PETULTK KOTIHOIDON ASIAKKAAKSI TULON PERUSTEET HANKASALMEN KUNTA

Transkriptio

1 PETULTK KOTIHOIDON ASIAKKAAKSI TULON PERUSTEET HANKASALMEN KUNTA 2018

2 Sisällys 1 Kotihoidon toiminnan tavoitteet Kotihoidon käsitteet Myöntämisperusteet Kotihoidon asiakkuuden muodostuminen Kotihoidon asiakkaaksi tulon perusteet Tilapäinen kotihoito voidaan myöntää enintään neljäksi viikoksi Tilapäistä kotihoitoa ei myönnetä, mikäli henkilöllä ei ole tarvetta muuhun kotihoidon palveluun kuin Säännöllisen kotihoidon asiakkuuden perusteet Säännöllisen kotihoidon palvelut voidaan myöntää myös kun Säännöllistä kotihoitoa ei myönnetä tai aloitettu palvelu lopetetaan Kotihoidon palvelujen sisältö Henkilökohtainen hygienia Ravitsemus Päivittäisen elinympäristön puhtaudesta huolehtiminen Hoitotoimenpiteet Vaatehuolto Ulkoilu, saattoapu ja asiointi Muut tehtävät Kotihoidon palvelu- ja maksupäätökset

3 Kotihoidon myöntämisperusteiden tarkoitus on selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa eniten tarvitseville henkilöille. Kotihoidon palvelut painottuvat yli 75-vuotiaisiin asiakkaisiin. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Kriteerien avulla kohdennetaan kotihoidon palveluja henkilöille, jotka alentuneen toimintakykynsä ja/tai sairautensa vuoksi tarvitsevat runsaasti tukea kotona selviytymisessä. 1 Kotihoidon toiminnan tavoitteet Kotihoidolla tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoidon tarkoituksena on neuvonnan, ohjauksen, hoidon toteutuksen sekä kuntouttavan työotteen avulla turvata omassa kodissaan asuvien asiakkaiden tarvitsemat hoito-, hoiva- ja huolenpitopalvelut parhaalla mahdollisella tavalla Hankasalmen kunnan kotihoidon voimavarojen puitteissa. Kotihoito tukee ja vahvistaa asiakasta auttamalla niissä toimissa, joihin hän ei itse pysty tai joihin hän ei saa apua esimerkiksi omaisiltaan tai läheisiltään. Asiakas, mahdollisesti asiakkaan omaiset ja kotihoidon henkilökunta yhdessä laativat hoito- ja palvelusuunnitelman, joka sisältää riittävät, oikea-aikaiset ja mahdollisimman pitkälle asiakkaan tarpeita vastaavat palvelut. Keskustelemalla asiakkaan ja/tai hänen omaistensa kanssa sovitaan niistä toimenpiteistä, joista asiakas ja hänen läheisensä huolehtivat ja toimenpiteet, joista kotihoito vastaa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa tai vähintään kerran vuodessa. Suunnitelman tarkistuksessa kotihoito voi jatkua ennallaan tai sitä voidaan lisätä, vähentää tai se voidaan päättää. Kotihoidon toiminta perustuu lakiin: sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) ja -asetukseen (607/83) kansanterveyslakiin (kansanterveysterveyslaki 66/72) terveydenhuoltolakiin (1326/2010) lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki 980/2012) Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton antamaan laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (julkaisuja 2017:6). Toimintaa ohjaavat myös Keski-Suomen maakuntastrategia sekä ikäihmisten palvelujen järjestämissuunnitelma. 2 Kotihoidon käsitteet Kotihoidon tukipalvelut ovat ennaltaehkäisevää, terveyttä edistävää, toimintakykyä ylläpitävää ja asiakkaan omia voimavaroja tukevaa toimintaa, sisältäen neuvontaa ja 3

4 ohjausta, seniorikeskuksen eri palveluja sekä kotiin annettavia tukipalveluja, kuten ateriapalvelua ja turvapalvelua. Kotihoidon kuntouttavan arviointijakson aikana arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumismahdollisuuksia. Toimintakyvyn palauttaminen tai parantaminen fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen kuntoutuksen keinoin on ensisijaista. Kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn paraneminen ja palvelutarpeen vähentäminen, asiakkaan itsenäinen pärjääminen tai kokonaan palvelutarpeen päättyminen. Tilapäinen kotihoito on määräaikaista, (noin 4 viikkoa) toimintakykyä tukevaa hoitoa ja toimintaa, jolla tuetaan asiakkaan tarpeen mukaisesti sen hetkistä toimintakykyä ja hyvinvointia. Säännöllinen kotihoito, on säännöllistä, asiakkaan tarpeiden mukaista toimintakykyä parantavaa tai ylläpitävää ja kuntoutumista tukevaa asiakassuunnitelman mukaista toimintaa. 3 Myöntämisperusteet Palvelut myönnetään palvelutarpeen selvittämisen perusteella todettuun ammatillisen tuen, avun, hoidon, kuntoutuksen ja/tai hoivan tarpeeseen. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan, miten asiakkaan toimiva arki, voimavarojen ja toimintakyvyn tukeminen turvataan. Suunnitelmassa on huomioitu asiakkaan omat tavoitteet, mielekäs tekeminen, sosiaalisten suhteiden ylläpito, fyysisten ja kognitiivisten taitojen harjoittaminen, psyykkinen toimintakyky (hengellisyys), osallistuminen ja osallisuus sekä tarvittava hoito- ja huolenpito. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään myös asiakkaan ja hänen hoidon kokonaisuudessa mukana olevien tehtävät ja vastuut ja sovitaan myös, miten tuki hoitoon osallistuville omaisille toteutetaan. Jos asiakkaalla todetaan kotihoidon palvelujen tarve, palveluvastaava tekee päätöksen palvelujen myöntämisestä. 4 Kotihoidon asiakkuuden muodostuminen Kotihoidon palvelutarpeen arvioinnin tekevä työntekijä arvioi kartoituskäynnillä asiakkaan kotona palvelujen tarpeen yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa. Arvioinnissa huomioidaan aina myös yksityiset palvelut, vapaaehtoistyö ja lähipiirin osallistumismahdollisuudet (mm. omaishoidon tuki). Jokaiselle asiakkaalle kartoitetaan ja arvioidaan tarkoituksenmukaisin järjestely hoidon ja hoivan toteutuksessa. Arvioinnin yhteydessä selvitetään myös asiakkaan kotona selviytymistä tukevien apuvälineiden ja/tai kodin muutostöiden tarve. Asiakkaan kanssa keskustellaan ja sovitaan kunnan tarjoamista kotihoidon palveluista, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluista sekä muista hänelle mahdollisesti kuuluvista palveluista. Tällaisia voivat olla mm. Kelan etuudet ja oikeudet verotuksen kotitalousvähennykseen. Hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoidon kohdentamisessa tarkoituksena on asiakkaan sijoittaminen hänen toimintakykyään ja avuntarvettaan vastaavaan paikkaan kuitenkin niin, 4

5 että kotihoito on ensisijainen vaihtoehto. Siinä vaiheessa, kun kotona selviäminen ei ole enää mahdollista, pyritään järjestämään palvelutarpeen arvioinnin edellyttämä hoitopaikka joko ns. välimuotoisessa palveluasumisessa tai tehostetun palveluasumisen yksiköstä. Kotihoidon palvelujen järjestämisessä noudatetaan yhdenvertaisuuden periaatetta. Palvelujen järjestämiseen ja saantiin saattaa kuitenkin vaikuttaa alueelliset olosuhteet ja henkilöstöresurssien yllättävä muuttuminen. Kotihoidossa on käytössä sosiaali- ja terveystoimen yhteinen asiakastietojärjestelmä Effica. Tiedostojen käsittelyssä noudatetaan rekisterin ylläpidosta sovittuja säännöksiä, organisaation tietoturvasääntöjä ja lupakäytäntöjä. Palvelujen alkaessa asiakkaalta pyydetään kirjallinen lupa tietojen kirjaamiseen ja katseluun. Asiakkaan tietoja kirjataan ja katsotaan vain siltä osin, kun se asiakkaan hyvän hoidon ja palvelujen toteutuksen kannalta on välttämätöntä. 5 Kotihoidon asiakkaaksi tulon perusteet 5.1 Tilapäinen kotihoito voidaan myöntää enintään neljäksi viikoksi henkilölle, jonka toimintakyky on tilapäisesti heikentynyt tai hoidon tarve on tilapäinen ja hoidon toteuttaminen vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön osaamista, eikä asiakas pysty itse hakeutumaan avoterveydenhuollon palveluihin käyttämällä julkista liikennettä tai taksipalveluja henkilölle, joka kotiutuu sairaalasta ja tarvitsee tukea toipilasvaiheessa sairaalahoidossa tai lyhytaikaisella hoitojaksolla olevalle asiakkaalle kotikokeiluna 5.2 Tilapäistä kotihoitoa ei myönnetä, mikäli henkilöllä ei ole tarvetta muuhun kotihoidon palveluun kuin verikokeiden ottamiseen (mm. INR- kokeet) lääkeinjektioiden ja rokotusten antamiseen lyhytaikaisiin haavahoitoihin yksittäisiin sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin (ompeleen poistot, korvahuuhtelut) kodinhoidollisiin asioihin Näitä apuja tarvitsevat henkilöt ohjataan käyttämään avoterveydenhuollon palveluja tai yksityisten palveluntuottajien tarjoamia palveluita. 5.3 Säännöllisen kotihoidon asiakkuuden perusteet Asiakkaan säännöllisen kotihoidon tarve arvioidaan aina yksilöllisesti ja käytössä olevat toimintakyvyn arviointimenetelmien tuottamat arvot ovat suuntaa antavia. Säännöllisen kotihoidon palvelut voidaan myöntää kun 5

6 omaisten ja muiden palvelujärjestelmien auttamiskeinot on selvitetty ja asiakkaan palvelun/hoidon tarve on toistuvaa tai useita kertoja viikossa ja hoidon toteuttaminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön osaamista jos henkilö on omaishoidon tuen piirissä ja kotihoito tukee omaishoitajan jaksamista asiakkaalle voidaan taata tarvittavan tuen avulla inhimillinen ja turvallinen kotona pärjääminen asiakas sitoutuu yhdessä laadittuun asiakassuunnitelmaan (muistisairaalla asiakkaalla omainen/läheinen tai edunvalvoja) saattohoidon tukena 5.4 Säännöllisen kotihoidon palvelut voidaan myöntää myös kun kotihoidon palvelut ovat osana tarkoituksenmukaisia kohdennettuja toimenpiteitä riskiryhmille. Riskiin vaikuttamalla voidaan estää tai vähentää palvelujen tarvetta. Riskitekijöitä, jotka ennakoivat toimintakyvyn heikkenemistä ovat: alttius kaatumisille ym. tapaturmille ja luunmurtumat; ulkona liikkumisen väheneminen ja liikkumisen ongelmat, tasapaino-ongelmat ja lihasvoimien väheneminen; ravitsemustilan poikkeamat, laihtuminen; hauraus-raihnaus -oireyhtymään viittaavat merkit (HRO), kuten lihaskato, laihuus ja hidas liikkuminen; muistin heikkeneminen, muistihäiriöt; mielialan lasku, mielenterveyshäiriöt kuten masennus; runsas päihteiden käyttö; koettu yksinäisyys; runsas sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja erilaiset siirtymät, esimerkiksi sairaalasta kotiutumistilanteet; pienituloisuus; puolison/elämäntoverin menettäminen, leskeytyminen; kaltoinkohtelu, perhe- tai läheisväkivalta tai sen uhka. 5.5 Säännöllistä kotihoitoa ei myönnetä tai aloitettu palvelu lopetetaan henkilölle, joka pystyy hakeutumaan muiden terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden palvelujen piiriin henkilölle, joka tarvitsee apua vain siivouksessa, vaatehuollossa tai aterioiden valmistuksessa henkilölle, joka ei sitoudu yhteistyöhön tai ei halua palvelua, vaikka ymmärtää sen olevan välttämätöntä terveytensä kannalta henkilölle, jonka käyttäytymisen vuoksi kotihoidon työntekijöiden turvallisuutta ja koskemattomuutta ei voida turvata kotihoidon palvelut ovat ainoastaan voinnin seuranta tai turvallisuuden tunteen varmistaminen asiakkaalle on SAS-ryhmässä osoitettu asumispalveluyksikön paikka Kotihoidon päättäminen edellä mainituista syistä käsitellään SAS-työryhmässä (SAS= selvitä, arvioi, sijoita). Kotihoidon palveluvastaavan antama kielteinen kirjallinen palvelupäätös kotihoidosta ja/tai tukipalvelusta sisältää aina perustelut. Mikäli tehdyn palvelutarpeen ensiarvioinnin perusteella todetaan, ettei asiakas kuulu kotihoidon palvelujen 6

7 piiriin, asiakkaalle annetaan hänen niin halutessaan kielteinen muutoksenhakukelpoinen päätös kirjallisena. Asiakas voi halutessaan tehdä oikaisuvaatimuksen perusturvalautakunnalle. 6 Kotihoidon palvelujen sisältö 6.1 Henkilökohtainen hygienia Kotihoidon käynneillä turvataan asiakkaan riittävän hygienian toteutuminen. Henkilökohtaiseen hygieniaan sisältyy asiakkaan voimavaroista ja toimintakyvystä riippuen seuraavat hoidon osa-alueet ja niissä avustaminen: asiakasta avustetaan tarvittaessa päivittäisessä hygieniansa hoidossa (suihku, hampaiden pesu, kynsien leikkaus, parran ajo, ihon kunnon tarkistus, wc-käynnit jne.) suihkupäivät sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa ja taataan kerran viikossa. Saunotukset asiakkaan saunassa tehdään erikseen harkiten jos se on asiakkaan hygienian turvaamisen kannalta olennaista, saunominen saadaan sopimaan ajallisesti kotihoidon käynnin yhteyteen ja turvallisuustekijät huomioiden. jos asiakkaalla ei ole omaa peseytymismahdollisuutta kotona, peseytyminen järjestetään asiakaskohtaisesti kylvetyspalveluna esim. päiväkeskuksessa, josta peritään erillinen maksu 6.2 Ravitsemus Kotihoidon käynneillä varmistetaan asiakkaan riittävä ravitsemus. Ravitsemukseen sisältyy asiakkaan voimavaroista ja toimintakyvystä riippuen seuraavat hoidon osa- alueet ja niissä avustaminen: asiakkaan ravitsemuksen kokonaisvaltainen arviointi ja tarvittaessa ruokailussa avustaminen asiakkaan kanssa aamu-, väli- ja iltapalan valmistaminen sekä valmiiden aterioiden lämmittäminen, jos asiakas ei itse pysty huolehtimaan aterioiden valmistamisesta asiakkaan avustaminen syömisessä asiakkaan omia voimavaroja tukien. ruokailutilanteen järjestäminen ruokahalua tukevaksi kotiin kuljetetun aterian lämmittäminen tarvittaessa kauppatilausten laatiminen asiakkaan kanssa yhdessä enintään 2 x viikossa tarvittaessa, jos asiakkaan voimavarat eivät riitä huolehtimaan ruokien tilaamisesta tai kaupassa käynnistä ohjausta terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta sekä erityisruokavalioiden noudattamisesta asiakkaan riittävän energian ja nesteen saannin huomioiminen, ruokailun seuranta sekä erityishuomiointi hellejaksojen aikana riittävästä nesteen saannista ravitsemustilan arviointi MNA-mittarilla tarvittaessa painon seuranta tarvittaessa ja vähintään kuuden kuukauden välein 7

8 6.3 Päivittäisen elinympäristön puhtaudesta huolehtiminen Kotihoito varmistaa asiakkaan kodin siisteyden ja ohjaa hankkimaan siihen apua tarvittaessa. Kodinhoidolliset tehtävät tehdään yhdessä asiakkaan kanssa huomioiden toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä työ ja asiakkaan voimavarat osallistumiseen. Kotihoidon ja omaisten ja läheisten osallistumisesta kodinhoidollisiin tehtäviin sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Kotihoidon tehtäviin ei sisälly viikkosiivous tai vierailijoiden jälkien siivoaminen. Kotihoito huolehtii käynneillä seuraavista asioista, jos asiakkaan omat voimavarat eivät riitä: astioiden tiskaaminen keittiön pöydän/tasojen siistiminen irtoroskien ja tahrojen poistaminen lattialta, roskapussin vieminen jääkaapin siistiminen, vanhojen ruokien poistaminen vuodevaatteiden vaihtaminen tarvittaessa tai vähintään x 1/kk ellei sitä ole jo liitetty yksityisen palveluntuottajan tekemään siivoukseen wc:n siistiminen maaseutualueilla kodin lämmittäminen (mikäli muita järjestämistapoja ei ole käytettävissä), puunkanto, vedenkanto ja likasankojen tyhjentäminen 6.4 Hoitotoimenpiteet Kokonaisvaltainen kotihoito sisältää myös sairaanhoidollisia tehtäviä, ohjausta ja voinnin seurantaa. Asiakkaan hoito toteutetaan lääkärin antamien määräysten mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty koulutukseen perustuvat vastuut ja luvat lääkehoidon toteuttamisesta. Asiakkaalle on mahdollisuus saada tilapäistä tai säännöllistä sairaanhoidon palvelua. Sairaanhoidollisia tehtäviä ovat esimerkiksi: lääkehoidon toteuttaminen ja seuranta, kuurilääkkeet, injektiot haavahoito, avannehoito katetrointi / kestokatetrit kivunhoito, terveydentilan seuranta ja arvio toteutetun hoidon vaikutusten ja voinnin seuranta muistisairauksien alkututkimukset suoniverinäytteen otto, jos asiakas ei pääse terveydentilansa vuoksi julkisella kulkuneuvolla/taksilla laboratorioon, vienti lähimpään näytteiden vientipaikkaan sekä informointi tuloksista turvallisen ja asianmukaisen lääkehoidon rinnalla tulee kehittää lääkkeetöntä hoitoa. 6.5 Vaatehuolto Kotihoito varmistaa, että asiakkaan vaatehuolto on järjestetty riittävällä tavalla. Asiakas sopii vaatehuollosta ensisijaisesti läheistensä tai yksityisen palvelun kanssa. Silitys, mankelointi, vaatteiden käsin pesu, mattojen, verhojen yms. pesut eivät kuulu kotihoidon tehtäviin. Asiakkaan kanssa yhdessä voidaan käyttövaatteista koostuvat pyykit laittaa peseytymään asiakkaan omaan/taloyhtiön pesukoneeseen asiakkaan vastuulla hoito- ja palvelusuunnitelmassa suunniteltujen käyntien yhteydessä. 8

9 6.6 Ulkoilu, saattoapu ja asiointi Kotihoito seuraa asiakkaan kodin ulkopuolisen asioinnin toteutumista ja ohjaa tarvittaessa hankkimaan apua asioiden hoitoon. Kauppa-asiat: pääsääntö on, että ruoka ja päivittäistavarat hoidetaan ensisijaisesti asiakkaan, hänen omaisten, lähipiirin, yksityisen palveluntuottajan tai kotihoidon tukipalveluiden kauppapalvelun toimesta. Kotihoito toimittaa tarvittaessa puutelistan kauppapalveluun ja kauppakassit toimitetaan kotiin kotihoidon/palveluntuottajan toimesta yhteisesti sovitusta paikasta. Raha-asiat: kotihoidon henkilöstö ei hoida asiakkaan raha-asioita, ei käsittele käteistä rahaa ja eikä käytä asiakkaan pankkikorttia. Pankki- ja raha-asioiden hoito järjestetään omaisten tai lähipiirin turvin. Tarvittaessa asiakkaalle haetaan edunvalvoja raha-asioiden hoitamiseksi. Saattaja-apu: ensisijaisesti saattaja-apu järjestetään omaisten, lähipiirin tai vapaaehtoistyön turvin. Kotihoito avustaa tarvittaessa vapaaehtoisen saattajan tilaamisessa. Mikäli asiakkaalla ei ole omaisia, läheisiä tai muuta tahoa, joka voisi hänen kanssaan käydä vaateostoksilla, voi kotihoidon työntekijä auttaa asiakasta vaatehankinnoissa (toimintakykyä edistävä työote). Kotihoidon henkilöstö ei kuljeta asiakkaita omilla autoillaan. Asiakkaan kanssa asioitaessa käytetään taksia tai julkista liikennettä, jonka asiakas maksaa Muut tehtävät Asiakkaan postit haetaan laatikosta, jos hänen omat voimavarat ei siihen riitä. Postin avaamisesta sovitaan asiakkaan kanssa ja kirjataan asia hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Lumet luodaan rappusilta ja kulkuväylältä siltä osin kuin se on välttämätön liikkumisen kannalta. Huolehditaan, että palovaroitin, häkävaroitin, turvapuhelin ja muut mahdolliset turvalaitteet ovat toimintakunnossa testaamalla laitteet vähintään 1 x kk, jos asiakas/omainen ei sitä tee. Asiakasta avustetaan ja opastetaan sellaisten teknisten apuvälineiden käytössä, jotka turvaavat kotona asumista. Avustetaan ja opastetaan kotona asumista turvaavien apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden hankinnassa ja käytössä. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä kotihoidon fysioterapeutin kanssa. Ohjataan mahdollisten asunnonmuutostöiden selvittämiseen Asiakasta opastetaan ja avustetaan etuuksien anomisessa (esim. hoitotuki, asumistuki). 7 Kotihoidon palvelu- ja maksupäätökset Asiakkaan tarvitsemista palveluista tehdään määräaikainen päätös ja maksupäätös. Palvelupäätöksen tekee palvelun myöntävä viranhaltija, palveluvastaava. Pääsääntö on, että säännöllistä kotihoitoa tarvitsevilla asiakkailla on neljän (4) viikon arviointijakso, jonka 9

10 aikana arvioidaan säännöllisten palvelujen tarvetta. Jos asiakkaalla on tarve säännöllisen kotihoidon käynneille, tehdään säännöllisen kotihoidon palvelupäätös. Maksupäätöstä tarkistetaan ja muutetaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti (arvioidaan säännöllisesti, vähintään puolen vuoden välein). Myös kielteinen päätös tehdään kirjallisena. Jos asiakkaan kotihoidon palvelujen tarve muuttuu, eikä asiakas tarvitse kotihoidon palveluja, palvelujen päättämisestä tehdään kirjallinen päätös. Kotihoidon maksut määräytyvät voimassa olevien asiakasmaksulain ja -asetuksen sekä perusturvalautakunnan hyväksymien kotihoidon asiakasmaksujen määräytymisperusteiden mukaisesti. Kotihoidon esimiehen kirjalliseen asiakasmaksupäätökseen tyytymätön asiakas voi valittaa päätöksestä perusturvalautakunnalle 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Lautakunnan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta. Kotihoidon palveluista peritään asiakasmaksua, joka perustuu asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Säännöllisen kotihoidon kuukausimaksun perusteena ovat asiakkaan bruttokuukausitulot. Asiakasmaksupäätös tehdään kahden viikon kuluessa palvelun aloittamisesta. Tilapäisestä kotihoidosta peritään kertakäyntimaksu. Asiakasohjaus/palvelutarpeen arviointi ovat maksuttomia. (Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista /1648, 3 )(uusi maksuasetus tulossa voimaan ). 10