Silmänpohjan nesteisen ikärappeuman uudet lääkkeet
|
|
- Risto Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Eliisa Mannermaa, rto rtti ja Kai Kaarniranta Silmänpohjan nesteisen ikärappeuman uudet lääkkeet Silmänpohjan ikärappeuman hoidoissa on edistytty viime vuosina merkittävästi. Ensimmäinen läpimurto tapahtui vuosituhannen vaihteessa, kun fotodynaaminen laserhoito otettiin käyttöön nesteisen ikärappeuman hoidossa. usi murrosvaihe tuli lasiaiseen annettavien verisuonikasvutekijän estäjien myötä. Käyttöön ovat tulleet RN-aptameeri pegaptanibi sekä vasta-ainepohjaiset ranibitsumabi ja bevasitsumabi, joita annetaan silmätautien yksikössä neljän tai kuuden viikon välein. Lasiaiseen annettavat lääkeaineet tehoavat kaikkiin nesteisen ikärappeuman alatyyppeihin, jos hoito päästään aloittamaan riittävän ajoissa. Duodecim 27;123: S ilmänpohjan ikärappeuma on yleisin syy näkövammaisuuteen länsimaissa. WHO:n tuoreimman arvion mukaan maailmassa on noin 5 miljoonaa ikärappeumaa sairastavaa, joista 14 miljoonalla on tämän sairauden vuoksi näkövammaksi luokiteltava haitta (Gehrs ym. 26). Suomessa ikärappeuma aiheuttaa 4 % koko väestön ja noin 6 % yli 65-vuotiaiden näkövammaisuudesta (Näkövammarekisterin vuosikirja 25). Sairaus heikentää huomattavasti ikääntyvien ja heidän läheistensä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Ikärappeuma on monimuotoinen sairaus, joka vaurioittaa useita verkkokalvon solukerroksia ja johtaa näköaistinsolujen tuhoutumiseen ja keskeisen näön menetykseen (Kaarniranta ym. 23). Tuhoutuva makulan alue huolehtii näön hienosäädöstä ja värien näkemisestä. Ikärappeuman esiintyvyys lisääntyy väestön ikääntyessä. Geneettiset syyt ovat osoittautuneet hyvin vahvoiksi ikärappeuman riskitekijöiksi (Seitsonen ym. 26). Myös tupakoinnin on kiistatta osoitettu lisäävän silmänpohjan ikärappeumaa (Eye Disease Case-Control Study Group 1992), ja lisäksi korkea verenpaine, hyperkolesterolemia, valtimokovettumistauti ja epäterveellinen ruokavalio altistavat ikärappeumalle (ge-related Eye Study Research Group 2, Hyman ja Neborsky 22, van Leeuwen ym. 23). Ikärappeuman luokittelu Silmänpohjan ikärappeuma jaetaan kuivaan ja nesteiseen muotoon. Verkkokalvon pigmentin epätasaisuus ja proteiinikertymät, joita kutsutaan druseneiksi, ovat ensimmäisiä havaittavia rappeumamuutoksia silmänpohjassa (Kaarniranta ym. 23, Meri 25). Kuivan muodon osuus on noin 8 %, eikä tähän rappeumamuotoon ole tehokasta hoitoa. Nesteisessä ikärappeumassa verkkokalvon takaa suonikalvosta kasvaa hauraita uudisverisuonia verkkokalvolle. Muodostuneet haitalliset verisuonet vuotavat herkästi verkkokalvon eri kerroksiin aiheuttaen näön nopean heikkenemisen (Kaarniranta ym. 23). Fluoreseiinitutkimuksella todettava uudissuonten muodostus jaetaan klassiseen ja piilevään muotoon (Jaakkola 22). Klassisessa muodossa uudissuonet näkyvät fluoreseiinivärjäyksessä tarkkarajaisina, kun taas piilevässä muodossa uudissuonten laajuutta on vaikea arvioida. 2229
2 Kirjaimia MRIN Käynnit (kk) +7,2 +,5-8 -1,5-12 Kirjaimia NCHOR Käynnit (kk) +11,3 +8,5-9,5 TP VISION Käynnit (kk) -28 Käynnit (viikkoja) Ranibitsumabi,5 mg Ranibitsumabi,3 mg Lume Verteporfiini Pegaptanibi,3 mg Kuva 1. Näkökyvyn keskimääräinen parannus (ETDRS = näkötaululla mitattuna) lähtötasosta ennen injektiohoitojen aloitusta MRIN-, NCHOR-, TP- ja VISION-tutkimuksissa (Verteporfin in Photodynamic Therapy Study Group 21, Brown ym. 26, rosenfeld ym. 26, Vision Study Group 26). Nesteisen ikärappeuman hoito Verkkokalvon keskikuopan eli fovean alle kertyviä uudissuonia ei voida käsitellä suoralla argonlaserhoidolla, koska se tuhoaisi myös valoaistinsolut ja heikentäisi näköä pysyvästi heti hoidon jälkeen. Vuosituhannen vaihteessa otettiin käyttöön ensimmäinen merkittävä laserhoitomuoto, fotodynaaminen terapia (PDT), keskeisen makula-alueen uudissuonimuodostuksen tuhoamiseksi. Siinä aktivoidaan laskimoon annettava verteporfiini silmänpohjassa laservalolla. Käsittely tuhoaa uudisverisuonet. PDT:n hidastava vaikutus näön heikkenemiseen nesteisen ikärappeuman klassisessa muodossa on osoitettu TP-tutkimuksessa (Treatment of ge-related Macular Degeneration with Photodynamic Therapy Study Group 21) (kuva 1). Endoteelikasvutekijän (VEGF) estäjät ovat mullistaneet nesteisen ikärappeuman hoidon. Pegaptanibi sai joulukuussa 24 ensimmäisenä Yhdysvaltojen lääkevalvontaviraston FD:n hyväksynnän nesteisen ikärappeuman hoitoon. Euroopassa lääkettä on käytetty vuoden 26 alusta lähtien ja Suomessa kesästä 26. Pegaptanibi on oligonukleotidiaptameeri ja selektiivinen VEGF 165:n estäjä (kuva 2). Sitä ruiskutetaan lasiaiseen (,3 mg) kuuden viikon välein. Hoidon antaa silmälääkäri yliopisto- tai keskussairaalassa. iemmista hoitomuodoista poiketen pegaptanibin on osoitettu olevan tehokas kaikissa silmänpohjan nesteisen ikärappeuman muodoissa (Gragoudas ym. 24) (kuva 1). Pegaptanibin lisäksi käyttöön on tullut kaksi vasta-ainepohjaista VEGF:n estäjää. Bevasitsumabi on humanisoitu monoklonaalinen vas- 223 E. Mannermaa ym.
3 PEGPTNIBI 4 kda PEG-5 C G G C G G 3 G G C C C G VEGF- 165:een sitoutumisen kohta RNIBITSMBI Hiiren VEGF--sekvenssi siirretty ihmisen Fab-osaan (48 kda) Sitoutumiskykyä muokattu affiniteetti VEGF-:han voimakkaampi HIIREN VEGF-vasta-aine (noin 15 kda) Ranibitsumabi ja bevasitsumabi sitoutuvat VEGF-:n useaan isoformiin BEVSITSMBI Hiiren VEGF--sekvenssi siirretty ihmisen IgGvasta-ainerunkoon (149 kda) Kuva 2. Kaavio pegaptanibin, ranibitsumabin ja bevasitsumabin rakenteista. Fab = vasta-aineen sitoutuvan osan fragmentti, VEGF = endoteelikasvutekijä. ta-aine, joka sitoutuu useisiin VEGF-isoformeihin samoin kuin siitä johdettu sitoutuvan osan fragmentti (Fab) ranibitsumabi (kuva 2). Ranibitsumabi sai FD:n hyväksynnän nesteisen ikärappeuman hoitoon viime vuonna. Lääkkeen teho ja turvallisuus on osoitettu NCHOR- ja MRIN-tutkimuksissa (Brown ym. 26, Rosenfeld ym. 26) (kuva 1). Bevasitsumabi on hyväksytty käytettäväksi levinneen kolorektaalisyövän hoidossa yhdessä 5-fluorourasiilin kanssa. Halvemman hinnan ja hyvien hoitotulosten ansiosta bevasitsumabin käyttö nesteisen ikärappeuman hoidossa on yleistynyt huolimatta Silmänpohjan nesteisen ikärappeuman uudet lääkkeet vielä puutteellisista teho- ja turvallisuustutkimuksista. Ranibitsumabin suositeltu annos on,5 mg kerran kuukaudessa ensimmäisten kolmen kuukauden ajan ja tämän jälkeen näöntarkkuuden huononnuttua enemmän kuin viisi kirjainta ETDRS-näkötaululla mitattuna. Ruiskutuskertojen vähimmäisväli on yksi kuukausi. Bevasitsumabia on annettu useimmissa tutkimuksissa 1,25 mg kuukauden välein. Hoitopäätökseen vaikuttaa näön huononemisen lisäksi kliinisen tilan muutos, joka arvioidaan useasti silmänpohjan valokerroskuvauksella (Kytö ja Tommila 25). 2231
4 Ruiske B Lasiainen Verkkokalvo Etukammio Schlemmin kanava ja systeeminen verenkierto Suonikalvoston verenkierto Pitoisuus (log) C t 1/2 ika Kuva 3. Lasiaiseen annetun lääkkeen farmakokinetiikka. ) Kaikki lääkeaineet poistuvat lasiaisesta etukammion kautta. Veriverkkokalvoesteen läpäisevät yhdisteet poistuvat lisäksi tätä kautta lasiaisesta. Verkkokalvon kautta poistumiseen vaikuttavat lääkeaineen rasvaliukoisuus, molekyylikoko ja aktiivinen kuljetus. B) Lääkeainepitoisuuden pieneneminen lasiaisessa ruiskeen jälkeen. Puoliintumisaika lasiaisessa (t ½) riippuu siitä, miten lääke läpäisee veri-verkkokalvoesteen. Esteen läpäisevät lääkkeet poistuvat nopeammin lasiaisesta, ja niiden puoliintumisaika jää lyhyemmäksi kuin ainoastaan etukammion kautta poistuvien lääkeaineiden. C on pitoisuuskuvaajan ja pitoisuus-aika-akselien väliin jäävä pinta-ala, joka kuvaa altistusta lääkeaineelle. Lääkkeiden ruiskuttaminen lasiaiseen Lääkkeen ruiskuttamista lasiaiseen edeltää kolmen vuorokauden antimikrobinen silmätippahoito. Ruiske annetaan aseptisesti steriileissä suojavaatteissa kirurgin välinein ja luomenlevittimen avulla. Silmänympärysiho, silmäluomet ja silmän pinta puhdistetaan desinfektioaineella ja annetaan riittävä puudutus ja paikallinen antibioottihoito. Ruiskutuskohta on 3,5 4, mm sarveiskalvon reunasta taaksepäin, ja ruiske tähdätään silmämunan keskikohtaan. Lasiaisruiskeita käytetään, koska lääkkeiden pääsyä systeemiverenkierrosta verkkokalvolle ja lasiaiseen rajoittaa veri-aivoesteen kaltainen veri-verkkokalvoeste (Cunha-Vaz 24), jonka muodostavat verkkokalvon pigmenttiepiteeli (RPE) ja verkkokalvon kapillaarien endoteelisolut (kuva 3). Solujen välissä olevat tiiviit liitokset rajoittavat vesiliukoisten molekyylien pääsyä verkkokalvolle. Veri-verkkokalvoesteessä ilmentyvät effluksiproteiinit voivat myös siirtää lääkeaineen takaisin verenkiertoon, ja lisäksi nämä solukalvon proteiinit saattavat nopeuttaa lääkeaineen poistumista lasiaisesta (Mannermaa ym. 26). Veri-verkkokalvoeste suojelee silmää haitallisilta aineilta, mutta samalla se vaikeuttaa lääkkeiden pääsyä silmän takaosaan. Silmän pinnalle annetusta lääketipasta vain alle 5 % imeytyy silmään, lähinnä silmän etuosaan, eikä silmätippoja näin ollen ole mahdollista käyttää silmän takaosan lääkehoidossa (Järvinen ym. 1995). Silmän takaosan sairauksissa lääkkeitä joudutaan ruiskuttamaan lasiaiseen. Lasiaisruiskeisiin liittyy komplikaatioiden riski, mutta toisaalta silmänsisäisellä injektiolla vähennetään systeemisiä haittavaikutuksia, jotka voivat liittyä itse lääkeaineisiin, kuten VEGF:n estäjiin. Lasiaiseen ruiskutettu lääkeaine jakautuu lasiaistilaan nopeasti ja saavuttaa verkkokalvon sisemmät kerrokset yleensä joidenkin tuntien kuluttua (Maurice ja Mishima 1984). seimmat lääkemolekyylit ovat pieniä (noin 5 Da) ja kohtalaisen rasvaliukoisia. Lasiainen itsessään ei hidasta pienten lääkeaineiden jakautumista vaan lääkeaine leviää kuten vedessä. Lääkemolekyylin pääsy verkkokalvon eri kerroksiin riippuu sen koosta. Neuraaliretina on enimmäkseen varsin löyhää kudosta. Noin 76 kda:n kokoisten molekyylien on todettu pääsevän ihmisen verkkokalvoon (Jackson ym. 23). Kaikki lääkeaineet poistuvat lasiaisesta etukautta eli takakammiosta etukammioon ja sieltä edelleen trabekkelivyöhykkeen ja Schlemmin kanavan kautta yleiseen laskimokiertoon. Osa lääkeaineista poistuu myös takakautta suoraan verkkokalvon eri kerrosten läpi suonikalvoston verenkiertoon (kuvat 3 ja 4). Takakautta poistuvat lääkeaineet joko ovat rasvaliukoisia tai niille on aktiivinen kuljetus RPE:ssä. Takakautta poistuminen lyhentää lääkeaineen puoliintumisaikaa lasiaisessa. Mitä isompi ja vesiliuokoisempi mo E. Mannermaa ym.
5 Ruiske lasiaiseen B Lasiainen Sisempi rajakalvo Neuraalinen verkkokalvo Sauvat ja tapit Pigmenttiepiteeli Suonikalvo Kovakalvo Kuva 4. Verkkokalvon anatomia ja lääkeaineiden eliminaatioreitit lasiaisesta ) etukautta nestekierron mukana ja B) verkkokalvon kautta. Mukailtu Hornofin ym. (25) artikkelista. lekyyli, sitä hitaampaa on sen poistuminen lasiaistilasta. Poistuminen lasiaisesta on yleensä lineaarista, eli se on suorassa suhteessa jäljellä olevaan lääkeainemäärään. VEGF:n estäjien molekyylit ovat merkittävästi suurempia verrattuna tavanomaisiin lääkeaineisiin (5 Da vs 5 15 Da), ja siksi niiden puoliintumisaika lasiaisessa on useita vuorokausia. Lasiaiseen annettavien lääkeaineiden farmakokinetiikkaa tutkitaan useimmiten kaneilla ja apinoilla. Ihmisen silmän suurempi lasiaistila (3,9 5 ml) pidentää lääkkeen puoliintumisaikaa verrattuna apinaan (1,5 4 ml) ja kaniin (1,4 1,7 ml) (Meredith 1993). Koska lasiaisnäytteiden ottaminen ei ole riskitöntä ja useiden lasiaisnäytteiden Silmänpohjan nesteisen ikärappeuman uudet lääkkeet kerääminen samalta yksilöltä ei ole suotavaa, farmakokineettisissä tutkimuksissa käytetään apuna populaatiofarmakokinetiikkaa. Tässä menetelmässä kerätään yksittäiset näytteet useilta eri yksilöiltä eri aikoina ja lasketaan pitoisuuskäyrä, jonka perusteella farmakokineettiset perusparametrit määritetään. Kuvassa 3 on esitetty lasiaisruiskehoidossa tärkeitä farmakokineettisiä perussuureita. Puhdistuman ja lääkeaineen jakautumistilavuuden avulla voidaan laskea eliminaation nopeusvakio ja puoliintumisaika. Jakautumistilavuus silmässä on melko lailla vakio, ja siksi lääkeaineen puoliintumisajan lasiaisessa määrää lähinnä puhdistuma. Sen suuruuteen vaikuttaa erityisesti veri-verkkokalvoesteen läpäisevyys. 2233
6 VEGF:n estäjien farmakologia VEGF:n eli VEGF-:n lisäksi samaan kasvutekijäryhmään kuuluvat VEGF-B, C, D, E ja istukkakasvutekijä PIGF (Ferrara ym. 23). Nämä kasvutekijät osallistuvat mm. verisuonten ja imusuoniston muodostumiseen sekä fysiologisissa että patologisissa tiloissa. Erityisesti VEGF-:n on osoitettu lisäävän verisuonten muodostusta ja läpäisevyyttä ja olevan mukana tulehdusprosessissa, joiden kaikkien arvellaan liittyvän nesteisen ikärappeuman etenemiseen (damis ja Shima 25). VEGF-:ta koodittavan geenin eksonien vaihtelevasta silmukoinnista johtuu, että VEGF:ää muodostuu elimistössä neljää pääisoformia (121, 165, 189 ja 26 aminohappoa). VEGF 165:n on todettu osallistuvan erityisesti haitalliseen uudissuonten muodostukseen silmässä. VEGF- sitoutuu VEGFR-1- (Flt-1) ja VEGFR-2-reseptoreihin(Flk-1, KDR), ja biologisen vaikutuksen on todettu välittyvän erityisesti VEGFR-2-reseptorin kautta (Ferrara 23). Pegaptanibi on pegyloitu RN-aptameeri (kuva 2). ptameerit ovat syntetisoituja RNtai DN-ketjuja, jotka sitoutuvat proteiineihin voimakkaalla affiniteetillä ja hyvin spesifisesti. Pegylaatio eli polyetyleeniglykolimolekyylin lisääminen rakenteeseen pidentää lääkkeen puoliintumisaikaa ja lujittaa kolmiulotteista rakennetta. Pegaptanibilla on voimakas affiniteetti VEGF:n 165-isoformiin (K d 1-5 pm) (Ruckman ym. 1998). Sitoutumalla VEGF 165:een pegaptanibi estää sen sitoutumisen reseptoriinsa ja tätä kautta reseptorin aktivaation. Pegaptanibin pitoisuudet lasiaisessa ja plasmassa ovat apinoilla ja kaneilla suorassa suhteessa annokseen ja eliminaatio lasiaisessa on lineaarista (Drolet ym. 2, Vinores 23). Pegaptanibi jakautuu lasiaiseen ja verkkokalvoon vuorokauden kuluessa ja eliminoituu sieltä hitaasti plasmaan (Vinores 23). Endo- ja eksonukleaasit metaboloivat pegaptanibin nukleotidiyksiköiksi plasmassa, josta ne erittyvät virtsaan. Eliminaatiota rajoittaa pegaptanibin siirtyminen silmästä plasmaan. pinoilla keskimääräiseksi pitoisuudeksi lasiaisessa on todettu,5 mg:n annoksen jälkeen 49 ± 13 µg/ml viikon kuluttua ruiskeesta ja 1,5 ±,6 µg/ml neljän viikon kuluttua ja pitoisuudeksi plasmassa noin,2 % lasiaisessa vallitsevasta (Drolet ym. 2). Tulosten perusteella pegaptanibin VEGF 165:n esto oli tehokas vielä neljän viikon kuluttua. Samalla annoksella puoliintumisajaksi apinoiden lasiaisessa saatiin noin neljä vuorokautta. Pitoisuuksia ei ole mitattu ihmisten lasiaisesta. Pitoisuus ihmisen plasmassa jää suositellulla annoksella (,3 mg) ja antotaajuudella pieneksi (3 mg:n annoksella 1 4 vuorokauden kuluttua ruiskeesta 8 ng/ml), eikä pegaptanibia kerry plasmaan (Siddiqui ja Keating 25). Humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine bevasitsumabi (15 kda) ja siitä johdettu sitoutuvan osan fragmentti (Fab) ranibitsumabi (48 kda) sitoutuvat useisiin VEGF:n isoformeihin (kuva 2). Bevasitsumabilla on kaksi sitoutumispaikkaa VEGF:lle ja ranibitsumabilla yksi. Ranibitsumabin sitoutumispaikkaa on kuitenkin muokattu niin, että julkaistujen tulosten perusteella sen affiniteetti VEGF:ään on ainakin 3 6 kertaa suurempi kuin bevasitsumabin (Presta ym. 1997, Chen ym. 1999). Bevasitsumabin VEGF:ään sitoutumisen tasapainovakio y d i n a s i a t Silmänpohjan ikärappeuma on merkittävin näkövammaisuuden aiheuttaja länsimaissa. Ikärappeumassa muutokset ilmaantuvat keskeiseen näkökenttään. Nesteisessä ikärappeumassa näkökyky huononee nopeasti ja aiheuttaa hoitamattomana näön pysyvän heikkenemisen. Lasiaiseen annettavat uudet endoteelikasvutekijän estäjät ovat tuoneet merkittävän parannuksen nesteisen ikärappeuman hoitoon. Lääkeruiskeet antaa silmälääkäri 4 6 viikon välein E. Mannermaa ym.
7 (K d ) on noin,5 nm (Ferrara ym. 24). Ranibitsumabin maksimaalinen pitoisuus apinoiden lasiaisessa on saavutettu annoksen mukaan kuudessa tunnissa (1 mg) tai yhdessä vuorokaudessa (4 mg) (Gaudreault ym. 25). Lääkeaineen poistuminen lasiaisesta todettiin hitaammaksi suuremmalla annoksella (t ½ 2,6 vrk vs 4 vrk), mutta verkkokalvosta ja etukammionesteestä määritettyjen puoliintumisaikojen erot pienenivät (keskimäärin 2,5 vrk). Lääkkeen pitoisuus etukammiossa ja verkkokalvossa seuraa lasiaisessa vallitsevaa, eli lasiaisesta siirtyminen on eliminaationopeutta rajoittava tekijä. Populaatiofarmakokinetiikan ja seerumista poistumisen avulla laskettu keskimääräinen puoliintumisaika ihmisen lasiaisessa (annos,5 mg) on noin kymmenen vuorokautta. Seerumissa vallitsevan pitoisuuden arvioidaan olevan noin 9 kertaa pienempi verrattuna lasiaisessa vallitsevaan. Bevasitsumabin farmakokinetiikasta lasiaisessa tiedetään vähän. Beer ym. (26) mittasivat lasiaisesta sitoutumattoman bevasitsumabin pitoisuuden lasiaisruiskeen jälkeen kahdelta potilaalta. Toisella potilaalla mittaus tehtiin verkkokalvon irtoaman vuoksi neljän viikon kuluttua bevasitsumabin ruiskuttamisesta ja toiselta näyte otettiin silmänsisäisen tulehduksen vuoksi 48 tuntia bevasitsumabi- ja triamsinoloniruiskeen jälkeen. Bevasitsumabipitoisuudet olivat,5 µg/ml ja 165 µg/ml. Tulosten perusteella tutkijat päättelivät, että yhdellä 1,25 mg:n injektiolla saadaan aikaan VEGF:n esto ainakin neljäksi viikoksi ja bevasitsumabin puoliintumisaika ihmisen lasiaisessa olisi keskimäärin kolme vuorokautta. Suuremman molekyylikoon vuoksi bevasitsumabin puoliintumisajan voisi päätellä kuitenkin olevan pidempi kuin ranibitsumabin. Mordenti ym. (1999) vertasivat humanisoidun HER2 vasta-aineen (148 kda) ja sen VEGF:ään sitoutuvan osan (48 kda) ominaisuuksia apinoilla. Kokonaisen vasta-aineen puoliintumisajaksi saatiin 5,6 vuorokautta ja vasta-ainefragmentin 3,2 vuorokautta. Bevasitsumabin vasta-ainerakenne voi altistaa kohdekudoksen tulehdusmuutoksille ja suurempi molekyylikoko lisääntyville haittavaikutuksille, joihin kuuluvat tromboemboliset komplilaatiot, koska puoliintumisaika on pidempi myös plasmassa. Silmänpohjan nesteisen ikärappeuman uudet lääkkeet Lasiaiseen ruiskutettavien VEGF:n estäjien teho Pegaptanibilla, ranibitsumabilla ja bevasitsumabilla on erilaisesta rakenteesta johtuvia funktionaalisia eroja. Ensinnäkin pegaptanibi ei sitoudu VEGF 165 -spesifisyydestä johtuen VEGF:n muihin isoformeihin. Muiden VEGF-ryhmän jäsenten ja VEGF-:n isoformien merkitys ikärappeuman patologiassa on vielä epäselvä (damis ja Shima 25). Spesifisyydestä on etua, jos muut isoformit ovat hyödyllisiä verkkokalvolle ja haittaa, mikäli myös muut isoformit osallistuvat uudissuonimuodostukseen. Toiseksi bevasitsumabin pääsy verkkokalvon eri kerroksiin voi olla erilainen verrattuna pienempiin molekyyleihin, joskin tutkimustulokset tästä asiasta ovat ristiriitaisia. Mordentin ym. (1999) tutkimuksessa kokonainen vasta-aine ei pystynyt läpäisemään verkkokalvon sisempää rajakalvoa, mutta vastaainefragmentin läpäisykyky oli hyvä. Toisaalta kaneilla bevasitsumabin on todettu kulkeutuvan kanin verkkokalvon kaikkiin kerroksiin (Shahar ym. 26). Verkkokalvon läpäisevyyden kliinistä merkitystä on vaikea arvioida, koska VEGF:n estäjien kaikkia vaikutusmekanismeja ei tiedetä tarkasti. Bevasitsumabilla saadut myönteiset tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että lääke saavuttaa tehon kannalta oleellisen vaikutuskohdan. On myös huomioitava, että verkkokalvon läpäisevyys voi muuttua patologisissa prosesseissa. Pegaptanibin kliininen teho ja turvallisuus on osoitettu VISION-tutkimuksessa. Siinä hoidettiin yhteensä 1 186:ta potilasta, joilla esiintyi kaikkia nesteisen ikärappeuman alatyyppejä. Tutkijat saivat harkintansa mukaan antaa fotodynaamista hoitoa verteporfiinilla potilaille, joiden rappeumamuoto oli pääasiassa klassinen. Näöntarkkuus heikkeni vähemmän kuin 15 kirjainta 7 %:lla potilaista, jotka saivat,3 mg ruiskeen lasiaiseen. Lumeruiskeen saaneiden ryhmässä osuus oli 55 % ( p <,1) (Gragoudas ym. 24, Vision Study Group, 26) (kuva 1). Hoidon hyöty osoitettiin tilastollisesti merkitseväksi riippumatta lähtötilanteen rappeuman alatyypistä, koosta, näöntarkkuudesta, iästä, sukupuolesta, värikalvon pigmentaatiosta tai ai- 2235
8 emmin tai lähtötilanteessa annetusta fotodynaamisesta hoidosta. Vuoden jälkeen tutkimusta jatkettiin siten, että pegaptanibia saaneet potilaat satunnaistettiin uudestaan. Niillä potilailla, joiden pegaptanibihoito lopetettiin, näöntarkkuus heikkeni selvästi toisen vuoden aikana. Ranibitsumabin kliininen teho ja turvallisuus on osoitettu MRIN- ja NCHOR-tutkimuksissa. MRIN-tutkimuksessa nesteisen ikärappeuman kriteerinä oli minimaalisesti klassinen (uudissuonituksen pinta-ala alle 5 % koko rappeuma-alueesta) tai piilevä nesteinen muoto. Potilaat saivat kerran kuukaudessa lasiaiseen,3 mg:n tai,5 mg:n ranibitsumabiruiskeen tai lumeinjektion. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 716 potilasta (Rosenfeld ym. 26). N- CHOR-tutkimukseen, jossa nesteisen ikärappeuman kriteerinä oli klassinen uudissuonitus, osallistui 423 potilasta (Brown ym. 26). Yksi ryhmä sai,3 mg:n kuukausittaisen ranibitsumabiruiskeen ja PDT-hoidon lumelääkkeellä, toinen ryhmä,5 mg:n kuukausittaisen ranitsumabiruiskeen ja PDT-hoidon lumelääkellä ja kolmas ryhmä lumeruiskeita lasiaiseen ja PDT-hoitoja verteporfiinilla. Molemmissa tutkimuksissa lähes kaikkien (95 %) ranibitsumabia saaneiden potilaiden näöntarkkuus säilyi (kuva 1). Ranitsumabihoitoa saaneista 34 4 %:lla näöntarkkuus parani kliinisesti merkitsevässä määrin. Tutkimustulosten suora vertailu on vaikeaa erityisesti siksi, että VISION-tutkimukseen hyväksyttiin vaikeammat tapaukset, joissa rappeumapinta-ala oli suurempi. Bevabitsumabin osalta laajat kontrolloidut tutkimukset puuttuvat vielä. Ensimmäinen raportti bevasitsumabilla hoidetusta ikärappeumapotilaasta julkaistiin heinäkuussa 25 (Rosenfeld ym. 25). Tämän jälkeen on kuvattu useita bevasitsumabilla hoidettuja yksittäisiä potilaita ja pieniä potilasjoukkoja (mm. very ym. 26, Bashshur ym. 26, Spaide ym. 26). Lopuksi Pegabtanibin ja rabitsumabin tehokkuus ja turvallisuus nesteisen ikärappeuman hoidossa on osoitettu laajoissa kansainvälisissä monikeskustutkimuksissa. Bevasitsumabi on kuitenkin yleisessä käytössä edullisen hintansa vuoksi niin Suomessa kuin muuallakin. Tältä lääkeaineelta puuttuvat tehokkuus- ja turvallisuustukimukset, jotka ovat vasta käynnistymässä Yhdysvalloissa. seissa kokoustiivistelmissä lääkkeen hyödylliset vaikutukset on tuotu selkeästi esille. Nesteisen ikärappeuman yhtenäinen hoitokäytäntö puuttuu Suomesta samoin kuin Käypä hoito suositus. Millaisen tutkimusnäytön katsomme riittäväksi hoidettaessa näkövammaisuuteen johtavaa sairautta? Kuinka tämä vaikuttaa tulevaisuudessa lääketutkimuksen toteuttamiseen? Pitkäaikaisia hoitotuloksia VEGF:n estäjistä ei vielä ole. Toistuvissa lasiaisruiskeissa toimenpiteeseen liittyvien komplikaatioiden riski kasvaa. Lisäksi lasiaisinjektioiden määrän lisääntyminen kuormittaa silmäyksiköitä uudella tavalla. VEGF:n estäjien yhdistämisellä PDT:n tai kortikosteroidiruiskeiden kanssa pyritään vähentämään toistuvia injektioita, mutta tämä vaatii vielä lisäkokemuksia. Vaihtoehtoisia lääkkeenantomuotoja tutkitaan. Tällaisia ovat muun muassa lääkeainetta kontrolloidusti vapauttavat implantit, pitkävaikutteiset ruiskeet ja systeemisesti annettavat, verkkokalvoon kohdentuvat lääkevalmisteet. Tulevaisuuden keinoja pitkäaikaisen hoitovaikutuksen saamiseksi voisivat myös olla geeninhäirintä, geeniterapia ja soluterapia. Geeninhäirintää nesteisen ikärappeuman hoidossa käsiteltiin hiljattain tämän lehden pääkirjoituksessa (rjamaa 27). Lisäksi RPE:n tai suonikalvon transplantaatiota ja kirurgian mahdollisuuksia ikärappeuman hoidossa selvitetään. Nyt käytettävissä on lääkkeitä ikärappeuman nesteisen muodon hoitamiseksi. Kuivan muodon hoitoon ei vieläkään ole tehokkaita keinoja tarjolla. ktiivista yhteistyötä perustutkijoiden ja kliinikoiden välille tarvitaan ikärappeuman patofysiologian selvittämiseksi. Ihanteellista olisi, jos muutoksiin päästäisiin vaikuttamaan jo ennen vaurioiden syntyä E. Mannermaa ym.
9 Kirjallisuutta damis P, Shima DT. The role of vascular endothelial growth factor in ocular health and disease. Retina 25;25: ge-related Eye Disease Study Research Group. Risk factors associated with age-related macular degeneration. case-control study in the age-related eye disease study: age-related eye disease study report number 3. Ophthalmalogy 2;17: rjamaa O. usia hoitomenetelmiä silmänpohjan nesteiseen ikärappeumaan. Duodecim 27;123: very RL, Pieramici DJ, Rabena MD, ym. Intravitreal bevacizumab (avastin) for neovascular age-related macular degeneration. Ophthalmology 26;113: Bashshur ZF, Bazarbachi, Schakal, ym. Intravitreal Bevacizumab for the management of choroidal neovascularization in age-related macular degeneration. m J Ophthlamol 26;142:1 9. Beer PM, Wong SJ, Hammad M, ym. Vitreous levels of unbound bevacizumab and unbound vascular endothelial growth factor in two patients. Retina 26;26: Brown DM, Kaiser PK, Michels M, ym. Ranibizumab versus verteporfin for neovascular age-related macular degeneration. N Engl J Med 26;355: Chen Y, Wiesmann C, Fuh G, ym. Selection and analysis of an optimized anti-vegf antibody: crystal structure of an affinity-matured fab in complex with antigen. J Mol Biol 1999;293: Cunha-Vaz JG. The blood-retinal barriers system. Basic concepts and clinical evaluation. Exp Eye Res 24;78: Drolet DW, Nelson J, Tucker CE, ym. Pharmacokinetics and safety of an anti-vascular endothelial growth factor aptamer (NX1838) following injection into the vitreous humor of rhesus monkeys. Pharm Res 2;17: Eye Disease Case-Control Study Group. Risk factors of neovascular age-related macular degeneration. rch Ophthalmol 1992;11: Ferrara N, Gerber HP, LeCouter J. The biology of VEFG and its receptors. Nature Med 23;9: Ferrara N, Hillan KJ, Gerber H-P, Novotny W. Discovery and development of bevacizumab, an anti-vegf antibody for treating cancer. Nat Rev Drug Discov 24;3: Gaudreault J, Fei D, Rusit J, ym. Preclinical pharmacokinetics of ranibizumab (rhufabv2) after a single intravitreal administration. Invest Ophthalmol Vis Sci 25;46: Gehrs KM, nderson DH, Johnson LV, ym. ge-related macular degeneration-emerging pathogenetic and therapeutic concepts. nn Med 26;38: Gragoudas ES, damis P, Cunningham ET Jr, ym. Pegaptanib for neovascular age-related macular degeneration. N Engl J Med 24; 351: Hornof M, Toropainen E, rtti. Cell culture models of the ocular barriers. Eur J Pharm Biopharm 25;6: Hyman L, Neborsky R. Risk facrors for age-related macular degeneration: an update. Curr Opin Ophthalmol 22;13: Jaakkola. Silmänpohjan ikärapppeuman fotodynaaminen hoito. Duodecim 22;118: Jackson TL, ntcliff RJ, Hillenkamp J, ym. Human retinal molecular weight exclusion limit and estimate of species variation. Invest Ophthalmol Vis Sci 23;44: Järvinen K, Järvinen T, rtti. Ocular absorption following topical delivery. dv Drug Deliv Rev 1995;16:3 19. Kaarniranta K, Sihvola R, Salminen, Lammi MJ, Teräsvirta M, Kontkanen M. Silmänpohjan ikärappeuma vaikea ongelma sekä potilaalle että silmälääkärille. Duodecim 23;119: Kytö J, Tommila P. Silmänpohjan valokerroskuvaus. Duodecim 25;121: van Leeuwen R, Klaver CC, Vingerling JR, ym. Epidemiology of age-related maculopathy: a review. Eur J Epidemiol 23;18: Mannermaa E, Vellonen K-S, rtti. Drug transport in corneal epithelium and blood retinal barrier: emerging role of transporters in ocular pharmacokinetics. dv Drug Deliv Rev 26;58: Maurice DM, Mishima S. Ocular pharmacokinetics. Kirjassa: Sears ML, toim. Pharmacology of the eye. Berlin: Springer-Verlag 1984, s Meredith T. ntimicrobial pharmacokinetics in endophthalmitis treatment: studies of ceftazidime. Trans m Ophthalmol Soc 1993;91: Meri S. Komplementti ja silmänpohjan ikärappeuma. Duodecim 25;121: Mordenti J, Cuthbertson R, Ferrara N, ym. Comparisons of the intraocular tissue distribution, pharmacokinetics, and safety of 125I-labeled full-length and fab antibodies in rhesus monkeys following intravitreal administration. Toxicol Pathol 1999;27: Näkövammarekisterin vuosikirja 25. Helsinki; Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, Näkövammaisten Keskusliitto ry, 25. Presta LG, Chen H, O Connor SJ, ym. Humanization of an anti-vascular endothelial growth factor monoclonal antibody for the therapy of solid tumors and other disorders. Cancer Res 1997;57: Rosenfeld PJ, Moshfeghi, Puliafito C. Optical coherence tomography findings after an intravitreal injction lf bavacizumab (vastin) for neovascularization age-related macular degeneration. Opthlamic Surg Laser Imaging 25;36: Rosenfeld PJ, Brown DM, Heier JS, ym. Ranibizumab for neovascular agerelated macular degeneration. N Engl J Med 26;355: Ruckman J, Green LS, Beeson J, ym. 2 -fluoropyrimidine RN-based aptamers to the 165-amino acid form of vascular endothelial growth factor (VEGF165). Inhibition of receptor binding and VEGF-induced vascular permeability through interactions requiring the exon 7-encoded domain. J Biol Chem 1998;273: Seitsonen S, Lammela S, Holopainen J, ym. nalysis of variants in the complement factor H, the elongation of very long chain fatty acids-like 4 and the hemicentin 1 genes of age-related macular degeneration in the Finnish population. Mol Vis 26;12: Shahar J, very RL, Heilweil G, ym. Electrophysiologic and retinal penetration studies following intravitreal injection of bevacizumab (avastin). Retina 26;26: Siddiqui M, Keating GM. Pegaptanib: In exudative age-related macular degeneration. Drugs 25;65: Spaide RF, Laud K, Fine HF, ym. Intravitreal bavacizumab treatment of choroidal neovascularization secondary to age-related macular degeneration. Retina 26;26: Treatment of ge-related Macular Degeneration with Photodynamic Therapy Study Group. Photodynamic therapy of subfoveal choroidal neovascularization in age-related macular degeneration with verteporfin. Two-year results of 2 randomized clinical trials TP Report 2. rch Ophthalmol 21;119: Vision Study Group 26. VEGF Inhibition Study in Ocular Neovascularization (V.I.S.I.O.N.) Clinical Trial Group; Year 2 efficacy results of 2 randomized controlled clinical trials of pegaptanib for neovascular age-related macular degeneration. Ophthalmology 26;158:1 25. Verteporfin In Photodynamic Therapy Study Group. Verteporfin therapy of subfoveal choroidal neovascularization in age-related macular degeneration: two-year results of a randomized clinical trial including lesions with occult with no classic choroidal neovascularization Verteporfin In Photodynamic Therapy Report 2. m J Ophthalmol 21;131: Vinores S. Technology evaluation: pegaptanib, Eyetech/Pfizer. Curr Opin Mol Ther 23;5: ELIIS MNNERM, LL eliisa.mannermaa@uku.fi Kuopion yliopisto, farmasian teknologian ja biofarmasian laitos PL 1627, 7211 Kuopio RTO RTTI, professori, DDTC Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta PL 56, 14 Helsingin yliopisto KI KRNIRNT, LT, FM, dosentti, erikoislääkäri Kuopion yliopisto, kliininen laitos, silmätautien yksikkö PL 1627, 7211 Kuopio Silmänpohjan nesteisen ikärappeuman uudet lääkkeet 2237
Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotSilmänpohjan kostea ikärappeuma pitää hoitaa ajoissa
tieteessä Kati Kinnunen LT, apulaisylilääkäri KYS, silmätaudit Kai Kaarniranta professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS, silmätaudit kai.kaarniranta@uef.fi Silmänpohjan kostea ikärappeuma pitää
LisätiedotSilmänpohjan ikärappeuma (ikään liittyvä
Katsaus Silmänpohjan ikärappeuman fotodynaaminen hoito Fotodynaaminen hoito on ikään liittyvän nesteisen silmänpohjarappeuman uusin ja lupaavin hoitomuoto. Siinä verkkokalvon haitalliset uudisverisuonet
LisätiedotSilmänpohjan ikärappeuma (degeneratio maculae
Katsaus TAPANI PALOSAARI Silmänpohjan ikärappeuma Silmänpohjan ikärappeuma on pysyvän näkövammaisuuden merkittävin aiheuttaja Suomessa. Koska sen tärkein riskitekijä on ikä, sairauden ilmaantuvuuden oletetaan
LisätiedotSilmänpohjan ikärappeuma (degeneratio maculae senilis) Silmänpohjan nesteinen ikärappeuma: mitä tiedämme lasiaisen sisäisestä angiogeneesin estosta?
Katsausartikkeli HALO-ryhmä: Tapani Palosaari, Eeva Mäkinen, Marko Kataja, Pirjo Räsänen, Minna Kaila, Hannu Uusitalo Silmänpohjan nesteinen ikärappeuma: mitä tiedämme lasiaisen sisäisestä angiogeneesin
LisätiedotSilmänpohjan ikärappeuma vaikea ongelma sekä potilaalle että silmälääkärille
Katsaus Silmänpohjan ikärappeuma vaikea ongelma sekä potilaalle että silmälääkärille Kai Kaarniranta, Roope Sihvola, Antero Salminen, Mikko J. Lammi, Markku Teräsvirta ja Matti Kontkanen Silmänpohjan ikärappeuma
LisätiedotVoiko diabeettista retinopatiaa hoitaa lääkkein
Voiko diabeettista retinopatiaa hoitaa lääkkein VIII Valtakunnalliset Diabetespäivät Dipoli, Espoo 12.11.2009 Dosentti Paula Summanen HY/HUS-HYKS Silmäklinikka, diabetespkl Retinopatia Retinopatia Hyperglykemia
LisätiedotOligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista
LisätiedotEylea on lääke, jonka vaikuttava aine on aflibersepti. Sitä saa silmään injektoitavana liuoksena esitäytetyissä ruiskuissa tai injektiopulloissa.
EMA/677928/2015 EMEA/H/C/002392 Julkinen EPAR-yhteenveto aflibersepti Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea
LisätiedotBiopharmaceutics of the Eye. Arto Urtti October 23, 2017
Biopharmaceutics of the Eye Arto Urtti October 23, 2017 STRUCTURE OF EYE Tear production Eyelid Optic nerve Vitreous body Sclera Eyelash Retina Lens Ciliary process Cornea Aqueous humor Iris Conjunctival
LisätiedotMitä sinun on hyvä tietää JETREA -hoidosta (okriplasmiini)
Mitä sinun on hyvä tietää JETREA -hoidosta (okriplasmiini) JETREA -valmistetta käytetään aikuisille silmän vitreomakulaariseksi traktioksi (VMT eli silmän lasiaisen makulaan aiheuttamaksi kiristykseksi)
LisätiedotLUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan
LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa
LisätiedotSilmänpohjan valokerroskuvaus
Katsaus JANNE P. KYTÖ JA PETRI TOMMILA Silmänpohjan valokerroskuvaus Silmänpohjan valokerroskuvaus on uusi silmänpohjan sairauksien tutkimusmenetelmä. Se mahdollistaa koko verkkokalvon ja pigmenttisolukalvon
LisätiedotKOSTEAN IKÄRAPPEUMAN ANTI-VEGF- HOIDOT KYS SILMÄTAUTIEN POLIKLINIKASSA Opinnäytetyö
2019 KOSTEAN IKÄRAPPEUMAN ANTI-VEGF- HOIDOT KYS SILMÄTAUTIEN POLIKLINIKASSA Opinnäytetyö Antti Vänttinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen
LisätiedotLM12a Bolusinjektion 2- ja 3-tilamallien tarkempi käsittely
Veli-Pekka Ranta 8.8.2017 LM12a Bolusinjektion 2- ja 3-tilamallien tarkempi käsittely 1 Bolusinjektion 2-tilamalli Matemaattinen malli Nopea injektio laskimoon joko Q x CP tai k12 x A1 Keskustila Kudostila
LisätiedotDiabeettinen verkkokalvosairaus. Totea ja hoida ajoissa
Diabeettinen verkkokalvosairaus Totea ja hoida ajoissa Bayerin Medinfo palvelee kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelin 020 785 8222 (arkipäivisin klo 9 15) medinfo@bayer.fi Bayer
LisätiedotTärkeää tietoa JETREA 0,5 mg/0,2 ml injektiokonsentraatti liuosta varten -valmisteesta
Tärkeää tietoa JETREA 0,5 mg/0,2 ml injektiokonsentraatti liuosta varten -valmisteesta JETREA -valmistetta käytetään aikuisille vitreomakulaariseksi traktioksi (VMT) kutsutun silmäsairauden hoitoon silloinkin
LisätiedotSilmänpohjan ikärappeuma. Tunnista oireet ja hoida ajoissa
Silmänpohjan ikärappeuma Tunnista oireet ja hoida ajoissa Bayerin Medinfo palvelee kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelin 020 785 8222 (arkipäivisin klo 9 15) medinfo@bayer.fi Bayer
LisätiedotAutofagia silmänpohjan ikärappeumassa. LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018
Autofagia silmänpohjan ikärappeumassa LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018 Sidonnaisuudet Apurahat Lääketieteen säätiö Silmäsäätiö Evald ja Hilda Nissin säätiö Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotLM-K1: Tärkeimmät yhtälöt (T-yhtälöt) ja matemaattiset taulukot (TT-taulukot)
Veli-Pekka Ranta 9.8.7 LM-K: Tärkeimmät yhtälöt (T-yhtälöt) ja matemaattiset taulukot (TT-taulukot) T. Ensimmäisen kertaluvun kinetiikka V = C V = C = (..) (T) Reaktionopeus tarkasteluhetkellä (µg/min)
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lucentis 10 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra liuosta sisältää 10 mg ranibitsumabia*. Injektiopullon
LisätiedotKostea silmänpohjan ikärappeuma. Tunnista oireet ja hoida ajoissa
Kostea silmänpohjan ikärappeuma Tunnista oireet ja hoida ajoissa Bayerin Medinfo palvelee kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelin 020 785 8222 (arkipäivisin klo 9 15) medinfo@bayer.fi
LisätiedotFarmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto
Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Eylea 40 mg/ml injektioneste, liuos, esitäytetyssä ruiskussa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml injektionestettä, liuosta, sisältää 40 mg afliberseptiä*.
LisätiedotLUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen
LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu kostea silmänpohjan ikärappeuma (kostea AMD). Tämä
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotMitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018
Mitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018 Autofluoresenssikuvaus Non-invasiivinen, nopea kuvantamismenetelmä Antaa tietoa verkkokalvon Vaurio- ja rappeuma-asteesta Vaurion
LisätiedotSenshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on
LisätiedotDrug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress
Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotTärkeää tietoa JETREA -hoidosta (okriplasmiini)
Tärkeää tietoa JETREA -hoidosta (okriplasmiini) Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. JETREA -valmistetta käytetään aikuisille vitreomakulaariseksi traktioksi (VMT) kutsutun silmäsairauden hoitoon
LisätiedotPotilasesite LUCENTIS-hoidosta
LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1
LisätiedotVerkkokalvon laskimotukoksen uudet hoidot
Katsaus tieteessä Sulevi Kaipiainen LL, silmätautien erikoislääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sulevi.kaipiainen@sll.fimnet.fi Verkkokalvon laskimotukoksen uudet hoidot
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen. hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu verkkokalvon haaralaskimotukos (BRVO). Tämä sairaus
Lisätiedot60122 AW0_6 eylea patient booklet_wamd_2017 No Images.indd 2 20/12/
POTILAAN OPAS EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa 60122 AW0_6 eylea patient booklet_wamd_2017 No Images.indd 1 20/12/2017 11.34 60122 AW0_6 eylea patient booklet_wamd_2017 No Images.indd 2
LisätiedotEylea-valmistetta saa antaa lääkäri, jolla on kokemusta lasiaiseen annettavista injektioista.
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.
LisätiedotJOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto
JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon
LisätiedotDesigning switchable nanosystems for medical applica6on
Designing switchable nanosystems for medical applica6on Lehner Roman, Wang Xueya, Wolf Marc, Hunziker Patrick Journal of controlled release 161:307-316, 2012 Emilia Karhunen 25.10.2017 22.11.2017 Emilia
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotLasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa
Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Injektiohoitajat Sh Merja Korhonen Sh Kati-Marjukka Pohjonen Valokuvaus ja editointi Sh Maritta Jaatinen Alkutilanne
LisätiedotHoitosuosituksia EYLEA -valmisteen käyttöön LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS
Hoitosuosituksia EYLEA -valmisteen käyttöön LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Lisätietoja ja tarkempia tietoja EYLEA -valmisteesta löydät valmisteyhteenvedosta. Lisätietoja ja tarkempia tietoja EYLEA -valmisteesta
LisätiedotHoitosuosituksia EYLEA -valmisteen käyttöön LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS
Hoitosuosituksia EYLEA -valmisteen käyttöön LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Lisätietoja ja tarkempia tietoja EYLEA -valmisteesta löydät valmisteyhteenvedosta. Lisätietoja ja tarkempia tietoja EYLEA -valmisteesta
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon keskuslaskimotukoksen. hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA verkkokalvon keskuslaskimotukoksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu verkkokalvon keskuslaskimotukos. Tämä sairaus vaikeuttaa
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu diabeettinen makulaturvotus eli DME. Tämä sairaus vaikeuttaa
LisätiedotYksi millilitra liuosta sisältää 10 mg ranibitsumabia*. Injektiopullon 0,23 ml liuosta sisältää 2,3 mg:aa ranibitsumabia.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lucentis 10 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra liuosta sisältää 10 mg ranibitsumabia*. Injektiopullon 0,23 ml liuosta sisältää 2,3
LisätiedotLumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama
LisätiedotAnnikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 Reslitsumabi Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu 28.9.2016 / Julkaistu 7.11.2016 Cinqaero 10 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Teva Pharmaceuticals
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotHelvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT
Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 19-20.09.2008 Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja 24 vuotta silmätautien klinikassa: osasto, pkl, ls Tutkimushoitajana 03/03 alkaen Selvittää erilaisten solutason tapahtumien,kuten
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotNäkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat
Näkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat Matti Ojamo, VTM, tutkimuspäällikkö Kuvia voi vapaasti käyttää, kun mainitsee lähteeksi THL-Näkövammarekisteri, Vuosikirja 2015 Kuvio 1. Vammautumisprosessi ja
Lisätiedot3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta
3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotAikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä
Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan
LisätiedotLIITE VALMISTEYHTEENVETO
LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot
LisätiedotValon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen
Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lucentis 10 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra liuosta sisältää 10 mg ranibitsumabia. Injektiopullon
LisätiedotBenepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 BIOLOGISET LÄÄKKEET Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari Taina Methuen, Niklas Ekman, Pekka Kurki / Kirjoitettu 22.4.2016 / Julkaistu 10.5.2016 Benepali
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lucentis 10 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra liuosta sisältää 10 mg ranibitsumabia*. Injektiopullon
LisätiedotNäkö takaisin verkkokalvoistutteella
KATSAUS Juha Välimäki 1140 Verkkokalvoa vahingoittavat sairaudet ovat merkittävä näkövammaisuutta aiheuttava tekijä niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Verkkokalvosairaudet, kuten verkkokalvon pigmenttisurkastuma
LisätiedotSILMÄNSISÄINEN BEVASITSUMABI TYYPIN 1 DIABEETIKON MAKULOPATI- AN HOIDOSSA
SILMÄNSISÄINEN BEVASITSUMABI TYYPIN 1 DIABEETIKON MAKULOPATI- AN HOIDOSSA Virtanen, Olli Syventävien opintojen tutkielma OYS / Silmätautien klinikka Oulun Yliopisto 5/2014 Hautala, Nina, Silmätautien ayl
LisätiedotAntibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives
Antibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives Giulio Casi and Dario Neri Journal of Controlled Release 161:422-428, 2012 Esityksen sisältö Vasta-ainekonjugaatin (antibody-drug
LisätiedotBimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa
LisätiedotLucentis (ranibitsumabi) Silmän suonikalvon uudissuonittumisen (CNV) aiheuttamaan näkökyvyn heikkenemiseen
TITLE CAPS 18PT Lucentis (ranibitsumabi) Silmän suonikalvon uudissuonittumisen (CNV) aiheuttamaan näkökyvyn heikkenemiseen Potilasesite Lucentis-hoidosta 3 OSA 1 MITÄ LUCENTIS ON? Tässä esitteessä kerrotaan
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Visudyne 15 mg infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää 15 mg verteporfiinia. Liuottamisen
LisätiedotKissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami
LisätiedotDiabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen
Diabeettinen retinopatia Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Retinopatian ilmaantumisen ja etenemisen ehkäisy Perustaudin hyvä hoito Hyvä sokeritasapaino
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotProteiinilääkkeet luento
Proteiinilääkkeet luento 9.10.2017 DNA Bioteknologisen lääketuotannon periaate proteiini RNA RNA DNA proteiini Solu voi olla bakteeri, eläinsolu, tai tuotantoeläimen solu Ø Geneettisesti muokattu solulinja
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 8.6.2017 Taltionumero 2732 Diaarinumero 2349/2/16 1 (7) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotRetinan periferiaa. Liisa Marttila Silmät el, KYS
Retinan periferiaa Liisa Marttila Silmät el, KYS Ei ole Sidonnaisuudet Verkkokalvorepeämät ja niiden yhteys verkkokalvoirtaumiin Takalasiaiskalvon irtauma (PVD) ja sen yhteys vek-irtaumiin Laserin/kryon
LisätiedotSilmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta
Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon
Lisätiedotpotilaille, joilla on vaikea aktiivinen nivelreuma ja jotka eivät ole aikaisemmin saaneet metotreksaattihoitoa
EMA/502328/2014 EMEA/H/C/000955 Julkinen EPAR-yhteenveto tosilitsumabi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea
LisätiedotTransdermal Drug Delivery. Arto Urtti
Transdermal Drug Delivery Arto Urtti 31.10. 2017 The major structures of the skin 1) Epidermis living epidermis, stratum corneum 2) Dermis 3) Subcutaneus tissue Stratum corneum Granular cell layer Epidermis
LisätiedotUutta lääkkeistä: Vemurafenibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta
LisätiedotLääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat
Lääkkeen vaikutukset Johanna Holmbom Farmaseutti Onni apteekki Lääkemuodot ja antotavat Tabletti Depottabletti Resoribletti Poretabletti Imeskelytabletti Kapseli Annosjauhe Oraaliliuos Tippa Peräpuikko
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea
IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika
LisätiedotLucentis (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan (AMD) Potilasesite Lucentis-hoidosta
Lucentis (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan (AMD) Potilasesite Lucentis-hoidosta 3 OSA 1 MITÄ LUCENTIS ON? Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa
LisätiedotVanhusten näkövammojen kuntoutus
Vanhusten näkövammojen kuntoutus Kuntoutus-Iiris Tuula Kääriäinen vastaava kuntoutusohjaaja tuula.kaariainen@nkl.fi 09-39604563 Ikääntymisen aiheuttamat optiset muutokset silmässä mykiön kovettuminen,
LisätiedotTunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2018 TEEMAT Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla Mika Kastarinen / Kirjoitettu 25.1.2018 / Julkaistu 9.4.2018 Lääkehoidon suunnittelussa munuaistoiminnan
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotNanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa
Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;
LisätiedotOhjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana
Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotSuomalaiset vahvuudet
Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotLääketietoa Lääkelaitokselta
2 2008 Lääketietoa Lääkelaitokselta Läkemedelsinformation från Läkemedelsverket, Finland Drug information from the National Agency for Medicines, Finland TABU 2.2008 16. vuosikerta Pääkirjoitus Haittavaikutuksista
LisätiedotKaihileikkauksen komplikaatiot. Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS
Kaihileikkauksen komplikaatiot Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskuluja: Johnson & Johnson Intraoperatiiviset komplikaatiot Takakapseliruptuura +/- lasiaismenetys
LisätiedotUutta lääkkeistä: Deksmedetomidiini
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Deksmedetomidiini Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 10.8.2012 Dexdor 100 mikrog/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Orion
LisätiedotFAG ja ICG - perusteet ja tulkinta. Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto
FAG ja ICG - perusteet ja tulkinta Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta: silmätautien erikoislääkäri,
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Macugen 0,3 mg injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi esitäytetty kerta-annosruisku, josta saadaan 1,65 mg pegaptanibinatriumia.
LisätiedotTervetuloa mukaan silmätauteihin erikoistuvien lääkäreiden XXXIII valtakunnalliselle jatkokoulutuskurssille.
14.2.2018 Hyvä silmätauteihin erikoistuva lääkäri, Tervetuloa mukaan silmätauteihin erikoistuvien lääkäreiden XXXIII valtakunnalliselle jatkokoulutuskurssille. Koulutus järjestetään Aulangolla. Koulutuksen
Lisätiedot