Kenelle työttömän työkyvyn arviointi kuuluu?

Transkriptio

1 Kenelle työttömän työkyvyn arviointi kuuluu? TEM Työryhmän raportti 10/2011: TE:toimistolla ensisijainen vastuu prosessista, jossa työttömän työkyky arvioidaan ja päätetään työmarkkinoille kuntoutettavista palveluista Tunnistaa työkyvyn arvioinnin tarpeen, tarjoaa työvoimapalveluita ja ohjaa kunnan sosiaali-ja terveyspalveluihin Terveydenhuoltolaki : Kunnan velvollisuus on järjestääterveystarkastuksia mm. työttömille ja opintonsa ja asevelvollisuutensa keskeyttäneille nuorille

2 Moniasiakkuus Tutkimus Rovaniemen kaupungille työllistymistuella työllistyneistä v (Kerätär-Rautio) Mitä enemmän asiakkuuksia eri tahoilla, sitä vähemmän palvelutahot ovat yhteydessä toisiinsa Kokemukset TE-toimistojen ja TYP:ien asiakkaiden palvelutarpeesta ja järjestämisestä: Terveydenhuoltoa vaikein saada asiakasyhteistyöhön mukaan

3 Asiakastapauksia Matti Mainio, 43 -vuotias mies Kaksi tarinaa Mitä ajattelet hänen toiminta- ja työkyvystään? Mihin toimiin pitäisi ryhtyä?

4 Asiakastapauksia 29-vuotias Timo, haastattelu 9/ keskeytynyttäammattikoulutusta vv , lyhytaikaisia (0,5-3kk) pituisia töitä yhteensä 12 kk ajan vv Armeijasta lykkäystä psykologin lausunnolla v Mty:öön v koulukuraattorin ohjaamana poissaolojen vuoksi, hoitosuhde 2/2004-8/2005 Mty:öön työterv.hoitajan ohjaamana 2008, Hoitosuhde 4/2004 saakka Vetäytyy kotiinsa, jossa ahdistus on vähäisempää Viimeinen käynti mty:ssä4/2009 Mitäajatuksia herää, jos hän olisi asiakkaasi? Mitätekisit nyt? Mitä olisi ehkä olisi voitu tehdä aiemmin?

5 Asiakastapauksia Jussi 40 v. Peruskoulu mukautetun opetuksen ja tarkkailuluokan avulla 1980-luvulla, ei ammattikoulutusta eikä aio kursseille lähteä Työssä20 vuoden aikana yhteensä4v7kk, kaikki työllistämisen tukitoimien avulla Perheetön, lähipiiristä ei tietoa, alkoa 1x vko Lapsesta asti mitattu verensokereita koholla, v:sta 2008 virtsanproteiinit +. 4/2008 terveydenhoitajalla: Vs. 7.1, ei halua vs-mittaria kotiin, ei halua vastaanotolle tulla eikä mihinkään seurantaan 2/2010 Kaito: vs 13,7, U-prot ++, kreatiniini 160, RR koholla V näkö, vas. Silmän verkkokalvon irtauma, leikkaus OYS. Huomattava silmänpaine, johon tippahoito viimeinen merkintäkaks silmälehdellä: lääkkeet loppuneet ja nyt ei minkäänlaista lääkitystäkäytössä, TA 31 vas. Määrätty lääkitys ja kontrolliin 1 kk päästä. Ei mennyt??? Polvissa krooninen turpoilu Toimintakyky? Työkyky? Mitä ajattelet? Mitä ehdottaisit jatkoksi?

6 Asiakastapauksia 58-vuotias Elli Ei ammatillista koulutusta, työhistoria etupäässä rakennussiivoojana, lyhyitäpätkiä(yht. 6v/25v). Kuntouttava työtoiminta 3 pv/vko, 4t/pv vanhustyössä, ei pystynyt tekemään enempää. Kirjastolla 2/2011 3pv/vko 4t/pv. Selkä, lonkat ja kädet tulivat kipeäksi. Kuntouttavan ohjaaja: Ei keksitä sopivaa työtä Muuttanut Etelä-Suomesta lasten perässäpohjoiseen v. 2002, myöhemmin Kajaaniin. Ei sosiaalista verkostoa lasten lisäksi Selkä-ja nivelkipuja tutkittu edellisilläasuinpaikoilla, ei oireita selittäviä löydöksiä iänmukaisten kulumalöydösten lisäksi. Kaito: sosiaalista jännittämistä, unihäiriöitä Haluaa työhön Mitä ajattelet? Mitä ehdotat jatkoksi?

7 Summa summarum Lähdetään tutkimaan toimintakyvyn piirteitä asiakkaan Arkiselviytymisestä Työ-ja koulutushistoriasta Työssä selviytymisestä Asiakkuustiedoista Jos näissäselvästi pitkäkestoisia tai toistuvia vaikeuksia on ollut Tarvitaan tarkempaa selvitystäja monialaista yhteistyötä

8 Työuran piirteitä? Piirteitä Taustalla? Umpikuja jo työuran alkaessa Pitkän työuran jälkeen stoppi Ei todellista halua (=uskallusta) takaisin työhön? Pätkätyö ammatti-identiteetin kehittymien jumissa trauma psy/fys pitkäaikainen sairaus heikkolahjaisuus päihteiden käyttö vaikea itsetunnon loukkaus työn loputtua tai sairastuttua ei ole niin väliä palata työhön =suojelukeino, defenssi, ei uskalla edes toivoa usein masennus mukana Työ on luonteeltaan pätkätyötä (esim. rakennus) Ei väliä, onko työssä vai ei itsetunnon kannalta työllä ei suurta merkitystä työura lyhyt (ja katkonainen) Päihteiden käyttö

9 Miten heikentynyt toimintakyky tunnistetaan? Arkiselviytyminen vrt. sosiaalitoimen tiedot Kouluhistoria ja -selviytyminen Työura vrt. työmarkkinat Työssä selviytyminen ja/tai työkokeilu Työelämävalmiudet pitkään työttömänä olleella Asiakkuuden aikana syntyneet havainnot Näiden havaintojen perusteella syvennetään tutkimuksia laajempiin työkykyarvioihin

10 Miten heikentynyt toimintakyky tunnistetaan? Apuvälineitä: Työssäsuoriutumisen arviointi, esimies ja työntekijä täyttävät Huoliseulat, apuvälineitä itselle Onko asiakkaan toimintakyky kuten yleensä saman ikäiselläsamassa elämäntilanteessa Vrt. Toimintakyky suhteessa odotuksiin

11 Kuntoutustarpeen tunnistaminen ja analyysi Palveluverkoston tunnistaminen Kuntoutuksen vaiheet Kuntoutussuunnitelman laatiminen Kuntoutuksen toteutus Seuranta ja arviointi

12 Monialaisesta yhteistyöstä Vaikeaa Jokainen haluaa tehdätyönsähyvin ja pärjätä itse Kilpailu siitä, kuka oikeasti tietää asiakkaan asiat Vaatii yhteistyökumppaneiden kommunikointia Omaa osaamista vaikea tunnistaa ja tuoda yhteistyöhön

13 Monialainen dialogi Malta olla arvostelematta Anna omien näkemystesi levätä kun kuuntelet muita Pyri ymmärtämään vastapuolen näkemys Äläyritävoittaa yksin -yritävoittaa yhdessä muiden kanssa Uskalla ilmaista näkemyksesi

14 Osallisuuden rakentuminen kuntouttavassa työtoiminnassa (Luhtasela 2009) Osallisuus lisääntyy hyvinvointia lisäävien tekijöiden avulla Osallisuuden rakentuminen edellyttää: 1. Osallistujien kokemustiedon ottamista toiminnan suunnittelun pohjaksi 2. Vallan käytön uudelleen jakoa niin, ettätyöntekijät ja asiakkaat käyttävät jaettua valtaa toiminnan kehittämiseksi 3. Osallistujien ihmisarvoista ja oikeudenmukaista kohtelua ja 4. Dialogisen toiminnan menetelmien käyttöä, esim luomalla osallistujien kanssa toiminnallisia rakenteita, joissa he voivat lisätä tietoisuuttaan omasta tilanteesta

15 Työllistyvän ohjaus Lähtökohta: pyrkimys ymmärtäätyötön yksilönähänelle merkityksellisine piirteineen = kunnioitus jos meinaat saada jotain liikettä, käytä Aikidoa ei synny mitään pysyvää ilman luottamusta Turvallisuus vaatii myös rajoja, joita ylläpidetään johdonmukaisesti, mm. työelämän pelisäännöt Luottamuksellisessa yhteistyössä koko verkosto hyötyy jo tehdystä tukevasta maaperästä Avoin keskustelu, dialogisuuden kehittäminen Rehellistä ja suoraa puhetta On ymmärrettävä, että prosessit ovat vaihtelevan pitkiä Ohjaaja pysy! Ohjaus ja koordinointitarve verkostoyhteistyössä

16 Auttajan ansojen välttäminen Edellytykset itsestään antamisen etiikalle Lindquist M, 1990 Itsensä puolustaminen Kykyä välittää itsestään ja hyvinvoinnistaan Suojelemalla yksityisyyttään, arvostamalla persoonaansa, kieltäytymällä kohtuuttomasta ja kehittämällä itseään Itsensä ilmaiseminen Näkyväksi tulemisen prosessi, ilmaisee kokemuksiaan, tietojaan, arvojaan ja tahtoaan Erityisesti mahdollisimman vapaa ja täysi tunneilmaisu Itselleen pyytäminen! Kaikkivoipaisuuden harhasta luopuminen Oman tarvitsevuuden hyväksyminen