Miehittämättömän ilma-alusliikenteen järjestelmien ja Kiikalan lentopaikan kehittäminen, syksy 2015

Transkriptio

1 Kiikalan lentopaikan RPAS mahdollisuudet Katja Kapanen Julkinen Miehittämättömän ilma-alusliikenteen järjestelmien ja Kiikalan lentopaikan kehittäminen, syksy 2015 Selvityksen tavoitteet: 1. Kiikalan lentopaikan mahdollisuuksien selvittäminen miehittämättömien ilmaalusjärjestelmien testauspaikaksi 2. Miehittämättömän ilma-alusliikenteen järjestelmävaatimukset ja Salon seudun osaamisen ja yritysyhteistyön kartoitus Selvitys on luonteeltaan laadullinen, jossa on käytetty tapaustutkimuksen lähestymistapaa, jossa tieto on kerätty asiantuntijahaastatteluin sekä toissijaisia tietolähteitä analysoimalla. Selvityksen päävastuullisena tekijänä on toiminut Katja Kapanen. Selvitysaineistoa analysoi, kommentoi ja tarkasti Juha-Pekka Paananen. 1. UAS Testikeskuksen määrittely UAS toiminnan viitekehys Suomessa ja Euroopassa Salon Kiikalan lentopaikan vahvuudet ja mahdollisuudet Metsähallitus Puolustusvoimat Kiikala-Säätiö Lentopaikan muut käyttäjät Maatoimintojen selvitys Lentopaikan ilmailutoiminnan ja UAS toiminnan yhteensovittaminen UAS toiminnan vaikutukset lentokentän ympäristölupaan Keskeiset viranomaisluvat ja vaatimukset Toimijoiden kartoitus Kiikalan markkinointi RPAS toimijoiden osaamiskeskittymäksi Yhteistyö- ja selvitystyöneuvottelut/kartoitukset Suomessa ja Virossa Kiikalan lentopaikan kehittämisen seuraavat askeleet Kiikalan lentopaikan kehittäminen Periaatteellinen vastuu-/organisaatiomalli LOPPUSANAT LIITTEET... 27

2 2 1. UAS Testikeskuksen määrittely UA (Unmanned Aircraft) on miehittämätön ilma-alus, eli ilma-alus, joka on tarkoitettu lentämään ilman ilma-aluksessa mukana olevaa ohjaajaa. RPA (Remotely Piloted Aircraft) tarkoittaa kauko-ohjattua ilma-alusta eli miehittämätöntä ilma-alusta, jota ohjataan kaukoohjauspaikasta ja käytetään lentotyöhön. Lennokki on lentämään tarkoitettu laite, jonka mukana ei ole ohjaajaa ja jota käytetään harraste- tai urheilutarkoitukseen. Miehittämättömät ilma-alukset ovat joko kiinteä- tai pyöriväsiipisiä. Kiinteäsiipisiä ilma-aluksia käytetään nopeutta, pitkää operointiaikaa tai pitkää toimintasädettä vaativissa tehtävissä. Pyöriväsiipiset multikopterit soveltuvat tehtäviin, joissa tarvitaan suurta kuormattavuutta ja hidaslentoominaisuutta. Tarpeen mukaan ilma-aluksen voi varustaa sensorivaruksella tai muulla kuormalla. (Trafi 2015a; LIITE I.) UAS (Unmanned Aircraft System) on miehittämättömän ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmä, joka sisältää miehittämättömän ilma-aluksen ja sen käytön edellyttämät järjestelmän osat. RPAS (Remotely Piloted Aircraft System) tarkoittaa kauko-ohjatun ilmaaluksen käytön kokonaisjärjestelmää, ja se pitää sisällään kauko-ohjatun ilma-aluksen, sen kauko-ohjauspaikkoja, tarvittavia ohjaus- ja seurantayhteyksiä ja muita erikseen määrättyjä kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön edellyttämän järjestelmän osia. Yleensä kauko-ohjatulla ilma-aluksella suoritettavassa kartoituksessa tai muussa työsuoritteessa tulee olla ainakin kauko-ohjattu ilma-alus, tietokone sovellusohjelmistoineen lentosuunnitelmaa varten, radiolinkki tietokoneen ja kauko-ohjatun ilma-aluksen välillä sekä digitaalikamera tai muu mittalaite, kuten laserkeilain tai lämpökamera. (Trafi 2015a; LIITE I.) UAS Testikeskus tarkoittaa paikkaa, jossa voi testata kauko-ohjattavia ilma-aluksia, kaukoohjattaviin ilma-aluksiin kiinnitettäviä erilaisia mittalaitteita sekä kauko-ohjattavien ilmaalusten ohjausta ja erityisesti ohjausjärjestelmiä sekä tiedonsiirtoa ilma-aluksen ja ohjausjärjestelmän välillä. Lisäksi testikeskus voi tarjota kauko-ohjattavien ilma-alusten lennättäjäkoulutusta, kauko-ohjattavien ilma-alusten lennätysharjoittelua sekä tilastoitavaa tietoa kauko-ohjattavien ilma-alusten sekä niiden järjestelmien kehittämisen tueksi. Testikeskus on myös keskeisesti mukana luomassa kauko-ohjattavien ilma-alusten lainsäädäntöä valvomattomassa sekä erityisesti valvotussa ilmatilassa luoden toimintamallin miehitetyn ja miehittämättömän lentoliikenteen yhdistämiseksi. Lisäksi testikeskus on miehittämättömän ilmailun toimijoiden, kuten ilma-alusten valmistajien, mittalaitevalmistajien sekä ohjelmistoyhtiöiden keskittymä ja linkki kansainvälisiin miehittämättömän ilmailun toimijoihin ja miehittämätöntä ilmailua hyödyntäviin tahoihin. (Trafi 2015a; UAS Center Sweden 2015; UAS Test Center Denmark 2015.) Trafi 2015a. Liikenteen turvallisuusvirasto. Miehittämätön ilmailu. UAS Center Sweden About UAS Center Sweden. UAS Test Center Denmark About UAS Test Center Denmark.

3 3 LIITE I TRAFI Liikenteen turvallisuusvirasto. Määräys OPS M1-32. Kauko-ohjatun ilma-aluksen ja lennokin lennättäminen. 2. UAS toiminnan viitekehys Suomessa ja Euroopassa RPAS -toimintaa kuvaa hyvin toimijoiden hajanaisuus ja kansainvälisten standardien ja käytäntöjen puute. Päätoimijat RPAS -liiketoiminta-alueella löytyvät Yhdysvalloista sekä Israelista, joissa RPAS -laitteita on jo vuosikymmeniä tutkittu ja testattu erilaisissa puolustusvoimien tehtävissä. Siviilikäyttöisten RPAS -järjestelmien keskittymiä Euroopassa löytyy seuraavista maista: Iso-Britanniasta, Saksasta, Tshekin tasavallasta, Itävallasta, Sveitsistä, Ranskasta, Italiasta, Irlannista, Alankomaista sekä Espanjasta. Myös Ruotsissa ja Tanskassa on aktiivista RPAS -toimintaa. (EASA 2015a; UVS-International 2015; UAS Denmark 2015; UAS Test Center Denmark 2015; UAS Center Sweden 2015; Bofors Test Center 2015; FMV 2015a; FMV 2015b.) Tanskassa jo 80 RPAS -organisaatiota on mukana kansallisessa RPAS -toimijoiden kattojärjestössä Denmark UAS järjestössä. Tanskan Odensessa sijaitsee UAS Test Center Denmark, jonka palveluvalikoimaan kuuluvat droonipilottikurssit sekä droonien testaus ja lennätyspalvelut. Testikeskus tekee yhteistyötä myös tunnettujen lentokonevalmistajien, kuten muun muassa Boeingin kanssa. Lisäksi Tanskan ilmailuviranomainen järjestää 3 4 kertaa vuodessa erityisen Droonifoorumin ja lisäksi Tanskan Innovaatiorahasto on tähän mennessä satsannut jo 16 M UAS projekteihin. (UAS Denmark 2015; UAS Test Center Denmark 2015.) Ruotsissa on useita testikeskuksia. Niistä suurimmat ovat Boforsin sekä Videl Air Base keskukset. Näiden lisäksi Etelä-Ruotsista löytyy UAS Center Sweden (2015), UAS keskittymä, joka on syntynyt yksityisen lentokentän ympärille. Keskus tarjoaa sekä lennätysmahdollisuuksia, että koulutusta. Muut Ruotsin testikeskuksista ovat puolustusvoima suuntautuneita, kuten Boforsin testikeskus, lähellä Örebron lentoasemaa Keski-Ruotsissa. Se tarjoaa testausympäristön pienille ja keskikokoisille UAS -laitteille. Testikäytössä on 200 km 2 suljettua maa-aluetta sekä ilmatilaa aina jalkaan (noin metriin) saakka. Testikeskuksen päätoimiala on asejärjestelmien sekä ammusten testaaminen. Ruotsissa on myös toinen UAS järjestelmien testikeskus Vidsel Air Base, jota ylläpitää Swedish Defence Material Administration (FMV), Puolustusministeriön alla toimiva siviiliorganisaatio, jonka tehtävänä on tuottaa materiaaleja sekä palveluita erityisesti Ruotsin puolustusvoimille sekä muille siviiliturvallisuussektorin toimijoille. Organisaatiolla on toimintaa Ruotsissa 80 paikkakunnalla, mutta testialueelle Vidselissä, Pohjois-Ruotsissa, on keskittynyt UAS - järjestelmien testaus. Maa- ja suopinta-alaa on yhteensä 1650 km 2, jota voidaan väliaikaisesti laajentaa vielä 1500 km 2 metsä ja vuoristoalueelle. Alueella on kiitotie, hangaareja sekä muita toimisto- ja teknisiä tiloja. Testialueen suora työllistävä vaikutus on 140 henkilöä. (UAS Center Sweden 2015; Bofors Test Center 2015; FMV 2015a; FMV 2015b.)

4 4 Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n tehtävänä on kehittää ilmailun kansainvälisiä standardeja ja suositeltavia käytäntöjä, joita jäsenvaltiot (Suomi mukaan luettuna) käyttävät oman siviili-ilmailulainsäädäntönsä tukena. ICAO:n RPAS -paneelin tavoitteena on integroida miehittämättömät ilma-alukset muuhun ilmaliikenteeseen sekä lentopaikkoihin, ilmailun nykyisen tasoisen turvallisuustason säilyttäminen ja kehittäminen sekä ympäristövaikutusten minimoiminen. Vuoteen 2030 mennessä miehittämättömät ilma-alukset operoivat ilmatilassa aivan kuin mitkä tahansa muut ilma-alukset. (ICAO 2015a; ICAO 2015b.) Eurocontrol osallistuu yhtenä keskeisimmistä ilmailuorganisaatioista Euroopassa eurooppalaisen kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmän (RPAS) tiekartan tekoon ja ICAO:n RPAS paneeliin sekä Jaruksen (Joint Authorities for Rulemaking on Unmanned Systems) esittämien suositusten tekemiseen. Eurocontrolin perusperiaatteina ovat: a) RPAS:n tulisi olla yhtä turvallista kuin miehitetyn ilmailun, b) RPAS -toimintojen ei tule sulkea pois muita ilmatilan käyttäjiä, c) RPAS:n tulisi olla näkyvä lennonjohdolle sekä muille ilmatilan käyttäjille, d) RPAS:n tulee toimia lennonjohdon sekä vallitsevan lainsäädännön alaisena. (Eurocontrol 2015.) EASA (European Aviation Safety Agency) vastaa Euroopan Unionin lentoturvallisuudesta. Syksyn 2015 aikana EASA valmistelee esitystä Euroopan komissiolle koko Euroopan kattavasta RPAS -lainsäädännön viitekehyksestä. EASA -maissa erityisesti pienet UAS laitteet ovat yleistyneet nopeasti. EASA:n strategia ja turvallisuusjohtajan Luc Tytgat:n (2015) mukaan vuonna 2015 EASA maissa on laskettu olevan yhteensä 2495 operaattoria, 114 RPAS valmistajaa. Lainsäädäntöä koskien miehittämättömiä ilma-aluksia on jo 16 maassa ja 11 maassa niitä vasta valmistellaan. EASA:lla on aktiivinen rooli myös Euroopan ulkopuolisissa ilmailuturvallisuusjärjestöissä. (EASA 2015b; EASA 2015c; Tytgat 2015.) Jarus (Joint Authorities for Rulemaking on Unmanned Systems) on kansainvälinen järjestö, jonka tukijalkoina toimivat yhdysvaltalainen FAA (Federal Aviation Administration), EASA (European Aviation Safety Agency) ja Eurocontrol. Se on asiantuntijajärjestö, joka koostuu kansainvälisistä ja kansallisista ilmailun turvallisuusorganisaatioista. Jäseniä on yhteensä 38, joista eurooppalaisia 23 (syyskuussa 2015). Se antaa käytännön suosituksia miehittämättömien ilma-alusten integroimiseksi ilmatilaan ja lentopaikoille. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on Jaruksen jäsen. (Jarus 2015.) Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on Suomen ilmailuviranomainen. Trafi huolehtii ilmailun yleisestä turvallisuudesta, edistää ilmailun ympäristöystävällisyyttä ja hoitaa lentoliikenteeseen liittyviä asioita. Trafin asiantuntijat antavat ilmailumääräyksiä, myöntävät lupia, valvovat luvanhaltijoita, osallistuvat kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, käsittelevät ilmailun ympäristöasioita, valvovat matkustajien oikeuksia, neuvovat ja tiedottavat sekä ylläpitävät ilmailun rekistereitä. Lokakuussa 2015 julkaistiin ensimmäistä kertaa Suomessa ilmailumääräys miehittämättömien ilma-alusten ja lennokkien käytöstä. Laitteen käyttötarkoitus ratkaisee sääntelyn vaatimustason, mutta vastaavasti ammattilaiset voivat suorittaa myös vaativampiakin lentotehtäviä. Määräyksen tavoitteena on ollut luoda

5 5 edellytykset uuden ilmailusegmentin eli miehittämättömien ilma-alusten täysimittaiseen hyödyntämiseen mahdollistaen liiketoiminnan kehittymisen erityisesti kokeilujen kautta. Ilmailumääräyksen lähtökohtana on ollut toiminnan mahdollistaminen ja määräys on yksi Euroopan liberaaleimmista. (Trafi 2015b; Trafi 2015c; LIITE I.) Bofors Test Center Unmanned Aircraft Systems. EASA 2015a. European Aviation Safety Agency. Unmanned Aircraft Systems (UAS) and Remotely Piloted Aircraft Systems (RPAS). EASA 2015b. European Aviation Safety Agency. Civil Drones (RPAS). EASA 2015c. European Aviation Safety Agency. Home. The Agency. Eurocontrol Remotely Piloted Aircraft System (RPAS). FMV 2015a. Swedish Defence Material Administration FMV. About FMV. FMV 2015b. Swedish Defence Material Administration FMV. Vidsel a unique test range in the north. ICAO 2015a. International Civil Aviation Organisation. A United Nations Specialized Agency. About ICAO. ICAO 2015b. International Civil Aviation Organisation. A United Nations Specialized Agency. Remotely Piloted Aircraft Systems Symposium, presentations. ICAO RPAS symposium, Montreal March Jarus Joint Authorities for Rulemaking on Unmanned Systems. Trafi 2015b. Liikenteen turvallisuusvirasto. Ilmailu. Trafi 2015c. Liikenteen turvallisuusvirasto. Uusi ilmailumääräys miehittämättömien ilma-alusten ja lennokkien käytöstä. Tytgat, Luc EASA (European Aviation Safety Agency): RPAS EASA update. ICAO RPAS symposium, Montreal March UAS Denmark About UAS Denmark. UAS Center Sweden About UAS Center Sweden. UAS Test Center Denmark About UAS Test Center Denmark. UVS-International UVS-International. Remotely piloted systems: Promoting International Cooperation & Coordination. Kauko-ohjattavien ilma-alusten parissa työskentelevien yritysten ja oppilaitosten löytäminen on haastavaa. Toimijat ovat toistaiseksi verrattain pieniä, sekä sijainniltaan ja toimintasegmentiltään varsin hajallaan. Toistaiseksi ainoana UA toimijoiden kokoonkutsujana on toiminut Tekes ja siellä erityisesti Piia Moilanen. Hänen aloitteestaan järjestettiin elokuussa 2015 järjestettiin Suomen ensimmäinen kauko-ohjattaviin ilma-aluksiin liittyvien toimijoiden kokoontuminen: How to do business with drones? tapahtuma. Paikalla oli 68 aiheesta kiinnostunutta ja heidän joukossaan seuraavat oppilaitokset, tutkimuslaitokset sekä viranomaiset: Aalto yliopisto Helsinki, Geologian tutkimuslaitos Rovaniemi, HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu, KYAMK Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus LUKE, Metropolia AMK Helsinki, Maa- ja Metsätalousministeriö, Pirkanmaan ELY keskus, Poliisihallitus, Rajavartiolaitos, Ilmavoimat, Suomen Metsäkeskus, Suomen Ympäristökeskus SYKE, Tampereen teknillinen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä Turun yliopisto. Lisäksi Suomesta löytyy UA toimijoita yhdistävä yhdistys, RPAS Finland ry, jolla on jo yhteensä noin 80 jäsentä, joista 2 oppilaitosta, Aalto yliopisto sekä

6 6 Metropolia Ammattikorkeakoulu, 10 yritystä, ja loput henkilöjäseniä. (Tekes 2015; RPAS Finland ry 2015.) Seuraavaksi on esitelty kolme kauko-ohjattavien ilma-alusten kehittämiseen ja käyttömahdollisuuksiin keskittynyttä hanketta: Toxi-triage, Unmanned Aerial Vehicles in Mineral Exploration and Mining Operations in the Arctic Areas of Finland UAV-MEMO sekä DATES Development of Arctic Testing environment in Sodankylä Sodankylän arktisen testausympäristön kehittäminen. Toxi-triage hanke on nelivuotinen EU -rahoitteinen hanke, jonka kokonaisbudjetti on 12 M ja jossa on mukana 19 partneria, mukaan luettuna Suomesta Helsingin yliopisto, mikkeliläinen Environics Oy, Jyväskylän yliopisto sekä Mikkelin kaupunki. Hankkeessa kehitetään uusia innovatiivisia menetelmiä nopeiden suojelu- ja pelastustoimien aikaansaamiseksi erityisesti CBRN aineiden (chemical, biological, radiological, nuclear) aiheuttamien suurten henkilövahinkojen varalle. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ohjelmajohtaja Toni Leikkaan mukaan hankkeen osatavoitteena on järjestää 2019 vaarallisten aineiden tunnistamisharjoitus Mikkelissä. Jyväskylän yliopistosta mukana on tietotekniikan laitos hyperspektriosaamisellaan sekä Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan kuuluva kemian laitoksen yksikkö, Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin. (Toxi-triage hanke 2015; Leikas 2015; Jyväskylän yliopisto 2015.) Unmanned Aerial Vehicles in Mineral Exploration and Mining Operations in the Arctic Areas of Finland (UAV-MEMO) hankkeessa on kaksivuotinen Tekes -rahoitteinen hanke, jossa Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Geologian tutkimuskeskus luovat edellytyksiä lennokkien käyttämiseksi malminetsinnässä ja kaivostoiminnan valvonnassa. Tutkimuslaitosten ohella hankkeeseen osallistuu myös paikallisia pk-yrityksiä. Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 400 t ja Tekesin lisäksi hankkeessa ovat rahoittajina mukana AA Sakatti Mining Oy, Agnico Eagle Finland Oy, Nordkalk Oy sekä Mawson Oy. Lapin yliopisto vastaa hankkeessa lennokkien sääntelyn selvittämisestä ja Geologian tutkimuskeskus toteuttaa vertailuanalyysin lennokki- ja mittausteknologiasta, selvittää käyttäjien tarpeet sekä suorittaa kenttätestit lennokkien ja erilaisten mittausmenetelmien sopivuudesta. (Lapin yliopisto 2015; Geologian tutkimuskeskus 2015.) DATES Development of Arctic Testing environment in Sodankylä Sodankylän arktisen testausympäristön kehittäminen -hankkeen yhtenä painopistealana on ilmailun- ja ilmailuteollisuuden (helikopterit, miehittämättömät ilma-alukset ja järjestelmät) testaustoimintaympäristön kehittäminen. Hankkeen yleisluontoisena tavoitteena on hyödyntää pohjoisia olosuhteita elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi kehittämällä ympärivuotista testaus- ja palvelutoimintaa Sodankylän lentokenttäalueella. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Sodankylän kunta. (Dates 2015.) Suomessa on nyt kaksi miehittämättömien ilma-alusten ja niiden käytön kokonaisjärjestelmiin keskittynyttä testikeskusta. Ensimmäinen on Kemijärven lentopaikalla toimiva Robonic Arctic

7 7 Test UAV Flight Centre (RATUFC) Ltd (2015) ja toinen on Mikkelin lentoasemalla toimiva UAS Centre Finland (2015). Kemijärven testikeskus on keskittynyt suuriin ilma-aluksiin ja erikoistunut katapultti- ja kiitotielaukaistaviin järjestelmiin. Mikkelin testikeskus on keskittynyt pienempiin multikoptereihin sekä lähes paikaltaan ( m) nouseviin kiinteäsiipisiin ilma-aluksiin. Sodankylän testikeskushankeen Dates:n (2015) tavoitteena on perustaa arktisiin olosuhteisiin erikoistunut testausympäristö myös miehittämättömille ilmaaluksille ja niiden kokonaisjärjestelmille. Dates Sodankylän arktisen testausympäristön kehittäminen Development of Arctic Testing Environment in Sodankylä. Jyväskylän yliopisto Ajankohtaista. Euroopan komissiolta 12 miljoonaa euroa joukkotuhon tutkimuksen. Lapin yliopisto Ajankohtaista, Uutisarkisto, Rahoitusta lennokkien tutkimiseen. Geologian tutkimuskeskus GTK ja Lapin yliopisto tutkivat lennokkien käyttöä malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa. eleases Tekes How to do business with drones? tapahtuma , Helsinki. Robonic Arctic Test UAV Flight Centre (RATUFC) Ltd Robonic Arctic Test UAV Flight Centre Introduction. RPAS Finland ry RPAS Finland ry. Toxi-triage hanke Cordis Community Research and Development Information Service. Horizon 2020 Toxi-triage project. UAS Centre Finland UAS Centre Finland About Salon Kiikalan lentopaikan vahvuudet ja mahdollisuudet 3.1 Metsähallitus Metsähallitus Kiikalan lentopaikan maapohjan omistajana ei näe esteitä miehittämättömän ilmailun kehittämiseen lentopaikalla. Maanomistajana Metsähallituksella on voimassaoleva sopimus Puolustusvoimien kanssa ja mikäli Puolustusvoimille sopii miehittämättömän ilmailun aloittaminen Kiikalassa, vastaa sopimusasioista Metsähallituksen puolelta Terho Ylönen. Mikäli kentällä halutaan kehittää miehittämättömien ilma-alusten ja niiden oheislaitteiden testausta on Metsähallitukselle tehtävä vapaamuotoinen käyttöhakemus, josta tulee ilmetä suunniteltu toiminta, alue ja kesto. Metsähallitus pyytää tällöin lausunnon sekä Puolustusvoimilta että kenttää ylläpitävältä Kiikala-Säätiöltä. 3.2 Puolustusvoimat Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen 2. logistiikkarykmentin mukaan Merivoimien harjoitusaikojen ulkopuolella ei miehittämättömälle ilmailulle Kiikalan lentopaikalla ole

8 8 periaatteellisia esteitä. He eivät päässeet Kiikala-Säätiön koollekutsumaan keskustelutilaisuuteen Kiikalan asioista , joten heille on lähetetty sähköpostitse materiaalia puolustusvoimien kannan muodostamisen tueksi (LIITE II). Sotilasilmailun viranomaisyksikkö, joka vastaa siviilipuolella Liikenteen turvallisuusvirasto Trafia, ei näe esteitä Kiikalan lentopaikan käyttämiseksi miehittämättömän ilmailun testaukseen. 3.3 Kiikala-Säätiö Kiikala-Säätiö ylläpitää Kiikalan lentopaikkaa. Säätiön tarkoituksena on siviili-ilmailun edistäminen Salon talousalueella. Säätiö ylläpitää lentokeskusta sekä vuokraa kenttäaluetta ja kenttäalueen rakennuksia lukuun ottamatta lentokonehalleja. Säätiön tarkoituksen toteuttamisesta huolehtivat ja sen asioita hoitavat säätiön hallintoneuvosto ja hallitus. Lentoturvallisuudesta ja lentopaikan käytön valvonnasta vastaavat kentän vastuuhenkilöt Trafin ja lentopaikan määräysten mukaisesti. Käytännön asioista vastaavat säätiön hallitus sekä lentopaikan vastuuhenkilöt. Lisätietoa: Säätiön vuoden 2016 tärkein tavoite on jatkaa kiitoteiden asfaltin sekä lennonjohtotornin rakenteiden kunnossapitoa. Säätiö on mukana selvittämässä erilaisia rahoitustukimahdollisuuksia kiitotien asfaltin uusimiseksi. Lisäksi säätiön hallintoneuvos päätti lisätä vuoden 2016 toimintasuunnitelmaan toiminnan UAS -testikeskuksen mahdollistamiseksi. Kiikala-Säätiön puolesta kauko-ohjattavien ilma-alusten lennätystoiminta on kannatettava, sillä kaikki ilmailutoiminta on lentopaikalle tervetullutta. Vapaamuotoinen keskustelutilaisuus Kiikalan lentopaikan käyttäjille ja käyttäjiksi aikoville järjestettiin perjantaina klo 15 alkaen aiheena Kiikalan lentopaikan kehittäminen. UAS Centre Finlandin edustaja Markku Roschier osallistui tilaisuuteen ja kertoi miehittämättömien ilma-alusten ja niiden järjestelmien testauksesta. Keskustelua Kiikalan lentopaikan käyttämisestä miehittämättömien ilma-alusten ja niiden järjestelmien testaamiseen jatketaan Kiikala-Säätiön hallituksen varapuheenjohtajan Aimo Kakon kanssa. Kiikalan lentopaikan tapahtumat vuonna 2016: - Puolustusvoimien harjoitukset 2kk:n ajan - Maaliinlaskukilpailut yhdessä Salon Seudun Ilmailukerho ry:n kanssa - Vakioautojen kiihdytyskisat yhdessä Riversice Cruisers ry:n kanssa - Lentokenttäalueen vuokraus YoungDrivers Oy:lle ajoharjoitteluun parin viikonlopun ajaksi - Lentokenttäalueen vuokraus VW-tapahtumalle parin päivän ajaksi toukokuussa ja elosyyskuussa

9 9 3.4 Lentopaikan muut käyttäjät Salon Seudun Ilmailukerho ry Salon Seudun Ilmailukerho ry:llä on purjelentotoimintaa, moottoripurjelentotoimintaa ultrakevyiden lentotoimintaa sekä lennokkitoimintaa. Ilmailukerholla on jäseniä 100 henkilöä. Kerholla on kaksi ultrakevyttä konetta, moottoripurjekone sekä neljä purjekonetta. Kerhon kokonaislentotuntimäärä on ollut h, joka on hieman vähemmän kuin vuonna h. Pilotteja ilmailukerholla on 42kpl. Yhteensä operaatioita on vuonna 2014 ollut noin 1100 kpl. Ilmailukerho vastaa Salon seudulla ilmailukoulutuksesta, ja vuonna 2014 lentolupakirjoja myönnettiin 7 kpl. Vuonna 2014 ilmailukerhon jäseniä on ollut mukana purjelennon SM-kilpailuissa sekä purjelennon kerholuokan MM-kilpailuissa. Lisätietoa Salon Seudun Ilmailukerhosta: Etelä-Suomen Varjoliitäjät ry Etelä-Suomen Varjoliitäjät ry on jäsenmäärältään Suomen suurin varjoliitoseura. Yhdistys on Suomen Ilmailuliiton Siipiseura ja noudattaa toiminnassaan Ilmailuliiton toiminta- ja turvallisuusohjeita. Yhdistyksellä on jäseniä 217 (2014). Hinauksia ESV:n kalustolla otettiin 2014 yhteensä 1212 kpl 46 päivän aikana. Kiikalassa toimintapäiviä oli 31, Hyvinkäällä 12 ja Kärkölässä 3. Pilotteja hinausjonossa oli 91 kpl. Hinausten määrä Kiikalassa on ollut nousussa: kpl, kpl, kpl. Myös hinauspäivien määrä on ollut nousussa: kpl, ja kpl. Vuonna 2014 yhdistys järjesti varjoliidon vapaalennon SM-kisat Kiikalassa. Lisätietoa: Riverside Cruisers ry Riverside Cruisers ry on amerikkalaisiin autoihin sekä muihin harrasteajoneuvoihin ja niihin liittyvään oheistoimintaan erikoistunut vapaa-ajan yhdistys. Yhdistys järjestää vuosittain Kiikalassa kiihdytyskisoja yhdessä Kiikala-Säätiön kanssa. Kiikalan lentokeskuksen kiitotien päällystäminen kesäksi 2016 on yhdistyksen toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää, koska useat autokunnat eivät enää osallistu tapahtumiin Kiikalassa asfaltin huonokuntoisuuden vuoksi. Yhdistyksen yhteydessä toimii myös Riverside Timers, jonka tuotteena on ajanottolaitteisto erityisesti kiihdytyskilpailuille, mutta myös muuhun käyttöön. Lisätietoa: YoungDrivers Oy YoungDrivers Oy järjestää ajo-opetusta ja vuokraa vuosittain Kiikalan lentokenttäaluetta parin viikonlopun ajaksi ajoharjoitteluun. Lisätietoa: VW-Open VW-Open on kansainvälinen yksipäiväinen harrasteautotapahtuma, joka järjestetään Kiikalan Lentokeskuksessa joka toukokuun toiseksi viimeisen viikonlopun lauantaina. Tapahtumaan ovat tervetulleita osallistumaan kaikki halukkaat omalla autolla tai moottoripyörällä. Tapahtuman ydin on VW-autonäyttely, johon osallistuu keskimäärin noin 300 autoa. Lisätietoa:

10 10 Laskuvarjohyppytoiminta Aviastar Helsinki Oy on yhdessä Turun Laskuvarjourheilijat ry:n ja Skydive Unity ry:n kanssa suunnitellut toiminnan laajentamista Kiikalan lentokentälle. Ajatuksena on ollut siirtää Turussa tapahtuva hyppytoiminta, Helsingin Malmilla tapahtuva yksittäisten hyppääjien hyppääminen ja koulutustoiminta Kiikalaan. Tavoitteeksi on esitetty noin 1000 hyppylentoa sekä noin hyppyä vuodessa. Yrityksen sijoittautumispäätökseen vaikuttavat Kiikalan lentokeskuksen sijainti Turun ja Helsingin puolessa välissä sekä lentokeskuksen tarjoamat fasiliteetit. Yrityksen tarpeisiin vastaisivat lentokonehalli lentokoneen säilyttämistä ja laskuvarjojen viikkausta varten sekä sosiaalitilat koulutusta sekä mahdollista majoittumista varten hyppyä tarkoittaisi noin 1000 majoitusvuorokautta sekä noin kävijää kentällä kauden aikana. Lentopaikalta tämä vaatisi 200 päivän toimintakautta, joka mahdollistaisi suunnitellut 1000 hyppylentoa. Toimintojen aloittaminen Kiikalassa ei onnistunut kaudella Kiikalan lentokeskus on yritykselle yksi potentiaalinen vaihtoehto edelleen, mutta se vaatii myös muiden toimijoiden sitoutumisen hankkeeseen. Tällä hetkellä myös Malmin lentokentän tulevaisuus on vielä epävarmaa, joten yrityksen sijoittautuminen Kiikalaan vuonna 2016 näyttää vielä epävarmalta. Vierailevia pienkoneita Kiikalan lentokeskuksessa vierailee lentokauden aikana noin 200 kpl pienkoneita pääosin muilta Etelä-Suomen lentokentiltä/-paikoilta. Helsinki-Malmin nykyiset toimijat Helsinki-Malmin lentoasema on aktiivinen ilmailuliikenteen ja yleisilmailun keskus. Kentällä työskentelee noin 300 ihmistä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. Aktiivisia lentäjiä on tuhansia, näistä harrastelentäjiä on noin 700. Kentän lentotoiminnasta suurin osa on yksityis- tai liikennelentäjien kaupallista lentokoulutusta. Kentällä toimii viisi kaupallista lentokoulua ja useita ilmailukerhoja. Lisätietoa: Salon kaupunki on ollut aloitteellinen Liikenne- ja viestintäministeriön suuntaan tarjoamalla Kiikalan lentokeskusta Helsinki-Malmin korvaavaksi lentokentäksi (Salon kaupunginvaltuusto , Dyn 2090/ /2009). Tilanne Malmin osalta ei ole vielä lopullisesti varmistunut. Varmaa on, että Finavia vetäytyy kentältä vuoden 2016 lopulla, jolloin myös muut valtion operaatiot kentällä päättyvät. Aviastar Flight Training Oy on esittänyt Helsingin kaupungille halukkuudestaan alkaa kentän operaattoriksi vuoteen 2025 saakka, jolloin Helsingin kaupunki on suunnitellut aloittavansa alueella asuntojen rakentamisen. Tämä tarkoittaisi käytännössä 10 vuoden lisäaikaa Malmin nykyisille toimijoille, joista suurimmalla osalla ei ole halukkuutta siirtää liiketoimintojaan pois pääkaupunkiseudulta. Lisätietoa:

11 11 Yle Yle uutiset. Lakkautettavaksi tuomitulle Malmin kentälle tulossa uusi lento-operaattori. Helsinki-Malmilla toimivia yrityksiä: Helsinki-Malmilla toimivia yhdistyksiä: 4. Maatoimintojen selvitys Lentokentän alueella sijaitsee lennonjohtotorni, eli hallintorakennus "Klubi", joka on pääasiassa Salon Seudun Ilmailukerho ry:n (SSIK) käytössä. Tiloissa on yöpymis- ja ruoanlaitto mahdollisuudet sekä suuri oleskelutila. Tilaa voidaan vuokrata myös muille käyttäjille. Lennonjohtotorni on rakennettu 1962 ja siinä on 191m 2 ( ). Lennonjohtorakennus on varustettu vesi-, viemäri-, sähkö- ja puhelinliitynnöin. Rakennus vaatii pikaista remonttia. Salon Seudun Ilmailukerho ry:llä on kentän alueella kolme hallia: - Purjelentokonehalli (1. halli), rakennettu 1962, 396m 2 ( ) - Kaarihalli (2. halli) moottorikoneille, rakennettu 1993, 289m 2 ( ) - Lentokonehalli, vuonna 2004 valmistunut huolto- ja säilytyshalli 412m 2 ( ) Lisäksi alueella toimii varastona noin 25m 2 parakkirakennus sekä polttoainevarasto 20m 2, jonka polttoainetilavuus on 4000l. Kiikalan lentokeskuksessa sijaitsee Ilmatieteen laitoksen automaattinen säähavaintoasema Kiikalan lentokenttä, joka on alkaen mitannut lämpötilaa, suhteellista kosteutta, tuuliolosuhteita sekä ilmanpainetta. Kentällä on kaksi risteävää kiitorataa, jotka molemmat on kestopäällystetty. Pääkiitotien 18/36 pituus on 1300m, ja leveys 12m. Rullaustie on pääkiitotien länsipuolella. Kaikki lentokonehallit sijaitsevat rullaustieosuudella. Rullaustien keskilinjan etäisyys kiitotien keskilinjasta on noin 38 m ja rullausteiden leveys on 6 m. Sivukiitotie 10/28 risteää pääkiitotietä noin 77.5 asteen kulmassa. Sen pituus on 800m ja leveys 12m. Myös asemataso, eli lentokoneiden seisontapaikka, on asfaltoitu. Kiitoteillä ei ole lähestymisvaloja tai muuta valaistusta, eikä niillä ole sadevesiviemäröintiä. RPAS toimintaa varten riittävät pääsääntöisesti nykyiset Kiikalan lentokeskuksen fasiliteetit. RPAS toiminta voidaan keskittää lennonjohtorakennukseen. Mikäli lisätilaa tarvitaan, on lisätila toteutettavissa konttitoimistoratkaisulla esimerkiksi Tällöin halukkaat RPAS toimijat voivat suojata sekä säilyttää omaisuuttaan tehokkaasti. Lentokeskuksen alueelle voidaan sektorikorkeudet huomioon ottaen rakentaa erilaisia esteitä miehittämättömien ilma-alusten, niiden järjestelmien sekä sensoreiden testausta varten lukuun ottamatta puolustusvoimien käytössä

12 12 olevaa aluetta. Varsinainen lennätystoiminta tarvitsee ilma-aluskohtaisen maa-aseman. VLOS toiminnassa lennonjohtotorni voi toimia tähystyspaikkana, jotta näköyhteys ilma-alukseen säilyy. Lisäksi on osoitettava paikka ilma-alusten latausjärjestelmälle, kuten pattereille ja akuille. Kiikala-Säätiö Kiikalan lentokeskuksen kehittämisselvitys. Trimble Kiinteistötiedot Kiikalankenttä, tunnus , pinta-alamuutos , rekisteröintipäivä Lentopaikan ilmailutoiminnan ja UAS toiminnan yhteensovittaminen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan miehittämättömän ilmailun lainsäädäntö Suomessa on Euroopan liberaaleimpia. Kauko-ohjattua ilma-alusta voi lennättää lähtökohtaisesti kuka tahansa. Käyttäjän on ennen käyttöä tehtävä Liikenteen turvallisuusvirastolle ilmoitus, jonka on sisällettävä seuraavat tiedot: tiedot käyttäjästä, tekniset perustiedot ilma-aluksesta, aiotun toiminnan laatu ja laajuus, tieto siitä, aiotaanko toimintaa harjoittaa asutuskeskuksen tiheästi asutulla alueella ja tieto siitä, aiotaanko toimintaa harjoittaa ulkosalle kokoontuneen väkijoukon yläpuolella. Jokaisesta lennosta on tallennettava lentotiedot ja niitä on säilytettävä kolmen vuoden ajan. Myös jokaisesta toimeksiannosta on laadittava kirjallinen toimintaohjeistus, joka sisältää kuvauksen normaalitoiminnasta sekä toiminnasta häiriötilanteissa. Nämä asiakirjat on säilytettävä vähintään kolme kuukautta. Kaikista kauko-ohjatuille ilma-aluksille tapahtuneista onnettomuuksista ja poikkeavista tilanteista tulee ilmoittaa Liikenteen turvallisuusvirastoon. Jokaisella ilma-aluksella tulee olla päällikkö, niin myös kauko-ohjatulla ilma-aluksella. Kaukoohjatun ilma-aluksen päälliköllä tarkoitetaan lentotoiminnanharjoittajan tai kauko-ohjatun ilma-aluksen omistajan nimittämää kauko-ohjaajaa tai kauko-ohjatusta lennosta vastaavaa henkilöä, jolla on lennon aikana käskyvalta ja vastuu turvallisuudesta. (LIITE I.) Kauko-ohjattavan ilma-aluksen käytön on oltava näköyhteyteen perustuvaa, aluksen on oltava koko ajan ohjattavissa ja sitä on lennätettävä vallitsevan sään ja valoisuuden huomioon ottaen riittävän lähellä kauko-ohjaajaa tai kauko-ohjaustähystäjää niin, että muu ilmaliikenne ja esteet voidaan havaita ja kyetä arvioimaan väistämistarve luotettavasti suoran näköyhteyden perusteella ilman apuvälineitä. Lennätyskorkeuden on oltava alle 150 metriä maan tai veden pinnasta. (LIITE I.) Kauko-ohjatun ilma-aluksen lennättäminen lentoaseman läheisyydessä eli lähialueella (CTR, Control Zone), lentopaikan lentotiedotusvyöhykkeellä (FIZ, Flight Information Zone) tai radiovyöhykkeellä (RMZ, Radio Mandatory Zone) on sallittua enintään 50 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta, kun vaakasuora etäisyys kiitotiestä on vähintään viisi kilometriä. Mikäli on tarve lennättää lähempänä lentoasemaa tai korkeammalla kuin 50 metriä edellä luetelluilla alueilla, kauko-ohjaajan on otettava yhteyttä ilmaliikennepalvelun tarjoajaan ja sovittava lennätyksistä erikseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Kiikalan lentokeskuksen alueella saa lennättää kauko-ohjattavaa ilma-alusta suoralla näköyhteydellä (VLOS Visual line-of-sight) lentopaikan päällikön luvalla. Lentokeskuksen alueella toimittaessa on myös

13 13 muista toimintatavoista sovittava yhdessä lentopaikan päällikön kanssa. Kuitenkin kaukoohjattu ilma-alus on velvollinen väistämään aina kaikkia muita ilma-aluksia. (LIITE I: LIITE IX.) Näköyhteyden ulkopuolella tapahtuvalla toiminnalla (BVLOS Beyond visual line-of-sight) tarkoitetaan toimintaa, jossa kauko-ohjaaja pitää apuvälineiden avulla yhteyttä kaukoohjattuun ilma-alukseen. BVLOS toimintaa varten on tehtävä ilmatilavaraus, johon pitää liittää toimintatapamalli ilmailutoiminnan ja UAS -toiminnan yhteensovittamiseksi. Ilmatilavarausalueiden käsittelystä vastaa Kansallinen ilmatilan hallinnan neuvottelukunta ja se edellyttää laajaa kuulemismenettelyä, jolla varmistetaan eri käyttäjäryhmien, kuten Puolustusvoimat, tarpeiden huomioon ottaminen (LVM 2010). Tilapäisen ilmatilavarauksen prosessikaaviossa (kaavio 1) kuvataan käsittelyprosessi sekä käsittelyprosessin kesto. Toimintatapamallissa on luotava menettelytavat muun muassa ilmatilan varaukselle ja käytölle, korkeusrajoitukset, muun liikenteen huomioiminen, varoajat sekä menetelmät UAS - toiminnan alasajoon ja uudelleen käynnistämiseen, toimintamalli, mikäli miehitetty ilma-alus lähestyy lentokenttää etukäteen varoittamatta, lennonjohdon toimintamenetelmät ja miehittämättömien ilma-alusten huomioiminen/tarkkailu, sekä testaus ja lentäminen kenttäalueen reunoilla estevaran alapuolella jne. Lisäksi toimintamallilla varmistetaan kaukoohjattavien ilma-alusten lennättäjien riittävä tieto lentotoiminnasta sekä ilmailumääräyksistä. (LIITE I.) Kaavio 1. Tilapäisen ilmatilavarauksen prosessikaavio. (AMS-Toimintakäsikirja 2015.)

14 14 AMS-Toimintakäsikirja Ilmatilan joustavan käytön menetelmät. Asiakirjan hyväksyntä: Liikenteen turvallisuusvirasto ja Ilmavoimien esikunta. Voimassaolo lukien toistaiseksi. ASM_toimintakasikirja_1_3_Final.pdf EFIK Kiikala-Säätiö. Kiikalan lentopaikan pysyväismääräykset LVM Neuvottelu- ja lautakunnat. Asia: Ilmatilan hallinnan neuvottelukunta LVM081:00/ Trafi 2015a. Liikenteen turvallisuusvirasto. Miehittämätön ilmailu UAS -toiminnan vaikutukset lentokentän ympäristölupaan Toimintojen luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin (YSL 527/2014) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (YSA 713/2014). Lain tarkoituksena on 1) ehkäistä ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa, ehkäistä ja vähentää päästöjä sekä poistaa pilaantumisesta aiheutuvia haittoja ja torjua ympäristövahinkoja, 2) turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö, tukea kestävää kehitystä sekä torjua ilmastonmuutosta, 3) edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää jätteiden määrää ja haitallisuutta ja ehkäistä jätteistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia, 4) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena sekä 5) parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Ympäristölupa on oltava ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla. Ympäristönsuojelulain 527/2014 (2014) 4. luku 27 yleisestä luvanvaraisuudesta mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään liitteen 1 taulukossa 1 (direktiivilaitos) ja taulukossa 2 (muut laitokset), on oltava lupa (ympäristölupa). Ympäristönsuojelulain 527/2014 liitteen 1, taulukossa 1 luvanvaraisesta toiminnasta sanotaan seuraavasti: Luvanvaraiset toiminnat 12. Liikenne, b) lentopaikka. (Ympäristö 2015; Ympäristönsuojelulaki 527/2014, 2014.) Etelä-Suomen Aluehallintoviraston ympäristöneuvos Ilpo Hiltusen mukaan lentoasemien ympäristölupa-asiat kuuluvat Aluehallintovirastoille ja lentopaikkojen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiikalan lentokentän ympäristölupa on vuodelta 2006 ja luvan hakijana on Kiikala-Säätiö (LIITE X). Lupahakemuksesta on antanut lausunnon Lounais- Suomen ympäristökeskus eikä ympäristölupahakemuksen johdosto kuulutusaikana jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä. Lupaharkinnan perusteissa mainitaan, että kun toimintaa harjoitetaan päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, ei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, ympäristön, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa tai luonnonolosuhteiden tai vedenhankinnan vaarantumista. Kiitoratoja ei saa käyttää muiden moottorikäyttöisten ajoneuvojen ja koneiden harjoittelu- ja kilpailupaikkana kuin pienkoneiden ja kevytilmailun nousu- ja laskeutumispaikkana sekä tilapäiseen yleisöpysäköintiin lukuun ottamatta lyhytaikaisia näytösluontoisia tapahtumia tai esittelyjä. Moottorilentotoiminta lentokentällä on ajoitettava klo 7 22 välille. (LIITE X.)

15 15 Miehittämättömän ilmailun vaikutuksesta Kiikalan lentokentän ympäristölupaan tekee päätöksen Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen eli rakennus- ja ympäristölautakunta ja asian esittelee ja ympäristöluvan valvonnasta vastaa rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö Esa Nieminen. Lähtökohtaisesti säännöllinen ja jatkuva toiminta on huomioitava ympäristöluvassa, mutta miehittämätön ilmailu Kiikalassa ei tule lähiaikoina olemaan säännöllistä tai jatkuvaa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta haettava ilmatilavaraus on määräaikainen, mutta käytössä vain etukäteen aktivoituna. Esimerkiksi pakettien kuljettaminen tiettyinä päivinä tiettyinä aikoina olisi säännöllistä ja jatkuvaa, mutta testauslennot eivät sitä vielä ole. Naapuruussuhdelain mukaisesti Kiikalan lentopaikan lähistöllä asuvat voivat vedota melun aiheuttavan häiriötä ja tällöin miehittämättömästä ilmailusta aiheutuvat haitat on otettava huomioon. Ympäristönsuojeluviranomaisen Kiikalan ympäristölupaan tekemän päivityksen mukaisesti UAS toimijaa pyydetään pitämään ympäristönsuojeluviranomainen ajan tasalla harjoitetun testaustoiminnan etenemisestä ja ajoittumisesta, jotta mahdollisiin lähistön asukkaiden yhteydenottoihin toiminnasta aiheutuneesta häiriöstä voidaan reagoida (LIITE XI.) Ympäristö Tarvitaanko ympäristölupa? FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/Ymparistolupa/Tarvitaa nko_lupa Ympäristönsuojelulaki 527/2014, Finlex, Lainsäädäntö, Säädökset alkuperäisinä. Liite 1: Luvanvaraiset toiminnat Keskeiset viranomaisluvat ja vaatimukset Ilmailuviranomainen on valmistellut kevään ja kesän 2015 aikana määräysluonnosta miehittämättömille ilma-aluksille ja lennokeille. Lausuntokierros päättyi kesällä 2015 ja varsinainen määräys koskien kauko-ohjatun ilma-aluksen ja lennokin lennättämisestä tuli voimaan (LIITE I). Suomen miehittämättömien ilma-alusten käyttöä koskeva määräys on Trafin pääjohtajan Kari Wihlmanin (Trafi 2015c) mukaan Euroopan, jollei koko maailman, liberaalein. Säätelyn vaatimustason ratkaisee laitteen käyttötarkoitus. Harrastajan käytössä olevan lennokin sääntely on kevyempää kuin ammattikäytössä olevan kaukoohjattavan ilma-aluksen. Ammattilaisella on mahdollisuus myös suorittaa vaativia lentotehtäviä. Trafin pääjohtajan Kari Wihlmanin (Trafi 2015c) mukaan määräyksen lähtökohtana on ollut edellytysten luominen ilmailusegmentin täysimittaiseen hyödyntämiseen ja kokeilujen mahdollistaminen. (Trafi 2015c; LIITE I.) Määräyksen lähestymistapa on ollut riski- ja suorituskykyperusteinen. Trafin johtavan asiantuntijan Jukka Hannolan (Trafi 2015c) mukaan on tärkeää, että toimijat omaksuvat heti alusta alkaen vastuullisen toimintakulttuurin. Kauko-ohjatun ilma-aluksen tai lennokin ohjaimissa oleva on vastuussa siitä, että lennätys ei aiheuta vaaraa muille ihmisille eikä haittaa esimerkiksi pelastustöitä tai muuta viranomaisen toimintaa. Lähtökohtana Trafin Jukka Hannolan (2015) mukaan RPAS -sääntelyyn on kevyt, mutta mahdollistava minimisäätely. Pyrkimyksenä on mahdollistaa miehittämättömän ilma-alusalan kehitys Suomessa

16 16 mahdollistamalla toiminta laajasti siellä, missä lennätystoiminnan riskit ovat pienet. RPAS - toiminnan harjoittajan omat turvallisuudenhallintajärjestelmät ovat keskeisessä roolissa. Koska RPAS -toimijat Suomessa ovat kooltaan pieniä, ei hallinnollisella taakalla haluta kuormittaa toimijoita liikaa, sillä RPAS on myös Ilmailuviranomaisen mukaan valtava mahdollisuus. Määräyksen valmistelussa keskeisimmät haasteet ovat liittyneet matalalentotoimintaan, yleisön päällä ja taajamissa lentämiseen, VLOS BVLOS toimintaan sekä FPV:n käyttöön. (Trafi 2015c; Hannola 2015.) Kansainvälisen ilmailusääntelyn mukaan, mikäli laitteen toimintamassa on yli 150 kg, siihen sovelletaan Euroopan unionin asetusta (EY) N:o 216/2008 ja sen nojalla annettuja toimeenpanosäädöksiä. Koska kauko-ohjatut ilma-alukset ovat määritelmän mukaisesti ilmaaluksia, niihin sovelletaan Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetusta (EY) N:o 785/2004 lentoliikenteen harjoittajia ja ilma-alusten käyttäjiä koskevista vakuutusvaatimuksista. Tämä tarkoittaa, että kauko-ohjatulla ilma-aluksella on oltava ilmailun vakuutusasetuksen mukainen vakuutus. Yhteiseurooppalaisia sääntöjä kauko-ohjattujen ilma-alusten käytöstä ei vielä ole. Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan kauko-ohjattuja ilma-aluksia koskevia muutoksia yhteisiin eurooppalaisiin lentosääntöihin. Kansainvälistä säädöstyötä tehdään EU:n ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) lisäksi muun muassa kansainvälisessä JARUS työryhmässä, jossa myös Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen kehitystyöhön. (Trafi 2015a.) Lentopaikkoja ja ilmailua yleensä säätelee Ilmailulaki 864/2014 (2014), jonka lisäksi Ilmailuviranomaisen määräys OPS M1-32 kauko-ohjatun ilma-aluksen ja lennokin lennättämisestä (LIITE I) asettaa omat vaatimuksensa ilmailutoiminnan ja UAS -toiminnan yhteensovittamiseksi lentokenttäympäristössä. Lisäksi miehittämättömästä ilmailusta säädetään liikennealan normeissa: Komission asetus (EU) 923/2012, SERA-lentosäännöt, Ilmailulain (864/2014) 2 (määritelmät), 9 (poikkeukset lentosäännöistä), 11 (ilmatilarajoitukset), 5 luku (oltava päällikkö, päällikön vastuut, lennon suunnittelu ja toteutus), 76 (lentopaikkojen ja muiden alueiden käyttö), 136 (vahingonkorvausvastuu), 159 (lentoturvallisuudelle vaaraa aiheuttava toiminta), Valtioneuvoston asetus (930/2014) ilmailulta rajoitetuista alueista, Ilmailun vakuutusasetus (EY) N:o 785/2004, Kasvinsuojeluainelaki (1563/2011; ilmalevityskielto) sekä muualla kuin liikennealan normeissa: Yksityisyyden suoja, kotirauha, tietosuoja, yleinen järjestys ja turvallisuus (security), kaupallisten oikeuksien hallinta, melu, luonnonsuojelu ym. ympäristöasiat, prioriteettien määrittely tilanteissa, joissa a) muu toiminta estyy RPAS toiminnan takia, b) muu toiminta estää RPAS toiminnan, c) yhtäaikaiset toimijat (myös RPAS/RPAS) muodostavat vaaran. (Trafi 2015a.) Hannola, Jukka Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Miehittämätön ilmailu. Lainsäädännön suuntaviivoja Suomesta ja maailmalta. Tekesin: How to do business with drones? tapahtuma , Helsinki. Trafi 2015a. Liikenteen turvallisuusvirasto. Miehittämätön ilmailu.

17 17 Trafi 2015c. Liikenteen turvallisuusvirasto. Uusi ilmailumääräys miehittämättömien ilma-alusten ja lennokkien käytöstä Toimijoiden kartoitus Miehittämätön ilmailu ja miehittämättömien ilma-alusten käyttöjärjestelmät ovat herättäneet salolaisissa yrityksissä ja osaajissa suurta mielenkiintoa. Miehittämättömän ilmailun mahdollisuuksia ja Salon seudun osaajia on valtakunnallisella tasolla tuotu esille Liikenteen turvallisuusvirastossa, Liikenne- ja viestintäministeriössä, Eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnassa sekä Mikkelin miehittämättömien ilma-alusten testikeskuksen avajaisten yhteydessä ja paikallisesti Salossa Smartsalo -tilaisuuksien yhteydessä sekä Yleisesti voidaan sanoa, että Salossa on monenlaista osaamista, jota voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää miehittämättömän ilmailun kehittämisessä, kuten esimerkiksi piirilevyvalmistus, jollainen löytyy jokaisen ilma-aluksen lentotietokoneesta. Seuraavaksi on kuvattu mitä pyöreäsiipisestä ilma-aluksesta sekä sen maa-asemasta eli kauko-ohjaimesta löytyy. Yhdessä ilma-alus ja sen kauko-ohjain muodostavat miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän. Kuva 1. Pyöriväsiipinen miehittämätön ilma-alus. (Pohjonen Group 2015.)

18 18 Kuva 2. Miehittämättömän ilma-aluksen maa-asema. (Pohjonen Group 2015.) Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien kehittäminen vaatii seuraavanlaista osaamista: 1) radiolaitteet, ja erityisesti salatut radiolaitteet, 2) lentotietokoneet, 3) akkutekniikka, mukaan luettuna polttokenno- ja aurinkopaneelitekniikka, 4) ohjausjärjestelmät, 5) hyötykuorma eli erilaiset sensorit, 6) ohjelmistot, 7) ilma-alusjärjestelmiin vaikuttaminen, esimerkiksi lennättämisen ehkäisy ja jopa estäminen sekä 8) liityntäelektroniikka eli olemassa olevien laitteiden integroiminen järjestelmiin ja lisäksi järjestelmän toiminnallisuus, kuten 9) paikannus- ja 10) törmäyksenestojärjestelmät. Tulevaisuudessa suuri merkitys on ohjelmistokehityksellä, jossa keskitytään sensoreilla kerätyn datan käsittelyyn ja jalostukseen. Asiakastiedon haku Salon yrityksistä (LIITE XII) tuotti tulokseksi 257 yritystä, joista 42 yritystä toimii toimialoilla, joilla olisi osaamista RPAS -järjestelmien osien valmistamiseen ja kehittämiseen (taulukossa punaisella). Yritykset työllistävät 491 henkeä ja ovat saavuttaneet liikevaihtoa yritystä toimii ohjelmistokehityksessä (taulukossa sinisellä), työllistää 95 henkeä ja pyörittää liikevaihtoa. Lisäksi on 120 yritystä, joilla on mahdollisuus laajentaa palveluvalikoimaansa miehittämättömillä ilma-aluksilla suoritettaviin palveluihin (taulukossa vihreällä). Nämä yritykset työllistävät nyt 176 henkeä ja pyörittävät liikevaihtoa.

19 19 TOIMIALA- KOODI TOIMIALA LUKUMÄÄRÄ (ennakkoperintärekisterissä) HENKILÖSTÖ LIIKEVAIHTO 1000 EUR Elektronisten 10 (5) komponenttien valmistus Kalustettujen piirilevyjen 3 (3) valmistus Viestintälaitteiden valmistus 6 (5) Mittaus-, testaus- ja 7 (6) navigointivälineiden ja laitteiden valmistus Optisten instrumenttien ja valokuvausvälineiden valmistus Sähkömoottorien, generaattoreiden ja muuntajien valmistus Sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden valmistus Langallisen verkon hallinta ja palvelut Langattoman verkon hallinta ja palvelut Ohjelmistojen suunnittelu- ja valmistus Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietojenkäsittelyn- ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalvelut Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut 1 (1) (3) (3) (3) (1) (41) (16) (4) (3) (6) Yhdyskuntasuunnittelu 14 (13) Maa- ja vesirakentamisen 4 (2) tekninen palvelu Rakennetekninen palvelu 21 (12) Muu rakennustekninen 30 (22) palvelu Kone- ja prosessisuunnittelu 29 (20) Muu mainospalvelu 5 (3) Valokuvaamot ja muu 17 (11) kuvaustoiminta YHTEENSÄ 257 (183) Taulukko 1. Asiakastiedon haku Salon yrityksistä (LIITE XII). RPAS -liiketoiminta-alana on Suomessa vielä varsin uusi ja sen aluetaloudellisia vaikutuksia on vielä vaikea laskea. Ala kuitenkin kasvaa ja kehittyy vauhdilla, joten jotain suuntaa voidaan saada esimerkiksi muista Euroopan maista. Ranskan siviili-ilmailuviranomainen Direction Générale de l Aviation Civile (DGAC) uskoo RPAS:n olevan vahvasti kasvava teollisuudenala

20 20 (Gandil 2015; Preux & Mancini 2015). Vuonna 2012 RPAS -yrityksiä oli 50, kun vuonna 2015 yrityksiä on jo 1300, jotka lennättävät 2250 RPAS -laitetta sekä tarjoavat työtä 3000 henkilölle. Vuosittainen liikevaihto vuonna 2014 ammatillisessa RPAS -käytössä saavutti jo 50 M rajan, josta 10 M BVLOS toiminnoista. Vuoteen 2017 mennessä liikevaihdon uskotaan nousevan 250 M ja vuoteen 2020 mennessä jo lähelle 700 M. Laitteiden valmistajista 25 hallitsee 68% markkinoista ja loput 324 valmistajaa jakavat 32%. Suurimman ranskalaisen laitevalmistajan Parrot:n liikevaihto on vähintään 80 M maailmanlaajuisesti. Suurin osa laitevalmistajista on pk-yrityksiä, kun suuryritykset ovat keskittyneet tutkimus- ja tuotekehitykseen. Käyttäjäryhmistä suurimmat ovat: markkinointi ja mediat 50%, rakenne- ja rakennustarkastus 20%, kaivos ja louhinta 15%, ja lisäksi valvonta ja turvallisuus 5%, maatalous 5%, ja muut kohteet 5%. Yksistään Ranskassa on jo nyt yli 60 RPAS -harjoituskeskusta. BVLOS toiminnoissa on enemmän kasvupotentiaalia kuin VLOS -toiminnoissa. Lainsäädännön on muututtava suuntaan, jossa raskaammilla laitteilla voi lentää korkeammalle, helpommin ja integroida miehittämättömät miehitettyjen lentolaitteiden kanssa. (Gandil 2015; Preux & Mancini 2015.) Pääministeri Sipilän hallitus on nostanut robotiikan hyödyntämisen lisäämisen sekä kehityksen Suomessa yhdeksi hallituksen kärkihankkeista (VN 2015). Robotiikka on osa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöä, josta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. Syyskuussa 2015 julkaistun suunnitelman mukaisesti (LVM 2015a) liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pitää tavoitteena älykkään automaation ympärille syntyvää uutta ja monipuolista liiketoimintaa, jolle julkisen sektorin tehtävänä on tässä vaiheessa luoda suosiollinen kokeiluympäristö. Älykkäässä automaatiossa on kyse robotiikasta, jossa laite tai järjestelmä kykenee yhä itsenäisemmin toimintaan, havainnointiin, oppimiseen ja päätöksentekoon ohjelmistoihin yhdistettävien sensoreiden, keinoälyn ja esineiden internetin avulla. (VN 2015, LVM 2015a.) Suomen liikenne- ja viestintäministeriö ei ole vielä esittänyt laskelmia nykyisestä tai mahdollisesta tulevasta miehittämättömän ilmailun tuomasta liikevaihdosta. Tavoitteeksi on kuitenkin asetettu vuoteen 2020 mennessä saavutettavan maailman mittakaavassa merkittäviä liikenteen älykkään automaation osaamiskeskittymiä. Liikenne- ja viestintäministeriön Liikenteen turvallisuus ja automatisaatio yksikön johtajan Kirsi Miettisen (2015) mukaan vuoteen 2020 mennessä maalla, merellä ja ilmassa toimivat liikkumisrobotit olisivat arkipäivää ja niiden avulla ratkaistaisiin monia liikenteen palveluistamiseen liittyviä haasteita niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueillakin. (Miettinen 2015.) Ala kasvaa vauhdilla, johtuen toimialan uusista yrittäjistä sekä myös jo toimivien yritysten mielenkiinnon suuntaamisesta RPAS -alan mahdollisuuksiin kehittää jo olemassa olevaa liiketoimintaa. RPAS -liiketoiminta-alan aluetaloudellisiin vaikutuksiin lukeutuvat ei pelkästään yrityksissä syntyvä liikevaihto, vaan myös kustannussäästöt niin yrityksille kuin viranomaisille, joita syntyy toimintojen suorittamisesta kauko-ohjattavilla ilma-aluksilla verrattuna nykyisiin toimintatapoihin. Myös mahdollisia kustannussäästöjä on mahdoton