Perheen tunneilmapiiri ja potilaan oireilu
|
|
- Akseli Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Jyrki Heikkilä Perheen tunneilmapiiri ja potilaan oireilu Tunneilmapiiri on muodostunut erityisesti psykiatriassa tärkeäksi käsitteeksi. Perheen epäsuotuisa tunneilmapiiri, jossa lähiomaiset ilmaisevat potilasta kohtaan voimakasta kriittisyyttä tai tunteenomaista kietoutuneisuutta, näyttää lisäävän mm. mielialahäiriöiden ja skitsofrenian oireita. Sillä on todennäköisesti merkitystä myös eräissä muissa psykiatrisissa ja ei psykiatrisissa häiriöissä. Tunneilmapiirin arviointi on hyödyllinen osa laajempaa perheen mukaan ottavaa hoitoa. Perheelle annettavan tuen ja opastuksen avulla voidaan vaikuttaa tunneilmapiiriin ja vähentää oireiden uusiutumista. Tunneilmapiirin alkuperä ja vaikutuksen välittymistavat ovat tärkeitä tutkimuksen kohteita selvitettäessä yleisesti psykososiaalisten tekijöiden ja sairauksien oireiden yhteyksiä. I hmisen lähimmän sosiaalisen verkoston perheen ihmissuhteiden merkitys sairauksien oireisiin vaikuttavana tekijänä on yhä selkeämmin osoitettu (Duodecimin perhelääketieteen teemanumero 21/2000). Tuoreita esimerkkejä sosiaalisen vuorovaikutuksen yhteydestä somaattiseen sairausprosessiin ovat tutkimustulokset sosiaalisen eristyneisyyden vaikutuksista sepelsuonten ateroskleroosiin (Wang ym. 2006) ja avioparien vihamielisyyden haavan paranemista hidastavasta ja proinflammatoristen sytokiinien tuotantoa lisäävästä vaikutuksesta (Kiecolt Glaser ym. 2005). Psykiatrian piirissä perhetutkimuksen keskeiseksi käsitteeksi on viime vuosikymmeninä noussut tunneilmapiiri (expressed emotion, EE). George W. Brownin johdolla englantilaiset tutkijat kehittivät tämän käsitteen 1960 ja 1970 luvuilla skitsofreniapotilaiden seurantatutkimusten perusteella (Leff ja Vaughn 1985). Useiden tutkittujen perhepiirteiden joukosta potilaiden oireilua ennustaviksi tekijöiksi osoittautuivat eräät omaisten reaktiotapoihin liittyvät piirteet (taulukko). Myöhemmissä tutkimuksissa erityisesti kriittisyys ja kietoutunut ilmapiiri ovat selvimmin ennustaneet sairauden kielteistä kehitystä, ja ne muodostavat nykyisin varsinaisen Duodecim 2006;122: Taulukko. Perheen tunneilmapiirin osatekijät. Yleinen vihamielisyys potilaan persoonaan kohdistuva arvostelu Kriittiset kommentit arvostelu, paheksunta tai muut kommentit, joilla on kriittinen sävy Kietoutuneisuus ylikorostuneet tunnereaktiot suhteessa potilaaseen, tungettelevuus, uhrautuvuus, ylisuojelevuus Lämpö yleinen sympatia, mielenkiinto, välittäminen Positiiviset huomiot hyväksyntä, kehuminen EE käsitteen. Lämmön ja positiivisten huomioiden on joissakin tutkimuksissa todettu suojaavan oireilun uusiutumiselta (Kavanagh 1992) ja edistävän toipumista (O Brien ym. 2006). Tunneilmapiiriä tutkitaan tavallisesti siten, että potilaan vanhempia tai puolisoa haastatellaan perheen elämästä, suhteesta potilaaseen ja hänen oireiluunsa. Perheessä todetaan olevan epäsuotuisa tunneilmapiiri (»korkea EE»), jos omainen ilmaisee runsaasti kriittisiä kommentteja tai kie 2113
2 toutuneisuutta. Näiden määrä tulkitaan paitsi kommenttien sisällön myös äänensävyjen, puheen sävelkulun ja ei kielellisten piirteiden perusteella. Vakiintunut menetelmä EE:n mittaamiseen on ns. Camberwell Family Interview (CFI) (Vaughn ja Leff 1976). Se on kuitenkin työläs, mikä vuoksi on kehitetty myös nopeampia menetelmiä, kuten ns. viiden minuutin haastattelu. Tunneilmapiirin merkitys eri häiriöissä Kuva 1 esittää erään pioneeritutkimuksen löydöksen EE:n, skitsofreniapotilaan ja omaisen välisen kontaktin määrän ja lääkityksen käytön yhteisvaikutuksesta oireiden uusiutumisen riskiin (Vaughn ja Leff 1976). Sittemmin vastaava tulos on saatu kymmenissä tutkimuksissa useissa erilaisissa kulttuureissa ja tutkimuksista on julkaistu lukuisia meta analyyseja. Butzlaff ja Hooley (1998) totesivat 26 skitsofreniatutkimuksen perusteella, että epäsuotuisan tunneilmapiirin ryhmässä oireilu uusiutui 9 12 kuukauden kuluessa keskimäärin 65 %:lla ja suotuisan tunneilmapiirin ryhmässä 35 %:lla potilaista. Tällainen ennustevaikutus vastaa esimerkiksi psykoosilääkkeiden vaikutusta ja on voimakkain vaikutus, joka on osoitettu olevan yksittäisillä psykososiaalisilla tekijöillä. Sen on muutaman tutkimuksen perusteella todettu näkyvän vielä 5 8 vuoden kuluttua alkumittauksesta. EE tutkimuksen alkuaikoina vaikutusta pyrittiin selittämään niin, että skitsofreniapotilailla olisi erityinen herkkyys»emotionaaliselle kiihtymiselle» tai»vuorovaikutukselliselle stressille». Näin ei kuitenkaan näyttäisi olevan, koska sama ennustevaikutus on myöhemmin todettu myös useissa muissa häiriöissä, ja depressiossa epäsuotuisan tunneilmapiirin haitallinen vaikutus näyttää tulevan esiin jo vähäisemmän kriittisyyden perusteella kuin skitsofreniassa (Kavanagh 1992). Edellä mainitun Butzlaffin ja Hooleyn (1998) meta analyysin mukaan ennustevaikutus on depressiossa, kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ja syömishäiriöissä suurempi kuin skitsofreniassa. Yksittäisissä tutkimuksissa EE on ennustanut myös kroonisen traumaperäisen stressihäiriön, alkoholinkäytön ja lapsuusiän depression kulkua. Lasten häiriöiden osalta on lisäksi saatu viitteitä siitä, että äidin kriittisyys on yhteydessä käytöshäiriöihin, kun taas kietoutuneisuus liittyy lapsen ahdistuneisuuteen, eroahdistukseen ja depressioon (Wearden ym. 2000). % Matala EE yht. 13 % Korkea EE yht. 51 % Matala EE, lääkitys Matala EE, ei lääkitystä vähän lääkitys vähän ei lääkitystä paljon lääkitys paljon ei lääkitystä Kuva 1. Perheen tunneilmapiirin, psykoosilääkityksen ja kontaktin määrän vaikutus psykoottisten oireiden uusiutumiseen yhdeksän kuukauden aikana (128 skitsofreniapotilaasta, prosenttiosuudet potilaista, joilla oireet uusiutuivat) (Vaughn ja Leff 1976).»Matala EE» = suotuisa tunneilmapiiri,»korkea EE» = epäsuotuisa tunneilmapiiri J. Heikkilä
3 Tunneilmapiirin tutkimus on laajentunut vähitellen myös psykiatrian ulkopuolelle. Ilmapiirin ilmenemistä ja vaikutuksia on tutkittu useissa sellaisissa kroonisissa sairauksissa, joiden kulkuun psykososiaalisilla tekijöillä todennäköisesti on vaikutusta. Lasten astman osalta tehdyt muutamat tutkimukset eivät mahdollista selviä päätelmiä. Myös diabeteksessa tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Yhdessä nuorten epilepsiapotilaiden aineistossa todettiin epäsuotuisan tunneilmapiirin vahva yhteys kohtaustaajuuteen. Kahdessa tutkimuksessa on havaittu puolison EE:n selvä yhteys potilaan laihdutusohjelman onnistumiseen (Wearden ym. 2000). Joissakin tapauksissa eräät epäsuotuisan tunneilmapiirin piirteet voivat myös edistää potilaan toipumista. Kietoutuneisuuden on havaittu olevan yhteydessä epävakaan persoonallisuuden parempaan ennusteeseen, psykoosivaarassa olevien nuorten toipumiseen ja myös lapsuusiän diabeteksen parempaan tasapainoon. Aikuiset psykoosi ja depressiopotilaat reagoivat ilmeisen haitallisesti omaisen kietoutuneisuuteen ja tunkeutuvuuteen, mutta toisissa tilanteissa nämä piirteet voidaan kokea esimerkiksi myönteiseksi huolehtimiseksi. Kietoutuneisuus saattaa myös lisätä omaisten aktiivisuutta tarvittavan hoidon toteuttamisessa (Wearden ym. 2000). Tämä voi selittää osan esimerkiksi lasten diabetesta koskevista ristiriitaisista tuloksista, koska EE:n eri osatekijät saattavat toisaalta lisätä psyykkistä rasitusta ja toisaalta edistää hoidon toteutumista. Hoitomenetelmiä tunneilmapiirin parantamiseksi Tunneilmapiirin tutkimukset ovat olleet lähtökohtana psykoedukatiivisiksi kutsutuille perheiden strukturoiduille hoitomenetelmille. Menetelmien lähtökohtana on, että rasitusta lisääviä tekijöitä perheen vuorovaikutuksessa vähennetään opastetun harjoittelun ja tiedon antamisen avulla. Perheen yritykset tulla toimeen vaikeassa tilanteessa pyritään näkemään myönteisinä, perheelle annetaan tietoa häiriöstä ja sen hoidosta, ja edistetään erillisyyttä, realistisia rajoja ja kohtuullisempia odotuksia potilasta kohtaan. Lisäksi harjoitellaan ongelmienratkaisutaitoja ja Perheen tunneilmapiiri ja potilaan oireilu selkeää, vähemmän intensiivistä vuorovaikutusta (Thornicroft ja Susser 2001). Psykoedukatiivisten menetelmien on todettu vähentävän oireiden uusiutumista skitsofreniaryhmän psykooseissa. Perhemenetelmissä NNT luku on ollut 7 (on hoidettava keskimäärin seitsemän potilasta, jotta yksi hyötyisi) (Pharoah ym. 2003). Yksilö ja perheryhmissä NNT on ollut 9 (Pekkala ja Merinder 2002). Myös kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on näillä menetelmillä saatu hyviä tuloksia (Miklowitz ym. 2003). On melko epäselvää, mitkä tekijät hoidossa aiheuttavat todetut muutokset. EE:n muutos ei ole aina ollut edellytys hyvälle hoitovasteelle (Lam 1991). Psykoedukatiiviset menetelmät vaikuttavat todennäköisesti moniin perheen yleisiin vuorovaikutuksen piirteisiin ja saavat aikaan monia samankaltaisia vaikutuksia kuin eräät ns. systeemisen perheterapian menetelmät, joilla pyritään tilanteen parempaan ymmärtämiseen, potilaaseen kohdistuvan arvostelun vähentymiseen, perheenjäsenten psyykkisen autonomian lisääntymiseen ja sukupolvien välisten rajojen selkiytymiseen. Kriittisyyden ja kietoutuneisuuden muodostuminen Näin selvästi ja yleisesti oireilua ennustavan tekijän on usein arveltu liittyvän potilaan sairauden vaikeuteen, jolloin tämä yhteys selittäisi ennustevaikutuksen (Kavanagh 1992). Lukuisat monimuuttuja analyysit ovat kuitenkin tukeneet päätelmää, että EE vaikuttaa ennusteeseen riippumatta lähtötilanteen häiriön vaikeudesta tai sairautta edeltäneestä kehityksestä (ks. Heikkilä ym. 2002). EE:n muodostumisella on ollut selvä yhteys siihen, miten omaiset kokevat potilaan toimintakyvyn ja sairauden, miten rasittuneita he ovat ja millaisia selityksiä he oireille antavat (Scazufca ja Kuipers 1998). Ns. attribuutioteorian mukainen toistuva havainto on ollut, että omaiset, jotka katsovat potilaan oireiden ja käytöksen liittyvän hänen persoonallisiin ominaisuuksiinsa tai olevan hänen tahdonalaisessa hallinnassaan, ovat häntä kohtaan selvästi kriittisempiä kuin omaiset, jotka 2115
4 selittävät tilanteen potilaan ulkopuolisilla tekijöillä (Barrowclough ja Hooley 2003). Esimerkiksi skitsofreniapotilaan negatiiviset oireet, kuten apaattisuus ja vetäytyminen, aiheuttavat tavallisesti enemmän kritiikkiä kuin positiiviset oireet, kuten hallusinaatiot ja harhaluulot, jotka ymmärretään selvemmin sairauden aiheuttamiksi. Bressi (1996) on tehnyt mielenkiintoisen vertailun skitsofreniapotilaiden omaisten ja erilaisista vaikeista somaattisista sairauksista kärsivien potilaiden omaisten välillä (kuva 2). Skitsofreniassa, jonka oireet eivät ole aina selkeästi sairauteen yhdistettävissä, todettiin selvästi enemmän omaisten kriittisyyttä ja selvästi vähemmän lämpöä ja positiivisia kommentteja. Sen sijaan kietoutuneisuus ei juuri ollut erilaista eri ryhmissä. Muissa tutkimuksissa on diabeteksen ja astman osalta todettu vähemmän epäsuotuisaa tunneilmapiiriä kuin psykiatrisissa häiriöissä. Tämä johtuu mahdollisesti juuri siitä, että oireet ovat niin selvästi yhdistettävissä itse sairausprosessiin. Kietoutuneisuus näyttää usein omaisen reaktiolta läheisen henkilön äkilliseen vaikeaan sairastumiseen sinänsä, ja sen on todettu olevan yhteydessä omaisten kokemaan menetyksen tunteeseen ja syyllisyyteen. Useat tutkijat ovat korostaneet vastavuoroisen käyttäytymisen merkitystä tunneilmapiirin muodostumisessa. Tästä onkin perheiden suoraan havainnointiin perustuvia havaintoja (Hooley ja Hiller 2000, Heikkilä 2005). Epäsuotuisassa tunneilmapiirissä omaisten on kuvattu usein näkevän potilaan melko haavoittuvana ja epäitsenäisenä ja heidän on saattanut olla vaikea tukea potilaan yksityisyyttä. Potilaan reaktio voi tällöin olla eristäytyminen tai vihamielinen vastustus, mikä puolestaan saattaa kehämäisesti lisätä omaisen huolta ja kriittisyyttä. Sen sijaan suotuisassa tunneilmapiirissä omaiset ovat sensitiivisempiä sekä potilaan tuen että erillisyyden tarpeelle. He ovat suvaitsevaisempia ja joustavampia ongelmatilanteissa (Leff ja Vaughn 1985). Tunneilmapiirin vaikutuksen välittymistavat EE:n vaikutusmekanismien tutkimus on ollut huomattavan vähäistä verrattuna ennusteeseen liittyvän vaikutuksen osoittamiseen. Yleisin näkemys on, että epäsuotuisa tunneilmapiiri aiheuttaa rasitustilan, joka johtaa alttiilla henkilöllä oireiden lisääntymiseen (Leff ja Vaughn 1985). Joissakin tutkimuksissa on tämän teorian mukaisesti kyetty osoittamaan yhteys epäsuotuisan tunneilmapiirin ja autonomisen hermoston yliaktivaation merkkinä olevan ihon sähkönjohtokyvyn välillä (Hooley ja Hiller 1998). Depressiopotilailla on tuoreessa tutkimuksessa todettu poikkeavaa aktivaation puutetta tietyillä CFIpisteet Kietoutuneisuus Kriittisyys Lämpö Posit. huomiot Skitsofrenia Sydäninfarkti Hemodialyysi Munuaisensiirto Epilepsia Rintasyöpä Luuytimensiirto Kuva 2. Perheen tunneilmapiirin osatekijöiden esiintyminen eri sairaustiloissa Camberwell Family Interview (CFI)-pisteet (Bressi 1996) J. Heikkilä
5 aivoalueilla reaktiona kriittisiin kommentteihin (Hooley ym. 2005). Potilaan oman kokemusmaailman merkitystä tunneilmapiirin vaikutuksia välittävänä tekijänä on pohdittu erityisen vähän. Depression suhteen on tuotu esiin, että kriittisyys voi ymmärrettävästi lisätä potilaan arvottomuuden tunnetta ja itsesyytöksiä, jotka ovat keskeisiä depression oireita (Wearden ym. 2000). Yleisemminkin on oletettavaa, että liiallinen kriittisyys ja kietoutuneisuus vaikuttavat haitallisesti potilaan itsetuntoon ja psyykkiseen autonomiaan. Tällainen toistuva»narsistinen trauma» voi johtaa psyykkisen toimintakyvyn lamaantumiseen ja oireiden ilmaantumiseen. Mielenterveyden häiriöiden puhkeamiseen liittyvän alttius rasitustekijäteorian mukaisesti olisi oletettavaa, että häiriön kulkuun liittyvien vaikutusten lisäksi epäsuotuisa tunneilmapiiri voisi olla yksi ja joissakin tapauksissa oleellinen osatekijä tapahtumasarjassa, joka johtaa itse häiriön ilmenemiseen. Kahdessa nuorisoikäisten potilaiden prospektiivisessa tutkimuksessa (seuranta viisi ja 15 vuotta) on saatu viitteitä siitä, että epäsuotuisa tunneilmapiiri erityisesti yhdistettynä toiseen riskitekijään, vanhempien kommunikaatiohäiriöön (mm. epäselvä ja hämmentävä viestintä), lisää psykoottisen sairauden todennäköisyyttä (Doane ym. 1981, Goldstein 1985). Merkittävin tätä teoriaa tukeva tulos on saatu suomalaisesta adoptiolapsilla tehdystä skitsofreniatutkimuksesta. Tutkimuksessa käytetty perhepiirteiden arviointimenetelmä sisälsi lukuisia tunneilmapiirin osatekijöitä mittaavia kysymyksiä. Näiden kasvatusperheen piirteiden ja potilaan geneettisen alttiuden yhteisvaikutus ennusti selvästi myöhempää sairastumista skitsofreniaryhmän psykooseihin (Tienari ym. 2004). Lopuksi Perheen tunneilmapiirin tutkimusta on arvosteltu siitä, että EE käsite ei puutu todettujen suhtautumistapojen psykologisiin merkityksiin ja niiden yksilöllisiin ja vuorovaikutuksellisiin taustoihin. Tunneilmapiirin alkuperän ja vaikutusmekanismien tutkimus onkin osoittanut, kuinka vaikeaa on tavoittaa kyseessä olevien ilmiöiden syysuhteita laskemalla yksittäisten havainnoitujen piirteiden tilastollisia yhteyksiä. Toisaalta tällainen pelkistäminen on tarjonnut suhteellisen luotettavasti mittaavan ja toistettavan menetelmän psyykkisten tekijöiden tutkimiseksi. Tällaisena se on lisännyt selvästi psykososiaalisten tekijöiden tutkimusta ja vaikuttanut myönteisesti hoidon monipuoliseen toteuttamiseen. Yhteistyö kvalitatiivisen tutkimuksen ja muun perhetutkimuksen kanssa olisi kuitenkin hyödyllistä. Tällöin voitaisiin tarkentaa yksilöllisesti merkityksellisiä yhteyksiä ja tunneilmapiirin liittymistä perheen muuhun vuorovaikutukseen ja siten tarjota mielekkäitä hypoteeseja lisätutkimuksia varten. Tällaisesta tutkimuksesta on joitakin yksittäisiä esimerkkejä (Pulkkinen ja Aaltonen 1998, Heikkilä ym. 2003). Tunneilmapiirin vaikutusmekanismien tarkempi selvittäminen ei hyödyttäisi ainoastaan perhetutkimusta vaan tarjoaisi yleistä tietoa psykososiaalisten tekijöiden vaikutustavoista. Käytännön lääkärin kannalta merkittävä kysymys on, miten tavallisessa kliinisessä työssä voi tunnistaa perheen tunneilmapiiriin liittyvää kriittisyyttä ja kietoutuneisuutta. Muutama tutkimus on osoittanut, että yksinkertaisesti kysymällä potilaalta, miten negatiivisesti tai positiiy d i n a s i a t Perheen tunneilmapiiri voi edistää tai heikentää potilaan toipumista. Sen merkitys on osoitettu selvimmin psykiatrisissa häiriöissä. Tunneilmapiirin arviointi osa hyvää kokonaisvaltaista hoitoa. Perheitä tukemalla ja suotuisaa ilmapiiriä edistämällä voidaan myös vähentää potilaan oireita. Perheen tunneilmapiiri ja potilaan oireilu 2117
6 visesti hän kokee vanhempiensa tai puolisonsa suhtautuvan itseensä, voidaan saada merkittävää tietoa psykoottisen häiriön ennusteesta (Hooley ja Teasdale 1989, Lebell ym. 1993). Jos esiin tulee huomattava negatiivinen kokemus, on ainakin psykiatristen häiriöiden osalta näyttöä siitä, että tunneilmapiiriin vaikuttaminen edistää hoitoa. Vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien hyvässä hoidossa tunneilmapiirin arviointi on hyödyllinen osa laajempaa perhetilanteen arviointia ja perheen mukaan ottavaa hoitoa. Tämän arvioinnin voi tehdä perhetapaamisen perusteella todennäköisesti riittävän luotettavalla tavalla hoitava henkilö, joka on perehtynyt perhetyöhön ja tunneilmapiirin osatekijöihin. Perheen tunneilmapiirin merkityksen ymmärtäminen väärällä tavalla voi johtaa omaisten kielteiseen leimaamiseen ja syyllistämiseen. Tällöin aiheutetaan vain lisää kärsimystä ja haittaa potilaan hoidolle. On tärkeää ymmärtää, että omaisten tunnereaktiot liittyvät suurelta osin yritykseen tulla toimeen läheisen ihmisen vaikean oireilun kanssa. Omaiset tarvitsevat tässä tilanteessa ensisijaisesti ymmärtämistä, tukea ja opastusta, jotka ovatkin keskeisiä osatekijöitä edellä kuvatuissa perhekeskeisissä hoito ohjelmissa. Kliinikon on lisäksi hyvä muistaa, että myös hoitava henkilö voi reagoida potilaansa tilanteeseen liiallisen kriittisesti tai kietoutuneesti ja että tämä saattaa vaikuttaa oireilun kulkuun (Barrowclough ym. 2001). Kirjallisuutta Barrowclough C, Haddock G, Lowens I, Connor A, Pidliswyj J, Tracey N. Staff expressed emotion and causal attributions for client problems on a low security unit: an exploratory study. Schizophr Bull 2001;27: Barrowclough C, Hooley JM. Attribution and expressed emotion: a review. Clin Psychol Rev 2003;23: Bressi C. Family and chronic diseases: from research to intervention. New Trends Exp Clin Psychiatry 1996;11: Butzlaff RL, Hooley JM. Expressed emotion and psychiatric relapse: a meta-analysis. Arch Gen Psychiatry 1998;55: Doane JA, West KL, Goldstein MJ, Rodnick EH, Jones JE. Parental communication deviance and affective style. Predictors of subsequent schizophrenia spectrum disorders in vulnerable adolescents. Arch Gen Psychiatry 1981;38: Goldstein MJ. Family factors that antedate the onset of schizophrenia and related disorders: the results of a fifteen year prospective longitudinal study. Acta Psychiatr Scand 1985;71 Suppl 319:7 18. Heikkilä J. Family functioning and personality profile in first-episode severe mental disorder. Annales Universitatis Turkuensis. Ser. D 655, Heikkilä J, Karlsson H, Taiminen T, ym. Expressed emotion is not associated with disorder severity in first-episode mental disorder. Psychiatry Res 2002;111: Heikkilä J, Karlsson H, Taiminen T, ym. Family functioning, expressed emotion and family type in families with a first-episode severe mental disorder patient. Psychiatr Fenn 2003;34: Hooley JM, Gruber SA, Scott LA, Hiller JB, Yurgelun-Todd DA. Activation in dorsolateral prefrontal cortex in response to maternal criticism and praise in recovered depressed and healthy control participants. Biol Psychiatry 2005;57: Hooley JM, Hiller JB. Expressed emotion and the pathogenesis of relapse in schizophrenia. Kirjassa: Lenzenweger MF, Dworkin RH, toim. Origins and development of schizophrenia: advances in experimental psychopathology. Washington, DC: American Psychological Association, 1998, s Hooley JM, Hiller JB. Personality and expressed emotion. J Abnorm Psychol 2000;109:40 4. Hooley JM, Teasdale JD. Predictors of relapse in unipolar depressives: expressed emotion, marital distress, and perceived criticism. J Abnorm Psychol 1989;98: Kavanagh DJ. Recent developments in expressed emotion and schizophrenia. Br J Psychiatry 1992;160: Kiecolt-Glaser JK, Loving TJ, Stowell JR, ym. Hostile marital interactions, proinflammatory cytokine production, and wound healing. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Lam DH. Psychosocial family intervention in schizophrenia: a review of empirical studies. Psychol Med 1991;21: Lebell MB, Marder SR, Mintz J, ym. Patients Perceptions of family emotional climate and outcome in schizophrenia. Br J Psychiatry 1993;162: Leff J, Vaughn C. Expressed emotion in families. New York, London: The Guilford Press, Miklowitz DJ, George EL, Richards JA, Simoneau TL, Suddath RL. A randomized study of family-focused psychoeducation and pharmacotherapy in the outpatient management of bipolar disorder. Arch Gen Psychiatry 2003;60: O Brien MP, Gordon JL, Bearden CE, Lopez SR, Kopelowicz A, Cannon TD. Positive family environment predicts improvement in symptoms and social functioning among adolescents at imminent risk for onset of psychosis. Schizophr Res 2006;81: Pekkala E, Merinder L. Psychoeducation for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2002;(2):CD Pharoah FM, Rathbone J, Mari JJ, Steiner D. Family intervention for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2003;(4):CD Pulkkinen M-L, Aaltonen J. Expressed emotion in narrative context of family photographs. Contemp Fam Ther 1998;3: Scazufca M, Kuipers E. Stability of expressed emotion in relatives of those with schizophrenia and its relationship with burden of care and perception of patients social functioning. Psychol Med 1998; 28: Thornicroft G, Susser E. Evidence-based psychotherapeutic interventions in the community care of schizophrenia. Br J Psychiatry 2001; 178:2 4. Tienari P, Wynne LC, Sorri A, ym. Genotype-environment interaction in schizophrenia-spectrum disorder. Long-term follow-up study of Finnish adoptees. Br J Psychiatry 2004;184: Vaughn CE, Leff J. The influence of family and social factors on the course of psychiatric illness. Br J Psychiatry 1976;129: Wang HX, Mittleman MA, Leineweber C, Orth-Gomer K. Depressive symptoms, social isolation, and progression of coronary artery atherosclerosis: the Stockholm Female Coronary Angiography Study. Psychoter Psychosom 2006;75: Wearden AJ, Tarrier N, Barrowclough C. A review of expressed emotion research in health care. Clin Psychol Rev 2000;20: Jyrki Heikkilä, LT, ylilääkäri jyrki.heikkila@turku.fi Turun psykiatria Kunnallissairaalantie Turku 2118
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotRyhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa. PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009
Ryhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009 Skitsofrenian käypä hoito 1.1.2008 Suomen Psykiatriyhdistus Psykoedukaatio
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotOmaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN
ADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN Tässä luvussa tarkastellaan ADHD:hen liittyvää leimaa ja sitä, kuinka lapsi ja muut perheenjäsenet voivat sen kokea. Lukuun on otettu myös mukaan ehdotuksia, kuinka
LisätiedotSKITSOFRENIA. Psykoterapeuttisten menetelmien asema skitsofrenian hoidossa. Teija Honkonen
SKITSOFRENIA Psykoterapeuttisten menetelmien asema skitsofrenian hoidossa Teija Honkonen Aina 1980-luvulle saakka oli vain vähän tutkimuksellista näyttöä siitä, että psykososiaalisista hoitomuodoista olisi
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotKotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa
Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotSkitsofrenian ennustetta voidaan parantaa
tieteessä Matti Penttilä LT Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, matti.penttila@oulu.fi Pauliina Juola LL Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos Jussi
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotNEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja
NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja sauli.suominen@adhd-liitto.fi TAUSTATIETOA Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten
LisätiedotEsitelmä Eero Rantasila Psykologi, psykoterapeutti KSSHP
Esitelmä 12.9.2017 Eero Rantasila Psykologi, psykoterapeutti KSSHP Psykosomatiikka ymmärretään toisinaan kapeasti vain psyykkisten tekijöiden vaikutukseksi ruumiilliseen sairastamiseen (psykogeenisyys)
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotToimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia
Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset
LisätiedotVoiko skitsofreniaan sairastumista ennustaa? Jaana Suvisaari
Katsaus Voiko skitsofreniaan sairastumista ennustaa? Jaana Suvisaari Skitsofreniaan liittyy jo sikiökaudella alkava aivojen kehityksen häiriö, joka etenee lapsuus- ja nuoruusiässä. Potilaiden lapsuus-
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotPÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011
PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)
4.11.2014 LÄHDE: Cannabis sativa -hamppukasvi - Yleisimmin käytetty huumausaine ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana
LisätiedotFyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria
Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotMitä elämäntyytyväisyysakkunasta
Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina
LisätiedotMitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp
Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla
LisätiedotMielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki
Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotIäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta
Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita
LisätiedotKATSAUS. Kommunikaatiohäiriöt ja skitsofrenia. Karl-Erik Wahlberg
KATSAUS Kommunikaatiohäiriöt ja skitsofrenia Karl-Erik Wahlberg Skitsofrenian on todettu olevan osin perinnöllinen, osin ympäristöstä johtuva sairaus. Viimeaikaisissa tutkimuksissa keskeiseksi ihmisten
LisätiedotKokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.
Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population
LisätiedotPOTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ
POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ Anneli Pitkänen, TtT, ylihoitaja Psykiatrisen hoidon tutkintotoimikunnan kehittämispäivä Kuopio, 30.9.2011 MIELENTERVEYSHÄIRIÖ Mielenterveyteen
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotLäheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen
Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotPsykoosiriskissä olevien nuorten ja nuorten psykoottisten häiriöiden psykoterapeuttiset hoitomuodot
Tieteessä katsaus Vera Gergov PsM Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria vera.gergov@hus.fi Klaus Ranta LT, dosentti Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotMitä hyvää masennuksessa?
Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotTemperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Jan-Henry Stenberg FT., Psyk.lis., erikoispsykologi kouluttajapsykoterapeutti VET Linjajohtaja, HYKS Psykiatria
LisätiedotEsityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009
Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotSkitsofrenian Käypä hoitosuositus
Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto 8.5.2007 Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Raimo Salokangas, pj, TY Tuula Arvonen,
LisätiedotMiten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila,
Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila, aarno.a.laitila@jyu.fi Lähisuhdeväkivalta ja sen ehkäisy Erilaisissa muodoissa toteutuva väkivalta, joka tapahtuu
LisätiedotLataa Lääkkeet mielen hoidossa - Matti O. Huttunen. Lataa
Lataa Lääkkeet mielen hoidossa - Matti O. Huttunen Lataa Kirjailija: Matti O. Huttunen ISBN: 9789516561809 Sivumäärä: 263 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.68 Mb Kirjassa käsitellään tavallisimpien psyykkisten
LisätiedotOMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY
OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotLataa Masennus. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Masennus Lataa Luettu Kuunnella E- kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Masennus Lataa ISBN: 9789516563186 Sivumäärä: 416 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.83 Mb Masennus-kirja käsittelee masennustilaan vaikuttavia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä, sairauden
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotEnsitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus
Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotEettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma
Eettinen päätöksenteko ja 1 potilaan näkökulma osastoryhmän päällikkö,ylihoitaja TtT Päivi Soininen Esitys perustuu väitöstutkimukseen Coercion, Perceived care and Qualtity of life among Patients in Psychiatric
LisätiedotMASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA
MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotPsykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin
Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotTarpeenmukainen hoito
Tarpeenmukainen hoito TaHo ry kuukausityöpaja 18.6.2018 Anna-Kaisa Turpeinen Psykologi, psykoterapeutti Mielipalvelut Oy Tarpeenmukainen hoito Tarve Hoito Tarpeenmukaisuus hoidossa Suomalainen Tarpeenmukaisen
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotSkitsofrenian kognitiivisen psykoterapian periaatteet. Seppo Anttonen
Katsaus Skitsofrenian kognitiivisen psykoterapian periaatteet Seppo Anttonen Skitsofrenian hoidossa on parin viime vuosikymmenen aikana alettu soveltaa kognitiivista psykoterapiaa. Aluksi terapiamenetelmiä
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
Lisätiedot