KAKSI LITRAA KOKISTA - paikallissijaisten verbirektioiden käyttö suomen ja unkarin kielessä kognitiivisen kielitieteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAKSI LITRAA KOKISTA - paikallissijaisten verbirektioiden käyttö suomen ja unkarin kielessä kognitiivisen kielitieteen"

Transkriptio

1 BABEŞ-BOLYAIN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KAKSI LITRAA KOKISTA - paikallissijaisten verbirektioiden käyttö suomen ja unkarin kielessä kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta - Ohjaaja: asist. drd. Varga P. Ildikó Kirjoittaja: Kósa Bíborka englanti-suomi KOLOZSVÁR 2009

2 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITTEET HYPOTEESINI TUTKIMUKSEN KULKU JA TYÖN RAKENNE AINEISTO TEOREETTINEN TAUSTA JA TUTKIMUKSEN PÄÄKYSYMYKSET MÄÄRITE, TÄYDENNYS, REKTIO SIJAMUODOT Paikallisijojen ryhmittely ja sijapäätteet suomen kielessä Paikallisijojen ryhmittely ja sijapäätteet unkarin kielessä KATSAUS KOGNITIIVISEEN KIELITIETEESEEN Yleiskuva Kielellinen havainto Paikallisijojen kognitiivinen katsomus KONTRASTIIVINEN AINEISTOANALYYSI SISÄPAIKALLISSIJAT Inessiivin käyttö Elottomien elementtien käyttö konkrettisena paikkana Abstraktisten elementtien käyttö inessiivi-rektiona Elatiivin käyttö Elottomien elementtien käyttö lähteenä Elollisten elementtien käyttö lähteenä Abstraktisten elementtien käyttö lähteenä Muut käytöt: tiedottamista tai pitämistä ilmaisevien verbien rektiot Illatiivin käyttö Elottomien elementtien käyttö kohteena Elollisten elementtien käyttö kohteena Abstraktisten elementtien käyttö kohteena ULKOPAIKALLISSIJAT Adessiivin käyttö Elottomat ja elolliset elementit Abstraktiset elementit Ablatiivin käyttö Elottomien elementtien käyttö Elolliset käytöt Vaikutelmaverbit Allatiivin käyttö Elottomien elementtien käyttö Elollisten elementtien käyttö TUTKIMUKSEN TULOKSET PAIKALLISSIJOJEN JA ILMAISTUJEN SUHTEIDEN TAAJUUS HYPOTEESIEN TODENTUMISESTA LOPUKSI...53 LÄHTEET...55 AINEISTOLÄHTEET

3 1. JOHDANTO Tutkimukseni otsikko Kaksi litraa kokista viittaa suosittuun vitsiin vampyyrista ( Mitä vamppyyri tilaa aina ravintolassa? Kaksi litraa kokista! ). Vitsin huumori johtuu suomen kielen moniselitteisyydestä, sijapäätteiden polysemiasta ja keskustelutilanteiden epäselvyydestä. Tämä vitsi on oikeastaan kääntämätön muille kielille, koska homonyymia esiintyy deklinoitujen sanojen yhteydessä: se edellyttää yhtä aikaa nominien ja sijapäätteiden muodon samankaltaisuutta, eli kokis sanan partitiivissa täytyy muistuttaa kokki sanan elatiivimuotoon. Valitsin sen työni otsikoksi, koska tutkimukseni koostuu näistä aiheista: tarkastelen paikallissijojen ja sijapätteiden moniselitteisyyttä ja käsittelen kääntämisen ongelmaakin. Työni alaotsikko Paikallissijaisten verbirektioiden käyttö suomen ja unkarin kielessä kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta osoittaa, että tutkimuksessani olen kiinostunut vain yllä olevan vitsin toisesta merkityksestä, kun tilata verbillä on elatiivisijaista rektiota. Rektio on kielellinen termi ja käsite, josta ei välitetä äidinkielisessä arkipuhussa, koska se toimii automaattisesti syntyperäisen puhujan kielikäytössä, mutta se alkaa aiheuttaa hankaluuksia kun aloitetaan opiskella muita kieliä, koska aina yritetään kääntää äidinkielen rektioita vieraalle kielelle. Mutta erilaisten kielten rektiorakenteiden välillä on merkittäviä eroja. Sen syyksi voidaan katsoa yleistä näkemystä, joita oppikirjat ja rektiosanakirjat käyttävät usein rektion määritelmässä, että rektio on sattumanvarainen 1 tai ei aina loogisesti perusteltava, vaan se on opittava ulkoa 2. Se tarkoittaa, että sijanvalinta voisi tuntua selittämättömältä äidinkielisille puhujillekin (Kotilainen luettelee kuvaavia esimerkkejä siitä, niin kuin: minulla on pelkoja mutta minussa on vihaa 3 Mikä on semanttinen ero ilmaisujen välillä tässä tapauksessa? Mistä voidaan tietää, mitä sijaa on käytettävä?). 1 Pajunen Jönsson-Korhola White Kotilainen

4 Tämä työ keskittyy verbien paikallissijaisiin rektioihin, eli sekä nominien rektiot että subjekti- ja objektitäydennykset jäävät käsittelemättä 4, siis tarkastelen vain paikallissijoja ja sijapäätteitä suomessa ja unkarissa (esetek és esetragok), tarkastelen verbirektioita katsastamalla oppikirjoista ottaneiden verbien perusteella suomen ja unkarin kielen verbirektioiden välisiä eroja monilla tasoilla, ja analysoimalla aineiston korostan sisä- ja ulkopaikallissijojen oppositiota ja näiden ilmaisuja kahdessa kielessä Tutkimuksen tavoitteet Tutkimukseni keskeisenä tavoitteena on kiistää oppikirjojen näkemystä rektioista ja löytää kuitenkin jonkinlaista motivaatiota rektioiden sijanvalinnalle. Tarkastelen verbirektioita kontrastiivisen kielentutkimuksen puitteissa, koska haluaisin todistaa sitäkin, että vaikka rekiojärjestelmät ovat kääntämättömiä kieleltä toiselle, yhden kielen grammaattisen systeemin rajojen sisäpuolella rektioiden sijanvalinta ei voi olla sattumanvaraista. Työni teoriataustana on kognitiivinen kielitiede, esimerkiksi Ronald W. Langackerin kielioppi tai George Lakoffin metaforia-käsite, mutta myös mm. Pentti Leinon, Tuomas Huumon ja Lari Kotilaisen kirjoitukset auttoivat minua paikallissijojen kognitiivisessa tutkimuksessa. Kuitenkin Szilágyi N. Sándorin katsomus kieleen ja kielelliseen maailmaan vaikutti minuun eniten. Yleensä, rektioiden käytössä samanlaisuukset ovat yleisempiä, kuitenkin eroavuudet ovat silmiinpistävempiä, siksi käsittelen enemmän niitä ja etsin jotain kognitiivista pohjaa sille, miksi esimerkiksi suomalaiset tutustuvat sinuun, kun ukarilaiset megismernek téged (eli he käyttävät accusativusta, niin kuin tutustuisivat sinut ). 4 Ainakin suomen kielen subjekti- ja objektitäydennykset, koska eräissä tapauksissa on pakko mainita niitä unkarilaisilla verbeillä, jotka käyttävät objektitäydennyksiä, kuin suomen verbit paikallissijaisia täydennyksiä. 4

5 1.2. Hypoteesini Työni alussa minulla on kysymyksiä, joille etsin vastauksia aineiston analyysistä: 1. Onko merkittäviä eroja suomen ja unkarin kielen rektiojärjestelmien välillä? 2. Vaihteleeko eroavuuksien taajuus sisä- ja ulkopaikallissijojen yhteydessä? 3. Voidaanko ilmaista suomen spatiaalisia suhteita unkarin kielessä muillakin, kuin paikallissijoilla? 4. Riippuuko erojen taajuus kielellisen maailman käsityksestä? Esiintyykö enemmän eroavuuksia abstraktisten kuin konkreettisten entiteettien yhteydessä? 5. Havaitsevatko paikallisuutta suomalaiset ja unkarilaiset erilaisesri? 1.3. Tutkimuksen kulku ja työn rakenne Tutkimukseni rakentuu hyvin perinteisesti. Seuraavassa alaluvussa esittelen lyhyesti käytetyn aineiston, sitten tulee teoreettinen luku, jossa tutustutan lukijan käyttämiini teorioihin, pisin luku on aineiston analyysi ja viimeksi tulee vielä eri luku tuloksille ja päätöksille. Tutkimuksen menetelmäkin on perinteinen: käytän induktiota hypoteesien todistamisessa, eli lähden konkreettisista esimerkkeistä, aineiston analyysistä ja säännöllisyyksien etsimisellä teen päätelmän kielen ilmiöistä ja kielellisen maailman luonnosta. Johdannon jälkeen, seuraavassa (toisessa) luvussa esittelen relevanttia tietoja teoriataustastani, eli puhun ensin rektion käsitteestä: vertaan rektion käsitettä määritteen ja täydennyksen käsitteisiin, sitten esittelen paikallissijojen muotoja ja niiden käyttöä suomen ja unkarin kielessä. Vihdoin puhun lyhyesti kognitiivisesta kielitieteestä, varsinkin Leinon sijapredikaatista ja Szilágyin kielellisestä havainnosta, koska näitä termejä ja näkymyksiä käytän analyysin, ja saati yleiskatsauksen luomisen perusteena. 5

6 Kolmannessa luvussa, analyysiluvussa ryhmättelen aineiston verbejä suomenkielisten rektioiden perusteella, eli tarkastelen yksittelen suomen sisä- ja ulkopaikallissijoja, miten niitä voidaan kääntää unkarille ja analysoin aineiston tyypillisempiä esimerkkilauseita, keskityn suomalaisten ja unkarilaisten kielellisen havainnon eroihin. Viimeisessä luvussa tarkastelen aineistoni taajuuden näkökulmasta, teen yhteenvetoa selväksi tulleista tosiasioista ja yritän antaa jotain mahdollista selitystä rektioiden erilaiseen käyttöön kahdessa kielessä Aineisto Aineiston pohjana ovat kaksi oppikirjaa (Marjukka Kenttälän Kieli käyttöön, suomen kielen alkeisoppikirja ja Kieli käyttöön, suomen kielen jatko-oppikirja) 5. Pidin kiinostavana, että ne käyttävät monenlaisia verbejä monenlaisissa konteksteissa, ja siksi olen alkanut tarkastella, millaisia vaikeuksia voi olla äidinkieleltään unkarilaisella opiskelijalla opiskelussaan suomen verbien rektioita. Ne ovat oppikirjoja, siksi eivät käytä aidon kielen tekstejä, vaan sellaisia lauseita, joiden tavoitteena on opetus, mutta ne ovat sopivampia kontrastiiviseen tutkimukseen, koska niin lauseiden rakenne on yksinkertaisempaa ja niitä voidaan kääntää helpommin. Kun kirjat käyttävät vain suomen kieltä (sanat ja lauseet eivät ole kännettyjä, vaan joskus selitettyjä suomeksi), niin minun täytyi kääntää aineiston lauseita. Seuraavilla sivuilla otan melkein kaikki suomenkieliset esimerkit suoraan oppikirjoista ja unkarinkieliset lauseet tai ilmaisut ovat omia käännöksiäni. Ehkä ne ovat joskus hieman väkinäsiä, koska halusin säilyttää rakenteita samassa muodossa tai lähentellä mahdollisimman paremmin suomenkieliseen rakenteeseen. Muutamassa tapauksessa korostan tämän eron käytämällä 5 Ne ovat tarkoitettuja opiskelijoille, jotka opiskelevat suomea vieraana kielenä (olen itsekin opiskellut näistä kirjoista). 6

7 kaksi erilaista käännöstä: toista, joka sopii suomen lauseen rakenteeseen (ja on vielä otollista unkarissakin) ja toista niin kuin sitä käytetään unkarin kielessä. Yllä olevassa alaluvussa hahmottelin aineiston, johon koko tutkimukseni perustuu. Seuraavassa luvussa esitän teorioita, joita käytän myöhemmin, analyysiluvulla ja tuloksien yleiskatsauksessa. 7

8 2. TEOREETTINEN TAUSTA JA TUTKIMUKSEN PÄÄKYSYMYKSIÄ Tutkimuksessani puhun verbien paikallissijaisista rektioista unkarin ja suomen kielessä kognitiivisen kieliopin näkökulmasta. Ensin yritän tehdä yhteenvedon työssäni käytetyistä teoksista, katsomuksista, teorioista ja selvitän oman käsitykseni (esimerkiksi kenen näkökulma sopii eniten työlleni). Esittelen seuraavissa alaluvuissa erilaisia teorioita rektiosta, paikallissijoista ja kognitiivisesta kielitieteestä. Puhun erikseen niistä vain teoreettisella tasolla, koska aineiston analyysilla ne liittyvät yhteen. Ensin käsittelen verbejä ja niiden rektioita se on hankala, koska rektio ei ole selvin määritelty käsite ja ovat olemassa moninlaisia käsityksiä siitä. Minä yritän aluksi selvittää termin rektio, verratuna määritteen ja täydennyksen käsitteihin. Sitten puhun paikallissijoista suomen ja unkarin kielessä, lopuksi kolmessa alaluvussa tutustutan lukijan kognitiivisen kielitieteen perusteihin. Tutkimuksessani lingvististen peruskäsitteiden määrittelyssä käytän teoreettisena pohjana perinteista kielioppia, eniten Hakulisen ym. Iso suomen kielioppi ja Keszlerin Magyar Grammatika, koska ne ovat eniten yleistyneet kieliopit ja ne tarjoavat syvällistä yhteenvetoa kielioppillisista ongelmista. Näihin teoksiin vertaan kaikkea uudempia teorioita ja katsomuksia ja omaa mielipidettäni myös Määrite, täydennys, rektio Täydennykseksi kutsutaan sanan seuralaisia, joita sana tarvitsee esiintymisessä. Kutsutaan niin, koska se täydentää sanan merkityksen, sana ei voi esiintyä ilman sitä. Iso Suomen Kieliopin esimerkin mukaan verbin luotta valenssiin kuuluu kaksi täydennystä: luottaja ja luottamuksen kohdetta 6. Ainestoni esimerkkilause tähän verbiin näyttää tältä: 6 VISK

9 1. Minä voin aina luottaa häneen. Tässä tapauksessa minä on luottaja ja hän on kohdetta. Täydennyksiä voidaan lounnehtia pakollisuudellakin, puhutaan semanttisesta pakollisuudesta, koska täydennys on olennainen osa verbin merkitystä 7. Verbin täydennyksiä ovat subjekti, objekti ja advarbiaalitäydennykset. Sitä vastoin, määritteet eivät ole niin riippuvaisia verbistä. Ne ovat valinnaisia (voidaan jäättää ne pois ja se ei häiritsisi rakenteitansa). Se voi kohdistua koko lauseeseen, esimerkiksi ajan ja paikan adverbiaalit: 2. Syksyllä luonto puhkeaa loistaviin väreihin. Aineistoni esimerkkilauseessa syksyllä on ajan puiteadverbiaali, se määrää koko tapahtuman aikaa, mutta voidaan jäättä se pois, lauseen rakenne ei haavoitu. Kun ei tarvita tehdä eroa näiden välille, määritteet ja täydennykset kutsutaan yhteisnimityksellä laajennukseksi. Rektio on ilmiö, kun tietyn sanan täydennys on tietyssä sijassa, riipumatta siitä, mikä on täydennyksen kategoria tai semanttinen luonne 8, eli verbi määrää sijamuodon. Iso suomen kielioppi tekee eroa rektioiden ja muiden täydennysten välille: sanoo rektion olevan keskeinen luonne, että pääsanan ja rektion välillä ei ole semanttista yhteyttä. Koska transitiivit ja intransitiivit rektioverbit saavat yleensä saman täydennyksen, siksi tarkasteluni mittaan en erota näitä ryhmiä. Magyar grammatika puhuu määritteistä (bővítmények) ja jakaa niitä kahteen ryhmään: sidonnaisiin (kötött) ja vapoihin (szabad) märitteihin. Sidonnaisia määritteitä kutsutaan rektioiksikin. Subjekti ja objekti ovat aina rektioita, adverbiaalit voivat olla molempia: 7 VISK VISK

10 kun ne ovat sidonnaisia, ne yleensä ovat määreytettyjä verbin semanttisesta sisällyksestä. Rektiot voivat olla pakollisia tai valinnaisia tässäkin. Magyar grammatikan käsitys on siis laajempi, kuin Ison suomen kieliopin, koska jälkimmäisessä teoksessa kutsutaan rektioksi vain semmoisia ilmiöitä, kun rektio on verbin ymmärrettävyyden ehto (esimerkiksi verbi asua ei voida sanoa, että *Hän asuu, mutta voidaan esim. Hän asuu jossakin/ jollakin), mutta Magyar grammatikan mukaan myös valinnaiset täydennykset on kutsuttu rektioksi, eli kun verbi edellyttää täydennyksen, mutta on ymmärrettävä ilman sitäkin (esimerkiksi verbi lähteä - voidaan sanoa, että Minä lähden, mutta Minä lähden johonkin/ jollekin on tarkempi). Tutkimuksessani käytän rektion käsitettä laajemmin, kuin Iso Suomen Kielioppi, koska se pitää vain pakolliset täydennykset rektiona, käytän enemmin Magyar gramatikan näkömystä sillä erotuksella, että minä en eroa pakollisten ja valinnaisten rektioiden välillä, kutsun rektioksi kaikkea, mitä esiintyy aineistossani verbien sidonnaisena täydennyksenä Sijamuodot Sija, morfologisena terminä, tarkoittaa nominien taivutusmuotoa. Sen tunnusmerkkinä toimii sijapääte, se ilmaisee sanan suhdetta lauseen muihiin jäseniin. Sija jaetaan kahteen ryhmään: kieliopilliset sijat ja adverbiaaliset sijat. Kielopillisilla sijoilla ilmaistaan subjektin ja objektin tehtäviä, kun adverbiaaliset sijat kutsutaan myös semanttisiksi sijoiksi, koska niillä on konkreettisempi merkitys kuin kieliopillisilla sijoilla. Adverbiaaliset sijat jaetaan vielä paikallissijoihin ja vajaakäyttöisiin sijoihin (kuin komitatiivi, intstruktiivi ja abessiivi). Työssäni en käsittele vajaakäyttöisiä sijoja, kuin ei myöskään abstraktisia paikallissijoja (essiivi, translatiivi ja abstraktinen elatiivi), vaan puhun vain sisä- ja ulkopaikallissijoista, jotka jakautuvat vielä myös olo-, ero- ja tulosijoihin. Sisäpaikallissijat ovat inessiivi, elatiivi ja illatiivi, kun ulkopaikallissijat ovat adessiivi, ablatiivi ja allatiivi. 10

11 Paikallisijojen ryhmittely ja sijapäätteet suomen kielessä Paavo Siron käyttämän taulukon 9 mukaan paikallissijojen jakautumista voidaan esittää seuraavalla tavalla: a b c A In El Ill B Ad Abl All C Ess (El) Trans Taulukko 1. Paikallissijojen ryhmittely Taulukossa isoilla kirjaimilla merkittiin jaon sisä-, ulko- ja abstraktisijoihin, kun taas pienet kirjaimet sopivat toiseen jakoon (nimittäin olo-, ero- ja tulosijoihin). Toinen jako perustuu siihen, että paikallissijat perusmerkitykseltään ilmaisevat paikkaa ja suuntaa. Siis, ero- ja tulosijojen yhteisnimitys on muutos- tai suuntasijat, vaikka eivät aina lausu muutosta. Aineistostanikin on löydettävissä sellaisia esimerkkejä: 3. a. Jään kotiin. b. Etsin kenkkiä kaikista kauppoista. c. Oletko kuullut jotain uutta naapureista? Myös olosijat voivat ilmaista siirtymistä: 4. a. Käytkö suihkussa? b. He vierailivat kaupungissa. Suomen kielessä sisäpaikalliset sijamuodot ovat inessiivi, elatiivi ja illatiivi. Inessiivi on olosija, sen sijapääte on -ssa. Ison Suomen Kieliopin mukaan se on vähiten käytetty 9 Siro

12 rektiona. 10 Inessivillä ilmaistaan usein paikkaa, tilaa tai ajankohtaa. Elatiivi (sijapääte: - sta) on sisäpaikallinen tulosija, käytetään paikan, tilan, ajan, lähtökohdan, lähteen, valmistusaineen, syyn, aiheen, väylän ilmaisemisessa. Elatiivilla merkitään myös osakokonaisuus suhdetta (esimerkiksi: Vokkulainen on ainoa näistä neljästä, joka on yhä elossa. 11 ). Illatiivi on erosija, sen avulla ilmaistaan paikkaa, tilaa, kosketuskohtaa, jne. Se on tavallinen rektiosija, ilmaisee lähinnä kohdetta, johon predikaatin ilmaisema tunnetai asennoituminen suuntautuu 12. Sijapäätteenä voidaan käyttää -Vn, -hvn tai -seen. Ulkopaikallissijat suomessa ovat adessiivi, ablatiivi ja allatiivi. Adessiivilla merkitään (olo)paikkaa, tilaa, aikaa, välinettä, keinoa, mutta ensisijaisesti omistussuhdetta (omistajaa). Sen sijapääte on -lla. Ablatiivi (-lta) osoittaa lähdettä, vaikutusta, tekijää, mittaa, määrää, syytä jne. Allatiivi sijalla ilmaistaan myös paikan, tilan, ajan, vastaanottajan, kokijan, kohteen, jne. Sijapäätteenä käytetään -lle. Kun puhutaan paikallissijoista, kaikissa lähteissäni mainitaan, että vaikka heidän nimeensä on sisällytty paikka-sana, ne eivät ilmaise vain spatiaalisia suhteita, vaan ne voivat ilmaista myös tilaa, omistusta (Minulla on sisko.), aikaa (Olen valmis muutamassa tunnissa.), välinettä (Kirjoitan kynällä.) jne. Sijanvalinta sisä- ja ulkopakaillissijojen välillä on usein motivoitu ja looginen, koska yleensä sisäpaikallissijoilla merkitään kolmiulotteisen rajatun tilan sisäpuolessa olemista ja siirtymistä rajojen sisälle tai sieltä pois (esimerkiksi talossa taloon talosta), kun taas ulkopaikallissijat ilmaisevat jotain entiteetin ulko- tai yläpinnalla olemista ja usein kaksiulotteista tilaa (esimerkiksi pöydällä pöydälle pöydältä). Mutta sijanvalinta on hankalampaa kun ei puhuta konkreettisista paikoista, koska esimerkiksi abstraktisten paikkojen yhteydessä ovat usein suurempia eroja kielten välillä. 10 VISK VISK VISK

13 Paikallisijojen ryhmittely ja sijapäätteet unkarin kielessä Unkarin kielessäkin erotetaan adverbiaaliset sijat toisista ja unkarin kieliopissa yleensä käytetään sijojen latinankielisiä nimityksiä, minäkin aion käyttää niitä, kun puhun unkarin sijoista ja siillä tavalla on helpompi tehdä eroa kahden kielen sijojen välillä työssäni. Adverbiaalisista sijoista on viisitoista: inessivus, illativus, elativus, superessivus, delativus, sublativus, adessivus, ablativus, allativus, terminativus, dativus, essivus, translativus, instrumentalis, causalis. Voidaan sanoa, että niistä vain yhdeksän on paikallissijaa. Sisäpaikallissijoilla on melkein sama rakenne ja käyttö kuin suomessa: Sijan nimi Suhteen nimitys Käännös Mitä ilmaisevat? Sijapäätteet Inessivus belviszony eset sisäinen paikka, aika, tila -ban, -ben olosija Elativus távolító eset erosija paikka, syy, -ból, -ből väline, tila Illativus belső közelítőeset sisäinen tulosija paikka, syy, tarkoitus, tulos -ba, -be Taulukko 2. Unkarilaiset sisäpaikallissijat ja niiden käyttö Ulkopaikallissijojen asema on vähän hankalampaa, unkarin kielessä niitä on kuusi. Esimerkiksi adessivus ja superessivus yhdessä määräävät suomen adessivia, koska adessivus tarkoittaa jotain entiteetin olevan lähellä ( közelében levés ), kun taas superessivus ilmaisee yläpinnalla olemista ( rajtalevés ). Seuraavassa asetelmassa teen yhteenvedon unkarin kielen ulkosijamuodosta, niiden sijapäätteistä ja ilmaisevista suhteista: 13

14 Sijan nimi Suhteen nimitys Käännös Mitä ilmaisevat? Sijapäätteet Superessivus rajtalevés päällä oleminen paikka, aika, tapa, tila, väline, syy -n, -on, -en, -ön Delativus eltávolítás pältä paikka, tapa, syy -ról, -ről poistaminen Sublativus ráhelyezés päälle paikka, aika, tapa, -ra, -re paneminen tila, tulos, mitta Adessivus közelében levés lähellä paikka, aika, -nál, -nél oleminen väline Ablativus külső távolítás ulkoinen paikka, syy -tól, -től erosija Allativus külső közelítés ulkoinen tulosija paikka, tavoite -hoz, -hez, -höz Taulukko 3. Unkarilaiset ulkopaikallissijat ja niiden käyttö Sen lisäksi useimmissa tapauksissa unkarin kielessä käytetään muitakin kuin ulkopaikallissijoja suomen adessiivin, ablatiivin ja allatiivin käännöksenä Katsaus kognitiiviseen kielitieteeseen Tässä osassa yritän lyhyesti kuvata teorian, joka on tunnettu kognitiivinen kielitiedenimellä. Ensin tulee pari yleistä ajatusta opista, sitten teen lyhyen yhteenvedon teorioista, joita käytän analyysin perustana Yleiskuva Kognitiivinen kielitiede, niin kuin nimensäkin osoittaa, perustuu kognitioon, tutkii kognitiivisia toimintoja ja mielen ilmiöitä informaation kuvaamisella, kuin havaitsemista, 14

15 tunnistamista, ajattelua, muistamista, oppimista jne. Se on semantikkaa lähellä, koska kyse on merkityksestä. Tämä virtaus ilmestyi Amerikassa, 1970-luvuilla. Teorian keskushenkilönä on Ronald Langacker, kehittäjä, hän ilmaisi ensimmäisiä teoksia tässä aiheessa ja sovitti sen kieliopille (grammatikalle), muut tärkeät henkilöt ovat George Lakoff, Mark Johnson, Mark Turner, jne. Tämän kielitieteen tärkeät väitteet ovat esimerkiksi, että kieli on ihmisen kognitiivista toimintaa tyypillisimmillään, se on kiinteässä yhteydessä kognitiivisten prosessien ja niiden toimintojen kanssa. Kognitiivinen kielentutkimus on keskittynyt kielen rakenteen kuvaukseen ja analyysimallien kehittämiseen: se lähtee siitä, että kielen rakenne ei ole ihmisen muista kognitioista riippumaton. Siis tutkimus on keskittynyt ensi sijassa kielenkäyttäjän sisäiseen kielioppiin, kieli on tarkasteltu psykologisena entiteettinä, jonk sijaintipaikkana on yksityisten puhujien mieli. 13 Kognitiivisen kieliopin syntaksi ja kielelliset yksiköt (niin kuin sanat, muodot, sijapäätteet, idiomit, kieliopilliset rakenteet) ovat luonneltaan symbolisia, eli kielioppiin ei kuulu syntaktista säännöstöä, vaan ilmauksen fonologinen rakenne on semanttisen rakenteen symbolisaatio. 14 Langacker jakaa kielen semantisille, fonologisille ja symbolisille yksiköille. Lähtökohtana on havainto, jonka mukaan ihmisen tajunnan kategoriat eivät ole selvärajaisia, vaan niiden rakenteelle on tyypillistä jäsenyyden asteittaisuus. Prototyyppisyyden teorian mukaan kun ihminen kuulee esimerkiksi sanan lintu, tulee hänen mieleensä ensin pikkulintu, kuten tiainen eikä strutsi. 15 Kielen perustana ovat kokemuksia ja sen avulla luodaan todellisuutta ja muodostetaan maailmaa: kieli on ihmisen ja hänen todellisuutensa välisen suhteen jäsentäjä. Kielellä luokitellaan maailman käsitteitä. 13 Langacker Leino Geeraerts

16 Siellä ovat paljon erilaisia aspekteja, mutta täällä minä korostan ja tutkin niitä vain seuraavat: Kielellinen havainto 16 Tutkimukseni näkökulmasta tärkein on Szilágyi N. Sándorin katsomus erilaiseen kieleen. Työssäni käytän hänen luomansa käsitettä: kielellinen havainto (nyelvi észlelés). Hänestä denotatiivisessa merkityksessä havaitaan jotakin joksikin nimiseksi. Havainnolla on myös erilaisia ehtoja ja se perustuu kokemukseen. Hän erottaa reaalista maailmaa kielellisesta maailmasta ja luo uusia käsityksiä. Jokaisella kielellä on oma havaintoa, oma kielellista maailmaa. Täällä perusteella hän kirjoittaa rektioista, että ne eivät ole opettavia ulkoa (kaikkiin verbiin erikseen), vaan niitä käytetään niin, koska meidän kielellinen havaintomme on sellaista. Siis ne voivat auttaa paljon kielellisen havainnon muotoon ja rakenteen tutustumisessa. 17 Szilágyi ryhmittelee kielellistä maailmaa kolmeeseen kerrokseen 18, ensimmäiset kaksi sopivat reaalisen maailman kahteen kerrokseen, eli ne sisältyvät reaalisen maailman käsitysten nimiä. Szilágyi nimittää näitä kerroksia käyttäytyvien (viselkedők) ja ei käyttäytyvien (nem viselkedők) kerroksiksi. Viimeksi mainittu muodostaa muuten kielellisen maailman kolmannen kerroksen, mitä on olemassa vain kielessä, sillä ei ole konkreettisia vastineita reaalisessa maailmassa. (Szilágyin ensimmäiset esimerkit ovat fehérség (valkoisuus) ja nemzet (kansa) 19 ). Hänestä puhutaan erilaisella tavalla kielellisen maailman erilaisten kerroksien käsitteistä. Käytän tätä ryhmittelyä aineiston käsitteiden analyysillä, jaan rektioilla ilmaistujen suhteiden kiintopisteen kielellisen maailman kerroksiin. 16 Szilágyin termi, oma käännös (K.B.) 17 Szilágyi Szilágyi Szilágyi ,

17 Paikallisijojen kognitiivinen katsomus Toiset tärkeät lähteet minulle tarkoittavat suomalaisten lingvistien kognitiivisia tutkielmia paikallissijoista. Esimerkiksi, Pentti Leino käsittelee aihetta parissa tutkielmassa. Verbien ja rektioiden välisten suhteiden määrittelyssä ja tutkinnassa lähden Leinon erottamista spatiaalisista suhteista, lähtokohtana otan Eeva Ilolan laatiman määritelmän suomen sijapäätteiden roolista, että niitä käytetään ilmaisemaan jonkin entiteetin (muuttujan) paikka suhteessa toiseen entiteettiin (kiintopisteeseen) kolmiulotteisessa fysikaalisessa avaruudessa 20. Leinon sijapredikaati sisältää informatiota muutujasta, kiintopisteestä, näiden relaatiosta ja predikaatin kehyksestä. Sen perusteella Leino erottaa neljä erilaista spatiaalista suhdetta muuttujan ja kiintopisteen välillä 21 : paikkaa ilmaiseva staattinen relaatiot ja dynaamiset relaatiot, kun kiintopiste ilmaisee joko lähteen, kohteen tai väylän. Näissä tapauksissa kiintopiste voi olla säiliö, pinta, kanava tai indeterminatiivi, kun muutuja on joko indeterminatiivinen, kohdeväylä, lähdeväylä tai reitti (kun väylä on molemmasta päästä avoin). Niiden entiteettien väliset suhteet voivat olla sen perusteella esimerkiksi inkluusio: kun muutujan lokaatio sisältyy kiintopisteen lokatioon, tai separaatio: kun näiden lokaatiot siirtyvät erilleen. Identisyys on kolmas perusrelaatio: sitä voidaan määritellä molemminpuoliseksi inkluusioksi (eli sekä muuttujan, että kiintopisteen osalta totaaliseksi relaatioksi). Neljäs perusrelaatioista on assosiaatio: sen kuvaamiseen tarvitaan vielä yhtä entiteettiä, joka edustaa naapuruutta. 22. Myös kontaktia voidaan käsitellä erillisenä suhteena ja spatiaalisessa merkityksessä kontakti voi olla kahdenlaista siitä riippuen, perustuuko kontakti painovoimaan vai ei. Kun se perustuu painovoimaan, käytetään yleensä ulkopaikallissijoja suomen kielessä ja sisäsijoja käytetään kun kontakti on riippumaton painovoimasta (esimerkiksi: Katolla on lunta. Katossa on kärpäsiä) 23. Valitsin kognitiivisen näkökulman rektiojärjestelmiin lähestymisessä, koska rektiot aiheuttavat hankaluuksia kun aloitetaan opiskella muita kieliä, koska aina yritetään 20 Ilola Leino , Leino Leino

18 kääntää äidinkielen rektioita vieraalle kielelle. Niiden käyttö tuntuu usein sattumanvaraiselta ja ulkoa opittavalta. Se, miksi ja miten nimitetään erilaisia suhteita eri tavalla, voidaan ymmärtää ja perustella vain kun löydetään erojen kognitiivinen pohja: miten hahmotetaan suhteita tietyssä kielessä. 18

19 3. KONTRASTIIVINEN AINEISTOANALYYSI Kontrastiivinen kielitutkimus on kutsuttu uusin ja vanhin kielitieteellisksi disipliiniksi. 24 Kielten vertailun tavoitteena on esimerkiksi kahden kielen yhtäläisyyksien ja erojen selvittäminen. Se tutkii eräiden kielellisten ilmiöiden erilaisia esiintymisiä toisessa kielessä ja vertaa niitä samojen ilmiöiden toisessa kielessä esintyyviin vastineisiin. Tutkimuksessani lähden liikkeelle suomen kielestä, koska se on aineistolähtien käyttämä kieli. Ainestoon keräsin vain suomalaisia verbejä, jotka edellyttävät sisä- tai ulkopaikallisijaista rektiota, eli adessiivissa, ablatiivissa, allatiivissa, inessiivissä, elatiivissa tai illatiivissa olevaa täydennystä. Rektioiden ja lauseiden käännös unkarin kielelle oli hankalaa kahden kielen sijajärjestelmän erilaissuudesta johtuen, koska suomen 14 (tai 15) 25 sijamuotoa vastaa unkarissa noin 28 sijaa, joista 15 on mukana aineistossani suomen kuuden paikkallissijan vastineena. Olen jo puhunut kahden kielen paikallissijajärjestelmä-eroista (luvussa 2.2.), pääasiallisesti ulkopaikallissijojen välisistä eroista. Korostin, että ei voida samaistaa täydellisesti rektiosijoja kahdessa kielessä - vaikka sijamuotojen nimet muistuttavat toisia -, koska niitä käytetään erilaisissa tapauksissa. Edelleen työssäni käsittelen erikseen sisä- ja ulkosijoja, koska sijajärjestelmätkin eroavat toisistaan kahdessa kielessä ja ne kaksi sijatyyppiä ilmaisevat myös erilaisia suhteita. Puhun vuorotellen suomen kielen paikallissijoista, miten ne esiintyvät aineistossani ja millä sijoilla voidaan kääntää niitä unkarin kielelle. Sijojen käytön analyysillä jaan aineiston rektiojärjestelmiä semanttisiin luokkiin Szilágyin ryhmittelyn mukaan 26 (olen puhunut tästä jo luvussa 2.3.2). Yksinkertaisuuden 24 Szathmári Az elmondottak talán érthetővé teszik, miért nevezhető a kontrasztív nyelvészet a «legújabb és legrégibb» nyelvészeti diszciplínának. 25 Akkusatiivi sijan käsityksestä riippuen, koska esimerkiksi Penttilä ( ) ei pidä akkusativia itsenäisenä sijana, kun Iso Suomen Kielioppi ( ) pitää sen 26 Szilágyi

20 vuoksi minä nimitän Szilágyin käyttäytyvien (viselkedők) ja ei käyttäytyvien (nem viselkedők) kerrokset elollisten ja elottomien elementtien kerroksiksi, vaikka hänen mukaansa sellainen erottaminen ei ole tarkkaa, koska kielellisen maailman tarkastelu tapahtuu käyttäytymisen perusteella ja elollisisten olioiden juokosta vain eläimet ja ihmiset käyttäytyvät (esimerkiksi kasvit eivät). Mutta aineistoni ei koske kasveja, vaan enemmän ihmisiä, elottomia objekteja ja abstraktista käsitteistöä. Pidän tärkeänä sellaista semanttista erottamista, koska erilaisten kerroksien elementit voivat käyttäytyä erilaisesti relaation kiintopisteenä ja se voi tarkoittaa sitäkin, että kielten välisiä eroja ovat paremmin seliteltäviä ja perusteltavia. Mutta on aika vaikea määritellä kuuluuko eräs rektiojärjestelmä konkreettiseen vai abstraktiin kerrokseen, koska rektio muodostuu muuttujasta, kiintopisteestä ja niiden relaatiosta, ja on mahdollista, että ne kuuluuvat kielellisen maailman erilaisiin kerroksiin. Ideaalisessa tapauksessa ja aineistoni useimmissa lauseissa kun kiintopiste on konkreettisesta kerroksesta, sitten muuttujakin on (esim. Jussi menee järvelle.) ja kun on abstraktisesta kerroksesta, sitten muuttujakin on abstraktista (esim. Kansa jakautui kahteen leiriin.), mutta ei aina. Esimerkiksi Minä voin aina luottaa häneen. lauseessa kiintopiste on elollisen kerroksen elementti, mutta luottamisen prosessi on enemmän abstraktista, koska ei ilmaise konkreettista spatiaalisuutta. Teoreettisesti ero koostuu siitä, ilmaiseeko rektiojärjestelmä konkreettista paikallista suhdetta vai ei. Siis rektiojärjestelmän merkitystä ja sen ilmaisema suhdetta määrää mihin kerrokseen rektio kuuluu, mutta merkitystä ja suhdetta ei voida määritellä konkreettisesti, siksi koko analyysini perustuu kintopisteen luontoon, mutta muutamissa tapauksissa, kun se eroaa muuttujan luonnosta, mainitsen, että alueihin kuuluminen ei riipu pelkästään kiintopisteestä. 20

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

semantiikan ja pragmatiikan pk / um

semantiikan ja pragmatiikan pk / um Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Verbittömät tapahtumanilmaukset

Verbittömät tapahtumanilmaukset lektiot Verbittömät tapahtumanilmaukset Suunnannäyttäjinä lähde- ja kohde-konstruktio Katja Västi Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 8. joulukuuta 2012 Suomen kielen ensimmäisen vuoden opintoihin

Lisätiedot

Puumenetelmät. Topi Sikanen. S ysteemianalyysin. Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Puumenetelmät. Topi Sikanen. S ysteemianalyysin. Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Puumenetelmät Topi Sikanen Puumenetelmät Periaate: Hajota ja hallitse Jaetaan havaintoavaruus alueisiin. Sovitetaan kuhunkin alueeseen yksinkertainen malli (esim. vakio) Tarkastellaan kolmea mallia Luokittelu-

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Vastauksia. Topologia Syksy 2010 Harjoitus 1

Vastauksia. Topologia Syksy 2010 Harjoitus 1 Topologia Syksy 2010 Harjoitus 1 (1) Olkoon X joukko ja (T j ) j J perhe X:n topologioita. Osoita, että T = {T j : j J} on X:n topologia. (2) Todista: Välit [a, b) muodostavat R 1 :n erään topologian kannan.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

verkkojen G ja H välinen isomorfismi. Nyt kuvaus f on bijektio, joka säilyttää kyseisissä verkoissa esiintyvät särmät, joten pari

verkkojen G ja H välinen isomorfismi. Nyt kuvaus f on bijektio, joka säilyttää kyseisissä verkoissa esiintyvät särmät, joten pari Tehtävä 9 : 1 Merkitään kirjaimella G tehtäväpaperin kuvan vasemmanpuoleista verkkoa sekä kirjaimella H tehtäväpaperin kuvan oikeanpuoleista verkkoa. Kuvan perusteella voidaan havaita, että verkko G on

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio 1 Tekstitaidon koe Lukijasta kirjoittajaksi 2 1.Tehtävän valitseminen Silmäile aineistoja ja valitse tehtäviä. Pohdi mm. tehtävien kiinnostavuus, helppous, vaikeus, vaarallisuus, käsitteiden tarve. Valitse

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä Luku 7 Verkkoalgoritmit Verkot soveltuvat monenlaisten ohjelmointiongelmien mallintamiseen. Tyypillinen esimerkki verkosta on tieverkosto, jonka rakenne muistuttaa luonnostaan verkkoa. Joskus taas verkko

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Olo ja erosijaiset paikallissijailmaukset. etsiä, hakea ja löytää verbien kanssa. Helsingin Sanomien korpuksessa

Olo ja erosijaiset paikallissijailmaukset. etsiä, hakea ja löytää verbien kanssa. Helsingin Sanomien korpuksessa Olo ja erosijaiset paikallissijailmaukset etsiä, hakea ja löytää verbien kanssa Helsingin Sanomien korpuksessa Silja Hjerppe Tampereen yliopisto Kieli ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa 9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.

Lisätiedot

Todisteena äänen kuva

Todisteena äänen kuva lektiot Todisteena äänen kuva Suomen kielen imitatiivikonstruktiot Anni Jääskeläinen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 11. kesäkuuta 2013 Tässä väitöksenalkajaisesitelmässä tarkastelen kahta

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa

Lisätiedot

ESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten

ESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten TILASTOKESKUS..00 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut 000 TILASTOKESKUS ESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten Haastattelija: Kohdehenkilö: Kohdenumero: Kohdehenkilön puhelinnumero:.. Ei puhelinta salainen

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE

JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Opetuslapset ovat yhä Jerusalemissa lukittujen ovien takana,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Laura Koivusaari Venäjänkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytön tarkastelua Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2012 1 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys. Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot

2. Argumenttianalyysi. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta / 119

2. Argumenttianalyysi. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta / 119 2. Argumenttianalyysi Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 35 / 119 Tähän mennessä havaittua: Argumentti koostuu kolmenlaisista asioista 1. Väite V 2. Perustelut P 1, P 2, P 3,... 3. Taustaoletukset

Lisätiedot

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen. Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Tietyn ominaisuuden samuus -relaatio on ekvivalenssi; se on (1) refleksiivinen,

Lisätiedot

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) Talven kasvit AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset, sopii myös 1. vuosiluokalle TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisiin tavoitteisiin kuuluu metrin käsitteeseen

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Valitse seuraaville säännöille mahdollisimman laajat lähtöjoukot ja sopivat maalijoukot niin, että syntyy kahden muuttujan funktiot (ks. monisteen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot