Lindorff Oy:n sidosryhmälehti YRITYSTEN LASKUTUS SIRPALOITUU. s. 06 > HERTZ > OULUN KAUPUNKI > MARKKINOI MYÖS LASKUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lindorff Oy:n sidosryhmälehti YRITYSTEN LASKUTUS SIRPALOITUU. s. 06 > HERTZ > OULUN KAUPUNKI > MARKKINOI MYÖS LASKUSSA"

Transkriptio

1 Lindorff Oy:n sidosryhmälehti YRITYSTEN LASKUTUS SIRPALOITUU s. 06 > HERTZ > OULUN KAUPUNKI > MARKKINOI MYÖS LASKUSSA

2 sisältö s. 12 JAAKKO JASKARI JOUNI HARALA/STUDIO VALO s.10 Muistutuksissa on nykyisin aivan erilainen 04 Lyhyet ja nopeat 05 Oulu ulkoistaa Samalla paranee asiakaspalvelu. 06 Reskontranhoito myllerykseen Kirjaamisesta kohti yrityksen talouden analysointia. s Scrum masterin kannoilla Tomi Juhola pitää laskutuskehitystiimin fiilistä yllä. 18 Q&A Palveluneuvoja Marjut Hyytiäinen opastaa SEPA:an siirtymisessä. JOHAN AHLROTH teho, kun kirje tulee alan erikoisosaajalta, toteaa Hertzin Tarja Louhenkilpi. 10 Hertz tehostaa Eroon laskutuksen arkipäiväisistä pulmista. 12 Syvän veden lumo Sukeltaminen on erilainen luontoelämys. 19 Pekkaniska Riskien arviointia Venäjällä. 20 Painavat sanat 22 Lindorff-uutiset 23 Tutkimus Yhä iäkkäimmillä maksuvaikeuksia. CONFIDENCE on Lindorff Oy:n lehti luotollisen myynnin ja taloushallinnon parissa työskenteleville ammattilaisille, asiantuntijoille ja päättäjille. JULKAISIJA: Lindorff Oy PÄÄTOIMITTAJA: Silja Sarkamo TOIMITUS: Hill and Knowlton Finland Oy ULKOASU: Tommi Honkavaara KANNEN KUVA: Studio Valo, Jouni Harala, malli Pirjo Ilola PAPERI: Kansi Arctic Volume White 250 g, sisus Munken Polar 120 g. Paperit ovat FSC-sertifioituja. Lisätietoja: PAINO: Lönnberg Oy Ilmestyy kolme numeroa vuodessa. ISSN / confidence

3 puheenvuoro laskuja jää maksamatta suomalaisilta kaikissa tuloluokissa ja taustaan katsomatta. siihen, kuka on perintäyhtiön asiakas, vaikuttaa keskeisesti asenne maksusitoumusten hoitamiseen. Hyvin pärjäävien, hyvätuloisten suomalaisten laskuja päätyy perintään selvästi useammin kuin aikaisemmin. Tämä todettiin Lindorffin ja Tilastokeskuksen tekemässä selvityksessä, jossa tutkittiin perinnässä olleiden suomalaisten taustoja. Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin vuonna Vielä tuolloin tilastoissa korostui työttömien keskimääräistä suurempi osuus. Kymmenessä vuodessa erot toimeentuloluokkien välillä ovat kaventuneet, samalla kun perinnässä olleiden määrä on kaikissa väestöryhmissä kasvanut. Taustalla vaikuttaa siirtyminen luottoyhteiskuntaan, jossa ihmisten arki rakentuu erilaisten luottositoumusten varaan ja luotonhallinnan prosessit ovat aikaisempaa tehokkaampia. Maksuviiveiden ja -ongelmien syy ei ole pelkästään tulojen pienuus tai velkojen suuri määrä, vaan entistä useammin asenne ja kyvyttömyys huolehtia raha-asioista. Tätä päivää on, että lasku jää rästiin, vaikka ihmisellä on työpaikka, säännölliset tulot ja velka on muutama sata euroa. Valitettavan usein oma talous on eri luottositoumusten vuoksi vedetty niin tiukille, ettei se kestä pieniäkään heilahduksia. Yhä useampi lykkää maksujaan vain ottaakseen kylmästi lisää maksuaikaa. Luotonantajilta edellytetään koko ajan enemmän harkintaa ja vastuullisuutta. Asiakkaan maksukykyä voi vielä arvioida, mutta asenteen mittaamiseen ei juuri ole työkaluja. Vastuullisuutta sopisi siis toivoa kuluttajaltakin. Perintäasiakkaiden taustoista voi lukea lisää tämän lehden lopusta. Selvityksen valossa tuntuu entistäkin tärkeämmältä, että muistutusprosesseissa otetaan huomioon erilaiset kohderyhmät ja heidän lähtökohtansa. Lassi Karppinen toimitusjohtaja, Lindorff confidence / 03

4 lyhyet & nopeat maksumyöhässä.fi auttaa omaisia ja velkaneuvojia maksuongelmat heijastuvat nykyisin myös ongelmaisten läheisiin, kertoo tuore tutkimus. Joka kuudes suomalainen kertoo läheisensä olleen vaikeuksissa maksamattomien laskujen vuoksi, selviää Lindorffin keväällä teettämästä kyselytutkimuksesta. Yleensä läheistä tuetaan neuvomalla ja lainaamalla rahaa. Joka kymmenes on myös ryhtynyt hoitamaan velka-asioita läheisensä puolesta. Maksumyöhässä.fi-palvelu laajeni kesäkuussa helpottamaan ylivelkaantuneiden omaisten ja velkaneuvojien asiointia Lindorffin kanssa. Uudet sähköiset työkalut auttavat velkojen kokonaistilanteen selvittämistä ja haltuun ottamista. >> lyhyet Maksuhäiriöisten määrä kasvoi maltillisesti Maksuhäiriöisiä suomalaisia oli kesäkuun lopussa ja yrityksiä Luottotietorekisterissä olevien henkilöiden määrä on kasvanut 3 prosenttia ja yritysten 10 prosenttia viime vuoden lopusta. Tyypillisesti maksuhäiriöt kasaantuvat samoille yrityksille ja kuluttajille. Uusia maksuhäiriömerkintöjä rekisteröitiin tammi kesäkuussa henkilöille ja yrityksille TOIMITA VALTUUTUS TILAA SALDOTODISTUS LASKE MAKSUVARA HAE RATKAISUA Selkeät ohjeet ja lomakkeet valtuutukseen. Velkojen kokonaistilanne selviää pyytämällä yhteenvedot perinnässä olevista veloista. Lindorffista yhteenvedon voi tilata palvelun kautta sähköisesti. Todistus toimitetaan velalliselle sekä velallisen asioita hoitavalle tilaajalle 14 päivän kuluessa. Maksuvaralaskuri auttaa laskemaan henkilön tulo- ja menotietojen mukaan, paljonko hänelle pitäisi jäädä rahaa velkojen lyhentämiseen kuukaudessa. Velkaongelmat on mahdollista ratkaista vapaaehtoisilla velkajärjestelyillä, joissa veloista sovitaan uusi maksusopimus. Täältä löytyvät hakuohjeet ja lomakkeet ratkaisun hakemiseksi Lindorffin kanssa. Maksuvaralaskurin antaman laskelman voi tulostaa liitteeksi. Positiivista luottorekisteriä edistetään Tietoja asiakkaan luottojen ja lainojen määrästä saatetaan tulevaisuudessa käyttää luottotietoina. Luottomiehet ry on käynnistänyt hankkeen edistämään positiivisen rekisterin saamista Suomeen. Yhdistys herättelee keskustelua aiheesta Kuluttajaviraston, Finanssialan Keskusliiton ja poliittisten päättäjien kanssa. Tarkempi toimintasuunnitelma on myös valmisteilla. Velkaantuminen kiihtyy Suomalaiset ovat yhä velkaantuneempia. Kotitalouksien velat kasvoivat viime vuonna reilut 5 prosenttia edellisvuodesta. Korkomenot kutistuivat kuitenkin kolmanneksen. Keskimäärin asuntokunnilla oli velkaa euroa, ilmenee Tilastokeskuksen julkistamista tiedoista. Pääosa veloista muodostuu asuntoveloista. Niiden osuus kasvoi viime vuonna 71 prosenttiin vuotta aiemmasta 65 prosentista. Suurimmat asuntovelat, keskimäärin euroa, oli vuotiailla. Kaikkiaan kotitalouksilla oli velkaa 95 miljardia euroa. Suomalaisten velat ovat kasvaneet selvästi nopeammin kuin tulot. Kotitalouksien velkaantumisaste, velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin, nousi viime vuonna 105 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 91 prosenttia. Kotitalouksilla on siis enemmän velkaa kuin mitä ne vuodessa ansaitsevat. 04 / confidence

5 kuntakierros KOUVOLA OULU 528 lyhyet OULUN KAUPUNKI killingit oulun kaupungin kirstuun Oulun kaupunki siirsi kesäkuussa erääntyneistä maksuistaan muistuttamisen, perinnän sekä niihin liittyvän asiakaspalvelun Lindorffin hoidettavaksi. Nyt kaupungissa odotetaan mielenkiinnolla, miten muutos näkyy kassavirroissa. Oulun kaupunki on aiemmin hoitanut laskutuksen kaikki vaiheet itse. Oulu onkin Suomen viimeinen suuri kaupunki, joka ulkoistaa perintänsä yksityiselle toimijalle. Vuosittain perintärumbaan on käytetty puolitoista henkilötyövuotta ja erääntyneitä laskuja koskevia puheluita on hoidettu jopa , eli viitisenkymmentä päivässä. Perintätoimet ja maksujärjestelyt vaativat erityisosaamista. Ulkoistimme toiminnot Lindorffille, koska uskomme, että saamme siten saatavamme entistä nopeammin kaupungin kassaan, kertoo palvelupäällikkö Raili Takkinen. Kaupungin Taloushallinnon palveluista lähetetään vuosittain myyntilaskua, joista noin joka kymmenennestä joudutaan muistuttamaan asiakasta. Eniten jätetään maksamatta terveys- ja sosiaalitoimen laskuja. Kaupungin vesi- ja energialaitokset ovat käyttäneet Lindorffin palveluja jo vuosien ajan, ja niiden kokemukset ovat olleet myönteisiä. Siksi myös Oulun kaupungin odotukset ovat korkealla. Uusi järjestely tuo parannuksia myös asiakaspalveluun. Aiemmin kaupungin palvelunumerossa puheluihin vastattiin vain virka-aikaan, nyt palvelua ja neuvontaa maksuasioissa saa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Lisätietoja kuntaratkaisuista: Joka toinen maksaa eräpäivänä Yhä useampi mopoilija perinnässä Alaikäisten nuorten maksuhäiriöt ja ulosottotapaukset ovat kasvussa. Maksamattomat mopon liikennevakuutusmaksut ovat erilaisten sakkojen jälkeen toiseksi yleisin syy nuorten ulosottoon ajautumiseen. Pakollista liikennevakuutusta ei ole joko otettu lainkaan tai se on jätetty maksamatta. Liikennevakuutus on tärkeä turva mopoilijalle, sillä se korvaa onnettomuustilanteessa kaikkien osapuolten henkilövahingot. Finanssialan Keskusliitto kehottaa vanhempia huolehtimaan yhdessä lastensa kanssa vakuutusmaksuista. - Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa esimerkiksi nuoren opintolainan saantia tai kännykkäliittymän hankintaa, muistuttaa Finanssialan Keskusliiton johtava vakuutusasiantuntija Pia Santavirta. Liikennevakuutuskeskus on lähettänyt perinnässä olevien nuorten vanhemmille lisätietoa maksamattoman vakuutusmaksun seuraamuksista alaikäisille. Vakuuttamattoman mopon takia perintäkirjeen sai viime vuonna 736 alaikäistä. Perinnässä olevien liikennevakuutusmaksujen evakuutusmaksujen suuruus us on keskimää- rin euroa. Yleisin tapa hoitaa laskuja on maksaa ne laskuun merkittynä eräpäivänä. Näin kertoo tekevänsä 52 prosenttia suomalaisista. Joka neljäs (23 %) hoitaa laskun puolestaan heti sen saatuaan. Laskun maksu saman tien on erityisesti nuorten, alle 25-vuotiaiden suosima käytäntö, kun taas vanhemmat ikäluokat jäävät mieluummin odottamaan eräpäivää. Säännöllistä maksurytmiä, esimerkiksi kaksi kertaa kuukaudessa, noudattaa joka viides suomalainen. Muistutuksen yhdestä tai useammasta maksamattomasta laskusta on kahden viimeisen vuoden aikana saanut 43 prosenttia suomalaisista. Alle 25-vuotiaista ja yli 50-vuotiaista muistutuksia oli saanut joka kolmas, vuotiaista useampi kuin joka toinen. Laskujen maksamiskäytäntöjä kysyttiin keväällä tuhannelta suomalaiselta Lindorffin teettämässä tutkimuksessa. confidence / 05

6 Pirjo Ilola Finanssialan Keskusliitosta uskoo, että jo lähivuosina laskujen mukana kulkee paljon enemmän tietoa kuin nyt. Teksti: Merja Aura Kuvat: Jouni Harala / Studio Valo 06 / confidence

7 yritysten laskutus useille välittäjille laskutuksen siirtyminen verkkoon mullistaa taloushallinnon ammatit seuraavan viiden vuoden sisällä. reskontranhoidossa kirjaaminen katoaa sen siirtyessä tietokoneen tehtäväksi, eikä postinkaan tarvitse laskuja kuljetella. yritysten välillä reskontrat hoidetaan lähes täysin sähköisesti. Elämme yhä enemmän reaaliaikaisessa maailmassa. Yritykset haluavat laskuttaa yhä nopeammin ja saada rahat tililleen yhä nopeammin, Finanssialan Keskusliiton kehityspäällikkö Pirjo Ilola kuvailee ja toteaa, että koko taloushallinnon ammattikunta elää suurta murrosvaihetta. Muutamassa vuodessa muun muassa käsin tehtävä tiliöinti katoaa, kun tietokoneet voivat hoitaa rutiinityöt. Reskontranhoito tulee muuttumaan merkittävästi. Laskujen ja suoritusten kirjaaminen hoituu tietokoneen laskea hyödykseen paremman asiakaspalvelun, kun laskutusjärjestelmä on maksajan näkökulmasta tehokas ja edullinen. Ja kun perustiedot kulkevat automaattisesti laskujen mukana, se samalla sitouttaa asiakasyritystä omaan yritykseen. TALOUSHALLINTO SUUNNITTELEMAAN MYYNTIÄ Isoissa yrityksissä muutos voi olla hyvinkin nopeaa, sillä maksuliikenteen ja reskontrahoidon tehokkuudesta saadaan merkittäviä taloudellisia etuja. ja miten ostot ja myynnit kirjataan järjestelmään. Tätä kautta taloushallinto pääsee tekemään sitä, mihin heidät on koulutettu: seuraamaan ja suunnittelemaan yrityksen toimintaa ja tulosta, arvioimaan riskejä ja välittämään tätä arvokasta tietoa yrityksen johdolle mahdollisimman reaaliaikaisesti. Samaa talousammattitaitoa tarvitaan, jos yritys haluaa perustaa vaikkapa verkkokaupan. Jotta verkkokauppa ei toimisi vain perinteisellä postiennakolla, tarvitaan suunnittelua ja tietoa, kuinka ihmiset saadaan voimin ja taloushallinnon työntekijöistä tulee todellisia talousammattilaisia. Heistä yhä sujuvasti maksamaan. taloushallinnosta Kaikinpuolinen virtaviivaistuminen on useampi tuottaa työnantajalleen tai asiakkaalleen tietoa siitä, miten yrityksellä menee tulee liiketoiminnan män avulla maksut siirtyvät jatkossa yritys- laskutuksen tulevaisuutta. SEPA-järjestel- tai analysoi liiketoiminnan riskejä. ten välillä Euroopan sisällä samassa ajassa Verkkolaskut kehittyvät nyt huimaa sparraaja kuin nyt Suomen sisällä, eli yhden vuorokauden vauhtia. Varmasti jo lähivuosina niihin saadaan paljon enemmän tietoa kuin nyt. Tulevaisuudessa laskun mukana siirtyy maksajayrityksen tietojärjestelmään tieto siitä, mihin projektiin lasku kuuluu ja erilaisin tunnistenumeroin tietokone osaa tarkistaa esimerkiksi projektin sopimukset tai tehdyt tilaukset ja verrata niitä automaattisesti saapuneeseen laskuun. Samalla tietokone varmentaa sen, että lasku on sovitun mukainen ja se voi edetä yrityksen tietojärjestelmässä, Pirjo Ilola ennakoi. Uusien tietojärjestelmien suurin hyötyjä on maksajayritys, jolle prosessin virtaviivaistuminen ja tehostuminen on merkittävä etu. Pirjo Ilola muistuttaa, että myös pk-yritykset saattavat olla muutoksen kärjessä, jos tilitoimistot ryhtyvät kehittämään sähköisiä toimintamalleja. Taloushallinnon ammattilaisten suuri haaste tulee olemaan siinä, pääsevätkö he mukaan suunnittelemaan yrityksen myyntija ostojärjestelmiä, Ilola sanoo. Jotta kauppojen syntyessä myyntimies osaisi tehdä oikeanlaiset dokumentit, joiden avulla tietojärjestelmät taas aikanaan kykenisivät seuraamaan laskutusta ilman ihmisten apua, pitää olla paljon ohjausta ja koulutusta. Taloushallinnon ammattilaisia tarvitaan aikana. Tämä on merkittävä paran- nus niille yrityksille, jotka käyvät kauppaa Euroopan alueella. Reaaliaikaiseen maksujen siirtymiseen ei luultavasti ihan lähivuosina päästä, koska se vaatisi lainsäädännöllisiä ja maksujärjestelmien muutoksia. MAKSULIIKENNE SIRPALOITUU ERI PALVELUIHIN Jo lähitulevaisuudessa yritysten maksuliikenne voi sirpaloitua monenkin palveluntarjoajan kesken. Pankit saavat uusia kilpailijoita muun muassa teleoperaattoreista, jotka välittävät matkapuhelimella tehtyjen mobiiliostojen maksuja. pohtimaan sitä, miten yrityksen sopi- Yritykset kilpailuttavat jatkossa maksunus Laskuttajan pitää jatkossakin tehdä lasku ja toimittaa se perille. Laskuttajayritys voi muspohjat tehdään, kuinka niitä täytetään ja laskuliikenteensä yhä pienempinä osina. >> confidence / 07

8 vuonna 2015 joka viides yrityslasku ja joka toinen kuluttajalasku liikkuu vielä paperilla >> Kauppias vertailee erilaisia korttiyrityksiä sen perusteella, millä hinnalla niiden korteilla voi hänen kaupassaan maksaa. Verkkolaskujen välitys voidaan ostaa verkkooperaattorilta ja mobiilimaksujen välitys puhelinoperaattorilta. Pankeille jää ehkä vain pieni osa nykyisestä maksuliikenteestä. Useimmiten muutokset lähtevät liikkeelle siitä, että hinnoittelulla uudet maksupalveluja tarjoavat yritykset saavat palvelunsa riittävän kiinnostaviksi. Koko kirjavan paletin hallinta tulee olemaan yritysten taloushallinnon tulevaisuuden haasteita. Taloushallinnossa työskentelevien tulevaisuuden ammattitaitoa on esimerkiksi se, että he osaavat analysoida yrityksen asiakaskunnan ja tehdä sen perusteella relevantteja arvioita siitä, millaisia laskutustapoja yrityksen kannattaa käyttää. Enää ei riitä oman työtehtävän osaaminen, vaan on kyettävä hahmottamaan kokonaiskuva yrityksen toiminnasta laskuttajana ja maksajana. Sen perusteella voidaan tehdä päätöksiä siitä, mitä palveluita tarvitaan ja mitkä niistä on järkevää ulkoistaa. Yksi on kuitenkin ja pysyy. Lasku on yrityksen tärkeimpiä mainoksia, joten sen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa, sanoo Pirjo Ilola ja veikkaa, että vuonna 2015 suomalaisten yritysten välisestä laskutuksesta kulkee paperilla enää vain viidennes. Ja jos hyvin käy, ollaan jo lähellä sataprosenttista sähköistä laskutusta. Kuluttajapuolella muutos on hitaampaa. Ilola arvioi, että viidessä vuodessa e-laskuihin on siirtynyt joka toinen kuluttaja. E-LASKULLA VOI MYÖS MARKKINOIDA Sähköinen laskuttaminen muuttaa myös kuluttajan elämää. Postilaatikon kolahduksen sijasta laskun saapuessa kuuluu yhä useammassa kodissa kännykän piippaus. E-laskun etu kuluttajalle on se, että sitä voi helposti itse hallinnoida oman verkkopankin kautta. Se antaa maksajalle mahdollisuuden esimerkiksi eräpäivän vaihtamiseen tai maksusumman muuttamiseen. Laskun saapumisesta ilmoitetaan yleensä sähköpostilla tai tekstiviestillä. Pankit myös kehittävät omia lisäpalveluitaan, esimerkiksi Nordean verkkolaskut voi jo nyt hyväksyä matkapuhelimella, kun ilmoitus laskusta saapuu. Moni kuluttaja haluaa tehdä rutiinilaskujen maksamisesta mahdollisimman helppoa. Ne, jotka ovat tähän saakka käyttäneet suoraveloitusta, mutta eivät halua verkkopankkiin syystä tai toisesta siirtyä, saavat tulevaisuudessa pankiltaan eräänlaisen näkymättömän verkkopankin. Tänne tulevat e- laskut veloitetaan tililtä automaattisesti kuten ennen suoraveloitukset. Vaikka kaikkein suurin sähköisen laskun hyöty yrityksille on sen taloudellisuus, e- lasku antaa myös mahdollisuuden jakaa asiakkaille tietoa tarjolla olevista palveluista ja tuotteista. Lähitulevaisuudessa yritys voi sähköisen laskun avulla kohdistaa erilaisille asiakaskohderyhmille tarjouksia ja ohjata asiakkaita muille verkkosivuille. Verkkolaskun kanssa voi lähettää asiakkaille esimerkiksi linkkejä ja seurata mitä aiheita on katsottu, eli mitkä asiat herättivät kiinnostusta omassa asiakaskunnassa, Pirjo Ilola toteaa. Finanssialan Keskusliiton kehityspäällikkö Pirjo Ilolan haastattelun lisäksi jutun lähteenä on käytetty järjestetyn Lähimaksamisseminaarin alustuksia. Mobiilimaksaminen on seuraava suuri kuluttaja-askel Milloin? Vuonna 2014 joka toinen matkapuhelimen haltija käyttää omaa laitettaan maksamiseen, ennustaa Juniper Research. Samaan uskovat sekä Visa että Google, jotka ovat molemmat investoineet merkittäviä summia mobiilimaksamisen kehitystyöhön. Mitä? Matkapuhelimella voi maksaa kolmella eri tavalla. Etämaksamisella tarkoitetaan sitä, että matkapuhelinta käytetään verkkopankin tavoin ja sillä voidaan maksaa vaikkapa laskuja. Kolmas ja ehkä nopeimmin lisääntyvä tapa maksaa puhelimella, on käyttää sitä pienten henkilöltä toiselle välitettävien maksujen maksamiseen. Näin maksamme todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua elokuvalippumme hinnan ystävälle, le. Samalla laite voisi tunnistaa kanta-asiakkuuden ja antaa mahdolliset alennukset. PINkoodeja ei tarvittaisi, joten laite olisi sujuva myös niille ikäihmisille, joiden muistiin lukusarjat eivät enää jää. Mikä estää? Tällä hetkellä suurin este mobiilimaksamiseen on se, että vielä ei ole onnistuttu kehittämään sellaista teknologiaa, joka toimisi turvallisesti ja sujuvasti ja jolla puhelinten kautta kuin meillä. Kehittyneissä maissa verkkopankit ovat kuluttajille mieluisampi vaihtoehto, eikä vähiten niiden turvallisuuden vuoksi. Lähimaksamisesta puhutaan, joka on lunastanut liput etukä- voisimme maksaa vaikka purk- kun tarkoitetaan sitä, että puhe- teen. kapussin kioskilla muutamassa linta näytetään maksupäätelukijalle. Tämä voisi tulevaisuudessa toimia vaikkapa bussimatkojen maksussa. Miten? Kauppalasku kuitattaisiin näyttämällä laitetta maksupäätteel- sekunnissa. Kehitysmaissa maksetaan huomattavasti enemmän matka- VIVOTECH 08 / confidence

9 älymittarit mullistavat sähkölaskutuksen Kolmen vuoden kuluttua kuluttajat voivat seurata omaa sähkönkulutustaan lähes reaaliaikaisesti ja löytää omat sähkönsyöjänsä. Kymenlaakson Sähkössä satatuhatta uutta AMM-mittaria muuttaa myös laskujen kanssa työtä tekevien asiakaspalvelijoiden työn. AMM-mittarit ovat etäluettavia älykkäitä sähkömittareita, jotka mittaavat sähkönkulutusta tuntitasolla. Niiden myötä arviolaskuttaminen ja kerran vuodessa saapuva tasauslasku jäävät historiaan. Vuoden 2013 lopussa uusien mittareiden piirissä pitäisi olla ainakin 80 prosenttia sähkön jakeluverkkojen asiakkaista. Kyseessä on merkittävä koko maan kattava uudistushanke Suomessa, joka koskee lähes kaikkia sähkönkäyttäjiä. Kymenlaakson Sähkö on 14 kunnan omistama sähköyhtiö, joka toimii Ky- laskutus menlaakson lisäksi myös voi vaihdella Etelä-Karjalassa, Itä-Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Sadantuhannen tunneittain. asiakkaan yhtiö kuuluu Suomen suurimpien sähköyhtiöiden joukkoon. Liiketoimintajohtaja Aku Pyymäen mukaan nyt alkuun saatetut muutokset näkyvät asiakkaille vaihtelevasti. Eniten muutokset näkyvät paljon sähköä käyttäville asiakkaille, jotka siirtyvät tasaerälaskutuksesta lukemalaskutukseen. Talvipakkasten alettua sähkölasku nousee tuntuvasti ja kesän korvalla luukusta tipahtaa selvästi pienempi lasku, Pyymäki kiteyttää. Pyymäki ei poissulje sitäkään, että palaisimme jonkinlaiseen yösähköaikaan uusien mittarien myötä. Kun kuluttajat voivat tarkkailla omaa kulutustaan, voi halvemmalle sähkölle löytyä jälleen markkinarakoa. Tulevaisuudessa hinnoittelu voitaisiin toteuttaa jopa tuntitasolla, ja sähkö voisi olla edullisempaa esimerkiksi iltapäivällä kuin heti työpäivän jälkeen. LASKUSSA ERI SUMMA JOKA KUUKAUSI Uudistus vaatii Kymenlaakson Sähköltä 15 miljoonan euron investoinnin ja asennukset jatkuvat vuoteen 2013 saakka. Pyymäki uskoo, että tuolloin asiakkaat voivat seurata verkon kautta omaa kulutustaan tunneittain. Laskut lähtevät Kymenlaakson Sähkön asiakkaille entiseen tapaan 1-3 kuukauden välein, mutta nyt siis laskutusjaksolla toteutuneen kulutuksen mukaan. Tästä seuraa, että laskun loppusumma on erilainen joka kuukausi. Uuden laskutusperusteen vaikutuksista kassavirtaan Pyymäki toteaa, että sekin muuttuu: kun aiemmin laskutus täsmäytyi tasauslaskujen myötä, tulee asiakaslaskutus jatkossa seuraamaan nopeammin yhtiön sähkönhankinnan maksuja. Asiakaspalvelussa laskujen selvittelyyn ja lukemien tallentamiseen käytetystä ajasta ainakin osa voidaan tulevaisuudessa käyttää sähkön käytön ja energiansäästön neuvontaan. Tämä on meille iso ponnistus. Meillä on asiakasta ja heiltä tulee jokaiselta jatkossa lukemaa vuodessa, joten tiedonsiirrossa on jo paljon tekemistä. Tämä on iso haaste koko toimialalle, Aku Pyymäki tiivistää. Tulevaisuuden sähkölaskun kertymistä voi seurata verkossa, kertoo Aku Pyymäki Kymenlaakson Sähköstä. confidence / 09

10 ASIAKASCASE kerralla eroon laskuruljanssista suomen suurimpiin autovuokraamoketjuihin kuuluva hertz paini monien arkipäiväisten laskutuspulmien kanssa, kunnes ulkoisti myyntireskontran hoidon pari vuotta sitten. samalla on päästy rakentamaan avainasiakkaat huomioivia ratkaisuja. Teksti: Timo Sormunen Kuvat: Jouni Harala / Studio Valo Talousjohtaja Tarja Louhenkilpi kehittää Hertzin palvelumalleja. 10 / confidence

11 Autonvuokraus on tänä päivänä bisnestä, jossa liikkuvat paikasta toiseen paitsi autot myös vuokrauslaskut. Esimerkiksi pienen kolhun takia korjaamolle päätyvän ajokin korvaajaksi vuokratusta autosta laskuja kirjoitetaan yleensä kaksi, joskus jopa kolme erillistä kappaletta. Yksi niistä menee maksuun vakuutusyhtiölle, toinen auton käyttäjälle ja kolmas joissain tapauksissa autoliikkeelle. Autovuokraamolle tämä tarkoittaa, että pyöritettävänä on laskuruljanssi, jossa kappalemäärät ovat isoja, mutta loppusummat pieniä. Tilanne oli tuttu myös Suomen suurimpiin autovuokraamoketjuihin kuuluvan Hertzin talousjohtajalle Tarja Louhenkilvelle. Kansainvälisellä vuokraamoketjulla on Suomessa noin 70 toimipistettä, joissa tehdään vuosittain noin vuokrausta. Laskutuksessa volyymit pyörivät runsaan kappaleen tasolla, mistä osa on koontilaskuja. Luottokortti on maksuvälineenä noin kolmasosassa tapahtumista. PULMANA SUORITUSTEN KOHDENTAMINEN Perinteisten luottokorttimaksujen kanssa pulmia ei Louhenkilven mukaan ole esiintynyt, mutta kannettavat maksupäätteet toivat mukanaan ongelmia. Kun perinteisen laskun kaltainen selkeä viitetieto puuttuu, on suoritusten oikea kohdentaminen vaikeaa. Luottokorttiveloituksissa ongelmana on myös se, ettei tarkkaa vuokrausaikaa välttämättä tiedetä etukäteen. Se voi helposti venyä kolmesta vuorokaudesta esimerkiksi viikkoon ilman, että asiakas siitä erikseen ilmoittaa. Lisäksi ajoneuvo voidaan palauttaa kokonaan eri toimipisteeseen. Lopullisen veloituksen ennakointi on usein äärimmäisen vaikeaa, Louhenkilpi selvittää. Maksumuistutuksiin tai perintään liittyvät asiakaspuhelut eivät enää kuormita omaa henkilökuntaa, Louhenkilpi iloitsee. KOKO KETJU UUSIKSI JA ULKOISTUKSEEN Hertzissä päädyttiinkin pari vuotta sitten ratkaisuun, jossa kalliiden järjestelmäinvestointien ja lisähenkilöstön palkkaamisen sijaan myyntireskontran hoito, perintä ja perinnän asiakaspalvelu siirrettiin Lindorffin hoitoon. Sen myötä koko vuokraustoimintaa ja siihen liittyvää laskuliikennettä on voitu Louhenkilven mukaan kehittää selvästi aiempaa joustavammaksi ja eri asiakasryhmät huomioivaksi. Samalla tärkeimmille avainasiakkaille on päästy rakentamaan omia toimintamalleja. Sellaisen sai myös Hertz itse, sillä käytössä on yhtiön tarpeisiin luotu myyntireskontranäkymä ja hakutoiminnot. laskuliikenne on joustavampi ja eri asiakasryhmät huomioivampi pienemmillä panoksilla. Vaikka reskontran hoito on käytännössä ulkoistettu, voimme seurata myyntireskontraan kertyviä tietoja reaaliajassa ja tulostaa kulloinkin tarvittavia raportteja, Louhenkilpi selvittää. Myös maksumuistutusviiveet ovat ajantasaisten järjestelmien ansiosta poistuneet. Nyt maksumuistutukset saadaan liikkeelle viimeistään parin päivän sisällä laskun eräännyttyä. Aiheettomia muistutuksia ei enää synny, koska perinnän perustana on yksi maksutiedoiltaan ajantasainen myyntireskontra. Ja tietysti muistutuksissa on nykyisin aivan erilainen teho, kun kirje tulee alan erikoisosaajalta. Lindorffin kirje otetaan asiakkaiden puolella selvästi todesta, talousjohtaja huomauttaa. Asiakaspuhelut, jotka liittyvät maksumuistutuksiin tai perintään, hoituvat niinikään Lindorffin ammattilaisten voimin. Tätä puolta ei voi tosiaankaan korostaa liikaa. Asiakaspalvelun aukioloajat ovat selvästi aiempaa pidemmät ja puhelimeen vastaavat henkilöt, jotka ovat siihen koulutetut. Meille se oli enemmänkin lisätyötä, joka vei aikaa varsinaisilta työtehtäviltä, Louhenkilpi huomauttaa. Hertz Autovuokraamo Suomen johtavia autovuokraamoja. Yli 70 toimipistettä eri puolilla Suomea. Yhteistyökumppaneina mm. yritykset, matkatoimistot, autoliikkeet ja vakuutusyhtiöt. Haaste: Monipolvisen ja kappalemääräisesti suuren laskutusprosessin hallinta. Viitteettömien suoritusten kohdentaminen vaikeaa. Ratkaisu: Myyntireskontran hoidon ulkoistaminen Lindorffille. Asiakasryhmäkohtaiset toimintamallit. Reaaliaikainen myyntireskontranäkymä ja hakutoiminnot. confidence / 11

12 vieraan maailman viehätys sukellus meren pinnan alle vie ihmisen aivan toisenlaiseen, mystisenäkin pidettyyn maisemaan maapallolla. veden alla tutkimusmatkailijaa odottaa elämys; kokeneimmille sukeltajille vaikka haiparvi. Teksti: Merja Aura Kuvat: Jaakko Jaskari Hait liukuvat Alex Niemisen pään yli ja mies luettelee tunnistamiaan kaloja: Tämä on seeprahai ja katsokaa, tuolla menee mustaevähai. Linnanmäen Sea Lifen lasien takana liikkuvat haikalat ovat Alex Niemisen mielestä kovin pieniä, mutta niiden elämä kiinnostaa myös akvaariossa. Yleensä Nieminen seuraa näitä lajeja syvissä vesissä: sukellusharrastus on vienyt miestä ympäri maailmaa jo 90-luvulta saakka. Markkinoinnin ja uusmedian ammattilainen luotsaa tätä nykyä markkinointiviestintään erikoistunutta N -suunnittelutoimistoa. Linnanmäen vedenalaiseen maailmaan Niemisen on tällä kertaa tuonut Lindorffin markkinointijohtaja Mikko Sirkiä. Pitkään sukeltamista harrastaneet erikoistuvat yleensä tietynlaisiin sukelluksiin. Pinnan alla voi suunnistaa, etsiä kadonneita hylkyjä, tutkia veden eliöstöä ja eläimiä tai valokuvata. Alex Niemiselle se jokin vedenalaisessa maailmassa on suuret vesieläimet; rustokalat, valaat ja muut merinisäkkäät. RAADONSYÖJIEN LUMOUS Sea Lifen akvaarion hailajeista vanhimmat ovat eläneet maailman merissä yli 400 miljoonaa vuotta. Nieminen ja Sirkiä ihailevat haiden liikkumista haisillalla, akvaarion niissä tiloissa, jotka eivät ole auki yleisölle. Kalat ovat oppineet, että sillalta saa ruokaa, >> 12 / confidence

13 Alex Nieminen seuraa mustaevähain liikkeitä vedenalaisessa tunnelissa, jossa akvaariot levittäytyvät pään yläpuolella. confidence / 13

14 Meduusat liikkuvat vedessä kuin leijuva untuvaparvi. Maksumyöhässä-palvelukonsepti yhdistää Lindorffin Mikko Sirkiää (vas.) ja Alex Niemistä. ja hait nousevat evineen lähelle pintaa makupaloja kärkkymään. Hait ovat upeita eläimiä veden alla ja hyvin harvoin vaarallisia. Elokuvateollisuus on tehnyt täysin turhaan pahaa jälkeä hain maineelle, Nieminen toteaa. Todellisuudessa hait ovat raadonsyöjiä, jotka huolehtivat ekosysteemistä omalta osaltaan ja ovat tärkeitä maapallon happitasapainon ylläpitäjiä. Haiden kohtalo maailman merissä harmittaa Niemistä. Hän kertoo Sirkiälle haineväkeiton räjähdysmäisestä kulutuksen kasvusta Aasiassa. Maailmassa arvioidaan tapettavan joka vuosi 100 miljoonaa haita pelkästään evien takia. Haineväkeitto on ollut Aasiassa luksusruoka, jonka kysyntä on nyt vaurastumisen myötä räjähtänyt. Se tietenkin lisää haiden pyyntiä. 14 / confidence KOLME PARASTA KOHDETTA Parhaat haisukellukset Nieminen kertoo kokeneensa Punaisella merellä. Paikka on Niemisen suosikkeja, sillä se on kohtuullisen lähellä ja vesi on lämmintä ja kirkasta. Brothers Islands -nimiset kivet, oikeastaan vedenalaiset vuoret, ovat maailmankuuluja sukelluskohteita. Punaisen meren keskellä, rannikolta 80 kilometrin päässä nousevien vuorten seinämiä peittävät veden alla korallit. Ohi vaeltaa suuria kaloja ja lähellä on myös kaksi hylkyä, Nieminen kuvailee. Perhelomailuun ja sukeltamiseen Nieminen suosittelee Caymansaaria. Kolmas hyvä Sukellus Sukeltaminen sopii kaikille, ja sitä voi harrastaa Suomessa jokamiehenoikeudella vapaasti lähes kaikkialla, missä voi uida. Hylkyjen ympärillä voi olla kiellettyjä alueita ja hylkeiden pesintää varten on rauhoitettu suojelualueita. Ahvenanmaalla voi sukeltaa vain luvalla. Meren elämään voi tutustua myös kevein varustein. Snorkkelisukellus: pintasukeltamista, jossa tutustutaan maskin, hengitysputken eli snorkkelin ja räpylöiden kanssa matalan veden kasveihin ja eläimiin. kohde erityisesti mantarauskujen tarkkailuun löytyy Malediiveilta. Toki siellä on paljon muutakin kiinnostavaa. Hylyistä kiinnostuneelle sukeltajalle para- Vapaasukellus: sukelletaan keuhkojen varassa syvempään veteen. Käytössä voi olla apuvälineitä, kuten maski, räpylät ja snorkkeli. Vähitellen sukelletaan yhä syvemmälle ja pysytään pinnan alla pidempään. Laitesukellus: sukelletaan syvällä hengityslaitteiden avulla vähintään kahden hengen porukassa. Sukeltamiseen tarvitaan maskin, snorkkelin ja räpylöiden lisäksi sukellussäiliö, tasapainotusliivi, painemittari, painovyö, veitsi ja kompassi. Laitesukellus edellyttää sukelluskurssin käymistä turvallisuuden ja vakuutusturvan vuoksi. Tekniikkasukellus: monikaasusukeltamista, sukelletaan normaalin ilman sijaan trimixillä, jossa ilmasta poistetaan typpeä ja korvataan se heliumilla. Samalla hapen osapainetta voidaan muuttaa.

15 laskusta elämys maksajalle Merihevoset viihtyvät luonnossa sekä tropiikissa että kylmemmissä vesissä, kuten Englannin etelärannikolla. "lasku on aivan liian vähän käytetty markkinointiviestinnän kanava", median ja markkinoinnin ammattimies alex nieminen toteaa. tiisiksi riittää Suomi. Laivoja järsivät tuholaiset eivät viihdy vähäsuolaisessa Itämeressä, joten meillä on runsaasti hylkyjä. HYVÄ KURSSI TAKAA TURVALLISUUDEN Alex Niemiseltä löytyy paljon vinkkejä sukellusharrastusta aloittelevalle, sillä hän toimii Sukeltajaliiton hallituksessa ja on myös mukana Sukelluskeskuksen toiminnassa. Sukelluskeskus järjestää muun muassa kursseja ja matkoja sekä ylläpitää verkkosivustoa lajin harrastajille. Tärkein Niemisen neuvo on se, että kurssipaikka tulee valita tarkasti, varsinkin ulkomailla. Sukeltaminen on helppoa ja sopii lähes kaikille, mutta siitä huolimatta veden alla tarvitaan tietoja ja taitoja, jotka voi oppia vain asianmukaisella kurssilla. PADIkurssit täyttävät turvallisuusnormit ja ovat ammattilaisten ohjaamia. Monet opiskelevat teoriaosuuden ja harjoittelevat altaassa Suomessa. Taitoja voi täydentää avovesisukelluksilla ulkomailla lämpimissä vesissä, Nieminen toteaa. Matalassa vedessä snorklaamalla vedenalaista kauneutta voivat ihailla myös lapset. Sukellusharrastus ohjaa tänä päivänä koko Niemisen perheen lomakohteiden valintaa. Nelivuotias tytär on juuri oppinut uimaan. Syvässä vedessä sukeltamisen aika on kuitenkin vasta noin kymmenen vuoden kuluttua. Suomessa lähetetään vuosittain 300 miljoonaa laskua kuluttajille. Niistä vain murtoosaan laskuttaja liittää muita kuin maksuun liittyviä viestejä. Näin siitä huolimatta, että lasku on yksi kustannustehokkaimmista kanavista tavoittaa asiakkaat esimerkiksi osana myynnillisiä kampanjoita tai asiakastiedotusta. Jos yritys myy palveluja, voi lasku olla ainoa kontakti asiakkaaseen. Silloin laskulla olevalla viestillä voi olla suurikin merkitys, Alex Nieminen jatkaa. Laskun saama huomioarvokin on muihin medioihin verrattuna omaa luokkaansa. 95 prosenttia laskuista avataan ja laskun lukemiseen käytetään keskimäärin 2-3 minuuttia. Kuten kaikessa viestinnässä, yrityksellä pitäisi Niemisen mielestä olla selkeä kuva laskulla markkinoinnin ja tiedottamisen tavoitteista. Lasku on osa brändiä, siinä missä kaikki muukin toiminta. Se vaikuttaa mielikuvaan, joka yrityksestä syntyy. Tämän vuoksi yrityksessä on oltava joku, joka siitä vastaa MIELLYTTÄVÄKSI OSAKSI ASIAKASKOKEMUSTA Tulevaisuuden visioissa verkossa kulkeviin laskuihin voi liittää esimerkiksi ääntä ja kuvaa. Nieminen kysyykin, voisiko lasku olla elämys, osa ostamista ja asiakaskokemusta. Jos matkavarauslaskun mukana tulisi video lomaparatiisista, se varmasti vähentäisi laskun maksamisen tuskaa. Laskutuksen kautta yritykseen kertyy runsaasti tietoa asiakkaista: mihin aikaan vuodesta palveluille on kysyntää, mitkä palvelut kiinnostavat, mitkä puolestaan eivät. Pienissä yrityksissä koko asiakkuudenhallinta voi tulevaisuudessa rakentua laskutusjärjestelmän ympärille. Lasku voi olla nopeiden kampanjoiden tai asiakasuskollisuuden tukija. Maksa heti, saat alennusta tai maksa hieman lisää, saat lisäpalveluita. Ja eihän kukaan kiellä toivottamasta vaikka hyvää syntymäpäivää asiakkaalle laskun mukana. Nieminen kehottaa kuitenkin pohtimaan huolella, millaisia viestejä laskuun liitetään. Informaatio ei saa haitata laskun perustehtävää. Ja jotta asiakaskokemuksesta tulisi myös laskutusvaiheessa miellyttävä, pitäisi laskun yhteydessä keskittyä tarjoamaan lisäpalveluita, jotka asiakas kokee itselleen hyödyllisiksi tai arvokkaiksi. Kuluttajalla ei ole puutetta mainonnasta ja varmasti monet pitävät laskua vieraana ympäristönä aggressiiviselle kampanjoinnille. Lasku on kuitenkin pohjimmiltaan ikävä muistutus elämän realiteeteista, mies naurahtaa. confidence / 15

16 reportaasi scrum master taklaa it-kehityksen esteet Teksti: Irina Haltsonen Kuvat: Johan Ahlroth Turun Kupittaalla teollisuusalueella sijaitseva Lindorffin it-kehitysyksikkö näyttää ensi silmäykseltä tyypilliseltä avokonttorilta, jossa naputellaan keskittyneesti tietokoneita. Neuvotteluhuoneiden seinillä olevat valtavat tussitaulut, white boardit, ja niihin kiinnitetyt kymmenet ellei sadat muistilaput paljastavat, ettei 15 ohjelmistokehittäjän työtapa ole siitä tavallisimmasta päästä. Kaikki laskutusjärjestelmän kehittämiseen liittyvät ongelmat kirjataan tauluille, jotta tiimin jäsenet ovat jatkuvasti kartalla siitä, missä mennään, selittää ruudullisissa shortseissa, pikeepaidassa ja varvassandaaleissa tiimiä vetävä scrum master Tomi Juhola, 27. Scrum on projektityössä, erityisesti ohjelmistokehityksessä viime vuosina yleistynyt työskentelytapa. Ideana on paloitella projekti pieniksi osasiksi, jotka suunnitellaan, toteutetaan ja testataan ketterästi muutamasta päivästä pariin viikkoon kestävissä jaksoissa, ns. sprinteissä. Viiden hengen tiimi, scrum team, saa sprintin aikana yleensä valmiiksi kahdesta neljään uutta ohjelmistopalasta. Laskutusjärjestelmä rakentuu pikku hiljaa valmiimmaksi toteutuskierrosten myötä, Tomi jatkaa. Nyt tekeillä on palanen, joka mahdollistaa viivästyskoron lisäämisen maksumuistutukselle sekä palanen, jonka avulla reskontrassa voidaan muokata asiakkaan nimeä tai osoitetta. PYRÄHDYKSIÄ PALAVEREISSA Tomin työpäivä alkaa seitsemän ja kahdeksan välillä aamulla. Tänäänkin sporttinen scrum master on juossut töihin kymmenen kilometrin matkan kotoaan Kaarinasta kuten hän tekee lähes viikoittain vuodenajasta riippumatta. Ensimmäiseksi aamulla Tomi tarkistaa, että testiympäristöön rakennettava laskutusohjelma toimii virheettömästi ja listaa ohjelmointivirheet. Uusien koodinpalasten aiheuttamat ongelmat havaitaan öisin tehtävillä testiajoilla. Yhdeksältä Tomin viiden hengen tiimi kokoonlindorffin uutta laskutusjärjestelmää koodaa joukko ohjelmistokehittäjiä, joiden työpäivä näyttää olevan jatkuvaa palaverointia ja muistilappujen kirjoittamista. tiimipäällikköä kutsutaan scrum masteriksi. hän pitää pallon liikkeessä. tuu päivän ensimmäiseen palaveriin. Daily scrum -tilannekatsauksessa käydään läpi edellisenä päivänä tehdyt asiat, sekä alkavan päivän työlista. Tehokkaimmillaan katsaus kestää vain viisi minuuttia, tänään se venyy 10 minuutin mittaiseksi. Tiimin testauksissa on käynyt ilmi, ettei muistutusten luominen ilman viivästyskorkoa enää onnistukaan. Virheen selvittäminen alkaa, ja yksi tiimiläisistä ilmoittautuu tutkimaan asiaa. Vaikka Tomi on tiiminsä vetäjä, ei hänellä ole määräysvaltaa muihin. Scrumin henkeen kuuluu, että tiimi päättää asetettujen suuntaviivojen "scrumin parhaita puolia on tekemisen avoimuus ja läpinäkyvyys" puitteissa kunkin sprintin tavoitteista ja koordinoi työnsä itsenäisesti. Keskityn siihen, että tiimissäni on hyvä fiilis ja kaikki tietävät missä mennään, Tomi kertoo. Scrum masterin tehtävänä on lisäksi raivata kaikki tiimin työntekoa hidastavat esteet. Työt voivat tyssätä esimerkiksi tarvittavien testitiedostojen puutteeseen, tai vaikka epäselviin tehtävänantoihin. Ongelmat kirjataan muistilapuille, jonka jälkeen ne kiinnitetään tussitauluille kaikkien nähtäväksi. Scrumin parhaita puolia on tekemisen avoimuus ja läpinäkyvyys. Kun ongelmat ovat koko ajan näkyvillä, niiden priorisointi on helppoa ja ne tulevat hoidettua nopeasti, Tomi jatkaa. Tomi innostui työskentelymallista oltuaan useita vuosia sitten mukana suuressa ohjelmistokehitysprojektissa, joka ei mennyt ihan putkeen. Samaan aikaan Turun yliopistossa opetettiin ketterää Scrum-mallia, joka vakuutti työn ohessa kursseja ahkeroineen Tomin. Hän olikin pian kouluttamassa uudenlaiseen työskentelytapaan silloisen työnantajan palkkalistoilla. KERRALLA PURKKIIN JA ESILLE Päivän edetessä istahdetaan ns. huddle-palaveriin, joita järjestetään aina tarpeen tullen. Tiimin sisäisten strategiapalaverien nimi tulee amerikkalaisesta jalkapallosta. Palaverien avulla pyritään etenemään koko ajan pienin askelein kohti maalia, Tomi selvittää. Aamulla esiin tullut virhe on löydetty järjestelmän sisäisistä asetuksista. Palaverissa puntaroidaan kahden korjausvaihtoehdon välillä. Tiimi päätyy, scrumille tyypillisesti, yksinkertaisimpaan ratkaisuun: asetuksia valvotaan tarkemmin eli sääntöjä täsmennetään. Jokaisen sprintin jälkeen pidetään katselmointi, jossa työn edistyminen esitellään talon sisällä järjestelmän tuleville käyttäjille, asiakkuuksista vastaaville, johdolle jne. Työn tulosten esitteleminen on todella motivoivaa. Parhaimmillaan yleisöä on reilut 50 henkeä, ja välillä meille jopa aplodeerataan, Tomi jatkaa. Myös koko järjestelmäkehityshankeen product owner, vuosia Lindorffin laskutuspalvelujen itkehitystä luotsannut Olli Helttula on innoissaan Scrumista. Kehitteillä olevassa järjestelmässä on kiinnitetty erityistä huomiota prosessin läpinäkyvyyteen, tehokkuuteen ja laadun valvontaan, mikä tarkoittaa suurta määrää ohjelmointityötä. Scrumin ansiosta pystymmme tuottamaan toimivaa softaa aiempaa tehokkaammin, Olli hymähtää. Kyllä Scrum on tulevaisuudessa way to go aina kun tehdään softaa, ja se tulee varmasti yleistymään myös muussa projektityössä. Enkä vielä ole tavannut ihmistä, jolle työskentelytapa ei sopisi, Tomi lisää. 16 / confidence

17 Scrum master Tomi Juhola pitää tiimihenkeä yllä. 2. Aurinkoisella säällä palaveri voidaan pitää ulkona. 3. Neuvotteluhuoneiden tussitauluilta löytyy viimeisin tieto. 4. Product owner Olli Helttula pidetään hyvin kartalla projektien etenemisestä. 5. Kinkkiset ohjelmistovirheet ratkotaan tiimityönä Lindorffin uusi laskutusjärjestelmä otetaan käyttöön loppuvuonna. Palvelu parantaa laskutusprosessin luotettavuutta ja mahdollistaa laskutusketjun eri vaiheiden ja palvelulaadun seurannan yksittäisten tapahtumien tasolla asti. confidence / 17

18 Lindorffin palveluneuvojat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Tällä kertaa vastausvuorossa Marjut Hyytiäinen. pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaamista kotimaassa e-laskuun perustuvalla automaattisella maksupalvelulla MITÄ SEPA-TILISIIRTOON SIIRTYMINEN VIELÄ EDELLYTTÄÄ? Ensimmäinen iso askel yhtenäiseen euromaksualueeseen SEPA:an siirtymisessä otettiin heinäkuun alussa, kun IBAN-tilinumeron ja pankin BIC-koodin käyttö tuli pakolliseksi kaikissa euromääräisissä tilisiirroissa, ja kansainväliset maksuyhteystiedot ilmaantuivat kotimaisiinkin laskuihin, maksumuistutuksiin ja -vaatimuksiin. Parhaillaan meneillään on SEPA:an siirtymisen vaihe, jossa nykyiset suomalaiset maksuliikennepalvelut korvautuvat uusien tilisiirtostandardien mukaisilla, XMLtiedostopohjaisilla palveluilla. Määräaika muutoksille on vuoden loppu. Laskuttajille tämä merkitsee pankkiin toimitettujen maksuaineistojen päivittämistä XML-standardin mukaisiksi mennessä. Muutos edellyttää myös pankkiyhteyksissä käytössä olevien tietoturvamenetelmien korvaamista kansainvälisillä, XML-aineistojen siirtoon paremmin soveltuvilla Web Services ja PKI -varmenteilla. Järjestelmien ohella päivitetään maksuliikennepalvelusopimukset pankkien kanssa. Seuraavassa vaiheessa kotimaisen viitenumeron rinnalle on tulossa kansainvälinen RF-viitestandardi, joka mahdollistaa viitteiden käytön myös rajat ylittävässä laskutuksessa. Pankkiviivakoodeista otetaan puolestaan käyttöön kaksi uutta IBAN-tiedon sisältävää versiota, joista toista (versio 4) käytetään, kun viite on kansallisessa muodossa, ja toista (versio 5), kun viite on kansainvälisessä RF-muodossa. Aikaisintaan RF-viitteet ja uudet pankkiviivakoodit voi ottaa käyttöön laskutuksessa RF-viitteen osalta tilisiirtolomakestandardit ja tarkka siirtymäaikataulu julkaistaan kuitenkin vasta syksyn kuluessa. Uu- siin pankkiviivakoodeihin on joka tapauksessa siirryttävä viimeistään , mikä on nykyisen version päättymispäivä. Loppuvuonna selviää myös pankkien laskuttajille toimittamien viiteaineistojen sisältö, joka tulee edellyttämään muutoksia laskuttajien reskontrajärjestelmiin. MITÄ TAPAHTUU SUORAVELOITUKSELLE? Suomalaisen suoraveloituksen päättymisajankohdasta ei ole tehty vielä päätöstä ja palvelun käyttö tulee jatkumaan kuluvan vuoden jälkeenkin. Suomalaiset pankit ja suurlaskuttajat suhtautuvat varauksella jo tarjolla olevaan SEPA-suoraveloitukseen kotimaisen suoraveloituksen korvaajana: SEPA-mallissa maksaja antaa valtakirjan suoraan laskuttajalle hallinnoitavaksi ja voi muun muassa pyytää tapahtuman peruutusta kahdeksan viikkoa maksamisen jälkeen. Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaamista kotimaassa e-laskuun perustuvalla automaattisella maksupalvelulla, jossa verkkopankkiin saapuvat laskut veloitetaan tililtä automaattisesti. Parhaillaan pankit suunnittelevat palvelun toteutusta myös niille asiakkaille, joilla ei ole käytössään verkkopankkia, sekä selvittävät mahdollisuutta muuntaa suoraveloituksen valtakirjat suoraan e-laskun automaattisen maksamisen toimeksiannoiksi. Laskuttajan näkökulmasta suoraveloituksesta siirryttäisiin siis tavalliseen e-laskuun, joita jo valtaosa laskuttajista käsittelee. Askarruttaako sinua joku laskutukseen tai perintään liittyvä käytännön kysymys? Lähetä kysymyksesi sähköpostilla Vastaamme kysymyksiin tällä palstalla. 18 / confidence

19 venäjä on toista maata venäjällä maksuviiveisiin on totuttava, sillä ne ovat osa maan bisneskulttuuria. pekkaniskan kokemuksen mukaan luottotappioita ei kuitenkaan kärsitä merkittävästi enempää kuin muillakaan markkinoilla. Teksti: Emilia Koivunen Kuvat: Pekkaniska Henkilönostimia, nostureita ja trukkeja vuokraava ja myyvä Pekkaniska sai ensimmäisen kosketuksensa Neuvostoliiton bisneskulttuuriin 80-luvulla, kun se alkoi toimittaa nostureita maassa toimivien suomalaisurakoitsijoiden käyttöön. Siihen aikaan työvälineiden vuokraaminen oli vielä täysin vierasta itänaapurimme rakennussektorilla. Kun markkinat avautuivat länsimaisille yrityksille, Pekkaniska päätti perustaa tytäryhtiön Venäjälle. Bisnes lähti kovaan kasvuun. Nykyisin meillä on toimipisteet Pietarissa, Moskovassa, Sotsissa ja Jekaterinburgissa, talousjohtaja Lauri Puonti luettelee. Vuokraamme henkilönostimia erilaisiin projekteihin ja lisäksi toteutamme isompia nosturiurakoita energialaitosten ja öljynjalostamoiden rakennustyömaille. Venäjän rakennussektorilla on valtavasti potentiaalia, sillä suuri osa rakennuksista on huonokuntoisia. Maassa vallitseekin krooninen rakennuspula. Kasvuodotuksemme ovat Venäjällä suuremmat kuin millään muulla markkina-alueella. Tavoitteemme on, että tytäryhtiömme on jossain vaiheessa emoyhtiötään suurempi. Venäjän nopea kansainvälistyminen heijastuu vahvasti rakennussektoriin, sillä kilpailua ja kansainvälisiä toimijoita on yhä enemmän. Riskienhallinta on silti edelleen lapsenkengissään. Tarjolla ei ole rekisteriä asiakasyritysten tuoreimmista tilinpäätöstiedoista. Ja vaikka sellainen löytyisi, ei siihen voisi luottaa, Puonti huomauttaa. Paras riskienhallitsija on myyjä, jolla on kunnollinen näppituntuma asiakkaisiin, sillä riskejä arvioidaan pikemminkin perstuntuman kuin tietokantojen avulla. Myös viidakkorumpu toimii hyvin. riskejä arvioidaan pikemminkin näppituntuman kuin tietokantojen avulla. Talousjohtaja Lauri Puonti tuntee Venäjän perintäkulttuurin. SAATAVIEN HALLINNASSA POTENTIAALIA Neuvostoliiton aikana bisnes toimi siten, että rahat pyydettiin ja saatiin etukäteen. Nykyisin näin ei enää tarvitse tehdä. Perintäpalveluiden käyttäminen on Venäjällä kuitenkin edelleen kehitysvaiheessa. Maksaminen on etumaksupainotteista. Kaikki on myös äärettömän byrokraattista ja asioiden hoito kestää kauan. Viranomaisten kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä. Pekkaniska turvautuu Lindorffin perintäpalveluihin erityisesti vaikeiden tapausten kohdalla. Haasteena on, että perintäpalveluita ei Venäjällä juuri tunneta. Bisnes perustuu pikemminkin henkilökohtaisiin suhteisiin kuin virallisiin kontakteihin, Puonti huomauttaa. Pekkaniskan kokemuksen perusteella luottotappioita ei tule kovin paljoa muita markkina-alueita enempää. Maksuviiveet tosin kuuluvat bisneskulttuuriin. Asiakas voi jättää maksamatta missä vain. Jos varoja ei löydy, ei saatavia saa kukaan Suomessa eikä Venäjällä, Puonti toteaa. Hän uskoo, että Venäjän perintämarkkinoilta löytyy valtavasti potentiaalia. Markkinat ovat haastavat, mutta eivät mahdottomat. Itse ajattelen mielelläni niin, että riski korreloi tuoton kanssa. confidence / 19

20 PAINAVAT SANAT askarruttaako joku juridinen kysymys? kysy lisää lindorffin lakiasianpalveluista: johtaja petri koivunen, puh MAKSUOHJELMAN LYHENTÄMINEN MPIENENTÄÄ VELKOJIEN KERTYMIÄ aksuohjelman kesto yksityishenkilön velkajärjestelyssä on lyhennetty viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Lakimuutos tuli voimaan elokuun alussa. Vanhan lain mukaan maksuohjelma kesti normaalitilanteessa viisi vuotta, ja ohjelman kestoa on voitu lyhentää vain erityisillä perusteilla. Käytännössä noin joka kymmenes vahvistetuista maksuohjelmista on ollut alle viiden vuoden pituinen. Jatkossa normaali maksuohjelman kesto on kolme vuotta, eikä sitä voi lyhentää. Niin sanottu nollaohjelma, joka vahvistetaan ilman maksukykyä olevalle velalliselle, kestää jatkossakin viisi vuotta. Uutta on, että nollaohjelmakin voi olla lyhyempi silloin, kun velalliselta puuttuu kokonaan ja pysyvästi maksukyky esimerkiksi sairauden tai iän vuoksi. Jos maksuohjelma on vahvistettu velkajärjestelyn esteestä, esimerkiksi ns. kevytmielisestä velkaantumisesta huolimatta, kesto pysyy nykyisen mittaisena eli viitenä vuotena. Poikkeuksena kolmen vuoden normaalikestoon ovat lisäksi tilanteet, joissa velallinen on saanut säilyttää asuntonsa. Tällöin maksuohjelma voi olla enintään 10 vuoden pituinen kuten nykyisinkin. Vuonna 2008 käräjäoikeudet käsittelivät velkajärjestelyhakemusta ja vahvistivat järjestelyä. Tutkimusten mukaan velkojille kertyy keskimäärin 10 prosenttia niiden velallisten maksuohjelmista, joilla on maksuvaraa tai varallisuutta. Kun mukaan otetaan ohjelmat, joilla ei tule lainkaan suorituksia, kertymä jää hyvin vähäiseksi. Oikeusministeriössä on arvioitu, että maksuohjelman lyhentäminen pienentää velkojien velkajärjestelystä saamaa kertymää noin 9 miljoonalla eurolla vuosittain. Kokemusten mukaan kertymät kasvavat maksuohjelman viimeisinä vuosina alkuvuosia suuremmiksi lisäsuoritusvelvollisuuden perusteella. Maksuohjelman lyhentäminen on ensimmäinen osa laajempaa velkajärjestelylain uudistusta. Tavoitteena on nopeuttaa ylivelkaantuneiden henkilöiden palaamista yhteiskunnan aktiivisiksi toimijoiksi. Uudistus ei koske vanhoja maksuohjelmia, jotka on vahvistettu ennen lain voimaantuloa. Seuraavaksi oikeusministeriössä pohditaan velkajärjestelyn edellytyksiä ja esteitä, sekä velkajärjestelymenettelyn yksinkertaistamista etenkin lisäsuoritusjärjestelmän osalta. Pohdittavaksi tulee myös velan vanhentuminen tapauksissa, joissa velasta ei ole haettu tuomiota. YKSITYISEEN PARKKIVALVONTAAN PELISÄÄNNÖT Yksityisellä alueella pysäköinnistä voidaan veloittaa valvontamaksu, linjataan oikeusministeriön lakiehdotuksessa. Yksityisestä parkkivalvonnasta ei ole aikaisemmin säädetty laissa. Korkein oikeus salli maaliskuussa antamassaan ennakkoratkaisussa yksityisen pysäköinninvalvonnan ja valvontamaksun perimisen. Korkeimman oikeuden mukaan kiinteistön omistaja voi asettaa pysäköintiin sopimusehtoja ja määrätä, mitä ehtojen rikkomisesta seuraa. Korkein oikeus katsoi myös, että sopimus voi syntyä muutenkin kuin perinteisellä hyväksymisellä, esimerkiksi erilaisilla automaateilla. Valmisteilla olevan lain mukaan yksityisellä alueella voitaisiin järjestää yksityinen pysäköinninvalvonta, josta huolehtisi kiinteistön omistaja tai haltija. Tämä voisi myös siirtää valvontaoikeuden esimerkiksi yritykselle. 20 / confidence

Asiakashallintaan tehokkuutta maksuvalvonnan ja perinnän ulkoistuksella. It-viikko Seminaari Juha Pihlajamäki Intrum Justitia Oy 20.11.

Asiakashallintaan tehokkuutta maksuvalvonnan ja perinnän ulkoistuksella. It-viikko Seminaari Juha Pihlajamäki Intrum Justitia Oy 20.11. Asiakashallintaan tehokkuutta maksuvalvonnan ja perinnän ulkoistuksella It-viikko Seminaari Juha Pihlajamäki Intrum Justitia Oy 20.11.2008 Sisältö Intrum Justitia lyhyesti Yleisen taloustilanteen kehittymisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Sisältö > Tausta > Suoraveloituksen korvaava palvelu > Siirtymäsuunnitelma 2 Tausta > Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä e-lasku on? Hei olen Bill Virtanen, e-laskuasiantuntija. Tutustutaan yhdessä e-laskuun tositarkoituksella! E-lasku on kuluttajille tarjottava

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä 23.5.2013 Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä Laskuttajan uudet vaihtoehdot kuluttajalaskutukseen Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan kaikissa euromaissa Kotimaisesta suoraveloituksesta ollaan

Lisätiedot

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä!

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Heli Merivirta Transaction Banking, Cash Management Products 21.9.2012 Suoraveloitukselle löytyy useita korvaavia palveluita Kotimainen suoraveloitus päättyy

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen 1 PANKIT SUOSITTELEVAT E-LASKUA JA SUORAMAKSUA Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaaviksi palveluiksi e-laskua ja

Lisätiedot

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA ENEMMÄN AIKAA TYÖLLE, JOLLA ON MERKITYSTÄ Tiimien erilaiset toimintatavat ja tiedon tarpeet aiheuttavat usein turhaa selvittelytyötä ja samaa tietoa

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Henna Sopanen 31/10/2012 Kotimainen suoraveloitus loppuu Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät 31.1.2014 EU lainsäädäntö Suomessa suoraveloitusta käyttäville

Lisätiedot

Opas tehokkaan yritysperinnän suunnitteluun

Opas tehokkaan yritysperinnän suunnitteluun Opas tehokkaan yritysperinnän suunnitteluun Tästä oppaasta saat vinkit tehokkaan B2B perintäprosessin suunnitteluun ja tietoa käytössä olevista perintäkeinoista Johdanto Tämä opas on tehty kaikille yrityksille,

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti!

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Henna Sopanen 24/10/2013 Kotimaisen suoraveloituksen päättymiseen 100 päivää Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät

Lisätiedot

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Sisältö SEPA end-date asetus tilastotietoa suoraveloituksen tilalle

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Opas tehokkaaseen perintään PK-yritykselle. Seitsemän vaihetta, joilla tehostat yrityksesi erääntyneiden saatavien perintää

Opas tehokkaaseen perintään PK-yritykselle. Seitsemän vaihetta, joilla tehostat yrityksesi erääntyneiden saatavien perintää Opas tehokkaaseen perintään PK-yritykselle Seitsemän vaihetta, joilla tehostat yrityksesi erääntyneiden saatavien perintää Johdanto Tämä perinnän pikaopas on kirjoitettu kaikille yrityksille, jotka myyvät

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia Finanssialan Keskusliitto Syyskuu 2011 Kysymyksiä ja vastauksia Mistä SEPA:ssa on kyse? SEPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area, yhtenäinen euromaksualue. Alueeseen kuuluvat kaikki 27 EU-maata

Lisätiedot

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi A Basware Presentation Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Baswaren verkkolaskupalvelut Kuluttajat mukaan verkkolaskujen

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Visma Duetto Oy. Parannamme luottokaupan tulosta. Luottokaupan riskienhallintaa yli 20 vuoden kokemuksella

Visma Duetto Oy. Parannamme luottokaupan tulosta. Luottokaupan riskienhallintaa yli 20 vuoden kokemuksella Visma Duetto Oy Parannamme luottokaupan tulosta Luottokaupan riskienhallintaa yli 20 vuoden kokemuksella Asiat Visma Dueton esittely Huomautus- ja perintäpalvelut Duetto -asiakasliittymä Perinnästä yleisesti

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

Valmistautuminen kansallisen suoraveloituksen päättymiseen

Valmistautuminen kansallisen suoraveloituksen päättymiseen 1 Valmistautuminen kansallisen suoraveloituksen päättymiseen ebusiness Forum -seminaari 24.5.2012 Tallinna 2 Esityksen sisältö 1. Kotimaisen suoraveloituksen korvaaminen 2. Siirtyminen uusiin palveluihin

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,

Lisätiedot

Sähköinen laskutus etenee. Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004

Sähköinen laskutus etenee. Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004 Sähköinen laskutus etenee Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004 Mikä on verkkolasku? laskun tiedot suoraan laskuttajan laskutusjärjestelmästä vastaanottajan järjestelmään lasku visualisoidaan sähköistä arkistointi-

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

myclub koulutus syksy 2015 Urheilullisia elämyksiä kehittyvässä ja virikkeellisessä yhteisössä

myclub koulutus syksy 2015 Urheilullisia elämyksiä kehittyvässä ja virikkeellisessä yhteisössä myclub koulutus syksy 2015 Urheilullisia elämyksiä kehittyvässä ja virikkeellisessä yhteisössä Sisältö Mitä myclub tekee? Edellytykset Joukkueen jäsenrekisteri Tiedotteet ja sähköposti Tapahtumien hallinta

Lisätiedot

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET Ohjeita velkatietojen selvittämiseen Näin pääset alkuun Kokoa kaikki velkojilta, perimistoimistoilta tai ulosotosta viimeksi saamasi laskut tai maksuhuomautukset, haastehakemukset

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen Matti Mäkinen matti.makinen@sampopankki.fi Päiväys 13.06.2012 Sähköinen asiointi Sampo Pankin tarjoamat sähköisen asioinnin ja liiketoiminnan peruskomponentit Verkkopalkka

Lisätiedot

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7)

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) LIEKSAN KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Kaupunginhallitus hyväksynyt

Lisätiedot

Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa

Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa Tilituki Pro ohjelman varsinainen Sepa-päivitys tehtiin versiossa 2011.2. Siirtymäkauden pankkisiirrot ja joitakin muita Sepa-muutoksia on otettu käyttöön jo aiemmin.

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

Verkkolaskutukseen valmistautuminen ja käyttöönotto. Jorma Jolkkonen 29.9.2009

Verkkolaskutukseen valmistautuminen ja käyttöönotto. Jorma Jolkkonen 29.9.2009 Verkkolaskutukseen valmistautuminen ja käyttöönotto Jorma Jolkkonen 29.9.2009 Muutama kysymys pohdittavaksi... Kuinka moni hoitaa itse yrityksen laskutuksen? Onko käytössäsi laskutusohjelma? Harmittaako

Lisätiedot

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto 1 - MAKSULIIKENNE TILASTOINA - SEPA END-DATE ASETUS - KUINKA SIIRTÄÄ SUORAVELOITUS-ASIAKKAAT

Lisätiedot

myclub koulutus - kevät 2015 Urheilullisia elämyksiä kehittyvässä ja virikkeellisessä yhteisössä

myclub koulutus - kevät 2015 Urheilullisia elämyksiä kehittyvässä ja virikkeellisessä yhteisössä myclub koulutus - kevät 2015 Urheilullisia elämyksiä kehittyvässä ja virikkeellisessä yhteisössä Sisältö Mitä myclub tekee? Edellytykset Joukkueen jäsenrekisteri Tapahtumien hallinta ja ilmoittautumiset

Lisätiedot

Askeleen edellä. Visma Services Oy Kuopio Business Breakfast 27.3.2014

Askeleen edellä. Visma Services Oy Kuopio Business Breakfast 27.3.2014 Askeleen edellä Visma Services Oy Kuopio Business Breakfast 27.3.2014 Liiketoiminnan ja taloushallinnon prosessit kilpailuetuna Asiakkaamme saavat meiltä heidän kilpailijoitaan tehokkaammat liiketoiminnan

Lisätiedot

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo Finvoice. Palvelukuvaus 28..2008 (4) 28..08 Sisällysluettelo Finanssialan keskusliiton suosituksen mukaisen Fincoice-sanoman yleisperiaatteet... Taustaa... 2 Mikä on Finvoice... Kuluttajan e-lasku... 2

Lisätiedot

Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet

Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet Basware Käyttäjäpäivät 21.9.2011 Riku Louho Liiketoiminnan kehittäminen Sampo Pankki Viritä talousprosessit huippukuntoon 1)

Lisätiedot

1 Ostolaskupalvelu...2

1 Ostolaskupalvelu...2 Palvelukuvaus Luottamuksellinen 1 (6) 7.8.2014 Heeros Pääkäyttäjäpalvelun palvelukuvaus SISÄLLYSLUETTELO 1 Ostolaskupalvelu...2 1.1 Yleiskuvaus... 2 1.2 Paperilaskujen vastaanotto ja skannaus... 2 1.3

Lisätiedot

Laskuttajan opas SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN

Laskuttajan opas SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN Laskuttajan opas SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN NYT ON AIKA TOIMIA! Helsingissä 1.10.2013 Yhtenäiseen euromaksualueeseen eli SEPAan siirtymisen myötä kotimainen suoraveloituksemme päättyy

Lisätiedot

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Kaupan Liiton Verkkokauppakoulutus 7.11.2013 Satu Norema Sovelluskonsultti ProCountor International Oy Esityksen sisältö Sähköinen taloushallinto Verkkokaupan liittäminen

Lisätiedot

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2)

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) 1. Nykytila...2 1.1 Ostolaskut...2 1.2 Myyntilaskut (tulostuspalvelu)...2 1.3 Palkkalaskelmat (tulostuspalvelu)...2 2. Tavoitetila...2 2.1 Sähköisten ostolaskujen

Lisätiedot

1 (1) 2.5.2014. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo

1 (1) 2.5.2014. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo Laskuttajailmoituksen teko-ohjelma v.2.0 käyttöohje 2014 1 (1) Sisällysluettelo 1 Laskuttajailmoitusohjelma... 1 2 Laskuttajailmoituksen lähetys... 1 3 Laskuttajailmoituksen tekeminen... 1 4 Laskuttajailmoitusohjelman

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun. Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun. Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala Laskuttajan viestintäaineisto > Kirje laskuttajalta kuluttajalle

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA SAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA SAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA SAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Nakkilan kunta Voimaantulo 7.6.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperiaatteet...2 2. Soveltamisala...2 3. Laskutuksen suorittaja...2 4. Laskut...2

Lisätiedot

Tervetuloa työpajaan! SUORAVELOITUKSEN PÄÄTTYMINEN JA VIESTINTÄ 19.9.2012 KLO 9.00-12.00

Tervetuloa työpajaan! SUORAVELOITUKSEN PÄÄTTYMINEN JA VIESTINTÄ 19.9.2012 KLO 9.00-12.00 Tervetuloa työpajaan! SUORAVELOITUKSEN PÄÄTTYMINEN JA VIESTINTÄ 19.9.2012 KLO 9.00-12.00 October 9, 2012 AIHEITAMME TÄNÄÄN 2 Näin suoraveloitusmigraatio etenee Inkeri Tolvanen, FK Pankkien yhteinen viestintä

Lisätiedot

Toiminnanhoitajan katsaus. Vuodet 2013-2014

Toiminnanhoitajan katsaus. Vuodet 2013-2014 Toiminnanhoitajan katsaus Vuodet 2013-2014 Vuosi 2013 Kuluja saatu huomattavasti karsittua Tilitoimiston palveluita käytetty aiempaa vähemmän,n. 10.000 kuin edellisenä vuonna Kokouksia aiempaa vähemmän

Lisätiedot

Solve laskutus ja verkkolaskutus

Solve laskutus ja verkkolaskutus Solve laskutus Sivu 1 Solve laskutus ja verkkolaskutus Tässä ohjeessa on ohjeet Solven asetusten teosta, aineistojen muodostamisesta ja palautteiden käsittelystä sekä ohjeet suoraveloitettavien asiakkaiden

Lisätiedot

Suoraveloitusmuutos suurlaskuttajan näkökulmasta. Elisa Oyj Kati Mikkonen

Suoraveloitusmuutos suurlaskuttajan näkökulmasta. Elisa Oyj Kati Mikkonen Suoraveloitusmuutos suurlaskuttajan näkökulmasta Elisa Oyj Kati Mikkonen Elisa Oyj Elisa on tietoliikenne- ja ICT-palveluyritys. Tuomme elämyksiä suomalaisten elämään ja tuottavuutta liiketoimintaan online-

Lisätiedot

Cobro24 Powered by Digna

Cobro24 Powered by Digna Cobro24 Powered by Digna Jukka Partanen 6.6.2012 Digna IT Oy lyhyesti Ohjelmistoyritys, Crédito Cobro Oy:n 100 % tytäryhtiö Perustettu 2010 Avainhenkilöillä kymmenien vuosien kokemus perintäjärjestelmien

Lisätiedot

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013 YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013 1 VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Finanssialan Keskusliiton ja Elinkeinoelämän Keskusliiton kysely

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA Venäjän-kaupan huippuseminaari Lahdessa 3.10.2013 Markinvest Oy, Karjalankatu 35A 15150 LAHTI 03 752 1810 www.markinvest.fi Tehdään oikeita asioita oikein. Asiakkaistamme

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

VISMA L7 KOULUTUSPÄIVÄT VANAJANLINNA 16.5. 17.5.2013

VISMA L7 KOULUTUSPÄIVÄT VANAJANLINNA 16.5. 17.5.2013 VISMA L7 KOULUTUSPÄIVÄT VANAJANLINNA 16.5. 17.5.2013 Vuokrien sähköinen laskuttaminen (yrityksille) Sopimus operaattorin kanssa lähtevistä laskuista (Maventa) Maventa on hyvä vaihtoehto (kuluttajan verkkolaskutus

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) Energiateollisuus ry, lakimies eeva.kurkirinne@energia.fi GSM

Lisätiedot

Mikko Kalliovaara. SEPA virtaviivaistaa

Mikko Kalliovaara. SEPA virtaviivaistaa Heeros Systems Oy Tilitoimistoristeilyi i t i t 2010 Mikko Kalliovaara SEPA virtaviivaistaa SEPA ja Heeros - SEPA yleisesti (FKL) - SEPA siirtymäaikataulu (FKL) - SEPA Heeroksen sovelluksissa - Identa

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä 25.10.2011

Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä 25.10.2011 SEPA seurantakysely kesällä 2011 Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä 25.10.2011 Seurantakysely: SEPA-valmiudet organisaatioissa Kahdeksas kysely kesällä 2011 Toteutettiin web-kyselynä Yhteensä 297 vastausta

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

SEPA-MIGRAATIOPROJEKTI SUORAVELOITUS- VIESTINTÄ. SEPA-ydinryhmä 28.11.2012 Kristiina Siikala

SEPA-MIGRAATIOPROJEKTI SUORAVELOITUS- VIESTINTÄ. SEPA-ydinryhmä 28.11.2012 Kristiina Siikala SEPA-MIGRAATIOPROJEKTI SUORAVELOITUS- VIESTINTÄ SEPA-ydinryhmä 28.11.2012 Kristiina Siikala 1 SISÄLLYS Vuosi 2012 suoraveloitusviestinnässä Tehdyt toimenpiteet Suunnitelma viestinnän toimenpiteiksi vuonna

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA

Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA TAMPEREEN TILITOIMISTO OY Täyden palvelun tilitoimisto Kaikki taloushallinnon palvelut PK-yrityksille Kirjanpidot Palkanlaskennat

Lisätiedot

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI?

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? Juha Eerikäinen Head of Cash Management Process Development Finland Nordea Pankki Suomi Oyj 1 2 MITEN SEPA ETENEE - TILASTOTIETOJA MAKSAMISESTA JA VERKKOLASKUISTA

Lisätiedot

Palvelukuvaus 1.0 Monipuoliset maksutavat verkkokauppaan Joustavat tilitykset ja raportointi

Palvelukuvaus 1.0 Monipuoliset maksutavat verkkokauppaan Joustavat tilitykset ja raportointi emaksut Palvelukuvaus 1.0 Monipuoliset maksutavat verkkokauppaan Joustavat tilitykset ja raportointi Sisällys Yleistä emaksut-palvelusta... 1 Näin emaksut toimii verkkokaupassa... 1 Maksutavat... 2 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Taloushallinnon toimistotyöt

Taloushallinnon toimistotyöt Taloushallinnon toimistotyöt LASKUJEN KÄSITTELY Myyntilaskut Ostolaskut Reskontrat Viivästyskorot MAKSULIIKENNE Maksutavat Kassanhoito Ulkomaan maksut Perintä Alussa on LIIKEIDEA Toimintaansa varten hankitaan

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Mikä SEPA? Mikä SEPA? SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE 32 maata Euroopassa: EU-maat, ETA-maat (Islanti, Norja, Liechtenstein, Monaco) ja Sveitsi Yhtenäinen infrastruktuuri, säännöt ja

Lisätiedot

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011 Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 21-21 1.4.211 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 21-21 MAKSUJENVÄLITYS Siirrot 1 Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste 2 Konekieliset

Lisätiedot

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Palvelun kuvaus sivu 1/7 Tiedon asiakirjat: tekijänoikeudet Tämän asiakirjan sisältöä tai mitään sen osaa ei saa jäljentää yrityksenne ulkopuolella

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI 1(7)

KUOPION KAUPUNKI 1(7) KUOPION KAUPUNKI 1(7) Kuopion kaupungin LASKUTUS- JA PERINTÄOHJE YLEISPERIAATTEET 1 2 LASKUTUS 3 4 5 Näitä ohjeita noudatetaan kaikkien kaupungille tulevien saatavien laskutuksessa ja perinnässä ellei

Lisätiedot

Vastaus selvityspyyntöön

Vastaus selvityspyyntöön Vastaus selvityspyyntöön 12.6.2015 Taitoa Turun toimipiste Pirjo Yli-Ikkelä Toimipisteen johtaja Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Toni Eklundin selvityspyyntö kaupungin osto- ja myyntireskontran

Lisätiedot

KAUPAN LIITON EU-DIREKTIIVIAAMU 31.5.2013

KAUPAN LIITON EU-DIREKTIIVIAAMU 31.5.2013 KAUPAN LIITON EU-DIREKTIIVIAAMU 31.5.2013 Ratkaisut EU-direktiivin mukana tuomiin muutostarpeisiin Suomen Maksuturva Oy Mikael Smeds, toimitusjohtaja Puhujasta lyhyesti Kauppatieteiden maisteri (KTM),

Lisätiedot

Mikä muuttuu hallinnoinnin vastuun siirtyessä Fingridille? Kaija Niskala Alkuperätakuun iltapäivä 14.1.2014

Mikä muuttuu hallinnoinnin vastuun siirtyessä Fingridille? Kaija Niskala Alkuperätakuun iltapäivä 14.1.2014 Mikä muuttuu hallinnoinnin vastuun siirtyessä Fingridille? Kaija Niskala Alkuperätakuun iltapäivä 14.1.2014 2 Tilanne ennen alkuperätakuulain muutosta 1.7.2013 Fingrid myöntää tuottajille alkuperätakuut

Lisätiedot

Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007

Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007 Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007 1. Muuttunut toimintaympäristö 2 Muuttunut toimintaympäristö Tietotekninen kehitys on pysyvästi muuttanut yritysten liiketoimintaympäristöä kuluttajien

Lisätiedot

Mieti ennen kuin muutat

Mieti ennen kuin muutat Mieti ennen kuin muutat Millä rahoitat asumisen? vuokra (300-700 /kk) vuokravakuus (1-3 kk vuokra) kotivakuutus (alle 10 /kk) sähkö- ja vesilasku (40 /kk) huonekalut, astiat, ruoka, puhelin- ja nettiyhteydet

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Levikkimarkkinointi Itellan hoitamana. Jakelun ajankohtaispäivä 26.11.2009 Hanne Bergholm

Levikkimarkkinointi Itellan hoitamana. Jakelun ajankohtaispäivä 26.11.2009 Hanne Bergholm Levikkimarkkinointi Itellan hoitamana Jakelun ajankohtaispäivä 26.11.2009 Hanne Bergholm Postiluukku on mieluinen i media Suoramainonnalla puhuttelet henkilökohtaisesti ja erotut joukosta aktivoit it asiakkaasi

Lisätiedot

SEPA-asiaa pankin näkökulmasta

SEPA-asiaa pankin näkökulmasta SEPA-asiaa pankin näkökulmasta Sampo Pankki Manu Kauppila 30.09.2009 Sisältö 1. SEPA:n eteneminen ja maksupalvelulaki 2. SEPA:n vaikutuksista tilisiirtoihin, suoraveloitukseen ja kortteihin 3. Sampo Pankin

Lisätiedot

Tikli-projektin avausseminaari

Tikli-projektin avausseminaari Tikli-projektin avausseminaari Toiminnanohjaus 16.9.2008 Salla Brunou, Severa Luennon sisältö 1. Annetut aiheet 2. Omia kokemuksia Severa Oyj Severa -Kasvanut vuodesta 2003 yli 20 hengen yritykseksi -Asiakaskunta:

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet Visma Netvisor Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen CRM JA MYYNTI PROJEKTINHALLINTA TYÖAIKA JA KULUT AUTOMATISOITU LASKUTUS RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Lisätiedot

SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille

SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille Yleiset toimenpiteet SEPAan siirtymiseksi Käy läpi yrityksen käyttämät maksamiskanavat (verkkopankki, pankkiyhteysohjelma, jne) ja ohjelmistot, joissa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Suoraveloitusmuutoksen toteuttaminen Elisa Oyj:ssä. Kati Mikkonen 7.5.2013

Suoraveloitusmuutoksen toteuttaminen Elisa Oyj:ssä. Kati Mikkonen 7.5.2013 Suoraveloitusmuutoksen toteuttaminen Elisa Oyj:ssä Kati Mikkonen 7.5.2013 Sisältö Elisa Oyj laskuttajana Suoraveloitus Elisassa Valmistautuminen suoraveloituksen loppumiseen Suoraveloitusmuunto laskuttajan

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot