.::. koeajo.tv JOURNALISTINEN MEDIATUOTE BRÄNDINÄ JA TOIMITTAJA LIIKEMIEHENÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ".::. koeajo.tv JOURNALISTINEN MEDIATUOTE BRÄNDINÄ JA TOIMITTAJA LIIKEMIEHENÄ"

Transkriptio

1 .::. koeajo.tv JOURNALISTINEN MEDIATUOTE BRÄNDINÄ JA TOIMITTAJA LIIKEMIEHENÄ Antti Liinpää Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 1 TIIVISTELMÄ Liinpää, Antti. Koeajo.tv: Journalistinen mediatuote brändinä ja toimittaja liikemiehenä Turku 2003, 29 sivua. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Tämän työn tarkoituksena on selvittää, minkälainen mediakonsepti Koeajo.tv on. Työssä pohditaan, miksi Koeajo.tv:n keskeisenä tavoitteena on kehittyä brändiksi ja mitä ongelmia brändiksi kehittymisen tavoite tuo mukanaan journalistisen koulutuksen saaneille brändin rakentajille. Brändin rakentaja on liikemies, mutta Koeajo.tv on sisältökonsepti, jonka tärkein kohderyhmä on yleisö. Toimittaja tekee toimitustyötä kohdeyleisö mielessään. Konseptin rahoitus tulee sponsoreilta ja mainostajilta, jotka tavoittelevat Koeajo.tv:n avulla yleisön huomiota. Molempia on palveltava mahdollisimman hyvin. Tilanne ei ole helppo, sillä sisältöä tekevän toimittajan on voitava tehdä valinnat journalistisista lähtökohdista. Työssä käy ilmi, että toimittaja, joka yrittää tuoda uuden sisältökonseptin markkinoille, joutuu ajattelemaan hyvin paljon liiketoimintaa: miten toiminta rahoitetaan, mikä on ansaintamalli. Sen lisäksi tullaan johtopäätökseen, että journalistista sisältöliiketoimintaa pitää johtaa sekä liiketoiminta että sisältö mielessä. Paras tilanne saavutetaan vasta, kun molemmissa tehtävissä on oman alansa osaajat tai molemmissa yksi, todellinen moniosaaja. Asiasanat: Joukkoviestimet, televisio, uusmedia, televisio-ohjelma, internetsivusto Säilytyspaikka: Diak, Turun yksikkö

3 2 ABSTRACT Liinpää, Antti. Koeajo.tv: Media product as a brand and a journalist as a businessman Turku 2003, 29 pages. Diaconia Polytehnic, Turku Unit, Degree Programme in Communications and Media, Media Artist. The purpose of the study is to define the nature of Koeajo.tv as media concept. One of the main aspirations of the study is to evaluate why Koeajo.tv is aiming to become a brand as well as define what kind of problems might occur to journalist newcomers, creators of this brand. Koeajo.tv is a concept of content and the main target group is general public. However, the creator of the brand is primarily a businessman. The journalist again always keeps in mind the main issue; his main target group is general public. Sponsors and advertisers represent the financier side of the project which will give them visibility on the markets. What makes the situation difficult on Koeajo.tv's side is how to find a decent way to back and fill both sides. The study will show that business way of thinking and acting is the major part of Koeajo.tv project; how to and what's the main source of finance. The conclusion of the study is that the management of concept of content is both journalist as well as business management challenge. The par is reachable only when the best available resources with excellent competences are in use - bothon creative and business management sides. Keywords: Mass Communications, Television, New Media, Television Program, Internet Stored at: Diaconia Polytechnic, Turku unit

4 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 KOEAJO.TV:N IDEAN SYNTYMINEN Suomalainen autojournalismi Esikuvana Top Gear 7 3 KOEAJO.TV JOURNALISTISENA TUOTTEENA Tv-ohjelman rakenne ja sisältö Toimituksen journalistinen tyyli Verkkopalvelun rakenne ja sisältö Näkökulma ja kohderyhmä Koeajo.tv vuonna MIKÄ ON BRÄNDI Brändin rakentaminen Takaako brändäys menestyksen? 14 5 KOEAJO.TV LIIKETOIMINTANA Koeajo.tv:n ansaintamalli Tuotantoyhtiöt ennen ja tulevaisuudessa Brändin merkitys Koeajo.tv:n nimi, merkki ja perusidea Televisio-ohjelman merkitys brändin tunnetuksi tekemisessä Kohderyhmän määrittely Onnistunut brändäys mahdollistaa paremmat resurssit 22 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Kohdeyleisö on tärkein Koeajo.tv:n brändin rakentaja on liikemies Koeajo.tv:n sisällön tekijä on journalisti Roolien yhdistämisen vaikeus Menestyksen edellytykset 25 LÄHTEET 27

5 4 1 JOHDANTO Medianomi-opintojeni päättötyön tuoteosana toimii kurssikaveri Toni Suurosen kanssa yhteistyössä suunniteltu Koeajo.tv-monimediakonsepti, jonka ideana on tarjota auton ostajille tai autoista muuten kiinnostuneille tietoa viihdyttävästi eri mediakanavien välityksellä. Kyseessä on siis monimediaalinen infotainment-konsepti. Aloitusvaiheessa konseptiin kuuluu verkkopalvelu ja televisio-ohjelma, joista verkkopalvelu avautuu aikaisemmin. Myöhemmin tavoitteena on hyödyntää radiota, mobiilimediaa ja mahdollisesti printtijakelukanavaa. Uuden mediakonseptin luominen on vaativaa työtä, eikä onnistumisesta ole takeita. Työtä on tehtävä paljon ennen ensimmäistäkään palkkaeuroa. Tähän mennessä konseptin kehittämiseen ja rakentamiseen on mennyt ajallisesti lähes puolitoista vuotta. Minun ja tuoteosan työkumppanin tavoitteena on perustaa hallittuun kasvuun tähtäävä osakeyhtiö, jonka toiminta-ajatuksena on kehittää, rakentaa ja hallita mediabrändejä. Tavoitteena on rakentaa yhtiöstä vastuuntuntoinen työnantaja, jossa ihmisten on hyvä tehdä töitä. Yhtiön on kuitenkin ensin käynnistyttävä ja tultava kannattavaksi. Sitä se ei ole vielä vähään aikaan, koska pääperustajaosakkaat tehneet työtä ilman palkkaa tuhansia tunteja. Kohti päämäärää ohjaa visio, näky yhtiön tulevaisuudesta. Koeajo.tv-konseptilla on tavoitteeseen yltämisen alkutaipaleelle keskeinen rooli, rakennamme siitä yhtiön ensimmäistä kasvavaa ja kannattavaa mediabrändiä. Tuotteiden brändääminen ja brändit ovat nykyään paljon esillä. Journalististen mediatuotteiden brändäyksestä ei keskustella tai kirjoitella kovinkaan paljon, ja mediatuotannoissa brändääminen on keskittynyt lähinnä viihdetuotteisiin. Tämä kirjallinen työ kertoo, mitä pitkän suunnitteluprosessin aikana on syntynyt. Pohdin myös, miksi yritämme rakentaa Koeajo.tv:stä brändiä ja minkä takia otamme Koeajo.tv:n omistavassa tuotantoyhtiössä brändiksi

6 5 kehittymisen keskeiseksi päämääräksi myös kaikille tuleville mediatuotteillemme. Haen myös vastausta kysymykseen, voiko toimittaja olla liikemies.

7 6 2 KOEAJO.TV:N IDEAN SYNTYMINEN Koeajo.tv:n perusidea syntyi huhtikuussa 2002 kiinnostuksestani autoihin ja toiveesta, että Suomen televisiosta olisi mahdollista katsoa mielenkiintoista auto-ohjelmaa. Suomessa ei jostain syystä ole vuosien saatossa ollut kovinkaan paljon auto-ohjelmatarjontaa. Kaipasin toimitettua, viihdyttävää ja elävällä kuvalla esittettyä autojournalismia. Koeajo.tv-konsepti on suunniteltu myös tämän tarpeen tyydyttämiseen. 2.1 Suomalainen autojournalismi Idean syntymisen jälkeen Suomen televisiossa on esitetty yhtä suomalaista auto-ohjelmasarjaa. Syksyllä 2002 TV2:lla alkoi näkyä Tarinatalon tuottama liikenne- ja auto-ohjelma Puskuri, joka idealtaan, profiililtaan ja tyyliltään ei puhutellut minua. Ilmeisesti en kuulunut kohderyhmään. Ohjelman kuvauksellinen tyyli oli mielestäni tylsä ja asiat, joita ohjelma käsitteli, eivät kiinnostaneet minua. Ohjelman toimittajat eivät myöskään olleet riittävän innostuneita koeajamistaan autoista. Syksyllä 2003 Puskuria ei ole enää esitetty, mutta Ylen liikenne-verkkosivulla kerrotaan, että ohjelma jatkuu taas keväällä Lisäksi eräs toinen helsinkiläinen tuotantoyhtiö on yrittänyt saada kaupaksi sekä MTV3:lle että Neloselle auto-ohjelmaa keväästä 2002 lähtien. MTV3 näytti ohjelman pilotti-jakson elokuisena sunnuntai-iltapäivänä 2002, mutta tuotantoyhtiö ja kanava eivät ilmeisesti päässeet jatkosopimukseen, sillä pilotin jälkeen ohjelmaa ei ole kanavalla esitetty. Printtimedian puolella Suomessa on kohtuullisen kattava kotimainen autojournalismin tarjonta. Tunnetuimmat autojournalismin mediabrändit ovat aikakauslehdet Tekniikan Maailma, Tuulilasi ja Moottori, joista jokaisella on myös jonkinasteista sisältöä Internetissä. Tuulilasilla verkkosisältöä on eniten, sen verkkopalveluun päivittyy osa lehden jutuista noin viikko lehden julkaisupäivän jälkeen. Uutispalvelu päivittyy lähes päivittäin. Tekniikan Maailman verkkopalvelu tarjoaa vierailijoille

8 7 mahdollisuuden hakea vanhoja lehtiä jonkin tietyn aiheen perusteella. Kestotilaajille on tarjolla enemmän toimitettua sisältöä. Moottorin verkkosivustolla on autohinnaston lisäksi lähinnä lehden puffimateriaalia. Suomalaisille kuluttajille on myös tarjolla paljon ulkomaisia autoalan aikakauslehtiä. 2.2 Esikuvana Top Gear Jonkinasteisena esikuvana Koeajo.tv:lle voidaan pitää brittiläistä Top Gear -konseptia, jonka tv-ohjelma näkyy Suomessa BBC World -kanavalla. Top Gearin verkkopalvelu löytyy osoitteesta ja osa suomalaisista lehtimyyntipisteistä myy konseptin Top Gear Magazine - aikakauslehteä. Top Gearin esikuvallinen vaikutus on kuitenkin enemmän tyylillinen kuin sisällöllinen. Esimerkiksi Top Gearin tv-ohjelman juontaja on silminnähden innostunut autoista ja sanoo niistä juuri sen, mitä ajattelee. Autoinnostus on tulevien Koeajo.tv:n toimittajien ensimmäinen valintakriteeri, sillä innostus välittyy yleisölle. Toinen kriteeri on professionaalinen toimittajuus, sillä tarkoituksena ei ole tehdä tekstimainontaa, vaan journalistista sisältöä (Vuortama 1998, 5). Sisällöllisesti emme kuitenkaan halunneet lähteä suoraan kopioimaan Top Gearin ideaa, vaan tarkoituksenamme oli alusta lähtien tehdä sisältöelementtien osalta oma konsepti. Top Gearin tv-ohjelmassa koeajetaan ja verrataan autoja koeajoradalla. Koeajo.tv haluaa koeajaa autoja siellä, missä niitä käytetään. Top Gearin verkkopalvelussa on osioita, jotka sisältävät paljon muutakin kuin toimitettua sisältöä. Palvelusta voi hakea autoja ostotarkoituksessa, mutta toimitettu sisältö ei ole suoraan linkitetty hakuun. Suomalaisille on tarjolla samantyyppisiä hakumoottoreita Tuulilasin ja Oikotien verkkopalveluissa. Koeajo.tv on sen sijaan sisältökonsepti, ei automyyjä.

9 8 3 KOEAJO.TV JOURNALISTISENA TUOTTEENA Mietimme Koeajo.tv:n sisältöä ja rakennetta ajallisesti reilusti yli vuoden. Päätimme aloitusvaiheen lopullisen rakenteen vasta syys-lokakuun vaihteessa Eri elementtien sisällön perustana toimii toimituksen journalistinen ponnistelu. 3.1 Tv-ohjelman rakenne ja sisältö Koeajo.tv:n televisio-ohjelmassa on kolme jaksosta toiseen toistuvaa elementtiä: auto, automatkailukohde ja vieras. Toimittaja toimii ohjelmassa niin kuin kuluttaja eli hakee ohjelman alussa auton autoliikkeestä koeajoon. Ennen koeajolle lähtöä hän tarkastelee autoa autoliikkeessä ja lähtee sitten ajamaan sillä automatkakohteeseen. Matkalla toimittaja tutustuu autoon todellisissa käyttötilanteissa, muun muassa ajomukavuuteen ja suorituskykyyn niin kaupunki- kuin maantieajossa. Perillä toimittaja tutustuu matkakohteeseen, josta hän pyrkii aina nostamaan esille seikan, joka ei ole niin sanotusti suuren yleisön tiedossa. Ohjelman vieras on jonkin alan huippuosaaja. Alaa ei ole rajattu, kriteerinä on vain, että vieras on jollakin tavalla ansioitunut omassa työssään. Vieras on myös tunnettu suomalainen, ainakin oman alansa ihmisten keskuudessa. Koeajo.tv:n vieraat eivät kuitenkaan ole missijulkkiksia, vaan esimerkiksi käsityöläisyrittäjiä, vaatesuunnittelijoita, urheilijoita tai yritysjohtajia. Ohjelman henkilökuvaosassa pureudutaan huippuosaajan menestyksen salaisuuteen. Henkilökuvan jälkeen on vuorossa vieraan koeajo, jossa selviää muun muassa miten toimittajan ja vieraan arviot osuvat yksiin. Ohjelman lopussa toimittaja palauttaa auton liikkeeseen, antaa siitä loppuarvion ja aktivoi ihmisiä verkkosisällön käyttäjiksi. Koeajo.tv:n televisio-ohjelmasta halutaan valitulla rakenteella saada kiinnostava myös sellaiselle katsojalle, joka ei välttämättä auto-ohjelmasta muuten innostuisi. Eri osioilla voidaan myös luoda katsojille odotusarvoa ja

10 9 saada katsojat koukkuun. Monipuolisemman sisällön tekeminen on myös toimitukselle haastavampaa ja kiinnostavampaa. Vaarana on, että ohjelma menettää ne katsojat, jotka haluaisivat katsoa vain autoja. Suunnittelutiimimme ei kuitenkaan usko, että näin tulee käymään, ja tarjoaahan Koeajo.tv-konsepti selkeästi ja ainoastaan autoteemaan keskittyvän verkkojulkaisun. 3.2 Toimituksen journalistinen tyyli Toimituksen koeajossa toimittaja lähtee aina liikkeelle auton ilmiöstä ja kertoo siitä kaiken mahdollisen. Mikä autossa herättää huomion, puhututtaa tai on puhututtanut? Toimittaja kertoo omilla havainnoillaan, miten ilmiö ja auton tarkoitettu käyttötarkoitus kohtaavat. Mitä autosta pyydetyllä rahalla saa, ja kannattaako sellaista rahaa autoon sijoittaa? Miksi kannattaa tai ei kannata? Toimittajan tehtävänä on sanoa asiat juuri niin kuin ne ovat. Mitään ei saa kaunistella, mutta toisaalta haukkua tai kritisoida ei pidä vain kiusanpäiten. Kaikelle sanomiselle pitää olla perustelu. Ilmiöt ovat poikkeuksellisia asioita. Esimerkiksi ilmiöstä sopii miesten SMliigan jääkiekko-ottelu, jossa joukkotappelun takia kymmenen pelaajaa ajetaan kentältä. Ottelun ilmiö on nykyään SM-liiga peleissä harvinainen joukkotappelu, ei 3-2-lopputulos. Ilmiöistä kirjoittamiselle on selvä syy: ne myyvät paremmin. Esimerkiksi Iltapäivälehdet kirjoittavat ilmiölähtöisesti ja niiden lukijoilta saama korvaus perustuu pelkästään irtonumeromyyntiin. (Ängäslevä 2002, 57.) 3.3 Verkkopalvelun rakenne ja sisältö Verkossa julkaistaan aluksi koeajoja ja automaailman uutisia. Verkkojulkaisun kantava idea on koeajo-videot, jotka ovat samantyyppisiä kuin televisio-ohjelman toimittajan koeajo. Voidaankin sanoa, että

11 10 nettikoeajovideo on tv-ohjelman koeajo-osio pienoiskoossa: toimittaja hakee auton autoliikkeestä, tarkastelee autoa ensi autoliikkeessä, käy ajamassa autolla koeajolenkin ja palaa autoliikkeeseen, jossa hän antaa loppuarvion autosta. Videon kesto on kolmesta neljään minuuttia. Verkkojulkaisun uutiskriteerinä on uuden auton hankkiminen, eli jos uutinen jollakin tavalla on hyödyllinen uutta autoa hankkivalle, niin se tehdään tai julkaistaan. Uutiskriteerin täyttyessä palvelussa voidaan julkaista myös auto-alan, esimerkiksi automaahantuojien, tiedotteita. Toimitus tietenkin pidättää itsellään oikeuden muokkauksiin. Uutisten kirjoittamisessa hyödynnetään samaa tekniikkaa ja ajattelua kuin koeajoissa, eli niitä kirjoitetaan lähtökohtaisesti ilmiöistä. Lisäksi tarjolla on osio, jossa käyttäjällä on mahdollisuus vertailla toimituksen koeajamia autoja. Vertailussa on valittavana auton faktojen lisäksi kahdeksan ominaisuutta (kokonaisuus, muotoilu, laatu, ajomukavuus, suorituskyky, tilat, turvallisuus ja varusteet), joihin toimitus on antanut oman arvionsa tekstikommenteilla ja tähdillä. Lukija voi antaa jokaiseen kohtaan oman kommentin ja tähdet. Vertailussa voi myös katsoa koeajo-videoita. Samanlaista mahdollisuutta vertailla kahta autoa vierekkäin ei löytynyt mistään tutkitusta autoaiheisesta verkkopalvelusta. Tarkoituksena on kehittää verkkojulkaisua jatkuvasti niin sisällön kuin rakenteen puolesta. Ensimmäisenä harkitsemme, liitämmekö julkaisuun oman osion automatkailukohteille. 3.4 Näkökulma ja kohderyhmä Koeajo.tv:n näkökulmana on julkaista ilmiölähtöisesti koeajotietoa autoista niiden erilaisissa normaaleissa käyttötilanteissa ja arvioida auton tarjoamaa kokonaisuutta ja tyyliä. Toimitus arvioi myös viestiä, jota käyttäjä joko tarkoituksella tai tahtomattaan julistaa, kun hän ajaa kyseisellä merkillä, mallilla ja moottorivaihtoehdolla. Koeajo.tv:n

12 11 tavoitteena on julkaista vertailukelpoista tietoa selkeästi erilaisesta näkökulmasta kuin esimerkiksi Tekniikan Maailma ja Tuulilasi, jotka painottavat arvioissaan enemmän teknisiä ominaisuuksia. Koeajo.tv:n potentiaaliseen kohdeyleisöön kuuluvat kaikki autoista kiinnostuneet ihmiset. Koeajo.tv:lle on kuitenkin määritetty pääkohderyhmä: He ovat fiksuja ja hyvätuloisia ihmisiä, pariskuntia ja perheitä, jotka vaativat ostamiltaan tuotteilta paljon ja siksi myös vertailukelpoista tietoa. Heitä kiinnostaa enemmän ominaisuudet todellisissa, normaaleissa ja jokapäiväisissä käyttötilanteissa kuin teknisten yksityiskohtien selvittäminen perinpohjin. Pääkohderyhmäläisillä on myös oikeasti varaa ostaa uusia autoja tai ottaa niitä työsuhdeautoikseen. 3.5 Koeajo.tv vuonna 2004 Tavoitteena on, että Koeajo.tv-verkkopalvelu avautuu yleisölle marrasjoulukuussa 2003 ja televisio-ohjelma alkaa näkyä Neloselle maaliskuun (2004) alussa. Konseptin ns. suuri lanseeraus ajoittuu televisio-ohjelman alkuun, mutta verkkopalvelua tullaan sen avautumisen jälkeen markkinoimaan yleisölle itsenäisenä tuotteena.

13 12 4 MIKÄ ON BRÄNDI? Brändiä on määritelty monella tavalla. Perinteisesti se on mielletty jonkun tuotteen merkiksi, jonka avulla tuote on tunnistettavissa. Suomalainen brändikonsultti Jari Koskinen (Koskinen 2003, elektroninen dokumentti) määrittelee brändin paremmin ja selvemmin kuin moni ulkomainen tunnettu brändiasiantuntija. Brändi-sana on alun perin merkinnyt eläimille, orjille ja rikollisille tehtyä polttomerkkiä. Se on myös tarkoittanut sekä polttamalla tehtyä merkkiä, että puupalaa tai rautaa jolla merkki on tehty. Brändi on ollut omistajan symboli, tunnistamisen väline. Tunnistamisessa omistajan nimen ja siihen viittavan merkin suhde on olennainen: tämä nauta kuuluu naapurin karjatilalle x. Käytännössä brändi on jo tuolloin ollut (tunnettu) nimi, joka erotetaan joukosta siihen liittyvän visuaalisen koodiston, lähinnä (tunnistettavan ja tunnetun) logon, merkin tai tunnuksen välityksellä. Tuotteella ja brändiksi muuttuneella tuotenimellä on selkeä ero. Brändi on pitkään tarkoittanut lähinnä merkittyä, erottuvaa ja persoonallista tuotenimeä. Coca-cola on brändi, tavallinen cola-juoma ei ole, Whiskas on brändi, tuntematon kissanruokatuote ei ole. Brändiksi ei voi julistautua, asema pitää ansaita erottuvalla, pitkäjänteisellä ja systemaattisesti yhtenäisellä viestimisellä. Brändi vaatii nimen ja viestinnällisen koodiston välisen tiiviin siteen. Tuotteesta - tai paremminkin tuotenimestä - kehittyy brändi pitkäjänteisen nimen ja siihen liittyvän tunnuksen tunnettuuden kehittämisen ansiosta. (Koskinen 2003, elektroninen dokumentti.) Media-alan tunnetuimpia, arvostetuimpia ja useimmiten yleisön eniten käyttämiä verkkobrändejä ovat ne, jotka ovat näkyneet tai tulleet tutuiksi jo muiden mediakanavien kautta. Esimerkiksi Ilta-Sanomat iltapäivälehtenä (www.iltasanomat.fi), MTV3 televisiokanavana (www.mtv3.fi) ja Radio

14 13 Nova radiokanavana (www.radionova.fi). Niillä on jo olemassa sielu. Yleisö luotaa niihin, myös verkossa. Tuttua ja turvallista on aina helpompi ostaa kuin tuntematonta. Tähän perustuu myös hampurilaispaikkojen menestys. McDonaldsin perushampurilainen on samanlainen, ostit sen missä päin maailmaa tahansa. Taloustutkimus Oy ja Markkinointi & Mainonta -lehti tutkivat syyskuussa 2003 suomalaisten verkkobrändien arvostusta. Tutkimuksessa mukana olleet mediabrändit olivat lähes poikkeuksetta tunnettuja jo ennen verkkoon menoaan. Esimerkkeinä brändeistä mainittakoon Aamulehti, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat, MTV3 ja Yle. ( Nettibrandien arvostus Suomessa top 100. Markkinointi & Mainonta WWW-julkaisu ) Yhden maailman suurimman mainostoimistoketjun Lowe & Partners Worldwiden toimitusjohtaja Tim Lindsay määrittelee (Kampanja 10/2003, 4) brändin kahdella sanalla: Emotionaalinen lupaus. Jotta ihmiset oppivat tuntemaan ja tietämään tuon emotionaalisen lupauksen, pitää brändiä rakentaa pitkäjänteisesti. (Aaker & Joachimsthaler 2000, 9-54; Koskinen 2003, elektroninen dokumentti.) 4.1 Brändin rakentaminen Suurien brändiasiantuntijoiden mukaan brändien rakennus on monimutkaista puuhaa. Peruselementejä ovat muun muassa erilaiset brändinrakennusohjelmat, brandi-identiteetti ja positiointi sekä brändiarkkitehtuuri. Tärkeintä on kuitenkin tehdä pitkäjänteisesti työtä brändi tunnettuuden ja oikeanlaisten mielikuvien luomisessa. Useimmiten tämä tapahtuu käyttämällä erilaisia markkinointiviestinnällisiä keinoja, kuten mainontaa ja pr-toimintaa. (Aaker & al. 2000, ; Koskinen 2003, elektroninen dokumentti.)

15 Takaako brändäys menestyksen? Brändien on myös syytetty aiheuttaneen ihmisille paljon pahoja asioita. Tunnetuin brändikrittikko on kanadalainen Naomi Klein, jonka brändikriittinen kirja No Logo syyttää brändejä niin massatyöttömyydestä kuin lapsityövoimasta. (Klein 2000, ) Mielestäni kyse ei ole brändeistä vaan rahasta. Aina kun keinolla millä hyvänsä yritetään kasvattaa jonkun yrityksen, yksilön tai vaikkapa brändin rahallista voittoa, niin ikävyyksiltä ei voida välttyä. Maalaisjärki ja ihmisten merkityksen korostaminen ovat teesejäni; Koeajo.tv -brändiä rakennetaan media-alan työpaikkojen luomisen vuoksi, eikä niiden kadottamisen takia. Anu Kantola (1998, 29-32) on puolestaan kritisoinut journalismin liiallista asiakaslähtöisyyttä ja brändäämistä. Vaikka Kantola puhuukin enemmänkin sanomalehtien journalismin ja journalistien brändäämisestä, osuu hän perusajatukseltaan myös Koeajo.tv:hen. Me tekijät pidämme Koeajo.tv:tä journalistisena tuotteena ja pyrimme rakentamaan siitä brändin. Koeajo.tv pyrkii asiakaslähtöisyyteen eli tarjoamaan kuluttajille sitä, mitä he haluavat: tietoa viihdyttävästi autoista. Se on siis juuri sitä Kantolan mainitsemaa täpläjournalismia tai palvelujournalismia. (Kantola & al ) Muuta toisaalta jopa suuri ja mahtava Helsingin Sanomat uudisti lehteään syksyllä 2003 juuri palvelujournalismille (Tietoa HS:n lehtiuudistuksesta. Helsingin Sanomat WWW-julkaisu ) ja mainostajille (Jauhiainen 2003, elektroninen dokumentti) paremmin sopivaksi. Kantola (1998, 31) myös varoittaa, että jos markkinointiosastot ottavat liian voimakkaasti käsiinsä tuotteen, hukkuu ydin pesuveden mukana. Erityisen vaarallisena hän pitää juuri liiallista journalismin brändäämistä ja asiakaslähtöisyyttä, koska sen kulutuksen syyt ovat olleet perinteisesti muut kuin halpa hinta ja hyvät kaupat. (Kantola & al )

16 15 Koeajo.tv:llä ei kuluttajahintaa varsinaisesti edes ole, joten se halpa hinta ei ole mikään peruste käyttää tai olla käyttämättä tuotetta. Lisäksi brändin lähtökohtainen tehtävä juuri on saada tuote mahdollisimman korkealla hinnalla kaupaksi, eikä halvalla. Brändin arvonnousu näkyy yleensä kasvavana rahavirtana. Koeajo.tv:n tapauksessa määrätietoinen ja pitkäjänteinen brändäys toivottavasti kasvattaa mainos- ja sponsorointituloja, jotka taas mahdollistavat yleisön yhä paremman palvelun. Esimerkiksi toimitustyötä tekevien toimittajien määrän tai toimittajien yhtä juttua varten annettavan ajan lisääntymisen kautta. (Aaker & al. 2000, )

17 16 5 KOEAJO.TV LIIKETOIMINTANA Taloudellisten edellytysten on oltava kunnossa, jotta uutta tuotetta voidaan rakentaa nyt ja kehittää tulevaisuudessa. Niin kuin minkä tahansa uuden asian kanssa rahaa on oltava tai ainakin tultava suunnitellussa aikataulussa. Muuten markkinoille pyrkivällä tuotteella ei ole elämisen edellytyksiä. Koeajo.tv:n tapauksessa ulkopuolista rahaa ei ole ollut lähtötilanteessa lainkaan. Olemme omalla palkattomalla työllämme rahoittaneet kaikki, mitä tähän mennessä on tehty. Liikeidean ansaintamallin pitää kuitenkin olla realistinen ja osoittaa mahdollisimman aukottomasti, että rahaa tosiaan alkaa jossakin vaiheessa tulla, muuten leikki loppuu ennen kuin ehtii kunnolla edes käynnistyä. (Abcdigi 2001, ; McKinsey & Company 2000, ) 5.1 Koeajo.tv:n ansaintamalli Koeajo.tv:n liiketoimintamallin tavoitteena on, että jokainen käytetty mediakanava toimii omillaan kannattavasti. Televisio-ohjelman rahoitus tulee televisiokanavalta ja tuotantoyhtiön itsenäisesti hakemilta ohjelmasponsoreilta, joille tarjotaan myös mahdollisuutta näkyä verkkopalvelussa. Verkkopalvelu rahoitetaan mainostuloilla ja sponsorointisopimuksilla. Sponsorit voidaankin helpoimmin sitoa tvohjelmaan katkotunnisteilla, jossa ruutuun tulee ennen ohjelman alkua ja mainoskatkon jälkeen yhteistyökumppanien logot ja selostusääni kertoo, että Koeajo.tv:n pääyhteistyökumppanit ovat esimerkiksi St1, Nokian Renkaat, Juhla Mokka ja Turo Tailor. Tulevaisuudessa mukaan otettavissa mediakanavissa on sama idea: radio-ohjelman tekemisen ja esittämisen sponsoroi jokin taho, mobiilipalvelun ja printtiversion maksavat lähtökohtaisesti mainostajat. Kuluttaja tosin on tottunut maksamaan itse niin aikakauslehdestä kuin mobiilipalveluista, mutta lopullisen päätöksen siitä, tulevatko Koeajo.tv:n sisältö ja käyttö olemaan jokaisessa mediakanavassa yleisölle ilmasta,

18 17 teemme tulevaisuudessa. Liikkeelle kuitenkin lähdemme yleisölle ilmaiseksi (pois lukien televisiolupa ja verkkoyhteyden kustannukset) tarjottavalla verkkopalvelulla ja tv-ohjelmalla, jotka rahoitamme sponsoroinnilla ja mainonnalla. Ansaintamallin taustalla on idea arvoverkosta, jonka jokainen osallinen hyötyy mukana olosta (Pelkonen 2003, 76). Tuotantoyhtiö laskuttaa rahaa mainostajilta ja sponsoreilta, jolla se kustantaa ohjelman ja verkkopalvelun toimittamisen, brändin jatkuvan kehitystyön, seuraavan brändin rakentamisen sekä pääoman koron maksun. Toisen osapuolen omistuksessa oleva media, esimerkiksi tv- tai radiokanava, saa ohjelman esitysoikeuden ilmaiseksi tai pienemmällä korvauksella kuin normaali markkinahinta olisi (Kallio, Pulkkinen & Tiilikka 2002, 25-44) ja tekee voittoa, kun se myy mainosaikaa ohjelman ympärille. Sponsori- ja mainostajataho saa omalle brändille näkyvyyttä, joka lisää liiketoimintaa joko suoraan (enemmän kauppoja) tai välillisesti (brändi mielikuva kehittyy haluttuun suuntaan, ja se taas näkyy enemmin tai myöhemmin kasvavana myyntilukuna) (Aaker & al. 2000, ). 5.2 Tuotantoyhtiöt ennen ja tulevaisuudessa Tuotantoyhtiöt ovat perinteisesti myyneet osaamistaan olemassa olevien jakelukanavien haltioille eli toimineet pääasiassa palveluliiketoiminnassa tai suunnitelleet tuotteensa vain yhtä jakelukanavaa, televisiota, varten. Ohjelmien tai konseptien monimediaalinen tuotteistaminen ja brändääminen on ollut kehittymätöntä. Monimediaalista brändäämistä on nähty lähinnä viihdekonsepteissa. Esimerkkinä tästä on MTV3-kanavalla esitetyt Pop Stars - ja Idols-ohjelmat. Coca-Cola on Idolsin sponsori ja Idols-tuotemerkki on painettu Suomessa myytävien Coca-Cola-pullojen etiketteihin. Tavoitteena on saada Idolsin kohderyhmän ihmiset ostamaan enemmän Coca-Colaa.

19 18 Suomessa toimii tällä hetkellä oikeastaan vain yksi tuotantoyhtiö, joka pyrkii pitkäjänteisesti brändäämään mediatuotteitaan ja hyödyntämään niitä useissa medioissa. Kyseessä on MTV3:n ja Broadcasters Oy:n yhteisomistuksessa oleva Intervisio, jonka tärkeimmät mediabrändit ovat Tilt.tv ja Ruokala.tv (Lahdensivu 2000, elektroninen dokumentti). Ne ovat kuitenkin tyyliltään ja toteutustavaltaan erilaisia kuin Koeajo.tv. Esimerkiksi Ruokala.tv:n verkkopalvelussa sponsorit voivat ostaa sisältöä ( Mediakortti. Ruokalan WWW-sivu ) ja televisio-ohjelma tehdään studiossa. Koeajo.tv haluaa olla siellä, missä autonostajat ovat: autoihin tutustutaan autoliikkeissä ja niitä koeajetaan liikenteessä. Tilt.tv:n tv-ohjelmassa käytetään kuvamateriaalina studiojuontajan osuuksien lisäksi pääosin vain arvioitavien tietokonepelien promootiotarkoitukseen tuotettua pelikuvaa. Koeajo.tv:n tv-ohjelmassa ja verkkopalvelussa näytetään itsetuotettua kuvaa. Verkkopalvelussa voi tulevaisuudessa katsella autojen pitkiä automainoksia, joiden esittäminen tv-kanavilla olisi liian kallista. Tällaiset mainosmateriaalit kuitenkin erotetaan selvästi mainonnaksi tunnuksilla, samaan tapaan kuin kaupallisilla televisiokanavilla. Koeajo.tv:n omistava tuotantoyhtiö tulee toimimaan niin kuin Intervisio eli myös jakelukanavan haltijana. Mahdollisuuden siihen avaa Internet, jonka kautta sisältöä voidaan jakaa täydellisesti omissa käsissä olevan verkkojulkaisun välityksellä. Tulevaisuudessa ja osittain jo nyt mobiililaitteilla ja digi-tv:n välityksellä voi surffailla Internetissä, joten oman verkkojulkaisun tekijänoikeudet täysimääräisesti omistava tuotantoyhtiö voi myöhemmin jakaa sisältöä myös näiden kanavien välityksellä. (Abcdigi 2001, ) 5.3 Brändin merkitys Internet on täynnä erilaisia julkaisuja, jotta kuluttajat löytäisivät jonkun tietyn verkkojulkaisun valtavasta verkkojulkaisujen (tulevaisuudessa

20 19 mobiiliportaaleiden ja digi-tv-palveluiden) massasta, on sen oltava tunnettu ja tunnistettavissa. Sen pitää myös erilaistua muista ja olla kohdeyleisön mielestä houkutteleva ja kiinnostava vaihtoehto. Vaikka jokin mediatuote, esimerkiksi verkkojulkaisu, olisi sisällöltään erinomainen, mutta vain pieni osa kohdeyleisöstä tietää sen olemassa olosta, niin se luultavimmin kuolee pois. Tunnettuus, erilaistuminen ja kohdeyleisön mieliin pääseminen on olemisen ja kehittymisen elinehto ja juuri siihen tavoitteeseen pyrittäessä tarvitaan tuotteen brändiksi rakentamista, brändäystä. (Aaker & al. 2000, ) Ropen mukaan (2002, 53) markkinoinnillisessa mielessä tuote on se, mitä ja millaisena asiakas jonkun hyödykkeen ostaa. Brändäämisella eli merkin avulla tuotteelle tai yritykselle sielun luomisella tarjonta asemoidaan, tehdään vetovoimaiseksi ja houkuttelevaksi verrattuna kilpailijoihin. Jonkun tuotteen asemointi tarkoittaa, että sen kilpailoista erottavat mielikuvat iskostetaan kuluttajien mieleen esimerkiksi mainonnalla. Suomessa Audi sponsoroi alppihiihtoa ja Toyota MTV3:n Hockey Night jääkiekko-ohjelmaa. Nämä tuotteet asemoidaan sponsoroinnin avulla kuluttajien mielissä; molemmat haluavat kytkeytyä urheiluun, mutta lajeina jääkiekko ja alppihiihto ovat erilaisia. Kaikki tuotteet ovat brändättävissä. Tästä ovat hyviä esimerkkejä banaanin (Chiqita) ja mullan (Kekkilä) onnistuneet brändäykset. (Rope 1999, 53.) Ropen (2002, 53) mainitsemat kolme tekijää, eli tarjonnan asemointi ja vetovoiman sekä houkuttelevuuden lisääminen verrattuna kilpailijoihin, ovat tärkeimpiä syitä, miksi Koeajo.tv:n suunnittelutyön tavoitteena on ollut alusta lähtien rakentaa konseptista brändi Koeajo.tv:n nimi, merkki ja perusidea Valitsimme Koeajo.tv:n konseptin nimeksi kahdesta syystä. Ensiksikin konseptin perusidean ymmärtää nimestä eli pääosassa ovat elävällä kuvalla esitettävät autojen koeajot. Toiseksi nimen tv-pääte kertoo, että

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012

HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012 HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012 YHDESSÄ OLEMME HÄME Häme on alueellisen yhteismarkkinoinnin edelläkävijä. Yli kymmenvuotiaan historiamme aikana olemme yhdessä useiden eri

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi Markkinoinnin perusteet 23A00110 29.9.2015 Kohdemarkkinointi Sonja Lätti, KTM Emma Mäenpää, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kohdemarkkinoinnin perusajatus Usein vaikeaa tai

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä Tiedeohjelmien analyysi 26.3.15 Tuomo Mörä Tausta ja tavoitteet Tiedeohjelmien analyysiin ei ole oppikirjoja tai formaaleja analyysimenetelmiä tätäkin harjoitusta käytetään menetelmän kehittämiseen Tavoitteena

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Käytä mahdollisuuksia

Käytä mahdollisuuksia Käytä mahdollisuuksia Käytä mahdollisuuksia Tuotteemme päätyvät asiakkaille mitä erilaisempia teitä. Jälleenmyyjämmekin löytävät luoksemme mitä erilaisempia teitä. On tärkeää käyttää hyväkseen kaikki mahdollisuudet

Lisätiedot

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Helsingin Sanomat Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Pohjoismaiden suurin painettu sanomalehti tavoittaa päivittäin 742 000 ja viikoittain yli miljoona lukijaa. Laatujournalismin edelläkävijä,

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Case Marks & Spencer. Lingerie Heaven

Case Marks & Spencer. Lingerie Heaven Case Marks & Spencer Lingerie Heaven Marks & Spencer casen taustaa Marks & Spencerin alamäki vuosina 1997-2000 oli yhtä paljon puhuttu kuin sen virkoaminen vuosina 2001-2003. Myynnin alamäen aikana alusvaatteet

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI Alma Media -esittely osakesäästäjille 8.12.2016 Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen 1 Alma Media tänään: kestävää mediaa ja digitaalisia palveluita

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Todisteita aikakauslehtimainonnan tehokkuudesta

Todisteita aikakauslehtimainonnan tehokkuudesta The impact of investment Econometrics & ROI Todisteita aikakauslehtimainonnan tehokkuudesta Magazines & Brand Metrics Todisteita aikakauslehtimainonnan tehokkuudesta Aikakauslehdet & kuluttajan ostopolku

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Verkkosivut tuloskuntoon

Verkkosivut tuloskuntoon Verkkosivut tuloskuntoon 10 tapaa kasvattaa yrityksen verkkosivuston markkinointivoimaa Jari Juslén 2013-2-7 Jari Juslén Jari Juslén KTM, MBA Yrittäjä, Akatemia 24/7 Oy Konsultoint, koulutukset, markkinointpalvelut

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Suomi 100 -tunnuksen käyttö ohjelmahankkeiden yritysyhteistyössä

Suomi 100 -tunnuksen käyttö ohjelmahankkeiden yritysyhteistyössä Suomi 100 -tunnuksen käyttö ohjelmahankkeiden yritysyhteistyössä Toukokuu 2016 Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Juhlavuoden teema on Yhdessä, ja kaikki on kutsuttu mukaan. Juhlat alkavat

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Markkinoinnin FAQ mitä ovat hyvät tavat?

Markkinoinnin FAQ mitä ovat hyvät tavat? Markkinoinnin FAQ mitä ovat hyvät tavat? Technopolis, Vantaa 18.3.2016 OTL, varatuomari Paula Paloranta Keskuskauppakamari Esitys Kilpailijan epäreilu menettely onko mitään tehtävissä? Entä jos haluan

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Target marketing based on weather

Target marketing based on weather Target marketing based on weather Mainonta muuttuu automatisoidummaksi, kohdistamisen mahdollisuus kasvaa ja mainonnan sisällön merkitys korostuu. TUOTE SÄÄ SIJAINTI Kaupassa keskitytään perinteisesti

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Mediakysely melulaisille

Mediakysely melulaisille Mediakysely melulaisille Millaisia mediankäyttäjiä ja miten mediakriittisiä lukiolaiset ovat? 18.5.2009 Marianne Vuorela ja Milla Ylärakkola Kyselyn tavoitteet ja sisällöt Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa

Lisätiedot

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta Suomen liitto ry Suomen liitto Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu 2010 2015 Tausta 1/2 2020 15 000 kilpailijaa (lisenssi) 12 000 Kilpailijaa 60 000 Suunnistajaa suunnistajat 50 000 suunnistajaa 400

Lisätiedot

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut MESSUTAPAHTUMAT Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan Kuva: Suomen asuntomessut Asuntomessut Seinäjoella 8.7.-7.8.2016 Vuoden 2016 Asuntomessut pidetään Seinäjoen Pruukinrannassa. Asuntomessualue

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista

Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista suunnitteleville sekä kaikille verkkosivujen kehittämisestä kiinnostuneille. Tässä oppaassa keskitytään perusasioihin, joiden korjaaminen

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kristina Ruuskanen TV09S1M1

Kristina Ruuskanen TV09S1M1 Kristina Ruuskanen TV09S1M1 1/24 1. Johdanto 2. Digitaalinen markkinointi 3. Digitaalisen markkinoinnin muotoja 4. Suosituimmat digitaalisen markkinoinnin keinot 5. Digitaalisen markkinoinnin käytön syyt

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Mobiilimainonta Miten tehdä onnistunutta mobiilimainontaa? InterQuest Oy Ville Österlund GlobalCEO

Mobiilimainonta Miten tehdä onnistunutta mobiilimainontaa? InterQuest Oy Ville Österlund GlobalCEO Mobiilimainonta 2016 Miten tehdä onnistunutta mobiilimainontaa? 1 InterQuest Oy Ville Österlund GlobalCEO 1 Mobiilin käyttö ja tavoitettavuus 2 Älypuhelimen penetraatio hipoo deskaria DESKTOP 88% 89% 89%

Lisätiedot

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen Klikit Myynniksi Raahe 31.10.2016 Jaakko Suojanen Sisältö Verkossa myyminen Tehokas verkkosivu Liikennemäärän kehittäminen Hakukoneoptimointi Google Adwords Facebook Konversion kehittäminen Jaakko Suojanen

Lisätiedot

Näkökulma freetyöhön. 12.3.2014 Viestintätoimisto Hermes 1

Näkökulma freetyöhön. 12.3.2014 Viestintätoimisto Hermes 1 Näkökulma freetyöhön Tiina Komi Viestintätoimisto Hermes Ky tiina.komi@kolumbus.fi Puh. 040 5634768 Tervetuloa kotisivuilleni: www.kolumbus.fi/tiina.komi 12.3.2014 Viestintätoimisto Hermes 1 Esityksen

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Kuinka myyn heille? JANNE HEPOLA 17.11.2016 JANNE HEPOLA Markkinoinnin tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Erityisosaaminen kuluttajakäyttäytyminen,

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy TDF Entertainment on osa kansainvälistä TDF-konsernia Liikevaihto: 1,63 mrd eur (FY 2009) Työntekijöitä: 5050 Omistus: Texas

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2015

Finnan käyttäjäkysely 2015 Finnan käyttäjäkysely 2015 Anne Luotonen Finnan konsortioryhmä 17.2.2016 Kyselyn toteuttaminen Kysely auki 3 viikkoa marras-joulukuussa 2015 kaikissa Finna-näkymissä Vastauksia yhteensä 12 159 kpl, mikä

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Verkkomainonnan mahdollisuudet. Kaupan liiton verkkokauppakoulutus 16.11.2011

Verkkomainonnan mahdollisuudet. Kaupan liiton verkkokauppakoulutus 16.11.2011 Verkkomainonnan mahdollisuudet Kaupan liiton verkkokauppakoulutus 16.11.2011 Elina Teräsvirta KTM, 31v. Tuotepäällikkö Sanoma Digital Finlandissa 2010- Displaymainonnan kehittäminen Oikotie Asunnot Oikotie

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot