KAKSI LITRAA KOKISTA - paikallissijaisten verbirektioiden käyttö suomen ja unkarin kielessä kognitiivisen kielitieteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAKSI LITRAA KOKISTA - paikallissijaisten verbirektioiden käyttö suomen ja unkarin kielessä kognitiivisen kielitieteen"

Transkriptio

1 BABEŞ-BOLYAIN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KAKSI LITRAA KOKISTA - paikallissijaisten verbirektioiden käyttö suomen ja unkarin kielessä kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta - Ohjaaja: asist. drd. Varga P. Ildikó Kirjoittaja: Kósa Bíborka englanti-suomi KOLOZSVÁR 2009

2 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITTEET HYPOTEESINI TUTKIMUKSEN KULKU JA TYÖN RAKENNE AINEISTO TEOREETTINEN TAUSTA JA TUTKIMUKSEN PÄÄKYSYMYKSET MÄÄRITE, TÄYDENNYS, REKTIO SIJAMUODOT Paikallisijojen ryhmittely ja sijapäätteet suomen kielessä Paikallisijojen ryhmittely ja sijapäätteet unkarin kielessä KATSAUS KOGNITIIVISEEN KIELITIETEESEEN Yleiskuva Kielellinen havainto Paikallisijojen kognitiivinen katsomus KONTRASTIIVINEN AINEISTOANALYYSI SISÄPAIKALLISSIJAT Inessiivin käyttö Elottomien elementtien käyttö konkrettisena paikkana Abstraktisten elementtien käyttö inessiivi-rektiona Elatiivin käyttö Elottomien elementtien käyttö lähteenä Elollisten elementtien käyttö lähteenä Abstraktisten elementtien käyttö lähteenä Muut käytöt: tiedottamista tai pitämistä ilmaisevien verbien rektiot Illatiivin käyttö Elottomien elementtien käyttö kohteena Elollisten elementtien käyttö kohteena Abstraktisten elementtien käyttö kohteena ULKOPAIKALLISSIJAT Adessiivin käyttö Elottomat ja elolliset elementit Abstraktiset elementit Ablatiivin käyttö Elottomien elementtien käyttö Elolliset käytöt Vaikutelmaverbit Allatiivin käyttö Elottomien elementtien käyttö Elollisten elementtien käyttö TUTKIMUKSEN TULOKSET PAIKALLISSIJOJEN JA ILMAISTUJEN SUHTEIDEN TAAJUUS HYPOTEESIEN TODENTUMISESTA LOPUKSI...53 LÄHTEET...55 AINEISTOLÄHTEET

3 1. JOHDANTO Tutkimukseni otsikko Kaksi litraa kokista viittaa suosittuun vitsiin vampyyrista ( Mitä vamppyyri tilaa aina ravintolassa? Kaksi litraa kokista! ). Vitsin huumori johtuu suomen kielen moniselitteisyydestä, sijapäätteiden polysemiasta ja keskustelutilanteiden epäselvyydestä. Tämä vitsi on oikeastaan kääntämätön muille kielille, koska homonyymia esiintyy deklinoitujen sanojen yhteydessä: se edellyttää yhtä aikaa nominien ja sijapäätteiden muodon samankaltaisuutta, eli kokis sanan partitiivissa täytyy muistuttaa kokki sanan elatiivimuotoon. Valitsin sen työni otsikoksi, koska tutkimukseni koostuu näistä aiheista: tarkastelen paikallissijojen ja sijapätteiden moniselitteisyyttä ja käsittelen kääntämisen ongelmaakin. Työni alaotsikko Paikallissijaisten verbirektioiden käyttö suomen ja unkarin kielessä kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta osoittaa, että tutkimuksessani olen kiinostunut vain yllä olevan vitsin toisesta merkityksestä, kun tilata verbillä on elatiivisijaista rektiota. Rektio on kielellinen termi ja käsite, josta ei välitetä äidinkielisessä arkipuhussa, koska se toimii automaattisesti syntyperäisen puhujan kielikäytössä, mutta se alkaa aiheuttaa hankaluuksia kun aloitetaan opiskella muita kieliä, koska aina yritetään kääntää äidinkielen rektioita vieraalle kielelle. Mutta erilaisten kielten rektiorakenteiden välillä on merkittäviä eroja. Sen syyksi voidaan katsoa yleistä näkemystä, joita oppikirjat ja rektiosanakirjat käyttävät usein rektion määritelmässä, että rektio on sattumanvarainen 1 tai ei aina loogisesti perusteltava, vaan se on opittava ulkoa 2. Se tarkoittaa, että sijanvalinta voisi tuntua selittämättömältä äidinkielisille puhujillekin (Kotilainen luettelee kuvaavia esimerkkejä siitä, niin kuin: minulla on pelkoja mutta minussa on vihaa 3 Mikä on semanttinen ero ilmaisujen välillä tässä tapauksessa? Mistä voidaan tietää, mitä sijaa on käytettävä?). 1 Pajunen Jönsson-Korhola White Kotilainen

4 Tämä työ keskittyy verbien paikallissijaisiin rektioihin, eli sekä nominien rektiot että subjekti- ja objektitäydennykset jäävät käsittelemättä 4, siis tarkastelen vain paikallissijoja ja sijapäätteitä suomessa ja unkarissa (esetek és esetragok), tarkastelen verbirektioita katsastamalla oppikirjoista ottaneiden verbien perusteella suomen ja unkarin kielen verbirektioiden välisiä eroja monilla tasoilla, ja analysoimalla aineiston korostan sisä- ja ulkopaikallissijojen oppositiota ja näiden ilmaisuja kahdessa kielessä Tutkimuksen tavoitteet Tutkimukseni keskeisenä tavoitteena on kiistää oppikirjojen näkemystä rektioista ja löytää kuitenkin jonkinlaista motivaatiota rektioiden sijanvalinnalle. Tarkastelen verbirektioita kontrastiivisen kielentutkimuksen puitteissa, koska haluaisin todistaa sitäkin, että vaikka rekiojärjestelmät ovat kääntämättömiä kieleltä toiselle, yhden kielen grammaattisen systeemin rajojen sisäpuolella rektioiden sijanvalinta ei voi olla sattumanvaraista. Työni teoriataustana on kognitiivinen kielitiede, esimerkiksi Ronald W. Langackerin kielioppi tai George Lakoffin metaforia-käsite, mutta myös mm. Pentti Leinon, Tuomas Huumon ja Lari Kotilaisen kirjoitukset auttoivat minua paikallissijojen kognitiivisessa tutkimuksessa. Kuitenkin Szilágyi N. Sándorin katsomus kieleen ja kielelliseen maailmaan vaikutti minuun eniten. Yleensä, rektioiden käytössä samanlaisuukset ovat yleisempiä, kuitenkin eroavuudet ovat silmiinpistävempiä, siksi käsittelen enemmän niitä ja etsin jotain kognitiivista pohjaa sille, miksi esimerkiksi suomalaiset tutustuvat sinuun, kun ukarilaiset megismernek téged (eli he käyttävät accusativusta, niin kuin tutustuisivat sinut ). 4 Ainakin suomen kielen subjekti- ja objektitäydennykset, koska eräissä tapauksissa on pakko mainita niitä unkarilaisilla verbeillä, jotka käyttävät objektitäydennyksiä, kuin suomen verbit paikallissijaisia täydennyksiä. 4

5 1.2. Hypoteesini Työni alussa minulla on kysymyksiä, joille etsin vastauksia aineiston analyysistä: 1. Onko merkittäviä eroja suomen ja unkarin kielen rektiojärjestelmien välillä? 2. Vaihteleeko eroavuuksien taajuus sisä- ja ulkopaikallissijojen yhteydessä? 3. Voidaanko ilmaista suomen spatiaalisia suhteita unkarin kielessä muillakin, kuin paikallissijoilla? 4. Riippuuko erojen taajuus kielellisen maailman käsityksestä? Esiintyykö enemmän eroavuuksia abstraktisten kuin konkreettisten entiteettien yhteydessä? 5. Havaitsevatko paikallisuutta suomalaiset ja unkarilaiset erilaisesri? 1.3. Tutkimuksen kulku ja työn rakenne Tutkimukseni rakentuu hyvin perinteisesti. Seuraavassa alaluvussa esittelen lyhyesti käytetyn aineiston, sitten tulee teoreettinen luku, jossa tutustutan lukijan käyttämiini teorioihin, pisin luku on aineiston analyysi ja viimeksi tulee vielä eri luku tuloksille ja päätöksille. Tutkimuksen menetelmäkin on perinteinen: käytän induktiota hypoteesien todistamisessa, eli lähden konkreettisista esimerkkeistä, aineiston analyysistä ja säännöllisyyksien etsimisellä teen päätelmän kielen ilmiöistä ja kielellisen maailman luonnosta. Johdannon jälkeen, seuraavassa (toisessa) luvussa esittelen relevanttia tietoja teoriataustastani, eli puhun ensin rektion käsitteestä: vertaan rektion käsitettä määritteen ja täydennyksen käsitteisiin, sitten esittelen paikallissijojen muotoja ja niiden käyttöä suomen ja unkarin kielessä. Vihdoin puhun lyhyesti kognitiivisesta kielitieteestä, varsinkin Leinon sijapredikaatista ja Szilágyin kielellisestä havainnosta, koska näitä termejä ja näkymyksiä käytän analyysin, ja saati yleiskatsauksen luomisen perusteena. 5

6 Kolmannessa luvussa, analyysiluvussa ryhmättelen aineiston verbejä suomenkielisten rektioiden perusteella, eli tarkastelen yksittelen suomen sisä- ja ulkopaikallissijoja, miten niitä voidaan kääntää unkarille ja analysoin aineiston tyypillisempiä esimerkkilauseita, keskityn suomalaisten ja unkarilaisten kielellisen havainnon eroihin. Viimeisessä luvussa tarkastelen aineistoni taajuuden näkökulmasta, teen yhteenvetoa selväksi tulleista tosiasioista ja yritän antaa jotain mahdollista selitystä rektioiden erilaiseen käyttöön kahdessa kielessä Aineisto Aineiston pohjana ovat kaksi oppikirjaa (Marjukka Kenttälän Kieli käyttöön, suomen kielen alkeisoppikirja ja Kieli käyttöön, suomen kielen jatko-oppikirja) 5. Pidin kiinostavana, että ne käyttävät monenlaisia verbejä monenlaisissa konteksteissa, ja siksi olen alkanut tarkastella, millaisia vaikeuksia voi olla äidinkieleltään unkarilaisella opiskelijalla opiskelussaan suomen verbien rektioita. Ne ovat oppikirjoja, siksi eivät käytä aidon kielen tekstejä, vaan sellaisia lauseita, joiden tavoitteena on opetus, mutta ne ovat sopivampia kontrastiiviseen tutkimukseen, koska niin lauseiden rakenne on yksinkertaisempaa ja niitä voidaan kääntää helpommin. Kun kirjat käyttävät vain suomen kieltä (sanat ja lauseet eivät ole kännettyjä, vaan joskus selitettyjä suomeksi), niin minun täytyi kääntää aineiston lauseita. Seuraavilla sivuilla otan melkein kaikki suomenkieliset esimerkit suoraan oppikirjoista ja unkarinkieliset lauseet tai ilmaisut ovat omia käännöksiäni. Ehkä ne ovat joskus hieman väkinäsiä, koska halusin säilyttää rakenteita samassa muodossa tai lähentellä mahdollisimman paremmin suomenkieliseen rakenteeseen. Muutamassa tapauksessa korostan tämän eron käytämällä 5 Ne ovat tarkoitettuja opiskelijoille, jotka opiskelevat suomea vieraana kielenä (olen itsekin opiskellut näistä kirjoista). 6

7 kaksi erilaista käännöstä: toista, joka sopii suomen lauseen rakenteeseen (ja on vielä otollista unkarissakin) ja toista niin kuin sitä käytetään unkarin kielessä. Yllä olevassa alaluvussa hahmottelin aineiston, johon koko tutkimukseni perustuu. Seuraavassa luvussa esitän teorioita, joita käytän myöhemmin, analyysiluvulla ja tuloksien yleiskatsauksessa. 7

8 2. TEOREETTINEN TAUSTA JA TUTKIMUKSEN PÄÄKYSYMYKSIÄ Tutkimuksessani puhun verbien paikallissijaisista rektioista unkarin ja suomen kielessä kognitiivisen kieliopin näkökulmasta. Ensin yritän tehdä yhteenvedon työssäni käytetyistä teoksista, katsomuksista, teorioista ja selvitän oman käsitykseni (esimerkiksi kenen näkökulma sopii eniten työlleni). Esittelen seuraavissa alaluvuissa erilaisia teorioita rektiosta, paikallissijoista ja kognitiivisesta kielitieteestä. Puhun erikseen niistä vain teoreettisella tasolla, koska aineiston analyysilla ne liittyvät yhteen. Ensin käsittelen verbejä ja niiden rektioita se on hankala, koska rektio ei ole selvin määritelty käsite ja ovat olemassa moninlaisia käsityksiä siitä. Minä yritän aluksi selvittää termin rektio, verratuna määritteen ja täydennyksen käsitteihin. Sitten puhun paikallissijoista suomen ja unkarin kielessä, lopuksi kolmessa alaluvussa tutustutan lukijan kognitiivisen kielitieteen perusteihin. Tutkimuksessani lingvististen peruskäsitteiden määrittelyssä käytän teoreettisena pohjana perinteista kielioppia, eniten Hakulisen ym. Iso suomen kielioppi ja Keszlerin Magyar Grammatika, koska ne ovat eniten yleistyneet kieliopit ja ne tarjoavat syvällistä yhteenvetoa kielioppillisista ongelmista. Näihin teoksiin vertaan kaikkea uudempia teorioita ja katsomuksia ja omaa mielipidettäni myös Määrite, täydennys, rektio Täydennykseksi kutsutaan sanan seuralaisia, joita sana tarvitsee esiintymisessä. Kutsutaan niin, koska se täydentää sanan merkityksen, sana ei voi esiintyä ilman sitä. Iso Suomen Kieliopin esimerkin mukaan verbin luotta valenssiin kuuluu kaksi täydennystä: luottaja ja luottamuksen kohdetta 6. Ainestoni esimerkkilause tähän verbiin näyttää tältä: 6 VISK

9 1. Minä voin aina luottaa häneen. Tässä tapauksessa minä on luottaja ja hän on kohdetta. Täydennyksiä voidaan lounnehtia pakollisuudellakin, puhutaan semanttisesta pakollisuudesta, koska täydennys on olennainen osa verbin merkitystä 7. Verbin täydennyksiä ovat subjekti, objekti ja advarbiaalitäydennykset. Sitä vastoin, määritteet eivät ole niin riippuvaisia verbistä. Ne ovat valinnaisia (voidaan jäättää ne pois ja se ei häiritsisi rakenteitansa). Se voi kohdistua koko lauseeseen, esimerkiksi ajan ja paikan adverbiaalit: 2. Syksyllä luonto puhkeaa loistaviin väreihin. Aineistoni esimerkkilauseessa syksyllä on ajan puiteadverbiaali, se määrää koko tapahtuman aikaa, mutta voidaan jäättä se pois, lauseen rakenne ei haavoitu. Kun ei tarvita tehdä eroa näiden välille, määritteet ja täydennykset kutsutaan yhteisnimityksellä laajennukseksi. Rektio on ilmiö, kun tietyn sanan täydennys on tietyssä sijassa, riipumatta siitä, mikä on täydennyksen kategoria tai semanttinen luonne 8, eli verbi määrää sijamuodon. Iso suomen kielioppi tekee eroa rektioiden ja muiden täydennysten välille: sanoo rektion olevan keskeinen luonne, että pääsanan ja rektion välillä ei ole semanttista yhteyttä. Koska transitiivit ja intransitiivit rektioverbit saavat yleensä saman täydennyksen, siksi tarkasteluni mittaan en erota näitä ryhmiä. Magyar grammatika puhuu määritteistä (bővítmények) ja jakaa niitä kahteen ryhmään: sidonnaisiin (kötött) ja vapoihin (szabad) märitteihin. Sidonnaisia määritteitä kutsutaan rektioiksikin. Subjekti ja objekti ovat aina rektioita, adverbiaalit voivat olla molempia: 7 VISK VISK

10 kun ne ovat sidonnaisia, ne yleensä ovat määreytettyjä verbin semanttisesta sisällyksestä. Rektiot voivat olla pakollisia tai valinnaisia tässäkin. Magyar grammatikan käsitys on siis laajempi, kuin Ison suomen kieliopin, koska jälkimmäisessä teoksessa kutsutaan rektioksi vain semmoisia ilmiöitä, kun rektio on verbin ymmärrettävyyden ehto (esimerkiksi verbi asua ei voida sanoa, että *Hän asuu, mutta voidaan esim. Hän asuu jossakin/ jollakin), mutta Magyar grammatikan mukaan myös valinnaiset täydennykset on kutsuttu rektioksi, eli kun verbi edellyttää täydennyksen, mutta on ymmärrettävä ilman sitäkin (esimerkiksi verbi lähteä - voidaan sanoa, että Minä lähden, mutta Minä lähden johonkin/ jollekin on tarkempi). Tutkimuksessani käytän rektion käsitettä laajemmin, kuin Iso Suomen Kielioppi, koska se pitää vain pakolliset täydennykset rektiona, käytän enemmin Magyar gramatikan näkömystä sillä erotuksella, että minä en eroa pakollisten ja valinnaisten rektioiden välillä, kutsun rektioksi kaikkea, mitä esiintyy aineistossani verbien sidonnaisena täydennyksenä Sijamuodot Sija, morfologisena terminä, tarkoittaa nominien taivutusmuotoa. Sen tunnusmerkkinä toimii sijapääte, se ilmaisee sanan suhdetta lauseen muihiin jäseniin. Sija jaetaan kahteen ryhmään: kieliopilliset sijat ja adverbiaaliset sijat. Kielopillisilla sijoilla ilmaistaan subjektin ja objektin tehtäviä, kun adverbiaaliset sijat kutsutaan myös semanttisiksi sijoiksi, koska niillä on konkreettisempi merkitys kuin kieliopillisilla sijoilla. Adverbiaaliset sijat jaetaan vielä paikallissijoihin ja vajaakäyttöisiin sijoihin (kuin komitatiivi, intstruktiivi ja abessiivi). Työssäni en käsittele vajaakäyttöisiä sijoja, kuin ei myöskään abstraktisia paikallissijoja (essiivi, translatiivi ja abstraktinen elatiivi), vaan puhun vain sisä- ja ulkopaikallissijoista, jotka jakautuvat vielä myös olo-, ero- ja tulosijoihin. Sisäpaikallissijat ovat inessiivi, elatiivi ja illatiivi, kun ulkopaikallissijat ovat adessiivi, ablatiivi ja allatiivi. 10

11 Paikallisijojen ryhmittely ja sijapäätteet suomen kielessä Paavo Siron käyttämän taulukon 9 mukaan paikallissijojen jakautumista voidaan esittää seuraavalla tavalla: a b c A In El Ill B Ad Abl All C Ess (El) Trans Taulukko 1. Paikallissijojen ryhmittely Taulukossa isoilla kirjaimilla merkittiin jaon sisä-, ulko- ja abstraktisijoihin, kun taas pienet kirjaimet sopivat toiseen jakoon (nimittäin olo-, ero- ja tulosijoihin). Toinen jako perustuu siihen, että paikallissijat perusmerkitykseltään ilmaisevat paikkaa ja suuntaa. Siis, ero- ja tulosijojen yhteisnimitys on muutos- tai suuntasijat, vaikka eivät aina lausu muutosta. Aineistostanikin on löydettävissä sellaisia esimerkkejä: 3. a. Jään kotiin. b. Etsin kenkkiä kaikista kauppoista. c. Oletko kuullut jotain uutta naapureista? Myös olosijat voivat ilmaista siirtymistä: 4. a. Käytkö suihkussa? b. He vierailivat kaupungissa. Suomen kielessä sisäpaikalliset sijamuodot ovat inessiivi, elatiivi ja illatiivi. Inessiivi on olosija, sen sijapääte on -ssa. Ison Suomen Kieliopin mukaan se on vähiten käytetty 9 Siro

12 rektiona. 10 Inessivillä ilmaistaan usein paikkaa, tilaa tai ajankohtaa. Elatiivi (sijapääte: - sta) on sisäpaikallinen tulosija, käytetään paikan, tilan, ajan, lähtökohdan, lähteen, valmistusaineen, syyn, aiheen, väylän ilmaisemisessa. Elatiivilla merkitään myös osakokonaisuus suhdetta (esimerkiksi: Vokkulainen on ainoa näistä neljästä, joka on yhä elossa. 11 ). Illatiivi on erosija, sen avulla ilmaistaan paikkaa, tilaa, kosketuskohtaa, jne. Se on tavallinen rektiosija, ilmaisee lähinnä kohdetta, johon predikaatin ilmaisema tunnetai asennoituminen suuntautuu 12. Sijapäätteenä voidaan käyttää -Vn, -hvn tai -seen. Ulkopaikallissijat suomessa ovat adessiivi, ablatiivi ja allatiivi. Adessiivilla merkitään (olo)paikkaa, tilaa, aikaa, välinettä, keinoa, mutta ensisijaisesti omistussuhdetta (omistajaa). Sen sijapääte on -lla. Ablatiivi (-lta) osoittaa lähdettä, vaikutusta, tekijää, mittaa, määrää, syytä jne. Allatiivi sijalla ilmaistaan myös paikan, tilan, ajan, vastaanottajan, kokijan, kohteen, jne. Sijapäätteenä käytetään -lle. Kun puhutaan paikallissijoista, kaikissa lähteissäni mainitaan, että vaikka heidän nimeensä on sisällytty paikka-sana, ne eivät ilmaise vain spatiaalisia suhteita, vaan ne voivat ilmaista myös tilaa, omistusta (Minulla on sisko.), aikaa (Olen valmis muutamassa tunnissa.), välinettä (Kirjoitan kynällä.) jne. Sijanvalinta sisä- ja ulkopakaillissijojen välillä on usein motivoitu ja looginen, koska yleensä sisäpaikallissijoilla merkitään kolmiulotteisen rajatun tilan sisäpuolessa olemista ja siirtymistä rajojen sisälle tai sieltä pois (esimerkiksi talossa taloon talosta), kun taas ulkopaikallissijat ilmaisevat jotain entiteetin ulko- tai yläpinnalla olemista ja usein kaksiulotteista tilaa (esimerkiksi pöydällä pöydälle pöydältä). Mutta sijanvalinta on hankalampaa kun ei puhuta konkreettisista paikoista, koska esimerkiksi abstraktisten paikkojen yhteydessä ovat usein suurempia eroja kielten välillä. 10 VISK VISK VISK

13 Paikallisijojen ryhmittely ja sijapäätteet unkarin kielessä Unkarin kielessäkin erotetaan adverbiaaliset sijat toisista ja unkarin kieliopissa yleensä käytetään sijojen latinankielisiä nimityksiä, minäkin aion käyttää niitä, kun puhun unkarin sijoista ja siillä tavalla on helpompi tehdä eroa kahden kielen sijojen välillä työssäni. Adverbiaalisista sijoista on viisitoista: inessivus, illativus, elativus, superessivus, delativus, sublativus, adessivus, ablativus, allativus, terminativus, dativus, essivus, translativus, instrumentalis, causalis. Voidaan sanoa, että niistä vain yhdeksän on paikallissijaa. Sisäpaikallissijoilla on melkein sama rakenne ja käyttö kuin suomessa: Sijan nimi Suhteen nimitys Käännös Mitä ilmaisevat? Sijapäätteet Inessivus belviszony eset sisäinen paikka, aika, tila -ban, -ben olosija Elativus távolító eset erosija paikka, syy, -ból, -ből väline, tila Illativus belső közelítőeset sisäinen tulosija paikka, syy, tarkoitus, tulos -ba, -be Taulukko 2. Unkarilaiset sisäpaikallissijat ja niiden käyttö Ulkopaikallissijojen asema on vähän hankalampaa, unkarin kielessä niitä on kuusi. Esimerkiksi adessivus ja superessivus yhdessä määräävät suomen adessivia, koska adessivus tarkoittaa jotain entiteetin olevan lähellä ( közelében levés ), kun taas superessivus ilmaisee yläpinnalla olemista ( rajtalevés ). Seuraavassa asetelmassa teen yhteenvedon unkarin kielen ulkosijamuodosta, niiden sijapäätteistä ja ilmaisevista suhteista: 13

14 Sijan nimi Suhteen nimitys Käännös Mitä ilmaisevat? Sijapäätteet Superessivus rajtalevés päällä oleminen paikka, aika, tapa, tila, väline, syy -n, -on, -en, -ön Delativus eltávolítás pältä paikka, tapa, syy -ról, -ről poistaminen Sublativus ráhelyezés päälle paikka, aika, tapa, -ra, -re paneminen tila, tulos, mitta Adessivus közelében levés lähellä paikka, aika, -nál, -nél oleminen väline Ablativus külső távolítás ulkoinen paikka, syy -tól, -től erosija Allativus külső közelítés ulkoinen tulosija paikka, tavoite -hoz, -hez, -höz Taulukko 3. Unkarilaiset ulkopaikallissijat ja niiden käyttö Sen lisäksi useimmissa tapauksissa unkarin kielessä käytetään muitakin kuin ulkopaikallissijoja suomen adessiivin, ablatiivin ja allatiivin käännöksenä Katsaus kognitiiviseen kielitieteeseen Tässä osassa yritän lyhyesti kuvata teorian, joka on tunnettu kognitiivinen kielitiedenimellä. Ensin tulee pari yleistä ajatusta opista, sitten teen lyhyen yhteenvedon teorioista, joita käytän analyysin perustana Yleiskuva Kognitiivinen kielitiede, niin kuin nimensäkin osoittaa, perustuu kognitioon, tutkii kognitiivisia toimintoja ja mielen ilmiöitä informaation kuvaamisella, kuin havaitsemista, 14

15 tunnistamista, ajattelua, muistamista, oppimista jne. Se on semantikkaa lähellä, koska kyse on merkityksestä. Tämä virtaus ilmestyi Amerikassa, 1970-luvuilla. Teorian keskushenkilönä on Ronald Langacker, kehittäjä, hän ilmaisi ensimmäisiä teoksia tässä aiheessa ja sovitti sen kieliopille (grammatikalle), muut tärkeät henkilöt ovat George Lakoff, Mark Johnson, Mark Turner, jne. Tämän kielitieteen tärkeät väitteet ovat esimerkiksi, että kieli on ihmisen kognitiivista toimintaa tyypillisimmillään, se on kiinteässä yhteydessä kognitiivisten prosessien ja niiden toimintojen kanssa. Kognitiivinen kielentutkimus on keskittynyt kielen rakenteen kuvaukseen ja analyysimallien kehittämiseen: se lähtee siitä, että kielen rakenne ei ole ihmisen muista kognitioista riippumaton. Siis tutkimus on keskittynyt ensi sijassa kielenkäyttäjän sisäiseen kielioppiin, kieli on tarkasteltu psykologisena entiteettinä, jonk sijaintipaikkana on yksityisten puhujien mieli. 13 Kognitiivisen kieliopin syntaksi ja kielelliset yksiköt (niin kuin sanat, muodot, sijapäätteet, idiomit, kieliopilliset rakenteet) ovat luonneltaan symbolisia, eli kielioppiin ei kuulu syntaktista säännöstöä, vaan ilmauksen fonologinen rakenne on semanttisen rakenteen symbolisaatio. 14 Langacker jakaa kielen semantisille, fonologisille ja symbolisille yksiköille. Lähtökohtana on havainto, jonka mukaan ihmisen tajunnan kategoriat eivät ole selvärajaisia, vaan niiden rakenteelle on tyypillistä jäsenyyden asteittaisuus. Prototyyppisyyden teorian mukaan kun ihminen kuulee esimerkiksi sanan lintu, tulee hänen mieleensä ensin pikkulintu, kuten tiainen eikä strutsi. 15 Kielen perustana ovat kokemuksia ja sen avulla luodaan todellisuutta ja muodostetaan maailmaa: kieli on ihmisen ja hänen todellisuutensa välisen suhteen jäsentäjä. Kielellä luokitellaan maailman käsitteitä. 13 Langacker Leino Geeraerts

16 Siellä ovat paljon erilaisia aspekteja, mutta täällä minä korostan ja tutkin niitä vain seuraavat: Kielellinen havainto 16 Tutkimukseni näkökulmasta tärkein on Szilágyi N. Sándorin katsomus erilaiseen kieleen. Työssäni käytän hänen luomansa käsitettä: kielellinen havainto (nyelvi észlelés). Hänestä denotatiivisessa merkityksessä havaitaan jotakin joksikin nimiseksi. Havainnolla on myös erilaisia ehtoja ja se perustuu kokemukseen. Hän erottaa reaalista maailmaa kielellisesta maailmasta ja luo uusia käsityksiä. Jokaisella kielellä on oma havaintoa, oma kielellista maailmaa. Täällä perusteella hän kirjoittaa rektioista, että ne eivät ole opettavia ulkoa (kaikkiin verbiin erikseen), vaan niitä käytetään niin, koska meidän kielellinen havaintomme on sellaista. Siis ne voivat auttaa paljon kielellisen havainnon muotoon ja rakenteen tutustumisessa. 17 Szilágyi ryhmittelee kielellistä maailmaa kolmeeseen kerrokseen 18, ensimmäiset kaksi sopivat reaalisen maailman kahteen kerrokseen, eli ne sisältyvät reaalisen maailman käsitysten nimiä. Szilágyi nimittää näitä kerroksia käyttäytyvien (viselkedők) ja ei käyttäytyvien (nem viselkedők) kerroksiksi. Viimeksi mainittu muodostaa muuten kielellisen maailman kolmannen kerroksen, mitä on olemassa vain kielessä, sillä ei ole konkreettisia vastineita reaalisessa maailmassa. (Szilágyin ensimmäiset esimerkit ovat fehérség (valkoisuus) ja nemzet (kansa) 19 ). Hänestä puhutaan erilaisella tavalla kielellisen maailman erilaisten kerroksien käsitteistä. Käytän tätä ryhmittelyä aineiston käsitteiden analyysillä, jaan rektioilla ilmaistujen suhteiden kiintopisteen kielellisen maailman kerroksiin. 16 Szilágyin termi, oma käännös (K.B.) 17 Szilágyi Szilágyi Szilágyi ,

17 Paikallisijojen kognitiivinen katsomus Toiset tärkeät lähteet minulle tarkoittavat suomalaisten lingvistien kognitiivisia tutkielmia paikallissijoista. Esimerkiksi, Pentti Leino käsittelee aihetta parissa tutkielmassa. Verbien ja rektioiden välisten suhteiden määrittelyssä ja tutkinnassa lähden Leinon erottamista spatiaalisista suhteista, lähtokohtana otan Eeva Ilolan laatiman määritelmän suomen sijapäätteiden roolista, että niitä käytetään ilmaisemaan jonkin entiteetin (muuttujan) paikka suhteessa toiseen entiteettiin (kiintopisteeseen) kolmiulotteisessa fysikaalisessa avaruudessa 20. Leinon sijapredikaati sisältää informatiota muutujasta, kiintopisteestä, näiden relaatiosta ja predikaatin kehyksestä. Sen perusteella Leino erottaa neljä erilaista spatiaalista suhdetta muuttujan ja kiintopisteen välillä 21 : paikkaa ilmaiseva staattinen relaatiot ja dynaamiset relaatiot, kun kiintopiste ilmaisee joko lähteen, kohteen tai väylän. Näissä tapauksissa kiintopiste voi olla säiliö, pinta, kanava tai indeterminatiivi, kun muutuja on joko indeterminatiivinen, kohdeväylä, lähdeväylä tai reitti (kun väylä on molemmasta päästä avoin). Niiden entiteettien väliset suhteet voivat olla sen perusteella esimerkiksi inkluusio: kun muutujan lokaatio sisältyy kiintopisteen lokatioon, tai separaatio: kun näiden lokaatiot siirtyvät erilleen. Identisyys on kolmas perusrelaatio: sitä voidaan määritellä molemminpuoliseksi inkluusioksi (eli sekä muuttujan, että kiintopisteen osalta totaaliseksi relaatioksi). Neljäs perusrelaatioista on assosiaatio: sen kuvaamiseen tarvitaan vielä yhtä entiteettiä, joka edustaa naapuruutta. 22. Myös kontaktia voidaan käsitellä erillisenä suhteena ja spatiaalisessa merkityksessä kontakti voi olla kahdenlaista siitä riippuen, perustuuko kontakti painovoimaan vai ei. Kun se perustuu painovoimaan, käytetään yleensä ulkopaikallissijoja suomen kielessä ja sisäsijoja käytetään kun kontakti on riippumaton painovoimasta (esimerkiksi: Katolla on lunta. Katossa on kärpäsiä) 23. Valitsin kognitiivisen näkökulman rektiojärjestelmiin lähestymisessä, koska rektiot aiheuttavat hankaluuksia kun aloitetaan opiskella muita kieliä, koska aina yritetään 20 Ilola Leino , Leino Leino

18 kääntää äidinkielen rektioita vieraalle kielelle. Niiden käyttö tuntuu usein sattumanvaraiselta ja ulkoa opittavalta. Se, miksi ja miten nimitetään erilaisia suhteita eri tavalla, voidaan ymmärtää ja perustella vain kun löydetään erojen kognitiivinen pohja: miten hahmotetaan suhteita tietyssä kielessä. 18

19 3. KONTRASTIIVINEN AINEISTOANALYYSI Kontrastiivinen kielitutkimus on kutsuttu uusin ja vanhin kielitieteellisksi disipliiniksi. 24 Kielten vertailun tavoitteena on esimerkiksi kahden kielen yhtäläisyyksien ja erojen selvittäminen. Se tutkii eräiden kielellisten ilmiöiden erilaisia esiintymisiä toisessa kielessä ja vertaa niitä samojen ilmiöiden toisessa kielessä esintyyviin vastineisiin. Tutkimuksessani lähden liikkeelle suomen kielestä, koska se on aineistolähtien käyttämä kieli. Ainestoon keräsin vain suomalaisia verbejä, jotka edellyttävät sisä- tai ulkopaikallisijaista rektiota, eli adessiivissa, ablatiivissa, allatiivissa, inessiivissä, elatiivissa tai illatiivissa olevaa täydennystä. Rektioiden ja lauseiden käännös unkarin kielelle oli hankalaa kahden kielen sijajärjestelmän erilaissuudesta johtuen, koska suomen 14 (tai 15) 25 sijamuotoa vastaa unkarissa noin 28 sijaa, joista 15 on mukana aineistossani suomen kuuden paikkallissijan vastineena. Olen jo puhunut kahden kielen paikallissijajärjestelmä-eroista (luvussa 2.2.), pääasiallisesti ulkopaikallissijojen välisistä eroista. Korostin, että ei voida samaistaa täydellisesti rektiosijoja kahdessa kielessä - vaikka sijamuotojen nimet muistuttavat toisia -, koska niitä käytetään erilaisissa tapauksissa. Edelleen työssäni käsittelen erikseen sisä- ja ulkosijoja, koska sijajärjestelmätkin eroavat toisistaan kahdessa kielessä ja ne kaksi sijatyyppiä ilmaisevat myös erilaisia suhteita. Puhun vuorotellen suomen kielen paikallissijoista, miten ne esiintyvät aineistossani ja millä sijoilla voidaan kääntää niitä unkarin kielelle. Sijojen käytön analyysillä jaan aineiston rektiojärjestelmiä semanttisiin luokkiin Szilágyin ryhmittelyn mukaan 26 (olen puhunut tästä jo luvussa 2.3.2). Yksinkertaisuuden 24 Szathmári Az elmondottak talán érthetővé teszik, miért nevezhető a kontrasztív nyelvészet a «legújabb és legrégibb» nyelvészeti diszciplínának. 25 Akkusatiivi sijan käsityksestä riippuen, koska esimerkiksi Penttilä ( ) ei pidä akkusativia itsenäisenä sijana, kun Iso Suomen Kielioppi ( ) pitää sen 26 Szilágyi

20 vuoksi minä nimitän Szilágyin käyttäytyvien (viselkedők) ja ei käyttäytyvien (nem viselkedők) kerrokset elollisten ja elottomien elementtien kerroksiksi, vaikka hänen mukaansa sellainen erottaminen ei ole tarkkaa, koska kielellisen maailman tarkastelu tapahtuu käyttäytymisen perusteella ja elollisisten olioiden juokosta vain eläimet ja ihmiset käyttäytyvät (esimerkiksi kasvit eivät). Mutta aineistoni ei koske kasveja, vaan enemmän ihmisiä, elottomia objekteja ja abstraktista käsitteistöä. Pidän tärkeänä sellaista semanttista erottamista, koska erilaisten kerroksien elementit voivat käyttäytyä erilaisesti relaation kiintopisteenä ja se voi tarkoittaa sitäkin, että kielten välisiä eroja ovat paremmin seliteltäviä ja perusteltavia. Mutta on aika vaikea määritellä kuuluuko eräs rektiojärjestelmä konkreettiseen vai abstraktiin kerrokseen, koska rektio muodostuu muuttujasta, kiintopisteestä ja niiden relaatiosta, ja on mahdollista, että ne kuuluuvat kielellisen maailman erilaisiin kerroksiin. Ideaalisessa tapauksessa ja aineistoni useimmissa lauseissa kun kiintopiste on konkreettisesta kerroksesta, sitten muuttujakin on (esim. Jussi menee järvelle.) ja kun on abstraktisesta kerroksesta, sitten muuttujakin on abstraktista (esim. Kansa jakautui kahteen leiriin.), mutta ei aina. Esimerkiksi Minä voin aina luottaa häneen. lauseessa kiintopiste on elollisen kerroksen elementti, mutta luottamisen prosessi on enemmän abstraktista, koska ei ilmaise konkreettista spatiaalisuutta. Teoreettisesti ero koostuu siitä, ilmaiseeko rektiojärjestelmä konkreettista paikallista suhdetta vai ei. Siis rektiojärjestelmän merkitystä ja sen ilmaisema suhdetta määrää mihin kerrokseen rektio kuuluu, mutta merkitystä ja suhdetta ei voida määritellä konkreettisesti, siksi koko analyysini perustuu kintopisteen luontoon, mutta muutamissa tapauksissa, kun se eroaa muuttujan luonnosta, mainitsen, että alueihin kuuluminen ei riipu pelkästään kiintopisteestä. 20

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

8.2.2013. Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina

8.2.2013. Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina Tuomas Huumo thuumo@utu.fi Etenkin alkuvaiheen kognitiivisessa kielitieteessä

Lisätiedot

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier

Lisätiedot

11th International Congress for Finno-Ugric Studies

11th International Congress for Finno-Ugric Studies 11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

Paikallissijat ja suhdesääntö: kognitiivisen kieliopin näkökulma

Paikallissijat ja suhdesääntö: kognitiivisen kieliopin näkökulma Paikallissijat ja suhdesääntö: kognitiivisen kieliopin näkökulma PENTTI LEINO 1. Suomen kielen paikallissijat syntaksin kannalta 1.1. Paikallissijojen järjestelmä Paikallissijat muodostavat suomen kielessä

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

LAUSEEN RAJATUN JA RAJAAMATTOMAN ASPEKTIN MÄÄRÄYTYMINEN: KIELEN KÄYTÖN NÄKÖKULMA

LAUSEEN RAJATUN JA RAJAAMATTOMAN ASPEKTIN MÄÄRÄYTYMINEN: KIELEN KÄYTÖN NÄKÖKULMA LAUSEEN RAJATUN JA RAJAAMATTOMAN ASPEKTIN MÄÄRÄYTYMINEN: KIELEN KÄYTÖN NÄKÖKULMA Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Turun yliopisto 12. toukokuuta 2010 Salla Nurminen SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 1.1. Tutkimuksen

Lisätiedot

Me voimme nauttia luontoa-

Me voimme nauttia luontoa- Me voimme nauttia luontoa- Rektioilmaukset suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Syyskuu 2013 Anne Nucci JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN

SUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN SUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN Anu Karrimaa Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma elokuu 2011 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Laura Koivusaari Venäjänkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytön tarkastelua Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2012 1 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Infiniittiset rakenteet, osa 1

Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Verbittömät tapahtumanilmaukset

Verbittömät tapahtumanilmaukset lektiot Verbittömät tapahtumanilmaukset Suunnannäyttäjinä lähde- ja kohde-konstruktio Katja Västi Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 8. joulukuuta 2012 Suomen kielen ensimmäisen vuoden opintoihin

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti 1 Kielitoimiston kysely suomen kielen paikallissijojen käytöstä saavutti suuren suosion netinkäyttäjien keskuudessa. Kyselyssä sai valita lauseisiin sopivia

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Lisää iloa kieliopin opettamiseen

Lisää iloa kieliopin opettamiseen Lisää iloa kieliopin opettamiseen Toiminnalliset menetelmät kielen rakenteiden oppimisessa I II III IV V Mitä, miksi? Menetelmistä, harjoituksista Käytännön esimerkkejä paperilla, toiminnassa ja videolla

Lisätiedot

This is the published version of a paper published in Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. Citation for the original published paper (version of record):

This is the published version of a paper published in Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. Citation for the original published paper (version of record): http://www.diva-portal.org This is the published version of a paper published in Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. Citation for the original published paper (version of record): Määttä, T. (2013) Paikallissijaisten

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Suomen mennä ja lähteä vertailussa: lähtökohtana vironkielinen suomenoppija

Suomen mennä ja lähteä vertailussa: lähtökohtana vironkielinen suomenoppija RAILI POOL or in part. At this particular stage of their learning process, a communication strategy common to all learner subjects faced with the need to signal a comprehension difficulty to their collocutor

Lisätiedot

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö 5. Ensimmäisen asteen ytälö 5. Ensimmäisen asteen yhtälö Aloitetaan antamalla nimi yhtälön osille. Nyt annettavat nimet eivät riipu yhtälön tyypistä tai asteesta. Tarkastellaan seuraavaa yhtälöä. Emme

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Pia Päiviö on onnistunut valitsemaan

Pia Päiviö on onnistunut valitsemaan tice volume 1. Amsterdam: John Benjamins. Vanhan kirjasuomen sanakirja I II (A I, J K). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

RELATIONAALISTEN SUBSTANTIIVIEN KIELIOPILLISTUMINEN

RELATIONAALISTEN SUBSTANTIIVIEN KIELIOPILLISTUMINEN RELATIONAALISTEN SUBSTANTIIVIEN KIELIOPILLISTUMINEN Suomen kielen pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistossa toukokuussa 2009 Päivi Kähkönen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteen laitos KÄHKÖNEN,

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER

Lisätiedot

Monikon illatiivin rinnakkaismuotoisen hin-päätteen esiintyminen ja käyttö suomen kielessä

Monikon illatiivin rinnakkaismuotoisen hin-päätteen esiintyminen ja käyttö suomen kielessä Monikon illatiivin rinnakkaismuotoisen hin-päätteen esiintyminen ja käyttö suomen kielessä Marke Virkkala Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Hei sta Thaimassa Thainkielisen suomen oppijan paikallissijailmaukset konseptuaalisen semantiikan näkökulmasta

Hei sta Thaimassa Thainkielisen suomen oppijan paikallissijailmaukset konseptuaalisen semantiikan näkökulmasta Hei sta Thaimassa Thainkielisen suomen oppijan paikallissijailmaukset konseptuaalisen semantiikan näkökulmasta Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistossa syksy 2005 Sanna Mustonen JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Todisteena äänen kuva

Todisteena äänen kuva lektiot Todisteena äänen kuva Suomen kielen imitatiivikonstruktiot Anni Jääskeläinen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 11. kesäkuuta 2013 Tässä väitöksenalkajaisesitelmässä tarkastelen kahta

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen

Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen lektiot Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen Leena Nissilä Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 3. joulukuuta 2011 Kieleni rajat ovat maailmani rajat, kirjoitti

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Miina, Ville ja vintiöt

Miina, Ville ja vintiöt Miina, Ville ja vintiöt Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Kimmo Sundström ja Ritva Tuominen (toim.) Ulla Lappalainen Sisällys Opettajalle...6 Oppilaalle...7 1. TYÖSKENTELEN ET- TUNNILLA...9 ET:n työtapoja...9

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot