Silmänpohjan ikärappeuma (degeneratio maculae

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Silmänpohjan ikärappeuma (degeneratio maculae"

Transkriptio

1 Katsaus TAPANI PALOSAARI Silmänpohjan ikärappeuma Silmänpohjan ikärappeuma on pysyvän näkövammaisuuden merkittävin aiheuttaja Suomessa. Koska sen tärkein riskitekijä on ikä, sairauden ilmaantuvuuden oletetaan kasvavan nykyisestään selvästi tulevina vuosikymmeninä. Viime vuosien aikana on kehitetty uusia hoitomuotoja, joista valoaktivaatio on jo kliinisessä käytössä ja muodostaa merkittävän osan sairauden hoidosta. Hoidon päämääränä on pysäyttää taudin eteneminen. Sairauden lisääntyvä ilmaantuvuus, kehittyvät hoitomahdollisuudet ja uusien hoitojen suhteellisen kallis hinta ovat lisänneet tarvetta panostaa aiempaa selvästi enemmän ikärappeuman hoitoon. Valoaktivaatiohoitoa on kritisoitu eniten sen kalleuden vuoksi. Käytettävissä olevilla hoidoilla ei voida vaikuttaa kaikentyyppisten rappeumien kulkuun, joten hoitomahdollisuuksien arviointi vaatii erityistä perehtyneisyyttä asiaan. Asiantuntevassa arvioinnissa myös taloudelliset näkökohdat tulevat huomioiduiksi. Silmänpohjan ikärappeuma (degeneratio maculae senilis) on yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja Suomessa. Se aiheuttaa 40 % kaikista näkövammoista ja 59 % yli 65-vuotiaiden näkövammaisuudesta (Ojamo 2004). Ikärappeuman ilmaantuvuus ja esiintyvyys kasvavat iän myötä. Vaikea rappeuma ilmaantuu viidessä vuodessa 0,6 0,7 %:lle vuotiaista, 1,7 2,4 %:lle vuotiaista ja 5,4 6,3 %:lle yli 80-vuotiaista (Mitchell ym. 2002, Mukesh ym. 2004). Vaikean rappeuman esiintyvyys on vuotiailla 0,7 1,4 %, vuotiailla 3,7 5,4 % ja yli 85 vuotiailla 11 18,5 % (Klein ym. 1992, Mitchell ym. 1995, Vingerling ym. 1995). Laatikaisen ja Hirvelän (1995) suomalaisessa aineistossa vaikeiden rappeumamuotojen esiintyvyys oli yli 70-vuotiailla 8,2 %. Alkavien rappeumamuutosten (taulukko 1) ilmaantuminen lisää selvästi riskiä saada vaikea rappeuma. Viiden vuoden aikana 18 % yli 60- vuotiaista potilaista, joilla on todettu alkavia rappeumamuutoksia, saa vaikean rappeuman. Vaara on alle 1 %, jos tällaisia muutoksia ei ole todettu (Age-related Eye Disease Study (AREDS) Duodecim 2005;121: TAULUKKO 1. Silmänpohjan ikärappeuman vaikeusasteet (Bird ym. 1995). Alkava ikärappeuma (early age-related maculopathy, early ARM) Pehmeät, tarkka- tai epätarkkarajaiset drusenit Makulan pigmenttimuutokset Ei vaikean rappeuman merkkejä Vaikea ikärappeuma (late age-related maculopathy, late ARM; age-related macular degeneration, AMD) Kartta-atrofia Silmänpohjan nesteinen rappeuma Group 2001). Potilaista, joilla on yhden silmän vaikea rappeuma, %:lla ilmaantuu vaikea rappeuma viidessä vuodessa toiseenkin silmään (Macular Photocoagulation Study (MPS) Group 1993, Age-related Eye Disease Study Group 2001). Niille, joilla todetaan alkavan rappeuman merkkejä tai toisen silmän vaikea rappeuma, on viime aikoina suositeltu suuriannoksista anti oksidantti-sinkkihoitoa, jonka on todettu vähentävän riskiä taudin etenemisestä vaikeaksi (Age-related Eye Disease Study Group 2001). 1533

2 Kliininen kuva ja oireet Ikärappeuma voidaan jakaa kliinisen kuvan perusteella kuivaan ja nesteiseen muotoon (kuvat 1 4, taulukko 2). Kuivaa rappeumaa ei voida hoitaa nykykeinoin. Nesteistä rappeumaa voidaan hoitaa polttolaser- tai valoaktivaatiohoidoilla, joilla pyritään sulkemaan uudissuoniverkko. Nesteiseen muotoon liittyvä verkkokalvonalainen uudisverisuonikasvu ja sen aiheuttama turvotus, verenvuodot ja arpikudosmuodostus johtavat yleensä erittäin huonoon näöntarkkuuteen ja aiheuttavat pääosan näkövammaisuudesta. Viiden vuoden sairastamisen jälkeen 49 % potilaista, joilla on molempien silmien nesteinen rappeuma, luokitellaan sokeiksi (Macular Photo coagulation Study Group 1993). Nesteisen rappeuman oireista merkittävimpiä on heikentyneen näöntarkkuuden lisäksi kuvan vääristymä keskeisessä näkökentässä. Tämä on aina aihe silmälääkärin tutkimuksiin. Jos silmälääkäri toteaa nesteisen rappeuman merkit, tulisi potilas tutkia fluoreseiiniangiografialla (FAG), johon on valmiudet kaikissa julkisen sektorin silmätautien yksiköissä. FAG-löydöksen tulkinta vaatii kykyä erotella toisistaan eri rappeumatyyppejä. Jos uudisverisuonitus on kuvauksen varhaisvaiheessa näkyvillä, puhutaan klassisesta uudissuonituksesta, ja mikäli uudisverisuonta ei varhaisvaiheessa nähdä on kyseessä piilevä uudissuonitus. Usein todetaan molemmista tyypeistä koostuva leesio, jolloin lasketaan näiden prosenttiosuuksia. Ellei potilaalla ole nesteistä ikärappeumaa, mutta hän kuuluu sairauden suhteen riskiryhmiin (alkavia rappeumamuutoksia KUVA 1. Alkava ikärappeuma: druseneita (vaaleita läiskiä) ja pigmentin rosoisuutta. KUVA 2. Vaikean ikärappeuman kuiva muoto; kartta-atrofia. KUVA 3. Vaikean ikärappeuman nesteinen muoto. Turvotusalueen reunoilla on havaittavissa lipidieksudaattia ja makulassa myös verenvuotoa. KUVA 4. Vaikea ikärappeuma nesteisen rappeuman jälkitilana. Kuva osoittaa turvotusta ja arpikudosta T. Palosaari

3 TAULUKKO 2. Löydökset silmänpohjan kuivassa ja nesteisessä ikärappeumassa. Kuiva rappeuma Drusenit, pigmenttimuutokset, laajemmat (kartta-)atrofiaalueet Nesteinen rappeuma Verenvuoto, turvotus, lipidieksudaatit, arpikudos ja usein myös kuivan rappeuman merkkejä tai jo toisen silmän vaikea rappeuma) häntä kehotetaan seuraamaan näköään Amslerin kartan avulla (kuva 5). Jos testiruudukkoon ilmaantuu vääristymiä, potilaan on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Ikärappeumaan liittyvä näöntarkkuuden heikkeneminen vaikuttaa esimerkiksi autolla ajoon, lukemiseen, kellonajan tarkistamiseen, television katseluun ja kasvojen tunnistamiseen sekä rajoittaa toimintakykyä merkittävästi. Vastikään julkaistussa tutkimuksessa potilaat, joilla oli toisen tai molempien silmien nesteinen ikärappeuma, luokittavat yleisen terveydentilansa keskimäärin arvoon 0,64 (vaihtelevasti 0,51 0,80), asteikolla, jossa arvo 0 vastaa kuolemaa ja 1 täydellistä terveyttä. Potilaat, joilla paremman silmän näön tarkkuus oli 0,1 tai huonompi antoivat keskimäärin arvon 0,53. kyseisen sairauden vaikutusta potilaiden elämään kuvaa se, että tutkimuksen tekijät vertasivat tautia vaikeudeltaan oireiseen HIV-infektioon (0,65) ja munuaisten kotidialyysihoitoiseen krooniseen vajaatoimintaan (0,54) (Submacular Surgery Trials (SST) Research Group 2004). Polttolaserhoito Polttolaserhoito oli pitkään nesteisen ikärappeuman ainoa hoitomuoto. Siinä FAG:llä paikannettavissa oleva uudissuonitus tuhotaan laserilla. Laserhoito on osoitettu vaikuttavaksi satunnaistetuin tutkimuksin, joissa sitä on verrattu hoitamatta jättämiseen. Fovean ulkopuolella sijaitseva uudissuonitus aiheutti näön vakavan huononemisen 25 %:lle laserhoitoa saaneista ja 60 %:lle verrokeista 18 kuukauden seurannassa (Macular Photocoagulation Study Group 1982). Fovean alla sijaitsevien uudissuonitusten Silmänpohjan ikärappeuma KUVA 5. Amslerin kartta. Potilas kohdistaa katseensa keskipisteeseen noin 30 cm:n etäisyydeltä. Ruudukon vääristyminen viittaa tarkan näön alueen turvotukseen ja nesteisen ikärappeuman mahdollisuuteen. osalta näöntarkkuus oli heikentynyt vakavasti 20 %:lla laserhoitoa saaneista kahden vuoden kuluttua hoidosta. Verrokeilla osuus oli 37 %. Laserointi keskelle tarkan näön aluetta johtaa kuitenkin heti näöntarkkuuden huononemiseen, ja potilasryhmien keskimääräiset näöntarkkuudet kahden vuoden kuluttua olivat 0,05 ja 0,06 (Macular Photocoagulation Study Group 1991). Vaikka tilanne on hoitamatta jätetyillä pitkän ajan kuluttua vieläkin huonompi, ei tällainen näköä huonontava hoito ole saavuttanut laajempaa suosiota. Edellä mainittujen tutkimusten mukaanottokriteerit täyttyvät %:lla potilaista (Moisseiev ym. 1995, Haddad ym. 2002), mutta käytännössä hoitoon soveltuvuuden kriteeri on uudissuoniverkon sijainti tarkan näön alueen keskustan ulkopuolella, jolloin hoitoon soveltuvien määrä on selvästi pienempi. Hoidon jälkeen uudisverisuonitus palautuu noin puolelle potilaista. Indosyaniiniangiografialla (ICG) voidaan paikantaa uudissuoniverkko tai todeta sen aktiiviset kohdat useammin kuin FAG:llä. Lisäksi uusien laserilla toimivien indosyaniinivihreä- ja fluoreseiinivarjoainekuvauslaitteistojen avulla on joskus mahdollista todeta uudissuoniverkon 1535

4 syöttösuoni, jonka paikallisen hoidon tiedetään voivan sulkea koko uudissuoniverkon. ICG-löydökseen perustuvan laserhoidon pitkäaikaistehosta ei ole vielä tehty satunnaistettuja tutkimuksia (Stanga ym. 2003). Fotodynaaminen eli valoaktivaatiohoito Valoaktivaatiohoito tuli Suomessa kliiniseen käyttöön vuonna Tämä avasi mahdollisuuden yrittää lieventää näkövamman astetta myös silloin, kun uudissuoniverkko sijaitsee tarkan näön alueen keskikohdan alla. Valoaktivaatiohoidossa käytetään kylmävalolaseria (punainen diodilaser). Tällainen on Suomessa kaikissa yliopistosairaaloissa, suurimmissa keskussairaaloissa ja muutamassa yksityisessä laitoksessa. Valoaktivaatiohoidossa laskimoon ruiskutetaan lääkeainetta (verteporfiini), joka sitoutuu plasmassa low-density-lipoproteiiniin (LDL) ja hakeutuu kudoksiin, joissa on suuri LDL-reseptoripitoisuus, kuten verkkokalvon alaisiin uudisverisuoniin. Kun lääkeaine aktivoidaan paikallisesti laservalolla, uudisverisuoni tukkeutuu. Terveet kudokset säästyvät yleensä pysyviltä vaikutuksilta. Hoito joudutaan tarvittaessa uusimaan noin kolmen kuukauden välein, jos uudissuoni kasvaa uudestaan. Tässä lehdessä on aiemmin julkaistu hoitoa käsittelevä katsaus (Jaakkola 2002). Valoaktivaatiota suositellaan käytettäväksi fluoreseiiniangiografian perusteella voittopuolisesti klassisten (pinta-alasta yli 50 % klassista tyyppiä) tai huononemisvaiheessa olevien täysin piilevien uudisverisuonten hoitoon. Uudissuonituksen tulee myös sijaita tarkan näön alueen keskustan (fovea) alla tai niin lähellä sitä, että polttolaserhoito miltei varmasti ulottuisi tarkan näön alueen keskelle. Lisäksi näöntarkkuuden tulee olla sellainen, että sen heikentyminen edelleen merkitsisi potilaan elämänlaadun oleellista huononemista (Verteporfin Roundtable 2000 and 2001 Participants ym. 2002). Jos hoitoa voidaan arvioida varhain, 60 % fovean keskikohdan alle ulottuvista uudissuonituksista on mahdollista hoitaa valoaktivaatiolla, ja kaikkiaan näyttöön perustuvaa hoitoa (polttolaserja valoaktivaatio) on tarjolla arviolta 47 %:lle hoidon arvioinnissa käyvistä potilaista (Haddad ym. 2002). Valoaktivaatiosta on tehty satunnaistettuja kaksoissokkotutkimuksia, ja niissä hoidon on havaittu pienentävän näön heikkenemisen riskiä kahden vuoden seuranta-aikana. Treatment of Age-Related Macular Degeneration with Photodynamic Therapy (TAP) -tutkimuksessa näkö heikkeni kolme riviä tai enemmän 69 %:lla verrokeista ja 41 %:lla hoitoryhmän potilaista, joilla uudissuonitus oli pääosin klassista tyyppiä (p < 0,001) (Bressler 2001). ETDRS-taululla mitattu näön heikkeneminen kolmen rivin verran tarkoittaa, että potilaan aiemmin näkemä rivi pitää tuoda puolta lähemmäksi, jotta hän näkisi sen. Toisin sanoen objektin koon pitää kaksinkertaistua tai visusarvon puolittua esimerkiksi 1,0:sta 0,5:een tai 0,2:sta 0,1:een. Potilailla, joilla leesio sisälsi alle 50 % klassista komponenttia (vallitsevasti piilevä), ei todettu merkitsevää hyötyä näöntarkkuuskriteerein, mutta kontrastiherkkyyden suhteen merkitsevä hyöty todettiin molemmissa ryhmissä (Rubin ym. 2002). Verteporfin in Photodynamic Therapy (VIP) -tutkimuksessa selvitettiin täysin piilevien, etenevien uudissuonitusten hoitoa samanlaisella tutkimusjärjestelyllä. Vuoden kuluttua hyöty ei ollut merkitsevä, mutta kahden vuoden päästä näöntarkkuus oli heikentynyt vähintään kolmen riviä 55 %:lla hoitoryhmässä ja 68 %:lla verrokki ryhmässä (p = 0,032) (Verteporfin in Photo dynamic Therapy Study Group 2001). Viimeisen seurantakäynnin suuri potilaskato (13 %) tosin vähentää tuloksen luotettavuutta. Myöhemmin on todettu, että rappeumavaurion koko on merkittävin molempien tutkimusten tuloksia selittävä tekijä, jopa leesion tyyppiä tärkeämpi (Treatment of Age-Related Macular Degeneration with Photodynamic Therapy and Verteporfin in Photo dynamic Therapy Study Groups 2003). Tämän mukaan kaikenkokoisia vallitsevasti klassisia uudissuonia ja pieniä täysin piileviä uudissuonia kannattaisi hoitaa. Myös vallitsevasti piilevien uudissuonten hoidosta voisi olla hyötyä (myös näöntarkkuusmittarein arvioituna), jos vaurio on pieni. Asian selvittämiseksi on aloitettu uusi satunnaistettu Verteporfin in Minimally Classic (VIM)-tutkimus T. Palosaari

5 Valoaktivaatiohoidon tehoa ei ole kyseenalaistettu. Tuorein Cochrane-katsaus toteaa hoidon realistisena tavoitteena olevan sairauden etenemisen hidastaminen, ei normaalin näön tuottaminen (Wormald ym. 2003). Vaikka kyseisessä katsauksessa todetaan NNT-luvun (potilasmäärä, joka on hoidettava, jotta yksi hyötyisi) olevan 7,1 koko TAP- ja VIP-tutkimusaineistoissa NNT on nykyisin kriteerein hoidetuilla noin 4, mikä on sangen pieni luku. Hoitoon suunnattu kritiikki ja sen käytölle asetetut varaukset liittyvät epäilyihin kustannusvaikuttavuudesta. Hoitojen kustannusvaikuttavuutta mittaavat tutkimukset Hoidon kustannusvaikuttavuutta arvioitaessa käyttökelpoisimpana silmätautien osalta pidetään laatupainotteisen elinajan QALY-yksiköllä ja yhden tällaisen yksiköiden tuottamiseen kuluvan rahamäärän avulla tehtyjä laskelmia (Brown 2003). Yleinen olettamus on, että kustannustehokkaissa hoidoissa QALY maksaa alle dollaria ja yli dollarin hintaa pidetään kustannustehottomana (Brown ym. 2004). Polttolaserhoidon kustannushyötyä on selvitetty ainakin kahdessa tutkimuksessa, toisessa oli hoidettavana fovean alla ja toisessa fovean ulkopuolella sijaitseva uudissuoniverkko (Brown ym. 2000, Busbee ym. 2003). Koska hoito on erittäin halpaa, tulee QALY-hinta myös halvaksi ( dollaria). Jos polttolaserhoito voidaan toteuttaa ilman siihen liittyvää näön heikkenemisen riskiä, se on suositeltava vaihtoehto valoaktivaatiolle. Myös valoaktivaatiohoidon kustannusvaikuttavuutta on laskettu. Yhdysvaltalais-kanadalainen kahden vuoden laskentamalli antoi yhden QALY:n hinnaksi dollaria, jos hoito aloitetaan näöntarkkuudella 0,5, ja dollaria, jos lähtövisus on 0,1 (Sharma ym. 2004). Englannissa on laskettu yhden QALY:n hinnaksi seitsemän vuoden laskentamallissa puntaa, jos hoito aloitaan näöntarkkuudella 0,5. Jos näöntarkkuus hoitojen alkaessa on 0,1, nousee hinta puntaan (Hopley ym. 2004). Potilastapaukset olivat samanlaisia (vallitsevana klassinen uudissuonitus, parempi silmä) kuin Diagnostiikassa käytettävät laitteet Fluoreseiiniangiografia on silmänpohjan ikärappeuman perustutkimus, joka tulisi olla mahdollista tehdä jokaisessa keskussairaalassa. Löydöksen avulla arvioidaan potilaan soveltuvuus hoitoihin, joista on olemassa tutkimusnäyttöä (polttolaser- ja valoaktivaatiohoito). Hoitomahdollisuuksien kannalta on erityisen tärkeää, että kuvaus voidaan järjestää muutaman päivän kuluessa ja valmiit kuvat saadaan nopeasti. Tässä suhteessa digitaalinen laitteisto on ylivoimainen. Indosyaniiniangiografia (ICG) paljastaa useam min kuin fluoreseiiniangiografia uudissuoniverkon sijainnin tai aktiiviset alueet. Lisäksi sen avulla voidaan tehdä tiettyjä erityisdiagnooseja kuten todeta polypoidi korioidaalinen vaskulopatia. Kalliimmalla scanninglaser-icg-laitteistolla on mahdollista todeta myös uudissuoniverkon syöttösuonten paikka osalla potilaista. Paikallinen laserhoito voi sulkea osan syöttösuonista, mutta tätä kuten muitakaan ICG-avusteisia hoitoja ei ole tutkittu satunnaistetuin koejärjestelyin. Näitä hoitoja tulisi harkita, jos fluoreseiiniangiografian perusteella potilasta ei ole mahdollista hoitaa laserilla tai valoaktivaatiolla. Kyseiset roolit siis täydentävät nykyisiä käypiä hoitoja. Optisella koherenssitomografialla (OCT) saadaan objektiivinen halkileikkaustyyppinen kuva silmänpohjasta. Tämä antaa diagnostiikassa ja seurannassa lisävarmuutta verrattuna subjektiiviseen oftalmoskooppiseen arvioon muun muassa turvotuksen arvioinnissa. Laitteella on diagnostista käyttöä myös muiden makulan tautien diagnostiikassa ja hoidon arvioinnissa. Laite tulisi olla verkkokalvokonsultaatioita antavissa ja makulaleikkauksia suorittavissa yksiköissä. Silmänpohjan ikärappeuma 1537

6 yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, mutta laskelmat tehtiin pidemmälle seitsemän vuoden ajanjaksolle, joka on 75-vuotiaan potilaan arvioitu keskimääräinen jäljellä oleva elinikä. Toisessa englantilaistutkimuksessa laskettiin kustannuksiin mukaan myös säästyviä näkövammaisuuden hoitokuluja, sosiaaliavustuksia ja varovaisesti arvioiden myös huonosta näöstä johtuvien liitännäissairauksien hoitokuluja. Tällöin kahden vuoden mallissa yhden QALY:n hinnaksi saatiin puntaa ja viiden vuoden mallissa puntaa, jos hoito aloitetaan näöntarkkuudella 0,5. Aloitus visuksella 0,2 QALY:n hinnaksi saatiin puntaa viiden ja kahden vuoden ajanjaksolla (Smith ym. 2004). Samassa tutkimuksessa laskettiin myös hinta tuotetulle näkövuodelle (vision year gained), joka tarkoittaa vähintään näöntarkkuuden 0,1 säilymistä vuoden ajan. Jos hoito aloitetaan visuksella 0,5, on yhden näkövuoden hinta 2 vuoden kuluttua puntaa ja viiden vuoden mallissa alle puntaa. Jos hoito aloitetaan visuksella 0,2, saadaan näkövuoden hinnaksi kahden vuoden ajanjaksolla puntaa ja viiden vuoden mallissa hinta laskee myös alle punnan (Smith ym. 2004). Valoaktivaatiohoidon kustannus-hyötysuhdetta tilanteessa, jossa hoidetaan ensimmäistä silmää toisen silmän ollessa terve ja näöntarkkuudeltaan hyvä, ei ole laskettu. Myöskään piilevien uudissuonitusten hoidosta suhteen ei ole tehty laskelmia. Mahdollisia tulevaisuuden hoitomuotoja Lasiaiseen ruiskutettavia lääkeaineita, lähinnä kasvutekijöiden (tärkeimpänä endoteelikasvutekijä eli VEGF) estäjiä ja steroideja on tutkittu viime aikoina kiivaasti. Ensimmäinen kasvutekijän estäjä on saanut vastikään myyntiluvan Yhdys- valloissa. Periaatteessa uudissuonen kasvun estäminen pureutuu astetta lähemmäs sairauden perussyytä. Yhdistäminen valoaktivaatiohoitoon voisi olla alkuvaiheessa loogisin menettely; uudissuoni tukitaan valo akti vaatiolla ja sairauden uusiminen estetään verisuonten kasvun estäjillä. Toinen tulevaisuuden hoitomahdollisuus saattaa olla makulansiirtoleikkaus, jonka pitkäaikaishyöty on vielä osoittamatta. Kirurgia ei ole halpaa, leikkaukset ovat pitkiä, ja niihin liittyy selvä riski joutua vielä komplikaatioita korjaavaan leikkaukseen. Kirurgisten hoitojen laaja käyttöönotto muuttaisi ehkä kaikkein selvimmin nykyistä silmätautien hoitokäytäntöä, koska käytettävä saliaika olisi pois muusta leikkaustoiminnasta. Uudissuoniverkon kirurgista poistoa tutkittiin yhtenä lupaavana hoitomahdollisuutena vuosia, mutta se osoittautui lopulta tehottomaksi satunnaistetussa tutkimusjärjestelyssä (Submacular Surgery Trials (SST) Research Group 2004). Samoin kävi transpupillaariselle lämpöhoidolle (julkaisematon tieto, esitetty American Academy of Ophthalmologyn Vitreoretinal Update -koulutustapahtumassa 2004). Molemmat ovat ter- Y D I N A S I A T Silmänpohjan ikärappeuma on merkittävin näkövammaisuuden aiheuttaja Suomessa. Näöntarkkuuden huononeminen ja kuvan vääristymä keskeisessä näkökentässä iäkkäällä ihmisellä viittaa nesteiseen ikärappeumaan. Osaa nesteistä ikärappeumaa sairastavista voidaan hoitaa laserpoltolla ja valoaktivaatiolla. Soveltuvuus näihin hoitoihin tulisi selvittää kiireellisesti. Väestön vanhetessa lisääntyvä sairaus aiheuttaa tulevaisuudesssa nykyistä merkittävästi suurempia kustannuksia, koska näkövammaisten kuntoutuskulut kasvavat ja käyttöön tulee uusia, selvästi kalliimpia hoitoja T. Palosaari

7 veitä muistutuksia satunnaistetun tutkimusasetelman merkityksestä ennen hoitojen laajempaa käyttöönottoa. Lopuksi Silmänpohjan ikärappeuma on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, jonka hoitoon on ollut mahdollisuuksia vasta lyhyen aikaa. Uusien hoitomahdollisuuksien avautuminen näin suurelle potilasryhmälle ei ole ollut täysin ongelmatonta. Taloudellisia panostuksia tarvitaan diagnostisten ja hoitolaitteiden ja lääkeaineiden hankintaan sekä henkilöstökuluihin. Koska resurssit eivät tunnetusti ole juuri kasvaneet, tulee eteen tarve ohjata olemassa olevia voimavaroja toisin. Valoaktivaatiohoitoa on annettu Suomessa viisi vuotta ja noin kertaa. Kustannusten kannalta positiivisin yllätys on ollut se, että hoitoa ei tarvitse uusia läheskään yhtä usein kuin satunnaistetuissa tutkimuksissa on tehty, koska hoitoa ei uusita tutkimusohjelman vaan kliinisen tarveharkinnan mukaan. Uusintahoitojen määrä on ollut Oulun silmäklinikassa noin puolta pienempi (2,8 vs 5,5 kahdessa vuodessa) ilman vaikutusta hoitotuloksiin. Näin ollen hoito on kliinisessä käytössä miltei puolta halvempaa, ja tämä alentaa myös QALY:n hintaa. Käytännössä kolme hoitokertaa silmää kohden maksaa noin euroa, mikä vastaa noin viiden kaihileikkauksen hintaa. Jos laskennassa ei tarkastella kustannuksia laajemmin (näkövammaisuuden kuntoutus), hoito ei liene erityisen kustannustehokasta, ainakaan jos se aloitettaan heikolla näön tarkkuudella (0,1). Kuitenkin asioiden tarkastelu pidemmällä kuin 1 2 vuoden aikavälillä ja kaikkien sairauteen liittyvien kustannusten kannalta osoittaa, että hoitotoimenpiteisiin panostetuille rahoille saadaan myös vastinetta (Smith ym. 2004). Valoaktivaatiohoidon kustannusvaikuttavuus voisi parantua, jos potilaat saataisiin hoitoon aiempaa paremmilla näöntarkkuuksilla. Tällöin realistinen tavoite voisi yhä useammassa ta pauksessa olla näkövammaisuuden lieventämisen sijaan sen estäminen. Tähän voitaneen vaikuttaa lisäämällä yleistä tietoisuutta sairaudesta ja sen oireista ja rakentamalla viiveetön tutkimus- ja hoitoketju. Englannissa on ehdotettu hoidettavaksi vasta toisena sairastunutta silmää, mutta koska nesteinen rappeuma ilmaantuu toiseenkin silmään erittäin usein ja kaikkiin tautimuotoihin tehoavaa hoitoa ei ole olemassa, on inhimillisesti tärkeää yrittää hoitaa myös ensimmäisenä sairastunutta silmää. Hoito on kliinisestikin sovellettuna kiistatta kallista, ja hoitojen aseman arvioinnissa taloudelliset seikat tulevat olemaan varmasti merkittäviä. Epäilen myös tulevaisuuden hoitojen (esim. kasvutekijän estäjät) olevan merkittävästi vanhoja hoitoja kalliimpia. Väestön ikääntyminen ja erityisesti yli 80-vuotiaiden osuuden kasvu kasvattavat ikärappeumasta kärsivien määrää merkittävästi. Kustannukset tulevat kasvamaan lisääntyvän hoidontarpeen ja tarjolle tulevien kalliiden hoitomahdollisuuksien vuoksi ja näkövammaisuuden kustannusten lisääntyessä. Nykytasoinen panostus hoitojen saatavuuteen ei tule riittämään pitkään. Silmätautien hoitoon pääsyn kriteerit asettaneessa Suomen silmäylilääkäreiden kokouksessa arvioitiin myös makuladegeneraation hoitojen asemaa. Todettiin, että sairaus vaatii kiireellistä, 1 2 viikon kuluessa tehtävää hoitoarviota ja että hoitoihin soveltuvuuden arviointi vaatii erityistä perehtyneisyyttä, jotta myös kustannukset otettaisiin hoitopäätöstä tehtäessä huomioon. Kirjallisuutta Age-Related Eye Disease Study (AREDS) Group. A randomized, placebocontrolled, clinical trial of high-dose supplementation with vitamins C and E, beta carotene, and zinc for age-related macular degeneration and visual loss. AREDS report no. 8. Arch Ophthalmol 2001;119: Bird AC, Bressler NM, Bressler SB, ym. The international ARM epidemiological study Group. An international classification and grading system for age-related macular degeneration. Surv Ophthalmol 1995;39: Bressler NM. Photodynamic therapy of subfoveal choroidal neovascularization in age-related macular degeneration with verteporfin. Two-year results of 2 randomized clinical trials TAP-report 2. Arch Ophthalmol 2001;119: Brown GC, Brown MM, Sharma S, ym. Incremental cost effectiveness of laser photocoagulation for subfoveal choroidal neovascularization. Ophthalmology 2000;107: Brown MM. Health care economic analyses. Curr Opin Ophthalmol 2003;14: Silmänpohjan ikärappeuma 1539

8 Brown MM, Brown GC, Sharma S. Value-based medicine and vitreoretinal diseases. Curr Opin Ophthalmol 2004;15: Busbee BG, Brown MM, Brown GC, ym. CME review: a cost-utility analysis of laser photocoagulation for extrafoveal choroidal neovascularization. Retina 2003;23: Haddad WM, Coscas G, Soubrane G. Eligibility of treatment and angiographic features at the early stage of exudative age-related macular degeneration. Br J Ophthalmol 2002;86: Laatikainen L, Hirvelä H. Prevalence and visual consequences of macular changes in a population aged 70 years and older. Acta Ophthalmol Scand 1995;73: Hopley C, Salkeld G, Mitchell P. Cost utility of photodynamic therapy for predominantly classic neovascular age related macular degeneration. Br J Ophthalmol 2004;88: Jaakkola A. Silmänpohjan ikärappeuman fotodynaaminen hoito. Duodecim 2002;118: Klein R, Klein BEK, Linton KLP. Prevalence of age related maculopathy. The Beaver Dam Eye Study. Ophthalmology 1992;99: Macular Photocoagulation Study (MPS) Group. Argon laser photocoagulation for senile macular degeneration. Arch Ophthalmol 1982;100: Macular Photocoagulation Study (MPS) Group. Laser photocoagulation of subfoveal neovascular lesions in age-related macular degeneration. Arch Ophthalmol 1991;109: Macular Photocoagulation Study (MPS) Group. Five year follow-up of patients with age-related macular degeneration and uni lateral extrafoveal choroidal neovascularization. Arch Ophthalmol 1993; 111: Mitchell P, Smith W, Attebo K, ym. Prevalence of age-related maculopathy in Australia. The blue mountains eye study. Ophthalmology 1995;102: Mitchell P, Wang JJ, Foran S, ym. Five-year incidence of age-related maculopathy lesions. The blue mountains eye study. Ophthalmology 2002;109: Moisseiev J, Alhalel A, Masuri R, ym. The impact of the macular photocoagulation study results on the treatment of exudative age-related macular degeneration. Arch Ophthalmol 1995;113: Mukesh BN, Dimitrov PN, Leikin S, ym. five-year incidence of age-related maculopathy. The visual impairment project. Ophthalmology 2004; 111: Ojamo M. Näkövammarekisterin vuosikirja Stakes. Näkövammaisten keskusliitto ry Rubin GS, Bressler NM. TAP-study Group. Effects of verteporfin therapy on contrast sensitivity. TAP report no. 4. Retina 2002;22: Sharma S, Brown GC, Brown MM, ym. The cost-effectiveness of photodynamic therapy for fellow eyes of patients with subfoveal choroidal neovascularization secondary to age-related macular degeneration. Ophthalmology 2001;108: Smith DH, Fenn P, Drummond M. Cost effectiveness of photodynamic therapy with verteporfin for age related macular degeneration: the UK case. Br J Ophthalmol 2004;88: Stanga PE, Lim JI, Hamilton P. Indocyanine green angiography in chorioretinal diseases: Indications and interpretation. An evidence-based update. Ophthalmology 2003;110: Submacular Surgery Trials (SST) Research Group. Surgery for subfoveal choroidal neovascularization in age-related macular degeneration: ophthalmic findings. SST report no. 11. Ophthalmology 2004;111: Submacular Surgery Trials (SST) Research Group. Patients perceptions of the value of current vision. Assessment of preference values among patients with subfoveal choroidal neovascularization. The submacular surgery trials vision preference value scale: SST report no. 6. Arch Ophthalmol 2004;122: Treatment of Age-Related Macular Degeneration with Photodynamic Therapy (TAP) and Verteporfin in Photodynamic Therapy (VIP) Study Groups. Effect of lesion size, visual acuity, and lesion composition on visual acuity change with and without verteporfin therapy for choroidal neovascularization secondary to age-related macular degeneration: Tap and Vip report no. 1. Am J Ophthalmol 2003;136: Verteporfin in Photodynamic Therapy Study Group. Verteporfin therapy of subfoveal choroidal neovascularization in age-related macular degeneration: Two year results of a randomized clinical trial including lesions with occult with no classic choroidal neovascularization-verteporfin in photodynamic therapy report 2. Am J Ophthalmol 2001;131: Verteporfin Roundtable 2000 and 2001 participants, TAP-study group principal investigators and VIP-study group principal investigators. Guidelines for using verteporfin (visudyne) in photodynamic therapy to treat choroidal neovascularization due to age-related macular degeneration and other causes. Retina 2002;22:6 18. Vingerling JR, Dielemans I, Hofman A, ym. The prevalence of age-related maculopathy in the Rotterdam Study. Ophthalmology 1995;102: Wormald R, Evans J, Smeeth L, ym. Photodynamic therapy for neovascular age-related macular degeneration. Cochrane Database Syst Rev. 2003;(2):CD TAPANI PALOSAARI, LL, erikoislääkäri OYS:n silmätautien klinikka PL 10, OYS 1540

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kostea silmänpohjan ikärappeuma (AMD)

Kostea silmänpohjan ikärappeuma (AMD) Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja sairaanhoitopiirien silmätautien klinikoiden asettama työryhmä Kostea silmänpohjan ikärappeuma (AMD) 11.5.2016 PDF-versio sisältää

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Mitä sinun on hyvä tietää JETREA -hoidosta (okriplasmiini)

Mitä sinun on hyvä tietää JETREA -hoidosta (okriplasmiini) Mitä sinun on hyvä tietää JETREA -hoidosta (okriplasmiini) JETREA -valmistetta käytetään aikuisille silmän vitreomakulaariseksi traktioksi (VMT eli silmän lasiaisen makulaan aiheuttamaksi kiristykseksi)

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

ARTO-PERIMETRI TUTUKSI

ARTO-PERIMETRI TUTUKSI ARTO-PERIMETRI TUTUKSI Näköä 2013, Helsinki 12.10.2013 Arto Hartikainen Bachelor of Science in Optometry, optikko Tmi. Optivisio www.optivisio.fi arto.hartikainen@optivisio.fi Ajokortin uudistuneet näkövaatimukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA

ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA 1 JODOKASEIINIA/TIAMIINIA SISÄLTÄVÄT LÄÄKEVALMISTEET, JOILLA ON MYYNTILUPA

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Songha Yö/Natt tabletti, päällystetty 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää: Valerianae (Valeriana officinalis L. s.l.) rad. extr. spir.

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumatauteja Ei-tulehdukselliset Nivelreuma raudet Selkärankareuma Tulehdukselliset Kulumasai-

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto

Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto Keitä me olemme? Antti Viljanen Silmätautien erikoislääkäri, dosentti Medilaserin

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma Miika Linna, dos. TkT. Aalto-yliopisto HEMA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Uudet genomitietoon perustuvat hoidon

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Vanhusten näkövammojen kuntoutus

Vanhusten näkövammojen kuntoutus Vanhusten näkövammojen kuntoutus Kuntoutus-Iiris Tuula Kääriäinen vastaava kuntoutusohjaaja tuula.kaariainen@nkl.fi 09-39604563 Ikääntymisen aiheuttamat optiset muutokset silmässä mykiön kovettuminen,

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

Portfoliolähestymistapa CO2 - kiilapelin analysoinnissa (valmiin työn esittely) Tuomas Lahtinen

Portfoliolähestymistapa CO2 - kiilapelin analysoinnissa (valmiin työn esittely) Tuomas Lahtinen Portfoliolähestymistapa CO2 - kiilapelin analysoinnissa (valmiin työn esittely) Tuomas Lahtinen 07.05.2012 Ohjaaja: Raimo Hämäläinen Valvoja: Raimo Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 19-20.09.2008 Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja 24 vuotta silmätautien klinikassa: osasto, pkl, ls Tutkimushoitajana 03/03 alkaen Selvittää erilaisten solutason tapahtumien,kuten

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

LIITE VALMISTEYHTEENVETO

LIITE VALMISTEYHTEENVETO LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta?

Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta? Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta? Matti Uhari Lääkärin ammatin harjoittaminen Akateeminen ei pelkkä suorittaja Asiantuntija potilaalle lääketieteellisestä tiedosta Biologinen/luonnontieteellinen

Lisätiedot

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot