TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Kotikartanoyhdistys ry puh Kartanotie 9 fax JOENSUU ly

2

3 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ YHTEISÖLLINEN OSALLISTUMIS-, TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA Monimuotoisen kansalaisia hyödyntävän kohtaamispaikan ja yhteisöllisyyden kehittäminen ja ylläpitäminen Hyvinvointi ja osallisuus Vertaisryhmät Oppilaitosyhteistyö TYHY-toiminta Kansalaisjärjestötoiminta SOSIAALINEN TYÖLLISTÄMISTOIMINTA KRIISIKESKUSTOIMINTA YHDISTYKSEN HALLINTO JA TALOUS Yhdistyksen hallitus Ohjausryhmät Henkilöstö Talous... 16

4 4 1. YLEISTÄ Kotikartanoyhdistys ry on järjestöjen vuonna 1996 perustama yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa toimintaympäristön kansalaisille, jäsenjärjestöille ja monille muille toimijoille. Yhdistyksen perustajärjestöjä oli 16, toimintavuoden aikana jäsenjärjestöjä oli 44. Kaavio 1. Kotikartanoyhdistys ry:n organisaatio OHJAAJAPALAVERIT Yhdistyksen tarkoituksena on edistää psyykkisesti sairaiden ja heidän omaisten psykososiaalista kuntoutumista ja samalla toimia myös muiden vammaisryhmien ja heidän omaisten kuntoutumisen edistämiseksi ja tehostamiseksi. Lisäksi yhdistys toimii mainittujen ryhmien koulutuksellisten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi ja edistämiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää psykososiaalista kuntoutusta, virkistys- ja vertaistukitoimintaa pitkäaikaistyöttömille ja mielenterveyskuntoutujille sekä tarjoaa toimintaympäristön koulutus- ja kurssitoimintaa jäsenjärjestöille ja järjestää työpajatoimintaa. Yhdistyksen 15 toimintavuosi oli monella tavalla haasteellinen. Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustus muuttui kahdeksi kohdennetuksi Ak- avustukseksi, aikaisemmin kohdennetulla Akavustuksella toteutettu kurssitoiminta sisällytettiin Yhteisöllinen osallistumis-, tuki- ja koulutustoimintaan. Tämä vaati toimintojen uudelleen organisointia ja muutoksia taloushallintoon. Talouden tasapainottaminen ja maksuvalmiuden parantaminen oli taloushallinnon keskeisenä toimenpiteenä toimintavuoden aikana. Siinä onnistuttiin hyvin henkilöstökuluja karsimalla ja tiukalla menokurilla. Henkilöstövaihdokset, työn ohella suoritetut täydennyskoulutukset ja toiminnan kehittäminen osittain lyhennetyllä työajalla kuormittivat yhdistyksen toimihenkilöitä yhä haasteellisemman ohjaustyön lisäksi. Hyvällä yhteistyöllä, työnohjauksella ja TYHY-toiminnalla selvittiin haastavasta vuodesta. Tässä toimintakertomuksessa käsitellään seuraavia Kotikartanoyhdistys ry:n toimintoja: Yhteisöllinen osallistumis-, tuki- ja koulutustoiminta Sosiaalinen työllistämistoiminta Kriisikeskustoiminta

5 5 2. YHTEISÖLLINEN OSALLISTUMIS-, TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA 2.1 Monimuotoisen kansalaisia hyödyntävän kohtaamispaikan ja yhteisöllisyyden kehittäminen ja ylläpitäminen Kotikartanon katon alla toimii moninainen, erilaisten ihmisten muodostama yhteisö, jossa arvostetaan ja kunnioitetaan erilaisuutta, annetaan jokaiselle mahdollisuus osallisuuteen ja tekemiseen sekä oman asiantuntijuuden ja osaamisen hyödyntämiseen. Kaavio 2. Kartanon väki v Vapaaehtoiset Yhdyskuntapalvelu Kuntouttava työtoiminta Toimihenkilöt Työvoimapolit.koulutus Yksilövalmennus Terapeuttinen työtoiminta Työharj/tev/työkok. Opiskeluharjoittelijat Oppisopimus Toisen vuoden palkkatuki Yhdistelmä/palkkatuki Kotikartano ympäristöineen mahdollistaa erilaisten ja eri elämäntilanteissa olevien kansalaisten yhteisön, joka edistää osallistujien elämänhallintaa ja vähentää yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä. Toimintavuoden aikana Kotikartanon yhteisössä oli 369 henkilöä. Lähiympäristön uuden asuinalueen asukkaille on tarjottu mahdollisuus tutustua alueen yleiskaavaan järjestämällä yleisötilaisuuksia yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 80 lähiympäristön uutta asukasta. Tilaisuuksissa tehtiin asukkaille kysely, miten he voisivat parhaiten hyödyntää Kotikartanon tiloja ja maa-alueita. Kyselyn pohjalta liikunta-alueita kaivattiin lisää, ja tarkoitus on kehittää alueen liikuntamahdollisuuksia yhteistyössä Joensuun kaupungin ja asukasayhdistyksen kanssa. Lähiympäristön päiväkotien lapset käyttivät Kartanon pihapiiriä ja laavua retkikohteenaan, tutustuivat luomuviljelyyn ja perustivat oman kasvi- ja kukkamaan, jonka hoidosta he myös vastasivat hoitajiensa avustuksella.

6 6 Kotikartanon IT-kammarin Atk-kurssit, ohjaus ja tuki sekä mahdollisuus tietokoneiden käyttöön lisäsivät kansalaisten tietoyhteiskuntaan osallistumista. Kartanonväelle tarkoitettuja Atk-koulutuksia oli toimintavuoden aikana 110 ja osallistujia oli yhteensä 295 henkilöä. Toimintavuoden aikana 19 henkilöä suoritti kortin 24 henkilöä ja yksittäisiä moduuleja suoritti 62 henkilöä. Joensuun seudun erilaisten oppijoiden kanssa käynnistettiin Kotikartanolla Opinpesä, josta kansalaiset saivat tietoa ja materiaalia oppimisvaikeuksista. Opinpesässä voi myös tehdä omatoimisesti testejä oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi. Oppimisvaikeudet työelämässä -hankkeen toimesta Kotikartanolle tehtiin esteettömyyden suunnitelma. Jäsenjärjestöt käyttivät kokouksiin Kotikartanon tiloja ja toimintaympäristöä sekä ruoka- ja majoituspalveluja omiin tilaisuuksiinsa hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kävijämäärät on laskettu käytinkertoina eikä se kerro kuinka monta eri kävijää oli vuoden aikana. Kaavio 3. Käyntikerrat Kotikartanolla v Kotikartanoyhdistyksen ja järjestöjen itsensä teettämien kyselyjen pohjalta vapaaehtoisten jaksamiseen vaikuttivat toiminnan organisointi, toiminnan arvostus, näkyvyys, yksittäiset peruskoulutukset, jatkokoulutukset, säännöllinen toiminnanohjaus sekä virkistystilaisuudet Hyvinvointi ja osallisuus Keskeinen painopiste oli jäsenjärjestöjen tarpeisiin suunnattujen tukihenkilökoulutusten, vertaisryhmätoiminnan ja ryhmänohjaajakoulutuksen sekä erityisesti jatkokoulutusten edelleen kehittäminen ja laajentaminen maakuntaan. Yhteistyötä tehtiin jäsenjärjestöjen kanssa koulutuksien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tukihenkilökoulutusta vietiin maakuntaan. Toimintavuoden aikana toteutui kaksi koulutusta, ja niihin osallistui 39 uutta toimijaa.

7 7 Toimivien tukihenkilöiden jaksamiseen kiinnitettiin toimintavuoden aikana erityistä huomiota, virkistyspäiviä tukihenkilöille oli kolme, osallistujia yhteensä 73 henkilöä. Mielenterveyskuntoutujien vertaisryhmätoiminnan ryhmänohjaajakoulutuksiin ja jatkokoulutuksiin osallistui yhteensä 60 henkilöä. Kaavio 4. Koulutuksiin, vertaisryhmiin, virkistyspäiviin osallistuneiden henkilömäärät v Jäsenjärjestöt olivat tehdyn kyselyn mukaan pääasiassa tyytyväisiä nykyiseen toimintaan. Tulleista kehitysideoista tärkein oli kulkuyhteyksien parantaminen. Kulkuyhteydet tulevat parantumaan uuden ympäröivän asuinalueen laajentuessa Vertaisryhmät Kirjavat-ryhmä kokoontui kerran viikossa toimintavuoden aikana. Toimintaan osallistui 16 eri henkilöä, kävijöitä oli keskimäärin 8 henkilöä/kerta. Ryhmän toiminnan sisältö lähtee ryhmäläisistä itsestään. Toimintavuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitämiseen tekemällä erilaisia retkiä ja tutustumiskäyntejä sekä kiinnittämällä huomiota terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Hell s Kitchen -ryhmä kokoontui tammikuussa joka toinen lauantai. Mielenterveyskuntoutujia on ollut toimintavuoden aikana terapeuttisessa työtoiminnassa keskimäärin 30 henkilöä. Toimintaan osallistuneet arvioivat toiminnan vaikutusta elämän eri alueille asteikolla 1 5. Tärkeimpänä koettiin merkityksellinen tekeminen, kaikkein vähiten toimintaan osallistumisella oli vaikutusta elintasoon. Kokonaisuutena toimintaan osallistuminen koettiin positiivisena.

8 8 Kaavio 5. Toimintojen vaikutukset osallistujien kokemana. Kysely toteutettiin asteikolla 1-5. Kaikista vastauksista laskettiin keskiarvot teemoittain v Oppilaitosyhteistyö Opiskelijoita on ollut harjoittelussa eri oppilaitoksista yhtaikaa, jolloin heille on mahdollistunut myös moniammatillisen yhteistyön harjoitteleminen. Opiskelijat toteuttivat pienimuotoisia kyselyjä ja tekivät kehittämistehtäviä eri osa-alueille. Opiskelijoilla oli merkittävä rooli terveyden edistämiseen ja hyvin vointiin liittyvien teemojen ja tapahtumien toteutuksessa. Hyvin toimiva oppilaitosyhteistyö mahdollisti ammatillisten opintojen tutkintotilaisuuksien toteuttamisen Kotikartanolla. Kaavio 6. Opiskelijamäärä oppilaitoksittain v. 2011

9 TYHY-toiminta Vuonna 2011 on jatkettu terveyden edistämiseen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamista ja edelleen kehittämistä koko Kartanon väelle sekä järjestökentälle. Tässä apuna ovat olleet opiskelijaharjoittelijat eri oppilaitoksista. Kartanon väelle ohjattuja liikuntatuokioita oli kaksi kertaa viikossa toimintavuoden ajan. Terveystreffejä toteutettiin kahtena päivänä viikossa. Terveystreffeillä voi mittauttaa verenpainetta, verensokeria ja painoa ja voi keskustella terveyteen liittyvistä asioista, mm. terveellisestä ruokavaliosta sekä liikunnan tärkeydestä. Terveystreffit on koettu Kartanon väen keskuudessa erittäin tärkeiksi, koska työttömien terveydenhoito ei ole asianmukaisella tasolla. Kaavio 7. Kartanon väen TYHY- toiminta ja siihen osallistuneiden henkilömäärät v Kansalaisjärjestötoiminta Kotikartanoyhdistys tarjosi tilat ja toimintaympäristön myös jäsenjärjestöjen toteuttamille ryhmä- ja tukitoiminnoille sekä erilaisille tapahtumille. Järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa pidettiin yhteisiä tuumaustalkoita ja ideointi-iltoja yhteistyön tehostamiseksi. Kotikartano osallistui valtakunnallisten kohtaamispaikkapäivien toteuttamiseen. Tapahtumaan osallistujia oli n. 170 eri puolilta suomea. Kotikartanoyhdistys osallistui Maakuntaliiton nimeämän järjestöasiain neuvottelukunnan, JANEN työskentelyyn sekä sen asettaman vapaaehtoistoimijoiden koulutustyöryhmän, JANEKON toimintaan. Neuvottelukunnan tavoitteena on nostaa järjestöjen ääni maakunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon ja saada järjestöt mukaan maakunnalliseen suunnittelutyöhön. Kotikartano toimi alueellisten mielenterveystyötä tekevien järjestöjen työryhmän koolle kutsujana ja osallistui MANIA työryhmän työskentelyyn. Työryhmä koostui kuntoutujista, mielenterveystyötä tekevistä järjestötoimijoista ja alan ammattihenkilöistä. Työryhmä suunnitteli ja toteutti henkisen hyvinvoinnin viikon ja mielenterveysviikon tapahtumia, osallistui kuntoutujien avopalvelujen ja järjestölähtöisen tukiverkoston kehittämiseen.

10 Järjestöille suunnatun koulutus- ja virkistystoiminnan tavoitteena oli järjestöjen oman toiminnan vahvistaminen. Järjestöjen verkostoitumista ja yhteistyötä lisättiin järjestämällä toimijoille yhteisiä tapahtumia, mm. vapaaehtoistoiminnan vuoden teemalla syystapahtuma Kartanolla. Yhdistys oli mukana toteuttamassa Vapaaehtoistoiminnan vuoteen liittyvää Järjestöseminaaria Hyvärilässä. Tapahtumaan osallistui yli 150 vapaaehtoistoimijaa eri järjestöistä. Kotikartanoyhdistys oli mukana toteuttamassa mielenterveysjärjestöjen yhteistä Rätinki-lehteä. Lehti toimii viestintäkanavana kaikille yhteistyökumppaneille ja tuo kuntoutujan äänen esille. 3. SOSIAALINEN TYÖLLISTÄMISTOIMINTA Vuoden 2011 yhdistyksen toiminnassa panostettiin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien tai jo työmarkkinoilta pudonneiden henkilöiden työllistymisvalmiuksien parantamiseen ja syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Toimintaa kehitettiin yhdessä työhallinnon, Joensuun kaupungin, Itä-Suomen yliopiston, ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä muiden järjestöjen kanssa. ELY- keskuksen ja Joensuun kaupungin rahoituksella Osaaminen näkyväksi hanke kehitti ja toteutti sosiaalista työllistämistoimintaa. Kotikartanoyhdistys toteutti sosiaalista työllistämistoimintaa startti/ryhmä-, työ- ja yksilövalmennuksen sekä koulutuksen keinoin. Työllistämistoimintaan osallistui toimintavuoden aikana yhteensä 295 henkilöä. Terapeuttisessa työtoiminnassa ja yksilövalmennuksessa oli asiakkaita enemmän kuin edellisinä vuosina. Muissa toimenpiteissä asiakasmäärät olivat pienempiä. Tämä osoittaa, että Kotikartanolle ohjautuu runsaasti tukea ja ohjausta tarvitsevia henkilöitä. Kaavio 8. Asiakasmäärä eri toimenpiteissä Kotikartanolla v Erityisesti vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille on edelleen hidasta. Tähän vaikuttaa työmarkkinoiden vaihtelevuus, avoimien työpaikkojen vähentyminen ja toisaalta työttömien työnhakijoiden puutteellinen osaaminen. Ammattitaito ei välttämättä vastaa avoimien työpaikkojen vaatimuksia, esteenä voi olla myös oppimisvaikeudet.

11 11 Ammatillinen koulutus puuttui 95 valmennustoimenpiteisiin osallistuneelta henkilöltä. Ammatillinen koulutus oli 104 henkilöllä, heistä 54 henkilöllä oli yli viisi vuotta koulutuksen suorittamisesta. Kaavio 9. Valmennusjaksoille osallistuneiden koulutustaustat v Valmennuksen aikana esille tulleista seikoista fyysiset terveysongelmat, mielenterveysongelmat ja puutteelliset työnhakutaidot olivat suurin ryhmä. Sosiaalisten tilanteiden pelko ja oppimisvaikeudet tulivat esille yli 30 henkilöllä. Kaavio 10. Valmennusjakson aikana esille tulleet työllistymistä vaikeuttavat seikat v Kotikartano toimintaympäristönä tarjosi osallistujille turvallisen yhteisön vahvistaa sosiaalisia taitoja ja yhteisössä yhdessä toimimista. Toimintavuoden aikana panostettiin valmennus- ja tukitoimien oikea-aikaiseen kohdentamiseen sekä vaihtoehtoisten kouluttautumisväylien kehittämiseen asiakkaan yksilöllisistä tarpeista lähtien.

12 Asiakasyhteistyötä tehtiin Joensuun kaupungin työllistämisyksikön, Joensuun seudun Te-toimiston, Joensuun seudun työvoimanpalvelukeskuksen ja työllistävien hankkeiden kanssa. Lisäksi kouluttautumisväylien toteuttamisessa yhteistyökumppaneina olivat Pohjois- Karjalan oppisopimuskeskus, Joensuun seudun Ammattiopisto ja Pohjois-Karjalan aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttavassa toiminnassa asiakasyhteistyötä tehtiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja kuntien sosiaalitoimen kanssa. Kaavio 11. Valmennusjaksoihin sisältyneet toiminnat ja niihin osallistuneiden asiakasmäärät v Valmennusjaksoihin sisältyy Kotikartanon ja A-ajokorttikoulutukset, Hygienia-passi ja Ensiapukoulutukset. Lisäksi toteutettiin sosiaalisia taitoja ja terveyttä edistävää toimintaa. Toiminnassa mukana olleet henkilöt osallistuivat työnhakukoulutuksiin ja harjoittelivat työnhakutilanteita. Työllistämistoimintaan osallistuneet arvioivat valmennusjakson vaikutusta omaan elämäntilanteeseensa sähköisellä palautteella. Työtehtävä-kohdassa kysyttiin kokiko osallistuja työtehtävät mielekkäänä ja sopivan haasteellisina, oliko niitä sopiva määrä ja kehittyikö hänen osaamisensa tehtävissä. Vastauksissaan osallistujat arvioivat tuen ja ohjauksen riittävyyttä ohjaajalta, mutta myös työyhteisön antamaa tukea ja sen merkitystä.

13 13 Kaavio 12. Asiakkaiden palautteet valmennusjaksoilta pajoittain v Kotikartanyhdistys ry on toimintaperiaatteeltaan läpikulkupaikka, jossa työskentelyaikana asiakkaan tavoitteet tarkentuvat. Tavoitteena oli, että kuntoutus- tai valmennusjakson päättyessä asiakkaalla on realistinen jatkosuunnitelma. Toimintavuoden aikana avoimille työmarkkinoille sijoittui valmennusjakson päättäneistä suhteellisesti vähemmän kuin edellisinä vuosina. Tähän vaikutti paikallinen työllisyystilanne ja toisaalta asiakkaiden vaikea työmarkkina-asema. Kaaviosassa13 on kuvattu päättyneiden toimenpiteiden lukumäärä, kuinka monelle henkilölle löytyi jatkopolku jakson päätyttyä ja mitä jatkopolut olivat. Kaavio 13. Jatkopolut v

14 14 4. KRIISIKESKUSTOIMINTA Kotikartanoyhdistys ry:n hallinnoima Kriisikeskus on toiminut elokuusta 2002 lähtien. Kriisikeskus on vakiinnuttanut asemansa alueen palvelujärjestelmässä yksikkönä, joka tarjoaa apua sekä kriisien varhaisessa vaiheessa että kriisityössä. Toiminta kattaa ammatillisesti ohjatun vapaaehtoistyön, kriisityön ja ammatillisen erityisosaamisen. Toimintamuotoina v olivat puhelinauttaminen, asiakastapaamiset, pari- ja perheterapia sekä kriisi- ja traumapsykoterapia. Asiakkuuksien kesto on rajattu 5 10 käyntikertaan, mikä on mahdollistanut uusien asiakkaiden tarvittaessa nopean avun saamisen. Alkukartoituksen, kriisikäyntien ja niiden päättymisen jälkeen suurin osa asiakkaista on selvinnyt ilman ammattiapua. Tarvittaessa asiakkaat ohjattiin tarkoituksenmukaisemman ja pitkäkestoisemman avun piiriin, pääasiassa Mielenterveyskeskukseen. Syynä on tällöin ollut jo pidempään jatkunut, vaikeutunut masennus- ja ahdistuneisuusoireisto. Yhteydenotot ovat vuosittain kasvaneet. Määrä vuonna 2011 oli yhteensä 2894 (nousu edellisestä vuodesta 418). Yhteydenotoista 1350 tuli vapaaehtoisten valtakunnalliseen kriisipuhelinpäivystykseen (nousu edelliseltä vuodesta 250). Työntekijöihin yhteydenotot olivat 1544 (nousu 168), joissa yksittäisiä henkilöitä oli Laajin yhteydenottojen aihepiiri oli perhe- ja parisuhde, toisena menetykset ja mieltä järkyttävät tapahtumat, kolmantena väkivalta. Taloudelliset vaikeudet näkyivät v kohonneina yhteydenottolukuina aiempiin vuosiin verrattuna. Vanhuuseläkkeellä olleiden asiakkaiden yhteydenottojen (66) aiheina ovat olleet läheisen sairastaminen, kuolema tai perheväkivalta. Erityisesti nuoret aikuiset olivat kasvava asiakasryhmä. Yhteydenottajista yli puolet oli työssäkäyviä tai opiskelijoita, lasten tapaamislukumäärä 92 kuvaa kevään tilannetta (nousu koko edellisvuoteen 72). Syksyllä lapsiasiakkaille ei ole ollut työntekijää. Pariskuntia on tavattu 107 kertaa (nousu 79), perheitä 17 (lasku 14). ryhmiä pidetty seitsemän. Verkostopalavereita paikallisen mielenterveyshenkilöstön, työvoima- tai työterveyshenkilöstön kanssa pidettiin viisi kertaa. Kriisityöntekijät osallistuivat maakunnan suuronnettomuuksien organisointi- tiedotus- ja yhteistyökoulutukseen syyskuussa, toinen kriisityöntekijä toimii yhdyshenkilönä. Delfins-ryhmä yhteistyössä Suomen Delfins ry:n kanssa sekä Syömishäiriöisten omaisille suunnattu ryhmä kokoontuivat keväällä Läheisneuvonpitoja pidettiin 4 kertaa toimintavuoden aikana. Toinen kriisityöntekijä vastasi Kriisikeskuksen vapaaehtoistyön suunnittelusta ja organisoinnista paikallisena yhdyshenkilönä sekä edusti Kriisikeskusta alueellisilla ja valtakunnallisilla Kriisikeskuspäivillä. Kriisikeskuksen johtaja toimi sairaanhoitajaliiton mielenterveyshoitotyön asiantuntijatyöryhmässä. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten kehittämispäivät pidettiin keväällä ja alkusyksyllä. Toinen kriisityötekijöistä osallistui Babette Rotschieldin koulutukseen Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen, ja molemmat kriisityöntekijät Pirkko Siltalan luentoon Täyttä elämää. Toinen kriisityöntekijä sai Delfins ry:n ryhmänohjaamisesta tunnustuksena Delfins-korun ja kirjan Maailman ihanin tyttö.

15 15 5. YHDISTYKSEN HALLINTO JA TALOUS 5.1. Yhdistyksen hallitus Erkki Kanerva puheenjohtaja, Karjalan Apu ry Erkki Asikainen varapuheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes yhdistys ry Eija Hiltunen jäsen, Myllyprojektiyhdistys ry Liisa Karvinen jäsen, Joensuun seudun Epilepsia yhdistys ry Maila Kinnunen jäsen, Joensuun Tilkkukilta Raimo Matikainen jäsen, Pohjois-Karjalan Mielenterveyden tuki ry Terttu Pakarinen jäsen, Joensuun seudun Mielenterveys seura ry Sirkka Reko jäsen, Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry Helena Vuori jäsen, Kotien puolesta ry Kaisa Hassinen varajäsen, Hukanhaudan asukasyhdistys ry Mari Salmela varajäsen varajäsen, SPR, Joensuun osasto 5.2. Ohjausryhmät Osaaminen Näkyväksi hankkeen ohjausryhmä Marjatta Heikkilä Kotikartanoyhdistys ry, puheenjohtaja Mari Suhonen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Satu-Sisko Eloranta Joensuun kaupunki Raimo Matikainen Kotikartanoyhdistys ry Juhani Rouvinen Joensuun kaupunki Mari Pekkarinen Joensuun yliopiston täydennyskoulutus Kaisu Tyni-Pyy Oppisopimuskeskus Johanna Seppänen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry/ Kajo-keskus Ritva Rusi Joensuun työvoiman palvelukeskus Marja-Riitta Oinonen Aikuisopisto Pauli Tahvanainen Josek Henry Pyykönen Osaaminen näkyväksi hanke Jorma Tikkanen Osaaminen näkyväksi hanke Tuija Mustonen Osaaminen näkyväksi hanke, sihteeri Kriisikeskuksen ohjausryhmä Hamunen Maarit Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalikeskus Kaakkuriniemi Sinikka Suomen Mielenterveys Seura Jorma Alvila Joensuun poliisilaitos Marjatta Vessonen Joensuun mielenterveyskeskus Maritta Rautiainen Joensuun ev.lut. seurakunta Kari Loimusalo Joensuun Turvakoti Erkki Asikainen Kotikartanoyhdistys ry Mervi Rytkönen Kriisikeskus Raija Suhonen Kriisikeskus Heikkilä Marjatta Ohjausryhmän puheenjohtaja Friis Leila Ohjausryhmän sihteeri 5.3. Henkilöstö Marjatta Heikkilä, toiminnanjohtaja Tarja Nenonen, toimistosihteeri saakka Annina Ikonen, taloussihteeri, alkaen Jyrki Leppä, Atk-pajan ohjaaja Anne Komulainen, pajaohjaaja, Tekstiilityöt

16 16 Terhi Ilvonen, pajaohjaaja, Ruoka- ja majoitus, saakka Petri Sokkanen, pajaohjaaja, Puupaja ja kehystämö Raija Piipponen, yksilövalmentaja Kimmo Räty, kurssisuunnittelija, saakka Riitta Korhonen, kouluttaja/ohjaaja Kimmo Vartiainen, Osaaminen Näkyväksi -hanke, saakka Tuija Mustonen, Osaaminen Näkyväksi -hanke, alkaen Jorma Tikkanen, Osaaminen Näkyväksi -hanke alkaen Henry Pyykönen, Osaaminen Näkyväksi -hanke Leila Friis, Kriisikeskus, saakka Raija Suhonen, Kriisikeskus Mervi Rytkönen, Kriisikeskus Toimihenkilöt osallistuivat työnsä ohella täydennyskoulutuksiin osaamisensa ajan tasalla pitämiseksi. Toimihenkilöt osallistuvat työnohjaukseen ja ohjaajapalaverit pidettiin viikoittain. Henkilöstön vapaa-ajan harrastustoimintaa tuettiin liikuntaseteleillä ja henkilöstölle annettiin mahdollisuus käyttää tunti viikossa työaikaa liikuntaan. Jyrki Leppä, Raija Piipponen, Petri Sokkanen ja Henry Pyykönen suorittivat Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Ohjaajat osallistuvat Itä-Suomen yliopiston koulutus ja kehittämispalvelu Aducaten järjestämään Ohjaustaidot työllistämispalveluissa ja Oppimisvaikeudet työelämässä - koulutuksiin. Toimintakäsikirjan tekemiseen saatiin ohjausta Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten TYPKE -hankkeen työntekijältä. Edustukset työryhmissä: Marjatta Heikkilä toimi Oppimisvaikeudet työelämässä -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana ja osallistui Välityömarkkinatyöryhmän JOSTIVAN työskentelyyn. Pohjois-Karjalan järjestöasiainneuvottelukunnan jäsenenä toimi Marjatta Heikkilä, varajäsenenä oli yhdistyksen hallituksen jäsen Terttu Pakarinen. Yhdistyksen hallituksesta Raimo Matikainen oli Pohjois- Karjalan Järjestöasiainneuvottelukunnan Venäjä-työryhmässä ja Riitta Korhonen oli Järjestöasiainneuvottelukunnan koulutustyöryhmässä. Raija Piipponen oli Erikoisammattiopisto Luovin Urakompassi -hankkeen ohjausryhmässä Talous Toimintavuoden kokonaistuotot olivat Kunnan ja työhallinnon tuet ovat pysyneet parin viimevuoden ajan suunnilleen samansuuruisina. Oman toiminnan tuotoissa ei päästy aivan edellisen vuoden tasolle

17 17 Kaavio 14. Yhdistyksen tuotot v Kokonaiskulut olivat toimintavuodenaikana yhteensä Suunnitellut tietokonehankinnat pystyttiin tekemään loppuvuodesta. Kuluissa henkilöstökulut ovat suurin menoerä. Kaavio 15. Yhdistyksen kulut v Taloustilanne ja maksuvalmius olivat hyvät vuoden lopussa. Säästötoimet ja menokuri tuottivat toivotun tuloksen.

18 18 Kotikartanoyhdistyksen jäsenjärjestöt 2011 (44 kpl) Aktiiviset työtä hakevat ry Hukanhaudan asukasyhdistys ry Itäinen tiimi ry Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Joensuun 4H-yhdistys Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys Joensuun Kehitysvammaisten Tuki ry Joensuun Kotien Puolesta ry Joensuun Reumayhdistys ry Joensuun Seudun Diabetes ry Joensuun Seudun Epilepsiayhdistys ry Joensuun seudun erilaiset oppijat/jose Joensuun Seudun Hengitysyhdistys ry Joensuun Seudun Mielenterveysseura ry Joensuun Seudun Psoriasisyhdistys ry Joensuun Siniristi ry Joensuun Tilkkukilta Karjalan Apu ry Liekku ry Maaseudun Sivistysliiton Joensuun Kulttuuriyhdistys ry Mielenterveyden Keskusliitto ry MLL/ Järvi-Suomen piiri ry Myllyprojektiyhdistys ry Omaiset Mielenterveystyön tukena P-K:n yhdistys ry P-K:n aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry P-K:n Kehitysvammaisten Tukipiiri ry P-K:n Selkäyhdistys ry Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys UKRI ry Pohjois-Karjalan Martat Pohjois-Karjalan Mielenterveyden Tuki ry Pohjois-Karjalan Monikkoperheet ry Pohjois-Karjalan MS-yhdistys Pohjois-Karjalan Nativa ry Pohjois-Karjalan sukututkijain seura ry Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry Pohjois-Karjalan tietotekniikkayhdistys ry Soroppi ry SPR / Joensuun osasto SPR / Pielisensuun osasto SPR:n Savo-Karjalan piiri Suomen Kipuyhdistys ry, Joensuun osasto TEHY RY AO 602 VÄLKE ry

19 19

20 Kotikartanoyhdistys ry puh Kartanotie 9 fax JOENSUU ly