Porin palveluliikenteen vaikutusarvio Porin kaupunki Porin kaupunkisuunnittelusarja C 57/2005

Transkriptio

1 Porin palveluliikenteen vaikutusarvio Porin kaupunki Porin kaupunkisuunnittelusarja C 57/2005

2

3 Esipuhe Porin kaksivuotinen palveluliikennekokeilu käynnistyi Palveluliikenne on kaikille avointa joukkoliikennettä, jossa on huomioitu vanhempien ihmisten ja liikkumisesteisten henkilöiden tarpeet tavanomaista joukkoliikennettä paremmin. Tämän työn tavoitteena oli arvioida Porin palveluliikennekokeilun onnistumista sekä taloudellisesta että käyttäjien näkökulmasta. Selvitys on tehty Porin palveluliikennetyöryhmän toimeksiannosta Ramboll Finland Oy:ssä, jossa työstä on vastannut DI Sanna Välimäki. Porissa

4

5 Sisällys 1. Tausta ja tavoitteet 1 2. VPL- ja SHL-kuljetuspalvelut pitkällä aikavälillä 1 3. Palveluliikenteen matkustajamäärät Kokonaismatkustajamäärät Matkustajamäärät lähdöittäin Lipputyyppijakauma 4 4. Asiakastyytyväisyys 5 5. Muutokset matkustustavoissa Otosjoukko Taksimatkat ennen ja jälkeen palveluliikenteen alkamisen 7 6. Taloudellinen vertailu Taksimatkan ja palveluliikennematkan kustannukset Kannattavuustarkastelu Arvio sosiaalitoimen kuljetuskustannuskehityksestä Palveluliikenteen osuus kaupungin kuljetuskustannuksista Johtopäätökset 11

6

7 1. Tausta ja tavoitteet Porin palveluliikennekokeilu käynnistyi Kokeilun kesto on kaksi vuotta, jolta ajalta Länsi-Suomen lääninhallitus maksaa 50 % tukea kaupungille aiheutuneista kustannuksista. Porin palvelulinjan suunnittelun pohjaksi tehtiin tarveselvitys, joka valmistui joulukuussa Työssä selvitettiin kaupungin henkilökuljetukset ja kuljetustarpeet eri hallintokunnissa sekä koottiin tiedot iäkkäiden ja muiden liikkumisesteisten asumisesta ja heidän käyttämistään palveluista. Palveluliikennesuunnitelma laadittiin näistä lähtökohdista. Periaatteena on, että palveluliikenne on kaikille avointa ja sen käyttö on vapaaehtoista ja edullista. Palvelulinja P1 on kiinteäreittinen, mutta sallii tarvittaessa pienet poikkeamat. Se toimii arkisin noin klo päätepisteinään Prisma ja Euromarket. Reitti on suunniteltu niin, että sen varrella on iäkkäiden ja muiden liikkumisesteisten käyttämiä palveluja kuten Himmeli, Koivulan posti, apteekki ja terveysasema, rautatieasema, linja-autoasema, Kelan konttori, Viikkarin valkama sekä muut viidennen osan vanhustentalot, Kauppatori, Seurakuntakeskus ja Pääterveysasema. Matka-aika on normaalia joukkoliikennettä pidempi. Palvelubussi on matalalattiainen, 18- paikkainen linja-auto, jossa on pyörätuolipaikat, asennettava luiska sekä säilytyspaikat apuvälineille. Kuljettajaksi on valittu palveluhenkinen ja apuvälineet hyvin hallitseva kuljettaja. Kuljettaja avustaa tarvittaessa bussiin nousussa ja poistumisessa. Työn tavoitteena on arvioida Porin palveluliikenteen: taloudellisia vaikutuksia sosiaalitoimen henkilökuljetuskustannuksiin käyttöastetta ja asiakasryhmiä käyttäjien asiakastyytyväisyyttä ja matkustuskäyttäytymistä 2. VPL- ja SHL-kuljetuspalvelut pitkällä aikavälillä Porin sosiaalikeskukselta saatiin tiedot vammaispalvelulain (VPL) ja sosiaalihuoltolain (SHL) mukaisista kuljetuspalveluasiakkaista, -matkoista ja - kustannuksista. Kuljetusasiakkaiden määrät kasvoivat voimakkaasti (10-20 % vuodessa) vuosina Vuonna 2002 asiakkaiden kokonaismäärä jopa väheni. Vuosina 2003 ja 2004 asiakkaiden määrä on kasvanut 6-8 % prosenttia vuodessa. SHL-asiakkaiden osuus on kasvanut tasaisesti ollen vuonna % kaikista kuljetuspalveluasiakkaista, joita oli yhteensä Asiakasmäärien kehitys heijastuu luonnollisesti myös tehtyjen matkojen määriin ja kuljetuskustannuksiin, joiden kehitys on ollut samansuuntainen. Vuonna 2004 kaupungin korvaamia taksimatkoja tehtiin ja ne maksoivat kaupungille Vuonna 2004 matkoja tehtiin vuodessa 33,5 ja kuukaudessa 2,8 matkaa/asiakas. Taksimatkojen määrä/asiakas on kääntynyt selvään laskuun vuoden 2002 jälkeen, jolloin matkoja tehtiin keskimäärin 37,8 vuodessa. 1

8 VPL- ja SHL-asiakkaiden määrät vuosina kpl vuosi shl vpl Kuva 1. VPL- ja SHL-asiakkaiden määrät vuosina kpl Takseilla tehdyt VPL- ja SHL-matkat SHL VPL Kuva 2. VPL- ja SHL-asiakkaiden taksimatkat vuosina

9 VPL- Ja SHL-asiakkaiden taksimatkojen kustannukset vuosina vuosi Kuva 3. VPL- ja SHL-asiakkaiden taksimatkojen kustannukset vuosina (ei indeksikorjausta). 3. Palveluliikenteen matkustajamäärät 3.1 Kokonaismatkustajamäärät Palveluliikenteen matkustajamäärät ja lipputyyppijakauma on saatu liikennöitsijän elektronisesta rahastusjärjestelmästä. Alkuvaiheen jälkeen matkustajamäärä on asettunut reiluun 1100 matkustajaan kuukaudessa. Suurimmat matkustajamäärät, yli 1200 matkustajaa, olivat maaliskuussa ja heinäkuussa Palveluliikenteen matkustajamäärät kuukausittain huhtikuu lokakuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Kuva 4. Palveluliikenteen matkustajamäärät. Vuoden tarkastelujaksolla (marraskuu lokakuu 2004) matkustajia oli keskimäärin 51/ajopäivä ja 0,44/linjakilometri. Porin joukkoliikenteessä on keskimäärin 0,8 matkustajaa/linjakilometri ja muissa keskisuurissa kaupungeissa 1,1 matkustajaa/linjakilometri. 3

10 3.2 Matkustajamäärät lähdöittäin Kuvassa 5 on esitetty matkustajamäärien jakauma lähdöittäin. Eniten matkustajia on klo Euromarketista Prismaan lähtevällä vuorolla (12 matkustajaa) ja klo Prismasta Euromarkettiin lähtevällä vuorolla (11 matkustajaa). Huomattava on, että palveluliikenteen matkustajajakauma on päinvastainen kuin muussa joukkoliikenteessä, jossa suurimmat matkustajamäärät ovat klo 7-8 ja klo ja pienimmät klo Sama ilmiö on nähtävissä vuodenaikojen suhteen; kesällä palveluliikenteessä on enemmän matkustajia kuin talvella. Palveluliikenne tasaa matkustajamääriä ja tehostaa kaluston käyttöä. Hiljaisina aikoina joukkoliikennekalustoa voisi hyödyntää palveluliikenteessä tai palveluliikenteen tyyppisessä liikenteessä. matkustajaa Matkustajamäärien jakauma lähdöittäin palvelulinjalla P :20 Prismaan 2,3 9:00 Euromarkettiin 6,2 10:00 Prismaan 8,8 11:00 Euromarkettiin 11,4 11,8 12:30 Prismaan 13:30 Euromarkettiin 5,9 14:30 Prismaan 4,2 15:30 Kauppatorille Kuva 5. Palveluliikenteen matkustajamäärät lähdöittäin (keskiarvo vuoden 2004 matkustajamääristä). 1,4 3.3 Lipputyyppijakauma Noin puolet palveluliikenteen matkustajista maksaa matkansa älykortilla joko kausi- tai sarjalipulla. Täyden hinnan maksavia käteismatkustajia on joka viides ja samoin SHL- tai VPL-asiakkaita on joka viides. Älykortilla maksavat ja moni SHL- ja VPL-asiakkaista ovat vakioasiakkaita, jotka käyttävät palveluliikennettä muutaman kerran viikossa. Näkövammaisten näyttölipulla kulkee 2,5 % ja muilla lipputuotteilla 0,5 % matkustajista. Muita lipputuotteita ovat mm. vaihtoliput ja vapaaliput. Valtaosa palveluliikenteen käyttäjistä on iäkkäitä. Muussa Porin paikallisliikenteessä lipputyyppijakauma on hyvin samanlainen. 4

11 Palveluliikenteen lipputyyppijakauma huhti-lokakuussa 2004 Porin paikallisliikenteen lipputyyppijakauma kertalippu 23 % muut 3 % muut 3 % kausiliput ja sarjaliput 52 % kertaliput 44 % kausiliput ja sarjaliput 53 % VPL+ SHL 22 % Kuva 6. Palveluliikenteen lipputyyppijakauma. N = Kuva 7. Porin paikallisliikenteen lipputyyppijakauma N = Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyttä tutkittiin vuonna 2003 liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksessa Palveluliikenteen laatu-, vaikuttavuus- ja käyttäjätutkimus, jossa Porin palveluliikenne oli yksi tutkimuskohteista. Porin palveluliikenne oli tuolloin ollut käynnissä puolisen vuotta. Tutkimuksessa haastateltiin 56 palveluliikenteen matkustajaa, joista kolme neljäsosaa oli naisia ja loput miehiä. Haastateltujen keski-ikä oli 72 vuotta. 37 % haastatelluista oli VPLtai SHL-asiakkaita. Yli puolet vastaajista käytti apuvälineitä, joista yleisin oli rollaattori ja noin joka kolmas tarvitsi apua autoon nousemisessa/poistumisessa. Yleisin matkan tarkoitus oli asiointi pankissa, apteekissa tai virastossa (41%) ja toiseksi yleisin terveyskeskus/sairaalakäynti (29%). Palveluliikennettä käytetään Porissa myös kaupassa käyntiin, vierailuun, harrastusmatkoihin, hautausmaalla käyntiin ja kierto/huviajeluun. Parhaiten tietoa palveluliikenteestä oli saatu sanomalehdestä (54 %) ja kunnan viranomaisilta (18 %). Lisäksi tietoa oli saatu myös tuttavilta, kotiin jaetusta esitteestä, kuljettajalta ja radiosta. Osa oli myös nähnyt palvelubussin kaupungilla. Yli 80 % haastatelluista oli tyytyväisiä kaikkiin palveluliikenteen ominaisuuksiin. Tyytyväisimpiä oltiin kuljettajalta saatuun palveluun. Vähiten tyytyväisiä oltiin autoon nousemisen ja sieltä poistumisen helppouteen, mutta siihenkin oli tyytymättömiä vain 13 % haastatelluista. 5

12 Haastateltujen tyytyväisyys palveluliikenteen eri ominaisuuksiin Porissa Autonkuljettajalta saamaanne palveluun Palveluliikenteen reittiin Auton kokoon/istumapaikkojen määrään ja varusteluun tyytyväinen ei tyytyväinen eikä tyytymätön tyytymätön Palveluliikenteen aikatauluun Autoon nousemisen ja siitä poistumisen helppouteen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Haastateltujen tyytyväisyys palveluliikenteen eri ominaisuuksiin Porissa. Lähde: Palveluliikenteen laatu-, vaikuttavuus- ja käyttäjätutkimus vuonna Vapaissa kommenteissa korostui tyytyväisyys, kiitollisuus ja toive palvelun jatkuvuudesta. Hyvinä pidettiin rauhallista ajotahtia ja maisemia. Toivomuksina esitettiin lisää vuoroja ja reittejä, mm. sairaalaan ja hautausmaalle. Palveluliikennettä toivotaan myös muihinkin kaupunginosiin, jotta palveluliikenne olisi kaikkien kaupunkilaisten saatavana. Lisäksi toivottiin selkeämpiä aikatauluja, laadukkaampaa autoa, ilmastointia ja kaiteita nousua helpottamaan. 87 % haastatelluista on sitä mieltä, että palveluliikenne on helpottanut heidän liikkumistaan ja asiointiaan. Noin puolella haastatelluista liikkuminen on lisääntynyt ja toisella puolella pysynyt samana. Kenenkään liikkuminen ei ole vaikeutunut tai vähentynyt palveluliikenteen myötä. Onko palveluliikenne helpottanut liikkumistanne/asiointianne? ei ole 13 % vaikeuttanut 0 % jonkin verran 23 % huomattavasti 64 % Kuva 9. Onko palveluliikenne helpottanut liikkumista/asiointia. 6

13 5. Muutokset matkustustavoissa 5.1 Otosjoukko VPL- ja SHL asiakkaita ohjattiin ja neuvottiin alkuvaiheessa palveluliikenteen käyttäjiksi jakamalla heille vapaalippuja ja asettamalla hinta edulliseksi; 1 /matka. Vapaalippuja jaettiin 200:lle reitin alueella asuvalle VPL- ja SHLasiakkaalle. Heistä tasan puolet eli 100 kokeili palveluliikennettä vähintään kerran. 28 asiakasta eli 14% käytti kaikki neljä vapaalippua. Näiden henkilöiden palveluliikenteen käytöstä ei ole tietoa, mutta heidän tekemiään taksimatkoja on tarkasteltu jäljempänä. Vapaalippukokeilu kuitenkin osoitti sen, että osa VPL- ja SHL-asiakkaista pystyy käyttämään avointa palveluliikennettä tietyillä asiointimatkoilla eli osa taksimatkoista voidaan hyvin korvata palveluliikennematkalla. Lähtökohtana oli, että palveluliikenteen käyttö ei vähennä taksioikeuksia. Taksikuljetuksia tarvitaan edelleen palveluliikenteen lisäksi. Vertailuryhmäksi otettiin 50 hengen otosjoukko VPL- ja SHL-asiakkaista alueilta, joissa ei ole palveluliikennettä. Vertailusta karsittiin pois asiakkaat, jotka jonakin vuonna ( ) eivät matkustaneet taksilla lainkaan. He ovat tulleet kuljetuspalvelujen piiriin vasta esim. vuonna 2003 tai ovat niin huonokuntoisia, etteivät kulje enää lainkaan. Heidän kohdallaan muutokset kuljetuksissa eivät johdu palveluliikenteen alkamisesta vaan muista syistä. Palveluliikennettä kokeilleista otettiin tarkasteluun mukaan vain ne, jotka käyttivät kaikki neljä vapaalippua ja olivat tehneet taksimatkoja joka vuosi. Näitä henkilöitä oli 18 kpl. Vertailuryhmässä joka vuosi matkustaneita oli 16 kpl. Otokset ovat niin pieniä, että vertailutulokset ovat vain suuntaa-antavia. Kummassakin vertailuryhmässä oli mukana yksi SHL-asiakas ja muut olivat VPL-asiakkaita. 5.2 Taksimatkat ennen ja jälkeen palveluliikenteen alkamisen Vertailuryhmien taksimatkoja on tarkasteltu ennen palveluliikennettä vuosina 2001 ja 2002 sekä palveluliikenteen aikana vuosina 2003 ja Palveluliikennettä kokeilleet tekivät vuosina keskimäärin 33 matkaa vuodessa ja vuosina keskimäärin 27 matkaa vuodessa. Heidän osaltaan taksin käyttö on vähentynyt keskimäärin 19 % verrattaessa matkustusta ennen palveluliikennettä ja palveluliikenteen aikana. Vertailuryhmä käytti taksia keskimäärin 71 kertaa vuodessa vuosina ja 73 matkaa vuosina Taksin käyttö on lisääntynyt heidän osaltaan 3 %. 7

14 Tehdyt taksimatkat/henkilö vuosina (tehnyt taksimatkoja joka vuosi) taksimatkat/hlö Vuosi kokeillut palveluliikennettä 4 kertaa, N=18 vertailuryhmä, N=16 Kuva 10. Tehdyt taksimatkat/henkilö vertailuryhmissä vuosina Taloudellinen vertailu 6.1 Taksimatkan ja palveluliikennematkan kustannukset Taksimatkan keskimääräinen kustannus (kaupungin maksettavaksi jäävä osuus) oli vuonna ,10 /matka ja vuonna ,29 /matka. Asiakkaan omavastuu määräytyy paikallisliikennetaksan mukaan ollen 2,40 vuonna 2004 (nyt 2,50 ). 7,5 kilometrin pituinen matka taksilla maksaa tällä hetkellä 12,10, josta kaupungin maksettavaksi jää 9,60. Hinta on ollut sama noin kaksi vuotta (lähde: Jorma Lamminen ). Kaupunki ostaa palveluliikenteen tarjouspyynnön pohjalta. Tarjouksen mukaan palveluliikenteen kustannukset olivat vuodessa (5,10 /matka). Liikennöitsijän kustannukset katetaan lipputuloilla ja loput on liikenteen ostoa. Oston osuus on vuodessa (3,48 /matka). Siitä lääni maksaa puolet eli kaupungin maksettavaksi jää vuodessa (1,74 /matka). Kaupungin osuus on jaettu puoliksi sosiaalikeskuksen ja joukkoliikenteen kesken. Lipputukea ohjautuu palveluliikenteeseen kausilippujen myötä. 52 % matkoista maksettiin älykortilla ja jos oletetaan, että kaikki näistä olivat kausilippuja, lipputukea ohjautuu liikennöitsijälle (0,42 /matka), josta läänin osuus on 48 %. Matkaa kohti yhteiskunnan subventio on yhteensä 3,90. VPL- ja SHL-asiakkaat maksavat palveluliikennematkasta 1 /matka. Taulukossa 1 on verrattu taksi- ja palveluliikennematkan kustannuksia. Vertailtavaksi taksimatkaksi on otettu 7,5 kilometrin pituinen matka, joka on arvioitu palveluliikennematkan keskipituudeksi. Palveluliikennematka on sekä asiakkaalle että kaupungille selvästi edullisempi kuin taksimatka. 8

15 Taulukko 1. Taksi- ja palveluliikennematkan keskimääräiset kustannukset matkaa kohti vuonna taksimatka 7,5 km palveluliikennematka VPL- ja SHL-asiakkaiden omavastuu 2,40 1,00 kaupungin maksuosuus 9,70 1,96 valtionapu 1, Kannattavuustarkastelu Palveluliikennesuunnitelmassa arvioitiin, että jos 8 taksimatkaa arkipäivässä korvataan palvelubussimatkalla, palveluliikenteen tuottaminen on taloudellisesti kannattavaa erilliskuljetuksista syntyvien säästöjen ansiosta. Vuoden tarkastelujaksolla palveluliikenteellä matkusti keskimäärin 11,2 VPL- tai SHLasiakasta päivässä. SHL- ja VPL-asiakkaat tekivät palveluliikenteessä vuoden tarkastelujaksolla yhteensä matkaa, joista kaupungin maksuosuudeksi tuli 5 507,6. Jos nämä matkat olisi tehty taksilla, kustannuksia olisi tullut kaupungille eli lähes viisinkertainen summa. Läänin osuuden jälkeen kaupungin maksettavaksi tuli ,8 vuodessa palveluliikenteen tuottamisesta. Kaupungin panostus palveluliikenteeseen on tuonut säästöjä erilliskuljetuksissa. Yksinkertaistettu laskenta VPL- ja SHLkuljetusten näkökulmasta antaa nettohyödyksi 2 246,2. Kaupungin panostus palveluliikenteeseen ,8 Säästö taksimatkoissa , Nettohyöty 2 246,2 Lisäksi paikallisliikenteen palvelutaso parani ja tuotettiin noin muuta matkaa kuntalaisille. Useimmat matkustajista ovat iäkkäitä ja oletettavasti hakeutuisivat lähiaikoina kuljetuspalvelujen piiriin VPL:n tai SHL:n perusteella jos palveluliikennettä ei olisi. Palveluliikenne on myös tuonut joukkoliikennepalveluja sellaisille alueille, joilla ei aikaisemmin ole ollut lainkaan julkista liikennettä (Viides osa, Aittaluoto, Kiertokatu). Asiakkaiden liikkuminen on tutkimuksen mukaan helpottunut ja lisääntynyt palveluliikenteen myötä. Todellisuudessa taksimatkoja ei ehkä tehtäisi niin paljon kuin nyt palveluliikennematkoja, mutta liikkumisen helpottumisella on monia muita myönteisiä vaikutuksia. Monet asiakkaista pystyvät nyt itsenäisesti hoitamaan omia asioitaan, mihin he aikaisemmin tarvitsivat omaisten, vammaisten avustajien tai kotipalveluhenkilöstön apua. Sosiaalisten kontaktien luominen, omatoimisuus sekä psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi vähentävät kotipalvelun asiointiavun tarvetta ja mahdollistavat kotona asumisen pidempään. 9

16 6.3 Arvio sosiaalitoimen kuljetuskustannuskehityksestä Sosiaalitoimen kuljetuskustannuskehitystä on arvioitu väestöennusteen perusteella. Porin väkiluku hieman laskee vuoteen 2030 mennessä, mutta yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa 30 %:iin ja määrä nykyisestä :sta yli :een. asukkaita Porin väestöennuste Porin asukasluku (VRK:n ennuste) Porin yli 65-vuotiaiden määrä (arvio VRK:n ennusteiden perusteella) yli 65-vuotiaiden osuus Satakunnassa (VRK:n ennuste) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % Kuva 11. Porin väkiluku ja yli 65-vuotiaiden määrä Karkea arvio Porin VPL- ja SHL-kuljetusten kustannuskehityksestä toteutuneet kustannukset kustannusarvio jos palveluliikennettä kustannusarvio ilman palveluliikennettä Kuva 12. Karkea arvio Porin VPL-SHL-kuljetusten kustannuskehityksestä. Alemman kustannustason saavuttaminen edellyttää palveluliikenteen laajentamista nykyisestään. Karkea arvio VPL- ja SHL-kuljetusten kustannuskehityksestä on tehty toteutuneiden kustannusten ja väestöennusteen perusteella. 10

17 6.4 Palveluliikenteen osuus kaupungin kuljetuskustannuksista Palveluliikenteen osuus on alle 1 % kaikista kaupungin kuljetuskustannuksista. Kuvassa 13 on suhteutettu palveluliikenteen kustannuksia kaupungin vuoden 2003 kuljetuskustannuksiin. Suuruusluokka kuljetuskustannuksissa lienee pysynyt samana vuonna Palveluliikenteen osuus joukkoliikenteen menoista on noin 2 %. Porin kaupungin kuljetuskustannukset vuonna 2003 palveluliikenne sosiaalitoimi 1 % 24 % joukkoliikenne 46 % opetustoimi 29 % Kuva 13. Palveluliikenteen osuus kaupungin kuljetuskustannuksista. 7. Johtopäätökset Palveluliikenne on kaikille avointa joukkoliikennettä, jossa on huomioitu vanhempien ihmisten ja liikkumisesteisten henkilöiden tarpeet tavanomaista joukkoliikennettä paremmin. Porissa periaatteena on, että palveluliikenne on kaikille avointa ja sen käyttö on vapaaehtoista ja edullista. Palvelulinja P1 on kiinteäreittinen, mutta sallii tarvittaessa pienet poikkeamat. Se toimii arkisin noin klo päätepisteinään Prisma ja Euromarket. Reitti on suunniteltu niin, että sen varrella on iäkkäiden ja muiden liikkumisesteisten käyttämiä palveluja. Matka-aika on normaalia joukkoliikennettä pidempi. Palvelubussi on matalalattiainen, 18-paikkainen linja-auto, jossa on pyörätuolipaikat, asennettava luiska sekä säilytyspaikat apuvälineille. Kuljettajaksi on valittu palveluhenkinen ja apuvälineet hyvin hallitseva kuljettaja. Kuljettaja avustaa tarvittaessa bussiin nousussa ja poistumisessa. Palveluliikenteen matkustajista joka viides on SHL- tai VPL-asiakkaita. Yli puolet matkustajista maksaa matkansa älykortilla. Valtaosa matkustajista on iäkkäitä. Yli puolet matkustajista käyttää apuvälineitä ja noin joka kolmas tarvitsee apua autoon nousemisessa/poistumisessa. Suurin osa palveluliikenteen käyttäjistä on vakioasiakkaita. Matkustajat ovat tyytyväisiä palveluliikenteeseen. Tyytyväisimpiä ollaan kuljettajalta saatuun palveluun. Kommenteissa korostui tyytyväisyys, kiitollisuus ja toive palvelun jatkuvuudesta. 87 %:lla haastatelluista palveluliikenne 11

18 on helpottanut liikkumista ja asiointia. Noin puolella haastatelluista liikkuminen on lisääntynyt. Henkilöstövalinta on onnistunut hyvin. Monet asiakkaista pystyvät nyt itsenäisesti hoitamaan omia asioitaan, mihin he aikaisemmin tarvitsivat omaisten, vammaisten avustajien tai kotipalveluhenkilöstön apua. Omatoimisuus vähentää kotipalvelun asiointiavun tarvetta ja mahdollistaa kotona asumisen pidempään Palveluliikenteen käyttö painottuu keskipäivälle päinvastoin kuin muussa joukkoliikenteessä. Palveluliikenne tasaa joukkoliikenteen matkustajamääriä ja tehostaa kaluston käyttöä. Hiljaisina aikoina joukkoliikennekalustoa voisi hyödyntää palveluliikenteessä, ottamalla käyttöön palveluliikennereittejä. Palveluliikenteessä tehdään keskimäärin 0,44 matkaa/linjakilometri. Vapaalippuja jaettiin 200:lle alueella asuvalle VPL- ja SHL-asiakkaalle. Heistä tasan puolet kokeili palveluliikennettä vähintään kerran ja 14 % käytti kaikki neljä vapaalippua. Kokeilu osoitti, että ainakin osa VPL- ja SHL-asiakkaista pystyy käyttämään palveluliikennettä tietyillä matkoilla ja kynnys palveluliikenteen käyttäjäksi on melko matala. Hyväksi lähtökohdaksi on osoittautunut se, että palveluliikenteen käyttö ei vähennä taksioikeuksia. Taksikuljetuksia tarvitaan edelleen palveluliikenteen lisäksi. Pienen otoksen perusteella palveluliikenteen käyttäjien taksimatkat vähenivät 19 % kun vertailuryhmän taksimatkat lisääntyivät samassa ajassa 3 %. Myös edullisempi hinta (1 /matka) VPL- ja SHL-asiakkaille on alentanut kynnystä siirtyä palveluliikenteen käyttäjiksi. Palveluliikenne on edullinen sekä asiakkaille että kaupungille. Samanpituisen taksimatkan kustannus on kaupungille lähes viisinkertainen verrattuna palveluliikenteellä tuotettuun matkaan. Kaupungin panostus palveluliikenteeseen on tuottanut yli säästöt erilliskuljetuksissa. Lisäksi paikallisliikenteen palvelutaso parani ja tuotettiin noin muuta matkaa kuntalaisille. Palveluliikenne on myös tuonut joukkoliikennepalveluja uusille alueille, joilla ei aikaisemmin ollut joukkoliikennetarjontaa. Kyselytutkimuksen mukaan 29 % palveluliikennematkoista on terveyskeskus/sairaalakäyntejä, jotka kuuluisivat sairausvakuutuslain piiriin ja olisivat siten Kelan korvattavia matkoja. Palveluliikennettä laajennettaessa tulisi jatkossa neuvotella Kelan kanssa kustannusten jaosta hyötyjä maksaa - periaatteella. Tärkeintä on kuitenkin säilyttää avoimuus sekä matkan ja sen maksamisen sujuvuus käyttäjän kannalta. Palveluliikenne on myös kokeiluajan jälkeen valtionavun piirissä. Lääni maksaa tulevaisuudessa 50 % kaupungille aiheutuneista kuluista palveluliikenteen tuottamisessa. Väestöennusteen mukaan iäkkäiden määrä Porissa tulee kasvamaan ja sen myötä myös palveluliikenteen kysyntä lisääntymään. Palveluliikennettä tulee jatkaa niin, että nykyinen, toimivaksi todettu palvelulinja P1 jatkaa. Hyvien kokemusten perusteella palvelulinjoja tulee suunnitella ja toteuttaa Porissa lisää joko P1-tyyppisenä, täysin kutsuohjattuna tai niiden välimuotona. 12