KATSAUS. Kommunikaatiohäiriöt ja skitsofrenia. Karl-Erik Wahlberg
|
|
- Kaarlo Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Kommunikaatiohäiriöt ja skitsofrenia Karl-Erik Wahlberg Skitsofrenian on todettu olevan osin perinnöllinen, osin ympäristöstä johtuva sairaus. Viimeaikaisissa tutkimuksissa keskeiseksi ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyväksi ympäristötekijäksi on osoittautunut kommunikaatio. Siinä korostuu erityisesti henkilön kyvyttömyys pysyä aiheessa tai erottaa oleellinen epäoleellisesta. Yhdessä perinnöllisen alttiuden kanssa poikkeava kommunikointi näyttäisi lisäävän lapsen riskiä sairastua myöhemmin skitsofreniaan. Haavoittuvuusteorian mukaan perinnöllinen altistuminen ilmenee kyvyttömyytenä säilyttää tarkkaavaisuus pitemmän aikaa samassa aiheessa. Tämä on keskeistä myös poikkeavassa kommunikaatiossa. Toisaalta selkeässä kommunikaatioilmapiirissä kasvavasta, perinnöllisen alttiuden omaavasta lapsesta kehittyy persoona, joka kykenee ahdistavissakin tilanteissa jopa tavallista kehittyneempään loogiseen toimintaan. Tämä puhuu skitsofrenian ehkäisyn puolesta, koska tiedetään, että mitä pitempi aika kuluu ensioireiden ilmenemisestä hoidon aloittamiseen, sen huonompi on hoitotulos. Perinnöllisyydellä on merkittävä osuus skitsofreniaan sairastumisessa. Lapsen riski sairastua skitsofreniaan tai johonkin muuhun vaikeaan mielenterveyden häiriöön (Olin ja Mednick 1996) kasvaa, jos jommallakummalla tai molemmilla hänen vanhemmistaan on skitsofrenia (Gottesman 1991). Suomalaisessa adoptiolapsitutkimuksessa (Tienari ym. 1993) todettiin, että perinnöllisyyden lisäksi kasvuympäristöllä on yhteys skitsofrenian puhkeamiseen. Skitsofreniaan sairastumisessa keskeisiä ympäristötekijöitä (Isohanni ym. 1995) ovat synnytyskomplikaatiot (McNeil 1991), vuodenaika, jolloin lapsi on syntynyt (O Callaghan ym. 1994), sekä perheen vuorovaikutukseen (Wynne ym. 1958, Lidz ym. 1965, Stierlin 1974), kommunikaatioon (Bateson ym. 1956, Wynne ja Singer 1963a, b, Selvini-Palazzoli ym. 1978) ja tunneilmastoon (Vaughn ja Leff 1985) liittyvät poikkeavuudet. Synnytyksen yhteydessä saatuja aivovaurioita koskevat tutkimustulokset ovat osin ristiriitaisia (Cannon ym. 1993, McNeil ym. 1994), mikä johtunee käytettyjen menetelmien erilaisuudesta (McNeil ym. 1997). Äidin sairastama influenssa raskausajan toisella kolmanneksella lisää skitsofreniaan sairastumisen riskiä (Mednick ym. 1988). Tämän oletetaan olevan seurausta tuona aikana esiintyvästä häiriöstä sikiön aivojen kehityksessä (Huttunen ym. 1994). Oletettavaa on, että synnytyskomplikaatioilla ja äidin sairastamilla virustulehduksilla on yhteys skitsofreniaan. Kummankaan edellä esitetyn riskitekijän osalta ei ole pystytty sitovasti osoittamaan skitsofrenia-alttiutta lisäävää mekanismia, ja niiden tarkempi tutkiminen jatkuu edelleen. On mahdollista, että sairastuminen edellyttää myös jotain muuta samanaikaista ympäristön häiriötekijää (esimerkiksi perheenjäsenten vuorovaiku- Duodecim 114: ,
2 tukseen perustuvaa) tai perinnöllistä alttiutta tai molempia. Vuorovaikutukseen perustuvat ympäristötekijät skitsofreniassa Perheenjäsenten välisellä vuorovaikutuksella ja kommunikaatiolla on eri aikoina uskottu olevan niin keskeinen osuus skitsofreniaan sairastumisessa (Alanen 1993), että jopa sairastumiseen oleellisesti liittyvän perinnöllisyyden merkitys on jäänyt huomioimatta (Bateson ym. 1956, Wynne ym. 1958, Lidz ym. 1965, Stierlin 1974, Selvini- Palazzoli ym ja 1988). Skitsofreniapotilaan oireet puhkeavat esiin tai palaavat uudelleen tilanteissa, joissa potilaan ahdistuneisuus kasvaa niin suureksi, että hänen keinonsa eivät riitä sen hallitsemiseen (Arieti 1974). Ahdistuksen kasvu liittyy esimerkiksi voimakkaisiin kielteisiin tunnereaktioihin (Vaughn ja Leff 1985) ja hämmentävään, sisällöltään hajanaiseen kommunikaatioon (esimerkiksi Selvini-Palazzoli ym. 1978). Näistä selviytyäkseen potilas joutuu käyttämään epäloogisia ratkaisukeinoja, jotka muut tulkitsevat psykoottiseksi reagoinniksi. Ympäristön hajanaisen kommunikaation voidaan olettaa psykoottisia oireita laukaisevan ominaisuutensa lisäksi vaikuttavan haitallisesti myös lapsen kognitiiviseen kehitykseen. Kommunikaatiohäiriöt Kommunikaatiohäiriön (communication deviance, CD) käsitteen kehittivät yhdysvaltalaiset skitsofreniatutkimuksen ja perheterapian uranuurtaja Lyman C. Wynne ja psykologi Margaret Singer (Wynne ja Singer 1963a, b, Singer ja Wynne 1965a, b). He havaitsivat, että skitsofreniaa sairastavien vanhemmilla esiintyi poikkeavaa tapaa ilmaista itseään. Tapa jätti kuulijan epävarmaksi siitä, oliko hän kuullut oikein tai mitä toinen todella tarkoitti. Wynne ja Singer olettivat, että vanhempien kyky keskittyä johonkin aiheeseen ja säilyttää huomionsa siinä on keskeistä lapsen ajattelun kehittymisessä. Lapsi omaksuu ja oppii vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa heidän tapojaan ajatella ja toimia. Jos vanhempi on kykenemätön fokusoitumaan aiheeseen, saattaa lapsen looginen ajattelukyky kehittyä huonosti, mikä on tyypillistä skitsofreniassa. Vanhemman itsensä ei tarvitse sairastaa skitsofreniaa eikä hänellä tarvitse olla suoranaisia ajatushäiriöitäkään, mutta puheillaan ja toimillaan hän saattaa luoda lapselle hajanaisen, hämmentävän ja sekavan kasvuympäristön. Kommunikaatiohäiriöt eivät ole identtisiä ajatushäiriöiden kanssa, vaan niissä korostuu kuulijan vaikeus ymmärtää, mitä toinen tarkoittaa, mistä tämä puhuu tai miten eri asiat liittyvät toisiinsa. Tällöin puhe on hajanaista, epämääräisen hapuilevaa, katkonaista ja sisältää paljon eri asioita, mutta niiden väliset yhteydet eivät selviä. Ajatushäiriöt puolestaan ilmenevät puheessa tavallisesta poikkeavan logiikan käyttämisenä. Tällöin asiat, joilla ei ole mitään yhteistä, liitetään toisiinsa jonkin oudon mielleyhtymän avulla. Esimerkiksi Rorschachin testissä voidaan nähdä lehmä, jolla on siivet, tai jotain sellaista, jota ei ole olemassa (esimerkiksi kaksineuvoinen ihminen). Tulkintojen ja määrittelyjen perusteet eivät seuraa yleisesti käytössä olevia sääntöjä, vaan potilas käyttää itselleen ominaista ja usein vain hänelle ymmärrettävää logiikkaa. Esimerkiksi testitaulussa hän voi nähdä ihmisen ja perustella tätä sillä, että yleensä ihmiset ovat muita luomakunnan olioita ylemmällä tasolla, ja koska hänen tarkoittamansa osa taulua on muiden yläpuolella, siinä on ihminen. Kommunikaatiohäiriöiden mittaaminen Kaikki nykyisin käytössä olevat kommunikaatiohäiriöitä mittaavat asteikot perustuvat Singerin ja Wynnen (1966) kehittämään Communication Deviance -asteikkoon (CD-asteikko). Tämä mittausmenetelmä on vuosien varrella muuttunut jonkin verran, ja tuorein versio on vuonna 1986 tehty julkaisematon Wynnen ja Singerin CD-asteikon käsikirja (taulukko 1). Asteikon pisteittäminen tehdään yksilö-rorschach-testin äänitetystä ja puhtaaksi kirjoitetusta pöytäkirjasta. Testauksessa käytetään kommunikaatiohäiriöiden analysointia varten suunniteltua ohjetta (Wahlberg 1994), joka mahdollistaa myös pöytäkirjan käyttämisen normaalisti kliinisenä arviointimenetelmänä. Rorschach-pöytäkirjan muodollinen tai 522 K-E. Wahlberg
3 T a u l u k k o 1. Esimerkkejä tavallisimmista yksilö-rorschach-testissä esiintyvistä kommunikaatiohäiriöistä. Kommunikaatiohäiriö Puheen keskeyttäminen Epäselvä viittaus tai huomautus Asiaan liittymätön huomautus Omituinen lauserakenne Useiden eri vastausten käsittely samanaikaisesti Käsittämätön huomautus Kyvyttömyys tarkentaa vastaustaan Vastausta kritisoivat huomautukset Esimerkki»Tässä on silmät ja (tauko) eikä sitten muuta» (kuulija jää odottamaan jatkoa, jota ei tule)»tässä on se sama lepakko» (kuulija ei voi tietää, mistä tietystä lepakosta on puhe)»tässä on lintu, näytetäänkö näitä kuvia lapsille, siivet» (kysymys siirtää kuulijan huomion pois aiheesta, ja hänen on vaikeaa ymmärtää asioiden liittymistä toisiinsa)»tää o aika selvästi näkyy, jotta tos ollakkin voisi siivet» (vastausta on vaikea ymmärtää, koska se ei noudata kieliopillisia sääntöjä ja vaikuttaa siltä kuin sanat olisi vain asetettu peräkkäin)»täällä on ihminen, tuossa lepakko, sen kädet on kohotettuna ja nämä ovat sen siivet» (kuulija ei tiedä, mikä vastauksen osa kuuluu mihinkin)»tämä on perhonen, mutta mitään sellaista ei ole tässä» (mitähän puhuja tarkoittaa sivulauseella?) Aiemmin testattava on antanut vastaukseksi»rusetti». Kysyttäessä rusetista saatiin vastaukseksi»siis jotenkin se tässä on, mä en tiiä miten, mutta tällai näin ja tässä on jotenkin se näin» (testattava ei osaa kertoa, kuinka hän rusetin näkee, ja näin ollen kuulija ei voi ymmärtää häntä)»onpahan perhonen, tosin ei se kyllä oikein ole» (kuulija ei tiedä, onko kyseessä perhonen vai ei) sisällöllinen tulkinta ei kuitenkaan CD-pisteityksessä ole tarkastelun kohteena. Kommunikaatiohäiriöitä on mitattu myös käyttämällä puoliso- ja perhe-rorschach-menetelmää (Loveland 1967). Tällöin puolisoiden tai koko perheen tehtävänä on etsiä Rorschachin testin taulusta mahdollisimman monta sellaista vastausta, joista koko perhe on yksimielinen. Nytkään kommunikaatiohäiriöitä pisteitettäessä ei ole keskeistä vastausten muodollinen tai sisällöllinen tulkinta vaan se, miten perheenjäsenet kommunikoivat pyrkiessään tehtävän ratkaisuun. Keskustelu äänitetään, ja sen pohjalta kirjoitetaan testipöytäkirja, josta CD-pisteitys tehdään. Keskustelun kohteena olevien taulujen lukumäärä saattaa vaihdella, mutta 2 3 taulua on riittävä sekä puoliso- että perhe-rorschach-testissä. Joissakin tutkimuksissa kommunikaatiohäiriöiden mittaamiseksi on käytetty puolisoiden ja perheen ongelmanratkaisutehtäviin liittyneitä keskusteluja (Velligan 1990, Docherty 1995). Kommunikaatiohäiriöitä on siis mitattu eri tavoin ja eri menetelmin, mutta keskeistä kaikissa on ollut pyrkimys mitata, kuinka hajanaista ja vaikeasti ymmärrettävää kommunikointi perheessä on. Kommunikaatiohäiriöiden yhteys skitsofreniaan Singer ja Wynne (1963) havaitsivat, että skitsofreniaa sairastavien lasten vanhemmilla esiintyi selvästi enemmän kommunikaatiohäiriöitä verrattuna autististen, vetäytyvien tai toiminnalla itseään ilmaisevien (acting out) lasten vanhempiin. Myöhemmin Margaret Singer (Singer ja Wynne 1965a) ennusti oikein vanhempien yksilö- Rorschachin pöytäkirjojen avulla 25 tapauksessa Kommunikaatiohäiriöt ja skitsofrenia 523
4 35:stä, millaisia ajatushäiriöitä heidän lapsensa tuotti. Samalla hän määritti oikein vanhempien pöytäkirjojen perusteella 28 tapauksessa 35:stä lapsen mielenterveyshäiriön tason. Samanlaisen tuloksen saivat myöhemmin Hirsch ja Leff (1971), jotka kuitenkin epäilivät sen johtuvan skitsofreniaa sairastavien lasten vanhempien tavasta puhua enemmän kuin muiden lasten vanhemmat. He standardoivat kommunikaatiohäiriöiden määrän jakamalla sen puhuttujen sanojen lukumäärällä, jolloin he saivat tulokseksi, että skitsofreniaa sairastavien lasten vanhemmilla esiintyi kommunikaatiohäiriöitä yhtä paljon kuin neuroottisten lasten vanhemmilla. Puhutun puheen huomioiminen tällä tavalla poistaa kuitenkin kommunikaatiohäiriön keskeisen ominaisuuden, nimittäin henkilön kyvyn keskittyä oleelliseen ja ilmaista ajatuksensa selkeästi ja koostuneesti (Woodward ja Goldstein 1977). On oletettavaa, että jos puhuja ei kykene fokusoimaan ajatuksiaan ja puhettaan, hän puhuu pitkään sanojaan pyöritellen jättäen ajatustensa tarkoituksen hämäräksi kuulijalle. Juuri tätä CDasteikon on tarkoituskin mitata. Myöhemmin Wynne ym. (1977) osoittivat aiemman tuloksensa pitävän paikkansa myös silloin, kun puheen pituus standardoidaan. He jakoivat CD-pisteiden määrän transaktioiden (Rorschachvastausten) lukumäärällä, jolloin kommunikaatiohäiriöllä tarkoitetaan CD-pisteiden keskimääräistä esiintymistä yhdessä Rorschach-vastauksessa. Kommunikaatiohäiriöt eivät ole spesifisiä skitsofreniaa sairastavien lasten vanhemmille, vaan niitä on todettu esiintyvän myös muulla tavoin vaikeasti häiriintyneiden lasten vanhemmilla. (Jones ym. 1977, Velligan ym. 1988, Miklowitz ym. 1991, Asarnow ym. 1991). Alun perin asteikko suunniteltiinkin ennustamaan vanhempien puheesta heidän lastensa ajatushäiriöiden laatua, ja siinä se onkin toimiva (Sass ym. 1984, Rund 1986, Docherty 1995). Toisaalta vaikeat ajatushäiriöt liittyvät läheisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin, etenkin skitsofrenian positiivisiin oireisiin (Koistinen 1995). Vanhempien kommunikaatiohäiriöiden ei ole myöskään voitu osoittaa selkeästi ennustavan pelkästään myöhempää sairastumista skitsofreniaan, vaikka tästä on saatu viitteitä (Goldstein 1987). Aiheuttavatko vanhempien kommunikaatiohäiriöt skitsofreniaa vai päinvastoin? Wynnen ja Singerin mukaan vanhempien kommunikaatiohäiriöt ovat yhteydessä lapsen heikkoon kognitiiviseen kehitykseen, ja ne aiheuttavat kyvyttömyyttä selvitä vaikeissa ongelmatilanteissa. Tätä ajatusta tukee se, että nämä häiriöt ovat jokseenkin pysyviä (Velligan 1995), ja näin ollen poikkeavalla kommunikaatioympäristöllä on koko lapsuuden kestävä vaikutus lapsen kognitiivisten toimintojen kehittymiseen. Voidaan kuitenkin pohtia myös lapsen vaikutusta vanhempiensa kommunikaatioon. Kuka tahansa ihminen joutuessaan tarpeeksi ahdistavaan tilanteeseen alkaa toimia poikkeavalla tavalla, jolloin esimerkiksi hänen kommunikaationsa poikkeavuus lisääntyy. Toisin sanoen henkilön puhe muuttuu hajanaiseksi ja vaikeasti ymmärrettäväksi. Lapsen sairastuminen skitsofreniaan voi toimia tällaisena vanhempien ahdistusta lisäävänä tekijänä ja siten lisätä heidän kommunikointinsa poikkeavuutta. Selvää näyttöä kummankaan lineaarisen ajatusmallin paikkansapitävyydestä ei ole saatu. Vanhempien kommunikaatiohäiriöiden pysyvyys ja muuttumattomuus viittaa niiden esiintymiseen jo ennen lapsen syntymää tai mahdollista oireilua. Lisäksi Glaser (1976) totesi, että vanhempien kommunikointi oli häiriöttömämpää heidän ollessaan yhdessä skitsofreniaa sairastavan lapsensa kanssa kuin heidän ollessaan yksin tai kahden kesken ilman lapsen seuraa. Systeemiteoreettisen ajattelun mukaisesti (Bertalanffy 1969) sekä vanhemmat että lapset ovat todennäköisesti vaikuttamassa siihen, millaisiksi perheen yhdessäolon tilanteet kulloinkin muodostuvat (Stern 1985, Maturana 1988). Näin ollen kyseessä ei olekaan lineaarinen vaan sirkulaarinen tapahtuma (Hoffman 1981), johon keskustelun osapuolet vastavuoroisesti vaikuttavat. On vaikeata erottaa, kuka on aloittanut poikkeavan tavan kommunikoida perheessä, koska kaikki osallistuvat ilmiön ylläpitämiseen. Tietysti voidaan olettaa, että vanhemmat suuremman kokemuksensa ja tietämyksensä kautta ovat kykeneviä ottamaan vastuun perheen vuorovaikutustilanteista, myös kommunikaation selkeyttämisestä. Siten heillä olisi mah- 524 K-E. Wahlberg
5 dollisuus ratkaisevasti korjata perheen kommunikaatioilmastoa. Haavoittuvuusteoria Skitsofrenian haavoittuvuusteoriassa (Rosenthal 1963, Nuechterlein ja Dawson 1984, Nuechterlein 1987) oletetaan, että taudin sijasta periytyykin sille altistavia tekijöitä, esimerkiksi havaitsemiseen ja kognitiivisiin toimintoihin liittyviä ominaisuuksia. On todettu, että skitsofreniaa sairastavien lasten vanhemmilla esiintyy enemmän kuin verrokeilla vaikeuksia havaitsemisessa ja tarkkaavaisuuden ylläpitämisessä (Wagener ym. 1986, Asarnow ym. 1988, Nuechterlein ym. 1989, Harris ym. 1996). Edelleen on todettu, että nämä havaitsemisen vaikeudet ennustavat myöhempää sairastumista skitsofreniaan (Erlenmeyer- Kimling ym. 1984). Skitsofrenia puhkeaa yleensä jonkin voimakkaan tunnekokemuksen yhteydessä, jota edeltävät tapahtumat toimivat laukaisevana tekijänä. Alttius-stressiteorian (Rosenthal 1963) mukaan skitsofreniaan sairastuville on tyypillistä lisääntynyt ahdistuneisuus ja ahdistuksen paheneminen ajoittain niin suureksi, että potilas sairastuu. Oleellista on myös, että sairastuvilla ei ole keinoja (kognitiivisia taitoja) ratkaista ahdistusta aiheuttavia tilanteita, ja siten he eivät selviä stressaavista olosuhteista. Haavoittuvuusteorian mukaan havaintotoiminnan ja tarkkaavaisuuden ylläpitämisen vaikeudet ovat perinnöllisiä ja johtavat joskus skitsofreniaan ja joskus eivät. Tällöin merkittäviksi tulevat ympäristötekijät, joista skitsofreniaan sairastumisen riskiä lisäävät vanhempien runsaat kommunikaatiohäiriöt. Sen sijaan skitsofrenialta suojaavia ympäristötekijöitä ei ole vielä löydetty, ellei erääksi sellaiseksi katsota kommunikaatiohäiriöiden vähäisyyttä. Wahlberg (1994, Wahlberg ym. 1997) osoitti, että adoptiolapsilla (riskilapset), joiden biologinen äiti sairasti skitsofreniaa, esiintyi runsaammin ajatushäiriöitä kuin verrokkiryhmän adoptiolapsilla (biologisella äidillä ei ollut todettu skitsofreniaa), jos heidän adoptiovanhemmillaan esiintyi runsaasti kommunikaatiohäiriöitä CD-asteikolla mitattuna. Lisäksi riskilapsilla oli merkitsevästi vähemmän ajatushäiriöitä kuin verrokeilla, jos heidän adoptiovanhemmillaan esiintyi vähän kommunikaatiohäiriöitä. Sen sijaan verrokkien ajatushäiriöiden määrä ei ollut yhteydessä adoptiovanhempien kommunikaatiohäiriöihin. Wahlbergin ym. tulos viittaa riskilasten (skitsofreniaan perinnöllisen alttiuden omaavien) tavallista suurempaan herkkyyteen tai riippuvaisuuteen suhteessa ympäristöönsä (Kendler ja Eaves 1986). Nämä lapset voivat sairastua myöhemmin skitsofreniaan, tai ainakin heidän kognitiiviset toimintonsa jäävät vajavaisiksi, jos he kasvavat ympäristössä, jossa kommunikaation selkeys ja johdonmukaisuus on heikentynyt. Toisaalta kun he joutuvat ympäristöön, jossa kommunikoidaan selkeästi, heidän ajattelukykynsä kehittyy jopa loogisemmaksi ja johdonmukaisemmaksi verrattuna sellaisiin lapsiin, joilla ei ole perinnöllistä riskiä sairastua skitsofreniaan. Tämä tulos ei tarkoita sitä, että sairastumiseen vaikuttavat perinnöllisen riskin lisäksi vanhempien kommunikaatiohäiriöt. Sen sijaan vanhempien kommunikaatiohäiriöillä on selvä yhteys ajatushäiriöiden kehittymiseen lapsilla. Aiemmin esitetyn mukaan ihmisen edellytykset selvitä ahdistavista tilanteista heikkenevät, jos hänen kognitiiviset toimintonsa (ajattelukyky) ovat huonosti kehittyneet. Toisin sanoen riskilapsella, jonka vanhempien kommunikaatio on huomattavan häiriintynyttä, on tulevaisuudessa tavallista suurempi vaara sairastua skitsofreniaan, jos hän joutuu sellaiseen ahdistusta lisäävään tilanteeseen, josta selviämiseen hänellä ei ole edellytyksiä puutteellisten kognitiivisten taitojensa vuoksi. Suomalaisessa adoptiolapsitutkimuksessa keskitytään vastaisuudessa selvittämään sitä, ovatko riskilasten adoptiovanhempien runsaat kommunikaatiohäiriöt yhteydessä ensiksikin skitsofrenialle tyypillisen logiikan käyttöön ja toiseksi varsinaiseen skitsofreniaan. Vahvaa näyttöä kummastakin on saatu alustavissa analyyseissa, ja tulokset raportoidaan myöhemmin. Tutkimustulosten huomioon ottaminen skitsofrenian ehkäisyssä Edellä esitetyt tutkimustulokset perinnöllisyyden ja perheympäristön kommunikaatiohäiriöiden yhteisvaikutuksesta puhuvat ehkäisevän työn Kommunikaatiohäiriöt ja skitsofrenia 525
6 merkityksen puolesta. Näyttäähän siltä, että perimän mukanaan tuomaa alttiutta sairastua skitsofreniaan voidaan ympäristöön kohdistuvilla toimenpiteillä vähentää (Wahlberg ym. 1997). Toisin sanoen on todennäköistä, että lapsen kognitiivisia toimintoja (kykyä erottaa oleellinen epäoleellisesta, havaintojen realistista tulkintaa, loogista ajattelua ja käyttäytymisen hallintaa ongelmatilanteissa) voidaan kehittää. Lisääntyneiden taitojensa myötä lapsi ei todennäköisesti koe niin suurta ahdistusta ongelma- ja stressitilanteissa, että hän reagoisi psykoottisilla oireilla. Ehkäisevää työtä tulisi suunnata erityisesti sellaisiin lapsiin, joiden vanhemmilla tai suvussa esiintyy skitsofreniaa ja joilla todetaan skitsofrenian premorbideihin oireisiin (McGlashan 1996) ja prodromaalioireisiin (DSM-III-R 1987) sisältyviä varhaisia merkkejä ajattelun häiriintymisestä. Vanhempien kanssa yhteistyössä voidaan näiden lasten kasvuympäristöön vaikuttaa kertomalla skitsofrenian ennakoivista oireista ja siitä, kuinka näitä oireita voidaan hallita. Tämän lisäksi edelleen yhteistyössä vanhempien kanssa voidaan selkeyttää perheenjäsenten välistä hajanaista kommunikaatiota ja auttaa heitä löytämään ratkaisuja elämässä vastaan tuleviin ongelmiin ja siten vähentämään perheessä koettua ahdistusta (Falloon ym. 1993). Näillä toimenpiteillä voidaan luoda altistuneille lapsille heidän kognitiivisiä taitojansa myönteiseen suuntaan kehittävä kasvuympäristö, joka saattaa estää skitsofrenian puhkeamisen. Falloonin ym. (1996) tutkimustulokset tukevat edellä esitettyä ehkäisevän työn mallia. Heidän tutkimuksessaan käytettiin hoitokeinoina tiedon antamista skitsofreniasta, skitsofrenialle altistumisesta, skitsofreniaa ennakoivista oireista ja siitä, kuinka näitä oireita voidaan hallita. Edelleen pyrittiin vähentämään perheessä koettua stressiä opettamalla perheenjäsenille ongelmanratkaisukeinoja sekä selkeää kommunikaatiota ja tunteiden ilmaisua. Lisäksi käytettiin ehkäisevässä mielessä pieniä määriä neurolepteja. Tämän interventiotutkimuksen kohdealueella uusien skitsofreniatapausten ilmaantuvuus pieneni ratkaisevasti, mikä kertoo mallin toimivuudesta (Falloon 1992). Toivottavasti tulevaisuudessa saamme nähdä tämän mallin myönteisiä tuloksia muuallakin, jolloin sen käyttö skitsofrenian ehkäisyssä voisi vakiintua. Sairastumisen ehkäisy olisi ensiarvoisen tärkeätä, sillä mitä kauemmin potilas on oireillut, sen vaikeammin hoidettavaksi hänen sairautensa voi kehittyä (Larsen ym. 1996). Tällöin sairastuneen toimintakyky ja elämänlaatu heikkenevät, mikä tuo mukanaan lisääntyvää inhimillistä kärsimystä. Suunniteltaessa edellä esitetyn kaltaista mallia skitsofrenian ehkäisyyn joudutaan pohtimaan eettisiä arvoja. Voidaanko tarjota ehkäisevää hoitoa, kun lapsi itse tai hänen vanhempansa eivät koe tarvetta siihen? Onko vaarana lasten liiallisen tarkka seulonta, jolloin pienetkin erilaisuuden merkit, etenkin persoonallisuuden luovat puolet, tulkitaan alttiustekijän aiheuttamiksi? Nämä ongelmat ovat todennäköisesti voitettavissa terveydenhoitohenkilökunnan kouluttamisella sekä pyrkimällä entistä myönteisemmällä tavalla yhteistyöhön skitsofreniaan sairastuneiden tai sille alttiiden henkilöiden ja heidän omaistensa kanssa. Kirjallisuutta Alanen Y O. Skitsofrenia. Syyt ja tarpeenmukainen hoito. Juva: WSOY, Arieti S. Interpretation of schizophrenia. London: Crosby Lockwood Staples, Asarnow J R, Goldstein M J, Ben-Meir S L. Parental communication deviance in childhood onset schizophrenia spectrum and depressive disorders. J Child Psychol Psychiatry 1988; 29: Asarnow R, Granholm E, Sherman T. Span of apprehension in schizophrenia. Kirjassa: Steinhauer S, Gruzelier J H, Zubin J, toim. Handbook of schizophrenia. Vol 5. Neuropsychology, psychophysiology, and information processing. Amsterdam: Elsevier 1991, s Bateson G, Jackson D D, Haley J, Weakland J. Toward a theory of schizophrenia. Behav Sci 1956; I: von Bertalanffy L. General system theory and psychiatry an overview. Kirjassa: Gray W, Duhl F J, Rizzo N D, toim. General systems theory and psychiatry. Boston: Little, Brown and Company, 1969, s Cannon T D, Mednick S A, Parnas J, ym. Developmental brain abnormalities in the offspring of schizophrenic mothers. I Contributions of genetic and perinatal factors. Arch Gen Psychiatry 1993; 50: Docherty N M. Communication disturbances in schizophrenia: a two-process formulation. Compr Psychiatry 1995; 36: K-E. Wahlberg
7 DSM-III-R. Diagnostic Criteria from DSM-III-R. Washington, DC: American Psychiatric Association, Erlenmeyer-Kimling L, Marcuse Y, Cornblatt B, ym. The New York high-risk project. Kirjassa: Watt N F, Anthony E J, Wynne L C, Rolf J E, toim. Children at risk for schizophrenia: a longitudinal perspective. New York: Cambridge University Press, 1984, s Falloon I R H. Early intervention for first episodes of schizophrenia: a preliminary exploration. Psychiatry 1992; 55: Falloon I R H, Laporta M, Fadden G, Graham-Hole V. Managing stress in families. Cognitive and behavioural strategies for enhancing coping skills. London: Routledge, Falloon I R H, Kydd R R, Coverdale J H, Laidlaw T M. Early detection and intervention for initial episodes of schizophrenia. Schizophr Bull 1996; 22: Glaser R. Family, spouse, and individual Rorschach responses of families with and without young adult schizophrenic offspring [julkaisematon väitöskirja]. University of California, Berkeley Goldstein M J: Family interaction patterns that antedate the onset of schizophrenia and related disorders: A further analysis of data from a longitudinal prospective study. Kirjassa: Hahlweg K, Goldstein M J, toim. Understanding major mental disorder: the contribution of family interaction research. New York: Family Process Press, 1987, s Gottesman I I. Schizophrenia genesis. The origins of madness. New York: W H Freeman and Company, Harris J G, Adler L E, Young D A, ym. Neuropsychological dysfunction in parents of schizophrenics. Schizophr Res 1996; 20: Hirsch B F, Leff J. Parental abnormalities of verbal communication in the transmission of schizophrenia. Psychol Med 1971; 1: Hoffman L. Foundations of family therapy. A Conceptual framework for systems change. New York: Basic Books, Huttunen M, Machon R A, Mednick S A. Prenatal factors in the pathogenesis of schizophrenia. Br J Psychiatry 1994; 164 Suppl 23: Isohanni M, Hartikainen A-L, Moring J, ym. Mitä tiedetään skitsofrenian syistä ja taustasta. Duodecim 1995; 111: Jones J E, Rodnic E H, Goldstein M J, ym. Parental transactional style deviance as a possible indicator of risk for schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 1977; 34: Kendler K S, Eaves L J. Models for the joint effect of genotype and environment on liability to psychiatric illness. Am J Psychiatry 1986; 143: Koistinen P. Thought disorder and the Rorschach. A study on psychopathology and vulnerability of subjects. Acta Universitatis Ouluensis D 346. Oulun yliopisto Larsen T K, McGlashan T H, Moe L C. First-Episode Schizophrenia: I. Early course parameters. Schizophr Bull 1996; 22: Lidz T, Fleck S, Cornelison A R. Schizophrenia and the family. International New York: Universities Press, Inc., Loveland N: The relation Rorschach. A technique for studying interaction. J Nerv Ment Dis 1967; 145: Maturana H. Reality. The search for objectivity or the quest for a compelling argument. Irish J Psychol 1988; 9: McGlashan T H. Early detection and intervention in schizophrenia. Res Schizophr Bull 1996; 22: McNeil T F. Obstetric complications in schizophrenic patients. Schizophr Res 1991; 5: McNeil T F, Cantor-Graae E, Sjöström K. Obstetric complications as antecedents of schizophrenia: empirical effects of using different obstetric complication scales. J Psychiatr Res 1994; 28: McNeil T F, Cantor-Graae E, Nordström L G, Rosenlund T. Does choice of scale for scoring obstetric complications influence their relationship to other etiological risk factors in schizophrenia? J Nerv Ment Dis 1997; 185: Mednick S A, Machon R A, Huttunen M O, Bonett D. Adult schizophrenia following prenatal exposure to an influenza epidemic. Arch Gen Psychiatry 1988; 45: Miklowitz D J, Velligan D I, Goldstein M J, ym. Communication deviance in families of schizophrenic and manic patients. J Abnorm Psychol 1991; 100: Nuechterlein K H. Vulnerability models for schizophrenia: state of the art. Kirjassa: Häfner H, Gattaz W F, Janzarik W, toim. Search for the causes of schizophrenia. Giessen: Springer- Verlag, 1987, s Nuechterlein K H, Dawson M E. A heuristic vulnerability/stress model of schizophrenic episodes. Schizophr Bull 1984; 10: Nuechterlein K H, Goldstein M J, Ventura J, ym. Patient-environment relationships in schizophrenia: information processing, communication deviance, autonomic arousal, and stressful life events. Br J Psychiatry 1989; 155: Suppl 5: O Callaghan E, Sham P, Takei N, ym. The relationship to schizophrenic births to 16 infectious diseases. Br J Psychiatry 1994; 165: Olin S S, Mednick S A. Risk factors of psychosis: identifying vulnerable populations premorbidly. Schizophr Bull 1996; 22: Rosenthal D. A suggested conceptual framework. Kirjassa: Rosenthal D, toim. The Genain quadruplets: a case study and theoretical analysis of heredity and environment in schizophrenia. New York: Basic Books, 1963, s Rund B R. Communication deviances in parents of schizophrenics. Fam Process 1986; 25: Sass L A, Gunderson J G, Singer M T, Wynne L C. Parental communication deviance and forms of thinking in male schizophrenic offspring. J Nerv Ment Dis 1984; 172: Selvini-Palazzoli M, Boscolo L, Cecchin G F, Prata G. Paradox and counter paradox: A new model in the therapy of the family in scizophrenic transaction. New York: Aronson, Selvini-Palazzoli M, Cirillo S, Selvini M, Sorrentino A M. Family games. General models of psychotic processes in the family. London: Karnac Books, Singer M T, Wynne L C. Differentiating characteristics of parents of childhood schizophrenics, childhood neurotics, and young adult schizophrenics. Am J Psychiatry 1963; 120: Singer M T, Wynne L C. Thought disorder and family relations of schizophrenics. III Methodology using projective techniques. Arch Gen Psychiatry 1965(a); 12: Singer M T, Wynne L C. Thought disorder and family relations of schizophrenics. IV results and implications. Arch Gen Psychiatry 1965(b); 12: Singer M T, Wynne L C. Principles for scoring communication defects and deviances in parents of schizophrenics: Rorschach and TAT scoring manuals. Psychiatry 1966; 29: Stern D N. The interpersonal world of the infant. A view from psychoanalysis and developmental psychology. New York: Basic Books, Stierlin H. Separating parents and adolescents. A perspective on running away, schizophrenia and waywardness. New York: Quadrangle, The New York Times Book Co., Tienari P, Naarala M, Sorri A, ym. Interaction between genetic vulnerability and family environment: the Finnish adoptive family study of schizophrenia. Kirjassa: Benedetti G, Furlan P M, toim. The psychotherapy of schizophrenia: effective clinical approaches controversies, critiques, and recommendations. Seattle: Hogrefe & Huber Publishers, 1993, s Vaughn C, Leff J. Expressed emotion in families. New York: Guilford Press, Velligan D I, Goldstein M J, Margolin G. Parental communication deviance: its relationship to parent, child and family systems variables. Psychiatry Res 1988; 26: Velligan D I, Goldstein M J, Nuechterlein K H, ym. Can communication deviance be measured in a family problem-solving interaction? Fam Process 1990; 29: Velligan D, Funderburg L G, Giesecke S L, Miller A L. Longitudinal analysis of communication deviance in the families of schizophrenic patients. Psychiatry 1995; 58: Wagener D K, Hogarty G E, Goldstein M J, ym. Information processing and communication deviance in schizophrenic patients and their mothers. Psychiatry Res 1986; 18: Wahlberg K-E. Vanhempien kommunikaation merkitys lapsen ajatushäiriöissä. Adoptiolapsitutkimus. Acta Universitatis Ouluensis D 305. Oulun yliopisto Kommunikaatiohäiriöt ja skitsofrenia 527
8 Wahlberg K-E, Wynne L C, Oja H, ym. Gene-environment interaction in vulnerability to schizophrenia: Findings from the Finnish Adoptive Family Study of Schizophrenia. Am J Psychiatry 1997; 54: Woodward J A, Goldstein M J. Communication deviance in the families of schizophrenics: a comment on the misuse of analysis of covariance. Science 1977; 197: Wynne L C, Ryckoff I M, Day J, Hirsch S I. Pseudo-mutuality in the family relations of schizophrenics. Psychiatry 1958; 21: Wynne L C, Singer M T. Thought disorder and family relations of schizophrenics. I A Research strategy. Arch Gen Psychiatry 1963(a); 9: Wynne L C, Singer M T. Thought disorder and family relations of schizophrenics. II A classification of forms of thinking. Arch Gen Psychiatry 1963(b); 9: Wynne L C, Singer M T, Bartko J, Toohey M L. Schizophrenics and their families: research on parental communication. Kirjassa: Tanner J M, toim. Developments in psychiatric research. London: Hodder & Stoughton, 1977, s KARL-ERIK WAHLBERG, FT, lehtori Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Peltolantie Oulu Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotSKITSOFRENIA. Psykoterapeuttisten menetelmien asema skitsofrenian hoidossa. Teija Honkonen
SKITSOFRENIA Psykoterapeuttisten menetelmien asema skitsofrenian hoidossa Teija Honkonen Aina 1980-luvulle saakka oli vain vähän tutkimuksellista näyttöä siitä, että psykososiaalisista hoitomuodoista olisi
LisätiedotVoiko skitsofreniaan sairastumista ennustaa? Jaana Suvisaari
Katsaus Voiko skitsofreniaan sairastumista ennustaa? Jaana Suvisaari Skitsofreniaan liittyy jo sikiökaudella alkava aivojen kehityksen häiriö, joka etenee lapsuus- ja nuoruusiässä. Potilaiden lapsuus-
LisätiedotMILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?
MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen
LisätiedotKAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio
KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =
LisätiedotVANHEMPIEN KOMMUNIKAATIOHÄIRIÖIDEN PYSYVYYS JA YHTEYS SKITSOFRENIALLE ALTISTUNEIDEN ADOPTIOLASTEN JA HEIDÄN VERROKKIENSA AJATTELUN KEHITYKSELLE
VANHEMPIEN KOMMUNIKAATIOHÄIRIÖIDEN PYSYVYYS JA YHTEYS SKITSOFRENIALLE ALTISTUNEIDEN ADOPTIOLASTEN JA HEIDÄN VERROKKIENSA AJATTELUN KEHITYKSELLE PIRJO KESKITALO Psykiatrian klinikka OULU 2000 PIRJO KESKITALO
LisätiedotMiten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila,
Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila, aarno.a.laitila@jyu.fi Lähisuhdeväkivalta ja sen ehkäisy Erilaisissa muodoissa toteutuva väkivalta, joka tapahtuu
LisätiedotMuodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.
HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotLäheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen
Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotHuono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?
Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Antti Latvala Sosiaalilääketieteen päivät 28.11.2012 Esityksen teemat Miksi ja miten huomioida geneettisten
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotAJATUSTOIMINTOJEN EROAVAISUUDET PERINNÖLLISEN SKITSOFRENIAN SAIRASTUMISRISKIN OMAAVILLA ADOPTIOLAPSILLA JA HEIDÄN VERRO- KEILLAAN
AJATUSTOIMINTOJEN EROAVAISUUDET PERINNÖLLISEN SKITSOFRENIAN SAIRASTUMISRISKIN OMAAVILLA ADOPTIOLAPSILLA JA HEIDÄN VERRO- KEILLAAN Korpi, Emmi Syventävien opintojen tutkielma Psykiatrian klinikka Oulun
LisätiedotDiabeteksen psyykkinen kuorma
Diabeteksen psyykkinen kuorma Diabetesosaaja 24.1.2018 Maria Aitomaa (Tmi Maria Aitomaa) psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) 1 Diabeteskuorma on tunnekuorma Ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotSTEP 1 Tilaa ajattelulle
Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotKokijuuden korostaminen: psykoosista kärsineiden elämäntarinat ja näiden tutkiminen
Kokijuuden korostaminen: psykoosista kärsineiden elämäntarinat ja näiden tutkiminen Tomi Bergström psykologi Jyväskylän yliopisto L-PSHP/Keroputaan sairaala Miksi subjektiiviselle kokemukselle ei anneta
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotMatematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
LisätiedotPerheen tunneilmapiiri ja potilaan oireilu
Katsaus Jyrki Heikkilä Perheen tunneilmapiiri ja potilaan oireilu Tunneilmapiiri on muodostunut erityisesti psykiatriassa tärkeäksi käsitteeksi. Perheen epäsuotuisa tunneilmapiiri, jossa lähiomaiset ilmaisevat
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotMiten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa
Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotReflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
LisätiedotJohdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.
Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
LisätiedotRiippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena
Riippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena Anja Koski-Jännes, prof. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos Tampereen yliopisto Anja.koski-jannes@uta.fi Masennusdiagnoosi työkyvyttömyyseläkkeen
LisätiedotSairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen
Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
LisätiedotAPA-tyyli. Petri Nokelainen
APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa
LisätiedotNEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja
NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja sauli.suominen@adhd-liitto.fi TAUSTATIETOA Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotAdoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA
Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotLasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa
Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten
LisätiedotMAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN ASIAKKAAN TOIMINTAKYVYN VAIKUTUS LÄÄKITYSTURVALLISUUTEEN
MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN ASIAKKAAN TOIMINTAKYVYN VAIKUTUS LÄÄKITYSTURVALLISUUTEEN 30.10.2018 Viljanen, toimintaterapeutti 1 1 TOIMINTAKYKY Toiminnallinen suoriutuminen Ympäristö Yksilö Toiminta Suoritusten
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotMarja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot 13.11.2015
Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot 13.11.2015 Sisältö Salutogeeninen orientaatio ja sen synty Koherenssikäsitys/koherenssintunne Tutkimustuloksia Käytännön näkökulmia Salutogeenisen
LisätiedotTunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa
Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?
LisätiedotPSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, persoonallisuudenpsykologiasta, kognitiivisesta
LisätiedotFSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset Kyselylomaketta hyödyntävien
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
LisätiedotADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN
ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotKOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
Lisätiedotkaltoinkohtelu on jo tapahtunut
KIBB -työmuodosta suomalaiseen mallinnukseen - korjaavan työmuodon kehittäminen perheille, jossa kaltoinkohtelu on jo tapahtunut Siilinjärvi 6.9.2017 Projektityöntekijä Merja Kortelainen, Viola ry Ylisukupolvisen
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotSkitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus
Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotLapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan
Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen
Lisätiedot