TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Kotikartanoyhdistys ry puh Kartanotie 9 fax JOENSUU ly

2

3 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ YHTEISÖLLINEN OSALLISTUMIS-, TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA ja koordinointi Monimuotoisen kansalaisia hyödyntävän kohtaamispaikan ja yhteisöllisyyden kehittäminen ja ylläpitäminen Hyvinvointi ja osallisuus Vertaisryhmät Oppilaitosyhteistyö TYHY-toiminta Kansalaisjärjestötoiminta SOSIAALINEN TYÖLLISTÄMISTOIMINTA KRIISIKESKUSTOIMINTA Yhdistyksen hallitus Ohjausryhmät Henkilöstö Talous... 21

4 4 1. YLEISTÄ Kotikartanoyhdistys ry on järjestöjen vuonna 1996 perustama yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa toimintaympäristön kansalaisille, jäsenjärjestöille ja monille muille toimijoille. Yhdistyksen perustajärjestöjä oli 16, toimintavuoden aikana jäsenjärjestöjä oli 45. Kaavio 1. Kotikartanoyhdistys ry:n organisaatio OHJAAJAPALAVERIT Yhdistyksen tarkoituksena on edistää psyykkisesti sairaiden ja heidän omaisten psykososiaalista kuntoutumista ja samalla toimia myös muiden vammaisryhmien ja heidän omaisten kuntoutumisen edistämiseksi ja tehostamiseksi. Lisäksi yhdistys toimii mainittujen ryhmien koulutuksellisten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi ja edistämiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää psykososiaalista kuntoutusta, virkistys- ja vertaistukitoimintaa pitkäaikaistyöttömille ja mielenterveyskuntoutujille sekä tarjoaa toimintaympäristön koulutus- ja kurssitoimintaa jäsenjärjestöille ja järjestää työpajatoimintaa. Toimintavuoden aikana paneuduttiin organisaation rakenteiden selkeyttämiseen ja laatutyöhön. Toimintakäsikirja varmistui ja hallitus hyväksyi sen elokuun kokouksessaan. Hallinto- ja taloussääntö päivitettiin, samoin pelastussuunnitelma, työsuojelun suunnitelma ja perehdyttämisopas. Yhdistykselle tehtiin Valviran edellyttämä Omavalvontasuunnitelma. Yhdistyksellä on myös voimassaoleva työterveyshuollon suunnitelma. Henkilöstö osallistui työn ohella täydennyskoulutuksiin ja toiminnan kehittämiseen. Toimintavuoden aikana tapahtui myös henkilöstövaihdoksia. Nämä kaikki yhdessä kuormittivat yhdistyksen toimihenkilöitä yhä haasteellisemman ohjaustyön lisäksi. Hyvällä yhteistyöllä, työnohjauksella ja TYHY-toiminnalla selvittiin haastavasta vuodesta. Tässä toimintakertomuksessa käsitellään seuraavia Kotikartanoyhdistys ry:n toimintoja: Yhteisöllinen osallistumis-, tuki- ja koulutustoiminta sekä koordinointi Sosiaalinen työllistämistoiminta Kriisikeskustoiminta

5 5 2. YHTEISÖLLINEN OSALLISTUMIS-, TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA ja koordinointi 2.1 Monimuotoisen kansalaisia hyödyntävän kohtaamispaikan ja yhteisöllisyyden kehittäminen ja ylläpitäminen Kotikartanon katon alla toimii moninainen, erilaisten ihmisten muodostama yhteisö, jossa arvostetaan ja kunnioitetaan erilaisuutta, annetaan jokaiselle mahdollisuus osallisuuteen ja tekemiseen sekä oman asiantuntijuuden ja osaamisen hyödyntämiseen. Kaavio 2. Kartanon väki v Kotikartano ympäristöineen mahdollistaa erilaisten ja eri elämäntilanteissa olevien kansalaisten yhteisön, joka edistää osallistujien elämänhallintaa ja vähentää yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä. Toimintavuoden aikana Kotikartanon yhteisössä oli 373 henkilöä. Lähiympäristön uuden asuinalueen asukkaille on tarjottu mahdollisuus tutustua Karhumäen osa yleiskaavaan järjestämällä yleisötilaisuuksia yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 80 lähiympäristön uutta asukasta. Tilaisuuksissa tehtiin asukkaille kysely, miten he voisivat parhaiten hyödyntää Kotikartanon tiloja ja maa-alueita. Kyselyn pohjalta liikunta-alueita kaivattiin lisää, ja tarkoitus on kehittää alueen liikuntamahdollisuuksia yhteistyössä Joensuun kaupungin ja asukasayhdistyksen kanssa.

6 6 Lähiympäristön päiväkotien lapset käyttivät Kartanon pihapiiriä ja laavua retkikohteenaan, tutustuivat luomuviljelyyn ja perustivat oman kasvi- ja kukkamaan, jonka hoidosta he myös vastasivat hoitajiensa avustuksella. Kotikartanon IT-kammarin Atk-kurssit, ohjaus ja tuki sekä mahdollisuus tietokoneiden käyttöön lisäsivät kansalaisten tietoyhteiskuntaan osallistumista. Kartanonväelle tarkoitettuja Atk-koulutuksia oli toimintavuoden aikana 40 ja osallistujia oli yhteensä 81 henkilöä. Toimintavuoden aikana 17 henkilöä suoritti kortin 13henkilöä. Kotikartanolla toimii Opinpesä, josta kansalaiset saivat tietoa ja materiaalia oppimisvaikeuksista. Opinpesässä voi myös tehdä omatoimisesti testejä oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi. Oppimisvaikeudet työelämässä -hankkeen toimesta Kotikartanolle tehtyä esteettömyyden suunnitelma toteutettiin toimintavuoden aikana. Jäsenjärjestöt käyttivät kokouksiin Kotikartanon tiloja ja toimintaympäristöä sekä ruoka- ja majoituspalveluja omiin tilaisuuksiinsa hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kävijämäärät on laskettu käytinkertoina eikä se kerro kuinka monta eri kävijää oli vuoden aikana. Kaavio 3. Käyntikerrat Kotikartanolla v Kotikartanoyhdistyksen ja järjestöjen itsensä teettämien kyselyjen pohjalta vapaaehtoisten jaksamiseen vaikuttivat toiminnan organisointi, toiminnan arvostus, näkyvyys, yksittäiset peruskoulutukset, jatkokoulutukset, säännöllinen toiminnanohjaus sekä virkistystilaisuudet Hyvinvointi ja osallisuus Keskeinen painopiste oli jäsenjärjestöjen tarpeisiin suunnattujen tukihenkilökoulutusten, vertaisryhmätoiminnan ja ryhmänohjaajakoulutuksen sekä erityisesti jatkokoulutusten edelleen kehittäminen ja laajentaminen maakuntaan. Yhteistyötä tehtiin jäsenjärjestöjen kanssa koulutuksien suunnittelussa ja toteutuksessa.

7 7 Tukihenkilökoulutusta vietiin maakuntaan. Toimintavuoden aikana toteutui kaksi koulutusta, ja niihin osallistui 38 uutta toimijaa. Toimivien tukihenkilöiden jaksamiseen kiinnitettiin toimintavuoden aikana erityistä huomiota, virkistyspäiviä tukihenkilöille oli kaksi, osallistujia yhteensä 45 henkilöä. Mielenterveyskuntoutujien vertaisryhmätoiminnan ryhmänohjaajakoulutuksiin ja jatkokoulutuksiin osallistui yhteensä 43 henkilöä. Kaavio 4. Koulutuksiin, vertaisryhmiin, virkistyspäiviin osallistuneet henkilköt v Kotikartanoyhdistys suunnitteli ja toteutti henkisenhyvinvoinnin viikon ja Mielenterveys viikon tapahtumia yhtesityökumppaneiden kanssa. Viikkojen aikana toteutettiin jo perinteiseksi muodostuneet toimintapäivät Paiholassa Vertaisryhmät Kirjavat-ryhmä kokoontui kerran viikossa toimintavuoden aikana. Toimintaan osallistui 16 eri henkilöä, kävijöitä oli keskimäärin 3-8 henkilöä/kerta. Ryhmän toiminnan sisältö lähtee ryhmäläisistä itsestään. Toimintavuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitämiseen tekemällä erilaisia retkiä ja tutustumiskäyntejä sekä kiinnittämällä huomiota terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Hell s Kitchen -ryhmä kokoontui tammikuussa joka toinen lauantai. Mielenterveyskuntoutujia on ollut toimintavuoden aikana terapeuttisessa työtoiminnassa työpajoilla keskimäärin 15 henkilöä. Vertaisryhmätoimintaan osallistuneilta kysyttiin miten ovat itse kokeneet toimintaan osallistumisen vaikutukset omaan elämäänsä.

8 8 Kaavio 5. Toimintojen vaikutukset osallistujien kokemana. Kaikista vastauksista laskettiin keskiarvot teemoittain v Toimintaan osallistuneet arvioivat toiminnan vaikutusta elämän eri alueille asteikolla 1 5. Tärkeimpänä koettiin merkityksellinen tekeminen, kaikkein vähiten toimintaan osallistumisella oli vaikutusta elintasoon. Kokonaisuutena toimintaan osallistuminen koettiin positiivisena. Vertaisryhmä toiminnasta käytiin pitämässä infoja Paiholan sairaalassa eri osastoilla viisi kertaa toimintavuoden aikana Oppilaitosyhteistyö Opiskelijoita on ollut harjoittelussa eri oppilaitoksista yhtaikaa, jolloin heille on mahdollistunut myös moniammatillisen yhteistyön harjoitteleminen. Opiskelijat toteuttivat pienimuotoisia kyselyjä ja tekivät kehittämistehtäviä eri osa-alueille. Opiskelijoilla oli merkittävä rooli terveyden edistämiseen ja hyvin vointiin liittyvien teemojen ja tapahtumien toteutuksessa. Hyvin toimiva oppilaitosyhteistyö mahdollisti ammatillisten opintojen tutkintotilaisuuksien toteuttamisen Kotikartanolla.

9 9 Kaavio 6. Opiskelijamäärä oppilaitoksittain v TYHY-toiminta Vuonna 2012 on jatkettu terveyden edistämiseen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamista ja edelleen kehittämistä koko Kartanon väelle sekä järjestökentälle. Tässä apuna ovat olleet opiskelijaharjoittelijat eri oppilaitoksista. Kartanon väelle ohjattuja liikuntatuokioita oli kerran viikossa toimintavuoden ajan. Terveystreffejä toteutettiin yhtenä päivänä viikossa. Terveystreffeillä voi mittauttaa verenpainetta, verensokeria ja painoa ja voi keskustella terveyteen liittyvistä asioista, mm. terveellisestä ruokavaliosta sekä liikunnan tärkeydestä. Terveystreffit on koettu Kartanon väen keskuudessa erittäin tärkeiksi, koska työttömien terveydenhoito ei ole asianmukaisella tasolla. Kaavio 7. Kartanon väen TYHY- toiminta ja kävijät v

10 Kansalaisjärjestötoiminta Kotikartanoyhdistys tarjosi tilat ja toimintaympäristön myös jäsenjärjestöjen toteuttamille ryhmä- ja tukitoiminnoille sekä erilaisille tapahtumille. Järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa pidettiin yhteisiä tuumaustalkoita ja ideointi-iltoja yhteistyön tehostamiseksi. Kotikartanoyhdistys osallistui Maakuntaliiton nimeämän järjestöasiain neuvottelukunnan, JANEN työskentelyyn sekä sen asettaman vapaaehtoistoimijoiden koulutustyöryhmän, JANEKON toimintaan. Neuvottelukunnan tavoitteena on nostaa järjestöjen ääni maakunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon ja saada järjestöt mukaan maakunnalliseen suunnittelutyöhön. Kotikartano toimi alueellisten mielenterveystyötä tekevien järjestöjen työryhmän koolle kutsujana ja osallistui MANIA työryhmän työskentelyyn. Työryhmä koostui kuntoutujista, mielenterveystyötä tekevistä järjestötoimijoista ja alan ammattihenkilöistä. Työryhmä osallistui kuntoutujien avopalvelujen ja järjestölähtöisen tukiverkoston kehittämiseen. Järjestöille suunnatun koulutus- ja virkistystoiminnan tavoitteena oli järjestöjen oman toiminnan vahvistaminen. Järjestöjen verkostoitumista ja yhteistyötä lisättiin järjestämällä toimijoille yhteisiä tapahtumia, mm. vapaaehtoistoiminnan vuoden teemalla syystapahtuma Kartanolla. Jäsenjärjestöiltä kerättiin palautetta toiminnasta ja sekä ideoita tulevaan toimintaan kehittämisillassa, sähköposti kyselyllä ja puhelimitse. Järjestöiltä saadusta palautteesta on tehty yhteenveto SWOT kaavioon.

11 11 Kaavio 5. Järjestöjen palautteet toiminnasta SWOT kaavioina Vahvuudet Hyvät kokoontumistilat Tukihenkilökoulutukset Kotikartanon ystävällinen ja palveleva henkilökunta Tilat ilmaiset ja edullinen tarjoilu jäsenjärjestöille Yhteiset syystapahtumat Rätinki lehti Virkistyspäivät Teemaviikkojen tapahtumat Kehittämiskohteet Täsmätiedon puute -> tavaraa tulee tuutin täydeltä Tiedotus Suuri yleisö ei tunne / tiedä käyttömahdollisuuksia Kaikki järjestötoimijat eivät tunne taloa ja toimintaa Kalusteapu Mahdollisuudet Kylätalon käytön monipuolistaminen, jäsenjärjestöt järjestävät omia tilaisuuksiaan Aloitteellinen karhumäen alueen asukkaiden kotoutumiseen Eri yhdistyksen jäsenille yhteisiä tilaisuuksia, kaupungin virkamies kuulolla Talo käytössä 24/7 Järjestöjen välisen yhteistyön lisääntyminen Ohjattuja te toja; ruoka, kädentaidot, keskustelutilaisuudet Yhteiset hankkeet Haasteet Onko järjestöjen tiedot ajan tasalla, postit kulkee sähköisesti Ettään perällä osalle käyttäjistä Vaikka yhteistyöntoiminta muotoja on paljon, ne eivät ole mahdollisuuksina tiedossa kaikilla yhdistyksillä, saati laajemmalla kohdeyleisöllä. Yhteistyön haasteista keskustelua herättikin tiedon välittäminen Jäsenjärjestöt olivat tehdyn kyselyn mukaan pääasiassa tyytyväisiä nykyiseen toimintaan Yhdistys oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Järjestöasian neuvottelukunnan koordinoimaa Järjestöseminaaria Ilomantsissa. Tapahtumaan osallistui yli 100 vapaaehtoistoimijaa eri järjestöistä. Kotikartanoyhdistyksellä oli toimitusvastuu mielenterveysjärjestöjen yhdessä tuottamasta Rätinkilehdestä. Lehti toimii viestintäkanavana kaikille yhteistyökumppaneille ja tuo kuntoutujan äänen esille.

12 12 3. SOSIAALINEN TYÖLLISTÄMISTOIMINTA Vuoden 2012 yhdistyksen toiminnassa panostettiin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien tai jo työmarkkinoilta pudonneiden henkilöiden työllistymisvalmiuksien parantamiseen ja syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Toimintaa kehitettiin yhdessä työhallinnon, Joensuun kaupungin, Itä-Suomen yliopiston, ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä muiden järjestöjen kanssa. ELY- keskuksen ja Joensuun kaupungin rahoituksella Osaaminen näkyväksi hanke kehitti ja toteutti sosiaalista työllistämistoimintaa. Kotikartanoyhdistys toteutti sosiaalista työllistämistoimintaa startti/ryhmä-, työ- ja yksilövalmennuksen sekä koulutuksen keinoin. Työllistämistoimintaan osallistui toimintavuoden aikana yhteensä 247 henkilöä, toimenpiteitä oli yhteensä 286. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli asiakkaita enemmän kuin edellisinä vuosina. Vastaavasti palkkatukityösuhteissa oli edellisiä vuosia vähemmän henkilöitä. Tämä osoittaa, että Kotikartanolle ohjautuu runsaasti tukea ja ohjausta tarvitsevia henkilöitä. Kaavio 8. Asiakasmäärä eri toimenpiteissä Kotikartanolla v Toimenpiteitä yhteensä Yhdyskuntapalvelu Kuntouttava tt. Terapeuttinen tt. Yksilövalmennus Oppisopimus Tuettu opiskelu Tevi/työharj./työkokeilu 2.v.pt KKPT Erityisesti vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille on edelleen hidasta. Tähän vaikuttaa työmarkkinoiden vaihtelevuus, avoimien työpaikkojen vähentyminen ja toisaalta työttömien työnhakijoiden puutteellinen osaaminen. Ammattitaito ei välttämättä vastaa avoimien työpaikkojen vaatimuksia, esteenä voi olla myös oppimisvaikeudet.

13 13 Kaavio 9. Esille tulleita työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä v Valmennuksen aikana esille tulleista seikoista fyysiset terveysongelmat, mielenterveysongelmat ja puutteelliset työnhakutaidot olivat suurin ryhmä. Kaavio 10. Valmennusjaksoille osallistuneiden henkilöiden koulutustaustat v yhteensä AMK/Yliopisto kesken 11 8 AMK/Yliopisto ammatil. koulutus keskytt. ammatill.koull ei ammatiill. koulut

14 Ammatillinen koulutus puuttui 43 valmennustoimenpiteisiin osallistuneelta henkilöltä. Ammatillisen koulutuksen oli keskeyttänyt 31 henkilöä. Ammatillinen koulutus oli 143 henkilöllä, heistä 40 % henkilöistä oli yli viisi vuotta koulutuksen suorittamisesta. Näille henkilöille tulisi olla tarjolla räätälöityjä koulutuksia, joilla he pystyisivät päivittämään koulutuksensa vastaamaan tämän päivän työelämän vaatimuksia. 14 Kaavio 11. Valmennukseen osallistuneiden henkilöiden ikäjakauma v

15 15 Kaavio 12.Kartanolla kävijöiden toimeentulo ennen valmennuksen alkua v Kotikartano toimintaympäristönä tarjosi osallistujille turvallisen yhteisön vahvistaa sosiaalisia taitoja ja yhteisössä yhdessä toimimista. Toimintavuoden aikana panostettiin valmennus- ja tukitoimien oikea-aikaiseen kohdentamiseen sekä vaihtoehtoisten kouluttautumisväylien kehittämiseen asiakkaan yksilöllisistä tarpeista lähtien. Asiakasyhteistyötä tehtiin Joensuun kaupungin työllistämisyksikön, Joensuun seudun Te-toimiston, Joensuun seudun työvoimanpalvelukeskuksen ja työllistävien hankkeiden kanssa. Lisäksi kouluttautumisväylien toteuttamisessa yhteistyökumppaneina olivat Pohjois- Karjalan oppisopimuskeskus, Pohjois- Karjalan ammattiopisto, Joensuun palvelut ja Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Kuntouttavassa toiminnassa asiakasyhteistyötä tehtiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja kuntien sosiaalitoimen kanssa.

16 16 Kaavio 13. Valmennusjaksojen aikana v koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä Asiakaspalvelukoulutus 11 A-ajokortin suoritti 17 at-korttin suoritti 13 Hyg.passikoulutus 32 ATK-koulutus 50 EA- koulutus 32 Työnhakukoulutus Valmennusjaksoihin sisältyy Kotikartanon ja A-ajokorttikoulutukset, Hygienia-passi ja Ensiapukoulutukset. Lisäksi toteutettiin sosiaalisia taitoja ja terveyttä edistävää toimintaa. Toiminnassa mukana olleet henkilöt osallistuivat työnhakukoulutuksiin ja harjoittelivat työnhakutilanteita. Työllistämistoimintaan osallistuneet arvioivat valmennusjakson vaikutusta omaan elämäntilanteeseensa sähköisellä palautteella. Työtehtävä-kohdassa kysyttiin kokiko osallistuja työtehtävät mielekkäänä ja sopivan haasteellisina, oliko niitä sopiva määrä ja kehittyikö hänen osaamisensa tehtävissä. Vastauksissaan osallistujat arvioivat tuen ja ohjauksen riittävyyttä ohjaajalta, mutta myös työyhteisön antamaa tukea ja sen merkitystä.

17 17 Kaavio 14. Asiakkaiden palautteet valmennusjaksoilta pajoittain v Kotikartanyhdistys ry on toimintaperiaatteeltaan läpikulkupaikka, jossa työskentelyaikana asiakkaan tavoitteet tarkentuvat. Tavoitteena oli, että kuntoutus- tai valmennusjakson päättyessä asiakkaalla on realistinen jatkosuunnitelma. Toimintavuoden aikana avoimille työmarkkinoille sijoittui valmennusjakson päättäneistä suhteellisesti vähemmän kuin edellisinä vuosina. Tähän vaikutti paikallinen työllisyystilanne ja toisaalta asiakkaiden vaikea työmarkkina-asema. Kaaviosassa13 on kuvattu päättyneiden toimenpiteiden lukumäärä, kuinka monelle henkilölle löytyi jatkopolku jakson päätyttyä ja mitä jatkopolut olivat.

18 18 Kaavio 15. Jatkopolut v Yhteensä valmenusjakso päättyi 116 henkilöllä tyoimintavuoden aikana. Muihin palveluihin ohjatuista 19 henkilöstä lähes kaikki ohjattiin mielenterveys- tai päihdepalvelujen piiriin. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjattiin 10 henkilöä. Yhteensä 39 henkilöllä ei ollut vielä valmiuksia normaaleille työmarkkinoille.työhön sijoittui 18 henkilöä ja opiskelemaan 22 henkilöä. Työttömäksi työnhakijalksi palasi 25 henkilöä. 4. KRIISIKESKUSTOIMINTA Kotikartanoyhdistys ry:n hallinnoima Kriisikeskus on toiminut elokuusta 2002 lähtien. Kriisikeskus on vakiinnuttanut asemansa alueen palvelujärjestelmässä yksikkönä, joka tarjoaa apua sekä kriisien varhaisessa vaiheessa että kriisityössä. Toiminta kattaa ammatillisesti ohjatun vapaaehtoistyön, kriisityön ja ammatillisen erityisosaamisen. Toimintamuotoina v olivat puhelinauttaminen, asiakastapaamiset, pari- ja perheterapia sekä kriisi- ja traumapsykoterapia. Asiakkuuksien kesto on rajattu 5 10 käyntikertaan, mikä on mahdollistanut uusien asiakkaiden tarvittaessa nopean avun saamisen. Alkukartoituksen, kriisikäyntien ja niiden päättymisen jälkeen suurin osa asiakkaista on selvinnyt ilman ammattiapua. Yhteydenottojen määrä oli vuonna 2012 yhteensä Yhteydenotoista 1043 tuli vapaaehtoisten valtakunnalliseen kriisipuhelinpäivystykseen. Työntekijöihin yhteydenotot olivat 1309, joissa yksittäisiä henkilöitä oli Laajin yhteydenottojen aihepiiri oli perhe- ja parisuhde, toisena menetykset ja mieltä järkyttävät tapahtumat, kolmantena väkivalta. Taloudelliset vaikeudet näkyvät elämäntilanteen kriisiytymisen syinä sekä yksilöillä että perheissä. Riippuvuuksien yhteydenottomäärä on lisääntynyt

19 paikkakunnan palveluvajeen vuoksi esim. peliriippuvaisille. Nuoret aikuiset ovat vuosittain kasvava asiakasryhmä. Vanhuuseläkkeellä olleiden asiakkaiden yhteydenottoja oli 55, aiheina ovat olleet läheisen sairastaminen, kuolema tai perheväkivalta. Kriisikeskuksen asiakkaista oli joensuulaisia 83,5 %, liperiläisiä 7 %, kontiolahtelaisia 6 %, ja muista kunnista 3,5 %. Verkostopalavereja paikallisen mielenterveyshenkilöstön, työvoima- tai työterveyshenkilöstön kanssa on järjestetty 4. Yhteistyö on ollut sujuvaa julkisen tahon ja järjestöpuolen toimijoiden kanssa. Toinen kriisityöntekijä on vastannut kriisikeskuksen vapaaehtoistyön suunnittelusta ja organisoinnista paikallisena yhdyshenkilönä ja edustanut kriisikeskusta alueellisilla ja valtakunnallisilla kriisikeskuspäivillä. Kriisikeskuksen on ollut mukana Joensuun Maraktyöryhmässä valtakunnallisessa väkivallan ehkäisytyöhankkeessa. Kriisikeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaarissa psykoterapeutti Soili Poijula puhui aiheesta Varhaisen avun merkitys kriisityössä. Kriisityöntekijät osallistuivat helmikuussa Traumaterapiakeskuksen järjestämään asiakkaiden vakautuskoulutukseen Oulussa ja EA- koulutukseen syyskuussa. Työntekijöille ja tukihenkilöille on järjestetty säännöllinen työnohjaus. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten kehittämispäivä pidettiin keväällä. 19 Kriisikeskuksen toiminnan hallinnointi siirtyy Kotikartanoyhdistys ry:ltä Pohjois- Karjalan mielenterveysseura kriisityön tukena ry:lle alkaen. Toimintavuoden aikana on käyty asiaan liittyviä neuvotteluja osapuolten välillä ja valmisteltu hallinnoinnin siirtoon liittyvät asiakirjat Yhdistyksen hallitus Sirkka Reko Hannu Huikuri Leena Neuvonen Liisa Karvinen Maila Kinnunen Petri Kokko Impi Laitinen Anne-Maria Saaristo Terttu Pakarinen Kaisa Hassinen Mari Salmela hallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry hallituksen varapuheenjohtaja, P-K:n Mielenterveyden tuki ry jäsen, Myllyprojektiyhdistys ry jäsen, Joensuun seudun Epilepsiayhdistys ry jäsen, Joensuun Tilkkukilta jäsen, Välke ry jäsen, Tehy ry jäsen, Joensuun seudun erilaiset oppijat jäsen, Joensuun seudun Mielenterveys seura ry varajäsen, Hukanhaudan asukasyhdistys ry varajäsen, SPR, Joensuun osasto 5.2. Ohjausryhmät Osaaminen Näkyväksi hankkeen ohjausryhmä Marjatta Heikkilä Mari Suhonen Satu-Sisko Eloranta Hannu Huikuri Juhani Rouvinen Mari Pekkarinen Kaisu Tyni-Pyy Johanna Seppänen Ritva Rusi Marja-Riitta Oinonen Pauli Tahvanainen Kotikartanoyhdistys ry, puheenjohtaja Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun kaupunki Kotikartanoyhdistys ry Joensuun kaupunki Joensuun yliopiston täydennyskoulutus Oppisopimuskeskus Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry/ Kajo-keskus Joensuun työvoiman palvelukeskus Aikuisopisto Josek

20 20 Henry Pyykönen Jorma Tikkanen Maritta Karvinen Osaaminen näkyväksi hanke Osaaminen näkyväksi hanke Osaaminen näkyväksi hanke, sihteeri 5.3. Henkilöstö Marjatta Heikkilä, toiminnanjohtaja Annina Ikonen, taloussihteeri Jyrki Leppä, työvalmentaja, Atk-paja Anne Komulainen, työvalmentaja, Tekstiilityöt Marita Kähkönen, työvalmentaja, Ruoka- ja majoitus, alk. Petri Sokkanen, työvalmentaja, Puupaja ja kehystämö Raija Piipponen, yksilövalmentaja Riitta Korhonen, kouluttaja/ohjaaja Teija Sivonen, ohjaaja, alk. Tuija Mustonen, Osaaminen Näkyväksi hanke saakka Maritta Karvinen, Osaaminen Näkyväksi hanke alk. Jorma Tikkanen, Osaaminen Näkyväksi -hanke Henry Pyykönen, Osaaminen Näkyväksi -hanke Raija Suhonen, Kriisityöntekijä Mervi Rytkönen, Kriisityöntekijä Niina Kuikka, Kriisityöntekijä alk. Toimihenkilöt osallistuivat työnsä ohella täydennyskoulutuksiin osaamisensa ajan tasalla pitämiseksi. Toimihenkilöt osallistuvat työnohjaukseen ja ohjaajapalaverit pidettiin viikoittain. Henkilöstön vapaa-ajan harrastustoimintaa tuettiin liikuntaseteleillä ja henkilöstölle annettiin mahdollisuus käyttää tunti viikossa työaikaa liikuntaan. Tuula Mertasen piti toimihenkilöille kolmen päivän luentosarjan työssä jaksamisesta ja tietoisesta läsnäolosta. Anne Komulainen osallistui MESTO koulutukseen (työpaikkaohjaajakoulutus oppisopimusopiskelijoille) ja Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymän työpaikkaohjaajakoulutukseen (2ov). Teija Sivonen osallistui projektityön koulutukseen ja HUMAKIN järjestämään harjoittelunohjaajakoulutukseen. Raija Piipponen valmistui kuntoutuksenohjaajaksi (Jyväskylä ammattikorkeakoulun kuntoutusohjauksen ja suunnittelun koulutusohjelma) Lisäksi yksilövalmentaja osallistui Karelia ammattikorkeakoulun järjestämään erikoisopintoihin neuropsykiatrinen valmennus. Maritta Karvinen aloitti työvalmentajan erikoisammattitutkinnon suorittamisen. Toimihenkilöt osallistuivat kaksipäiväiseen VAT- järjestelmäkoulutukseen. Toimintakäsikirjan tekemiseen saatiin ohjausta Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten TYPKE -hankkeen työntekijältä. Raija Piipposen opinnäytetyö Tekijästä osaajaksi, työelämälähtöinen tuettu ammatillinen koulutusmalli valmistui joulukuussa 2012.

21 21 Edustukset työryhmissä: Marjatta Heikkilä toimi Itä-Suomen yliopiston Korko-hankkeen kehittämistyöryhmän jäisenä ja osallistui Välityömarkkinatyöryhmän JOSTIVAN työskentelyyn. Pohjois-Karjalan järjestöasiainneuvottelukunnan jäsenenä toimi Marjatta Heikkilä, varajäsenenä oli yhdistyksen hallituksen jäsen Terttu Pakarinen. Yhdistyksen hallituksesta Raimo Matikainen oli Pohjois- Karjalan Järjestöasiainneuvottelukunnan Venäjä-työryhmässä ja Riitta Korhonen oli Järjestöasiainneuvottelukunnan koulutustyöryhmässä. Riitta Korhonen ja Teija Sivonen osallistuivat Järjestöasiain neuvottelukunnan asettaman koulutustyöryhmän (Janekon) työskentelyyn. Marjatta Heikkilä ja Riitta Korhonen osallistuivat mielenterveysjärjestöjen työryhmän ( Maniatyöryhmä) työskentelyyn Talous Toimintavuoden kokonaistuotot olivat Kunnan ja työhallinnon tuet ovat pysyneet parin viimevuoden ajan suunnilleen samansuuruisina. Oman toiminnan tuottojen osuus pieneni hieman edellisestä vuodesta. Kaavio 16. Yhdistyksen tuotot v RAY:n avustuksesta jäi seuraavalle vuodelle siirtyvää avustusta Tästä summasta kriisikeskuksen siirtyvää avustusta siirtyy Pohjois- Karjalan Mielenterveysseura kriisityön tukena yhdistykselle siirtosopimuksen mukaisesti. Kokonaiskulut olivat toimintavuodenaikana yhteensä Kuluissa henkilöstökulut ovat suurin menoerä.

22 22 Kaavio 17. Yhdistyksen kulut v Taloustilanne ja maksuvalmius olivat hyvät vuoden lopussa.

23 23 Kotikartanoyhdistyksen jäsenjärjestöt 2012 (45 kpl) Aivovammaliitto / P-K:n tuki- ja toimintaryhmä Aktiiviset työtä hakevat ry Hukanhaudan asukasyhdistys ry Itäinen tiimi ry Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Joensuun 4H-yhdistys Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys Joensuun Kehitysvammaisten Tuki ry Joensuun Kotien Puolesta ry Joensuun Reumayhdistys ry Joensuun Seudun Diabetes ry Joensuun Seudun Epilepsiayhdistys ry Joensuun seudun erilaiset oppijat/jose Joensuun Seudun Hengitysyhdistys ry Joensuun Seudun Mielenterveysseura ry Joensuun Siniristi ry Joensuun Tilkkukilta Karjalan Apu ry Liekku ry Maaseudun Sivistysliiton Joensuun Kulttuuriyhdistys ry Mielenterveyden Keskusliitto ry MLL/ Järvi-Suomen piiri ry Myllyprojektiyhdistys ry Omaiset Mielenterveystyön tukena P-K:n yhdistys ry P-K:n aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry P-K:n Kehitysvammaisten Tukipiiri ry P-K:n Selkäyhdistys ry Pelastakaa Lapset ry Itä-Suomen aluetoimisto Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys UKRI ry Pohjois-Karjalan Martat Pohjois-Karjalan Mielenterveyden Tuki ry Pohjois-Karjalan Monikkoperheet ry Pohjois-Karjalan MS-yhdistys Pohjois-Karjalan Nativa ry Pohjois-Karjalan sukututkijain seura ry Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry Pohjois-Karjalan tietotekniikkayhdistys ry Soroppi ry SPR / Joensuun osasto SPR / Pielisensuun osasto SPR:n Savo-Karjalan piiri Suomen Kipuyhdistys ry, Joensuun osasto TEHY RY AO 602 VÄLKE ry

24 Kotikartanoyhdistys ry puh Kartanotie 9 fax JOENSUU ly

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

KOTIKARTANOYHDISTYS RY

KOTIKARTANOYHDISTYS RY KOTIKARTANOYHDISTYS RY Toimintasuunnitelma v. 2017 Kotikartanoyhdistys ry puh. 050 404 6870 etunimi.sukunimi@kotikartanoyhdistys.fi Kartanotie 9 www.kotikartanoyhdistys.fi 80230 JOENSUU ly 1082352-9 Sisällys

Lisätiedot

Case: Järjestöt-kunta Katja Asikainen

Case: Järjestöt-kunta Katja Asikainen Case: Järjestöt-kunta 17.9.2014 Katja Asikainen Tavoitteet 1. Tehdä näkyväksi ja tunnetuksi maakunnan kansalaisjärjestötoimintaa 2. Edistää kansalaisjärjestöjen yhteistyötä ja järjestöjen ja julkisen sektorin

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Kyselytutkimuksen tuloksia EPT-verkoston teemakokous 16.11.2016 Tutkija Sari Jurvansuu, EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Jurvansuu

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara)

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara) LAPIN LIITTO Pöytäkirja 5.4.2013 Järjestöneuvottelukunnan 2. kokous Aika: 5.4.2013 klo 9.00-11.00 Paikka: Lapin liitto Osallistujat: Läsnä Poissa Nimi Järjestö x Raili Kerkelä Kemijärven Järjestökiehinen

Lisätiedot

Itä-Suomen Ammattitaito ry.

Itä-Suomen Ammattitaito ry. Itä-Suomen Ammattitaito ry. yhdistys perustettu vuonna 2003 toimialue: Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Kainuun maakunnat jäseninä toimialueen merkittävimmät ammatillisen koulutuksen järjestäjät

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä Mielenterveysmessut 2016 Jouni Puumalainen, tutkija Mielenterveyden Keskusliitto / Kuntoutussäätiö Puumalainen 2016 1 Vertaisuus;

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2016 Vastausprosentti: 74,8 % Oppilaitos ja opiskelijahuolto Sivu 1 / 8 Oppilaitos ja opiskelijahuolto

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi Sosiaali- ja terveyslautakunta 24 24.05.2016 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi SOSTER 24 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Punainen Risti. Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen (TET) Tietopaketti yhteistyökumppaneille. Kesäkuu 2016

Punainen Risti. Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen (TET) Tietopaketti yhteistyökumppaneille. Kesäkuu 2016 Punainen Risti Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen (TET) Tietopaketti yhteistyökumppaneille Kesäkuu 2016 Turvapaikanhakijoilla on osaamista, taitoja, koulutusta, työkykyä ja halu työllistyä Suomessa

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma

Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma 2015 2020 1 Miun Yhistys- yhdistysohjelma Pohjoiskarjalaisten järjestö- ja yhdistystoimijoiden tahdonilmaus yhteisistä kehittämiskohteista vuosille 2015 2020

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Nuove-projektin päätöstilaisuus

Nuove-projektin päätöstilaisuus Nuove-projektin päätöstilaisuus 30.11.2011 Teija Felt Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Yhdessä tehtyä. katsaus Keski-Suomen Opin ovi -hankkeen toimintaan ja tuloksiin

Yhdessä tehtyä. katsaus Keski-Suomen Opin ovi -hankkeen toimintaan ja tuloksiin Yhdessä tehtyä katsaus Keski-Suomen Opin ovi -hankkeen toimintaan ja tuloksiin Eeva Mäkinen, projektipäällikkö, Jyväskylän aikuisopisto Sinikka Hakkarainen, projektisuunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 4/2014 2.12.2014 Asiat VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 VANH 26 TUTUSTUMINEN MAIJALAN LAAJENNUSOSAAN MATTILAAN 26 VANH 27 TIETOA KANGASALAN

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Laatua laivalla 22.-24.8.2012 Ryhmä A4) 22.8.2012 klo 17.10 19.00 Marjut Huttunen, Kuvaus esityksestä Esityksessä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot