POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ

Transkriptio

1 POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ Anneli Pitkänen, TtT, ylihoitaja Psykiatrisen hoidon tutkintotoimikunnan kehittämispäivä Kuopio,

2 MIELENTERVEYSHÄIRIÖ Mielenterveyteen liittyvät häiriöt kansainvälinen huolenaihe EU:ssa 83 miljoonaa henkilöä kärsii tai on kärsinyt mielenterveydenhäiriöstä (Wittchen & Jakobi 2005) Lähes joka kolmannen työkyvyttömyyseläkkeen syynä (Eläketurvakeskus 2010) o Vuonna % kaikista työeläkkeistä, vuonna 2009 jo 38% Ei taakka vain potilaalle vaan myös hänen läheisilleen Anneli Pitkänen, Kuopio

3 SKITSOFRENIA Skitsofrenia on yksi vakavimmista mielenterveydenhäiriöistä Suomessa sairastaa parhaillaan noin henkilöä (Skitsofrenian käypähoitosuositus 2008) Maailmanlaajuisesti 24 miljoonaa henkilöä (WHO 2001) Vuosittaiset kustannukset Suomessa milj. o 1/3 hoitokustannuksia (Wahlbeck & Hujanen 2008) Anneli Pitkänen, Kuopio

4 SKITSOFRENIA jatkuu Yksi vakavimmista mielenterveydenhäiriöistä o Akuuttipsykoosi on arvioitu neliraajahalvauksen ja dementian jälkeen kolmanneksi eniten ihmisen toimintakykyä haittaavaksi sairaudeksi Todennäköisyys kuolla ennenaikaisesti muuta väestöä huomattavasti suurempi o Vuonna vuotiaiden elinaikaodote Suomessa 59,9 vuotta, skitsofreniapotilailla 37,4 vuotta (Tiihonen ym. 2009) Stigma ja syrjintä yleistä Anneli Pitkänen, Kuopio

5 ELÄMÄNLAATU Paljon käytetty käsite nykyään o Terveys- yhteiskunta- ja taloustieteellisessä tutkimuksessa o Politiikkojen puheissa o Mainostajien myyntivalttina Ei yhteisesti hyväksyttyä määritelmää, vaikka käytetty 1960 luvulta lähtien (Haas 1999) Yleensä määritelty laaja-alaisena, monesta osaalueesta ja ihmisen kokemusmaailmasta lähteväksi o Jokaisella oma subjektiivinen näkemys Anneli Pitkänen, Kuopio

6 ELÄMÄNLAATU jatkuu WHO: Yksilön käsitys elämäntilanteestaan omassa arvomaailmassaan ja kulttuurisessa kontekstissaan sekä suhteessa omiin tavoitteisiinsa, odotuksiinsa ja huoliinsa Anneli Pitkänen, Kuopio

7 HEIKENTYNYT ELÄMÄNLAATU Skitsofreniaa sairastavien kohdalla heikentäviä tekijöitä mm. o Sairauteen liittyvät tekijät (depressio, ahdistuneisuus, psykoosi jne.) o Lääkehoidon sivuvaikutukset o Heikko itsetunto o Stigma o Heikot ongelmanratkaisukyvyt o Fyysiset oireet (somaattiset sairaudet) o Yksinäisyys o Työelämästä syrjäytyminen o Päivittäisten aktiviteettien puute o Köyhyys o Runsas alkoholin käyttö Anneli Pitkänen, Kuopio

8 SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN POTILAIDEN NÄKEMYS ELÄMÄNLAADUSTAAN Useimmiten nimetyt keskeiset elämänlaadun alueet Terveys Perhe Harrastukset Työ tai opiskelu Sosiaaliset suhteet Myös hengellisyys/uskonto, positiiviset tunteet, lemmikkieläimet, vapaus, turvallisuus, unelmat ja luonto Useimmiten kaikkein tärkeimmäksi nimettiin terveys, seuraavana perhe, Muita kaikkein tärkeimmiksi nimettyjä olivat: hengellisyys/uskonto, vapaa-ajan harrastukset, sosiaaliset suhteet, positiiviset tunteet, vapaus Potilaiden elämänlaatu selkeästi heikentynyt Anneli Pitkänen, Kuopio

9 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 1. Hoitajien tulee olla tietoisia elämänlaatukäsitteestä 2. Hoitajien tulee tietää skitsofrenian vaikutuksesta elämänlaatuun 3. Hoitajien tulee tietää, että skitsofreniaa sairastavat potilaat kärsivät usein heikentyneestä elämänlaadusta Potilaan elämänlaatua tulee mitata hoidon alussa ja mittaamisen tulee olla jatkuva prosessi Anneli Pitkänen, Kuopio

10 ELÄMÄNLAADUN MITTAAMINEN Arviointi kohdistuu erilaisiin asioihin: hyvinvointiin, sosiaalisiin rooleihin, fyysiseen terveyteen, toimintakykyyn (Bowling 2003) Satoja, hyvin erilaisia mittareita kehitetty o Sisällöt erilaisia o Yleiset ja sairauskohtaiset mittarit o Standardoidut ja yksilölähtöiset mittarit o Subjektiivinen/objektiivinen arviointi Anneli Pitkänen, Kuopio

11 O Boyle ym. 1995: Schedule for the Evaluation of Individual Quality of Life (SEIQoL-DW) Anneli Pitkänen, Kuopio

12 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Kliinisessä työssä käytettävien mittareiden tulee olla potilaslähtöisiä tai riittävän laajaalaisia sisältäen useimmille potilaille tärkeät elämänlaadun alueet Tulee kehittää ohjeet miten rutiini elämänlaadun mittaaminen voidaan toteuttaa onnistuneesti kliinisessä työssä Hoitajat tulee kouluttaa elämänlaadun mittaamiseen Anneli Pitkänen, Kuopio

13 Table 4. Patients and nurses perceptions of nursing interventions by which nurses improve patients QoL in acute psychiatric wards Pitkänen 2010, s. 47 Patients perceptions Main category Nurses perceptions Showing interest Empowering interventions Showing interest Discussing Discussing Encouraging Encouraging Giving information Giving information Giving opportunities to exercise self-determination Maintaining hope Motivating Meeting family members Social interventions Supporting family members social contacts social contacts visit home continue studies Arranging social support Using occupational therapies Using creative therapies Using physical activities recreational events continued hobby Taking care of patients safety Taking care of patients privacy Taking care of medication Monitoring somatic wellbeing Giving opportunities to rest Activating interventions Security interventions Interventions supporting physical health Doing activities together with patients Arranging activities participating in activities Guiding to activities Taking care of basic needs Taking care of ward s safety Setting restrictions to patients Interventions related care planning Appraising patients needs for care Collecting information Planning individual patient s care 13

14 Table 5. Patients and nurses suggestions for developing nursing interventions to better support patients QoL in acute psychiatric wards Pitkänen 2010, s. 49 Patients suggestions Main category Nurses suggestions Showing interest Empowering interventions Showing interest Discussing Discussing Encouraging Encouraging Giving information Giving information Giving opportunities to Motivating exercise self-determination Paying attention to individual needs Showing respect Showing empathy Meeting family members Social interventions Arranging social support Supporting family members social contacts visit home Using physical activities recreational events continued hobby Taking care of patients safety Taking care of patients privacy Taking care of medication Activating interventions Security interventions Interventions supporting physical health Interventions related care planning Doing activities together with patients Arranging activities participating in activities Appraising patients needs for care Collecting information 14

15 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Hoitajan tulee keskustella oman potilaansa kanssa potilaan yksilöllisistä kokemuksista ja tavoitteista elämänlaatuun liittyen Elämänlaadun mittaamisen ja potilaan ja hänen läheistensä kanssa keskustelun pohjalta tulee suunnitella yksilölliset hoitotyön menetelmät yhdessä potilaan kanssa Hoitajilla tulee olla riittävästi aikaa toteuttaa elämänlaatua parantavia hoitotyön menetelmiä Elämänlaatua parantavien hoitotyön menetelmien kehittämiseen tulee panostaa entistä enemmän Tulee varmistaa, että hoitajilla on riittävät tiedot ja taidot toteuttaa elämänlaatua parantavia hoitotyön menetelmiä Anneli Pitkänen, Kuopio

16 POTILASOPETUKSEN VAIKUTUS ELÄMÄNLAATUUN Tiedon antaminen potilaalle tärkeää (Mielenterveyslaki 1990, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992, Mielenterveyspalveluiden laatusuositus STM 2001) Mieli 2009 (STM 2009) painottaa potilaan aseman vahvistamista voidaan vahvistaa mahdollistamalla potilaan osallisuus edellyttää riittävää ja ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa Potilaat eivät tyytyväisiä tiedonsaantiin (Hotti 2004, Kilkku 2008, Hätönen 2010,Pitkänen 2010) Anneli Pitkänen, Kuopio

17 A. Pitkänen 17

18 POTILASOPETUKSEN VAIKUTUS ELÄMÄNLAATUUN Kokeellinen tutkimus Mieli.Net portaali (N=100) Kirjalliset lehtiset (N=106) Nykykäytäntö (N=105) Elämänlaatu ja toimintakyky paranivat merkittävästi kaikissa ryhmissä Ei tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä Potilaat ottivat nettipohjaisen opetuksen hyvin vastaan Anneli Pitkänen, Kuopio

19 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Erilaisia potilasopetusmenetelmiä tulee olla potilaiden saatavilla IT -pohjaisen potilasopetuksen tulee olla yksi vaihtoehto Anneli Pitkänen, Kuopio

20 Anneli Pitkänen, Improving quality of life of patients with schizophrenia in acute psychiatric wards, Turun yliopisto, Pitkänen A., Hätönen H., Kuosmanen L. & Välimäki M Individual quality of life of people with severe mental disorders. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing 16, Pitkänen A., Välimäki M., Endicott J., Katajisto J., Luukkaala T., Koivunen M., Kuosmanen L. & Hätönen H. Assessing quality of life in patients with schizophrenia: reliability, validity and feasibility of the EQ-5D and the Q-LES-Q. Nordic Journal of Psychiatry. Online Pitkänen A., Hätönen H., Kuosmanen L. & Välimäki M Patients descriptions of nursing actions supporting their quality of life in acute psychiatric wards: A qualitative study. International Journal of Nursing Studies 45, Pitkänen A., Hätönen H., Kollanen M., Kuosmanen L. & Välimäki M Nurses perceptions of nursing interventions supporting quality of life in acute psychiatric wards. Perspectives in Psychiatric Care 47, DOI: /j x. 5. Pitkänen A., Välimäki M., Katajisto J., Koivunen M., Kuosmanen L., Hätönen H., Patel A. & Knapp M. Patient education methods to support quality of life and functional ability among patients with schizophrenia: a randomised clinical trial. Quality of Life Research. DOI: /s Online Anneli Pitkänen, Kuopio

21 Kiitos! Anneli Pitkänen, Kuopio