Tilinpäätös Johtokunta Yhtymäkokous

Transkriptio

1 Tilinpäätös Johtokunta Yhtymäkokous

2 Tilinpäätös 2 (50) Sisällys I. ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Yleistä Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa v Toimitusjohtajan yhteenveto Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokous Johtokunta Toimitusjohtaja, yhtymähallinto ja aluelaboratoriot Palvelutuotanto Toimintajärjestelmä Asiakkuudet ja asiakasyhteistyö Talousarvion toteutuminen Investoinnit Käyttötalouden toteutuminen Henkilöstöstrategian toteutuminen Henkilöstön määrä, rakenne ja työpanos Työhyvinvointi ja työsuojelu Poissaolot Rekrytointi Osaamisen hallinta ja sen systemaattinen kehittäminen Opetus- ja tutkimustoiminta Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä Sisäinen valvonta Riskien hallinta Toimintaympäristöön liittyvät riskit Tuotannolliseen toimintaan kohdistuvat riskit Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Liikelaitoskuntayhtymän rahoitusasema ja sen muutokset Liikelaitoskuntayhtymän kokonaistulot ja -menot Johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä II. TILINPÄÄTÖKSEN TOTEUTUMISVERTAILUT TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 23

3 Tilinpäätös 3 (50) 9 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET ENNUSTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖSUUNNITELMITTAIN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN ISLAB YHTEENSÄ HALLINTOKESKUS POHJOIS-SAVON ALUELABORATORIO POHJOIS-KARJALAN ALUELABORATORIO ETELÄ-SAVON ALUELABORATORIO MUU TOIMINTA TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN III. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT (ULKOISET) TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE IV. LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMISTAPAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ, TILINTARKASTUSPALKKIOTA JA INTRESSITAHOTAPAHTUMIA KOSKEVAT LIITETIEDOT V. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ KIRJANPITOKIRJAT, TOSITTEIDEN LAJIT, SEKÄ SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ... 50

4 Tilinpäätös 4 (50) I. ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMIN- TAKERTOMUS VUODELTA 1 Yleistä Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) jäseniä ovat vuonna olleet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (PSSHP), Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (ISSHP/Sosteri), Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä (ESSOTE) sekä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote). Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian erikoisalojen sekä genetiikan laboratoriopalveluita jäsensairaanhoitopiireilleen sekä niihin kuuluville kunnille. Tulevaisuudessa ISLABin toimintaympäristössä on näköpiirissä merkittäviä muutoksia kuntakentän ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistuessa. Mikäli terveydenhuoltoa koskevan lakikokonaisuuden valmistelu etenee tämänhetkisten näkymien mukaisesti, tulee ISLABin omistus siirtymään perustettaville maakunnille. 2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa v. 2.1 Toimitusjohtajan yhteenveto Vuosi oli ISLABin kymmenes toimintavuosi. Julkisen terveydenhuollon piirissä olevien asiakasyhteisöjen määrässä ei ole tapahtunut muutoksia vuonna, joten ISLABin tarjoamien palveluiden kysyntä on pysynyt vakaana. Vuodelle tehtiin oman tuotannon hinnoittelussa maltillisia hinnanalennuksia, jotka laskivat ISLABin oman tuotannon tulokertymää noin 2,5 % verran. Henkilöstömenot jäivät alle edellisen vuoden tason, ja kun samaan aikaan palveluiden kysyntä tutkimusmäärän perusteella kasvoi 1,3 %, vuosi oli aikaisempien vuosien tapaan toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvin onnistunut. Taloudellinen tulos on edelleen erittäin hyvä tilikauden ylijäämän ollessa ,78 euroa. Yhtymäkokouksen ja johtokunnan asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden voidaan katsoa toteutuneen. 2.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokous Liikelaitoskuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa, johon jokainen jäsen valitsee kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen kolme (3) edustajaa. Jäsenen valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy vuosittain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otetun jäsenkuntayhtymän edustaman vuodenvaihteen asukasluvun mukaan siten, että jäsenen valitsemilla edustajilla on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa kymmentätuhatta (10.000) asukasta kohti (Taulukko 1). Jäsenien valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Vuonna kunnallisvaalikausi vaihtui. Yhtymäkokous kokoontui vuoden aikana kahdesti; ja Jälkimmäisessä kokouksessa valittiin uusi johtokunta sekä tarkastuslautakunta kunnallisvaalikaudelle 2020.

5 Tilinpäätös 5 (50) Taulukko 1: YHTYMÄKOKOUKSEN ÄÄNIMÄÄRÄT As. luku Jäsen Äänimäärät Osuus% Etelä-Savon sote ky ,0 % Itä-Savon shp ,6 % Pohjois-Karjalan sote ky ,3 % Pohjois-Savon shp ,1 % Yhteensä % Johtokunta Yhtymäkokouksen nimittämä johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoskuntayhtymän toimintaa, ja vastaa liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Vuonna johtokunta kokoontui v. kuusi kertaa. Vuosiksi valitun johtokunnan toimikausi jatkui siihen saakka, kunnes uuden vaalikauden mukainen yhtymäkokous kokoontui, ja valitsi uuden (kokoonpano alkaen). Johtokunnan kokoonpano saakka: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Risto Kortelainen Kati Myllymäki (26.4. saakka) Jarmo J. Koski (26.4. alkaen) Panu Peitsaro Pekka Martikainen Antti Turunen Ilkka Naukkarinen Jorma Penttinen Risto Miettunen Juhani Nuutinen Veli-Matti Kosma Riitta Smolander Risto Ockenström Jere Penttilä Asko Saatsi Johtokunnan kokoonpano alkaen: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Risto Kortelainen Jarmo J. Koski Panu Peitsaro Saara Pesonen Ilkka Naukkarinen Juha Mustonen Jorma Penttinen Risto Miettunen Juha Hartikainen Heikki Löppönen Riitta Smolander Risto Ockenström Jere Penttilä Asko Saatsi Johtokunnan puheenjohtajana on koko vuoden ajan toiminut Jorma Penttinen ja varapuheenjohtajana Risto Kortelainen. Johtokunnan esittelijänä toimii toimitusjohtaja Kari Punnonen ja valmistelijana ja pöytäkirjanpitäjänä hallinto- ja talouspäällikkö Anu Tervala.

6 Tilinpäätös 6 (50) Toimitusjohtaja, yhtymähallinto ja aluelaboratoriot Toimitusjohtaja toimii johtokunnan alaisena vastaten ISLABin johtamisesta, hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja toimii myös johtavana ylilääkärinä. Yhtymähallinnossa muita tehtäväalueina ovat mm. liikelaitoskuntayhtymän tuotantotoiminta ja laatu sekä niiden kehittäminen, viestinnästä ja suhdetoiminnasta sekä talous-, henkilöstö- ja tietohallinnosta huolehtiminen sekä muiden liikelaitoskuntayhtymän hallinto- ja talousasioiden sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan hoitaminen. Aluelaboratorioiden johtajat vastaavat paikallisesti palvelutuotannosta. Vuoden alussa ISLABin toimintajärjestelmän rakennetta muutettiin siten, että aiemman neljän aluelaboratorion sijasta on aluelaboratorioita nyt tulevan maakuntarakenteen mukaisesti kolme: Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon aluelaboratoriot. Vuoden aikana on Pohjois-Karjalan aluelaboratorion johtajana toiminut ylilääkäri Risto Laitinen, mutta muutoin ei vuoden aikana ole keskeisimmissä johtoryhmätyöskentelyn osallistuvissa viranhaltijoissa tapahtunut muutoksia. Monilla paikkakunnilla ISLABin alueella uusitaan tai peruskorjataan sairaalakiinteistöjä, mikä tarkoittaa merkittäviä muutoksia myös ISLABin tiloihin ja toimintoihin. Kuopiossa on jo osittain päästy uusiin tiloihin, mutta uudistamiset jatkuvat vielä ainakin vuoteen 2019 saakka. Rakennusten uudistamisohjelmat ja laboratoriotilojen suunnittelu on jo käynnistynyt myös esim. Joensuussa ja Mikkelissä, ja niissäkin työ tulee jatkumaan muutamia vuosia eteenpäin. Tilahankkeisiin liittyy samalla tuotannon ja toiminnan ylläpidon kannalta merkittäviä muutoksia niin laboratorioautomatiikassa kuin laboratoriotyön ja johtamisen toimintatavoissakin. Keskeisimmät tilivelvolliset viranhaltijat Toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Toimitusjohtajan varahenkilö Hallinto- ja talouspäällikkö Henkilöstöpäällikkö Koulutuspäällikkö Laatupäällikkö Tietohallintopäällikkö Pohjois-Savon aluelaboratorion johtaja Pohjois-Karjalan aluelaboratorion johtaja Etelä-Savon aluelaboratorion johtaja Kari Punnonen Päivi Ylikangas Anu Tervala Jaana Lyhykäinen Ulla Dunder Sari Väisänen Antero Julkunen Kari Punnonen Risto Laitinen Päivi Ylikangas 2.3 Palvelutuotanto ISLABin toimintamalli perustuu sopimuksiin kliinisten laboratoriopalveluiden tuottamisesta sekä omistajina toimiville sairaanhoitopiireille, että perusterveydenhuollon laboratoriotoimintonsa ISLABille luovuttaneille kunnille. Yhtymäkokouksen asettaman tavoitteen mukaan jäsenyhteisöjen ja yhteistyökuntien tarvitsemat kliinisen kemian, kliinisen mikrobiologian sekä kliinisen genetiikan laboratoriopalvelut tuotetaan laadukkaasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Vuonna tuotettujen laboratoriotutkimusten yhteismäärä oli kappaletta, mikä on n. 1,4 % enemmän vuoteen 2016 verrattuna (Taulukko 2). Näytteenottotapahtumia oli kappaletta (+ 0,5 %), ja myös ekg-rekisteröintejä tehtiin aiempaa enemmän eli kappaletta (+ 2,0 %).

7 Tilinpäätös 7 (50) Taulukko 2 Suoritteet ISLAB yht Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo 2016 Näytteenotto (kpl) Laskutetut tulokset (kpl) Suoritteet 2016 (kpl) Näytteenotto (kpl) Laskutetut tulokset (kpl) Suoritteet (kpl) Muutos% suoritteet 1,3 % 1,8 % 2,0 % -0,8 % Lähde: MOPO (Management Operational Portal) -raportointijärjestelmä Tuotannon omavaraisuusaste on ollut korkea, sillä alihankintana tuotettiin vain noin 0,7 % tutkimusten kokonaismäärästä. Tämä vastaa noin 7 % osuutta liikevaihdosta. Kappalemäärään verrattuna korkeahko prosentuaalinen osuus liikevaihdosta johtuu alihankintatutkimusten yksittäishinnoista; alihankintatutkimuksina hankitaan kalliimpaa erikoisanalytiikkaa. Alihankintatutkimusten määrä nousi edellisvuoteen verrattuna vain alle 1 %, kun kustannukset nousivat noin 12 %. Antikoagulanttihoitojen (Marevan-lääkitys) seuranta muodostaa laboratorioiden kannalta merkittävän näytteenottotoiminnan ja analytiikan kokonaisuuden. Uudet korvaavat lääkkeet, joiden käyttö ei edellytä laboratorioseurantaa, ovat vähitellen tulossa nykyistä laajempaan käyttöön. Kattavasti toteutettuna tämän siirtyminen pois Marevan-lääkityksestä ja INR-seurannasta saattaisi vähentää laboratorion näytteenottokäyntien määrää enimmillään jopa noin 20 %, mikä vaikuttaisi myös ISLABin talouden kokonaisuuteen ja henkilöstöresurssien suunnitteluun. Vuoden aikana on ensimmäisen kerran ollut havaittavissa INR-analytiikan määrässä laskusuuntaus (- 6%), mikä kuvastaa hoitokäytännössä tapahtuvaa muutosta. ISLABin sairaalalaboratorioiden tuotannon keskeisin laitekanta on ollut käytössä jo vuodesta 2008 lähtien. Uusi kilpailutus toteutettiin alkusyksystä yhteistyössä IS-Hankinnan asiantuntijoiden kanssa. Hankinta toteutetaan edullisimman tarjouksen tehneen Roche Diagnostics Oy:n kanssa, ja laiteasennukset käynnistyvät huhtikuussa 2018 uusien tilojemme valmistuessa Puijon sairaalassa. Tutkimuspalveluiden ja verituotteiden myyntituotoista noin 77 % tulee palvelujen myynnistä liikelaitoskuntayhtymän jäseninä oleville omistajayhteisöille, ja noin 20 % myynnistä niille yhteistyökunnille, jotka ovat liikkeenluovutuksen periaatteella siirtäneet laboratoriopalvelunsa IS- LABille. Verituotteiden osuus liikevaihdosta on noin 8 % kohdistuen pääasiassa alueen keskussairaaloille. 2.4 Toimintajärjestelmä ISLABin palvelutuotanto ja asiantuntijatyö perustuvat osaamisaluetoimintaan, jota johtavat lääketieteelliset vastuualuejohtajat. Osaamisaluetoiminta on yhteistä koko ISLABille ja tavoitteena on toiminnan yhtenäisyys. Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä on FINAS-akkreditointipalvelun (FI- NAS, Finnish Accreditation Service) akkreditoima testauslaboratorio n:o T072. ISLABin toimintajärjestelmä on akkreditoitu perustuen standardeihin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 (Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys. Yleiset vaatimukset) ja SFS-EN ISO/IEC 15189:2013 (Lääke-

8 Tilinpäätös 8 (50) tieteelliset laboratoriot/erityisvaatimukset laadulle ja pätevyydelle), joka ottaa huomioon ISLA- Bin koko tuotantoprosessin näytteenotosta tuloksen vastaamiseen, ja korostaa asiakasyhteistyön merkitystä toiminnan kehittämisessä. Akkreditointi kattaa kaikki kolme aluelaboratoriota ja sen piirissä ovat sekä kliinisen kemian (kliininen kemia ja hematologia) että kliinisen mikrobiologian erikoisalat ja vuoden arvioinnissa pätevyysalueelle lisättiin uutena genetiikan laboratorion toiminta. Kantasolusiirtotoimintaa ja IVF-toimintaa säätelee Kudoslaki. Fimea on myöntänyt ISLABin kantasolutoiminnalle sekä KYSin ja ISLABin IVF-toiminnalle kudoslaitostoimiluvat, ja tarkastaa niiden toiminnan kahden vuoden välein. Fimea kävi 1.3. tarkastamassa kantasolulaboratorion toiminnan ja uudet tilat ISLAB 3A -alueella. Tarkastuksessa ei todettu kriittisiä tai vakavia puutteita. Fimea kävi tarkastamassa myös IVF-toiminnan 2.11., missä yhteydessä ei todettu kriittisiä tai vakavia puutteita. Kliinisen mikrobiologian palvelutuotantoa varten ISLABilla on Aluehallintoviraston myöntämä toimilupa. Uusi tartuntatautilaki astui voimaan Sen johdosta myös mikrobiologian toimilupakäytäntöön tuli muutoksia. Toimilupia on nyt kolme eritasoista eli laajan toiminnan lupa, suppean toiminnan lupa ja lisäksi pelkästään nopeaa potilashoitoa vaativan diagnostiikan (vieritestaus) edellyttämä mikrobiologian laboratorion kanssa tehtävä valvontasopimus. 2.5 Asiakkuudet ja asiakasyhteistyö Liikelaitoskuntayhtymän asiakkaita ovat sekä sairaalat ja terveyskeskukset (asiakasyhteisöt) että laboratoriotutkimuksiin tulevat yksittäiset potilaat (yksityishenkilöt). Vuosien 2016 aikana on ISLABin omistajayhteisöjen toiminnassa tapahtunut merkittäviä organisaatiouudistuksia. Vuonna Essote, Siun sote ja Sosteri ovat toimineet alueellisina sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta vastaavina organisaatioina, mutta Pohjois-Savon alueella on yhä useita erillisiä kuntayhtymiä. Alueen kaikki kunnat ja kuntayhtymät ovat kuitenkin siirtäneet laboratoriopalveluiden tuotantovastuun liikkeenluovutuksen periaatteilla ISLABille. ISLABin omistajayhteisöille suuntautunut yhteenlaskettu palveluiden myynti on kasvanut edellisvuoteen nähden niin kappaleittain kuin euroina tarkasteltuna. Osittain kasvu selittyy harvalukuisten, mutta yksikköhinnaltaan kalliiden erikoistutkimusten käytön lisääntymisellä. Pitkän aikavälin vertailua ja seurantaa kuitenkin hankaloittavat omistajien organisaatiorakenteessa tapahtuneet muutokset. Uusi Siun soten organisaatio Pohjois-Karjalassa on vuoden alusta alkaen sisältänyt koko alueen aiemmin erillisenä toimineen perusterveydenhuollon. Essoten organisaatioon Etelä-Savossa puolestaan on vuoden alussa liittynyt aiempia kuntatoimijoita, mutta sen edeltäjä sisälsi jo ison osan Mikkelin alueen perusterveydenhuollosta. ISSHP;sta/Sosterista puolestaan on erotettu pienet osat perusterveydenhuoltoa vuosien aikana. Terveydenhuoltojärjestelmän lainsäädännön uudistuksessa on nähtävissä kehityskulku, joka siirtää nykyistä enemmän palveluita yksityissektorilla ja niin sanotuilla kilpailluilla markkinoilla tuotettaviksi. Tämä merkitsee nykyisen asiakasyhteisömme, julkisen sektorin toimijoiden, palvelutuotannon määrän laskua. Osana uudistuksen valmistelua on toteutettu Ylä-Savon alueella valinnanvapauskokeiluja, joiden yhteydessä potilailla on mahdollisuus valita perusterveydenhuollon palveluiden tuottajaksi tavanomaisen terveyskeskuksen sijasta myös yksityinen palve-

9 Tilinpäätös 9 (50) luiden tuottaja. Vuoden aikana on valinnanvapauskokeilujen yhteydessä ollut havaittavissa ISLABin tuottaman laboratorioanalytiikan määrässä kuntakohtaisesti vaihdellen 0-10 % laskuja. Asiakasyhteisöjen kanssa käydään jatkuvaa ja suunnitelmallista vuoropuhelua; kaikki asiakasyhteisöt ovat osallistuneet paikallisten neuvotteluryhmien toimintaan. Neuvotteluryhmien tehtävänä on arvioida palveluiden laadun toteutumista ja keskustella mahdollisista toiminnan muutostarpeista. Muutamat kunnat ovat viime vuosien aikana toteuttaneet terveydenhuollon palveluiden ulkoistamisen yksityiselle toimijalle, mutta ne ovat näistä ratkaisuista riippumatta kaikki jatkaneet ISLABin palveluiden käyttäjinä. Koulutuksellinen yhteistyö asiakasyhteisöjen kanssa nähdään laadukkaan laboratorioprosessin osana. Vuonna perehdytystä ja koulutusta järjestettiin mm. preanalytiikasta ja näytteenotosta, vierianalytiikasta, verikeskustoiminnasta sekä verikaasuanalysaattoreiden ja ensihoitoon käyttöön otettujen CRP-analysaattoreiden käytöstä. Yksittäisten koulutus- ja perehdytystilaisuuksien lisäksi vuonna järjestimme kaikilla ISLABin sairaalapaikkakunnilla (Iisalmi, Joensuu, Kuopio, Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna ja Varkaus) samansisältöiset koulutustilaisuudet aiheena Laatua ja osaamista näytteenottoon sekä pikamittaukseen. Luentojen lisäksi koulutuspäivän tauoilla oli näytteenoton ja vierianalytiikan työpajoja. Koulutukseen osallistui yi 350 terveydenhuollon ammattilaista ja palaute oli erinomaista. Kaiken kaikkiaan vuonna maksutonta koulutusta ja perehdytystä annettiin yli 1000 terveydenhuollon ammattilaiselle yli 260 tilaisuudessa. Maksuttomien tilaisuuksien lisäksi ISLAB on tarjonnut asiakasorganisaatioilleen maksullista koulutusta asiakasorganisaatioiden itsensä omistamien vieritestilaitteiden käytöstä ja kapillaarinäytteenotosta. Näitä koulutuksia on pyydetty ja pidetty yhteensä 9 kertaa ja näihin on osallistunut yhteensä 100 terveydenhuollon ammattilaista. Potilasasiakkaat on pystytty palvelemaan näytteenotossa tavoitteiden mukaisesti; potilaista 80 % on kutsuttu näytteenottoon 30 min sisällä laboratorioon saapumisesta tavoitteen ollessa 75 %. Potilaiden tyytyväisyyttä näytteenottopalveluihin seurataan potilailta saaduilla asiakaspalautteilla. Kaikki asiakaspalautteet ja kehittämiskohteet käsitellään ohjeistuksen mukaisesti laboratorioiden viikkopalavereissa. Vuoden 2016 loppupuolelta asiakaspalautetta on voinut antaa myös internetissä olevien palautelomakkeiden kautta, mutta vastaanotettujen palautteiden määrä tätä kautta on vielä pieni. Vuonna ei järjestetty tehostettua asiakaspalautekyselyä, joten asiakkaiden tyytyväisyyttä kuvaava indeksi (3,82) on laskettu vuoden aikana näytteenoton asiakaspalautelomakkeella spontaanisti annetusta palautteesta (n=120 kpl). Indeksiluku ei siten ole suoraan vertailukelpoinen vuoden 2016 indeksilukuun, joka perustui tehostettuun asiakaspalautekyselyyn (n=8.641 kpl). Vuonna 2018 asiakaspalautelomakkeen näkyvyyttä internetissä pyritään parantamaan, ja siten lisäämään asiakkailta kerättävän palautteen määrää. 2.6 Talousarvion toteutuminen Vuodelle tehtiin oman tuotannon hinnoittelussa maltillisia hinnanalennuksia, jotka laskivat ISLABin oman tuotannon tulokertymää noin 2 % verran. Toiminnan suunnittelun perustana pidettiin vuoden 2016 kuukausien 1-6 palvelutuotannon määrää. Alihankintana tuotettavien tutkimusten hinnat määräytyivät voimassa olevien kilpailutusten ja hankintapäätösten perusteella. Toimipisteiden tilavuokra, tukipalvelut sekä paikalliseen toimintaan kohdistuvat henkilöstökustannukset huomioitiin näytteenottomaksua määriteltäessä.

10 Tilinpäätös 10 (50) Edellä mainituilla toiminnan ja hinnoittelun tasoilla yhtymäkokous määritteli vuoden talouden tavoitteeksi positiivisen tuloksen saavuttamisen. Johtokunta hyväksyi talousarviossa tilikauden ennakoiduksi ylijäämäksi euroa. Liikelaitoskuntayhtymän taloudellinen tulos on merkittävästi talousarviota parempi tilikauden ylijäämän ollessa ,78 euroa. Hyvä taloudellinen tulos sekä nyt päättyneellä, että sitä edeltäneillä tilikausilla on perustunut toisaalta tutkimuspalveluiden kysynnän nousuun, toisaalta hyvin hallittuun kustannusrakenteeseen ja onnistuneisiin tuotantomenetelmien valintoihin. Omaan tuotantoon kohdistuneista hinnanalennuksista huolimatta liikevaihtoa kertyi 3,7 % talousarviossa ennakoitua enemmän ja 0,2 % yli vuoden 2016 tason. Palvelutuotannon määrä nousi vuonna noin 1,3 % vuoteen 2016 verrattuna. Liikevaihdon kasvu kohdistuu lähes täysin liikelaitoskuntayhtymän omistajille. Materiaalien ja palveluiden ostot ylittivät talousarvion n. 6,3 prosentilla, ja kasvoivat edellisvuoteen verrattuna n. 4,1 %. Lisäyksestä n. 60 % tulee alihankintatutkimusten ja n. 35 % laboratoriotarvikkeiden kustannusten noususta. Henkilöstökulut jäivät 3,2 % alle vuoden 2016 toteuman. Tähän vaikutti merkittävästi KIKY-sopimuksen mukaiset alennukset lomarahaan (n. 30 %) sekä työttömyysvakuutusmaksuihin (n. 26 %). Kaiken kaikkiaan esim. henkilösivukulut olivat n. 34,4 % alhaisemmat kuin v Toimintakate oli 3,4 M ja vuosikate 3,3 M (TA molemmissa 1,2 M ). Poistojen määrä on lisääntynyt kasvaneiden investointikustannusten ja isompien kehityshankkeiden myötä. Liiketoiminnan muut kulut toteutuivat lähes budjetin mukaisesti, mutta ovat n. 2,9 % suuremmat kuin v Tämä johtuu uudistettujen tilojen kohonneista vuokrakustannuksista (8,5 %). Muut menot -erästä 46 % on tilavuokrista aiheutuvia kuluja. Vuonna peruspääomalle maksettiin korkoa 1 prosentin verran. Kustannusten noususta huolimatta kokonaiskustannukset per suorite ovat noin 6,4 euroa, mikä on saman verran kuin vuonna Investoinnit Yhtymäkokouksen päättämien talousarvion perusteiden mukaan investoinnit tuli suunnitella siten, että niiden kokonaismäärä ei ylitä euroa. Aikaisempien vuosien tapaan osa hankinnoista jätettiin kuitenkin uudelleenarvioinnin jälkeen tekemättä tai siirrettiin tulevaisuuteen. Investointisuunnitelmasta toteutui lopulta euroa, josta n euroa katetaan investointivarauksella. Investointien määrä tulee nousemaan vielä lähivuosina, kun useita hankintoja on suunniteltu toteutettavaksi vasta v ja 2019 aikana, kun ISLABin suurimman ympärivuorokautisesti toimivan yksikön uudet tilat valmistuvat. Etenkin erikoisrakenteita tai muuta tilasuunnittelua vaativia hankintoja on ollut järkevintä siirtää, jotta ne voidaan ottaa huomioon suoraan uusien tilojen suunnittelussa, eikä väliaikaisratkaisuja tarvita Käyttötalouden toteutuminen Kaikki aluelaboratoriot saavuttivat positiivisen taloudellisen tuloksen. Perusta hyvälle taloudelliselle tulokselle rakentui palvelukysynnän kasvusta. Pohjois-Savon aluelaboratorion taloudelli-

11 Tilinpäätös 11 (50) nen tulos oli hyvä, ja se vastasi pääosin liikevoiton muodostumisesta. Palveluiden kysyntä kasvoi voimakkaimmin Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa todennäköisesti organisaatiomuutosten vaikutuksesta. Vaikka Pohjois-Karjalan osalta tulos näyttää pienemmältä kuin v. 2016, se on jopa parempi, kun otetaan huomioon v tulokseen vaikuttanut, vuotta 2015 koskeva laskutuserä ( ). 2.7 Henkilöstöstrategian toteutuminen Henkilöstön määrä, rakenne ja työpanos Vuoden lopussa ISLABin palveluksessa oli 583 työntekijää (taulukko 3). Pienet aluelaboratoriokohtaiset muutokset kertovat osaltaan sekä tuotannon toiminnallisista muutoksista että työtehtävien uudelleenorganisoinnista mm. eläköitymisen myötä. Myös esimerkiksi aluelaboratorioiden välistä työnjakoa on lisätty. Henkilöstökulut olivat 25,1 miljoonaa euroa, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kulukertymään pienentävät mm. valtionhallinnon kilpailukykysopimuksen mukaiset lomarahaleikkaukset sekä työttömyysvakuutusmaksun aleneminen. Tulukko 3. HENKILÖSTÖN PALVELUSSUHTEET ALUELABORATORIOITTAIN (31.12.) 2016 kaikki vakit. kaikki vakit. Hallintokeskus Pohjois-Savon aluelab Pohjois-Karjalan aluelab Etelä-Savon aluelab Yhteensä Lähde: Prima-raportointijärjestelmä (primaarilähde Prima-henkilöstöjärjestelmä). Taulukko 4: TYÖPANOS ALUELABORATORIOITTAIN Muutos Hallintokeskus 13,1 13-0,1 Pohjois-Savon aluelab. 236, ,8 Pohjois-Karjalan aluelab. 114,3 115,4 1,1 Etelä-Savon aluelab. 83,9 81,8-2,1 Yhteensä 447,5 450,2 2,7 Lähde: MOPO portaali -raportointijärjestelmä (primaarilähde Prima-henkilöstöjärjestelmä). Työpanos = henkilöstön palvelussuhdepäivät poissaolopäivät Työhyvinvointi ja työsuojelu Työhyvinvoinnin kehittäminen on olennainen osa ISLABin henkilöstöjohtamista tarkoittaen laaja-alaista, työelämän kokonaislaatua parantavaa toimintaa. Käytännössä ISLABissa tätä kehitystyötä tehdään yhteistyötoimikunnassa, johon ISLABissa sisältyy myös työsuojelutoimikunta. Työsuojelun toimintaohjelman mukaisten aiheiden lisäksi erityistä huomiota kiinnitettiin näytteenoton turvallisuuteen uusien turvamekanismilla varustettujen verinäytteenottoneulojen käyttöönotossa ja käytön opastuksessa.

12 Tilinpäätös 12 (50) Kuopiossa on muutaman vuoden ollut meneillään laboratoriotyön ja johtamisen uudistamiseen tähtäävä hanke, jossa myös henkilökunta on mukana useiden suunnitteluryhmien kautta. Hanke on osa vuonna 2018 käyttöön saatavien uusien 24/7-tuotantotilojen suunnittelua. Henkilökunnalla on käytössään e-passi tuoteperheestä Sportti ja Kulttuuri osio omaehtoista harrastustoimintaa varten. Vuonna passi oli aktiivisessa käytössä 91 prosentilla henkilöstöstä. Henkilöstön aloitteesta henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi johtokunta päätti työyhteisöpalkinnon vuosittaisesta myöntämisestä ja ensimmäinen ISLAB työyhteisöpalkinto jaettiin perustuen vuoden toimintaan. Henkilöstön työtyytyväisyyden arviointikysely toteutetaan vähintään kahden vuoden välein. Vuonna keväällä toteutettiin poikkeuksellisesti väliarviointi lähinnä eritasoisten työympäristössä tapahtuneiden muutosten arvioimiseksi. Kyselyssä henkilöstön antama yleisarvosana ISLABista työnantajana oli 4,0/5, mikä noudattelee aiempien kyselyiden tuloksia. Uusi kysely toteutetaan keväällä vuonna Poissaolot Sairauspoissaolot ovat yksi henkilöstöstrategian mukaisen toiminnan onnistumista kuvaavista mittareista. Sairausperusteisten poissaolojen suhde palvelujaksojen kalenteripäiviin vuosina on esitetty aluelaboratorioittain taulukossa 6. Sairauspoissaoloprosentin vuoden 2016 hienoisen kasvun jälkeen on palattu aiempien vuosien alemmalle tasolle. Tämä voi kertoa siitä, että työhyvinvoinnin hallintamallin mukaisella toiminnalla on muutamien pitkien poissaolojen vaikutusta saatu hyvin hallintaan. Sairausperusteisten poissaolojen seurantaa on eri työterveyshuollon toimittajien osalta yhtenäistetty edelleen ja työterveyshuollot raportoivat sairausperusteiset poissaolot diagnoosiryhmittäin sekä poissaolon pituuden mukaan. Tilastoihin sisällytetään myös esimiehen antamat luvanvaraiset sairauspoissaolot, joten seurantaa on pystytty tehostamaan ja korjaavia toimenpiteitä kohdistamaan paremmin. Taulukko 5. SAIRAUSPOISSAOLOT (%) ALUELABORATORIOITTAIN Koko vuosi 6,9 5,9 Lähde: Mopo portaali raportointijärjestelmä. Primäärilähde Prima-henkilöstöjärjestelmä. Sairauspoissaoloprosentti = (sairauspoissaoloaika/teoreettinen säännöllinen työaika) x 100 % Rekrytointi 2016 Hallintokeskus 3,3 1 Pohjois-Savon aluelab. 7,6 6 Pohjois-Karjalan aluelab. 6,9 6,6 Etelä-Savon aluelab. 5,7 5,6 ISLABin pääasiallisena rekrytointikanavana on sähköinen Kuntatyönantajien KuntaRekry. Avoimia työpaikkoja on ollut haettavissa 40 kpl, joihin hakijoita oli kaikkiaan 107, ja avoimet virat ja toimet on toistaiseksi saatu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta täytettyä. Rekrytoinneissa on eri ammattiryhmien osalta pääsääntöisesti onnistuttu hyvin, mutta yksittäisten pienillä paikkakunnilla sijaitsevien toimipisteiden osalta on myös ollut rekrytointiongelmia. Oppilaitosyhteistyö ja laadukas opiskelijaohjaus nähdään yhtenä rekrytoinnin kanavana.

13 Tilinpäätös 13 (50) Vuoden aikana on saatu päätökseen rekrytoinnit eläkkeelle jääntien myötä vapautuneiden osastonhoitajien tehtävien osalta. Tämä on merkinnyt hoitohenkilökunnan lähiesimiesten merkittävää vaihtuvuutta Osaamisen hallinta ja sen systemaattinen kehittäminen Henkilökunnan osaaminen ja asiantuntemus takaavat osaltaan laadukkaan ja taloudellisen palvelutuotannon. Vuonna noin 70 % henkilökunnasta osallistui erilaisiin täydennyskoulutuksiin (2016: 90 %, 2015: 97 %). Noin neljäsosa koulutustapahtumista oli ISLABin järjestämää omaa täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutuksessa hyödynnettiin myös verkkoluentoja ja webinaareja. Vuonna järjestettiin perinteisesti kaksi ISLABin koulutuspäivää, joista toinen oli toukokuussa Juvalla ja toinen marraskuussa Kuopiossa. Marraskuun koulutuspäivä oli samalla ISLABin 10v. juhlaseminaari. Näissä koulutuspäivissä oli osallistujia yhteensä noin 150. Täydennyskoulutustapahtumien vaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesti. Annetun palautteen perusteella vaikuttavuusindeksien keskiarvo asteikolla 1-5 oli sisäisistä koulutuksista 3,9 ja ulkoisista koulutuksista 4,0 tavoitteen ollessa 3,5. Koulutusten katsotaan täyttävän asetetut tavoitteet erinomaisesti. Palautteen perusteella täydennyskoulutus on ollut vaikuttavaa ja niin organisaation kuin osallistujankin asettamat tavoitteet on saavutettu. Taulukko 6 TÄYDENNYSKOULUTUS VUONNA Koulutukset Koulutuspäivät Osallistujat (kpl) (kpl) (hlöä) Sisäinen Ulkoinen Yhteensä Koulutuspäivät / työpanos (447,4): 2,3 Sisäinen Ulkoinen Yhteensä Koulutuspäivät / työpanos (450,1): 1,4 Lähde: Koulutusrekisteri -järjestelmä, johon kirjataan koulutustapahtumat ja osallistumiset. Koulutusrekisteriin kirjataan koulutustilaisuuden kesto (1 tunti = 0,1 koulutuspäivää, 2 tuntia= 0,2 koulutuspäivää, 3 tuntia = 0,3 koulutuspäivää, 4-5 tuntia = 0,5 koulutuspäivää, 6-8 tuntia = 1 koulutuspäivä). Koulutuspäivien määrä = koulutuksen pituus x osallistujien määrä muutettuna kokonaisiksi päiviksi. Osallistumisen määrä = osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärä Varsinaisen täydennyskoulutusten ja osallistumisten määrä on vähentynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna osaamisen hallinta on painottunut paljolti perehdyttämiseen uuden henkilökunnan rekrytoinnin ja erilaisten toiminnallisten muutosten myötä. Vuoden 2018 aikana perehdytysjärjestelmä saadaan sähköiseen muotoon, jolloin myös perehdytysten ja perehdyttämisen määrää osana osaamisenhallintaa voidaan paremmin seurata. Organisaation sisällä osaamista on enenevissä määrin jaettu myös ajankohtaisista aiheista järjestetyissä ns. Pop-Up -koulutuksissa ja tietoiskuissa. Näiden on huomattu olevan vaikuttava osaamisen kehittämisen muoto.

14 Tilinpäätös 14 (50) 2.8 Opetus- ja tutkimustoiminta Kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian opetus- ja tutkimustoiminta kuuluvat liikelaitoskuntayhtymän tehtäviin. ISLABin henkilökunta Kuopiossa on yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa osallistunut lääketieteen, hammaslääketieteen ja terveyden biotieteiden ja farmasian perusopetukseen, opinnäytetöiden ohjaamiseen, sekä ammatillisen jatkokoulutuksen toteutukseen. Itä-Suomen yliopiston kliinisen mikrobiologian ja kliinisen kemian professorit toimivat ISLABissa erikoisalojensa mukaisissa asiantuntijatehtävissä. Kaikki kliinisen kemian erikoisalanopetustehtävissä toimineet kolme henkilöä siirtyivät loppuvuodesta hyvin lyhyen ajan kuluessa toisiin tehtäviin, mikä hankaloitti huomattavasti opetuksen- ja tutkimustoiminnan järjestämistä. Opetustoiminta saatiin kuitenkin toteutettua alkuperäisessä laajuudessaan sijaisjärjestelyjen turvin. ISLAB tekee aktiivista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja -oppilaitosten kanssa myös bioanalyytikko- ja lähihoitajakoulutuksessa. Vuonna ISLABissa oli harjoittelussa tai tutustumisjaksolla 117 bioanalyytikko-, 9 lähihoitaja- ja 7 kansainvälistä opiskelijaa. Opiskelijaohjauksen kansallisessa vertailussa (CLES+T) ISLAB on menestynyt hyvin työyksikön ilmapiirin ja laboratorion ohjaussuhteen laatumittareiden lukujen ollessa 8,36 8,82. Kliinisten lääketutkimusten tueksi tehtävän analytiikan määrä on noussut. ISLABin palveluita on vuoden aikana käyttänyt yli 150 tutkimushanketta. ISLABin tutkijoiden johtamien hankkeiden pääaiheina ovat sydänpotilaiden ja tehohoitoa vaativien potilaiden laboratoriotutkimukset, tulehduksen välittäjäaineet sairauksien patogeneesissä ja infektiotautien diagnostiikka. Kansainvälisissä lehtisarjoissa julkaistiin yhteensä 17 artikkelia, jossa ISLABin tutkijat olivat mukana. Näistä 13 kuului kliinisen kemian oppiaineeseen ja 4 kliinisen mikrobiologian oppiaineeseen. 3 Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä Kuntalain mukaan yhtymäkokous päättää sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteista ja Johtokunta vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Johtokunta antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Toimitusjohtaja, aluelaboratorioiden johtajat, yhtymähallinnon viranhaltijat sekä esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Riskien hallinta on tärkeä toimintajärjestelmän osa-alue, joten sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat olennainen osa strategista ja operatiivista toiminnan suunnittelua, päätöksentekoa, seurantaa, poikkeamiin reagoimista sekä suoriutumisen arviointia. Liikelaitoskuntayhtymällä on ohje koskien sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan periaatteita. 3.1 Sisäinen valvonta Sisäistä valvontaa on vuonna toteutettu yhtymäkokouksen hyväksymän ohjeen periaatteiden mukaisesti (Itä- Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet, yhtymäkokous ). Keskeisiin menettelytapoihin ei ole tehty muutoksia edelliseen vuoteen verrattaessa. Toimitusjohtaja ja aluelaboratorioiden johtajat vastaavat palvelutuotannon ja talouden suunnitelman-

15 Tilinpäätös 15 (50) mukaisesta toteutumisesta ja sen seurannasta aluelaboratoriokohtaisesti. Aluelaboratorioiden johtajat myös tarkastavat oman henkilökuntansa tekemien päätösten oikeellisuutta ja delegointipäätöstenmukaisuutta esim. pistokokein. Muut keskeiset viranhaltijat vastaavat oman hallinto-osuutensa sisäisestä tarkastuksesta, ja raportoivat havainnoistaan toimitusjohtajalle. Säännöllinen ISLABin ja aluelaboratorioiden johtoryhmätyöskentely on toiminut osana sisäisen valvonnan kokonaisuutta. Johtokunnan tekemän päätöksen mukaisesti osa sisäisestä valvonnasta ostetaan palveluna PSSHP:n sisäisen tarkastuksen yksiköltä. Vuonna on toimitusjohtajan apuna ISLABin sisäisessä tarkastuksessa toiminut CIA, JHTT, KHT Jukka Malkki. Sisäisen valvonnan toimintasuunnitelman mukaisesti on laadittu Henkilöstöhallinnon arvioinnin tarkastusraportti. ISLABin johtokunta on kokouksessaan hyväksynyt toimitusjohtajan laatiman sisäisen valvonnan ja tarkastuksen raportin, jossa todetaan, että sisäisen valvonnan toteutus on vastannut siitä annettua ohjeistusta. 3.2 Riskien hallinta Toimitusjohtaja vastaa ISLABin riskinarvioinnin kokonaistoteutuksesta ja sitä käsitellään myös sisäisen valvonnan raportissa. ISLABin riskinarvioinnin yhteenveto tarkistetaan vuosittain osana johdon katselmusta. Riskitekijöiden arviointi on dokumentoitu Granite-ohjelmiston avulla. Erillinen riskinarvioinnin yhteenveto on käsitelty johdon katselmuksessa omana asiakohtanaan, ja Granite-ohjelmiston avulla tuotetut aluelaboratoriokohtaiset yhteenvedot ovat nähtävillä IS- LABin intranetissä. ISLABin toimintaan kohdistuu ulkopuolisia toimintaympäristöstä aiheutuvia riskejä sekä tuotannolliseen toimintaan liittyviä riskejä Toimintaympäristöön liittyvät riskit ISLABin toimintaympäristössä on näköpiirissä merkittäviä muutoksia kuntakentän ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistuessa. Muuttuva toimintaympäristö sekä terveydenhuoltojärjestelmän ja lainsäädännön muutokset tuottavat riskejä ISLABin toiminnalle. ISLABin toimintaympäristössä on näköpiirissä merkittäviä muutoksia kuntakentän ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistuessa. Lainsäädännön muutokset rajoittavat kunnallisten liikelaitosten mahdollisuuksia toimia kilpailluilla markkinoilla. Kilpailulainsäädännön estäessä liikelaitoksia toimimasta kilpailluilla markkinoilla, ja samaan aikaan yksityisen terveydenhuollon aseman voimistuessa on ennakoitavissa, että ISLAB tulee jossain määrin menettämään markkinaosuuttaan Tuotannolliseen toimintaan kohdistuvat riskit ISLABin tuotannolliseen toimintaan kohdistuvat riskitekijät voidaan jakaa viiteen ryhmään: suunnittelu- ja seurantajärjestelmä, johtamisjärjestelmä, palvelutuotanto ja tukitoiminnat, omaisuusriskit, henkilöriskit. a) Johtamisjärjestelmän riskit Hajautettu johtamisjärjestelmä edellyttää vastuiden jakamista, mikä perustuu osaltaan hallintosääntöön ja osittain tehtyihin delegointipäätöksiin. Päätösvaltuuksien ja tehtyjen päätösten yhdenmukaisuuden seuranta edellyttää tarkistustoimenpiteitä aluelaboratoriotasolla ja aluelaboratorioiden johtajien toimesta. Esimiesten, nimenomaan osastonhoitajien, siirtyminen eläkkeelle ja siitä aiheutuva yhteen henkilöstöryhmään kohdistunut henkilövaihdosten suuri määrä tuotti vuoden aikana riskitekijän, mutta toiminnan vähitellen vakiinnuttua nämä riskit

16 Tilinpäätös 16 (50) ovat aiempaa paremmin hallinnassa. Henkilövaihdoksiin liittyvää riskiä pyritään pienentämään uusiin tehtäviin liittyvällä perehdytyksellä. b) Palvelutuotannon- ja tukitoimintojen riskit Tuotantojärjestelmän riskit Tuotantojärjestelmään liittyviä riskejä hallitaan suunnitelmallisen toimintajärjestelmän avulla. Akkreditoitua (FINAS, T072) toimintajärjestelmää arvioidaan sekä sisäisesti että ulkoisesti (FI- NAS) kaikissa aluelaboratorioissa. Kaikki aluelaboratoriot ovat akkreditoinnin piirissä. Yhtenäinen laitekanta, analyysituotannon varalaiteverkosto sekä kattava kuljetusjärjestelmä helpottavat reagointia ongelmatilanteisiin. Julkisen sektorin suurimpien laboratoriotoimijoiden kesken solmittu terveydenhuoltolakiin perustuva yhteistyösopimus parantaa osaltaan palvelutuotannon riskien hallintaa. Sairaalakokonaisuuksien ja laboratoriotilojen laajat peruskorjaushankkeet sekä ennakoimattomat rakennusteknisistä ongelmista johtuvat tuotannon uudelleenjärjestelyt on tunnistettu tuotantojärjestelmän riskitekijäksi. ISLABin keskeiset laboratorioanalytiikkaa tuottavat automaatiojärjestelmät ovat jo kymmenen vuoden ikäisiä ja niiden uusinta on aikataulutettu vuosille Laitekannan uusinta vähentää vanhenevasta laitekannasta johtuvien tuotantohäiriöiden riskiä, mutta muutoshetken hallintaan liittyy uusien laitteistojen käyttöönottovaiheen riskejä, joita pyritään hallitsemaan hyvällä suunnittelulla ja perehdytyksellä. ISLABin tuotannollisten tietojärjestelmien toimintavarmuus on ollut hyvä. Ennakoimattomiin katkoksiin on varauduttu ohjeistamalla menettelytavat kiireisen analytiikan tuottamiseksi myös tietojärjestelmäkatkosten aikana. ISLABin tuotannollisissa tietojärjestelmissä tai niiden yhteyksissä oli vain yksittäisiä lyhyehköjä häiriöitä vuoden aikana. Ennakoimattomat laboratoriotulosten toimituskatkokset ovat tyypillisimmin liittyneet asiakasyhteisöjen verkkoliikenteen tai potilaskertomusjärjestelmien toimintahäiriöihin. Tietosuoja - ja tietoturvariskit Tietosuojariskejä hallitaan menettelytapojen ohjeistuksella ja koulutuksella, salasanakäytännöillä, laboratoriotilojen kulunvalvonnalla sekä rajoittamalla tietojärjestelmien käyttöoikeuksia työtehtävien mukaan. Tuotannollisten tietojärjestelmien toimittajien kanssa tehdyissä sopimuksissa on huomioitu tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät menettelyt. Menettelytapojen seurannasta ja tietojärjestelmätarkistuksista ovat ensisijaisesti vastanneet tietohallintopäällikkö yhdessä erikseen nimetyn tietosuojavastaavan kanssa. Tietosuojaan liittyvistä menettelytavoista on annettu opastusta koko henkilöstölle. Vuonna ei havaittu toimenpiteitä vaatineita tietosuojarikkeitä, eikä myöskään lokitietojen pistokoetarkastuksissa havaittu epäasiallista toimintaa. c) Suunnittelu- ja seurantajärjestelmien riskit Talousriskit Taloustilannetta ja tuotantolukuja käsitellään ISLABin johtoryhmän kokouksissa pääsääntöisesti kuukausittain. Johtokunnalle raportoidaan jokaisessa kokouksessa, lisäksi johtokunnalle esitetään osavuosikatsaus noin kolme kertaa vuodessa. Talouden ja toiminnan seurannassa käytetyt tietojärjestelmät (FINA-seuranta/KYS, Sigma ja MOPO-portaali) ovat toimineet suunnitel-

17 Tilinpäätös 17 (50) lulla tavalla. Laskutuksen toteutumista seurataan ja tarkistetaan sekä ISLABin hallinnon että tietohallinnon ja Istekki Oy:n asiantuntijoiden toimesta seurantatyökalujen avulla. Asiakasorganisaatioiden tilaajayksikkörekisterin ja ISLABin laskutusjärjestelmän monimutkaista rakennetta on pidetty riskialttiina. Tilaajayksikkötietoihin jäävät mahdolliset maksaja- ja velallistietovirheet aiheuttavat ylimääräistä työtä niin ISLABissa kuin asiakasorganisaatiossakin, ja hankaloittavat laskujen käsittelyä, vaikka virheet yleensä ovat korjattavissa korjausajoilla. Liikelaitoskuntayhtymän sopimuksia ylläpidetään erillisessä sopimusrekisterissä. Tärkeimpiä toimintaan liittyviä palvelusopimuksia ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti palvelutuottajien ja ISLABin yhteisten ohjausryhmien toimesta. Vaikka suurimmat kilpailutukset ja hankintasopimukset hoidetaan teknisesti IS-Hankinta Oy:n kautta, ISLABin asiantuntijat osallistuvat hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen aktiivisesti. Palveluiden myynnin luottoriskiä voidaan pitää alhaisena, koska enin osa palveluista myydään joko kunnille tai kuntayhtymille ja myynti yksityisille lääkäriasemille tai vastaaville on vähäistä. ISLAB ja PSSHP ovat yhteisesti tehneet perintätoimintaa koskevan sopimuksen Intrum-Justitian kanssa. ISLABin maksuvalmius on ollut koko vuoden hyvä, eikä pankkitiliin liitettyä luottolimiittivarausta ole käytetty. d) Omaisuusriskit Vakuutuskokonaisuus on suunniteltu kattavaksi, ja se katselmoidaan vuosittain ISLABin vakuutusasioiden hoitajana toimivan vakuutusmeklarin kanssa. Liikelaitoskuntayhtymän lakisääteinen tapaturmavakuutus kilpailutettiin syksyn aikana. Uusi sopimus astuu voimaan v huhtikuun alusta lukien. Suurimmat kilpailutukset ja hankintasopimukset hoidetaan IS-Hankinta Oy:n kautta, jonka pienosakkaaksi ISLAB liittyi heti IS-Hankinnan perustamisen jälkeen. ISLABilla on ajantasainen hankintaohje, jossa on hankintamenetelmien ja päätösvaltuuksien ohella ohjeistettu myös esim. koneiden, laitteiden ja kalusteiden rekisteröinti ISLABin omaisuusrekisteriin. e) Henkilöstöriskit Henkilöstöresursseja on seurattu osana johtoryhmätyöskentelyä. Työsuhteisiin, työajanseurantaan ja sijaiskäytäntöihin liittyviä asioita on käyty läpi säännöllisesti osastonhoitajakokouksissa, ja myös suunnitteluohjeistusta, seurantavelvoitteita ja delegointipäätöksiä on tarkennettu. Henkilöstön rekrytointi on onnistunut hyvin, ja avoimet virat ja toimet on pääsääntöisesti saatu täytettyä. Asiantuntevan henkilöstön saatavuus on ollut riittävä turvaamaan palvelurakenteen toiminnan. Toiminnan rakenne on suunniteltu siten, että keskeisten toimintojen vastuut on mahdollisuuksien mukaan jaettu useiden henkilöiden kesken. Henkilöstön työhyvinvointitoimintaan kuuluvat kiinteänä osana ergonomia sekä eritasoiset työsuojeluhankkeet. Toimipisteissä tapahtuneiden muutosten yhteydessä on tänä vuonna panostettu erityisesti lähilaboratorioiden näytteenottopisteiden työpiste-ergonomiaan. Toinen myös työsuojelullisesti merkittävä hanke on ollut turvamekanismilla varastettujen näytteenottovälineiden käyttöönotto ja niihin perehdyttäminen. Omaehtoista harrastustoimintaa varten

18 Tilinpäätös 18 (50) henkilöstöllä on käytössään liikunta- ja kulttuuriosio E-passi hyvinvointiedusta. Henkilöstön aloitteesta myönnettävä työyhteisöpalkinto jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna. Henkilöstöllä on vain vähän sivutoimia, eikä sivutoimien ja päätehtävän välillä ole havaittu ristiriitoja. Sivutoimien myöntämisen toimivalta on kuvattu hallintosäännössä ja sivutoimilupia ja - ilmoituksia varten on laadittu erillinen lomake. Liikeyritysten järjestämiin koulutustapahtumiin osallistuminen perustuu aina esimiehen päätökseen, ja myös ulkomaisiin tapahtumiin osallistuttaessa ISLAB pääsääntöisesti maksaa matkakustannukset. 4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden ylijäämä ennen varauksia ja veroja on ,96 euroa. Aiempina vuosina tehtyihin investointivarauksiin liittyvien poistoeron ja varausten vähennyskirjausten sekä verojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi jää ,78 euroa (voittoprosentti 4,3 %). Toimintatuotot ovat riittäneet toiminnan ja investointien rahoitukseen, eikä liikelaitoskuntayhtymällä ole pitkäaikaista velkaa. Hyvä taloudellinen tulos perustuu toisaalta tutkimuspalveluiden kysynnän nousuun, toisaalta hyvin hallittuun kustannusrakenteeseen. Vaikka omaan tuotantoon kohdistettiin hinnanalennuksia, aiheutti kysynnän kasvu sen, että liikevaihto lisääntyi alennuksista huolimatta n. 0,2 % vuoteen 2016 verrattuna. Henkilöstökulut alenivat n. 3,2 % mm. kilpailukykysopimuksen mukaisista lomarahan leikkauksista ja työttömyysvakuutusmaksun pienenemisestä johtuen. Muissa liiketoiminnan menoissa näkyy tilojen uudistamishankkeiden osittaisesta valmistumisesta johtuva tilavuokrien kustannusten nousu (n. 2,9 %). Taulukko 7 TP 2016 TP Muutos Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 ) (1000 ) Liikevaihto , ,46 0,2 % Liiketoiminnan muut tuotot 433,00 386,42-10,8 % Materiaalit ja palvelut , ,60 4,1 % Henkilöstökulut , ,76-3,2 % Poistot ja arvonalentumiset -651,81-726,38 11,4 % Liiketoiminnan muut kulut , ,00 2,9 % LIIKEYLIJÄÄMÄ 3 008, ,13-12,7 % Rahoitustuotot ja -kulut -29,40-11,64-60,4 % YLIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 2 979, ,49-12,3 % YLIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA JA VEROJA 2 979, ,49-12,3 % Poistoeron vähennys 112,10 30,25-73,0 % Vapaaehtoisten varausten vähennys -450,00 100,23-122,3 % Tuloverot -3,65-3,03-17,2 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 2 637, ,94 3,9 % Tuloslaskelman tunnusluvut: %-yks Sijoitetun pääoman tuotto, % 30,84 26,25-3,40 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 30,84 26,25-3,40 Voitto, % 4,92 4,31 0,00

19 Tilinpäätös 19 (50) 5 Liikelaitoskuntayhtymän rahoitusasema ja sen muutokset Liikelaitoskuntayhtymän maksuvalmius on edelleen parantunut vuoteen 2016 verrattuna; lyhytaikaista maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku Quick ratio on 2,17 (2,13), ja kassan riittävyys on 58 päivää (56). Shekkitiliin liitettyä luottolimiittiä ei ole käytetty. Liikelaitoskuntayhtymällä ei ole sijoituksia. Investointimenot olivat 36 % suuremmat kuin vuonna 2016, mikä johtuu mm. investointivarauksilla katettavien hankkeiden asteittaisesta toteutumisesta. Investointien kokonaissumma jäi edelleen huomattavasti alle tavoitetason, mikä johtuu esim. hankkeiden arviota myöhemmästä toteutumisesta (esim. sädetyslaite) sekä aiempien vuosien tapaan vuoden mittaan tehtävästä investointitarpeiden uudelleenarvioinnista. Pitkäaikaisia myyntisaamisia tai ostovelkoja ei ole. Liikelaitoskuntayhtymän myyntisaamisilla on 21 vuorokauden maksuaika. Merkittäviä vanhentuneita saamisia tai niihin liittyviä riskejä ei ole. Liikelaitoskuntayhtymän vieras pääoma muodostuu lyhytaikaisista ostoveloista, sekä siirto- ja muista veloista (mm. lomapalkka ja raha, palkkojen jaksotukset). Myyntisaamisten määrä on vähentynyt, ja ostovelkojen hieman lisääntynyt, mikä johtuu lähinnä tilinpäätöksenaikaisista jaksotuksista. Investointivarausten käyttö Vuoden 2011 tilinpäätöksessä tehty euron investointivaraus verikeskuksen tietojärjestelmää varten on purettu vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Muodostettua poistoeroa on vähennetty vuosittain suunnitelmapoistojen verran. Vuonna 2014 tehtiin euron investointivaraus uudistettavien tilojen varustelua varten. Tästä varauksesta katettavat kustannukset kertyvät vuosien aikana. Vuoden tilinpäätöksestä aktivoitiin käyttöön otettu v ja kertynyt osuus n euroa. Vastaava poistoero muodostettiin, ja siihen tehtiin sumu-poiston mukainen vähennys. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä tehtyä euron investointivarausta Puijon verikeskuksen verituotteiden sädetyslaitteen uusimisen rahoittamiseksi ei ole käytetty. Sädetyslaitteen hankinta toteutuu v Vuoden 2016 tilinpäätöksessä tehtyjä kahta yhteensä euron investointivarausta, massaspektrometrin ja laiteympäristön hankinta sekä uudistettavien toimitilojen III-hankkeen (IS- LAB 2A) kone- ja kalustamishankinnat, ei ole käytetty. Massaspektrometri toteutunee v ja ISLAB 2A v

20 Tilinpäätös 20 (50) Taulukko 8 TP TP Muutos Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 ) 2016 % TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä ± 3 008, ,13-12,7 % Poistot ja arvonalentumiset 651,81 726,38 11,4 % Rahoitustuotot ja -kulut ± -29,40-11,64-60,4 % Tuloverot -3,65-3,03-17,2 % 3 627, ,85-8,0 % INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot ,31-630,37 36,4 % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,31-630,37 36,4 % TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 3 165, ,48-14,5 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Oman pääoman muutokset ± , ,76 13,6 % Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta ± -338,45 512,20-251,3 % Korottomien velkojen muutos muilta ± 82,84-256,83-410,0 % ± -255,61 255,37-199,9 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ± , ,39-7,6 % RAHAVAROJEN MUUTOS ± 587,89 324,08-44,9 % Rahavarat , ,99 3,6 % Rahavarat , ,91 7,1 % ± 587,89 324,08-44,9 % Rahoituslaskelman tunnusluvut: Muutos Toiminnan ja investointien rahavirta, kertymä/ Investointien tulorahoitus, % % Lainanhoitokate, % Kassan riittävyys (pv) Quick ratio 2,13 2,17 5 % Current ratio 2,13 2,17 5 % Peruspääomaan ei ole tehty muutoksia vuosina Liikelaitoskuntayhtymän peruspääoma on , joka jakaantuu jäsenten kesken seuraavasti: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ,77 % Pohjois-Karjalan sote ky ,49 % Etelä-Savon sote ky ,93 % Itä-Savon sairaanhoitopiiri ,82 % Vuodelta 2016 kertyi ylijäämää ,62 euroa, joka palautettiin jäsenyhteisöille omistussuhteiden mukaisesti. Edellisten tilikausien yhteenlaskettu ylijäämä on euroa.