Tilinpäätös Johtokunta Yhtymäkokous

Transkriptio

1 Tilinpäätös Johtokunta Yhtymäkokous

2 Tilinpäätös 2 (53) Sisällys I. ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Yleistä Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa v Toimitusjohtajan yhteenveto Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokous Johtokunta Toimitusjohtaja, yhtymähallinto ja aluelaboratoriot Markkinoilla toimivan tytäryhtiön IslabVerkko Oy:n perustaminen Palvelutuotanto Toimintajärjestelmä Asiakkuudet ja asiakasyhteistyö Talousarvion toteutuminen Investoinnit Käyttötalouden toteutuminen Henkilöstöstrategian toteutuminen Henkilöstön määrä, rakenne ja työpanos Työhyvinvointi ja työsuojelu Poissaolot Rekrytointi Osaamisen hallinta ja sen systemaattinen kehittäminen Opetus- ja tutkimustoiminta Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä Sisäinen valvonta Riskien hallinta Toimintaympäristöön liittyvät riskit Tuotannolliseen toimintaan kohdistuvat riskit Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Liikelaitoskuntayhtymän rahoitusasema ja sen muutokset Liikelaitoskuntayhtymän kokonaistulot ja -menot Johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä II. TILINPÄÄTÖKSEN TOTEUTUMISVERTAILUT... 23

3 Tilinpäätös 3 (53) 8 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET ENNUSTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖSUUNNITELMITTAIN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN ISLAB YHTEENSÄ HALLINTOKESKUS POHJOIS-SAVON ALUELABORATORIO POHJOIS-KARJALAN ALUELABORATORIO ETELÄ-SAVON ALUELABORATORIO MUU TOIMINTA TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN III. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT (ULKOISET) TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE IV. LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ, TILINTARKASTUSPALKKIOTA JA INTRESSITAHOTAPAHTUMIA KOSKEVAT LIITETIEDOT V. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ KIRJANPITOKIRJAT, TOSITTEIDEN LAJIT, SEKÄ SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ... 53

4 Tilinpäätös 4 (53) I. ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMIN- TAKERTOMUS VUODELTA 1 Yleistä Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) jäseniä ovat vuonna olleet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (PSSHP), Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (ISSHP/Sosteri), Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä (ESSOTE) sekä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote). Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian erikoisalojen sekä genetiikan laboratoriopalveluita jäsensairaanhoitopiireilleen sekä niihin kuuluville kunnille. Mikäli terveydenhuoltoa koskevan lakikokonaisuuden valmistelu etenee tämänhetkisten näkymien mukaisesti, ISLABin toimintaympäristössä on odotettavissa merkittäviä muutoksia kuntakentän ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistuessa. 2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa v. 2.1 Toimitusjohtajan yhteenveto Vuosi oli ISLABin yhdestoista toimintavuosi. Tilikauden ylijäämä ennen varauksia ja veroja on ,74 euroa (voittoprosentti 1,51 %). Varausten ja verojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi jää ,87 euroa. Tilikauden tulokseen ovat vaikuttaneet oman tuotannon hintojen suunnitelmallinen alentaminen (-2,5 % v. 2016, -2,5 % v ,5 % ja -2,1% v. ), kustannusten nousu (mm. työja virka-ehtosopimukseen perustuvat palkkojen korotukset ja tuloksellisuus-kertaerä) sekä hoitokäytäntöjen muutoksesta johtuva tutkimusmäärien aleneminen. Tilikauden tulosta rasittaa myös säteilyturvalakiin perustuva pakollinen varaus ( euroa). Ensimmäisen kerran koko ISLABin historiassa tuotantoluvut ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. Yksi vaikuttava tekijä on ennakoitua nopeampi muutos antikoagulanttihoitoihin liittyvissä hoitokäytännöissä. Uudet lääkkeet ovat vähentäneet laboratoriotutkimusten (INR) tarvetta merkittävästi, ja pelkästään tämän hoitokäytännön muutoksen voidaankin katsoa vähentäneen ISLABin liikevaihtoa noin euroa verrattuna vuoteen 2017, kun vuoden talousarviota tehtäessä muutoksen oletettiin jäävän huomattavasti pienemmäksi. Edellä mainituista haasteista huolimatta taloudellinen tulos oli taloussuunnitelmassa ennakoitua parempi tilikauden ylijäämän ollessa euroa (tavoite euroa). Toimintatuotot ovat edelleen riittäneet toiminnan ja investointien rahoitukseen, eikä liikelaitoskuntayhtymällä ole pitkäaikaista velkaa. Yhtymäkokouksen asettaman tavoitteen mukaan jäsenyhteisöjen ja yhteistyökuntien tarvitsemat kliinisen kemian, kliinisen mikrobiologian sekä kliinisen genetiikan laboratoriopalvelut on tuotettu laadukkaasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Yhtymäkokouksen ja johtokunnan asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden voidaan katsoa toteutuneen.

5 Tilinpäätös 5 (53) 2.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokous Liikelaitoskuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa, johon jokainen jäsen valitsee kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen kolme (3) edustajaa. Jäsenen valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy vuosittain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otetun jäsenkuntayhtymän edustaman vuodenvaihteen asukasluvun mukaan siten, että jäsenen valitsemilla edustajilla on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa kymmentätuhatta (10.000) asukasta kohti (Taulukko 1). Jäsenien valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Yhtymäkokous kokoontui vuoden aikana kahdesti; ja Taulukko 1: YHTYMÄKOKOUKSEN ÄÄNIMÄÄRÄT Jäsen As. luku Äänimäärät Osuus% Etelä-Savon sote ky ,0 % Itä-Savon shp ,6 % Pohjois-Karjalan sote ky ,3 % Pohjois-Savon shp ,1 % Yhteensä % Johtokunta Yhtymäkokouksen nimittämä johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoskuntayhtymän toimintaa, ja vastaa liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Johtokunta on valittu vuosiksi Vuonna johtokunta kokoontui seitsemän kertaa. Johtokunnan kokoonpano vuoden lopussa: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Risto Kortelainen Jarmo J. Koski Panu Peitsaro Saara Pesonen Ilkka Naukkarinen Juha Mustonen Merja Miettinen (puheenjohtaja) Risto Miettunen Juha Hartikainen Heikki Löppönen Riitta Smolander Risto Ockenström Jere Penttilä Asko Saatsi Johtokunnan puheenjohtaja vaihtui vuoden aikana saakka puheenjohtajana toimi Jorma Penttinen ja sen jälkeen Merja Miettinen. Varapuheenjohtajana on koko vuoden toiminut Risto Kortelainen. Johtokunnan esittelijänä toimi liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtaja, ja pöytäkirjanpitäjänä hallinto- ja talouspäällikkö.

6 Tilinpäätös 6 (53) Toimitusjohtaja, yhtymähallinto ja aluelaboratoriot Toimitusjohtaja toimii johtokunnan alaisena vastaten ISLABin johtamisesta, hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja toimii myös johtavana ylilääkärinä. Yhtymähallinnossa muita tehtäväalueina ovat mm. liikelaitoskuntayhtymän tuotantotoiminta ja laatu sekä niiden kehittäminen, viestinnästä ja suhdetoiminnasta sekä talous-, henkilöstö- ja tietohallinnosta huolehtiminen sekä muiden liikelaitoskuntayhtymän hallinto- ja talousasioiden sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan hoitaminen. Aluelaboratorioiden johtajat vastaavat paikallisesti palvelutuotannosta. Aluelaboratorioita on kolme: Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon aluelaboratoriot. Joulukuun loppupuolella tapahtui merkittävä muutos liikelaitoskuntayhtymän hallinnossa, kun pitkäaikainen toimitusjohtaja Kari Punnonen jäi virkavapaalle ja varatoimitusjohtaja Päivi Ylikangas otti vastaan liikelaitoskuntayhtymän vetovastuun. Keskeisimmät tilivelvolliset viranhaltijat Toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Hallinto- ja talouspäällikkö Henkilöstöpäällikkö Koulutuspäällikkö Laatupäällikkö Tietohallintopäällikkö Pohjois-Savon aluelaboratorion johtaja Pohjois-Karjalan aluelaboratorion johtaja Etelä-Savon aluelaboratorion johtaja Kari Punnonen ( saakka) (vt.) Päivi Ylikangas ( alkaen) Anu Tervala Jaana Lyhykäinen Ulla Dunder Sari Väisänen Antero Julkunen Kari Punnonen ( saakka) Päivi Ylikangas ( alkaen) Risto Laitinen Päivi Ylikangas Monilla paikkakunnilla ISLABin alueella uusitaan tai peruskorjataan sairaalakiinteistöjä, mikä tarkoittaa merkittäviä muutoksia myös ISLABin tiloihin ja toimintoihin. Kuopiossa on jo osittain päästy uusiin tiloihin, mutta uudistamiset jatkuvat vielä vuoteen 2020 saakka. Rakennusten uudistamisohjelmat ja laboratoriotilojen suunnittelu on jo käynnistynyt myös esim. Joensuussa ja Mikkelissä, ja niissäkin työ tulee jatkumaan muutamia vuosia eteenpäin. Tilahankkeisiin liittyy samalla tuotannon ja toiminnan ylläpidon kannalta merkittäviä muutoksia niin laboratorioautomatiikassa kuin laboratoriotyön ja johtamisen toimintatavoissakin Markkinoilla toimivan tytäryhtiön IslabVerkko Oy:n perustaminen Terveydenhuoltojärjestelmän ja kilpailulainsäädännön muutosten myötä on nähtävissä kehityskulku, joka siirtää nykyistä enemmän palveluita yksityissektorilla ja niin sanotuilla kilpailluilla markkinoilla tuotettaviksi. Liikelaitokset velvoitetaan yhtiöittämään toiminta, mikäli myynti omistajayhteisön ulkopuolelle ei ole satunnaista ja vähäiseksi katsottavaa. Mikäli julkisomisteisen osakeyhtiönä toimivan diagnostiikkapalveluiden tuottajan myynti omistajayhteisön ulkopuolelle on yli tai 5 % liikevaihdosta, kohdistuu siirtymäkauden jälkeen tähän toimijaan uhka sidosyksikköaseman menetyksestä. ISLABin ydintoiminnan sidosyksikköaseman säilyttämistä on omistajajäsenten taholla pidetty jatkossakin perusteltuna. Koska sidosyksikköasemassa toimivan yhtiön edellytykset toimia kilpailluilla markkinoilla ovat voimakkaasti rajoitettuja, ISLABin yhtymäkokous päätti perustaa

7 Tilinpäätös 7 (53) erillisen osakeyhtiön kilpailluilla markkinoilla toimimista varten. IslabVerkko Oy:n perustamissopimus allekirjoitettiin 1.7., ja yhtiö merkittiin Kaupparekisteriin Yhtiön kotipaikka on Kuopio. Yhtiön ensimmäinen tilikausi on poikkeava tilikausi , ja varsinainen toiminta on käynnistynyt Yhtiön toimitusjohtajana toimii Päivi Ylikangas. Henkilöstö ja tuotannontekijät ovat ISLABin kanssa yhteiset, toiminta perustuu yritysten väliseen kustannustenjakosopimukseen. IslabVerkko Oy:n keskeisimpänä toimialana ovat laboratorio- ja lääkäripalvelut, opetus- ja tutkimustoiminta. Toiminta on alkuvaiheessa tarkoitus aloittaa vain kliinisten laboratoriopalveluiden tuottamisella ISLABin toiminta-alueella. IslabVerkko Oy tarjoaa laboratoriopalveluita kilpailluilla markkinoilla toimiville terveyspalveluiden tuottajille. Omaan palvelutuotantoon kuuluvat ensisijaisesti kliinisen kemian ja laboratoriohematologian sekä kliinisen mikrobiologian erikoisalojen diagnostiset tutkimukset. Lisäksi IslabVerkko Oy tuottaa perustasoisia kliinisen fysiologian erikoisalan tutkimuksia ja näytteenottopalveluita. Verikeskustoiminta ja verikeskustutkimukset eivät toistaiseksi kuulu palveluvalikoimaan. Osa asiakasyhteisöjen tarvitsemista palveluista tuotetaan alihankintana. 2.3 Palvelutuotanto ISLABin toimintamalli perustuu sopimuksiin kliinisten laboratoriopalveluiden tuottamisesta sekä omistajina toimiville sairaanhoitopiireille, että perusterveydenhuollon laboratoriotoimintonsa ISLABille luovuttaneille kunnille. Yhtymäkokouksen asettaman tavoitteen mukaan jäsenyhteisöjen ja yhteistyökuntien tarvitsemat kliinisen kemian, kliinisen mikrobiologian sekä kliinisen genetiikan laboratoriopalvelut tuotetaan laadukkaasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Vuonna tuotettujen laboratoriotutkimusten yhteismäärä oli kappaletta, mikä on n. 0,7 % vähemmän vuoteen 2017 verrattuna (Taulukko 2). Näytteenottotapahtumia oli kappaletta (-2,4 %). EKG-rekisteröintejä tehtiin saman verran kuin edellisvuonna eli kappaletta (+0,4 %). INR-tutkimuksia tehtiin 11,8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 2 Suoritteet ISLAB yht Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo 2017 Näytteenotto (kpl) Laskutetut tulokset (kpl) Suoritteet 2017 (kpl) Näytteenotto (kpl) Laskutetut tulokset (kpl) Suoritteet 2017 (kpl) Muutos% suoritteet -0,9 % -2,1 % 1,0 % -0,3 % Muutos: notto -2,42 % -3,52 % -0,65 % -2,26 % tulokset -0,66 % -1,90 % 1,38 % 0,05 % Lähde: MOPO (Management Operational Portal) -raportointijärjestelmä Tuotannon omavaraisuusaste on ollut korkea, sillä alihankintana tuotettiin vain noin 0,9 % tutkimusten kokonaismäärästä. Tämä vastaa noin 9 % osuutta liikevaihdosta. Kappalemäärään verrattuna korkeahko prosentuaalinen osuus liikevaihdosta johtuu alihankintatutkimusten yksittäishinnoista; alihankintatutkimuksina hankitaan kalliimpaa erikoisanalytiikkaa.

8 Tilinpäätös 8 (53) Tuotantoluvut ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. Suurimpana yksittäisenä tekijänä on ennakoitua nopeampi muutos antikoagulanttihoitoihin liittyvissä hoitokäytännöissä. Antikoagulanttihoitojen (Marevan-lääkitys) seuranta muodostaa laboratorioiden kannalta merkittävän näytteenottotoiminnan ja analytiikan kokonaisuuden. Uudet korvaavat lääkkeet, joiden käyttö ei edellytä laboratorioseurantaa, ovat tulossa käyttöön nopeammin kuin vielä esim. vuotta suunniteltaessa odotettiin. Kattava siirtyminen pois Marevan-lääkityksestä ja INR-seurannasta vähentää laboratorion näytteenottokäyntien määrää arvioiden mukaan enimmillään jopa noin 20 %, mikä vaikuttaisi myös ISLABin talouden kokonaisuuteen ja henkilöstöresurssien suunnitteluun. INR-analytiikan määrässä oli havaittavissa vähennystä ensimmäisen kerran vuoden 2017 aikana (6 %), ja vuonna vähennystä oli jo noin 12 %. ISLABin sairaalalaboratorioiden kemian automaation tuotanto kilpailutettiin alkusyksystä 2017 yhteistyössä IS-Hankinnan asiantuntijoiden kanssa. Hankinta toteutettiin Roche Diagnostics Oy:n kanssa. Laitteistojen käyttöönotto alkoi Puijon päivystyslaboratoriosta syyskuussa. Joensuun ja Mikkelin laboratorioiden käyttöönotot olivat vuoden loppupuolella ja laitteistot ovat käytössä koko ISLABin alueella huhtikuussa Tutkimuspalveluiden ja verituotteiden myyntituotoista noin 78 % tulee palvelujen myynnistä liikelaitoskuntayhtymän jäseninä oleville omistajayhteisöille, ja noin 20 % myynnistä niille yhteistyökunnille, jotka ovat liikkeenluovutuksen periaatteella siirtäneet laboratoriopalvelunsa IS- LABille. Verituotteiden osuus liikevaihdosta on noin 8 % kohdistuen pääasiassa alueen keskussairaaloille. 2.4 Toimintajärjestelmä ISLABin palvelutuotanto ja asiantuntijatyö perustuvat osaamisaluetoimintaan, jota johtavat lääketieteelliset vastuualuejohtajat. Osaamisaluetoiminta on yhteistä koko ISLABille ja tavoitteena on toiminnan yhtenäisyys. Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä on FINAS-akkreditointipalvelun (FI- NAS, Finnish Accreditation Service) akkreditoima testauslaboratorio n:o T072. ISLABin toimintajärjestelmä on akkreditoitu perustuen standardiin SFS-EN ISO/IEC 15189:2013 (Lääketieteelliset laboratoriot/erityisvaatimukset laadulle ja pätevyydelle), joka ottaa huomioon ISLABin koko tuotantoprosessin näytteenotosta tuloksen vastaamiseen, ja korostaa asiakasyhteistyön merkitystä toiminnan kehittämisessä. Akkreditointi kattaa kaikki kolme aluelaboratoriota ja sen piirissä ovat kliinisen kemian (kliininen kemia ja hematologia), kliinisen mikrobiologian ja genetiikan erikoisalat sekä näytteenotto. Kantasolusiirtotoimintaa ja IVF-toimintaa säätelee Kudoslaki. Fimea on myöntänyt ISLABin kantasolutoiminnalle sekä KYSin ja ISLABin IVF-toiminnalle kudoslaitostoimiluvat, ja tarkastaa niiden toiminnan kahden vuoden välein. Fimea kävi tarkastamassa kantasolulaboratorion toiminnan ja uudet tilat ISLAB 3A -alueella. Tarkastuksessa ei todettu kriittisiä tai vakavia puutteita. Fimea kävi tarkastamassa myös IVF-toiminnan , missä yhteydessä ei todettu kriittisiä tai vakavia puutteita. Fimea teki tutustumiskäynnin Puijon verikeskukseen marraskuussa. Käynnin yhteydessä keskusteltiin, miten verikeskus pystyy noudattamaan lainsäädäntöä ja Fimean helmikuussa julkaisemaa Good Practise Guidelinea. Samalla käynnillä Fimea tutustui myös Puijon verikeskuksen uusiin tiloihin ja sädetyslaitteeseen Kliinisen mikrobiologian palvelutuotantoa varten ISLABilla on Aluehallintoviraston myöntämä toimilupa. Uusi tartuntatautilaki astui voimaan Sen johdosta myös mikrobiologian

9 Tilinpäätös 9 (53) toimilupakäytäntöön tuli muutoksia. Toimilupia on nyt kolme eritasoista eli laajan toiminnan lupa, suppean toiminnan lupa ja lisäksi pelkästään nopeaa potilashoitoa vaativan diagnostiikan (vieritestaus) edellyttämä mikrobiologian laboratorion kanssa tehtävä valvontasopimus. 2.5 Asiakkuudet ja asiakasyhteistyö Liikelaitoskuntayhtymän asiakkaita ovat sekä sairaalat ja terveyskeskukset (asiakasyhteisöt) että laboratoriotutkimuksiin tulevat yksittäiset potilaat (yksityishenkilöt). ISLABin omistajista Essote, Siun sote ja Sosteri (ISSHP) toimivat alueellisina sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta vastaavina organisaatioina, mutta Pohjois-Savon alueella on yhä useita erillisiä kuntayhtymiä, joskin osa perusterveydenhuollosta kuuluu sielläkin PSSHP:iin KYSTERI-liikelaitoksen myötä. Alueen kaikki kunnat ja kuntayhtymät ovat kuitenkin siirtäneet laboratoriopalveluiden tuotantovastuun liikkeenluovutuksen periaatteilla ISLABille. ISLABin omistajayhteisöille suuntautunut yhteenlaskettu palveluiden myynti on vähentynyt hiukan edellisvuoteen nähden niin kappaleittain kuin euroina tarkasteltuna. Vähennys on kokonaisuutena alle prosentin luokkaa. Lasku selittynee mm. omistajien järjestäytymisellä; samassa organisaatiossa olevat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito pystyvät näkemään toistensa laboratoriotulokset lainsäädännön sitä estämättä. Juuri nämä omistajien organisaatiorakenteessa tapahtuneet muutokset kuitenkin myös hankaloittavat pitkän aikavälin vertailua. Siun sote on vuoden 2017 alusta alkaen sisältänyt koko alueen aiemmin erillisenä toimineen perusterveydenhuollon. Essoten organisaatioon Etelä- Savossa puolestaan on vuoden 2017 alussa liittynyt aiempia kuntatoimijoita, mutta sen edeltäjä sisälsi jo ison osan Mikkelin alueen perusterveydenhuollosta. ISSHP;sta/Sosterista puolestaan on erotettu pienet osat perusterveydenhuoltoa vuosien aikana. Asiakasyhteisöjen kanssa käydään jatkuvaa ja suunnitelmallista vuoropuhelua; kaikki asiakasyhteisöt ovat osallistuneet paikallisten neuvotteluryhmien toimintaan. Neuvotteluryhmien tehtävänä on arvioida palveluiden laadun toteutumista ja keskustella mahdollisista toiminnan muutostarpeista. Muutamat kunnat ovat viime vuosien aikana toteuttaneet terveydenhuollon palveluiden ulkoistamisen yksityiselle toimijalle, mutta ne ovat näistä ratkaisuista riippumatta kaikki jatkaneet ISLABin palveluiden käyttäjinä. Koulutuksellinen yhteistyö asiakasyhteisöjen kanssa nähdään laadukkaan laboratorioprosessin osana. Vuonna perehdytystä ja koulutusta järjestettiin mm. preanalytiikasta ja näytteenotosta, vierianalytiikasta sekä verikeskustoiminnasta. Järjestettiin yhteensä 223 maksutonta tilaisuutta, joihin osallistui n terveydenhuollon ammattilaista. Maksuttomien tilaisuuksien lisäksi ISLAB on tarjonnut asiakasorganisaatioilleen maksullista koulutusta asiakasorganisaatioiden itsensä omistamien vieritestilaitteiden käytöstä ja kapillaarinäytteenotosta. Näitä koulutuksia on pyydetty ja pidetty yhteensä 13 kertaa ja näihin on osallistunut yhteensä 125 terveydenhuollon ammattilaista. Potilasasiakkaat on pystytty palvelemaan näytteenotossa tavoitteiden mukaisesti. Potilaiden tyytyväisyyttä näytteenottopalveluihin seurataan potilailta saaduilla asiakaspalautteilla. Palautetta annetaan pääasiassa näytteenottopisteistä saatavilla lomakkeilla ja internetin palautekanavan kautta. Vuoden lopussa otettiin lisäksi koekäyttöön palautekysely upotettuna asiakasorganisaation palautekyselytolppaan KYSillä, Pieksämäen sairaalassa ja SiunSoten alu-

10 Tilinpäätös 10 (53) eella. Kaikki asiakaspalautteet ja kehittämiskohteet käsitellään vuoden lopussa uusitun ohjeistuksen mukaisesti. Vuonna ei järjestetty tehostettua asiakaspalautekyselyä, joten asiakkaiden tyytyväisyyttä kuvaava indeksi (4,51) on otettu vuoden loppuun mennessä annettujen palautetolpan kyselyn vastausten perusteella (Kuinka tyytyväinen olit palveluumme tänään? n=293 kpl). Indeksiluku ei siten ole suoraan vertailukelpoinen edellisten vuosien lukuun. 2.6 Talousarvion toteutuminen Hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi johtokunta on kolmena viimeksi kuluneena tilikautena päättänyt oman tuotannon hintojen alentamisesta. Vuosina 2016 ja 2017 hintoja alennettiin noin 2,5 %. Vuodelle tehtiin oman tuotannon hinnoittelussa maltillisia hinnanalennuksia, jotka laskivat ISLABin oman tuotannon tulokertymää noin 2,1 % verran. Vuoden talousarvion valmistelu ja palvelutuotannon määrän ennakointi perustui oletukseen palvelutarpeen säilymisestä vuoden 2017 tasolla. Toiminnan suunnittelun perustana pidettiin vuoden 2017 kuukausien 1-6 palvelutuotannon määrää. Alihankintana tuotettavien tutkimusten hinnat määräytyivät voimassa olevien kilpailutusten ja hankintapäätösten perusteella. Toimipisteiden tilavuokra, tukipalvelut sekä paikalliseen toimintaan kohdistuvat henkilöstökustannukset huomioitiin näytteenottomaksua määriteltäessä. Edellä mainituilla toiminnan ja hinnoittelun tasoilla yhtymäkokous määritteli vuoden talouden tavoitteeksi positiivisen tuloksen saavuttamisen. Johtokunta hyväksyi talousarviossa tilikauden ennakoiduksi ylijäämäksi euroa. Taloudellinen tulos oli taloussuunnitelmassa ennakoitua parempi tilikauden ylijäämän ollessa euroa, ja toimintatuotot ovat edelleen riittäneet toiminnan ja investointien rahoitukseen, eikä liikelaitoskuntayhtymällä ole pitkäaikaista velkaa. Edellä tässä toimintakertomuksessa kuvatuista haasteista huolimatta saavutettu talousarviota parempi tulos on perustunut hyvin hallittuun kustannusrakenteeseen ja onnistuneisiin tuotantomenetelmien valintoihin. Materiaalien ja palveluiden ostot toteutuivat lähes talousarvion verran (99,98 %), ja kasvoivat edellisvuoteen verrattuna vain noin 1,1 %. Tietotekniikkapalveluista aiheutuvat kustannukset ovat nousseet n. 3 %. Läpilaskutettavista kustannuksista alihankintatutkimusten kustannukset ovat nousseet lähes 10 % kun taas veri- ja verivalmistekustannukset ovat alentuneet lähes 9 %. Henkilöstömenot kaikkineen olivat odotettua alhaisemmat; vaikka palkkamenot nousivat edellisvuodesta 2,72 %, jäivät henkilösivukulut merkittävästi ennakoitua alhaisemmiksi. Palkkamenojen kasvu pitää sisällään 1.5. tehdyn palkkojen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisen yleiskorotuksen (noin , 1,25 %) sekä tammikuussa 2019 maksetun kertaerän (noin , sis. sivukulut), joka on KILAn kuntajaoston ohjeen mukaisesti kirjattu vuodelle. Poistot eivät toteutuneet talousarvion mukaisesti, koska suurimmat hankinnat toteutuivat vasta loppuvuodesta, jonka vuoksi poistosumma on niiden osalta vuonna poikkeuksellisen pieni. Liiketoiminnan muut kulut nousivat edellisvuodesta noin 9,3 % mikä on hieman enemmän kuin mitä talousarviossa ennakoitiin (102,9 %). Korotus tulee mm. käyttökorvauskulujen noususta sekä euron pakollisesta varauksesta.

11 Tilinpäätös 11 (53) Kustannusten nousuun vaikuttavat osaltaan eri puolilla ISLABia tapahtuvat tilaremontit, jotka vaativat väistämättä jonkin verran esimerkiksi erilaisten koneiden, kalusteiden ja kylmälaitteiden uusimista. Uudistukset perustuvat pääasiassa kuntien terveyskeskusten ja alueen sairaaloiden tilauudistuksiin, ja ovat myös monella tapaa välttämättömiä erilaisten sisäilma- yms. ongelmien vuoksi. ISLABin suurimman yksikön, Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteydessä sijaitsevien Puijon laboratorioiden muutokset ovat alkaneet jo vuoden 2017 puolella ja jatkuvat edelleen. Uusia hankkeita on alkanut tai alkamassa mm. Joensuussa ja Mikkelissä. Kustannuksiin on edellisvuosina pyritty varautumaan myös investointivarauksilla, joita vuoden tilinpäätöksissäkin on kirjattu alas lähes euron verran. Samoin vuoden tilinpäätöksessä tehtiin uusi investointivaraus vastaavia tulevia uudistuksia varten. Vuonna peruspääomalle maksettiin korkoa 1 prosentin verran Investoinnit Yhtymäkokouksen päättämien talousarvion perusteiden mukaan investoinnit tuli suunnitella siten, että niiden kokonaismäärä ei ylitä euroa. Aikaisempien vuosien tapaan osa hankinnoista jätettiin kuitenkin uudelleenarvioinnin jälkeen tekemättä tai siirrettiin tulevaisuuteen. Investointisuunnitelmasta toteutui lopulta euroa, josta n euroa katetaan investointivarauksella. Toteutuneista investoinneista euroa on sijoituksia oman tytäryhtiön osakkeisiin Käyttötalouden toteutuminen Pohjois-Savon ja Etelä-Savon aluelaboratoriot saavuttivat positiivisen taloudellisen tuloksen.. Pohjois-Savon aluelaboratorion taloudellinen tulos oli hyvä, ja se vastasi pääosin liikevoiton muodostumisesta. Palveluiden kysyntä kasvoi voimakkaimmin Etelä-Savossa todennäköisesti organisaatiomuutosten vaikutuksesta. Oman toiminnan hinnanalennukset ja samaan aikaan tapahtunut kustannusten nousu vaikuttivat eniten Pohjois-Karjalan aluelaboratoriossa, jonka tulos jäi tappiolliseksi. 2.7 Henkilöstöstrategian toteutuminen Henkilöstön määrä, rakenne ja työpanos Vuoden lopussa ISLABin palveluksessa oli 584 työntekijää (taulukko 3). Pienet aluelaboratoriokohtaiset muutokset kertovat sekä tuotannon toiminnallisista muutoksista että työtehtävien uudelleenorganisoinnista. Myös aluelaboratorioiden välistä työnjakoa on lisätty. Henkilöstökulut olivat 25,6 miljoonaa euroa, mikä on euroa enemmän kuin edeltävänä vuonna. Tähän vaikuttivat kunnallisen virkaehtosopimuksen mukaiset palkkojen yleiskorotus (1.25 %) keväällä sekä virkaehtosopimuksen mukainen kertaerä joka kunta-alan kirjanpito-ohjeistuksen mukaisesti kuitenkin kirjattiin vuodelle. Toisaalta myös aiemmat vuodelta 2016 vuoteen 2019 ulottuvat valtionhallinnon kilpailukykysopimuksen mukaiset -30 % lomarahaleikkauksien vaikutukset näkyvät henkilöstökuluissa.

12 Tilinpäätös 12 (53) Tulukko 3. HENKILÖSTÖN PALVELUSSUHTEET ALUELABORATORIOITTAIN (31.12.) 2017 kaikki vakit. kaikki vakit. Hallintokeskus Pohjois-Savon aluelab Pohjois-Karjalan aluelab Etelä-Savon aluelab Yhteensä Lähde: Prima-raportointijärjestelmä (primaarilähde Prima-henkilöstöjärjestelmä). Taulukko 4: TYÖPANOS ALUELABORATORIOITTAIN Muutos Hallintokeskus Pohjois-Savon aluelab ,5 2,5 Pohjois-Karjalan aluelab. 115,4 115,7 0,3 Etelä-Savon aluelab. 81,8 80,1-1,7 Yhteensä 450,2 448,3-1,9 Lähde: MOPO portaali -raportointijärjestelmä (primaarilähde Prima-henkilöstöjärjestelmä). Työpanos = henkilöstön palvelussuhdepäivät poissaolopäivät Työhyvinvointi ja työsuojelu Työhyvinvoinnin kehittäminen on olennainen osa ISLABin henkilöstöjohtamista tarkoittaen laaja-alaista, työelämän kokonaislaatua parantavaa toimintaa. ISLABissa tätä kehitystyötä tehdään arjessa jatkuvasti yhdessä eri henkilöstöryhmien välillä sekä yhteistyötoimikunnassa, johon IS- LABissa työsuojelutoimikunta myös sisältyy. Työsuojelun toimintaohjelma on päivitetty ajanjaksolle vv osaksi henkilöstöstrategista kokonaisuutta. Toimintaohjelman painopiste on kuitenkin yhä ennakoivassa työsuojelussa ja yhtenä keskeisenä tavoitteena on työhyvinvoinnin huomioiminen päivittäisessä johtamisessa ja ammatillisessa toiminnassa. Vuonna Kuopiossa sekä osin jatkuen muiden aluelaboratorioiden osalta myös vuonna 2019, toteutunut päivystyslaboratorion suunnittelu ja käyttöönotto oli merkittävä osuus henkilöstön merkittävällä osallistumisella toteutukseen. Henkilökunnalla on käytössään epassi-tuoteperheestä Sportti ja Kulttuuri osio omaehtoista harrastustoimintaa varten. Vuonna passi oli aktiivisessa käytössä lähes koko henkilöstöllä. Henkilöstön aloitteesta henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi johtokunta päätti työyhteisöpalkinnon vuosittaisesta myöntämisestä, ja niinpä sarjassaan jo toinen ISLAB työyhteisöpalkinto jaettiin vuoden aikana paikalliseen toimintaan. Henkilöstön työtyytyväisyyden arviointikysely toteutetaan vähintään kahden vuoden välein. Vuonna keväällä toteutettiin suunnitelman mukainen vuosikysely. Kyselyssä henkilöstön antama yleisarvosana ISLABista työnantajana oli 3,69/5, mikä noudattelee aiempien kyselyiden tuloksia.

13 Tilinpäätös 13 (53) Poissaolot Sairauspoissaolot ovat yksi henkilöstöstrategian mukaisen toiminnan onnistumista kuvaavista mittareista. Sairausperusteisten poissaolojen suhde palvelujaksojen kalenteripäiviin vuosina on esitetty aluelaboratorioittain taulukossa 5. Sairauspoissaoloprosentin vuoden 2016 hienoisen kasvun jälkeen on palattu aiempien vuosien alemmalle tasolle. Tämä voi kertoa siitä, että työhyvinvoinnin hallintamallin mukaisella toiminnalla muutamien pitkien poissaolojen vaikutus on hallinnassa. Sairausperusteisten poissaolojen seurantaa on eri työterveyshuollon toimittajien osalta yhtenäistetty edelleen ja työterveyshuollot raportoivat sairausperusteiset poissaolot diagnoosiryhmittäin sekä poissaolon pituuden mukaan. Tilastoihin sisällytetään myös esimiehen antamat luvanvaraiset sairauspoissaolot, joten seurantaa on pystytty tehostamaan ja korjaavia toimenpiteitä kohdistamaan paremmin. Poissaolojen seuranta on tärkeää myös toiminnassa tapahtuneiden muutosten mahdollisten heijastusvaikutusten havaitsemisen kannalta. Taulukko 5. SAIRAUSPOISSAOLOT (%) ALUELABORATORIOITTAIN Hallintokeskus 1 1 Pohjois-Savon aluelab. 6 6,7 Pohjois-Karjalan aluelab. 6,6 9,6 Etelä-Savon aluelab. 5,6 8,4 Koko vuosi 5,9 6,4 Lähde: Mopo portaali raportointijärjestelmä. Primäärilähde Prima-henkilöstöjärjestelmä. Koko vuoden sairauspoissaoloprosentti ei ole aluelaboratorioiden keskiarvo, vaan Prima- järjestelmä laskee kunkin aluelaboratorion erikseen kaavalla sairauspoissaoloprosentti = (sairauspoissaoloaika/teoreettinen säännöllinen työaika) x 100 % Rekrytointi ISLABin pääasiallisena rekrytointikanavana on sähköinen Kuntatyönantajien KuntaRekry. Avoimia työpaikkoja on ollut haettavissa 33 kpl, joihin hakijoita oli kaikkiaan 113, ja avoimet virat ja toimet on toistaiseksi saatu täytettyä. Rekrytoinneissa on eri ammattiryhmien osalta onnistuttu hyvin, mutta erityisesti pienemmillä paikkakunnilla sijaitsevien toimipisteiden osalta on nähtävillä rekrytointiongelmia. Oppilaitosyhteistyö ja laadukas opiskelijaohjaus nähdään yhtenä rekrytoinnin kanavana Osaamisen hallinta ja sen systemaattinen kehittäminen Henkilökunnan osaaminen ja asiantuntemus takaavat osaltaan laadukkaan ja taloudellisen palvelutuotannon. Vuonna noin 70 % henkilökunnasta osallistui erilaisiin täydennyskoulutuksiin (2017: 70 %, 2016: 90 %, 2015: 97 %). Noin neljäsosa koulutustapahtumista oli ISLABin järjestämää omaa täydennyskoulutusta edellisen vuoden tapaan. Täydennyskoulutuksessa hyödynnettiin myös verkkoluentoja ja webinaareja. Vuonna järjestettiin perinteisesti kaksi ISLABin koulutuspäivää, joista toinen oli toukokuussa Juvalla ja toinen marraskuussa Kuopiossa. Näissä koulutuspäivissä oli osallistujia yhteensä noin 140. Molemmat koulutuspäivät jaettiin tämän lisäksi Skype-yhteydellä kaikkiin ISLABin laboratorioihin. Skype-yhteydellä osallistujia oli yli 60.

14 Tilinpäätös 14 (53) Täydennyskoulutustapahtumien vaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesti. Annetun palautteen perusteella vaikuttavuusindeksien keskiarvo asteikolla 1-5 oli 4,2 tavoitteen ollessa 3,5. Koulutusten katsotaan täyttävän asetetut tavoitteet erinomaisesti. Palautteen perusteella täydennyskoulutus on ollut vaikuttavaa ja niin organisaation kuin osallistujankin asettamat tavoitteet on saavutettu. Taulukko 6 TÄYDENNYSKOULUTUS VUONNA Koulutukset Koulutuspäivät Osallistujat (kpl) (kpl) (hlöä) Sisäinen Ulkoinen Yhteensä Koulutuspäivät / työpanos (450,1): 1,4 Sisäinen Ulkoinen Yhteensä Koulutuspäivät / työpanos (450,8): 1,2 Lähde: Koulutusrekisteri -järjestelmä, johon kirjataan koulutustapahtumat ja osallistumiset. Koulutusrekisteriin kirjataan koulutustilaisuuden kesto (1 tunti = 0,1 koulutuspäivää, 2 tuntia= 0,2 koulutuspäivää, 3 tuntia = 0,3 koulutuspäivää, 4-5 tuntia = 0,5 koulutuspäivää, 6-8 tuntia = 1 koulutuspäivä). Koulutuspäivien määrä = koulutuksen pituus x osallistujien määrä muutettuna kokonaisiksi päiviksi. Osallistumisen määrä = osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärä Varsinaisen täydennyskoulutusten ja osallistumisten määrä on vuoden 2017 tasolla. Uusien tilojen ja laitteistojen käyttöönoton sekä toiminnan muutosten myötä vuonna osaamisen hallinta on painottunut paljolti perehdyttämiseen. Vuoden aikana perehdytysjärjestelmä saatiin sähköiseen muotoon ja sen käyttö aloitettiin. Sähköiseen järjestelmään on vuonna kirjattu 436 käynnissä olevaa tai valmista perehdytystä 25 perehdytyskortille. Organisaation sisällä osaamista on enenevissä määrin jaettu myös ajankohtaisista aiheista järjestetyissä ns. Pop-Up -koulutuksissa ja tietoiskuissa. Näitä lyhyitä noin tunnin tilaisuuksia kirjattiin 21, joista kaikki jaettiin SKYPE-yhteydellä koko ISLABin alueelle ja niihin osallistui n. 400 työntekijää. Näiden on huomattu olevan vaikuttava osaamisen kehittämisen muoto. 2.8 Opetus- ja tutkimustoiminta Kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian opetus- ja tutkimustoiminta kuuluvat liikelaitoskuntayhtymän tehtäviin. ISLABin henkilökunta Kuopiossa on yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa osallistunut lääketieteen, hammaslääketieteen ja terveyden biotieteiden ja farmasian perusopetukseen, opinnäytetöiden ohjaamiseen, sekä ammatillisen jatkokoulutuksen toteutukseen. Itä-Suomen yliopiston kliinisen mikrobiologian ja kliinisen kemian professorit toimivat ISLABissa erikoisalojensa mukaisissa asiantuntijatehtävissä. Kaikki kliinisen kemian erikoisalanopetustehtävissä toimineet kolme henkilöä siirtyivät loppuvuodesta 2017 hyvin lyhyen ajan kuluessa toisiin tehtäviin, mikä hankaloitti huomattavasti opetuksen- ja tutkimustoiminnan järjestämistä. Opetustoiminta saatiin kuitenkin toteutettua alkuperäisessä laajuudessaan sijaisjärjestelyjen turvin. ISLAB tekee aktiivista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja -oppilaitosten kanssa myös bioanalyytikko- ja lähihoitajakoulutuksessa. Vuonna ISLABissa oli harjoittelussa tai tutustu-

15 Tilinpäätös 15 (53) misjaksolla 94 bioanalyytikko-opiskelijaa tai tutustujaa ja 2 kansainvälistä opiskelijaa. Opiskelijaohjauksen kansallisessa vertailussa (CLES+T) ISLAB on menestynyt hyvin työyksikön ilmapiirin ja laboratorion ohjaussuhteen laatumittareiden lukujen ollessa 7,93-8,12. Kansainvälisissä lehtisarjoissa julkaistiin yhteensä 9 artikkelia, jossa ISLABin tutkijat olivat mukana. 3 Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä Kuntalain mukaan yhtymäkokous päättää sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteista ja Johtokunta vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Johtokunta antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Toimitusjohtaja, aluelaboratorioiden johtajat, yhtymähallinnon viranhaltijat sekä esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Riskien hallinta on tärkeä toimintajärjestelmän osa-alue, joten sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat olennainen osa strategista ja operatiivista toiminnan suunnittelua, päätöksentekoa, seurantaa, poikkeamiin reagoimista sekä suoriutumisen arviointia. Liikelaitoskuntayhtymällä on ohje koskien sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan periaatteita. 3.1 Sisäinen valvonta Sisäistä valvontaa on vuonna toteutettu yhtymäkokouksen hyväksymän ohjeen periaatteiden mukaisesti (Itä- Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet, yhtymäkokous ). Keskeisiin menettelytapoihin ei ole tehty muutoksia edelliseen vuoteen verrattaessa. Toimitusjohtaja ja aluelaboratorioiden johtajat vastaavat palvelutuotannon ja talouden suunnitelmanmukaisesta toteutumisesta ja sen seurannasta aluelaboratoriokohtaisesti. Aluelaboratorioiden johtajat myös tarkastavat oman henkilökuntansa tekemien päätösten oikeellisuutta ja delegointipäätöstenmukaisuutta esim. pistokokein. Muut keskeiset viranhaltijat vastaavat oman hallinto-osuutensa sisäisestä tarkastuksesta, ja raportoivat havainnoistaan toimitusjohtajalle. Säännöllinen ISLABin ja aluelaboratorioiden johtoryhmätyöskentely on toiminut osana sisäisen valvonnan kokonaisuutta. Johtokunnan tekemän päätöksen mukaisesti osa sisäisestä valvonnasta ostetaan palveluna PSSHP:n sisäisen tarkastuksen yksiköltä. Vuonna on toimitusjohtajan apuna ISLABin sisäisessä tarkastuksessa toiminut CIA, JHTT, KHT Jukka Malkki. Sisäisen valvonnan toimintasuunnitelman mukaisesti on laadittu kirjaamotoimintaa koskeva tarkastusraportti. ISLABin johtokunta on kokouksessaan hyväksynyt toimitusjohtajan laatiman sisäisen valvonnan ja tarkastuksen raportin, jossa todetaan, että sisäisen valvonnan toteutus on vastannut siitä annettua ohjeistusta. 3.2 Riskien hallinta Toimitusjohtaja vastaa ISLABin riskinarvioinnin kokonaistoteutuksesta ja sitä käsitellään myös sisäisen valvonnan raportissa. ISLABin riskinarvioinnin yhteenveto tarkistetaan vuosittain osana johdon katselmusta. Riskitekijöiden arviointi on dokumentoitu Granite-ohjelmiston avulla. Erillinen riskinarvioinnin yhteenveto on käsitelty johdon katselmuksessa omana asiakohtanaan, ja

16 Tilinpäätös 16 (53) Granite-ohjelmiston avulla tuotetut aluelaboratoriokohtaiset yhteenvedot ovat nähtävillä IS- LABin intranetissä. ISLABin toimintaan kohdistuu ulkopuolisia toimintaympäristöstä aiheutuvia riskejä sekä tuotannolliseen toimintaan liittyviä riskejä Toimintaympäristöön liittyvät riskit ISLABin toimintaympäristössä on näköpiirissä merkittäviä muutoksia kuntakentän ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistuessa. Muuttuva toimintaympäristö sekä terveydenhuoltojärjestelmän ja lainsäädännön muutokset tuottavat riskejä ISLABin toiminnalle. Lainsäädännön muutokset rajoittavat kunnallisten liikelaitosten mahdollisuuksia toimia kilpailluilla markkinoilla. Kilpailulainsäädännön estäessä liikelaitoksia toimimasta kilpailluilla markkinoilla, ja samaan aikaan yksityisen terveydenhuollon aseman voimistuessa on ennakoitavissa, että ISLAB tulee jossain määrin menettämään markkinaosuuttaan Tuotannolliseen toimintaan kohdistuvat riskit ISLABin tuotannolliseen toimintaan kohdistuvat riskitekijät voidaan jakaa viiteen ryhmään: suunnittelu- ja seurantajärjestelmä, johtamisjärjestelmä, palvelutuotanto ja tukitoiminnat, omaisuusriskit, henkilöriskit. a) Johtamisjärjestelmän riskit Hajautettu johtamisjärjestelmä edellyttää vastuiden jakamista, mikä perustuu osaltaan hallintosääntöön ja osittain tehtyihin delegointipäätöksiin. Päätösvaltuuksien ja tehtyjen päätösten yhdenmukaisuuden seuranta edellyttää tarkistustoimenpiteitä aluelaboratoriotasolla ja aluelaboratorioiden johtajien toimesta. Henkilövaihdoksiin liittyvää riskiä pyritään pienentämään uusiin tehtäviin liittyvällä perehdytyksellä. b) Palvelutuotannon- ja tukitoimintojen riskit Tuotantojärjestelmän riskit Tuotantojärjestelmään liittyviä riskejä hallitaan suunnitelmallisen toimintajärjestelmän avulla. Akkreditoitua (FINAS, T072) toimintajärjestelmää arvioidaan sekä sisäisesti että ulkoisesti (FI- NAS) kaikissa aluelaboratorioissa. Kaikki aluelaboratoriot ovat akkreditoinnin piirissä. Yhtenäinen laitekanta, analyysituotannon varalaiteverkosto sekä kattava kuljetusjärjestelmä helpottavat reagointia ongelmatilanteisiin. Julkisen sektorin suurimpien laboratoriotoimijoiden kesken solmittu terveydenhuoltolakiin perustuva yhteistyösopimus parantaa osaltaan palvelutuotannon riskien hallintaa. Sairaalakokonaisuuksien ja laboratoriotilojen laajat peruskorjaushankkeet sekä ennakoimattomat rakennusteknisistä ongelmista johtuvat tuotannon uudelleenjärjestelyt on tunnistettu tuotantojärjestelmän riskitekijäksi. ISLABin keskeiset laboratorioanalytiikkaa tuottavat automaatiojärjestelmät uusitaan vuosien 2019 aikana. Laitekannan uusinta vähentää vanhenevasta laitekannasta johtuvien tuotantohäiriöiden riskiä. Muutoshetken hallintaan liittyy uusien laitteistojen käyttöönottovaiheen riskejä, joita on hallittu hyvällä suunnittelulla ja perehdytyksellä. ISLABin tuotannollisten tietojärjestelmien toimintavarmuus on ollut hyvä. Ennakoimattomiin katkoksiin on varauduttu ohjeistamalla menettelytavat kiireisen analytiikan tuottamiseksi myös tietojärjestelmäkatkosten aikana. ISLABin tuotannollisissa tietojärjestelmissä tai niiden yhteyk-

17 Tilinpäätös 17 (53) sissä oli vain yksittäisiä lyhyehköjä häiriöitä vuoden aikana. Ennakoimattomat laboratoriotulosten toimituskatkokset ovat tyypillisimmin liittyneet asiakasyhteisöjen verkkoliikenteen tai potilaskertomusjärjestelmien toimintahäiriöihin. Tietosuoja - ja tietoturvariskit Tietosuojariskejä hallitaan menettelytapojen ohjeistuksella ja koulutuksella, salasanakäytännöillä, laboratoriotilojen kulunvalvonnalla sekä rajoittamalla tietojärjestelmien käyttöoikeuksia työtehtävien mukaan. Tuotannollisten tietojärjestelmien toimittajien kanssa tehdyissä sopimuksissa on huomioitu tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät menettelyt. EU:n tietosuojaasetuksen mukaiset täydennykset ISLABin henkilötietojakäsittelevien tietojärjestelmien sopimuksiin täydennettiin vuoden aikana. Menettelytapojen seurannasta ja tietojärjestelmätarkistuksista ovat ensisijaisesti vastanneet tietohallintopäällikkö yhdessä erikseen nimetyn tietosuojavastaavan kanssa. Tietosuojaan liittyvistä menettelytavoista on annettu opastusta koko henkilöstölle. Vuonna ei havaittu toimenpiteitä vaatineita tietosuojarikkeitä, eikä myöskään lokitietojen pistokoetarkastuksissa havaittu epäasiallista toimintaa. c) Suunnittelu- ja seurantajärjestelmien riskit Talousriskit Taloustilannetta ja tuotantolukuja käsitellään ISLABin johtoryhmän kokouksissa pääsääntöisesti kuukausittain. Johtokunnalle raportoidaan jokaisessa kokouksessa, lisäksi johtokunnalle esitetään osavuosikatsaus noin kolme kertaa vuodessa. Talouden ja toiminnan seurannassa käytetyt tietojärjestelmät (FINA-seuranta/KYS, Sigma ja MOPO-portaali) ovat toimineet suunnitellulla tavalla. Laskutuksen toteutumista seurataan ja tarkistetaan sekä ISLABin hallinnon että tietohallinnon ja Istekki Oy:n asiantuntijoiden toimesta seurantatyökalujen avulla. Liikelaitoskuntayhtymän sopimuksia ylläpidetään erillisessä sopimusrekisterissä. Tärkeimpiä toimintaan liittyviä palvelusopimuksia ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti palvelutuottajien ja ISLABin yhteisten ohjausryhmien toimesta. Vaikka suurimmat kilpailutukset ja hankintasopimukset hoidetaan teknisesti Sansia Oy:n (entinen IS-Hankinta Oy) kautta, ISLABin asiantuntijat osallistuvat hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen aktiivisesti. Palveluiden myynnin luottoriskiä voidaan pitää alhaisena, koska enin osa palveluista myydään joko kunnille tai kuntayhtymille ja myynti yksityisille lääkäriasemille tai vastaaville on vähäistä. ISLAB ja PSSHP ovat yhteisesti tehneet perintätoimintaa koskevan sopimuksen Intrum-Justitian kanssa. ISLABin maksuvalmius on ollut koko vuoden hyvä, eikä pankkitiliin liitettyä luottolimiittivarausta ole käytetty. d) Omaisuusriskit Vakuutuskokonaisuus on suunniteltu kattavaksi, ja se katselmoidaan vuosittain ISLABin vakuutusasioiden hoitajana toimivan vakuutusmeklarin kanssa. Vakuutuskokonaisuus on hankittu Protector Vakuutuksen sekä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian kautta.

18 Tilinpäätös 18 (53) Suurimmat kilpailutukset ja hankintasopimukset hoidetaan Sansia Oy:n (aiemmin IS-Hankinta Oy) kautta. ISLABilla on hankintaohje, jossa on hankintamenetelmien ja päätösvaltuuksien ohella ohjeistettu myös esim. koneiden, laitteiden ja kalusteiden rekisteröinti ISLABin omaisuusrekisteriin. e) Henkilöstöriskit Henkilöstöresursseja on seurattu osana johtoryhmätyöskentelyä. Työsuhteisiin, työajanseurantaan ja sijaiskäytäntöihin liittyviä asioita on käyty läpi säännöllisesti osastonhoitajakokouksissa, ja myös suunnitteluohjeistusta, seurantavelvoitteita ja delegointipäätöksiä on tarkennettu. Henkilöstön rekrytointi on onnistunut hyvin, ja avoimet virat ja toimet on pääsääntöisesti saatu täytettyä. Asiantuntevan henkilöstön saatavuus on ollut riittävä turvaamaan palvelurakenteen toiminnan. Toiminnan rakenne on suunniteltu siten, että keskeisten toimintojen vastuut on mahdollisuuksien mukaan jaettu useiden henkilöiden kesken. Henkilöstön työhyvinvointitoimintaan kuuluvat kiinteänä osana ergonomia sekä eritasoiset työsuojeluhankkeet. Toimipisteissä tapahtuneiden muutosten yhteydessä on tänä vuonna panostettu erityisesti lähilaboratorioiden näytteenottopisteiden työpiste-ergonomiaan. Toinen myös työsuojelullisesti merkittävä hanke on ollut turvamekanismilla varastettujen näytteenottovälineiden käyttöönotto ja niihin perehdyttäminen. Omaehtoista harrastustoimintaa varten henkilöstöllä on käytössään liikunta- ja kulttuuriosio epassi-hyvinvointiedusta. Henkilöstön aloitteesta myönnettävä työyhteisöpalkinto jaettiin vuonna toista kertaa. Henkilöstöllä on vain vähän sivutoimia, eikä sivutoimien ja päätehtävän välillä ole havaittu ristiriitoja. Sivutoimien myöntämisen toimivalta on kuvattu hallintosäännössä ja sivutoimilupia ja - ilmoituksia varten on laadittu erillinen lomake. Liikeyritysten järjestämiin koulutustapahtumiin osallistuminen perustuu aina esimiehen päätökseen, ja myös ulkomaisiin tapahtumiin osallistuttaessa ISLAB pääsääntöisesti maksaa matkakustannukset. 4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden ylijäämä ennen varauksia ja veroja on ,74 euroa. Investointivarausten, poistoeron sekä verojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi jää ,87 euroa (voittoprosentti 1,5 %). Toimintatuotot ovat riittäneet toiminnan ja investointien rahoitukseen, eikä liikelaitoskuntayhtymällä ole pitkäaikaista velkaa. Tilikauden tulokseen ovat vaikuttaneet oman tuotannon hintojen suunnitelmallinen alentaminen (v ,5 %, v ,5 % ja v. -2,1 %), kustannusten nousu (mm. työ- ja virkaehtosopimukseen perustuvat palkkojen korotukset ja tuloksellisuus-kertaerä) sekä hoitokäytäntöjen muutoksesta johtuva tutkimusmäärien aleneminen. Tilikauden tulosta rasittaa myös säteilyturvalakiin perustuva pakollinen varaus ( euroa). Tuloksesta esitetään myös tehtäväksi uusi investointivaraus ( euroa). Toimintamenoista noin 43 % muodostuu henkilöstömenoista ja 45 % materiaalien ja palveluiden ostoista. Loput 12 % ovat liiketoiminnan muita kuluja. Muut kulut -erästä 41 % on tilavuokrista aiheutuvia kuluja ja 50 % käyttökorvausmenoja (tuotannon analytiikka).

19 Tilinpäätös 19 (53) Taulukko 7 TP 2017 TP Muutos Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 ) (1000 ) Liikevaihto , ,97 0,2 % Liiketoiminnan muut tuotot 386,42 378,12-10,8 % Materiaalit ja palvelut , ,47 4,1 % Henkilöstökulut , ,13-3,2 % Poistot ja arvonalentumiset -726,38-689,48 11,4 % Liiketoiminnan muut kulut , ,05 2,9 % LIIKEYLIJÄÄMÄ 2 625,13 941,96-0,13 Rahoitustuotot ja -kulut -11,64-31,74-60,4 % YLIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 2 613,49 910,23-0,12 YLIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA JA VEROJA 2 613,49 910,23-0,12 Poistoeron vähennys 30,25-438,50-73,0 % Vapaaehtoisten varausten vähennys 100,23 199,77-122,3 % Tuloverot -3,03-2,57-17,2 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 2 740,94 668,93 0,04 Tuloslaskelman tunnusluvut: %-yks Sijoitetun pääoman tuotto, % 26,25 10,89-15,36 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 26,25 10,89-15,36 Voitto, % 4,31 1,51-2,80 5 Liikelaitoskuntayhtymän rahoitusasema ja sen muutokset Liikelaitoskuntayhtymän maksuvalmiutta kuvaavat tunnusluvut ovat huonontuneet vuoden aikana. Lyhytaikaista maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku Quick ratio on kuitenkin edelleen hyvä 1,74 (2,17), ja kassan riittävyys on 37 päivää (58). Shekkitiliin liitettyä luottolimiittiä ei ole käytetty. Maksuvalmiuden heikentyminen johtuu investointien määrän kasvusta, heikentyneestä tilikauden tuloksesta sekä omistajille palautetusta aiempien tilikausien ylijäämästä. Liikelaitoskuntayhtymällä ei ole sijoituksia. Investointimenot olivat 56 % suuremmat kuin vuonna 2017, mikä johtuu mm. investointivarauksilla katettavien hankkeiden asteittaisesta toteutumisesta. Investointien kokonaissumma jäi kuitenkin edelleen huomattavasti alle tavoitetason, mikä johtuu esim. hankkeiden arviota myöhemmästä toteutumisesta sekä aiempien vuosien tapaan vuoden mittaan tehtävästä investointitarpeiden uudelleenarvioinnista. Vuoden tilinpäätöksessä on tuloutettu investointeja yhteensä ,89 euroa, ja muodostettu poistoerot hankkeiden hankintamenon suuruisena ,70 euroa. Tehtyjä poistoeroja on tuloutettu suunnitelman mukaan yhteensä ,90 euroa. Pitkäaikaisia myyntisaamisia tai ostovelkoja ei ole. Liikelaitoskuntayhtymän myyntisaamisilla on 21 vuorokauden maksuaika. Merkittäviä vanhentuneita saamisia tai niihin liittyviä riskejä ei ole. Liikelaitoskuntayhtymän vieras pääoma muodostuu lyhytaikaisista ostoveloista, sekä siirto- ja muista veloista (mm. lomapalkka ja raha, palkkojen jaksotukset). Myyntisaamisten määrä on kasvanut ja ostovelkojen lisääntynyt, mikä johtuu lähinnä tilinpäätöksenaikaisista jaksotuksista.