TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Kotikartanoyhdistys ry puh Kartanotie 9 fax JOENSUU ly

2

3 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ YHTEISÖLLINEN OSALLISTUMIS-, TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA ja koordinointi Monimuotoisen kansalaisia hyödyntävän kohtaamispaikan ja yhteisöllisyyden kehittäminen ja ylläpitäminen Hyvinvointi ja osallisuus Vertaisryhmät Oppilaitosyhteistyö TYHY-toiminta Kansalaisjärjestötoiminta SOSIAALINEN TYÖLLISTÄMISTOIMINTA KRIISIKESKUSTOIMINTA Yhdistyksen hallitus Ohjausryhmät Henkilöstö Talous... 21

4 4 1. YLEISTÄ Kotikartanoyhdistys ry on järjestöjen vuonna 1996 perustama yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa toimintaympäristön kansalaisille, jäsenjärjestöille ja monille muille toimijoille. Yhdistyksen perustajärjestöjä oli 16, toimintavuoden aikana jäsenjärjestöjä oli 45. Kaavio 1. Kotikartanoyhdistys ry:n organisaatio OHJAAJAPALAVERIT Yhdistyksen tarkoituksena on edistää psyykkisesti sairaiden ja heidän omaisten psykososiaalista kuntoutumista ja samalla toimia myös muiden vammaisryhmien ja heidän omaisten kuntoutumisen edistämiseksi ja tehostamiseksi. Lisäksi yhdistys toimii mainittujen ryhmien koulutuksellisten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi ja edistämiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää psykososiaalista kuntoutusta, virkistys- ja vertaistukitoimintaa pitkäaikaistyöttömille ja mielenterveyskuntoutujille sekä tarjoaa toimintaympäristön koulutus- ja kurssitoimintaa jäsenjärjestöille ja järjestää työpajatoimintaa. Toimintavuoden aikana paneuduttiin organisaation rakenteiden selkeyttämiseen ja laatutyöhön. Toimintakäsikirja varmistui ja hallitus hyväksyi sen elokuun kokouksessaan. Hallinto- ja taloussääntö päivitettiin, samoin pelastussuunnitelma, työsuojelun suunnitelma ja perehdyttämisopas. Yhdistykselle tehtiin Valviran edellyttämä Omavalvontasuunnitelma. Yhdistyksellä on myös voimassaoleva työterveyshuollon suunnitelma. Henkilöstö osallistui työn ohella täydennyskoulutuksiin ja toiminnan kehittämiseen. Toimintavuoden aikana tapahtui myös henkilöstövaihdoksia. Nämä kaikki yhdessä kuormittivat yhdistyksen toimihenkilöitä yhä haasteellisemman ohjaustyön lisäksi. Hyvällä yhteistyöllä, työnohjauksella ja TYHY-toiminnalla selvittiin haastavasta vuodesta. Tässä toimintakertomuksessa käsitellään seuraavia Kotikartanoyhdistys ry:n toimintoja: Yhteisöllinen osallistumis-, tuki- ja koulutustoiminta sekä koordinointi Sosiaalinen työllistämistoiminta Kriisikeskustoiminta

5 5 2. YHTEISÖLLINEN OSALLISTUMIS-, TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA ja koordinointi 2.1 Monimuotoisen kansalaisia hyödyntävän kohtaamispaikan ja yhteisöllisyyden kehittäminen ja ylläpitäminen Kotikartanon katon alla toimii moninainen, erilaisten ihmisten muodostama yhteisö, jossa arvostetaan ja kunnioitetaan erilaisuutta, annetaan jokaiselle mahdollisuus osallisuuteen ja tekemiseen sekä oman asiantuntijuuden ja osaamisen hyödyntämiseen. Kaavio 2. Kartanon väki v Kotikartano ympäristöineen mahdollistaa erilaisten ja eri elämäntilanteissa olevien kansalaisten yhteisön, joka edistää osallistujien elämänhallintaa ja vähentää yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä. Toimintavuoden aikana Kotikartanon yhteisössä oli 373 henkilöä. Lähiympäristön uuden asuinalueen asukkaille on tarjottu mahdollisuus tutustua Karhumäen osa yleiskaavaan järjestämällä yleisötilaisuuksia yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 80 lähiympäristön uutta asukasta. Tilaisuuksissa tehtiin asukkaille kysely, miten he voisivat parhaiten hyödyntää Kotikartanon tiloja ja maa-alueita. Kyselyn pohjalta liikunta-alueita kaivattiin lisää, ja tarkoitus on kehittää alueen liikuntamahdollisuuksia yhteistyössä Joensuun kaupungin ja asukasayhdistyksen kanssa.

6 6 Lähiympäristön päiväkotien lapset käyttivät Kartanon pihapiiriä ja laavua retkikohteenaan, tutustuivat luomuviljelyyn ja perustivat oman kasvi- ja kukkamaan, jonka hoidosta he myös vastasivat hoitajiensa avustuksella. Kotikartanon IT-kammarin Atk-kurssit, ohjaus ja tuki sekä mahdollisuus tietokoneiden käyttöön lisäsivät kansalaisten tietoyhteiskuntaan osallistumista. Kartanonväelle tarkoitettuja Atk-koulutuksia oli toimintavuoden aikana 40 ja osallistujia oli yhteensä 81 henkilöä. Toimintavuoden aikana 17 henkilöä suoritti kortin 13henkilöä. Kotikartanolla toimii Opinpesä, josta kansalaiset saivat tietoa ja materiaalia oppimisvaikeuksista. Opinpesässä voi myös tehdä omatoimisesti testejä oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi. Oppimisvaikeudet työelämässä -hankkeen toimesta Kotikartanolle tehtyä esteettömyyden suunnitelma toteutettiin toimintavuoden aikana. Jäsenjärjestöt käyttivät kokouksiin Kotikartanon tiloja ja toimintaympäristöä sekä ruoka- ja majoituspalveluja omiin tilaisuuksiinsa hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kävijämäärät on laskettu käytinkertoina eikä se kerro kuinka monta eri kävijää oli vuoden aikana. Kaavio 3. Käyntikerrat Kotikartanolla v Kotikartanoyhdistyksen ja järjestöjen itsensä teettämien kyselyjen pohjalta vapaaehtoisten jaksamiseen vaikuttivat toiminnan organisointi, toiminnan arvostus, näkyvyys, yksittäiset peruskoulutukset, jatkokoulutukset, säännöllinen toiminnanohjaus sekä virkistystilaisuudet Hyvinvointi ja osallisuus Keskeinen painopiste oli jäsenjärjestöjen tarpeisiin suunnattujen tukihenkilökoulutusten, vertaisryhmätoiminnan ja ryhmänohjaajakoulutuksen sekä erityisesti jatkokoulutusten edelleen kehittäminen ja laajentaminen maakuntaan. Yhteistyötä tehtiin jäsenjärjestöjen kanssa koulutuksien suunnittelussa ja toteutuksessa.

7 7 Tukihenkilökoulutusta vietiin maakuntaan. Toimintavuoden aikana toteutui kaksi koulutusta, ja niihin osallistui 38 uutta toimijaa. Toimivien tukihenkilöiden jaksamiseen kiinnitettiin toimintavuoden aikana erityistä huomiota, virkistyspäiviä tukihenkilöille oli kaksi, osallistujia yhteensä 45 henkilöä. Mielenterveyskuntoutujien vertaisryhmätoiminnan ryhmänohjaajakoulutuksiin ja jatkokoulutuksiin osallistui yhteensä 43 henkilöä. Kaavio 4. Koulutuksiin, vertaisryhmiin, virkistyspäiviin osallistuneet henkilköt v Kotikartanoyhdistys suunnitteli ja toteutti henkisenhyvinvoinnin viikon ja Mielenterveys viikon tapahtumia yhtesityökumppaneiden kanssa. Viikkojen aikana toteutettiin jo perinteiseksi muodostuneet toimintapäivät Paiholassa Vertaisryhmät Kirjavat-ryhmä kokoontui kerran viikossa toimintavuoden aikana. Toimintaan osallistui 16 eri henkilöä, kävijöitä oli keskimäärin 3-8 henkilöä/kerta. Ryhmän toiminnan sisältö lähtee ryhmäläisistä itsestään. Toimintavuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitämiseen tekemällä erilaisia retkiä ja tutustumiskäyntejä sekä kiinnittämällä huomiota terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Hell s Kitchen -ryhmä kokoontui tammikuussa joka toinen lauantai. Mielenterveyskuntoutujia on ollut toimintavuoden aikana terapeuttisessa työtoiminnassa työpajoilla keskimäärin 15 henkilöä. Vertaisryhmätoimintaan osallistuneilta kysyttiin miten ovat itse kokeneet toimintaan osallistumisen vaikutukset omaan elämäänsä.

8 8 Kaavio 5. Toimintojen vaikutukset osallistujien kokemana. Kaikista vastauksista laskettiin keskiarvot teemoittain v Toimintaan osallistuneet arvioivat toiminnan vaikutusta elämän eri alueille asteikolla 1 5. Tärkeimpänä koettiin merkityksellinen tekeminen, kaikkein vähiten toimintaan osallistumisella oli vaikutusta elintasoon. Kokonaisuutena toimintaan osallistuminen koettiin positiivisena. Vertaisryhmä toiminnasta käytiin pitämässä infoja Paiholan sairaalassa eri osastoilla viisi kertaa toimintavuoden aikana Oppilaitosyhteistyö Opiskelijoita on ollut harjoittelussa eri oppilaitoksista yhtaikaa, jolloin heille on mahdollistunut myös moniammatillisen yhteistyön harjoitteleminen. Opiskelijat toteuttivat pienimuotoisia kyselyjä ja tekivät kehittämistehtäviä eri osa-alueille. Opiskelijoilla oli merkittävä rooli terveyden edistämiseen ja hyvin vointiin liittyvien teemojen ja tapahtumien toteutuksessa. Hyvin toimiva oppilaitosyhteistyö mahdollisti ammatillisten opintojen tutkintotilaisuuksien toteuttamisen Kotikartanolla.

9 9 Kaavio 6. Opiskelijamäärä oppilaitoksittain v TYHY-toiminta Vuonna 2012 on jatkettu terveyden edistämiseen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamista ja edelleen kehittämistä koko Kartanon väelle sekä järjestökentälle. Tässä apuna ovat olleet opiskelijaharjoittelijat eri oppilaitoksista. Kartanon väelle ohjattuja liikuntatuokioita oli kerran viikossa toimintavuoden ajan. Terveystreffejä toteutettiin yhtenä päivänä viikossa. Terveystreffeillä voi mittauttaa verenpainetta, verensokeria ja painoa ja voi keskustella terveyteen liittyvistä asioista, mm. terveellisestä ruokavaliosta sekä liikunnan tärkeydestä. Terveystreffit on koettu Kartanon väen keskuudessa erittäin tärkeiksi, koska työttömien terveydenhoito ei ole asianmukaisella tasolla. Kaavio 7. Kartanon väen TYHY- toiminta ja kävijät v

10 Kansalaisjärjestötoiminta Kotikartanoyhdistys tarjosi tilat ja toimintaympäristön myös jäsenjärjestöjen toteuttamille ryhmä- ja tukitoiminnoille sekä erilaisille tapahtumille. Järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa pidettiin yhteisiä tuumaustalkoita ja ideointi-iltoja yhteistyön tehostamiseksi. Kotikartanoyhdistys osallistui Maakuntaliiton nimeämän järjestöasiain neuvottelukunnan, JANEN työskentelyyn sekä sen asettaman vapaaehtoistoimijoiden koulutustyöryhmän, JANEKON toimintaan. Neuvottelukunnan tavoitteena on nostaa järjestöjen ääni maakunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon ja saada järjestöt mukaan maakunnalliseen suunnittelutyöhön. Kotikartano toimi alueellisten mielenterveystyötä tekevien järjestöjen työryhmän koolle kutsujana ja osallistui MANIA työryhmän työskentelyyn. Työryhmä koostui kuntoutujista, mielenterveystyötä tekevistä järjestötoimijoista ja alan ammattihenkilöistä. Työryhmä osallistui kuntoutujien avopalvelujen ja järjestölähtöisen tukiverkoston kehittämiseen. Järjestöille suunnatun koulutus- ja virkistystoiminnan tavoitteena oli järjestöjen oman toiminnan vahvistaminen. Järjestöjen verkostoitumista ja yhteistyötä lisättiin järjestämällä toimijoille yhteisiä tapahtumia, mm. vapaaehtoistoiminnan vuoden teemalla syystapahtuma Kartanolla. Jäsenjärjestöiltä kerättiin palautetta toiminnasta ja sekä ideoita tulevaan toimintaan kehittämisillassa, sähköposti kyselyllä ja puhelimitse. Järjestöiltä saadusta palautteesta on tehty yhteenveto SWOT kaavioon.

11 11 Kaavio 5. Järjestöjen palautteet toiminnasta SWOT kaavioina Vahvuudet Hyvät kokoontumistilat Tukihenkilökoulutukset Kotikartanon ystävällinen ja palveleva henkilökunta Tilat ilmaiset ja edullinen tarjoilu jäsenjärjestöille Yhteiset syystapahtumat Rätinki lehti Virkistyspäivät Teemaviikkojen tapahtumat Kehittämiskohteet Täsmätiedon puute -> tavaraa tulee tuutin täydeltä Tiedotus Suuri yleisö ei tunne / tiedä käyttömahdollisuuksia Kaikki järjestötoimijat eivät tunne taloa ja toimintaa Kalusteapu Mahdollisuudet Kylätalon käytön monipuolistaminen, jäsenjärjestöt järjestävät omia tilaisuuksiaan Aloitteellinen karhumäen alueen asukkaiden kotoutumiseen Eri yhdistyksen jäsenille yhteisiä tilaisuuksia, kaupungin virkamies kuulolla Talo käytössä 24/7 Järjestöjen välisen yhteistyön lisääntyminen Ohjattuja te toja; ruoka, kädentaidot, keskustelutilaisuudet Yhteiset hankkeet Haasteet Onko järjestöjen tiedot ajan tasalla, postit kulkee sähköisesti Ettään perällä osalle käyttäjistä Vaikka yhteistyöntoiminta muotoja on paljon, ne eivät ole mahdollisuuksina tiedossa kaikilla yhdistyksillä, saati laajemmalla kohdeyleisöllä. Yhteistyön haasteista keskustelua herättikin tiedon välittäminen Jäsenjärjestöt olivat tehdyn kyselyn mukaan pääasiassa tyytyväisiä nykyiseen toimintaan Yhdistys oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Järjestöasian neuvottelukunnan koordinoimaa Järjestöseminaaria Ilomantsissa. Tapahtumaan osallistui yli 100 vapaaehtoistoimijaa eri järjestöistä. Kotikartanoyhdistyksellä oli toimitusvastuu mielenterveysjärjestöjen yhdessä tuottamasta Rätinkilehdestä. Lehti toimii viestintäkanavana kaikille yhteistyökumppaneille ja tuo kuntoutujan äänen esille.

12 12 3. SOSIAALINEN TYÖLLISTÄMISTOIMINTA Vuoden 2012 yhdistyksen toiminnassa panostettiin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien tai jo työmarkkinoilta pudonneiden henkilöiden työllistymisvalmiuksien parantamiseen ja syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Toimintaa kehitettiin yhdessä työhallinnon, Joensuun kaupungin, Itä-Suomen yliopiston, ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä muiden järjestöjen kanssa. ELY- keskuksen ja Joensuun kaupungin rahoituksella Osaaminen näkyväksi hanke kehitti ja toteutti sosiaalista työllistämistoimintaa. Kotikartanoyhdistys toteutti sosiaalista työllistämistoimintaa startti/ryhmä-, työ- ja yksilövalmennuksen sekä koulutuksen keinoin. Työllistämistoimintaan osallistui toimintavuoden aikana yhteensä 247 henkilöä, toimenpiteitä oli yhteensä 286. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli asiakkaita enemmän kuin edellisinä vuosina. Vastaavasti palkkatukityösuhteissa oli edellisiä vuosia vähemmän henkilöitä. Tämä osoittaa, että Kotikartanolle ohjautuu runsaasti tukea ja ohjausta tarvitsevia henkilöitä. Kaavio 8. Asiakasmäärä eri toimenpiteissä Kotikartanolla v Toimenpiteitä yhteensä Yhdyskuntapalvelu Kuntouttava tt. Terapeuttinen tt. Yksilövalmennus Oppisopimus Tuettu opiskelu Tevi/työharj./työkokeilu 2.v.pt KKPT Erityisesti vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille on edelleen hidasta. Tähän vaikuttaa työmarkkinoiden vaihtelevuus, avoimien työpaikkojen vähentyminen ja toisaalta työttömien työnhakijoiden puutteellinen osaaminen. Ammattitaito ei välttämättä vastaa avoimien työpaikkojen vaatimuksia, esteenä voi olla myös oppimisvaikeudet.

13 13 Kaavio 9. Esille tulleita työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä v Valmennuksen aikana esille tulleista seikoista fyysiset terveysongelmat, mielenterveysongelmat ja puutteelliset työnhakutaidot olivat suurin ryhmä. Kaavio 10. Valmennusjaksoille osallistuneiden henkilöiden koulutustaustat v yhteensä AMK/Yliopisto kesken 11 8 AMK/Yliopisto ammatil. koulutus keskytt. ammatill.koull ei ammatiill. koulut

14 Ammatillinen koulutus puuttui 43 valmennustoimenpiteisiin osallistuneelta henkilöltä. Ammatillisen koulutuksen oli keskeyttänyt 31 henkilöä. Ammatillinen koulutus oli 143 henkilöllä, heistä 40 % henkilöistä oli yli viisi vuotta koulutuksen suorittamisesta. Näille henkilöille tulisi olla tarjolla räätälöityjä koulutuksia, joilla he pystyisivät päivittämään koulutuksensa vastaamaan tämän päivän työelämän vaatimuksia. 14 Kaavio 11. Valmennukseen osallistuneiden henkilöiden ikäjakauma v

15 15 Kaavio 12.Kartanolla kävijöiden toimeentulo ennen valmennuksen alkua v Kotikartano toimintaympäristönä tarjosi osallistujille turvallisen yhteisön vahvistaa sosiaalisia taitoja ja yhteisössä yhdessä toimimista. Toimintavuoden aikana panostettiin valmennus- ja tukitoimien oikea-aikaiseen kohdentamiseen sekä vaihtoehtoisten kouluttautumisväylien kehittämiseen asiakkaan yksilöllisistä tarpeista lähtien. Asiakasyhteistyötä tehtiin Joensuun kaupungin työllistämisyksikön, Joensuun seudun Te-toimiston, Joensuun seudun työvoimanpalvelukeskuksen ja työllistävien hankkeiden kanssa. Lisäksi kouluttautumisväylien toteuttamisessa yhteistyökumppaneina olivat Pohjois- Karjalan oppisopimuskeskus, Pohjois- Karjalan ammattiopisto, Joensuun palvelut ja Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Kuntouttavassa toiminnassa asiakasyhteistyötä tehtiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja kuntien sosiaalitoimen kanssa.

16 16 Kaavio 13. Valmennusjaksojen aikana v koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä Asiakaspalvelukoulutus 11 A-ajokortin suoritti 17 at-korttin suoritti 13 Hyg.passikoulutus 32 ATK-koulutus 50 EA- koulutus 32 Työnhakukoulutus Valmennusjaksoihin sisältyy Kotikartanon ja A-ajokorttikoulutukset, Hygienia-passi ja Ensiapukoulutukset. Lisäksi toteutettiin sosiaalisia taitoja ja terveyttä edistävää toimintaa. Toiminnassa mukana olleet henkilöt osallistuivat työnhakukoulutuksiin ja harjoittelivat työnhakutilanteita. Työllistämistoimintaan osallistuneet arvioivat valmennusjakson vaikutusta omaan elämäntilanteeseensa sähköisellä palautteella. Työtehtävä-kohdassa kysyttiin kokiko osallistuja työtehtävät mielekkäänä ja sopivan haasteellisina, oliko niitä sopiva määrä ja kehittyikö hänen osaamisensa tehtävissä. Vastauksissaan osallistujat arvioivat tuen ja ohjauksen riittävyyttä ohjaajalta, mutta myös työyhteisön antamaa tukea ja sen merkitystä.

17 17 Kaavio 14. Asiakkaiden palautteet valmennusjaksoilta pajoittain v Kotikartanyhdistys ry on toimintaperiaatteeltaan läpikulkupaikka, jossa työskentelyaikana asiakkaan tavoitteet tarkentuvat. Tavoitteena oli, että kuntoutus- tai valmennusjakson päättyessä asiakkaalla on realistinen jatkosuunnitelma. Toimintavuoden aikana avoimille työmarkkinoille sijoittui valmennusjakson päättäneistä suhteellisesti vähemmän kuin edellisinä vuosina. Tähän vaikutti paikallinen työllisyystilanne ja toisaalta asiakkaiden vaikea työmarkkina-asema. Kaaviosassa13 on kuvattu päättyneiden toimenpiteiden lukumäärä, kuinka monelle henkilölle löytyi jatkopolku jakson päätyttyä ja mitä jatkopolut olivat.

18 18 Kaavio 15. Jatkopolut v Yhteensä valmenusjakso päättyi 116 henkilöllä tyoimintavuoden aikana. Muihin palveluihin ohjatuista 19 henkilöstä lähes kaikki ohjattiin mielenterveys- tai päihdepalvelujen piiriin. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjattiin 10 henkilöä. Yhteensä 39 henkilöllä ei ollut vielä valmiuksia normaaleille työmarkkinoille.työhön sijoittui 18 henkilöä ja opiskelemaan 22 henkilöä. Työttömäksi työnhakijalksi palasi 25 henkilöä. 4. KRIISIKESKUSTOIMINTA Kotikartanoyhdistys ry:n hallinnoima Kriisikeskus on toiminut elokuusta 2002 lähtien. Kriisikeskus on vakiinnuttanut asemansa alueen palvelujärjestelmässä yksikkönä, joka tarjoaa apua sekä kriisien varhaisessa vaiheessa että kriisityössä. Toiminta kattaa ammatillisesti ohjatun vapaaehtoistyön, kriisityön ja ammatillisen erityisosaamisen. Toimintamuotoina v olivat puhelinauttaminen, asiakastapaamiset, pari- ja perheterapia sekä kriisi- ja traumapsykoterapia. Asiakkuuksien kesto on rajattu 5 10 käyntikertaan, mikä on mahdollistanut uusien asiakkaiden tarvittaessa nopean avun saamisen. Alkukartoituksen, kriisikäyntien ja niiden päättymisen jälkeen suurin osa asiakkaista on selvinnyt ilman ammattiapua. Yhteydenottojen määrä oli vuonna 2012 yhteensä Yhteydenotoista 1043 tuli vapaaehtoisten valtakunnalliseen kriisipuhelinpäivystykseen. Työntekijöihin yhteydenotot olivat 1309, joissa yksittäisiä henkilöitä oli Laajin yhteydenottojen aihepiiri oli perhe- ja parisuhde, toisena menetykset ja mieltä järkyttävät tapahtumat, kolmantena väkivalta. Taloudelliset vaikeudet näkyvät elämäntilanteen kriisiytymisen syinä sekä yksilöillä että perheissä. Riippuvuuksien yhteydenottomäärä on lisääntynyt

19 paikkakunnan palveluvajeen vuoksi esim. peliriippuvaisille. Nuoret aikuiset ovat vuosittain kasvava asiakasryhmä. Vanhuuseläkkeellä olleiden asiakkaiden yhteydenottoja oli 55, aiheina ovat olleet läheisen sairastaminen, kuolema tai perheväkivalta. Kriisikeskuksen asiakkaista oli joensuulaisia 83,5 %, liperiläisiä 7 %, kontiolahtelaisia 6 %, ja muista kunnista 3,5 %. Verkostopalavereja paikallisen mielenterveyshenkilöstön, työvoima- tai työterveyshenkilöstön kanssa on järjestetty 4. Yhteistyö on ollut sujuvaa julkisen tahon ja järjestöpuolen toimijoiden kanssa. Toinen kriisityöntekijä on vastannut kriisikeskuksen vapaaehtoistyön suunnittelusta ja organisoinnista paikallisena yhdyshenkilönä ja edustanut kriisikeskusta alueellisilla ja valtakunnallisilla kriisikeskuspäivillä. Kriisikeskuksen on ollut mukana Joensuun Maraktyöryhmässä valtakunnallisessa väkivallan ehkäisytyöhankkeessa. Kriisikeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaarissa psykoterapeutti Soili Poijula puhui aiheesta Varhaisen avun merkitys kriisityössä. Kriisityöntekijät osallistuivat helmikuussa Traumaterapiakeskuksen järjestämään asiakkaiden vakautuskoulutukseen Oulussa ja EA- koulutukseen syyskuussa. Työntekijöille ja tukihenkilöille on järjestetty säännöllinen työnohjaus. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten kehittämispäivä pidettiin keväällä. 19 Kriisikeskuksen toiminnan hallinnointi siirtyy Kotikartanoyhdistys ry:ltä Pohjois- Karjalan mielenterveysseura kriisityön tukena ry:lle alkaen. Toimintavuoden aikana on käyty asiaan liittyviä neuvotteluja osapuolten välillä ja valmisteltu hallinnoinnin siirtoon liittyvät asiakirjat Yhdistyksen hallitus Sirkka Reko Hannu Huikuri Leena Neuvonen Liisa Karvinen Maila Kinnunen Petri Kokko Impi Laitinen Anne-Maria Saaristo Terttu Pakarinen Kaisa Hassinen Mari Salmela hallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry hallituksen varapuheenjohtaja, P-K:n Mielenterveyden tuki ry jäsen, Myllyprojektiyhdistys ry jäsen, Joensuun seudun Epilepsiayhdistys ry jäsen, Joensuun Tilkkukilta jäsen, Välke ry jäsen, Tehy ry jäsen, Joensuun seudun erilaiset oppijat jäsen, Joensuun seudun Mielenterveys seura ry varajäsen, Hukanhaudan asukasyhdistys ry varajäsen, SPR, Joensuun osasto 5.2. Ohjausryhmät Osaaminen Näkyväksi hankkeen ohjausryhmä Marjatta Heikkilä Mari Suhonen Satu-Sisko Eloranta Hannu Huikuri Juhani Rouvinen Mari Pekkarinen Kaisu Tyni-Pyy Johanna Seppänen Ritva Rusi Marja-Riitta Oinonen Pauli Tahvanainen Kotikartanoyhdistys ry, puheenjohtaja Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun kaupunki Kotikartanoyhdistys ry Joensuun kaupunki Joensuun yliopiston täydennyskoulutus Oppisopimuskeskus Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry/ Kajo-keskus Joensuun työvoiman palvelukeskus Aikuisopisto Josek

20 20 Henry Pyykönen Jorma Tikkanen Maritta Karvinen Osaaminen näkyväksi hanke Osaaminen näkyväksi hanke Osaaminen näkyväksi hanke, sihteeri 5.3. Henkilöstö Marjatta Heikkilä, toiminnanjohtaja Annina Ikonen, taloussihteeri Jyrki Leppä, työvalmentaja, Atk-paja Anne Komulainen, työvalmentaja, Tekstiilityöt Marita Kähkönen, työvalmentaja, Ruoka- ja majoitus, alk. Petri Sokkanen, työvalmentaja, Puupaja ja kehystämö Raija Piipponen, yksilövalmentaja Riitta Korhonen, kouluttaja/ohjaaja Teija Sivonen, ohjaaja, alk. Tuija Mustonen, Osaaminen Näkyväksi hanke saakka Maritta Karvinen, Osaaminen Näkyväksi hanke alk. Jorma Tikkanen, Osaaminen Näkyväksi -hanke Henry Pyykönen, Osaaminen Näkyväksi -hanke Raija Suhonen, Kriisityöntekijä Mervi Rytkönen, Kriisityöntekijä Niina Kuikka, Kriisityöntekijä alk. Toimihenkilöt osallistuivat työnsä ohella täydennyskoulutuksiin osaamisensa ajan tasalla pitämiseksi. Toimihenkilöt osallistuvat työnohjaukseen ja ohjaajapalaverit pidettiin viikoittain. Henkilöstön vapaa-ajan harrastustoimintaa tuettiin liikuntaseteleillä ja henkilöstölle annettiin mahdollisuus käyttää tunti viikossa työaikaa liikuntaan. Tuula Mertasen piti toimihenkilöille kolmen päivän luentosarjan työssä jaksamisesta ja tietoisesta läsnäolosta. Anne Komulainen osallistui MESTO koulutukseen (työpaikkaohjaajakoulutus oppisopimusopiskelijoille) ja Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymän työpaikkaohjaajakoulutukseen (2ov). Teija Sivonen osallistui projektityön koulutukseen ja HUMAKIN järjestämään harjoittelunohjaajakoulutukseen. Raija Piipponen valmistui kuntoutuksenohjaajaksi (Jyväskylä ammattikorkeakoulun kuntoutusohjauksen ja suunnittelun koulutusohjelma) Lisäksi yksilövalmentaja osallistui Karelia ammattikorkeakoulun järjestämään erikoisopintoihin neuropsykiatrinen valmennus. Maritta Karvinen aloitti työvalmentajan erikoisammattitutkinnon suorittamisen. Toimihenkilöt osallistuivat kaksipäiväiseen VAT- järjestelmäkoulutukseen. Toimintakäsikirjan tekemiseen saatiin ohjausta Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten TYPKE -hankkeen työntekijältä. Raija Piipposen opinnäytetyö Tekijästä osaajaksi, työelämälähtöinen tuettu ammatillinen koulutusmalli valmistui joulukuussa 2012.

21 21 Edustukset työryhmissä: Marjatta Heikkilä toimi Itä-Suomen yliopiston Korko-hankkeen kehittämistyöryhmän jäisenä ja osallistui Välityömarkkinatyöryhmän JOSTIVAN työskentelyyn. Pohjois-Karjalan järjestöasiainneuvottelukunnan jäsenenä toimi Marjatta Heikkilä, varajäsenenä oli yhdistyksen hallituksen jäsen Terttu Pakarinen. Yhdistyksen hallituksesta Raimo Matikainen oli Pohjois- Karjalan Järjestöasiainneuvottelukunnan Venäjä-työryhmässä ja Riitta Korhonen oli Järjestöasiainneuvottelukunnan koulutustyöryhmässä. Riitta Korhonen ja Teija Sivonen osallistuivat Järjestöasiain neuvottelukunnan asettaman koulutustyöryhmän (Janekon) työskentelyyn. Marjatta Heikkilä ja Riitta Korhonen osallistuivat mielenterveysjärjestöjen työryhmän ( Maniatyöryhmä) työskentelyyn Talous Toimintavuoden kokonaistuotot olivat Kunnan ja työhallinnon tuet ovat pysyneet parin viimevuoden ajan suunnilleen samansuuruisina. Oman toiminnan tuottojen osuus pieneni hieman edellisestä vuodesta. Kaavio 16. Yhdistyksen tuotot v RAY:n avustuksesta jäi seuraavalle vuodelle siirtyvää avustusta Tästä summasta kriisikeskuksen siirtyvää avustusta siirtyy Pohjois- Karjalan Mielenterveysseura kriisityön tukena yhdistykselle siirtosopimuksen mukaisesti. Kokonaiskulut olivat toimintavuodenaikana yhteensä Kuluissa henkilöstökulut ovat suurin menoerä.

22 22 Kaavio 17. Yhdistyksen kulut v Taloustilanne ja maksuvalmius olivat hyvät vuoden lopussa.

23 23 Kotikartanoyhdistyksen jäsenjärjestöt 2012 (45 kpl) Aivovammaliitto / P-K:n tuki- ja toimintaryhmä Aktiiviset työtä hakevat ry Hukanhaudan asukasyhdistys ry Itäinen tiimi ry Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Joensuun 4H-yhdistys Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys Joensuun Kehitysvammaisten Tuki ry Joensuun Kotien Puolesta ry Joensuun Reumayhdistys ry Joensuun Seudun Diabetes ry Joensuun Seudun Epilepsiayhdistys ry Joensuun seudun erilaiset oppijat/jose Joensuun Seudun Hengitysyhdistys ry Joensuun Seudun Mielenterveysseura ry Joensuun Siniristi ry Joensuun Tilkkukilta Karjalan Apu ry Liekku ry Maaseudun Sivistysliiton Joensuun Kulttuuriyhdistys ry Mielenterveyden Keskusliitto ry MLL/ Järvi-Suomen piiri ry Myllyprojektiyhdistys ry Omaiset Mielenterveystyön tukena P-K:n yhdistys ry P-K:n aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry P-K:n Kehitysvammaisten Tukipiiri ry P-K:n Selkäyhdistys ry Pelastakaa Lapset ry Itä-Suomen aluetoimisto Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys UKRI ry Pohjois-Karjalan Martat Pohjois-Karjalan Mielenterveyden Tuki ry Pohjois-Karjalan Monikkoperheet ry Pohjois-Karjalan MS-yhdistys Pohjois-Karjalan Nativa ry Pohjois-Karjalan sukututkijain seura ry Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry Pohjois-Karjalan tietotekniikkayhdistys ry Soroppi ry SPR / Joensuun osasto SPR / Pielisensuun osasto SPR:n Savo-Karjalan piiri Suomen Kipuyhdistys ry, Joensuun osasto TEHY RY AO 602 VÄLKE ry

24 Kotikartanoyhdistys ry puh Kartanotie 9 fax JOENSUU ly