Silmänpohjan ikärappeuma (degeneratio maculae

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Silmänpohjan ikärappeuma (degeneratio maculae"

Transkriptio

1 Katsaus TAPANI PALOSAARI Silmänpohjan ikärappeuma Silmänpohjan ikärappeuma on pysyvän näkövammaisuuden merkittävin aiheuttaja Suomessa. Koska sen tärkein riskitekijä on ikä, sairauden ilmaantuvuuden oletetaan kasvavan nykyisestään selvästi tulevina vuosikymmeninä. Viime vuosien aikana on kehitetty uusia hoitomuotoja, joista valoaktivaatio on jo kliinisessä käytössä ja muodostaa merkittävän osan sairauden hoidosta. Hoidon päämääränä on pysäyttää taudin eteneminen. Sairauden lisääntyvä ilmaantuvuus, kehittyvät hoitomahdollisuudet ja uusien hoitojen suhteellisen kallis hinta ovat lisänneet tarvetta panostaa aiempaa selvästi enemmän ikärappeuman hoitoon. Valoaktivaatiohoitoa on kritisoitu eniten sen kalleuden vuoksi. Käytettävissä olevilla hoidoilla ei voida vaikuttaa kaikentyyppisten rappeumien kulkuun, joten hoitomahdollisuuksien arviointi vaatii erityistä perehtyneisyyttä asiaan. Asiantuntevassa arvioinnissa myös taloudelliset näkökohdat tulevat huomioiduiksi. Silmänpohjan ikärappeuma (degeneratio maculae senilis) on yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja Suomessa. Se aiheuttaa 40 % kaikista näkövammoista ja 59 % yli 65-vuotiaiden näkövammaisuudesta (Ojamo 2004). Ikärappeuman ilmaantuvuus ja esiintyvyys kasvavat iän myötä. Vaikea rappeuma ilmaantuu viidessä vuodessa 0,6 0,7 %:lle vuotiaista, 1,7 2,4 %:lle vuotiaista ja 5,4 6,3 %:lle yli 80-vuotiaista (Mitchell ym. 2002, Mukesh ym. 2004). Vaikean rappeuman esiintyvyys on vuotiailla 0,7 1,4 %, vuotiailla 3,7 5,4 % ja yli 85 vuotiailla 11 18,5 % (Klein ym. 1992, Mitchell ym. 1995, Vingerling ym. 1995). Laatikaisen ja Hirvelän (1995) suomalaisessa aineistossa vaikeiden rappeumamuotojen esiintyvyys oli yli 70-vuotiailla 8,2 %. Alkavien rappeumamuutosten (taulukko 1) ilmaantuminen lisää selvästi riskiä saada vaikea rappeuma. Viiden vuoden aikana 18 % yli 60- vuotiaista potilaista, joilla on todettu alkavia rappeumamuutoksia, saa vaikean rappeuman. Vaara on alle 1 %, jos tällaisia muutoksia ei ole todettu (Age-related Eye Disease Study (AREDS) Duodecim 2005;121: TAULUKKO 1. Silmänpohjan ikärappeuman vaikeusasteet (Bird ym. 1995). Alkava ikärappeuma (early age-related maculopathy, early ARM) Pehmeät, tarkka- tai epätarkkarajaiset drusenit Makulan pigmenttimuutokset Ei vaikean rappeuman merkkejä Vaikea ikärappeuma (late age-related maculopathy, late ARM; age-related macular degeneration, AMD) Kartta-atrofia Silmänpohjan nesteinen rappeuma Group 2001). Potilaista, joilla on yhden silmän vaikea rappeuma, %:lla ilmaantuu vaikea rappeuma viidessä vuodessa toiseenkin silmään (Macular Photocoagulation Study (MPS) Group 1993, Age-related Eye Disease Study Group 2001). Niille, joilla todetaan alkavan rappeuman merkkejä tai toisen silmän vaikea rappeuma, on viime aikoina suositeltu suuriannoksista anti oksidantti-sinkkihoitoa, jonka on todettu vähentävän riskiä taudin etenemisestä vaikeaksi (Age-related Eye Disease Study Group 2001). 1533

2 Kliininen kuva ja oireet Ikärappeuma voidaan jakaa kliinisen kuvan perusteella kuivaan ja nesteiseen muotoon (kuvat 1 4, taulukko 2). Kuivaa rappeumaa ei voida hoitaa nykykeinoin. Nesteistä rappeumaa voidaan hoitaa polttolaser- tai valoaktivaatiohoidoilla, joilla pyritään sulkemaan uudissuoniverkko. Nesteiseen muotoon liittyvä verkkokalvonalainen uudisverisuonikasvu ja sen aiheuttama turvotus, verenvuodot ja arpikudosmuodostus johtavat yleensä erittäin huonoon näöntarkkuuteen ja aiheuttavat pääosan näkövammaisuudesta. Viiden vuoden sairastamisen jälkeen 49 % potilaista, joilla on molempien silmien nesteinen rappeuma, luokitellaan sokeiksi (Macular Photo coagulation Study Group 1993). Nesteisen rappeuman oireista merkittävimpiä on heikentyneen näöntarkkuuden lisäksi kuvan vääristymä keskeisessä näkökentässä. Tämä on aina aihe silmälääkärin tutkimuksiin. Jos silmälääkäri toteaa nesteisen rappeuman merkit, tulisi potilas tutkia fluoreseiiniangiografialla (FAG), johon on valmiudet kaikissa julkisen sektorin silmätautien yksiköissä. FAG-löydöksen tulkinta vaatii kykyä erotella toisistaan eri rappeumatyyppejä. Jos uudisverisuonitus on kuvauksen varhaisvaiheessa näkyvillä, puhutaan klassisesta uudissuonituksesta, ja mikäli uudisverisuonta ei varhaisvaiheessa nähdä on kyseessä piilevä uudissuonitus. Usein todetaan molemmista tyypeistä koostuva leesio, jolloin lasketaan näiden prosenttiosuuksia. Ellei potilaalla ole nesteistä ikärappeumaa, mutta hän kuuluu sairauden suhteen riskiryhmiin (alkavia rappeumamuutoksia KUVA 1. Alkava ikärappeuma: druseneita (vaaleita läiskiä) ja pigmentin rosoisuutta. KUVA 2. Vaikean ikärappeuman kuiva muoto; kartta-atrofia. KUVA 3. Vaikean ikärappeuman nesteinen muoto. Turvotusalueen reunoilla on havaittavissa lipidieksudaattia ja makulassa myös verenvuotoa. KUVA 4. Vaikea ikärappeuma nesteisen rappeuman jälkitilana. Kuva osoittaa turvotusta ja arpikudosta T. Palosaari

3 TAULUKKO 2. Löydökset silmänpohjan kuivassa ja nesteisessä ikärappeumassa. Kuiva rappeuma Drusenit, pigmenttimuutokset, laajemmat (kartta-)atrofiaalueet Nesteinen rappeuma Verenvuoto, turvotus, lipidieksudaatit, arpikudos ja usein myös kuivan rappeuman merkkejä tai jo toisen silmän vaikea rappeuma) häntä kehotetaan seuraamaan näköään Amslerin kartan avulla (kuva 5). Jos testiruudukkoon ilmaantuu vääristymiä, potilaan on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Ikärappeumaan liittyvä näöntarkkuuden heikkeneminen vaikuttaa esimerkiksi autolla ajoon, lukemiseen, kellonajan tarkistamiseen, television katseluun ja kasvojen tunnistamiseen sekä rajoittaa toimintakykyä merkittävästi. Vastikään julkaistussa tutkimuksessa potilaat, joilla oli toisen tai molempien silmien nesteinen ikärappeuma, luokittavat yleisen terveydentilansa keskimäärin arvoon 0,64 (vaihtelevasti 0,51 0,80), asteikolla, jossa arvo 0 vastaa kuolemaa ja 1 täydellistä terveyttä. Potilaat, joilla paremman silmän näön tarkkuus oli 0,1 tai huonompi antoivat keskimäärin arvon 0,53. kyseisen sairauden vaikutusta potilaiden elämään kuvaa se, että tutkimuksen tekijät vertasivat tautia vaikeudeltaan oireiseen HIV-infektioon (0,65) ja munuaisten kotidialyysihoitoiseen krooniseen vajaatoimintaan (0,54) (Submacular Surgery Trials (SST) Research Group 2004). Polttolaserhoito Polttolaserhoito oli pitkään nesteisen ikärappeuman ainoa hoitomuoto. Siinä FAG:llä paikannettavissa oleva uudissuonitus tuhotaan laserilla. Laserhoito on osoitettu vaikuttavaksi satunnaistetuin tutkimuksin, joissa sitä on verrattu hoitamatta jättämiseen. Fovean ulkopuolella sijaitseva uudissuonitus aiheutti näön vakavan huononemisen 25 %:lle laserhoitoa saaneista ja 60 %:lle verrokeista 18 kuukauden seurannassa (Macular Photocoagulation Study Group 1982). Fovean alla sijaitsevien uudissuonitusten Silmänpohjan ikärappeuma KUVA 5. Amslerin kartta. Potilas kohdistaa katseensa keskipisteeseen noin 30 cm:n etäisyydeltä. Ruudukon vääristyminen viittaa tarkan näön alueen turvotukseen ja nesteisen ikärappeuman mahdollisuuteen. osalta näöntarkkuus oli heikentynyt vakavasti 20 %:lla laserhoitoa saaneista kahden vuoden kuluttua hoidosta. Verrokeilla osuus oli 37 %. Laserointi keskelle tarkan näön aluetta johtaa kuitenkin heti näöntarkkuuden huononemiseen, ja potilasryhmien keskimääräiset näöntarkkuudet kahden vuoden kuluttua olivat 0,05 ja 0,06 (Macular Photocoagulation Study Group 1991). Vaikka tilanne on hoitamatta jätetyillä pitkän ajan kuluttua vieläkin huonompi, ei tällainen näköä huonontava hoito ole saavuttanut laajempaa suosiota. Edellä mainittujen tutkimusten mukaanottokriteerit täyttyvät %:lla potilaista (Moisseiev ym. 1995, Haddad ym. 2002), mutta käytännössä hoitoon soveltuvuuden kriteeri on uudissuoniverkon sijainti tarkan näön alueen keskustan ulkopuolella, jolloin hoitoon soveltuvien määrä on selvästi pienempi. Hoidon jälkeen uudisverisuonitus palautuu noin puolelle potilaista. Indosyaniiniangiografialla (ICG) voidaan paikantaa uudissuoniverkko tai todeta sen aktiiviset kohdat useammin kuin FAG:llä. Lisäksi uusien laserilla toimivien indosyaniinivihreä- ja fluoreseiinivarjoainekuvauslaitteistojen avulla on joskus mahdollista todeta uudissuoniverkon 1535

4 syöttösuoni, jonka paikallisen hoidon tiedetään voivan sulkea koko uudissuoniverkon. ICG-löydökseen perustuvan laserhoidon pitkäaikaistehosta ei ole vielä tehty satunnaistettuja tutkimuksia (Stanga ym. 2003). Fotodynaaminen eli valoaktivaatiohoito Valoaktivaatiohoito tuli Suomessa kliiniseen käyttöön vuonna Tämä avasi mahdollisuuden yrittää lieventää näkövamman astetta myös silloin, kun uudissuoniverkko sijaitsee tarkan näön alueen keskikohdan alla. Valoaktivaatiohoidossa käytetään kylmävalolaseria (punainen diodilaser). Tällainen on Suomessa kaikissa yliopistosairaaloissa, suurimmissa keskussairaaloissa ja muutamassa yksityisessä laitoksessa. Valoaktivaatiohoidossa laskimoon ruiskutetaan lääkeainetta (verteporfiini), joka sitoutuu plasmassa low-density-lipoproteiiniin (LDL) ja hakeutuu kudoksiin, joissa on suuri LDL-reseptoripitoisuus, kuten verkkokalvon alaisiin uudisverisuoniin. Kun lääkeaine aktivoidaan paikallisesti laservalolla, uudisverisuoni tukkeutuu. Terveet kudokset säästyvät yleensä pysyviltä vaikutuksilta. Hoito joudutaan tarvittaessa uusimaan noin kolmen kuukauden välein, jos uudissuoni kasvaa uudestaan. Tässä lehdessä on aiemmin julkaistu hoitoa käsittelevä katsaus (Jaakkola 2002). Valoaktivaatiota suositellaan käytettäväksi fluoreseiiniangiografian perusteella voittopuolisesti klassisten (pinta-alasta yli 50 % klassista tyyppiä) tai huononemisvaiheessa olevien täysin piilevien uudisverisuonten hoitoon. Uudissuonituksen tulee myös sijaita tarkan näön alueen keskustan (fovea) alla tai niin lähellä sitä, että polttolaserhoito miltei varmasti ulottuisi tarkan näön alueen keskelle. Lisäksi näöntarkkuuden tulee olla sellainen, että sen heikentyminen edelleen merkitsisi potilaan elämänlaadun oleellista huononemista (Verteporfin Roundtable 2000 and 2001 Participants ym. 2002). Jos hoitoa voidaan arvioida varhain, 60 % fovean keskikohdan alle ulottuvista uudissuonituksista on mahdollista hoitaa valoaktivaatiolla, ja kaikkiaan näyttöön perustuvaa hoitoa (polttolaserja valoaktivaatio) on tarjolla arviolta 47 %:lle hoidon arvioinnissa käyvistä potilaista (Haddad ym. 2002). Valoaktivaatiosta on tehty satunnaistettuja kaksoissokkotutkimuksia, ja niissä hoidon on havaittu pienentävän näön heikkenemisen riskiä kahden vuoden seuranta-aikana. Treatment of Age-Related Macular Degeneration with Photodynamic Therapy (TAP) -tutkimuksessa näkö heikkeni kolme riviä tai enemmän 69 %:lla verrokeista ja 41 %:lla hoitoryhmän potilaista, joilla uudissuonitus oli pääosin klassista tyyppiä (p < 0,001) (Bressler 2001). ETDRS-taululla mitattu näön heikkeneminen kolmen rivin verran tarkoittaa, että potilaan aiemmin näkemä rivi pitää tuoda puolta lähemmäksi, jotta hän näkisi sen. Toisin sanoen objektin koon pitää kaksinkertaistua tai visusarvon puolittua esimerkiksi 1,0:sta 0,5:een tai 0,2:sta 0,1:een. Potilailla, joilla leesio sisälsi alle 50 % klassista komponenttia (vallitsevasti piilevä), ei todettu merkitsevää hyötyä näöntarkkuuskriteerein, mutta kontrastiherkkyyden suhteen merkitsevä hyöty todettiin molemmissa ryhmissä (Rubin ym. 2002). Verteporfin in Photodynamic Therapy (VIP) -tutkimuksessa selvitettiin täysin piilevien, etenevien uudissuonitusten hoitoa samanlaisella tutkimusjärjestelyllä. Vuoden kuluttua hyöty ei ollut merkitsevä, mutta kahden vuoden päästä näöntarkkuus oli heikentynyt vähintään kolmen riviä 55 %:lla hoitoryhmässä ja 68 %:lla verrokki ryhmässä (p = 0,032) (Verteporfin in Photo dynamic Therapy Study Group 2001). Viimeisen seurantakäynnin suuri potilaskato (13 %) tosin vähentää tuloksen luotettavuutta. Myöhemmin on todettu, että rappeumavaurion koko on merkittävin molempien tutkimusten tuloksia selittävä tekijä, jopa leesion tyyppiä tärkeämpi (Treatment of Age-Related Macular Degeneration with Photodynamic Therapy and Verteporfin in Photo dynamic Therapy Study Groups 2003). Tämän mukaan kaikenkokoisia vallitsevasti klassisia uudissuonia ja pieniä täysin piileviä uudissuonia kannattaisi hoitaa. Myös vallitsevasti piilevien uudissuonten hoidosta voisi olla hyötyä (myös näöntarkkuusmittarein arvioituna), jos vaurio on pieni. Asian selvittämiseksi on aloitettu uusi satunnaistettu Verteporfin in Minimally Classic (VIM)-tutkimus T. Palosaari

5 Valoaktivaatiohoidon tehoa ei ole kyseenalaistettu. Tuorein Cochrane-katsaus toteaa hoidon realistisena tavoitteena olevan sairauden etenemisen hidastaminen, ei normaalin näön tuottaminen (Wormald ym. 2003). Vaikka kyseisessä katsauksessa todetaan NNT-luvun (potilasmäärä, joka on hoidettava, jotta yksi hyötyisi) olevan 7,1 koko TAP- ja VIP-tutkimusaineistoissa NNT on nykyisin kriteerein hoidetuilla noin 4, mikä on sangen pieni luku. Hoitoon suunnattu kritiikki ja sen käytölle asetetut varaukset liittyvät epäilyihin kustannusvaikuttavuudesta. Hoitojen kustannusvaikuttavuutta mittaavat tutkimukset Hoidon kustannusvaikuttavuutta arvioitaessa käyttökelpoisimpana silmätautien osalta pidetään laatupainotteisen elinajan QALY-yksiköllä ja yhden tällaisen yksiköiden tuottamiseen kuluvan rahamäärän avulla tehtyjä laskelmia (Brown 2003). Yleinen olettamus on, että kustannustehokkaissa hoidoissa QALY maksaa alle dollaria ja yli dollarin hintaa pidetään kustannustehottomana (Brown ym. 2004). Polttolaserhoidon kustannushyötyä on selvitetty ainakin kahdessa tutkimuksessa, toisessa oli hoidettavana fovean alla ja toisessa fovean ulkopuolella sijaitseva uudissuoniverkko (Brown ym. 2000, Busbee ym. 2003). Koska hoito on erittäin halpaa, tulee QALY-hinta myös halvaksi ( dollaria). Jos polttolaserhoito voidaan toteuttaa ilman siihen liittyvää näön heikkenemisen riskiä, se on suositeltava vaihtoehto valoaktivaatiolle. Myös valoaktivaatiohoidon kustannusvaikuttavuutta on laskettu. Yhdysvaltalais-kanadalainen kahden vuoden laskentamalli antoi yhden QALY:n hinnaksi dollaria, jos hoito aloitetaan näöntarkkuudella 0,5, ja dollaria, jos lähtövisus on 0,1 (Sharma ym. 2004). Englannissa on laskettu yhden QALY:n hinnaksi seitsemän vuoden laskentamallissa puntaa, jos hoito aloitaan näöntarkkuudella 0,5. Jos näöntarkkuus hoitojen alkaessa on 0,1, nousee hinta puntaan (Hopley ym. 2004). Potilastapaukset olivat samanlaisia (vallitsevana klassinen uudissuonitus, parempi silmä) kuin Diagnostiikassa käytettävät laitteet Fluoreseiiniangiografia on silmänpohjan ikärappeuman perustutkimus, joka tulisi olla mahdollista tehdä jokaisessa keskussairaalassa. Löydöksen avulla arvioidaan potilaan soveltuvuus hoitoihin, joista on olemassa tutkimusnäyttöä (polttolaser- ja valoaktivaatiohoito). Hoitomahdollisuuksien kannalta on erityisen tärkeää, että kuvaus voidaan järjestää muutaman päivän kuluessa ja valmiit kuvat saadaan nopeasti. Tässä suhteessa digitaalinen laitteisto on ylivoimainen. Indosyaniiniangiografia (ICG) paljastaa useam min kuin fluoreseiiniangiografia uudissuoniverkon sijainnin tai aktiiviset alueet. Lisäksi sen avulla voidaan tehdä tiettyjä erityisdiagnooseja kuten todeta polypoidi korioidaalinen vaskulopatia. Kalliimmalla scanninglaser-icg-laitteistolla on mahdollista todeta myös uudissuoniverkon syöttösuonten paikka osalla potilaista. Paikallinen laserhoito voi sulkea osan syöttösuonista, mutta tätä kuten muitakaan ICG-avusteisia hoitoja ei ole tutkittu satunnaistetuin koejärjestelyin. Näitä hoitoja tulisi harkita, jos fluoreseiiniangiografian perusteella potilasta ei ole mahdollista hoitaa laserilla tai valoaktivaatiolla. Kyseiset roolit siis täydentävät nykyisiä käypiä hoitoja. Optisella koherenssitomografialla (OCT) saadaan objektiivinen halkileikkaustyyppinen kuva silmänpohjasta. Tämä antaa diagnostiikassa ja seurannassa lisävarmuutta verrattuna subjektiiviseen oftalmoskooppiseen arvioon muun muassa turvotuksen arvioinnissa. Laitteella on diagnostista käyttöä myös muiden makulan tautien diagnostiikassa ja hoidon arvioinnissa. Laite tulisi olla verkkokalvokonsultaatioita antavissa ja makulaleikkauksia suorittavissa yksiköissä. Silmänpohjan ikärappeuma 1537

6 yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, mutta laskelmat tehtiin pidemmälle seitsemän vuoden ajanjaksolle, joka on 75-vuotiaan potilaan arvioitu keskimääräinen jäljellä oleva elinikä. Toisessa englantilaistutkimuksessa laskettiin kustannuksiin mukaan myös säästyviä näkövammaisuuden hoitokuluja, sosiaaliavustuksia ja varovaisesti arvioiden myös huonosta näöstä johtuvien liitännäissairauksien hoitokuluja. Tällöin kahden vuoden mallissa yhden QALY:n hinnaksi saatiin puntaa ja viiden vuoden mallissa puntaa, jos hoito aloitetaan näöntarkkuudella 0,5. Aloitus visuksella 0,2 QALY:n hinnaksi saatiin puntaa viiden ja kahden vuoden ajanjaksolla (Smith ym. 2004). Samassa tutkimuksessa laskettiin myös hinta tuotetulle näkövuodelle (vision year gained), joka tarkoittaa vähintään näöntarkkuuden 0,1 säilymistä vuoden ajan. Jos hoito aloitetaan visuksella 0,5, on yhden näkövuoden hinta 2 vuoden kuluttua puntaa ja viiden vuoden mallissa alle puntaa. Jos hoito aloitetaan visuksella 0,2, saadaan näkövuoden hinnaksi kahden vuoden ajanjaksolla puntaa ja viiden vuoden mallissa hinta laskee myös alle punnan (Smith ym. 2004). Valoaktivaatiohoidon kustannus-hyötysuhdetta tilanteessa, jossa hoidetaan ensimmäistä silmää toisen silmän ollessa terve ja näöntarkkuudeltaan hyvä, ei ole laskettu. Myöskään piilevien uudissuonitusten hoidosta suhteen ei ole tehty laskelmia. Mahdollisia tulevaisuuden hoitomuotoja Lasiaiseen ruiskutettavia lääkeaineita, lähinnä kasvutekijöiden (tärkeimpänä endoteelikasvutekijä eli VEGF) estäjiä ja steroideja on tutkittu viime aikoina kiivaasti. Ensimmäinen kasvutekijän estäjä on saanut vastikään myyntiluvan Yhdys- valloissa. Periaatteessa uudissuonen kasvun estäminen pureutuu astetta lähemmäs sairauden perussyytä. Yhdistäminen valoaktivaatiohoitoon voisi olla alkuvaiheessa loogisin menettely; uudissuoni tukitaan valo akti vaatiolla ja sairauden uusiminen estetään verisuonten kasvun estäjillä. Toinen tulevaisuuden hoitomahdollisuus saattaa olla makulansiirtoleikkaus, jonka pitkäaikaishyöty on vielä osoittamatta. Kirurgia ei ole halpaa, leikkaukset ovat pitkiä, ja niihin liittyy selvä riski joutua vielä komplikaatioita korjaavaan leikkaukseen. Kirurgisten hoitojen laaja käyttöönotto muuttaisi ehkä kaikkein selvimmin nykyistä silmätautien hoitokäytäntöä, koska käytettävä saliaika olisi pois muusta leikkaustoiminnasta. Uudissuoniverkon kirurgista poistoa tutkittiin yhtenä lupaavana hoitomahdollisuutena vuosia, mutta se osoittautui lopulta tehottomaksi satunnaistetussa tutkimusjärjestelyssä (Submacular Surgery Trials (SST) Research Group 2004). Samoin kävi transpupillaariselle lämpöhoidolle (julkaisematon tieto, esitetty American Academy of Ophthalmologyn Vitreoretinal Update -koulutustapahtumassa 2004). Molemmat ovat ter- Y D I N A S I A T Silmänpohjan ikärappeuma on merkittävin näkövammaisuuden aiheuttaja Suomessa. Näöntarkkuuden huononeminen ja kuvan vääristymä keskeisessä näkökentässä iäkkäällä ihmisellä viittaa nesteiseen ikärappeumaan. Osaa nesteistä ikärappeumaa sairastavista voidaan hoitaa laserpoltolla ja valoaktivaatiolla. Soveltuvuus näihin hoitoihin tulisi selvittää kiireellisesti. Väestön vanhetessa lisääntyvä sairaus aiheuttaa tulevaisuudesssa nykyistä merkittävästi suurempia kustannuksia, koska näkövammaisten kuntoutuskulut kasvavat ja käyttöön tulee uusia, selvästi kalliimpia hoitoja T. Palosaari

7 veitä muistutuksia satunnaistetun tutkimusasetelman merkityksestä ennen hoitojen laajempaa käyttöönottoa. Lopuksi Silmänpohjan ikärappeuma on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, jonka hoitoon on ollut mahdollisuuksia vasta lyhyen aikaa. Uusien hoitomahdollisuuksien avautuminen näin suurelle potilasryhmälle ei ole ollut täysin ongelmatonta. Taloudellisia panostuksia tarvitaan diagnostisten ja hoitolaitteiden ja lääkeaineiden hankintaan sekä henkilöstökuluihin. Koska resurssit eivät tunnetusti ole juuri kasvaneet, tulee eteen tarve ohjata olemassa olevia voimavaroja toisin. Valoaktivaatiohoitoa on annettu Suomessa viisi vuotta ja noin kertaa. Kustannusten kannalta positiivisin yllätys on ollut se, että hoitoa ei tarvitse uusia läheskään yhtä usein kuin satunnaistetuissa tutkimuksissa on tehty, koska hoitoa ei uusita tutkimusohjelman vaan kliinisen tarveharkinnan mukaan. Uusintahoitojen määrä on ollut Oulun silmäklinikassa noin puolta pienempi (2,8 vs 5,5 kahdessa vuodessa) ilman vaikutusta hoitotuloksiin. Näin ollen hoito on kliinisessä käytössä miltei puolta halvempaa, ja tämä alentaa myös QALY:n hintaa. Käytännössä kolme hoitokertaa silmää kohden maksaa noin euroa, mikä vastaa noin viiden kaihileikkauksen hintaa. Jos laskennassa ei tarkastella kustannuksia laajemmin (näkövammaisuuden kuntoutus), hoito ei liene erityisen kustannustehokasta, ainakaan jos se aloitettaan heikolla näön tarkkuudella (0,1). Kuitenkin asioiden tarkastelu pidemmällä kuin 1 2 vuoden aikavälillä ja kaikkien sairauteen liittyvien kustannusten kannalta osoittaa, että hoitotoimenpiteisiin panostetuille rahoille saadaan myös vastinetta (Smith ym. 2004). Valoaktivaatiohoidon kustannusvaikuttavuus voisi parantua, jos potilaat saataisiin hoitoon aiempaa paremmilla näöntarkkuuksilla. Tällöin realistinen tavoite voisi yhä useammassa ta pauksessa olla näkövammaisuuden lieventämisen sijaan sen estäminen. Tähän voitaneen vaikuttaa lisäämällä yleistä tietoisuutta sairaudesta ja sen oireista ja rakentamalla viiveetön tutkimus- ja hoitoketju. Englannissa on ehdotettu hoidettavaksi vasta toisena sairastunutta silmää, mutta koska nesteinen rappeuma ilmaantuu toiseenkin silmään erittäin usein ja kaikkiin tautimuotoihin tehoavaa hoitoa ei ole olemassa, on inhimillisesti tärkeää yrittää hoitaa myös ensimmäisenä sairastunutta silmää. Hoito on kliinisestikin sovellettuna kiistatta kallista, ja hoitojen aseman arvioinnissa taloudelliset seikat tulevat olemaan varmasti merkittäviä. Epäilen myös tulevaisuuden hoitojen (esim. kasvutekijän estäjät) olevan merkittävästi vanhoja hoitoja kalliimpia. Väestön ikääntyminen ja erityisesti yli 80-vuotiaiden osuuden kasvu kasvattavat ikärappeumasta kärsivien määrää merkittävästi. Kustannukset tulevat kasvamaan lisääntyvän hoidontarpeen ja tarjolle tulevien kalliiden hoitomahdollisuuksien vuoksi ja näkövammaisuuden kustannusten lisääntyessä. Nykytasoinen panostus hoitojen saatavuuteen ei tule riittämään pitkään. Silmätautien hoitoon pääsyn kriteerit asettaneessa Suomen silmäylilääkäreiden kokouksessa arvioitiin myös makuladegeneraation hoitojen asemaa. Todettiin, että sairaus vaatii kiireellistä, 1 2 viikon kuluessa tehtävää hoitoarviota ja että hoitoihin soveltuvuuden arviointi vaatii erityistä perehtyneisyyttä, jotta myös kustannukset otettaisiin hoitopäätöstä tehtäessä huomioon. Kirjallisuutta Age-Related Eye Disease Study (AREDS) Group. A randomized, placebocontrolled, clinical trial of high-dose supplementation with vitamins C and E, beta carotene, and zinc for age-related macular degeneration and visual loss. AREDS report no. 8. Arch Ophthalmol 2001;119: Bird AC, Bressler NM, Bressler SB, ym. The international ARM epidemiological study Group. An international classification and grading system for age-related macular degeneration. Surv Ophthalmol 1995;39: Bressler NM. Photodynamic therapy of subfoveal choroidal neovascularization in age-related macular degeneration with verteporfin. Two-year results of 2 randomized clinical trials TAP-report 2. Arch Ophthalmol 2001;119: Brown GC, Brown MM, Sharma S, ym. Incremental cost effectiveness of laser photocoagulation for subfoveal choroidal neovascularization. Ophthalmology 2000;107: Brown MM. Health care economic analyses. Curr Opin Ophthalmol 2003;14: Silmänpohjan ikärappeuma 1539

8 Brown MM, Brown GC, Sharma S. Value-based medicine and vitreoretinal diseases. Curr Opin Ophthalmol 2004;15: Busbee BG, Brown MM, Brown GC, ym. CME review: a cost-utility analysis of laser photocoagulation for extrafoveal choroidal neovascularization. Retina 2003;23: Haddad WM, Coscas G, Soubrane G. Eligibility of treatment and angiographic features at the early stage of exudative age-related macular degeneration. Br J Ophthalmol 2002;86: Laatikainen L, Hirvelä H. Prevalence and visual consequences of macular changes in a population aged 70 years and older. Acta Ophthalmol Scand 1995;73: Hopley C, Salkeld G, Mitchell P. Cost utility of photodynamic therapy for predominantly classic neovascular age related macular degeneration. Br J Ophthalmol 2004;88: Jaakkola A. Silmänpohjan ikärappeuman fotodynaaminen hoito. Duodecim 2002;118: Klein R, Klein BEK, Linton KLP. Prevalence of age related maculopathy. The Beaver Dam Eye Study. Ophthalmology 1992;99: Macular Photocoagulation Study (MPS) Group. Argon laser photocoagulation for senile macular degeneration. Arch Ophthalmol 1982;100: Macular Photocoagulation Study (MPS) Group. Laser photocoagulation of subfoveal neovascular lesions in age-related macular degeneration. Arch Ophthalmol 1991;109: Macular Photocoagulation Study (MPS) Group. Five year follow-up of patients with age-related macular degeneration and uni lateral extrafoveal choroidal neovascularization. Arch Ophthalmol 1993; 111: Mitchell P, Smith W, Attebo K, ym. Prevalence of age-related maculopathy in Australia. The blue mountains eye study. Ophthalmology 1995;102: Mitchell P, Wang JJ, Foran S, ym. Five-year incidence of age-related maculopathy lesions. The blue mountains eye study. Ophthalmology 2002;109: Moisseiev J, Alhalel A, Masuri R, ym. The impact of the macular photocoagulation study results on the treatment of exudative age-related macular degeneration. Arch Ophthalmol 1995;113: Mukesh BN, Dimitrov PN, Leikin S, ym. five-year incidence of age-related maculopathy. The visual impairment project. Ophthalmology 2004; 111: Ojamo M. Näkövammarekisterin vuosikirja Stakes. Näkövammaisten keskusliitto ry Rubin GS, Bressler NM. TAP-study Group. Effects of verteporfin therapy on contrast sensitivity. TAP report no. 4. Retina 2002;22: Sharma S, Brown GC, Brown MM, ym. The cost-effectiveness of photodynamic therapy for fellow eyes of patients with subfoveal choroidal neovascularization secondary to age-related macular degeneration. Ophthalmology 2001;108: Smith DH, Fenn P, Drummond M. Cost effectiveness of photodynamic therapy with verteporfin for age related macular degeneration: the UK case. Br J Ophthalmol 2004;88: Stanga PE, Lim JI, Hamilton P. Indocyanine green angiography in chorioretinal diseases: Indications and interpretation. An evidence-based update. Ophthalmology 2003;110: Submacular Surgery Trials (SST) Research Group. Surgery for subfoveal choroidal neovascularization in age-related macular degeneration: ophthalmic findings. SST report no. 11. Ophthalmology 2004;111: Submacular Surgery Trials (SST) Research Group. Patients perceptions of the value of current vision. Assessment of preference values among patients with subfoveal choroidal neovascularization. The submacular surgery trials vision preference value scale: SST report no. 6. Arch Ophthalmol 2004;122: Treatment of Age-Related Macular Degeneration with Photodynamic Therapy (TAP) and Verteporfin in Photodynamic Therapy (VIP) Study Groups. Effect of lesion size, visual acuity, and lesion composition on visual acuity change with and without verteporfin therapy for choroidal neovascularization secondary to age-related macular degeneration: Tap and Vip report no. 1. Am J Ophthalmol 2003;136: Verteporfin in Photodynamic Therapy Study Group. Verteporfin therapy of subfoveal choroidal neovascularization in age-related macular degeneration: Two year results of a randomized clinical trial including lesions with occult with no classic choroidal neovascularization-verteporfin in photodynamic therapy report 2. Am J Ophthalmol 2001;131: Verteporfin Roundtable 2000 and 2001 participants, TAP-study group principal investigators and VIP-study group principal investigators. Guidelines for using verteporfin (visudyne) in photodynamic therapy to treat choroidal neovascularization due to age-related macular degeneration and other causes. Retina 2002;22:6 18. Vingerling JR, Dielemans I, Hofman A, ym. The prevalence of age-related maculopathy in the Rotterdam Study. Ophthalmology 1995;102: Wormald R, Evans J, Smeeth L, ym. Photodynamic therapy for neovascular age-related macular degeneration. Cochrane Database Syst Rev. 2003;(2):CD TAPANI PALOSAARI, LL, erikoislääkäri OYS:n silmätautien klinikka PL 10, OYS 1540

Silmänpohjan ikärappeuma vaikea ongelma sekä potilaalle että silmälääkärille

Silmänpohjan ikärappeuma vaikea ongelma sekä potilaalle että silmälääkärille Katsaus Silmänpohjan ikärappeuma vaikea ongelma sekä potilaalle että silmälääkärille Kai Kaarniranta, Roope Sihvola, Antero Salminen, Mikko J. Lammi, Markku Teräsvirta ja Matti Kontkanen Silmänpohjan ikärappeuma

Lisätiedot

Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus

Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus Taina Lupsakko, LT Geriatrian erikoislääkäri Lempäälän TK Näkövammaisuuden syyt ikääntyneillä Näkövamma; Visus paremmassa silmässä ja parhaalla lasikorjauksella

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Silmänpohjan nesteisen ikärappeuman uudet lääkkeet

Silmänpohjan nesteisen ikärappeuman uudet lääkkeet Katsaus Eliisa Mannermaa, rto rtti ja Kai Kaarniranta Silmänpohjan nesteisen ikärappeuman uudet lääkkeet Silmänpohjan ikärappeuman hoidoissa on edistytty viime vuosina merkittävästi. Ensimmäinen läpimurto

Lisätiedot

Silmänpohjan valokerroskuvaus

Silmänpohjan valokerroskuvaus Katsaus JANNE P. KYTÖ JA PETRI TOMMILA Silmänpohjan valokerroskuvaus Silmänpohjan valokerroskuvaus on uusi silmänpohjan sairauksien tutkimusmenetelmä. Se mahdollistaa koko verkkokalvon ja pigmenttisolukalvon

Lisätiedot

Silmänpohjan ikärappeuma (degeneratio maculae senilis) Silmänpohjan nesteinen ikärappeuma: mitä tiedämme lasiaisen sisäisestä angiogeneesin estosta?

Silmänpohjan ikärappeuma (degeneratio maculae senilis) Silmänpohjan nesteinen ikärappeuma: mitä tiedämme lasiaisen sisäisestä angiogeneesin estosta? Katsausartikkeli HALO-ryhmä: Tapani Palosaari, Eeva Mäkinen, Marko Kataja, Pirjo Räsänen, Minna Kaila, Hannu Uusitalo Silmänpohjan nesteinen ikärappeuma: mitä tiedämme lasiaisen sisäisestä angiogeneesin

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

YLEISTYVÄ SILMÄNPOHJAN IKÄRAPPEUMA

YLEISTYVÄ SILMÄNPOHJAN IKÄRAPPEUMA YLEISTYVÄ SILMÄNPOHJAN IKÄRAPPEUMA Kyselytutkimus Oulussa, Haukiputaalla ja Kiimingissä työskentelevien optikoiden silmänpohjan ikärappeumaan liittyvistä tiedoista, kokemuksista ja toiminnasta Anna Juutinen

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Mitä sinun on hyvä tietää JETREA -hoidosta (okriplasmiini)

Mitä sinun on hyvä tietää JETREA -hoidosta (okriplasmiini) Mitä sinun on hyvä tietää JETREA -hoidosta (okriplasmiini) JETREA -valmistetta käytetään aikuisille silmän vitreomakulaariseksi traktioksi (VMT eli silmän lasiaisen makulaan aiheuttamaksi kiristykseksi)

Lisätiedot

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Injektiohoitajat Sh Merja Korhonen Sh Kati-Marjukka Pohjonen Valokuvaus ja editointi Sh Maritta Jaatinen Alkutilanne

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Näön vuoksi 28.9.2006

Näön vuoksi 28.9.2006 Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi

Lisätiedot

Silmänpohjan kostea ikärappeuma pitää hoitaa ajoissa

Silmänpohjan kostea ikärappeuma pitää hoitaa ajoissa tieteessä Kati Kinnunen LT, apulaisylilääkäri KYS, silmätaudit Kai Kaarniranta professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS, silmätaudit kai.kaarniranta@uef.fi Silmänpohjan kostea ikärappeuma pitää

Lisätiedot

Verkkokalvon laskimotukoksen uudet hoidot

Verkkokalvon laskimotukoksen uudet hoidot Katsaus tieteessä Sulevi Kaipiainen LL, silmätautien erikoislääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sulevi.kaipiainen@sll.fimnet.fi Verkkokalvon laskimotukoksen uudet hoidot

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Visudyne 15 mg infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää 15 mg verteporfiinia. Liuottamisen

Lisätiedot

Poikkileikkaustutkimus vaikeaa ikärappeumaa sairastavien tulehduskipulääkkeiden

Poikkileikkaustutkimus vaikeaa ikärappeumaa sairastavien tulehduskipulääkkeiden Poikkileikkaustutkimus vaikeaa ikärappeumaa sairastavien tulehduskipulääkkeiden käytöstä Ismo Vuorinen Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Silmätautien

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

Voiko diabeettista retinopatiaa hoitaa lääkkein

Voiko diabeettista retinopatiaa hoitaa lääkkein Voiko diabeettista retinopatiaa hoitaa lääkkein VIII Valtakunnalliset Diabetespäivät Dipoli, Espoo 12.11.2009 Dosentti Paula Summanen HY/HUS-HYKS Silmäklinikka, diabetespkl Retinopatia Retinopatia Hyperglykemia

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.

Lisätiedot

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Diabeettisen retinopatian luokittelut

Diabeettisen retinopatian luokittelut Silmätaudit Paula Summanen ja Gunvor von Wendt Diabeettisen retinopatian luokittelut Diabeettisessa retinopatiassa ovat keskeisiä hiussuonten paikalliset ja laaja-alaiset muutokset eli mikroaneurysmat

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Tärkeää tietoa JETREA 0,5 mg/0,2 ml injektiokonsentraatti liuosta varten -valmisteesta

Tärkeää tietoa JETREA 0,5 mg/0,2 ml injektiokonsentraatti liuosta varten -valmisteesta Tärkeää tietoa JETREA 0,5 mg/0,2 ml injektiokonsentraatti liuosta varten -valmisteesta JETREA -valmistetta käytetään aikuisille vitreomakulaariseksi traktioksi (VMT) kutsutun silmäsairauden hoitoon silloinkin

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen

Lisätiedot

Nuorison TERVEYSTODISTUS

Nuorison TERVEYSTODISTUS yhteisnäkö kentät laite Värinäkö Tarkka Heikko Värisokea ituus, mikä kojeen käyttö ajettaessa ole käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi Terveystodistus 1 RINTEL OY uh. (09) 829 4600

Lisätiedot

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu kostea silmänpohjan ikärappeuma (kostea AMD). Tämä

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

Nuorison TERVEYSTODISTUS

Nuorison TERVEYSTODISTUS 321 kentät laite, mikä Silmälasien tai piilolasien käyttö ajettaessa kojeen käyttö ajettaessa Käytettävä ole käytettävä Käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi Terveystodistus 1 322

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Maija Mäntyjärvi Silmätautiopin professori, emerita Itä-Suomen yliopisto Kuopio Konsultoiva silmälääkäri TTL Helsinki Laki ja asetus

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 25.1.2013 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Perinnölliset silmäsairaudet Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Käytetyt lähdeteokset D. Taylor, C. Hoyt: Practical Paediatric Ophthalmology, 1997 S. J. Ryan ym.: Retina, vol. 1, 3. painos, 2001

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

nähdään www.nahdaan.fi Tietoa silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidosta 1/2014 Kostean ikärappeuman tutkimus ja hoito s.

nähdään www.nahdaan.fi Tietoa silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidosta 1/2014 Kostean ikärappeuman tutkimus ja hoito s. www.nahdaan.fi Tietoa silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidosta 1/2014 Kostean ikärappeuman tutkimus ja hoito s. 16 19 Nähdään-lehden henkilökuvassa Gigi Hohenthal s. 8 14 8 22 15 1/2014 Lukijalle

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Näön n ongelmien esiintyvyys. ongelmat. ltö. Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri, Stakes

Näön n ongelmien esiintyvyys. ongelmat. ltö. Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri, Stakes Näön n ongelmien esiintyvyys koti- ja laitosväest estössä sekä näköön n liittyvät ongelmat Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri, Stakes Jonas Heiska: Sokea 1 Sisält ltö Käsitteiden määrittelyä Vanhuus ja

Lisätiedot

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa BMF, Osaamisen ytimessä -kevätseminaari 13.4.2011 Maarit Putous, informaatikko Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa CINAHL Cumulative index to nursing and allied health literature 1981- viitteitä yli 3000

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA

ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA 1 JODOKASEIINIA/TIAMIINIA SISÄLTÄVÄT LÄÄKEVALMISTEET, JOILLA ON MYYNTILUPA

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot