Silmänpohjan ikärappeuma (ikään liittyvä
|
|
- Aune Halonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Silmänpohjan ikärappeuman fotodynaaminen hoito Fotodynaaminen hoito on ikään liittyvän nesteisen silmänpohjarappeuman uusin ja lupaavin hoitomuoto. Siinä verkkokalvon haitalliset uudisverisuonet herkistetään valolle verteporfiinilla, minkä jälkeen tämä lääkeaine aktivoidaan valottamalla sairasta aluetta punaisella kylmävalolaserilla. Hoito aiheuttaa uudisverisuonten tukkeutumisen, jolloin myös sairauteen liittyvä verkkokalvon turvotus ja verenvuodot vähitellen häviävät. Hoidon tehoa seurataan kliinisesti ja väriainekuvauksen avulla kolmen kuukauden välein, ja tarvittaessa hoito uusitaan. Hoidolla ei saada palautetuksi jo menetettyä näköä; päämääränä on pysäyttää taudin eteneminen. Silmänpohjan ikärappeuma (ikään liittyvä makuladegeneraatio) on yleisin yli 65-vuotiaiden näkövammaisuuden syy teollisuusmaissa (Klein ym. 1992). Vuosittain lähes tuhannen suomalaisen näkö huononee silmänpohjan ikärappeuman vuoksi alle 0,3:een (E-taulu), jolloin heistä tulee näkövammaisia. On ennustettu, että väestön ikääntyessä näkövammaisten määrä tässä ikäryhmässä saattaa jopa kaksinkertaistua seuraavien 30 vuoden aikana (Näkövammarekisterin vuosikirja 2000). Vaikka vain noin 20 % ikärappeumapotilaista sairastaa taudin vaikeampaa nesteistä eli eksudatiivista muotoa, se on useimmiten rappeuman aiheuttaman näkövammaisuuden pääsyy. Sairauteen ei tähän mennessä ole ollut tehokasta hoitoa. Tavanomaista laserhoitoa on voitu antaa vain pienelle osalle potilaista, sillä tarkan näön alueelle kohdistettu laservalo tuhoaa sairaan kudoksen lisäksi myös verkkokalvon normaalit näköaistinsolut (Macular Photocoagulation Study Group 1991). Viime vuosina on tutkittu usean uuden menetelmän kuten sädehoidon ja makulan translokaation tehoa sairauteen (Machemer ja Steinhorst 1993, Jaakkola ym. 1999, Chakravarthy 2000, de Juan ja Fujii 2001). Niistä fotodynaaminen hoito vaikuttaa lupaavimmalta (Soubrane ja Bressler 2001). Silmänpohjan ikärappeuma Silmänpohjan ikärappeuma on monimuotoinen tauti. Usein nähdään jo vuosia ennen varsinaisen sairauden kehittymistä potilaan silmänpohjassa tarkan näön alueella eli makulassa merkkejä alkavasta rappeumasta. Näitä merkkejä ovat tyypillisesti pehmeät, epätarkkarajaiset drusenit ja niihin liittyvä pigmentin epätasaisuus. Drusenit ovat verkkokalvolla pieninä kellertävinä pilkkuina näkyviä kuona-ainekertymiä, joiden arvellaan koostuvan näköaistinsolujen toiminnan yhteydessä vapautuvasta solujätemateriaalista. Taudin edetessä suurimmalle osalle potilaista kehittyy kuiva eli atrofinen silmänpohjarappeuma, jossa verkkokalvon pigmenttisolukerros muuttuu epätasaiseksi, osa soluista kuolee ja tämän seurauksena verkkokalvon aistinsolut tuhoutuvat paikallisesti (Gass 1997). Kuivassa rappeumassa potilaan keskeinen näöntarkkuus heikkenee, mikä aiheuttaa Duodecim 2002;118:
2 usein ongelmia esimerkiksi lukemisessa ja värien havaitsemisessa, mutta toisaalta tämä muoto aiheuttaa harvemmin vaikeaa näkövammaisuutta. Kuivaan rappeumaan ei tunneta hoitoa. Varsinaisen hoito-ongelman aiheuttaa taudin nesteinen eli eksudatiivinen muoto, joka hoitamattomana johtaa yleensä lyhyen ajan kuluessa vaikeaan näkövammaisuuteen. Sairauden oireita ovat näöntarkkuuden heikkeneminen, suorien viivojen näkeminen vääristyneinä, keskeinen puutosalue näkökentässä ja lukukyvyn menettäminen. Nesteisen silmänpohjarappeuman esiintyvyys lisääntyy huomattavasti iän myötä: Suomessa tehdyssä tutkimuksessa nesteinen rappeuma todettiin 3,8 %:lla 70-vuotta täyttäneistä ja yli 85-vuotiailla esiintyvyys oli jopa 17 % (Laatikainen ja Hirvelä 1995). Taudin etiologiaa ei tunneta varmasti, mutta ainakin tupakoinnilla ja korkealla verenpaineella on todettu olevan selvä yhteys taudin esiintyvyyteen (Age- Related Eye Disease Study Research Group 2000, Evans 2001, Smith ym. 2001). Nesteisen ikärappeuman syntymekanismi ja diagnostiikka Eksudatiivisessa silmänpohjan ikärappeumassa suonikalvon kapillaareista kasvaa epänormaaleja uusia verisuonia, jotka proliferoivat Bruchin kalvon läpi pigmenttiepiteelin tai verkkokalvon alle tai verkkokalvon eri kerroksiin. Nämä uudet verisuonet ovat hauraita ja niistä tihkuu kudosnestettä ja verta, mikä aiheuttaa pigmenttiepiteelin tai verkkokalvon hermosäiekerroksen paikallisen irtauman, fibrovaskulaarisen arven muodostumisen ja verkkokalvon ulompien kerrosten vähittäisen tuhoutumisen. Silmänpohjan nesteisen ikärappeuman diagnoosi perustuu kliinisen kuvan ohella fluoreseiiniväriainetutkimukseen (FAG). Nykyään kuvauksessa käytetään usein digitaalitekniikkaa, joka mahdollistaa kuvan analysoinnin heti. Tyypilliset verkkokalvon uudissuonet näkyvät väriainekuvissa voimakkaasti fluoresoivana viuhkana tai verkkona jo kuvauksen alkuvaiheessa, ja kuvauksen edetessä väriainetta tihkuu runsaasti verisuonten ulkopuolelle. Tällaista uudissuonten muodostelmaa kutsutaan klassiseksi uudissuoniverkoksi (kuva 1). Noin % uudissuoniverkoista on klassista muotoa (Freund ym. 1993). Varsin usein uudissuonitus kuvautuu kuitenkin epätarkkarajaisena eikä uudissuonten paikkaa ja muutoksen laajuutta pystytä kuvan perusteella tarkasti määrittämään. Tällöin puhutaan piilevästä uudissuonituksesta. Syynä uudissuonituksen huonoon näkyvyyteen voi olla verenvuoto verkkokalvon eri kerroksissa, runsas turvotus verkkokalvon pintaosissa, pigmentin epätasaisuudet ja se, että uudissuoniverkko sijaitsee pääosin pigmenttiepiteelin alla, jolloin pigmenttisolukerros estää suoniverkon kuvautumisen (kuva 2). Piilevän uudissuoniverkon sijainnista voidaan saada lisätietoa indosyanidivihreätutkimuksella (ICG), jolla suonikalvotason muutokset saadaan paremmin näkyviin. Samassa silmänpohjakuvassa saattaa olla merkkejä sekä klassisesta että piilevästä tautimuodosta (kuva 3 ja 4). Eri tautimuotojen erottaminen fluoreseiiniväriainekuvien avulla on tärkeää, koska hoitovasteen on todettu olevan erilainen taudin eri muodoissa. Myös uudissuoniverkon sijainnin määrittäminen foveaan nähden on olennaista, koska uudesta hoitomenetelmästä huolimatta nesteisen silmänpohjarappeuman ensisijainen hoito on tavanomainen argontai kryptonlaserkäsittely. Tavanomaista laserhoitoa voidaan kuitenkin antaa vain silloin, kun uudissuoniverkko on muodoltaan klassinen ja sijaitsee fovean ulkopuolella (Macular Photocoagulation Study Group 1991), tarkan näön alueelle kohdistettu laservalo aiheuttaa heti keskeisen näön menetyksen. Käytännössä yli 80 %:ssa tapauksista uudissuoniverkko on piilevä tai ulottuu jo toteamisen aikaan foveaan (Freund ym. 1993), ja noin 50 %:ssa uudissuoniverkon kasvu jatkuu laserhoidon jälkeenkin (Macular Photocoagulation Study Group 1994). Fotodynaaminen hoito Fotodynaamisen hoidon on raportoitu tehoavan tiettyihin syöpätauteihin, mm. ruokatorvi- ja ihosyöpiin (Kalka ym. 2000, Barr ym. 2001). Viime vuosina Yhdysvalloissa ja Euroopassa tehdyissä laajoissa tutkimuksissa tällä hoidolla 814
3 Kuva 1. Fluoreseiiniväriainekuva klassisesta, tarkkarajaisesta uudissuoniverkosta, joka ulottuu foveaan. Kuva 2. Piilevä epätarkkarajainen uudissuoniverkko. Kuva 3. Klassinen, tarkkarajainen uudissuonialue fovean alareunassa ja ylempänä epätarkkarajainen, vasta myöhemmässä kuvausvaiheessa runsaammin fluoresoiva piilevä alue. Kuva 4. Vaikea nesteinen silmänpohjarappeuma. Verenvuoto verkkokalvon kerroksissa estää uudissuoniverkon rajojen määrittämisen. Fovean ylätemporaalipuolella on havaittavissa osittain klassista uudissuoniverkkoa, ja nasaalipuolella oleva muutos näkyy piilevänä. on todettu olevan vaikutusta myös tietyntyyppiseen silmänpohjan nesteiseen ikärappeumaan. Fotodynaaminen hoito on kaksivaiheinen. Aluksi potilaalle annetaan laskimoon kymmenen minuutin infuusiona valolle herkistävää lääkettä, verteporfiinia (6 mg/m 2 ). Lääke hakeutuu erityisesti verkkokalvon uudisverisuoniin. Viidentoista minuutin kuluttua infuusion aloittamisesta lääke aktivoidaan valottamalla hoidettavaa silmänpohjan aluetta punaisella diodilaserilla 83 sekunnin ajan (valon intensiteetti 600 mw/cm 2, annos 50 J/cm 2 ) (Miller ym. 1999, Silmänpohjan ikärappeuman fotodynaaminen hoito 815
4 Schmidt-Erfurt ym. 1999). Hoitotäplän on peitettävä koko uudissuoniverkosto, ja jotta myös leesion epätarkasti erottuvat raja-alueet tulisivat hoidetuiksi, näkyvän vaurioaluen läpimittaan lisätään vielä 500 µm:n marginaali. Hoitotäplän suurin mahdollinen halkaisija on µm. Hoito annetaan polikliinisesti, ja potilas kotiutuu heti hoidon jälkeen. Seurantatutkimuksia tehdään kolmen kuukauden välein jopa kahden vuoden ajan. Väriainetutkimus ja hoito uusitaan niin monta kertaa, ettei uudissuoniverkko enää aktiivisesti tihku (kuva 5). Verteporfiinin vaikutusmekanismi Verteporfiini on tehokas toisen polven porfyriinijohdos. Verenkierrossa se yhdistyy»lowdensity» -lipoproteiiniin (LDL) ja kerääntyy selektiivisesti uudissuonten endoteelikudokseen, A B jossa on paljon LDL-reseptoreita. Valolla aktivoitu verteporfiini tuottaa vapaita happiradikaaleja, jotka aiheuttavat rakenteellista ja toiminnallista solutuhoa. Uudissuonet tukkeutuvat selektiivisesti, mutta suonten päällä olevat verkkokalvon solut ja Bruchin kalvo säästyvät. Verteporfiini absorboi voimakkaasti valoa nimenomaan punaisen valon aallonpituudella (689 nm). Tämä on silmän kannalta hyödyllistä siksi, että punainen valo läpäisee hyvin myös ohuen verikerroksen, melaniinin ja sidekudoksen. Kylmävalolaserina se ei myöskään tuhoa verkkokalvon normaaleja rakenteita. Verteporfiinin puoliintumisaika on 5 6 tuntia, ja aine poistuu elimistöstä 24 tunnin kuluessa, joten sen aiheuttama elimistön yleinen valoherkkyys on melko lyhytaikaista (Schmidt- Erfurth ja Hasan 2000). Fotodynaamisessa hoidossa käytettävä valoherkiste verteporfiini (Visudyne, Novartis AG, Bülach, Sveitsi) sai FDA:n hyväksynnän huhtikuussa 2000 ja Yhdysvaltojen lisäksi lääke on tähän mennessä saanut myyntiluvan 68 maassa. Kliiniset tutkimukset C D Kuva 5. A) Esimerkki fotodynaamisesta hoidosta. Tilanne ennen hoitoa. Potilaalla on klassinen, tarkkarajainen uudissuoniverkko keskellä makulaa. B) Tilanne kolme kuukautta hoidosta. Uudissuoniverkko on lähes hävinnyt. Fovean nasaalipuolella näkyy kuitenkin vielä väriainetta tihkuvia suonirunkoja, ja potilaalle annettiin toinen fotodynaaminen hoito. C) Fovean nasaalipuolella olevat uudissuonet eivät enää tihku, mutta fovean temporaalipuolella on uusi pieni tihkuva alue. Potilas sai kolmannen fotodynaamisen hoidon. D) Tilanne vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta. Uudissuonirunkoja on edelleen nähtävissä, mutta ne eivät vaikuta enää aktiivisilta. Koska nämä suonet olivat aktiivisia vielä yhdeksän kuukauden kuluttua, potilas sai neljännen hoidon. Ikärappeuman nykyinen hoitokäytäntö perustuu kahteen Yhdysvalloissa ja Euroopassa tehtyyn satunnaistettuun, lumekontrolloituun kaksoissokkomonikeskustutkimukseen, ns. TAP-tutkimukseen (Treatment of age-related macular degeneration with photodynamic therapy 1999 ja 2001). Sen aineistoon kuului 609 yli 50-vuotiasta potilasta, joilla oli todettu tuore tai laserhoidon jälkeen uudelleen kasvanut fovean alainen uudissuonitus. Uudissuonituksen tuli olla väriainetutkimuksen perusteella tyypiltään klassinen, joskin pieni osa siitä saattoi olla myös piilevää. Uudissuoniverkon halkaisija sai olla enintään µm ja potilaan näöntarkkuus ennen hoitoa 20/200 20/40 (Snellen-ekvivalentti, vastaa E-taululla mitattuna väliä 0,1 0,5). Tärkeimmät seurattavat parametrit olivat näöntarkkuuden muutos (ensisijaisesti niiden potilaiden osuus, joilla näöntarkkuus huononi vain kohtalaisesti, alle 15 kirjainta eli kolme riviä käytössä olleessa näkötaulussa), kontrastiherkkyys, ja FAG-kuvasta arvioitu uudissuoniverkon koko ja 816
5 tihkumisaste. Vuoden seuranta-ajan kuluttua fotodynaamista hoitoa saaneiden potilaiden näöntarkkuus oli tilastollisesti parempi kuin lumelääkettä saaneiden; ero hoitoryhmien välillä oli 15 %. Tämä ero pysyi tilastollisesti merkitsevänä myös 24 kuukauden seuranta-ajan. Ne potilaat, joilla uudissuoniverkko oli pääasiassa klassinen (vähintään 50 % vaurioalueen pinta-alasta klassista) hyötyivät hoidosta eniten; ero hoidettujen ja hoitamattomien välillä oli 28 %. Hyöty säilyi tässäkin alaryhmässä vähintään 24 kuukautta (taulukko). Sen sijaan ne potilaat, joilla muutos ei ollut täysin piilevä mutta klassista muutosta oli alle 50 % koko vaurioalueen pinta-alasta, eivät näyttäneet hyötyvän hoidosta. Myös kontrastiherkkyys säilyi hoidetuilla merkitsevästi parempana kuin lumelääkettä saaneilla. FAG-kuvien perusteella klassisen uudissuoniverkon todettiin kasvaneen alkuperäistä kokoa suuremmaksi 23 %:lla hoidetuista ja 54 %:lla lumelääkettä saaneista 24 kuukauden seurantatutkimuksessa. Tihkumista ei tuossa vaiheessa todettu enää lainkaan 45 %:lla fotodynaamista hoitoa saaneista; hoitamattomilla osuus oli 21 %. Hoitoryhmässä hoito oli uusittu kahden vuoden aikana keskimäärin 5,6 kertaa ja lumeryhmässä 6,5 kertaa. VIP-tutkimuksessa (Verteporfin in photodynamic therapy study group 2001) seurattiin 339:ää potilasta, joilla uudissuoniverkon todettiin koostuvan joko pelkästään piilevästä muutoksesta (näöntarkkuus vähintään 20/100 = 0,2 E-taululla määritettynä) ja joilla oli todettavissa merkkejä sairauden viimeaikaisesta etenemisestä tai piilevästä ja klassisesta muutoksesta ja näöntarkkuus oli vielä vähintään 20/40 (= 0,5 E-taululla määritettynä). Vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta fotodynaamista hoitoa tai lumelääkettä saaneiden välillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa. Sen sijaan 24 kuukauden kuluttua verteporfiinia saaneiden joukossa oli 13 % enemmän sellaisia potilaita, joiden näkö oli huonontunut vain kohtalaisesti (alle kolme riviä). Ero oli tilastollisesti merkitsevä sekä koko hoitoryhmässä että pelkästään piilevän muutoksen ryhmässä. Eniten hoidosta hyötyivät kuitenkin potilaat, joilla oli joko pieni piilevä muutosalue tai joiden näöntarkkuus oli jo alkuvaiheessa alle 20/50 (0,4 E-taululla määritettynä): ero oli 26 %. Ne, joilla muutosalue oli jo iso ja näöntarkkuus vielä 20/50 tai parempi ( 0,4 E-taululla määritettynä) eivät hyötyneet hoidosta. VIP-tutkimuksessa todettiin 4 %:lla fotodynaamista hoitoa saaneista näön vaikea äkillinen huononeminen seitsemän päivän kuluessa hoidosta. Puolella näistä potilaista näöntarkkuus kuitenkin parani osittain kolmen kuukauden kuluessa. Tästä riskistä tulee mainita potilaille ennen hoitoa. VIP-tutkimuksen aineistoon kuuluvien potilaiden seuranta ja analysointi sekä lisätutkimukset jatkuvat edelleen. Taulukko 1. Näöntarkkuuden muutos TAP-tutkimuksessa fotodynaamista hoitoa ja lumelääkettä saaneilla potilailla 12 ja 24 kuukauden kuluttua hoidon alusta. Näöntarkkuuden huononeminen Näöntarkkuuden keskimääräinen alle kolme riviä (%) huononeminen (riviä) 12 kk 24kk 12 kk 24 kk Kaikki potilaat (609) fotodynaaminen hoito lumelääke absoluuttinen ero Pääosin klassinen muutos (242 potilasta) fotodynaaminen hoito ,0 2,3 lumelääke ,2 4,5 absoluuttinen ero ,2 1 2,2 1 1 p<0,001 Silmänpohjan ikärappeuman fotodynaaminen hoito 817
6 Fotodynaamisen hoidon vasta-aiheet ja haittavaikutukset Fotodynaamista hoitoa ei saa antaa potilaille, jotka sairastavat porfyriaa tai maksan vaikeaa vajaatoimintaa. Potilas ei saa käyttää samanaikaisesti muita valolle herkistäviä lääkeaineita. Fotodynaamista hoitoa saava herkistyy valolle 48 tunniksi infuusion jälkeen, ja hänen tulee päiväsaikaan ulos mennessään suojata ihonsa vaatteilla ja silmänsä tummilla aurinkolaseilla. Normaali sisävalaistus on turvallinen. Kirkkaita keino- tai tutkimusvaloja (esim. leikkaussalissa tai hammaslääkärin vastaanotolla) tulisi tänä aikana välttää. Varsinaiset systeemiset haittavaikutukset ovat harvinaisia. Niistä yleisin on selkäkipu (2 %) lääkeinfuusion aikana. Syytä tähän ei tiedetä, ja kipu menee yleensä ohi lääkkeen annon jälkeen. Pistokohdassa esiintyy joskus kipua tai turvotusta (13 %). Tärkeää on, ettei lääkettä ruiskuteta suonen viereen. Silmään kohdistuvat haittavaikutukset ovat harvinaisia ja yleensä ohimeneviä. Niitä ovat näön heikkeneminen viikon kuluessa hoidosta, näön sameus tai utuisuus ja valonvälähdykset (17 %:lla hoidetuista, 12 %:lla lumetta saaneista) (TAP study group 1999). Fotodynaaminen hoito Suomessa Fotodynaamista hoitoa on annettu Suomessa lähes kahden vuoden ajan kaikissa yliopistollisissa keskussairaaloissa ja viime aikoina myös muissa keskussairaaloissa ja muutamassa yksityisessä hoitolaitoksessa. Kaikille potilaille, joilla epäillään kliinisesti tuoretta nesteistä silmänpohjan ikärappeumaa, pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti fluoreseiiniväriainetutkimus. Ainoastaan sen perusteella pystytään arvioimaan, soveltuuko potilas nykyisen tutkimustiedon mukaan tavanomaiseen laserhoitoon tai fotodynaamiseen hoitoon. Muita vaihtoehtoja ei toistaiseksi ole rutiinikäytössä. Alkuvaiheessa fotodynaamista hoitoa suositeltiin vain pienelle osalle (15 20 %) tuoretta nesteistä silmänpohjan ikärappeumaa sairastavista potilaista niille, joilla oli pääasiassa klassinen uudissuonimuutos makulassa ja joiden näöntarkkuus ei ollut vielä ehtinyt täysin heikentyä. Toisaalta juuri näillä potilailla taudin luonnollinen ennuste on huonoin. Keväällä 2001 saatujen uusien tutkimustulosten myötä fotodynaamisesta hoidosta potentiaalisesti hyötyvien määrä on kuitenkin merkittävästi lisääntynyt. Nykyään myös osalle nesteisen rappeuman yleisintä eli piilevää muotoa sairastavista suositellaan tätä hoitoa. Toistaiseksi tämän potilasryhmän saama hyöty on kuitenkin melko pieni, joten hoitolinjasta on päätettävä potilaskohtaisesti. On myös huomattava, että edelleen moni potilas hakeutuu tutkimuksiin vasta siinä vaiheessa kun rappeuma on jo edennyt niin pitkälle, ettei sen hoidosta ole enää odotettavissa hyötyä. Paitsi hoidettavien myös seurattavien potilaiden määrän lisäännyttyä nopeasti uuden hoitokäytännön myötä silmäsairaaloiden verkkokalvopoliklinikoiden kuormitus on oleellisesti kasvanut, mikä on osaltaan lisännyt hoitoviivettä. Yleiseksi tullut digitaalinen kuvantamismenetelmä on toisaalta jossain määrin helpottanut hoidon järjestelyjä, koska kuvaus ja hoito voidaan toteuttaa samalla poliklinikkakäynnillä. Kuten oheisista fluoreseiiniväriainekuvista voidaan päätellä, kuvien tulkinta on usein vaikeaa ja vaatii asiaan perehtyneisyyttä hoitavalta lääkäriltä. Fotodynaaminen hoito on kunnille ja keskussairaalapiireille varsin kallista lääkkeen korkean hinnan takia. Kansaneläkelaitos ei toistaiseksi osallistu hoitokustannuksiin. Uuden hoitomuodon löytyminen edes osalle lukuisista silmänpohjan ikärappeumaa sairastavista potilaista on kuitenkin merkittävää, sillä vaikka keskeistä näöntarkkuutta ei pystytä palauttamaan ennalleen, potilaan omatoiminen selviytyminen paranee, koska keskeisen näkökentän puutosalue jää pienemmäksi ja hahmotuskyky säilyy parempana. Juuri ikääntyneillä ihmisillä omatoimisuuden säilyminen vaikuttaa usein ratkaisevasti liikuntakykyyn, sosiaalisuuteen, myönteisen mielenlaatuun ja henkisen vireyteen ja sitä kautta myös yleiseen sairastavuuteen. 818
7 Kirjallisuutta Age-Related Eye Disease Study Research Group. Risk factors associated with age-related macular degeneration. A case-control study in the age-related eye disease study: age-related eye disease study report number 3. Ophthalmology 2000;107: Barr H, Dix AJ, Kendall C, Stone N. Review article: the potential role for photodynamic therapy in the management of upper gastrointestinal disease. Aliment Pharmacology Ther 2001;15: Chakravarthy U. Radiotherapy for choroidal neovascularisation of age-related macular degeneration: a fresh perspective. Eye 2000; 14: De Juan E Jr., Fujii GY. Limited macular translocation. Eye 2001;15: Evans JR. Risk factors for age-related macular degeneration. Prog Retinal Eye Res 2001;20: Freund KB, Yannuzzi LA, Sorenson JA. Age-related macular degeneration and choroidal neovascularization. Am J Ophthalmol 1993; 115: Gass JDM. Stereoscopic atlas of macular diseases: diagnosis and treatment. 4. painos. Vol. 1. Mosby-Year Book, Inc, 1997, s Jaakkola A, Heikkonen J, Tarkkanen A, Immonen I. Visual function after strontium-90 plaque irradiation in patients with age-related subfoveal choroidal neovascularization. Acta Ophthalmol Scand 1999;77: Kalka K, Merk H, Mukhtar H. Photodynamic therapy in dermatology. J Am Acad Dermatology 2000;42: Klein R, Klein BEK, Linton KLP. Prevalence of age-related maculopathy. The Beaver Dam Eye Study. Ophthalmology 1992;99: Laatikainen L, Hirvelä H. Prevalence and visual consequences of macular changes in a population aged 70 years and older. Acta Ophthalmol Scand 1995;73: Machemer R, Steinhorst UH. Retinal separation, retinotomy, and macular relocation. A surgical approach for age-related macular degeneration? Graefes Arch Clin Exp Ophthalmol 1993;231: Macular Photocoagulation Study Group. Laser photocoagulation of subfoveal neovascular lesions in age-related macular degeneration. Results of a randomized clinical trial. Arch Ophthalmol 1991; 109: Macular Photocoagulation Study Group. Persistent and recurrent neovascularization after laser photocoagulation for subfoveal choroidal neovascularization of age-releated macular degeneration. Arch Ophthalmol 1994;112: Miller JW, Schmidt-Erfurth U, Sickenberg M, ym. Photodynamic therapy with verteporfin for choroidal neovascularisation caused by agerelated macular degeneration: results of a single treatment in phase 1 and 2 study. Arch Ophthalmol 1999;117: Ojamo M. Näkövammarekisterin vuosikirja Stakes. Näkövammaisten keskusliitto ry, Smith W, Assink J, Klein R, ym. Risk factors for age-related macular degeneration: Pooled findings from three continents. Ophthalmology 2001;108: Schmidt-Erfurth U, Hasan T. Mechanisms of action of photodynamic therapy with verteporfin for the treatment of age-related macular degeneration. Surv Ophthalmol 2000;45: Schmidt-Erfurt U, Miller JW, Sickenberg M, ym. Photodynamic therapy with verteporfin for choroidal neovascularisation caused by agerelated macular degeneration: results of retreatments in a phase 1 and 2 study. Arch Ophthalmol 1999;117: Soubrane G, Bressler NM. Treatment of subfoveal choroidal neo-vascularisation in age-related macular degeneration: focus on clinical application of verteporfin photodynamic therapy. Br J Ophthalmol 2001;85: Treatment of age-related macular degeneration with photodynamic therapy (TAP) study group. Photodynamic therapy of subfoveal choroidal neovascularization in age-related macular degeneration with verteporfin. One-year results of 2 randomized clinical trials TAP report 1. Arch Ophthalmol 1999;117: Treatment of age-related macular degeneration with photodynamic therapy (TAP) study group. Photodynamic therapy of subfoveal choroidal neovascularization in age-related macular degeneration with verteporfin. Two-year results of 2 randomized clinical trials TAP report 2. Arch Ophthalmol 2001;119: Verteporfin in photodynamic therapy (VIP) study group. Verteporfin therapy of subfoveal choroidal neovascularization in age-related macular degeneration: two-year results of a randomized clinical trial including lesions with occult with no classic choroidal neovascularization VIP-report 2. Am J Ophthalmol 2001; 131: AINO JAAKKOLA, LT, erikoislääkäri, tutkija HYKS:n silmäklinikka ja Diacor Oy Alppikatu Helsinki Silmänpohjan ikärappeuman fotodynaaminen hoito 819
Silmänpohjan ikärappeuma (degeneratio maculae
Katsaus TAPANI PALOSAARI Silmänpohjan ikärappeuma Silmänpohjan ikärappeuma on pysyvän näkövammaisuuden merkittävin aiheuttaja Suomessa. Koska sen tärkein riskitekijä on ikä, sairauden ilmaantuvuuden oletetaan
LisätiedotSilmänpohjan ikärappeuma vaikea ongelma sekä potilaalle että silmälääkärille
Katsaus Silmänpohjan ikärappeuma vaikea ongelma sekä potilaalle että silmälääkärille Kai Kaarniranta, Roope Sihvola, Antero Salminen, Mikko J. Lammi, Markku Teräsvirta ja Matti Kontkanen Silmänpohjan ikärappeuma
LisätiedotSilmänpohjan ikärappeuma. Tunnista oireet ja hoida ajoissa
Silmänpohjan ikärappeuma Tunnista oireet ja hoida ajoissa Bayerin Medinfo palvelee kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelin 020 785 8222 (arkipäivisin klo 9 15) medinfo@bayer.fi Bayer
LisätiedotMitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018
Mitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018 Autofluoresenssikuvaus Non-invasiivinen, nopea kuvantamismenetelmä Antaa tietoa verkkokalvon Vaurio- ja rappeuma-asteesta Vaurion
LisätiedotSilmänpohjan valokerroskuvaus
Katsaus JANNE P. KYTÖ JA PETRI TOMMILA Silmänpohjan valokerroskuvaus Silmänpohjan valokerroskuvaus on uusi silmänpohjan sairauksien tutkimusmenetelmä. Se mahdollistaa koko verkkokalvon ja pigmenttisolukalvon
LisätiedotLUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan
LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa
LisätiedotDiabeettinen verkkokalvosairaus. Totea ja hoida ajoissa
Diabeettinen verkkokalvosairaus Totea ja hoida ajoissa Bayerin Medinfo palvelee kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelin 020 785 8222 (arkipäivisin klo 9 15) medinfo@bayer.fi Bayer
LisätiedotVanhusten näkövammojen kuntoutus
Vanhusten näkövammojen kuntoutus Kuntoutus-Iiris Tuula Kääriäinen vastaava kuntoutusohjaaja tuula.kaariainen@nkl.fi 09-39604563 Ikääntymisen aiheuttamat optiset muutokset silmässä mykiön kovettuminen,
LisätiedotKostea silmänpohjan ikärappeuma. Tunnista oireet ja hoida ajoissa
Kostea silmänpohjan ikärappeuma Tunnista oireet ja hoida ajoissa Bayerin Medinfo palvelee kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelin 020 785 8222 (arkipäivisin klo 9 15) medinfo@bayer.fi
LisätiedotSilmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta
Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon
LisätiedotSilmänpohjan nesteisen ikärappeuman uudet lääkkeet
Katsaus Eliisa Mannermaa, rto rtti ja Kai Kaarniranta Silmänpohjan nesteisen ikärappeuman uudet lääkkeet Silmänpohjan ikärappeuman hoidoissa on edistytty viime vuosina merkittävästi. Ensimmäinen läpimurto
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Visudyne 15 mg infuusiokuiva-aine, liuosta varten Verteporfiini
PAKKAUSSELOSTE Visudyne 15 mg infuusiokuiva-aine, liuosta varten Verteporfiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin sinulle annetaan tätä lääkettä. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita
LisätiedotLucentis (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan (AMD) Potilasesite Lucentis-hoidosta
Lucentis (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan (AMD) Potilasesite Lucentis-hoidosta 3 OSA 1 MITÄ LUCENTIS ON? Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa
Lisätiedot60122 AW0_6 eylea patient booklet_wamd_2017 No Images.indd 2 20/12/
POTILAAN OPAS EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa 60122 AW0_6 eylea patient booklet_wamd_2017 No Images.indd 1 20/12/2017 11.34 60122 AW0_6 eylea patient booklet_wamd_2017 No Images.indd 2
LisätiedotEylea on lääke, jonka vaikuttava aine on aflibersepti. Sitä saa silmään injektoitavana liuoksena esitäytetyissä ruiskuissa tai injektiopulloissa.
EMA/677928/2015 EMEA/H/C/002392 Julkinen EPAR-yhteenveto aflibersepti Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea
LisätiedotSilmänpohjatutkimuksen löydöksiä. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi
Silmänpohjatutkimuksen löydöksiä Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi 1 (38) Sisällys 1 Tutkimuksesta 4 2 Normaali silmänpohja 8 2.1 Nuori länsimaalainen silmänpohja 8 2.2 Ikääntynyt
LisätiedotTähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Visudyne 15 mg infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää 15 mg verteporfiinia. Liuottamisen
LisätiedotLUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen
LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen
LisätiedotNäkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat
Näkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat Matti Ojamo, VTM, tutkimuspäällikkö Kuvia voi vapaasti käyttää, kun mainitsee lähteeksi THL-Näkövammarekisteri, Vuosikirja 2015 Kuvio 1. Vammautumisprosessi ja
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotKOSTEAN IKÄRAPPEUMAN ANTI-VEGF- HOIDOT KYS SILMÄTAUTIEN POLIKLINIKASSA Opinnäytetyö
2019 KOSTEAN IKÄRAPPEUMAN ANTI-VEGF- HOIDOT KYS SILMÄTAUTIEN POLIKLINIKASSA Opinnäytetyö Antti Vänttinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu kostea silmänpohjan ikärappeuma (kostea AMD). Tämä
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Visudyne 15 mg infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää 15 mg verteporfiinia. Käyttökuntoon
LisätiedotSilmänpohjan ikärappeuma (degeneratio maculae senilis) Silmänpohjan nesteinen ikärappeuma: mitä tiedämme lasiaisen sisäisestä angiogeneesin estosta?
Katsausartikkeli HALO-ryhmä: Tapani Palosaari, Eeva Mäkinen, Marko Kataja, Pirjo Räsänen, Minna Kaila, Hannu Uusitalo Silmänpohjan nesteinen ikärappeuma: mitä tiedämme lasiaisen sisäisestä angiogeneesin
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotDiabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen
Diabeettinen retinopatia Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Retinopatian ilmaantumisen ja etenemisen ehkäisy Perustaudin hyvä hoito Hyvä sokeritasapaino
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama
LisätiedotPotilasesite LUCENTIS-hoidosta
LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1
LisätiedotRetinan periferiaa. Liisa Marttila Silmät el, KYS
Retinan periferiaa Liisa Marttila Silmät el, KYS Ei ole Sidonnaisuudet Verkkokalvorepeämät ja niiden yhteys verkkokalvoirtaumiin Takalasiaiskalvon irtauma (PVD) ja sen yhteys vek-irtaumiin Laserin/kryon
LisätiedotUltraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle
Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään
LisätiedotLucentis (ranibitsumabi) Silmän suonikalvon uudissuonittumisen (CNV) aiheuttamaan näkökyvyn heikkenemiseen
TITLE CAPS 18PT Lucentis (ranibitsumabi) Silmän suonikalvon uudissuonittumisen (CNV) aiheuttamaan näkökyvyn heikkenemiseen Potilasesite Lucentis-hoidosta 3 OSA 1 MITÄ LUCENTIS ON? Tässä esitteessä kerrotaan
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Vanhemmille/huoltajille Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkäri pyytää lasta jäämään vastaanotolle vähintään kuuden
LisätiedotFAG ja ICG - perusteet ja tulkinta. Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto
FAG ja ICG - perusteet ja tulkinta Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta: silmätautien erikoislääkäri,
LisätiedotYLEISTYVÄ SILMÄNPOHJAN IKÄRAPPEUMA
YLEISTYVÄ SILMÄNPOHJAN IKÄRAPPEUMA Kyselytutkimus Oulussa, Haukiputaalla ja Kiimingissä työskentelevien optikoiden silmänpohjan ikärappeumaan liittyvistä tiedoista, kokemuksista ja toiminnasta Anna Juutinen
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen. hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu verkkokalvon haaralaskimotukos (BRVO). Tämä sairaus
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotAutofagia silmänpohjan ikärappeumassa. LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018
Autofagia silmänpohjan ikärappeumassa LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018 Sidonnaisuudet Apurahat Lääketieteen säätiö Silmäsäätiö Evald ja Hilda Nissin säätiö Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotDiabeettisen retinopatian luokittelut
Silmätaudit Paula Summanen ja Gunvor von Wendt Diabeettisen retinopatian luokittelut Diabeettisessa retinopatiassa ovat keskeisiä hiussuonten paikalliset ja laaja-alaiset muutokset eli mikroaneurysmat
LisätiedotSuomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS
Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä
LisätiedotKostea silmänpohjan ikärappeuma (AMD)
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja sairaanhoitopiirien silmätautien klinikoiden asettama työryhmä Kostea silmänpohjan ikärappeuma (AMD) 11.5.2016 PDF-versio sisältää
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotDesigning switchable nanosystems for medical applica6on
Designing switchable nanosystems for medical applica6on Lehner Roman, Wang Xueya, Wolf Marc, Hunziker Patrick Journal of controlled release 161:307-316, 2012 Emilia Karhunen 25.10.2017 22.11.2017 Emilia
LisätiedotNäkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän
Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotOfev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että
LisätiedotVoiko diabeettista retinopatiaa hoitaa lääkkein
Voiko diabeettista retinopatiaa hoitaa lääkkein VIII Valtakunnalliset Diabetespäivät Dipoli, Espoo 12.11.2009 Dosentti Paula Summanen HY/HUS-HYKS Silmäklinikka, diabetespkl Retinopatia Retinopatia Hyperglykemia
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon keskuslaskimotukoksen. hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA verkkokalvon keskuslaskimotukoksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu verkkokalvon keskuslaskimotukos. Tämä sairaus vaikeuttaa
LisätiedotToisessa vaiheessa Visudyne aktivoidaan valolla 15 minuutin kuluttua infuusion aloittamisesta (ks. antotapa ).
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Visudyne 15 mg infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää 15 mg verteporfiinia. Liuottamisen jälkeen 1 ml sisältää 2 mg
LisätiedotLumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen
LisätiedotAikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä
Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu diabeettinen makulaturvotus eli DME. Tämä sairaus vaikeuttaa
LisätiedotLucentis (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (RVO) (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan
Lucentis (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (RVO) (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite Lucentis-hoidosta
LisätiedotRADIESSE Lifting Filler Täyteaine kohotukseen ja piirteiden silottamiseen
RADIESSE Lifting Filler Täyteaine kohotukseen ja piirteiden silottamiseen TÄYTELÄISYYTTÄ. KOLLAGEENIA. RAIKKAUTTA. Terveen, nuoren ihon täyteläisyys, kimmoisuus ja vahvuus on kollageenin ansiota. Mitä
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotSilmänpohjan kostea ikärappeuma pitää hoitaa ajoissa
tieteessä Kati Kinnunen LT, apulaisylilääkäri KYS, silmätaudit Kai Kaarniranta professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS, silmätaudit kai.kaarniranta@uef.fi Silmänpohjan kostea ikärappeuma pitää
LisätiedotNäön vuoksi 28.9.2006
Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi
LisätiedotNovartis Finland Oy. Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa
Novartis Finland Oy Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa Tämä potilasopas on tarkoitettu osteoporoosia sairastaville potilaille, joilla on suurentunut luunmurtumariski ja jotka saavat Aclasta-hoitoa.
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotLukijalle. Novartis Finland Oy www.novartis.fi
Diabetes ja silmät Lukijalle Diabetes on yleinen kansantauti. Sitä sairastaa arviolta jo noin 500 000 suomalaista. Diabetes voi vaurioittaa verisuonten seinämiä kaikkialla elimistössä, myös silmissä. Silmänpohjien
LisätiedotTÄYTEAINE KASVOJEN PIIRTEIDEN MUOTOILUUN
RADIESSE Lifting Filler Täyteaine kohotukseen ja piirteiden silottamiseen TÄYTEAINE KASVOJEN PIIRTEIDEN MUOTOILUUN NUOREKKUUTTA. KOLLAGEENIA. RAIKKAUTTA. Terveen, nuoren ihon täyteläisyys, elastiisuus
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotPSORI BARO METRI PSORIASIKSEN HOIDON NYKYTILA SUOMESSA. Psoriasis on ihon ja nivelten
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Psoriasiksen oireita voidaan hoitaa
LisätiedotNäkö takaisin verkkokalvoistutteella
KATSAUS Juha Välimäki 1140 Verkkokalvoa vahingoittavat sairaudet ovat merkittävä näkövammaisuutta aiheuttava tekijä niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Verkkokalvosairaudet, kuten verkkokalvon pigmenttisurkastuma
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa.
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Torphasol vet 4 mg/ml injektioneste, liuos koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Butorfanoli (butorfanolitartraattina
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotMitä ovat näkövammat? Tietoa näkövammoista ja niiden vaikutuksista
Mitä ovat näkövammat? Tietoa näkövammoista ja niiden vaikutuksista 1 SISÄLLYS Kuka on näkövammainen?...3 Millaisia näkövammat ovat?...5 Näöntarkkuus...5 Näkökentän ongelmat...6 Kontrastien erotuskyky...7
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotAnnikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 Reslitsumabi Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu 28.9.2016 / Julkaistu 7.11.2016 Cinqaero 10 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Teva Pharmaceuticals
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotUutta lääkkeistä: Vemurafenibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta
LisätiedotMiten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP
Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Disclosures No interests in pharmaceutical industry Member of EMA Scientific Advice Working Party, Oncology Working Party, Committee for
LisätiedotBenepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 BIOLOGISET LÄÄKKEET Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari Taina Methuen, Niklas Ekman, Pekka Kurki / Kirjoitettu 22.4.2016 / Julkaistu 10.5.2016 Benepali
LisätiedotVARFARIININ KÄYTTÖ KOSTEAA SILMÄNPOHJAN IKÄRAPPEUMAA SAIRASTAVILLA POTILAILLA
VARFARIININ KÄYTTÖ KOSTEAA SILMÄNPOHJAN IKÄRAPPEUMAA SAIRASTAVILLA POTILAILLA Heidi Siintamo Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Silmätautien yksikkö
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotPakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Kipupois 200 mg tabletit. ibuprofeeni
Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Kipupois 200 mg tabletit ibuprofeeni Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja. Käytä
LisätiedotNucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotÄlä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.
Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 8.6.2017 Taltionumero 2732 Diaarinumero 2349/2/16 1 (7) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotTärkeää tietoa JETREA 0,5 mg/0,2 ml injektiokonsentraatti liuosta varten -valmisteesta
Tärkeää tietoa JETREA 0,5 mg/0,2 ml injektiokonsentraatti liuosta varten -valmisteesta JETREA -valmistetta käytetään aikuisille vitreomakulaariseksi traktioksi (VMT) kutsutun silmäsairauden hoitoon silloinkin
LisätiedotPropecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotNäkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes
Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotTITLE CAPS 18PT. Lucentis (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen (DME) Potilasesite Lucentis-hoidosta
TITLE CAPS 18PT Lucentis (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen (DME) Potilasesite Lucentis-hoidosta 3 OSA 1 MITÄ LUCENTIS ON? Tässä esitteessä kerrotaan
LisätiedotOnko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka
Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien
LisätiedotBimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotMitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic!
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? Saija Leikola / Kirjoitettu 29.6.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Lääkehoidon kokonaisarvioinnin
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
Lisätiedot