoutus ei kuitenkaan estä vahingoittunutta tekemästä ansiotyötä, kuntoutusraha määräytyy ansionmenetyksen perusteella. Kuntoutusraha maksetaan ammatillisena kuntoutuksena korvatun koulutuksen opetusohjelmaan kuuluvan loman ajalta samansuuruisena kuin varsinaisen koulutuksen aikana. Näin ollen esimerkiksi kesätyöansiot eivät vaikuta kuntoutusrahan määrään. Haittaraha Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta maksetaan haittarahaa työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttamasta pysyvästä yleisestä haitasta. Yleisellä haitalla tarkoitetaan tapaturman tai ammattitaudin aiheuttamaa toimintakyvyn alentumista eli toiminnanvajausta. 28 Pysyvä haitta voidaan arvioida aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta tai ammattitaudin ilmenemisestä. Jos haittaluokkaa ei voida lopullisesti vahvistaa, kun vuosi on kulunut tapaturmasta tai ammattitaudin ilmenemisestä, maksetaan haittarahan ennakkoa, kun tiedetään, minkä suuruinen pysyvä haitta vähintään tulee olemaan.

29 Haittarahan suuruus määräytyy haittaluokan ja perusmäärän perusteella laissa olevan taulukon mukaisesti. Lisäksi vahingoittuneen ikä vaikuttaa korvauksen määrään. Sen sijaan vahingoittuneen ansiotuloilla tai muilla yksilöllisillä olosuhteilla ei ole merkitystä korvausta määritettäessä. Haittaluokkia on 1 20, ja ne on määritelty valtioneuvoston asetuksessa haittaluokituksesta (768/2015). Haittaluokka on määritelty haittaluokituksessa joko tarkasti tai väljemmin kuvaamalla vamman tai sairauden aiheuttaman toiminnanvajauksen eri asteita. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta ei erikseen makseta korvausta kivusta ja särystä tai kosmeettisesta haitasta. Näitä on kuitenkin otettu huomioon haittaluokituksessa eli ne sisältyvät haittarahakorvaukseen. Haittaraha maksetaan kertakorvauksena, jos haittaluokka on 1 5, ja suuremmissa haittaluokissa korvaus maksetaan jatkuvana. Jos haitta myöhemmin pahenee, siitä maksetaan lisäkorvausta. Paheneminen korvataan, jos haittaluokka nousee vähintään yhdellä. Jos jatkuvan haittarahan haittaluokka myöhemmin laskee vähintään yhdellä haittaluokalla, maksetaan haittarahaa muutoksen jälkeen muuttuneiden olosuhteiden mukaan. TYÖNTEKIJÄIN RYHMÄHENKIVAKUUTUS Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet vakuutuksesta työntekijöille. Työnantaja on vakuutuksenottaja sekä vakuutusmaksun maksaja. Velvollisuus vakuutuksen ottamiseen koskee kaikkia työnantajia, joita sitovassa työehtosopimuksessa tai joiden alalla voimassa olevassa yleisessä valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on ryhmähenkivakuutusta koskevat määräykset. Vakuutusten hoidosta (vakuutuksenottajiin eli työnantajiin nähden) ja vakuutusmaksujen perimisestä vastaavat vahinkovakuutusyhtiöt. Käytännössä vakuutusasioiden hoito ja maksujen perintä tapahtuu työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ohessa siinä vakuutusyhtiössä, josta työnantaja on ottanut työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen. 29

30 Vakuutuksen perusteella maksetaan vakuutussumma vakuutuksen ottaneen työnantajan palveluksessa olleen työntekijän kuoltua. Vakuutus on voimassa työntekijän työ- ja vapaa-aikana. Työntekijä säilyy vakuutettuna lakisääteisellä perhevapaalla ollessaan. Kuolemantapauskorvauksen edunsaajia ovat edesmenneen puoliso, rekisteröidyn parisuhteen osapuoli sekä vakuutetun alle 22-vuotiaat lapset. Vakuutussumman suuruus riippuu edesmenneen iästä sekä edunsaajien lukumäärästä. Jos edesmenneellä ei ole vakuutusehdoissa mainittuja edunsaajia, vakuutussummaa ei makseta. Korvaushakemuksen tekee täysivaltainen hakija itse. Alaikäisten lasten ja vajaavaltaisten puolesta hakemuksen tekee edunvalvoja. Vakuutus loppuu vanhuuseläkkeelle siirryttäessä. Ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä työntekijä on vakuutettu työsuhteen päätyttyä vielä kolmen vuoden ajan ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen jälkeen vielä viiden vuoden ajan. TYÖTTÖMYYSTURVA Ansiosidonnainen päiväräha Työttömyyskassan maksaman ansiosidonnaisen päivärahan edellytyksenä on, että on kokonaan tai osittain työtön työttömyyskassan jäsen, hakee kokoaikatyötä sekä on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). Lisäksi tulee olla iältään vuotias (lomautustilanteessa vuotias) ja työssäoloehto tulee olla täyttynyt kassan jäsenyysaikana. Palkansaajan työssäoloehdon pituus on 26 kalenteriviikkoa. Työssäoloehto voi siis lyhimmillään täyttyä noin kuudessa kuukaudessa. Työssäoloehtoa kerryttää jokainen työviikko, jolloin 30

31 työtä on ollut vähintään 18 tuntia ja työstä on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on ylitettävä vuosittain erikseen määritettävä ansioraja. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, mutta työssäoloehdon tulee täyttyä tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakso on 28 kuukauden mittainen ja se lasketaan taaksepäin työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien. Jos on täyttänyt 60 vuotta ja kuuluu työllistämisvelvoitteen piiriin, työssäoloehtoon voidaan lukea aikaa, jolloin on ollut työllistymistä edistävässä palvelussa työllistämisvelvoitteen perusteella. Lisätietoa työllistämisvelvoitteesta saa alueen omasta TE-toimistosta. Ansiopäivärahan enimmäiskesto riippuu työhistorian pituudesta ja iästä. Enimmäiskesto 300 päivää voidaan maksaa henkilöille, joilla on enintään 3 vuotta työhistoriaa. Enintään 400 päivää ansiopäivärahaa voidaan maksaa henkilöille, joilla on vähintään 3 vuotta työhistoriaa. Henkilöt, jotka ovat täyttäneet vähintään 58 vuotta ja joilla on vähintään 5 vuotta työhistoriaa viimeisen 20 vuoden aikana voivat saada maksimimäärän 500 päivää ansiopäivärahaa. Saadakseen ansiopäivärahaa työntekijän on heti työttömäksi jäämisen jälkeen ilmoittauduttava työhakijaksi TE-toimistoon. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle sitovan lausunnon siitä, täyttyvätkö laissa ansiopäivärahan maksamiselle määritellyt työvoimapoliittiset edellytykset. Työttömyyskassa voi maksaa ansiopäivärahaa vain, jos TE-toimiston lausunto on esteetön. Tarkempaa tietoa työvoimapoliittisista edellytyksistä ja työnhakijaksi ilmoittautumisesta saa TE-toimistosta. Ilmoittautumisen jälkeen on tärkeää noudattaa TE-toimiston antamia ohjeita ja päivämääriä työnhaun voimassa pitämiseksi. 31