LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 44/2004/1 Dnro LSY-2002-Y-339. Porin Veden Pihlavan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus,

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 44/2004/1 Dnro LSY-2002-Y-339 Helsinki Annettu julkipanon jälkeen ASIA Porin Veden Pihlavan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Pori LUVAN HAKIJA Porin Vesi PL 5, Pori LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan Porin Veden Pihlavan jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamo sijaitsee Porin kaupungissa Pihlavan kaupunginosassa Porin kaupungin omistamalla, Porin Veden hallinnassa olevalla kiinteistöllä RN:o 1:679. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Porin Vesi on toimittanut hakemuksen ympäristölupavirastolle Hakija on , , ja täydentänyt hakemusta ympäristölupaviraston pyytämillä lisäselvityksillä. Hakemus koskee Pihlavan puhdistamon piirissä oleva viemäröintialueen jätevesien käsittelyä. Jätevedet johdetaan puhdistamolta Pihlavanlahteen. Tulevaisuudessa viemäröintialueen jätevedet ryhdytään mahdollisesti johtamaan Porin Veden Luotsinmäen puhdistamolle, jolloin Pihlavan puhdistamon käyttö lopetettaisiin. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31. Ympäristösuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 8) kohta.

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Luvat 2 Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 67/1992/2, myöntänyt Porin kaupungille luvan jätevesien johtamiseen Pihlavan puhdistamolta Pihlavanlahteen. Lupapäätöstä on muutettu vesiylioikeuden päätöksellä nro 259/1994, Voimassa olevan luvan mukaan jätevedet on käsiteltävä biologiskemiallisesti siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU - arvo on enintään 20 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l. Lisäksi puhdistustehon tulee sekä BOD 7ATU -arvon että fosforin suhteen olla vähintään 90 %. Kaikki mainitut arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Porin kaupunki määrättiin yhdessä muiden samalla päätöksellä luvan saaneiden kanssa maksamaan jätevesien johtamisesta korvaukset ammattikalastajille vuosina aiheutuneista vahingoista ja haitoista ja kertakaikkiset korvaukset ranta-alueiden ja vesialueiden käytölle aiheutuneista ja aiheutuvista vahingoista ja haitoista. Lisäksi luvan saaneet määrättiin maksamaan maa- ja metsätalousministeriölle vuosittaiset kalanhoitomaksut. Luvan saajien oli vuoden 2002 loppuun mennessä jätettävä vesioikeudelle hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. Muun muassa Porin kaupungin oli liitettävä hakemukseen muiden selvitysten ohella selvitys mahdollisuuksista typen poistoon jätevedestä. Länsi-Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 77-84/1997/2 Porin kaupunki on määrätty yhdessä muiden luvan saaneiden kanssa maksamaan jätevesien johtamisesta korvaukset ammattikalastajille vuosina aiheutuneista vahingoista ja haitoista. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 22/2001/2 Porin kaupunki on määrätty yhdessä muiden luvan saaneiden kanssa maksamaan jätevesien johtamisesta korvaukset ammattikalastajille vuosina aiheutuneista vahingoista ja haitoista. Lounais-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään nro 55YS myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan, korkeimman hallintooikeuden päätöksellä nro 1329 muutetun ympäristöluvan kuivatun jätevesilietteen käsittelyyn (seostamiseen ja kompostointiin) Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla avokentällä, jossa myös Pihlavan puhdistamon kuivattu ja kalkkistabiloitu puhdistamoliete jatkokäsitellään. Päätöksen mukaan avoimella kentällä suoritettavasta kompostoinnista ja/tai seostamisesta on siirryttävä lietteen käsittelyyn suljetussa tilassa. Sitä koskeva suunnitelma oli toimitettava ympäristökeskuk-

3 3 selle viimeistään , mutta toteutettavasta menettelystä ei ole vielä lopullista päätöstä. Kaavoitus Puhdistamoalue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. PUHDISTAMOALUEEN YMPÄRISTÖ Lähiympäristö Pohjavesiolot Puhdistamon lähiympäristössä on tiheäpuustoisia puistoalueita (Wiinahaminan ja Pihlavan puistot) ja omakotiasutusta. Puhdistamotontin ja Pihlavanlahden välinen noin 100 m leveä ranta-alue on kaavassa lähivirkistysalueeksi osoitettua puistoa. Kauempana puhdistamosta Pihlavan keskusta-alueella on myös kerrostaloja. Alue ei ole maisemallisesti erityisen merkittävä eikä alueen läheisyydessä ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Noin 0,5 km:n päässä puhdistamosta luoteeseen on teollisuusalue, jolla sijaitsevat Suomen Kuitulevy Oy:n, Ahlström Pihlava Oy:n ja Porin Lämpövoima Oy:n laitokset. Liikenne Halsinnokantiellä, jonka varrella puhdistamo sijaitsee, on pääosin pienimuotoista alueen omakotitaloasukkaiden henkilöautoliikennettä. Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella Luonnonsuojelukohteet Pihlavanlahti kuuluu Kokemäenjoen suiston Natura-alueeseen FI , joka on sisällytetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena ja lintudirektiivin mukaisena SPAalueena. VESIALUE Vesialueen yleiskuvaus Kokemäenjoen suistoalue on mataloitunut maan kohoamisen ja joen kuljettaman kiintoaineen vuoksi. Vesisyvyys Pihlavanlahdella ja lahden edustalla Ahlaisten saariston alueella on noin 3 8 m. Kokemäenjoen vesi kulkeutuu avomerelle osittain Ahlaisten saariston läpi pohjoiseen ja osittain Reposaaren maantiesillan ali Eteläselälle ja edelleen Mäntykallon kautta länteen. Merivirrat kulkevat Selkämerel-

4 4 lä Porin edustalla pohjoiseen, joten pääosin joen vaikutus suuntautuu rannikolla kohti pohjoista. Harjavallassa vuosina mitattu Kokemäenjoen keskivirtaama MQ on 231 m 3 /s ja keskialivirtaama MNQ 40 m 3 /s. Kokemäenjoen suiston Natura-alue Vesialueen kuormitus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n laatiman, Porin Veden Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamoilta johdettavien jätevesien mahdollista vaikutusta Kokemäenjoen suiston Naturaalueeseen koskevan selvityksen mukaan kyseinen alue on Suomen edustavin suistomuodostuma eli delta, joka käsittää runsaasti erilaisia kosteikkobiotooppeja avoveden tai niukan vesikasvillisuuden vallitsemista uposkasvillisuusyhdyskunnista järeisiin tervaleppälehtoihin. Kasvistossa on useita harvinaisuuksia. Alue on myös linnustollisesti erittäin merkittävä. Pesiviä lintulajeja on yhteensä noin 110, joista vesilintulajeja 21. Kokemäenjokeen johdetaan useiden kuntien ja teollisuuslaitosten jätevedet. Suoraan Kokemäenjokeen ja sen suulle johdetun pistekuormituksen kokonaismäärä ja Porin kaupungin Pihlavan puhdistamolta johdettujen jätevesien osuus siitä on ollut välillä Vammala Pihlavanlahti vuosina keskimäärin seuraava: Parametri Yhteensä Pihlavan puhdistamo kg/d kg/d % BOD 7ATU kg O 2 /d ,5 Kok.P kg P/d 28,0 2,4 8,6 Kok.N kg N/d ,5 Porin kaupungin yläpuolella valtatien Pori - Tampere sillan kohdalla sijaitsevan valtakunnallisen virtahavaintopaikan kohdalta mitattu Kokemäenjoen keskimääräinen ainevirtaama (typpi ja fosfori) on ollut seuraava: Jakso MQ Kokonaistyppi Kokonaisfosfori m 3 /s µg N/l kg N/d µg P/l kg P/d Pihlavan puhdistamolta mereen vuosina johdetun keskimääräisen ravinnepäästön osuus on täten ollut fosforin osalta 0,20 % ja typen osalta 0,29 % edellä mainitusta joen koko ainevirtaamasta.

5 5 Vesialueen tila ja veden laatu Jätevesikuormituksen vähennyttyä erityisesti 1970-luvulla Kokemäenjoen edustan merialueen pintaveden happipitoisuudet ovat selvästi kohonneet ja metsäteollisuuden jätevesien leima vähentynyt. Ongelmana on edelleenkin rehevyys ja veden sameus. Pihlavanlahden alueella veden laatu on välttävä, kuten Kokemäenjoen alajuoksullakin ja sisäsaaristossa lahden edustalla tyydyttävä. Talvella jokivesi leviää pintavedessä pitkälle heikentäen veden laatua kesäaikaan verrattuna. Saaristovyöhykkeen jälkeen jokivesi laimenee tehokkaasti, jolloin veden laatu muuttuu hyväksi. Merivirroista ja tuulten aiheuttamista virtauksista johtuen veden laatu vaihtelee suuresti sisä- ja ulkosaaristossa. Myös Kokemäenjoen virtaamavaihtelut heijastuvat vaikutusalueen laajuuteen. Tuotannoltaan Pihlavanlahti ja sisäsaaristo ovat reheviä. Sisäsaariston jälkeen luokka muuttuu lievästi reheväksi. Lievän rehevyyden alue ulottuu laajalle kattaen uloimmatkin tarkkailupisteet. Veden laadun keskimääräistä muutosta Pihlavanlahdelta ulkomerelle kuvaavat Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen vuoden 2001 yhteistarkkailutulosten mukaiset päällysveden sameuden, johtokyvyn, COD-arvon sekä kokonaisfosforin ja -typen pitoisuuksien keskiarvot päällysvedessä olivat havaintopisteillä 51 (Pihlavan edustalla Sådön etelä/lounaispuolella Pihlavanlahdessa), 64 (Lynaskerin pohjoispuolella Pohjaselällä), 72 (Pastuskerin koillispuolella), 83 (Iso-Plokin länsipuolella) ja 85 (Fädikarin eteläpuolella ulkomerellä): Piste Happi Sameus S-joht. COD Kok P Kok N % FTU ms/m mg O 2 /l µg P/l µg N/l , , , , , , , , , Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n vuonna 1999 Porin edustan merialueella tekemien minimiravinnetestien loppuraportin johtopäätösten mukaan Pihlavanlahti oli ravinnelisäystestien perusteella selkeästi fosforirajoitteinen syyskuun tilannetta lukuun ottamatta, mutta ulkomerellä rajoittava ravinne oli typpi. Ulkomerellä tosin fosforipitoisuuden alhaisuus esti typpipitoisuuden rehevöittävän vaikutuksen. Liuennutta typpeä ei esiintynyt ulkomerellä merkittävää määrää edes alkukesällä. Ulkosaaristossa nitraatin vähäisyys merkitsee laskennallisesti typpirajoittuneisuutta. Käytännössä tilanne on yhteisrajoitteinen vähäisen fosforipitoisuuden takia. Sisäsaaristossa tilanne on alkukesällä fosforirajoitteinen, mutta voi muuttua loppukesällä typpirajoitteiseksi.

6 Kalasto ja kalastus 6 Vuoden 2000 pohjaeläintarkkailuraportin mukaan Kokemäenjoen edustan biomassat ovat pääsääntöisesti laskeneet 1990-luvun jälkipuoliskolla liejusimpukoiden tiheyden laskiessa. Suurin muutos Kokemäenjoen edustan pohjaeläimistössä 1990-luvulla oli amerikansukasmadon nopea lisääntyminen. Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalataloudellista tarkkailua koskevan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n raportin mukaan Pihlavanlahden ja Ahlaisten saariston alueella kalasti kalastustiedustelun tulosten perusteella arvioituna vuonna 1999 yhteensä noin ruokakuntaa (noin henkilöä). Alueen kokonaissaalis oli noin kg, joka on aikaisemmin vastaavilla menetelmillä saatua tulosta pienempi. Yleisimmät saalislajit kyseisellä alueella olivat hauki, ahven ja särki, joiden osuus oli yhteensä noin 72 % kokonaissaaliista. Suosituimmat pyydystyypit olivat heittovapa, onki, verkot ja pilkki. Vapavälineillä saatiin lähes puolet kokonaissaaliista, joskin verkkokalastuksen osuus saaliista oli suurin. Raportin mukaan kalastusta haittaavat Pihlavanlahden ja Ahlaisten saariston alueella eniten teollisuuden jätevedet, vesikasvillisuuden runsastuminen ja rannikkovesien rehevöityminen, joskin kyseiset haitat on koettu hieman lievemmiksi kuin vuonna Haukien elohopeapitoisuuden seurantatulosten mukaan alueelta pyydettyjen näytehaukien elohopeapitoisuudet olivat Kivinissä Pihlavanlahden eteläosassa vuosina 1999 ja 2000 keskimäärin 0,64 ja 0,82 mg Hg/kg, Kolpanselällä Pihlavanlahden pohjoisosassa keskimäärin 0,17 ja 0,30 mg Hg/kg ja Ahlaisten saaristossa 0,33 ja 0,42 mg Hg/kg. Porin alueen ammattikalastajille vuosina jätevesien johtamisesta aiheutuneiden vahinkojen ja haittojen korvaamista koskevan, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n tekemän selvityksen mukaan Porin edustalla, Merikarvian ja Luvian välisellä rannikolla toimi 68 ammattikalastajaa vuonna Ammattikalastajien kokonaissaalis oli tällöin kg. Saaliista silakan osuus oli 83,8 %, siian 3,1 %, kuoreen 1,7 %, ahvenen 1,5 %, kilohailin 1,1 %, mateen 1,0 % hauen 0,7 %, taimenen 0,6 % ja lohen 0,5 %. Edellä mainitun selvityksen mukaan Merikarvian ja Luvian välisellä rannikolla, Pihlavanlahti mukaan lukien, harrasti kalastustiedustelun tulosten perusteella arvioituna vapaa-ajan kalastusta vuonna 1999 lähes henkilöä. Kyseisen alueen vapaa-ajan kalastajien saalis oli tällöin kg ja saalismäärältään runsaimpina olivat ahven 22,3 %, särki 19,7 %, hauki 16,7 %, siika 9,0 %, silakka 6,0 %, lahna 4,8 %, lohi 3,6 %, kampela 3,6 %, taimen 3,2 % ja made 3,2 %.

7 7 Vesialueen muu käyttö HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Kalastuksen ohella Pihlavanlahdella on myös muuta virkistyskäyttöä. Jätevesien vaikutusalueella ei ole vedenottamoita eikä yleisiä uimarantoja. Yleiskuvaus toiminnasta Puhdistamossa käsitellään biologis-kemiallisesti Porin kaupungin Pihlavan, Kaanaan ja Kirrinsannan viemäröintialueiden jätevedet. Koneellisesti kuivattu ja kalkkistabiloitu puhdistamoliete jatkokäsitellään Luotsinmäen puhdistamon yhteydessä olevalla lietteenkäsittelykentällä. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Satakuntaliiton, Porin, Ulvilan, Harjavallan ja Kokemäen kaupunkien sekä Nakkilan kunnan toimeksiannosta tehdyssä, päivätyssä Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu mahdollisuuksia Porin Luotsinmäen puhdistamon laajentamiseen seudulliseksi suurpuhdistamoksi. Ympäristölupavirastossa saman aikaisesti vireillä olleen, Luotsinmäen puhdistamoa koskevan Porin Veden ympäristölupahakemuksen mukaan myös Pihlavan alueen jätevesien käsittely on varauduttu keskittämään Luotsinmäen puhdistamolle, jolloin Pihlavan puhdistamon käyttö voitaisiin lopettaa. Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Puhdistamon tarkkailutulosten mukaiset keskimääräisen kuormituksen arvot vuosina ovat seuraavat: Vuosi Virtaama BOD 7ATU Fosfori Typpi COD Cr Kiintoaine m 3 /d kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg O 2 /d kg/d Puhdistamon kuormitukseen ei ole odotettavissa muutosta, koska puhdistamon piirissä olevan viemäröintialueen laajennusta ei ole suunnitteilla eikä merkittäviä uusia teollisuuskuormittajia ole liittymässä. Puhdistamolla ei ole tapahtunut ohijuoksutusta. Puhdistamon rakenne ja mitoitus Pihlavan vuonna 1975 käyttöön otettu yksilinjainen jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen aktiivilietemenetelmää käyttävä kontaktistabilointilaitos. Kaikki puhdistamon prosessiyksiköt ovat sisätiloissa.

8 8 Jäteveden virtaussuunnassa puhdistamon osaprosessit ja toimintayksiköt ovat tulopumppaus, konevälppä, ilmastettu hiekanerotus, virtaaman mittaus ja automaattinen näytteenotto, ferrosulfaatin annostus, kontaktiallas (tilavuus 450 m 3 ), selkeytys (laskeutusaltaan pinta-ala 502 m 2 ), lietteen stabilointiallas (tilavuus m 3 ), ylijäämälietteen pumppaus (kahteen) tiivistämöön, automaattinen näytteenotto käsitellystä jätevedestä, ylijäämälietteen tiivistys (sakeutus), tiivistetyn lietteen kuivaus suotonauhakuivaimella, kuivatun lietteen keräys (kahdelle) siirtolavalle ja kuljetus Luotsinmäen keskuspuhdistamon lietteenkäsittelykentälle. Puhdistamon mitoituksessa on käytetty virtaamaa m 3 /d ja BOD 7ATU -kuormaa 935 kg O 2 /d. Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi yhdyskuntien aiheuttaman vesistökuormituksen vähentäminen niin, että yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa luodaan edellytykset purkuvesistön vedenlaadun parantamiselle. Suunnitelmassa ensimmäisenä mitoitusperusteena jätevesien käsittelyn keskittämisessä Luotsinmäen puhdistamoon on yhdyskuntajätevesien 95 %:n käsittelyteho BOD 7ATU -arvon ja fosforin poistossa ja jäännöspitoisuudet 15 mg BOD 7ATU /l ja 0,5 mg P/l ja toisena mitoitusperusteena tehokas nitrifiointi (ammoniumtypen hapetus) ja 70 %:n tehoinen typen poisto. Edellä mainittujen, nitrifiointia ja typenpoistoa koskevien toisen vaiheen tavoitteiden saavuttaminen Pihlavan puhdistamolla edellyttäisi puhdistamon laajentamista ja tehostamista. Hakemukseen on liitetty urakoitsijalta saatu tarjous puhdistamon tehostamisesta siten, että ammoniumtypen poistotehoksi saataisiin 96 % ja kokonaistypen jäännöspitoisuudeksi alle 8 mg N/l. Tarjouksen mukaisen puhdistamon tehostamisen investointikustannukset ovat euroa. Energian kulutus sekä polttoaineiden ja kemikaalien kulutus ja varastointi Puhdistamon sähkönkulutus oli vuonna 2001 noin 515 MWh/a. Porin Vesi on mukana Porin kaupungin energiansäästösuunnitelmassa, jonka mukaisia energiasäästötoimenpiteitä ovat optimaalinen aktiivilietteen ilmastus ja taajuusmuuttajakäyttö veden pumppauksessa. Vuosina lämmitykseen käytettävän kevyen polttoöljyn keskimääräinen vuosikulutus on ollut 29,0 m 3 /a. Polttoöljy varastoidaan 10 m 3 :n maanalaisessa lasikuitusäiliössä. Fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia noin 90 t/a. Ferrosulfaatti varastoidaan PEH-pinnoitetussa betonialtaassa. Lietteen stabilointiin käytetään sammutettua kalkkia 55 t/a. Kalkki varastoidaan RST-siilossa. Lietteen kuivauksessa käytetään polymeeriä 0,5 t/a. Polymeeri varastoidaan säkeissä.

9 9 Kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan voimassa olevassa kemikaalilainsäädännössä ja kunkin kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteessa annettuja määräyksiä ja ohjeita sekä turvalliseksi tunnettuja työtapoja. Paras käyttökelpoinen tekniikka Hakija katsoo, että nykyisen tehoinen orgaanisen aineen ja fosforin poisto on riittävä ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa vastaava eikä puhdistamolla ole tarvetta typen poiston tehostamiseen purkuvesialueen suuren typpivirtaaman ja saavutettavaan tulokseen nähden korkeiden investointi- ja käyttökustannusten vuoksi. Käytössä oleva kontaktistabilointimenetelmä on yksi tehokkaimmista perinteisen aktiivilietemenetelmän sovellutuksista. YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Jäteveden käsittelytulos ja vesistöpäästöt Puhdistamolta vesistöön johdettujen kokonaispäästöjen (kg/d) vuosikeskiarvot sekä vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien (mg/l) ja käsittelytehojen (%) puolivuosikeskiarvot (I/II) ovat vuosina olleet seuraavat: Vuosi BOD 7ATU kg O 2 /d " mg O 2 /l 29/5,8 12/8,3 7,0/6,9 9,4/7,4 " % 81/97 92/96 91/96 97/97 Fosfori kg P/d 3,9 2,0 1,3 0,99 " mg P/l 1,0/0,33 0,44/0,36 0,33/0,26 0,24/0,25 " % 77/95 90/96 92/96 98/97 Typpi kg N/d " mg N/l 17/18 17/19 20/23 18/30 " % 29/39 24/29 2/16 34/28 COD Cr kg O 2 /d " mg O 2 /l * 34* " % * 94* Kiintoaine kg/d " mg/l 34/4,9 7,2/7,3 5,9/6,4 7,3/3,6 " % 83/99 96/99 96/98 99/99 *) COD Cr -arvon pitoisuuden ja käsittelytehon arvot vuosikeskiarvoja Puhdistamolla ei nykyisellään ole sanottavia mahdollisuuksia ammoniumtypen hapettamiseen eikä typen poiston tehostamiseksi sen lisäksi tarvittavaan nitraattitypen pelkistämiseen. Koska puhdistamolle johdettavan jätevesikuormituksen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla eikä puhdistusprosessia ei ole tarkoitus

10 10 muuttaa, myös mereen johdettavan jätevesipäästön arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla. Vesistöpäästöjen vähentämismahdollisuudet Mikäli Pihlavan puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon jätevedet ryhdytään johtamaan Luotsinmäen puhdistamolle, sanottaviin investointeihin Pihlavan puhdistamolla ei ole mahdollisuuksia. Luotsinmäen puhdistamolla tarvittavien prosessimuutosten ja laajennusten suunnittelu on tarkoitus aloittaa Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamojen ympäristölupapäätösten tultua lainvoimaiseksi. Suunnitteluun on arvioitu tarvittavan aikaa yksi vuosi ja toteutukseen kaksi vuotta. Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa Pihlavan puhdistamon saneeraus ja mahdollisten prosessimuutosten toteutus tai siirtoviemärin rakentaminen, mihin on arvioitu tarvittavan aikaa kaksi vuotta. Vesistöpäästöjen vaikutukset Kalanistutukset Pihlavan puhdistamolta johdetuilla jätevesillä ei ole yksilöitävissä olevia vaikutuksia purkualueella eikä myöskään oleellista vaikutusta Kokemäenjoen suiston Natura-alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai linnustoon Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi Kokemäenjoen alaosalla on tehty kalanistutuksia, jotka on kustannettu kuormittajille määrätyillä kalatalousmaksuilla. Porin kaupungin osuus (Luotsinmäen ja Pihlavan jätevedenpuhdistamot) kalatalousmaksujen kokonaismäärästä on vuodesta 1995 alkaen ollut 45,5 %. Kalanpoikasia on istutettu seuraavat määrät: Vuosi Meritaimen Vaellussiika Kuha Vuosina kalanpoikasten keskipituudet ovat olleet seuraavat: meritaimen 23,0 cm, vaellussiika 11,9 cm ja kuha 7,4 cm. Päästöt ilmaan, liikenne, melu ja niiden vaikutukset Koko Pihlavan puhdistamon puhdistusprosessi sijaitsee sisätiloissa eikä puhdistamolla siten ole vaikutusta Pihlavan alueen ilman laatuun edes puhdistamon lähistöllä. Puhdistamo ei aiheuta lähiympä-

11 11 ristöönsä melua, joka olisi havaittavissa lähimmillä asutuilla kiinteistöillä. Yhtään melu- tai hajuvalitusta ei ole lähivuosina tullut puhdistamon käyttöhenkilökunnan tietoon. Puhdistamotoiminnassa ei ole tärinää aiheuttavia kohteita. Eniten raskasta liikennettä, noin 240 autokuormaa vuodessa, aiheuttaa kuivatun lietteen kuljetus Luotsinmäen lietteenkäsittelykentälle. Muita jätteitä kuljetetaan jätteenkeräysautolla noin 38 kertaa vuodessa. Ferrosulfaattia ja kalkkia tuodaan puhdistamolle täysperävaunuautolla yhteensä keskimäärin 10 kertaa vuodessa. Puhdistamoliete ja muut jätteet Suotonauhalla kuivatun ja kalkkistabiloidun lietteen määrä on noin m 3 /a, josta kuiva-aineen osuus on noin 10 %. Liete välivarastoidaan puhdistamolla siirtolavalla ja viedään Luotsinmäen puhdistamon lietteenkäsittelykentälle, jossa siitä on valmistettu maatalousseosta lisäämällä lietteeseen saman verran puhdasta turvetta. Seosta varastoidaan Luotsinmäen käsittelykentällä noin 2-3 kuukautta ja toimitetaan hyötykäyttöön, muun muassa Kemira Pigments Oy:n ferrosulfaattikasan verhoiluun, käytöstä poistettujen kaatopaikkaalueiden maisemointiin ja viherrakennukseen käytettävän mullan valmistukseen. Lopullista ja tulevaisuudessakin kestävää hyötykäyttökohdetta ei ole mahdollista vielä nimetä. Puhdistamolla syntyy välppäjätettä keskimäärin 20 tonnia vuodessa. Välppäjätteestä otetun näytteen kuiva-ainepitoisuus oli 29 %. Välppäjäte kuljetetaan nykyisin ja tulevaisuudessakin erityisjätteenä jatkokäsittelyyn Hangassuon jäteasemalle. Lisäksi puhdistamolla syntyy sekajätettä noin kg/a, paperijätettä noin 20 kg/a ja ongelmajätteitä noin 15 kg/a. Ongelmajätteet toimitetaan Porin Jätehuollon järjestämään ongelmajätekeräykseen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Käyttötarkkailu käsittää muun muassa päivittäiset virtaamien, hapen säätöjen, saostuskemikaalien annostelun, lietepitoisuuksien, lieteiän ja ylijäämälietteiden mittaukset, laitteiden käytön, huollon, kunnon ja toiminnan seurannan sekä puhdistamon tilan ja toiminnan ja niihin vaikuttavien seikkojen havainnoinnin. Tulokset merkitään käyttöpäiväkirjaan ja laitekortteihin, jotka tarvittaessa esitetään valvontaviranomaiselle. Puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta vesistöön johdettavasta jätevedestä otetaan näytteet kerran kuukaudessa virtaamaohjatuin automaattiottimin. Näytteistä määritetään ph, BOD 7ATU, ammoniumtyppi, typen ja fosforin kokonaismäärät, kiintoaine ja COD Cr. Lisäksi

12 Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu 12 puhdistamolta lähtevästä jätevedestä määritetään liukoinen fosfori ja liukoinen rauta. Mikäli vaadittua käsittelytulosta ei saavuteta, voidaan suorittaa ylimääräisiä tarkkailuja. Näytteet otetaan, säilytetään ja analysoidaan valvontaviranomaisen ohjeita noudattaen. Näytteet analysoidaan hakijan Luotsinmäen keskuspuhdistamon laboratoriossa käyttäen suomalaisia standardimenetelmiä tai muita yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä. Kahdesti vuodessa tehdään rinnakkaisanalyysit julkisen valvonnan alaisen vesientutkimuslaitoksen kanssa. Kuivatun lietteen laatu tutkitaan kaksi kertaa vuodessa valtioneuvoston päätöksen 282/1994 mukaisesti. Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen veden laatua, pohjaeläimistöä ja sedimentin raskasmetallipitoisuutta seurataan yhteistarkkailuna, johon myös hakija osallistuu. Turun vesi- ja ympäristöpiiri on hyväksynyt tarkkailuohjelman kirjeellään nro 0292A485/111 kirjeessä esitetyin muutoksin ja täsmennyksin. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi nykyisen käytännön mukaisesti. Pihlavanlahdella on useita yhteistarkkailun havaintopisteitä, joista lähimmät ovat Puussanluoto (50) ja Pihlavan edustalla oleva niin sanottu runkopiste 51. Veden laatua tutkitaan 4 kertaa vuodessa. Kaikilta havaintopisteiltä määritetään lämpötila, happipitoisuus, sameus, ph, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori ja rauta, runkopisteiltä lisäksi väri, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi, ligniini ja fekaaliset kolit. Osalla havaintopisteitä määritetään myös klorofylli-a. Pohjaeläimistöä tarkkaillaan kolmen vuoden välein ja sedimenttien raskasmetallipitoisuutta viiden vuoden välein. Jätevesien vaikutuksia kalatalouteen seurataan silloisen Turun kalastuspiirin kirjeellään nro 338/71TuK1990 hyväksymän, myöhemmin täydennetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi nykyisen käytännön mukaisesti. Tarkkailuohjelmaan kuuluvat neljän vuoden välein tehtävä kalastustiedustelu ja kalojen käyttökelpoisuuden aistinvarainen arviointi sekä vuosittaiset kalastuskirjanpito ja haukien elohopeapitoisuuden seuranta. POIKKEUSTILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdolliset ylisuuret jätevesivirtaamat voidaan johtaa mereen puhdistamon ohi konevälpän kautta. Puhdistamon erilaisista toimintahäiriöistä saadaan hälytykset, joiden nojalla tarvittaessa voidaan käynnistää korjaustoimet. Kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan kemikaalilainsäädännön ja kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden määräyksiä ja ohjeita sekä turvalliseksi tunnettuja työta-

13 13 poja. Porin Vedellä on käytössä jatkuvan kehityksen kohteena oleva toimintajärjestelmä, joka käsittää laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmät. KORVATTAVAT HAITAT Porin kaupunki on muiden Kokemäenjoen alajuoksun kuormittajien ohella maksanut jätevesien laskusta vuosina aiheutuneista vahingoista sekä vuoden 1986 alusta lähtien aiheutuneista ja tulevaisuudessakin aiheutuvista vahingoista kertakaikkiset korvaukset korkoineen Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille vesiylioikeuden päätöksen nro 259/1994 mukaisesti. Hakija pitää Porin kaupungin nykyistä kalanhoitomaksua, mk eli ,94 kohtuuttoman suurena jäteveden puhdistustason parannuttua ja vesistöön johdetun kuormituksen vähennyttyä luvun aikana merkittävästi. Hakija katsoo, että kohtuullinen kalatalousmaksu Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamoiden osalta olisi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y. on tehnyt selvityksen (päivätty ) Porin alueen ammattikalastajille vuosina aiheutuneista vahingoista ja haitoista. Selvitys sisältää aikaisemmin käytettyjen arviointiperusteiden mukaisen, kalastajakohtaisen laskelman Porin kaupungin (Porin Veden Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamot) ja kuuden muun Kokemäenjoen alajuoksun kuormittajan jätevesien aiheuttamasta yhteisestä korvattavasta haitasta ja sen osittelusta kyseisten seitsemän kuormittajan kesken. Yhteensä 12 Porin edustan ammattikalastajalle pyydysten likaantumisesta aiheutuneesta lisätyöstä ja saaliin arvon alentumisesta esitettävät korvaukset ovat kyseiseltä kolmen vuoden ajalta yhteensä euroa, josta Porin kaupungin (Porin Veden Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamot) osuudeksi esitetään 49 %. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa Porin kaupungissa ja Merikarvian kunnassa Kuuluttamisesta on ilmoitettu Satakunnan Kansa sanomalehdessä Lisäksi kuuluttamisesta on erikseen ilmoitettu tiedossa oleville asianosaisille.

14 14 Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Porin kaupungin ja Merikarvian kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Porin kaupungilta ja Merikarvian kunnalta. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut lausunnossaan, että puhdistamolla on vuosina saavutettu vaadittu tulos BOD 7ATU -arvon ja fosforin osalta kaikkina puolivuosijaksoina. Vuonna 1998 fosforinpoistoteho jäi vaadittua huonommaksi ja vuoden 1999 ensimmäisellä puolivuosijaksolla vaadittu jäteveden käsittelytulos jäi savuttamatta puhdistamon korjaustöiden vuoksi. Ympäristökeskus on viitannut Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelmaan ja esittänyt, että Suomen Kuitulevy Oy:n ja Porin Veden Pihlavan jätevesien yhteiskäsittelyllä normaalikuormitteisessa biologis-kemiallisessa puhdistamossa olisi ilmeisesti saavutettavissa alle 20 mg/l:n typpipitoisuus, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 o C. Ympäristökeskus on pitänyt riittävänä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n tekemää selvitystä jätevesien (Porin Veden Luotsinmäen ja Pihlavan jätevedenpuhdistamot) mahdollisesta vaikutuksesta Kokemäenjoen suiston Natura-alueeseen FI , Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa selvityksen johtopäätöksistä, joiden mukaan Porin Veden jäteveden laskulupien jatkamiselle ei ole Natura-alueen säilyvyyden kannalta estettä, koska jätevesillä ei ole merkittävää vaikutusta alueen luontoarvoihin. Viitaten myös valtioneuvoston periaatepäätökseen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja ympäristöministeriön hyväksymään vesiensuojelun toimenpideohjelmaan vuoteen 2005 ympäristökeskus on katsonut, että huolimatta yhdyskuntien jätevesien vähäisestä osuudesta Kokemäenjoen typpiainevirtaamaan verrattuna, valtioneuvoston päätökset 365/1994 ja 757/1998 sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen (BAT) soveltaminen edellyttävät tehokkaan typenpoiston toteuttamista Pihlavan jätevedenpuhdistamolla, mikäli jätevesiä ei johdeta Luotsinmäen keskuspuhdistamolle. Tehokas puhdistustulos erityisesti fosforin ja kiintoaineen osalta tulee varmistaa myös jälkisuodatuksella tai sitä vastaavalla muulla jälkikäsittelymenetelmällä. Minimiravinnetestit Porin edustan merialueella vuonna 1999 ovat osoittaneet, että typpi voi olla ajoittain fosforia merkittävämpi levätuotannon minimitekijä Pihlavanlahdella (Kolpan tarkkailupisteellä) ja että ulkomerellä (Ahlaisten saariston Iso-Plokan tarkkailupisteellä)

15 15 sekä fosfori että typpi olivat levätuotannon minimitekijöitä kaikilla tutkimuskerroilla kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa vuonna Pihlavan alueen jätevedet on lausunnon mukaan ryhdyttävä johtamaan Luotsinmäen keskuspuhdistamolle yhden vuoden kuluessa keskuspuhdistamon laajentamisen ja tehostamisen valmistumisesta tai Pihlavan puhdistamoa on tehostettava vastaavaan ajankohtaan mennessä. Ympäristökeskuksen esittämien lupavaatimusten mukaiset, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden enimmäisarvot ja jäteveden käsittelytehon vähimmäisarvot mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna ovat vuoden 2008 loppuun asti seuraavat: Pitoisuus Käsittelyteho BOD 7ATU 20 mg O 2 /l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg /l 90 % Fosfori 0,7 mg P/l 90 % Mikäli jätevesiä ei ryhdytä johtamaan Luotsinmäen puhdistamolle, Pihlavan puhdistamoa olisi saneerattava ja tehostettava vuoden 2008 loppuun mennessä ja vuoden 2009 alusta lukien vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden enimmäisarvojen ja jäteveden käsittelytehon vähimmäisarvojen mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien olisi typen osalta vuosikeskiarvona laskettuna ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna oltava seuraavat: Pitoisuus Käsittelyteho BOD 7ATU 15 mg O 2 /l 95 % COD Cr 60 mg O 2 /l 90 % Kiintoaine 15 mg /l 95 % Fosfori 0,3 mg P/l 95 % Typpi - 70 % Puhdistamon saneeraus- ja tehostussuunnitelma olisi toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään vuoden 2006 loppuun mennessä. 2) Varsinais-Suomen TE-keskus on viitannut Porin Veden Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta antamaansa lausuntoon ja esittänyt pitävänsä parhaana vaihtoehtona asumajätevesien käsittelylle Porin seudulla alueellisen keskuspuhdistamon rakentamista. Mikäli tämä ei toteudu ja puhdistamo jatkaa toimintaansa, mereen johdettavia päästöjä on rajoitettava samoin lupaehdoin kuin Luotsinmäellä: BOD 7ATU 95 % ja 10 mg O 2 /l, fosfori 95 % ja 0,3 mg P/l, kiintoaine 90 % ja 15 mg/l, kokonaistyppi 70 % ja typen poisto siten toteutettuna, että myös ammoniumtyppipäästö vähenee.

16 16 Lisäksi TE-keskus on esittänyt, että kalatalousmaksu ja kalataloudellisia vaikutuksia koskeva tarkkailu määrättäisiin Luotsinmäen puhdistamoa koskevassa ympäristöluvassa yhteisinä kumpaakin kyseistä Porin Veden puhdistamoa koskevina. 3) Porin kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että Pihlavan puhdistamon typenpoiston taso ei edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Puhdistuksen tehostamisen toteuttamatta jättämistä ei voida perustella osoittamalla muualta tulevaa kuormitusta. Todeten valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 edellyttävän yli asukkaan jätevedenpuhdistamoissa vähintään 70 %:n keskimääräistä typenpoistoa siellä, missä typpi minimiravinteena todennäköisesti säätelee purkuvesistön rehevyyttä, lautakunta on esittänyt, että tässä tapauksessa purkuvesistönä voidaan pitää Selkämerta. Lisäksi Suomen Itämeren suojeluohjelman mukaan typenpoiston on täytettävä valtioneuvoston päätösten vaatimukset, jolloin tulee huomioon otetuksi myös toimeenpantavan vesipuitedirektiivin edellyttämän vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi tarvittavat ravinteiden poistovaatimukset. Lautakunta on esittänyt, että Porin Vesi velvoitetaan johtamaan Pihlavan viemäröintialueen Luotsinmäen alueelliselle keskuspuhdistamolle. Porin Veden esittämään aikatauluun ei lautakunnalla ole huomautettavaa. 4) Porin kaupungin terveyslautakunta on esittänyt, että lautakunnalla ei ole hakemuksesta terveydensuojelullisesti huomautettavaa. 5) Porin kaupunginhallitus on todennut, ettei kaupunginhallituksella ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet 6) AA (Sirkkala RN:o 1:133 ja 1:325, Lyttylä) on vaatinut, että Kokemäenjoen alajuoksulle ei sallita mitään lisäkuormitusta ja että jätevedet pitkällä tähtäyksellä johdetaan Luotsinmäen keskuspuhdistamolle, jonka kapasiteettia vastaavasti nostetaan ja tehoa parannetaan. Muistuttaja on katsonut, että Kokemäenjoen luonnollinen purkautuma mereen on jo vuosikymmeniä kärsinyt Reposaaren rautatien ja maantien pengerryksistä, jotka muodostavat liettymistä edistävän padon. Liettymistä sekä vesi- ja matalikkokasvillisuutta edistävää lisäkuormaa ei tule sallia eikä myöskään veden laadun huonontamista alueen laajan virkistyskäytön vuoksi. 7) Ammattikalastaja BB on kertonut, että hänen kalansaaliinsa on vähentynyt vuosina Mäntyluodon ja Reposaaren välisellä Etelänselällä ja siihen läheisesti liittyvillä alueilla. Saaliin vähentyminen on johtunut Kokemäenjoen mukana kulkeutuneista jätteistä/saasteista ja rehevöittävistä yhdisteistä, jotka ovat haitanneet jokisuun edustan kalojen lisääntymistä, karkottaneet kaloja ja lianneet pyydyksiä aiempaa pahemmin. Muistuttaja on kertonut kuivatta-

17 17 neensa pyydyksiä puhdistuksen helpottamiseksi, mutta tästä on ollut seurauksena hengenahdistusta ja muun muassa keuhkoputken tulehdus. Alueen kaloissa on esiintynyt myös makuvirheitä, jotka ovat entisestään alentaneet kalastuksen kannattavuutta. Alueella on esiintynyt myös kalakuolemia aiempaa enemmän ja kalat ovat kuolleet pyydyksiin aiempaa nopeammin, minkä vuoksi muistuttaja on joutunut kokemaan pyydyksiä useammin. Haitta on merkittävästi suurempi kuin edeltäneinä lupajaksoina. Muistuttaja pitää hänelle ehdotettua euron korvausta vuosilta liian alhaisena. 8) Ammattikalastaja CC on katsonut jätevesien aiheuttaneen muutoksia muistuttajan kalavesien kalakannoissa. Vähempiarvoiset kalat kuten särki ovat huomattavasti lisääntyneet ja samanaikaisesti siika, lohi ja taimen ovat siirtyneet ulommaksi rannikosta, jolloin pyyntimatkat ovat pidentyneet. Kyseinen selkeä muutos on tapahtunut viime vuosien aikana ja haitta on merkittävästi suurempi kuin edeltäneinä lupajaksoina. Muistuttaja pitää hänelle ehdotettua 187 euron korvausta vuosilta liian alhaisena. 9) DD ja EE (Jäkäläkallio RN:o 1:48 ja Jäniskallio 1:50, Sådö) ovat katsoneet, että Porin Veden tulee tehostaa nykyistä jätevesien käsittelyä eikä ottaa lisää jätevesiä puhdistettavakseen. Myöskään Pihlavan ja Kaanaan jätevesiä ei tule ryhtyä johtamaan Luotsinmäen puhdistamolle, koska Pihlavan puhdistamo on ainoa Porin Veden kunnolla toimiva puhdistamo. 10) Rankkuu VIII kalastuskunta / yhteisalueen osakaskunta (876:3, Rankku) on todennut, että vesialueen nykyistä ravinnekuormitusta ja raskasmetallipäästöjä tulee mahdollisuuksien mukaan edelleen vähentää, jotta Kokemäenjokeen nouseva siika, taimen, merilohi ja muu arvokala, samoin nahkiainen, voidaan rajoituksitta hyödyntää ihmisravinnoksi ilman jätevesipäästöjen pääasiassa aiheuttamia makuhaittoja. 11) Rankkuun huvilakiinteistöt ja Kirrinnokan auto- ja venepaikkaosuuskunta (Kirrinnokka RN:o 1:294, Lampaluoto), FF (Vähänokka RN:o 10:109, Rankku ja GG:n kuolinpesä, Kaijakari RN:o 10:110, Rankku), HH ja II (Etelänokka RN:o 10:66 ja Leppäniemi RN:o 10:31, Rankku), JJ (Pinolaakso RN:o 10:116, Rankku), KK ja LL (Ruohokari RN:o 10:105, Rankku), MM Leppälehto RN:o 10:114, Rankku), NN (Kotipiha RN:o 2:368, Rankku), NN ja OO (Kaislaranta RN:o 10:72, Ahvenvesi RN:o 10:106 ja Pohjannokka RN:o 10:98, Rankku), PP, QQ sekä RR ja SS (Siikakari RN:o 10:89, Rankku), TT (Paukkukari RN:o 10:44, Rankku), UU ja VV (Kuusirinne RN:o 10:112, Rankku), XX ja YY (Kauniskari RN:o 2:216, Rankku), ZZ ja ÅÅ (Kulikkala RN:o 10:74, Rankku), ÄÄ (Ororei RN:o 14:111, Lampaluoto), ÖÖ (Pinolaakso 2 RN:o 10:117, Rankku) ja OO (Pohjaranta RN:o 2:230, Kellahti) ovat tehneet samansisältöisen yhteisen muistutuksen kuin Rankkuu VIII kalastuskunta / osakaskunta (muis-

18 18 tutus 11) ja vaatineet lisäksi veden laadun tarkkailua puolueettoman elimen toimesta ja tarkkailun tehostamista varsinkin talvikaudella. 12) BA (Tervaniemi RN:o 1:357, Lyttylä) on vaatinut täyttä korvausta kiinteistönsä arvon alenemista. Muistuttajan mukaan Pihlavan puhdistamosta aiheutuva kalakannan heikkeneminen ja veden samentuminen heikentää olennaisesti kiinteistön virkistyskäyttömahdollisuuksia ja siten alentaa sen arvoa. 13) CA on todennut Pihlavanlahden pohjoispuolen ranta-asukkaana, että Pihlavanlahtea on rehevöitetty jo vuosikymmeniä. Lahti olisi saatava puhtaaksi ja veden virtausta olisi lisättävä ruoppaamalla ja kaisloja poistamalla. 14) Lynaskerin yhteisalueen osakaskunta (RN:o 876:4, Rankku) on todennut, että osakaskunnan vesialue, kuten koko Pihlavanlahti on jatkuvasti rehevöitynyt, mikä näkyy varsinkin ruohottumisena ja kaislikoitumisena. Rehevöityminen vaikeuttaa alueen kalastus- ja virkistyskäyttöä. Lupia myönnettäessä on tarkistettava, että puhdistamojen kapasiteetit riittävät. Puhdistamoiden toiminnan valvontaa voisi tarkentaa ja valvontatuloksista tiedottaa entistä paremmin. 15) DA (vesialueet Kotirinne RN:o 1:298 ja 1:424, Lyttylä) on huomauttanut, että lupaehtoja tarkistettaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti vesistöhaittojen edelleen vähentämiseen. Muistuttaja on korostanut muun muassa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja puhdistamon valvonnan, kunnossapidon ja huoltotoimien merkitystä haittojen vähentämisessä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta (1) hakija on esittänyt, että voimassa olevan jäteveden laskuluvan raja-arvoja ja puhdistustuloksen laskentatapaa ei tule muuttaa ennen puhdistamolaajennuksen valmistumista seuraavista syistä: - Puhdistamo on rakennettu sellaiseksi, että sillä pystytään täyttämään voimassa olevan jäteveden laskuluvan raja-arvot, mutta ei välttämättä tiukempia. - Lupaehtojen kiristäminen merkitsisi tehostustoimenpiteiden toteuttamista välittömästi ilman perusteellisempaa tutkimusta ja suunnittelua. - Puhdistamon tehostustöiden aikana puhdistamoa ei välttämättä pystytä ajamaan optimaalisesti ja yksilinjainen puhdistusprosessi saatetaan joutua pitämään, välppäystä lukuun ottamatta, ajoittain poissa käytöstä, jolloin ainakin nykyistä tiukempia raja-arvoja on lähes mahdoton saavuttaa.

19 19 - Fosforin raja-arvon muutos arvosta 1,0 mg P/l arvoon 0,7 mg P/l ei ole perusteltua purkuvesistön kannalta, koska vastaava fosforipäästön vähennys on pieni Kokemäenjoen mukanaan tuomaan fosforimäärään verrattuna. Viime vuosien tulokset ovat osoittaneet, että puhdistamon toimiessa normaalisti raja-arvo 0,7 mg P/l saavutetaan, mutta muun muassa laajennustöiden vuoksi sitä ei ole syytä asettaa vaatimukseksi. - Kiintoaineelle ei tulisi asettaa raja-arvoja samoista edellä mainituista syistä ja koska kiintoaineella ei ole vaikutusta Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden kiintoainemääriin. Hakija on pitänyt ympäristökeskuksen esittämiä, vuoden 2009 alusta voimaan tulevia tiukempia raja-arvoja perusteettomina seuraavista syistä: - Ympäristökeskuksen esittämät COD Cr -arvot ovat liian tiukat eivätkä perustu voimassa olevaan lainsäädäntöön. Hakija on pitänyt valtioneuvoston päätöksen 365/1994 mukaisia arvoja 125 mg O 2 /l ja 75 % riittävinä. - Myös BOD 7ATU -arvot ovat liian tiukat, koska puhdistamoa joudutaan ajamaan korkeilla tila- ja lietekuormilla ja koska viemäröintialueella on vanhaa sekaviemäröintiä ja puhdistamon tulovirtaaman vaihtelut ovat suuret. - Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailun vuoden 2002 vuosiyhteenvedon mukaan jokialueelle nykyisin kohdistuva orgaaninen kuormitus ei juurikaan vaikuttanut happipitoisuuksiin, vaan happitilanne oli hyvä sekä joen ylä- että alajuoksulla. Jotta happipitoisuus purkuvesistössä laskisi 0,1 mg O 2 /l, BOD 7 - kuormituksen olisi oltava vähintään 2 t O 2 /d. Pihlavan puhdistamon keskimääräinen BOD 7ATU -päästö oli vuonna ,034 t O 2 /d. - Verraten puhdistamon kiintoainepäästöä Kokemäenjoen mukana tulevan kiintoaineen määrään hakija pitää ympäristökeskuksen esitystä kiintoaineen pitoisuuden ja poistotehon raja-arvoiksi ylimitoitettuna. Kokemäenjoen kiintoainepitoisuuden keskiarvo Porin kaupungin alapuolisessa näytteenottopisteessä oli 12 mg/l vuonna Fosforipitoisuuden raja-arvon asettamisella voidaan varmistaa myös pienehkö puhdistamolta lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuus. - Hakijan mukaan ympäristökeskus ei ole ottanut huomioon hajakuormituksesta peräisin olevaa fosforin määrää esityksessään fosforia koskeviksi raja-arvoiksi. Hakija on pitänyt raja-arvon 0,3 mg P/l ja jälkikäsittelyn vaatimista perusteettomina. - Typen poistoa koskevassa ympäristökeskuksen esityksessä ei ole hakijan mielestä otettu riittävästi huomioon purkuvesistön ominaisuuksia ja sitä, että minimiravinnetestien mukaan typpi oli vain hetkellisesti Kolpan tarkkailupisteessä fosforia merkittävämpi levätuotannon minimitekijä. Vuonna 2002 Pihlavan puhdistamolta johdetut jätevedet aiheuttivat vain 0,14 %:n lisäyksen Kokemäenjoessa virtaavaan typpimäärään.

20 20 Varsinais-Suomen TE-keskuksen (2) esittämän typenpoistovaatimuksen johdosta hakija on viitannut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta esittämäänsä. Porin kaupungin ympäristölautakunnan (3) lausunnon johdosta hakija on todennut, että ympäristölautakunnan esittämin perusteluin hakijaa ei ole syytä suoraan velvoittaa johtamaan Pihlavan viemäröintialueen jätevedet Luotsinmäen keskuspuhdistamolle, vaikkakin hakija jatkaa asian selvittämistä. Typenpoistovaatimuksen johdosta hakija on viitannut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta esittämäänsä. AA:n (6) muistutuksen johdosta hakija on todennut, että Kokemäenjoen alajuoksulle ei aiheudu jätevesistä johtuvaa lisäkuormitusta kummassakaan Pihlavan jätevedenpuhdistamolle nykyisin johdettavien jätevesien käsittelyvaihtoehdossa. Typenpoisto Luotsinmäen keskuspuhdistamolla on nykyisinkin korkeatasoista vastaavan tyyppisiin puhdistamoihin verrattuna. Hakijan käsityksen mukaan lupaehtoja ei voida tiukentaa se vuoksi, että veden virtaamatilanne jäteveden purkualueella on mahdollisesti muuttunut hakijasta riippumattomien toimenpiteiden vuoksi. BB:n (7) ja CC:n (8) muistutusten johdosta hakija on todennut, että hakemukseen liitetty, ammattikalastajille aiheutuneita haittoja koskeva korvausesitys on laadittu samoin perustein kuin aikaisemmatkin esitykset ottaen huomioon saadut saaliit, lisätyö pyydysten likaantumisesta, kalojen maku- ja hajuvirheet sekä kohonneiden elohopeapitoisuuksien vaikutus kalasta saatavaan hintaan. DD:n ja EE:n (9) muistutuksen johdosta hakija on esittänyt, että Luotsinmäen keskuspuhdistamolla on vuosina yhdeksänä vuosineljänneksenä kahdestatoista saavutettu kaikki voimassa olevan jäteveden laskuluvan puhdistusvaatimukset. Orgaanisen aineen puhdistustehon vaatimus on 90 %. Puhdistustulos on ylittänyt 95 % 11 vuosineljänneksenä kahdestatoista. Luotsinmäen puhdistamon ilmastusvaihetta tehostettiin heinä-lokakuussa 2003, jotta puhdistamolla olisi mahdollista käsitellä aiempaakin paremmin puhdistamolle tuleva kasvanut jätevesikuorma. Pihlavan puhdistamo on vanha ja vaatisi käyttökuntoisena pitämiseksi tulevina vuosina verrattain suuria saneerausinvestointeja. Mahdollisen typenpoiston ja todennäköisesti kiristyvien lupaehtojen edellyttämät tehostustoimenpiteet vaatisivat Pihlavan puhdistamolla mittavia investointeja. Jätevedenpuhdistuksen käyttökustannukset laskettuna käsiteltävää jätevesikuutiometriä kohti ovat pienemmät suurella puhdistamolla kuin pienillä Pihlavan puhdistamon tyyppisillä laitoksilla. Rankkuu VIII kalastuskunnan / yhteisalueen osakaskunnan (10) sekä Rankkuun huvilakiinteistöjen ja Kirrinnokan auto- ja venepaikkaosuuskunnan (11) muistutusten johdosta hakija on todennut osallis-

21 21 tuneensa ja osallistuvansa edelleen vesistövaikutusten yhteistarkkailuihin. Kokemäenjoen alajuoksun kuormittajat, Porin kaupunki mukaan lukien, ovat maksaneet kertakaikkiset korvaukset rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille, joten muistuttajille ei ole syytä myöntää oikeutta korvausvaateen jättämiseen jatkossa. BA:n (12) muistutuksen johdosta hakija on todennut Kokemäen alajuoksun jätevesikuormittajien maksaneen kertakaikkiset korvaukset rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille. Korvaus on maksettu myös muistuttajan kiinteistön osalta. CA:n (13) muistutuksen johdosta hakija on esittänyt, että Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2002 mukaan jätevesillä ei ole vaikutusta Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden kiintoainemääriin, vaan ne vaihtelevat valumatilanteesta ja eroosiosta riippuen. Vuonna 2002 puhdistamolta johdetun kiintoaineen määrä oli noin 0,016 % Kokemäenjoessa virtaavan kiintoaineen määrästä. Lynaskerin yhteisalueen osakaskunnan (14) muistutuksen johdosta hakija on todennut lähettäneensä puhdistamon toiminnasta paikallisille tiedotusvälineille lehdistötiedotteen pääsääntöisesti kahdesti vuodessa puolivuosiraportin valmistuttua. Myös on tiedotettu merkittävien tehostus- ja saneeraustöiden yhteydessä tehtävistä toimenpiteistä. DA:n (15) muistutuksen johdosta hakija on todennut osallistuneensa ja tulevansa edelleen osallistumaan vesistövaikutusten yhteistarkkailuihin. Puhdistusprosessi ei normaalisti toimiessaan juurikaan aiheuta hajuja. Puhdistamolietteet viedään Luotsinmäen puhdistamolle. MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 43/2004/1 myöntänyt ympäristöluvan Porin Veden Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle. Päätös sisältää kalatalousmaksua ja ammattikalastuskorvauksia koskevat määräykset myös Pihlavan puhdistamon osalta. Päätös koskee myös Luotsinmäen lietteenkäsittelykentällä suoritettavaa Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamoiden kuivatun lietteen seostamista, joka päätöksen mukaan on lopetettava viimeistään

22 22 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Porin kaupungin Pihlavan kaupunginosassa sijaitsevalle Porin Veden Pihlavan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien ja lietteiden käsittelyyn puhdistamolla ja käsitellyn jäteveden johtamiseen Pihlavanlahteen. Jäteveden johtamisesta on aiheutunut ammattikalastukselle vahinkoa. Vahingon korvaamisesta vuosilta ja menettelystä myöhempien vahinkojen osalta annetaan jäljempänä määräykset. Jäteveden käsittely ja päästöt vesiin 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologiskemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että jätevesi- ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Mikäli puhdistamon käyttöä jatketaan vuoden 2008 jälkeen, jäteveden käsittelyä on tehostettava viimeistään siten, että lupamääräyksen 2) mukainen, alkaen vaadittava käsittelytulos saavutetaan. Puhdistamon laajentamisen ja uusimisen lisäksi jäteveden biologis-kemiallista käsittelyprosessia on tällöin täydennettävä hyvän selkeytystuloksen varmistavalla jälkikäsittelyllä tai käsittelytulos ja ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan mukaan lukien vähintään vastaavalla tavalla. Käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään ) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta hakijan viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien puolivuosikeskiarvoina laskettujen, mereen johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvojen on saakka täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU, O COD Cr, O Fosfori, P 0,7 90 Kiintoaine 35 90