Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Nestori

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Nestori

2 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Koulutuksissa käydään aktiivisesti ja tietoa jaetaan työyhteisössä. Työntekijöiden omia osaamisalueita ja taitoja hyödynnetään koko talossa. Yhteistyöstä yliopiston kanssa sekä muiden oppilaitosten kanssa saadaan lisäosaamista itsellekin. Tämän toimintavuoden kehittämiskohteena meillä on tehdä dokumentoinnista systemaattista ja näkyvää. 2

3 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Aikuinen mahdollistaa sellaistenkin lasten osallisuuden ryhmässä, jotka eivät puhu, esimerkiksi kuvien avulla. Aikuiset antavat mallin hyvästä, toiset huomioonottavasta, vuorovaikutuksesta. Kaikille puhutaan ystävällisesti. Kohtaamme lapset yksilöllisesti tuonti- ja hakutilanteissa. Jokainen lapsi kätellään kotiin lähtiessä. Olemme yhdessä vanhempien kanssa valinneet 4 hyvettä, jotka ovat toimintamme arvopohjana. Nämä hyveet ovat kannustavuus, reiluus, ystävällisyys ja keskustelevuus. Aikuiset mahdollistavat lasten pienet työtehtävät päivittäin. Talon yhteisten tapahtumien suunnittelussa pidetään lasten palavereita. Lapsen oma äidinkieli huomioidaan laulujen ja tervehdysten muodossa. Vanhempia kannustetaan puhumaan lapselle omaa äidinkieltä ja noudattamaan omia kulttuuriinsa liittyviä tapoja. Keskusteluissa ja vanhempaintilaisuuksissa käytetään aina tarvittaessa tulkkeja. 3

4 Leikki ja sen merkitys Aikuiset havainnoivat lapsia ja tarttuvat herkästi erilaisiin lapsilta tuleviin leikkialoitteisiin ja mahdollistavat niiden toteutuksen. Päiväkodin kaikkia tiloja käytetään monipuolisesti, jolloin lapselle mahdollistuu vaihteleva ja rikas leikkiympäristö. Ryhmissä käytetään leikkitauluja leikkien valitsemistilanteissa, nämä ohjaavat lapsia pitkäkestoiseen sitoutuneeseen leikkiin ja vaihteleviin leikkikavereihin. Aikuiset rikastavat lasten leikkiä tuomalla siihen uusia elementtejä ja sanoittamalla tilanteita lapsille, jotka sitä tarvitsevat. Aikuinen tukee lasten välistä vuorovaikutusta niin, että kaikki lapset tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi leikeissä, apuna käytetään esimerkiksi kuvia. Aikuinen on leikeissä mukana mallittamassa leikkiä. 4

5 Oppimisympäristö Aikuiset suunnittelevat ja muokkaavat oppimisympäristöä yhdessä lasten kanssa heidän ikätasonsa ja kiinnostustenkohteidensa mukaisesti. Kaikki tilat ovat lasten käytössä, jakotiloja käytetään monipuolisesti. Toimintaa porrastetaan ja järjestetään pienryhmissä, näin mahdollistetaan sekä rauhallisemmat että vauhdikkaammat leikit. Lasten käytössä olevat lelut, tavarat ja välineet ovat esillä lasten saatavilla. Lasten töitä on esillä ryhmätiloissa ja yhteisissä tiloissa. Käytössä on myös tiloja, joihin voi jättää keskeneräisiä leikkejä. Lähiympäristössä olevaa kirjastoa, nuorisotaloa, leikkipuistoa, Oulunkylän liikuntapuistoa, metsiä ja hiekkakenttää hyödynnetään oppimisympäristönä ympäri vuoden. Ryhmät liikkuvat junalla tai bussilla ympäri kaupunkia erilaisiin tapahtumiin ja retkikohteisiin. 5

6 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Päiväkodissamme toimintaa ohjataan sekä ulkona että sisällä monipuolisesti. Lasten liikkumiselle järjestetään mahdollisuuksia pitkin päivää, sekä sisällä, että ulkona. Isoimmat lapset käyvät Nuorisotalon salissa jumppaamassa säännöllisesti. Kaikki ryhmät käyttävät lähimaastoa, metsiä ja kenttää, läpi vuoden ulkoillessaan. Talossamme ruoka valmistetaan omassa keittiössä. Aikuiset opettavat lapsille hyviä ruokatapoja ja keskustelua kiireettömässä ruokailutilanteessa. 6

7 Laaja-alainen osaaminen: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Aikuiset opettavat lapsille erilaisia taitoja, pukemista, pöytätapoja, hygienia-asioita, omista ja yhteisistä tavaroista huolehtimista, liikkumista lähiympäristössä. Aikuiset auttavat lapsia tunnistamaan ja nimeämään erilaisia tunnetiloja kuvien, keskustelun ja draaman avulla. Päiväkodissa on tehty kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma, jota kaikki noudattavat. Ryhmät käyttävät käsipyyhkeinä pestäviä hygieniapyyhkeitä. Ryhmissä kierrätetään paperia, kartonkia ja biojätettä. 7

8 Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Lähiympäristössä havainnoidaan ja tutustutaan erilaisiin symboleihin ja merkkeihin, kuten liikennemerkit ja laitteissa ja koneissa olevat merkit. Aikuiset lukevat lapsille erilaisia tekstejä, kuten satuja, loruja, riimejä, tietokirjoja, mainoksia. Aikuiset tallentavat lasten itse tuottamia kertomuksia kirjoittamalla ja äänittämällä. Aikuiset mahdollistavat lasten oman toiminnan dokumentoinnin, piirtäen, kuvaten, videoiden. Myös aikuiset dokumentoivat lasten arkea päiväkodissa. Ryhmissä käytetään digikehyksiä, joissa näytetään kuvia lasten toiminnasta ja leikeistä. Aikuiset innostavat lapsia tekemään tableteilla omaa mediasisältöä, kuten animaatioita, videoita ja äänityksiä. 8

9 Yhteistyö ja viestintä Aloituskeskustelut pidetään lähtökohtaisesti perheiden kotona. Vanhemmille jaetaan aloituskeskustelussa Eelia päiväkodissa niminen esite, jossa kuvataan päiväkotipäivä lapsen kannalta ja tilanteet avataan myös vanhemmalle viereisellä sivulla. Vanhemmille järjestetään toiminnallisia tilaisuuksia, joissa he pääsevät osallistumaan yhdessä lapsensa kanssa toimintaan sisällä tai ulkona. Näin vanhemmat näkevät konkreettisesti arkitilanteita varhaiskasvatuksessa. Ryhmät järjestävät tuonti- ja hakukahveja, joissa vanhemmilla on mahdollisuus keskustella ajankohtaisista asioista henkilökunnan ja toisten vanhempien kanssa. Ryhmät lähettävät kuukausikirjeitä perheille, joissa avataan tapahtunutta toimintaa ja asioita joita ryhmässä on meneillään. Ryhmissä on päivittäin käytössä digikehykset, joissa näytetään kuvia lasten arjesta päiväkodissa. Päiväkodissa toimii vanhempaintoimikunta, joka mahdollistaa vanhempien verkostoitumisen ja yhteistyön. Päiväkotimme toimii Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan harjoittelupäiväkotina. Päiväkodissamme harjoittelevat myös sosiaalialan oppilaitosten opiskelijat. 9

10 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Kaikilla ryhmillä on kerran viikossa tiimipalaveri, jossa yhtenä aiheena on oman toiminnan arviointi. Lastentarhanopettajilla on kerran kuussa palaveri, jossa arvioidaan ja kehitetään toimintaa. Lastenhoitajien palavereita pidetään syyskaudella ja kevätkaudella. Työkavereilta, esimieheltä, lapsilta ja vanhemmilta saatua palautetta hyödynnetään toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Vanhemmille lähetetään kuukausikirjeet, joissa avataan ryhmän toimintaa ja arkea. Päiväkotiin hankitaan ajankohtaista ammattikirjallisuutta ja henkilökunta käy aktiivisesti koulutuksissa ja näin kehittävät omaa osaamistaan. 10

11 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Ennen uutta toimintakautta järjestetään uusille perheille infotilaisuus. Päiväkodista otetaan yhteyttä uuden lapsen perheeseen ja sovitaan aloituskeskustelu, mieluiten kotiin. Perheen kanssa sovitaan tutustumisjakso, jonka aikana lapsi ja vanhemmat tutustuvat uuteen ryhmään, toimintaan ja aikuisiin. Vanhemmilla on silloin myös tilaisuus jakaa tietoa omasta lapsestaan henkilökunnalle. Lapsen siirtyessä talon sisällä toiseen ryhmään, järjestetään siirtopalaveri henkilökunnan kesken. Pikkuhiljaa toteutettavilla ryhmävierailuilla lapsi tutustuu uuteen ryhmäänsä. Vasukeskusteluihin varataan pääsääntöisesti aikaa 30 minuuttia. Jos keskustelussa käytetään tulkkia tai lapsella on tuen tarvetta, varataan keskusteluun aikaa tunti. Ennen vasukeskustelua on ryhmissä havainnoitu lapsia ja kirjattu havainnot ylös. Vasukeskustelua valmistellaan koko tiimin voimin. Samoin keskustelun jälkeen lastentarhanopettaja jakaa tiedon omalle tiimilleen, jonka pohjalta jatketaan yhdessä suunnittelua. Vasuja arvioidaan tiimissä toimintakauden aikana. 11

12 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Näin meidän yksikössä on toimittu: Vanhemmille lähetettiin paperinen kysely liittyen toimintasuunnitelmaan. Kysymykset liittyivät lasten leikkiin, kulttuuriseen moninaisuuteen, fyysiseen oppimisympäristöön ja vanhempien omaan osallistumiseen. Vastauksia tuli 46:lta perheeltä. Leikin osalta vanhemmilta nousi päällimmäisenä asiana se, että leikkimahdollisuudet olisivat tarpeeksi monipuoliset ja leikille olisi tarpeeksi aikaa. Kulttuurisen moninaisuuden perheet toivoivat näkyvän rikkautena, mutta kuitenkin luonnollisena osana lasten arkea. Oppimisympäristön vanhemmat kokivat monipuoliseksi ja varsinkin ulkotilat hyväksi. Perheet arvostivat myös sitä, että lasten kanssa liikutaan lähiympäristössä. Vanhemmat kokivat vasu-keskustelut ja muut päivittäiset kohtaamiset parhaimpina osallistumisen keinoina. Vanhemmat pitivät ryhmien järjestämistä toiminnallisista vanhempaintilaisuuksista yhdessä lasten kanssa. 12